AHLAISTEN KYLÄSUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AHLAISTEN KYLÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2013"

Transkriptio

1 1 AHLAISTEN KYLÄSUUNNITELMA VUOSILLE

2 2

3 3 Sisällysluettelo Johdanto 1 Kylän kuvaus 2 Ahlaisten historia kyläkunnittain 2 4 Hanketoiminta Ahlaisissa 5 Ahlainen tänään 6 9 Erityispiirteitä Kellahdelta ja Lampista Kyläkyselyn tulokset Yrittäjyys ja yrittäminen 15 Perustan luominen toivotulle kehitykselle 16 Toimenpide-ehdotukset Ahlaisten alueen visio vuonna Ahlaisten yhdistykset 21 Ahlaisten yritykset 22-23

4 4

5 1 Johdanto Ahlaisten kyläsuunnitelma kertoo asukkaiden ja yrittäjien toiveista, siitä millainen Ahlainen on vuonna 2013 ja keinoista, joilla tavoite saavutetaan. Ahlaisten kyläsuunnitelma jakautuu kolmeen pääkohtaan; Ahlaisten historiaan, nykypäivään ja toiveisiin ja tulevaisuuteen. Kyläsuunnitelma on rakennettu eri työryhmien, kyläkyselyiden ja keskustelutilaisuuksien avulla. Suunnitelman tekemiseen on osallistunut runsaslukuinen ja monia eri tahoja edustava joukko ahlaislaisia. Mukana ovat olleet lähes kaikkien Ahlaisten kaupunginosan, entisen Ahlaisten pitäjän yhdistykset ja niissä toimivat aktiiviset ihmiset. Yhteisessä ja yleisessä kokouksessa päätettiin tehdä yksi, yhteinen kyläsuunnitelma, joka kattaa koko alueