Osallistujat ovat osa tapahtumaa, eivät passiivista yleisöä.

Transkriptio

1 Osallistujat ovat osa tapahtumaa, eivät passiivista yleisöä. 6

2 Teksti Juha Kontu Kuvitus Pietari Posti Yritysjohdon perustehtävä on varmistaa, että yritys pysyy toimintaympäristössään vahvana myös jatkossa. Johdon tehtävä on etsiä ja löytää tähän uusia välineitä. Työelämävalmentamiseen kouluttautuneiden teatteriammattilaisten käyttö on silloin yksi mahdollisuus. Ideoita Elämyksiä Menestystä 7

3 On olennaista, mitä ja miten johtaja viestii omalla kehollaan. Jokaisen täytyy y mitä strategiat t oman työn kannal Vaikuttava viestintä on paljon enemmän kuin esiintymistä. N iina Nurminen on näyttelijä, työyhteisövalmentaja ja yrittäjä. Ei aivan tavanomainen yhdistelmä. Teatterilähtöisten menetelmien tarjoamien mahdollisuuksien mukaanotto työyhteisöjen kehittämiseen on kuitenkin osoittanut tehonsa. Mikä sai vahvassa nousukiidossa olevan näyttelijän hakeutumaan periaatteessa hyvinkin toisenlaiselle alalle, vaikka jatkat myös näyttelijän työtä yritysvalmentamisen rinnalla? Olin kymmenkunta vuotta sitten Lontoossa järjestetyssä kansainvälisessä Transmission-projektissa, jossa mm. työelämän haasteita lähestyttiin teatterin keinoin. Se avasi silmät näkemään, että näyttelijän ammattitaidosta voisi olla todellista hyötyä esimerkiksi johtamisen, työhyvinvoinnin tai ammatillisen osaamisen kehittämisessä, Niina Nurminen kertoo. Kysyntää ja tarvetta osaamiselle riittää, mutta se vaatii näyttelijöiden jatkokouluttautumista. Erilaisten toimintaympäristöjen ymmärtäminen ja kyky soveltaa ja hallita vastuullisesti toiminnallisia työvälineitä ovat oleellisia asioita, kun astutaan rampin yli. Taiteilijayrittäjiä on myös harvassa, sillä kiinnostusta ja osaamista yritystoimintaan puuttuu. Voisi ajatella että liike-elämällä ja taiteella olisi paljon annettavaa toisilleen. Taidelähtöisestä työyhteisöjen kehittämisestä on runsaasti muualla maailmassa kokemuksia. Suomessa esimerkiksi teatterin keinoja on käytetty perinteisesti sosiaalisektorilla ja nuorten parissa, mutta nyt liike-elämä on herännyt. Vaikuttavuudesta kun on olemassa jo tutkimusta ja hyviä case-esimerkkejä. Niina Nurminen on näyttelijä, työyhteisövalmentaja sekä ArtSense Oy:n ja Forumteatteri Forten perustaja ja johtaja. Hän on valmentanut työyhteisöjä vuodesta 2000 ja erikoistunut teatterilähtöisiin valmennusmenetelmiin alan edelläkävijöiden johdolla Lontoossa. Näyttelijänä Nurminen on tunnettu useista palkituista tv- sarjoista mm. Ilman Kavaluutta, Remontti ja Firma sekä Juha Jokelan työelämää käsittelevästä menestysnäytelmästä Mobile Horror. Tarve uusien näkökulmien käyttöön työelämän kehityshankkeissa on selvästi lisääntynyt. Kaivataan uutta ja erilaista, kun vanhat keinot eivät enää yksin riitä. Tarina, tunne ja toiminta tuovat oppimiseen lisää työvälineitä, joilla asioiden sisäistämistä on mahdollista tehostaa. Samalla perinteinen, teoreettinen luokkahuoneopetus saa vahvan haastajan. Draama auttaa näkemään Työelämässä on ratkaisevaa, miten onnistumme vuorovaikutustilanteissa, miten viestimme menevät perille, miten meitä ymmärretään ja tulkitaan. Näyttelijyys ja valmentaminen tukevat ja täydentävät toisiaan, Nurminen pohtii rooliaan yritysvalmentajana. Näyttelijä ammentaa omaan työhönsä tarinoita todellisuudesta ja jakaa näyttämöltä tietoa takaisin arkeen. Nykypäivän businessmaailma on tuloshakuista eikä puuhastelulle ole tilaa. Tämä toimii ja tuottaa tuloksia jos asialla on oikeat tekijät. Vakavienkin aiheiden käsittely voi tarjota tunnistamiseen liittyvää naurua ja valmennuksessa syntyy yhdessä mukavia ja hauskoja tilanteita, mutta fokus on aina liiketoimintaa tukevissa tavoitteissa. Sivutuotteena myös yhteisöllisyys vahvistuu. Nurmisen mukaan teatterin käyttö soveltuu hyvin työelämän haasteiden ja ongelmatilanteiden käsittelyyn. Tehtävämme ei ole ratkaista tilanteita, vaan tuoda niitä esille ja herättää keskustelua. Tarjoamme käytännön välineitä, joilla osallistujat oivaltavat itse näkemästään ja kokemastaan jotain uutta. Haaste voi liittyä johtamiseen, työssä jaksamiseen, asiakaspalveluun, muutoksen viestintään tai uuden strategian sisäistämiseen jne. Näyttelijän työtä on mm. tutkia ihmistä ja käyttäytymistä, tulkita viestintää tekstin ja toiminnan takana. Näyttämöllä läsnäolo, intuitio, avoimuus ja luottamus ovat ihan oleellisia taitoja. Samaa osaamista tarvitaan myös työyhteisöjen valmentamisessa sekä itse työelämässä. Ennakkoluulot jäämässä taakse Nurminen sanoo, että toiminnallinen menetelmä on monelle yritysjohtajalle tuore asia. Uuden oppiminen vaatii astumista tutun ja turvallisen mukavuusalueen ulkopuolelle. Kun katsoo asioita uudesta näkökulmasta, on mahdollista kyseenalaistaa totuttuja toimintamalleja. Perinteisesti näyttelijöitä on pidetty puhdasverisinä taiteilijoina, joille osaamisen hyödyntäminen yritysten tarpeisiin ei ole mieluisaa tai kovin uskottavaa. Nurminen on osaltaan rikkomassa tätä kaavaa. Vielä 10 vuotta sitten tilanne saattoi vielä olla noin, hän sanoo. En näe näyttelijäntyön ja yritysvalmentajan roolien välillä ristiriitaa, kun toimii oman osaamisen ja arvojen mukaisesti. Kahden erilaisen uran yhdistäminen on toiminut hyvin. Liike-elämän ja teatterin haasteet tänä päivänä ovat loppujen lopuksi hyvin samankaltaisia. Tuloshakuisuutta voi olla helppo löytää myös suurista teattereista ja tv-tuotannoista. Tosiasiassa on kuitenkin iso haaste täyttää katsomot ilta toisensa jälkeen tai tehdä kotimaista draamaa yhä niukemmilla resursseilla. Myös teatterissa tarvitaan luovia ideoita ja rajaaitoja rikkovaa ajattelua. Alkuvaiheessa ennakkoluuloja saattoi olla puolin ja toisin ja niitä esiintyy yleisesti vieläkin. Ymmärrän sen hyvin, sillä taide ja liike-elämä on pidetty visusti erossa toisistaan. Alalla liikkuu toimijoita kovin erilaisista 8

4 mmärtää, arkoittavat ta. lähtökohdista eikä media aina imartele ammattikuntaamme. Näyttelijöitä saatetaan pitää liian boheemeina tai jopa vaarallisina. Pelätään, että joudutaan esiintymään tai tullaan nolatuksi, toiminta on puuhastelua tai jää viihteeksi. Nyt, kun takana on vuosien työ, epäluulot ovat vähitellen hälvenemässä, Nurminen sanoo. Aika on myös kypsä. Yhä useampi yritysjohtaja lähtee ennakkoluulottomasti toteuttamaan kehityshankkeitaan täysin poikkeavalla tavalla ja menetelmillä. On kokeiltu matkan varrella kaikkea mahdollista ja ymmärretään, että oikotietä toimintatapojen muutokseen ei ole. Tuloksia saavutetaan vain pitkäjänteisellä ja moniammatillisella yhteistyöllä, jossa teoria, tunne ja käytäntö kulkevat limittäin. Onnistuneet esimerkit puhuvat puolestaan. Olennaista on, että teoria viedään käytäntöön ja ihmisen tasolle arkeen. Teatterissa opimme roolimme lukemalla, kokeilemalla, erehtymällä ja yhdessä harjoittelemalla. kokemuksellisuus oppimisen avuksi Omaksumisen avuksi tarvitaan tunnetta. Avainsana on silloin kehollinen oppiminen. Toiminnasta jää kehoon jälki, joka herättää tunteen. Muistamme tehokkaasti asioita, koska niitä on tehty käytännössä ja niihin liittyy jokin tunne. Tässä on ratkaiseva ero perinteiseen tapaan kouluttaa esimerkiksi yritysjohtoa, jossa siirretään tietoa passiiviselle kuulijalle. Tämä koskee kaikkia vuorovaikutustilanteita, yksinkertaisista asiakaspalvelutilanteista aina tiimien johtamiseen tai strategioiden jalkauttamiseen. Jokaisen täytyy aidosti ymmärtää, mitä ne tarkoittavat käytännössä ja henkilökohtaisesti oman työn kannalta. Perinteinen tapa on istua luentosalissa tai neuvotteluhuoneessa, jossa yksi puhuu ja muut kuuntelevat. Avoimina pystymme vaikuttamaan ihmisiin. Sulkeutumalla tämän mahdollisuus menetetään. Esitystä väritetään hurjalla määrällä kalvoja tai powerpointteja. Osallistujille annetaan aineisto luettavaksi tilaisuuden jälkeen. Sitten onkin hyvä pohtia, mikä meni pieleen. Ammattinäyttelijöitä ja provokaatiota Nurminen käyttää valmennuksissaan Forumteatteri Forten ammattinäyttelijöitä, joihin hän itsekin kuuluu. Työstämme fiktiivisiä esityksiä esimerkiksi haastavista johtamistilanteista tai asiakaskohtaamisista. Pohjana on aina todellinen tilanne, jota kehitetään ja toteutetaan teatterin keinoin. Tyylilajina on provokaatio. Osallistujille näytetään realistisia tilanteita, jotka eivät mene oikein. Yleisö saa ohjatusti puuttua esitykseen, tarvittaessa keskeyttää ja kertoa, mikä meni pieleen tai mikä onnistui. Ihmiset reagoivat aktiivisesti kokiessaan, että esityksen henkilö toimii väärin tai poikkeuksellisen hyvin. Samalla herätetään keskustelua ja ajatuksia, synnytetään ideoita ja ratkaisuehdotuksia ja tarjotaan mahdollisuuksia käsitellä asioita uusista näkökulmista. Nurminen korostaa, että osallistujia ei laiteta näyttelemään tai esiintymään, vaan keskitytään tilanteiden ratkaisemiseen. Työyhteisöjen kipupisteitä, kuten kiusaamistilanteita, ei myöskään käsitellä ilman moniammatillista osaavaa tiimiä, joka vie kehittämishanketta eteenpäin. Forum-teatteri toimii osana kokonaisuutta. Mukana voi olla työterveyspsykologi, työsuojeluvaltuutettu, lakimies ja muita asiantuntijoita. Olennaista on huolellinen ennakkotyö, Nurminen sanoo. Näyttelijät eivät tule tyhjästä improvisoimaan, vaan ovat huolella valmistautuneet aiheeseen, rooleihinsa ja muuttuviin tilanteisiin. Esitys on aina fiktiivinen, koska ideana ei ole nolata tai osoittaa ketään sormella. Tilanteet ovat kuitenkin sen verran ajankohtaisia ja tunnistettavia, että niihin tekee mieli puuttua. Emme ole kenenkään puolella tai ketään vastaan, emmekä kerro, mikä on oikein tai väärin. Osallistujat antavat ratkaisuehdotuksia fiktiivisille tilanteille ja henkilöille, jotka muistuttavat todellisuutta. Samalla he kuitenkin käsittelevät oman organisaationsa haasteita. Me olemme vain apuna ja välineenä. Ideana on se, että osallistujat ovat osa tapahtumaa, eivät passiivista yleisöä. Fokuksessa yritystoiminnan perusasiat Valmennuksissa lähestytään hyvinkin konkreettisia ja keskeisiä yritysten ja työyhteisöjen haasteita ja ongelmakohtia. Vuorovaikutustilanteet, esimies-alaissuhteet, työhyvinvoinnin kehittäminen, luovuuden tukeminen, asiakassuhteiden hoito, strategioiden jalkautus ovat kaikki yritystoiminnan perusasioita. Esimerkiksi uuden strategian sisäistäminen edellyttää otollista maaperää. Yksisuuntainen viestintä, joilla pyritään saamaan nopeita tuloksia, harvoin tuovat pysyvää muutosta. Perinteiset henkilöstöinfot, luennot, intranetti ja sähköpostiviestit jäävät helposti etäisiksi ja tehottomiksi, jos mukana ei ole mahdollisuutta osallistua, kysyä ja sisäistää, mitä tämä kaikki merkitsee itseni ja oman työni kannalta. Pystynkö vaikuttamaan omaan työhöni, kuullaanko minua, ollaanko läsnä ja tukena. Tähän valmennukset tarjoavat foorumin. Vuorovaikutusta ja kehon kieltä Nurminen korostaa kehon kielen merkitystä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Esimiehen tulisi osata johtaa erilaisia persoonia ja tuntea myös itseään ja omaa tapaansa viestiä. On olennaista, mitä ja miten johtaja viestii omalla kehollaan. Viestiikö luottamusta ja turvallisuutta vai kiirettä ja epävarmuutta, onko läsnä ja osa yhteisöä, näkyykö esimerkiksi arvostus henkilöstöä kohtaan. Sama tapahtuu myös toiseen suuntaan, johdon on osattava lukea ja tulkita niitä viestejä, joita muu organisaatio esimerkiksi muutostilanteissa välittää. Sanatonta viestintää voi oppia lukemaan, kun tunnistaa ne ensin itsessään. Silloin on helpompi reagoida ajoissa organisaation pinnan alla oleviin signaaleihin. Vaikuttava viestintä on työelämän perusasioita. Vaikuttava viestintä on paljon enemmän kuin esiintymistä. Usein piiloudutaan asiantuntijaroolin tai muodollisuuden taakse. Ihmisten välillä on kuitenkin kysymys siitä, että uskaltaa laittaa persoonansa peliin. Avoimuus on erityisen tärkeää tiukoissa tilanteissa, jolloin sitä helposti pakenee tai suojautuu tavoittamattomaksi. Ei ole mukavaa ottaa vastaan tiukkaa palautetta ja negatiivisia tunteita työyhteisöltä. Se vaatii rohkeutta ja riskinottoa. Jos yhteinen tekemisen tila on turvallinen ja päämäärä on kaikilla selvä, on helpompi luottaa ja olla rento. Samat asiat pätevät näyttämöllä ja sen takana. Avoimuus ja samalla riskinottaminen on lopputuloksen kannalta usein toimivampi ratkaisu, vaikka se edellyttäisi mukavuusalueen ulkopuolelle astumista ja aivan uudenlaista intuitiivista toimintatapaa. Avoimina pystymme vaikuttamaan ihmisiin. Sulkeutumalla tämän mahdollisuus menetetään, Nurminen rohkaisee avoimeen yrityskulttuuriin. Ideoita Elämyksiä Menestystä 9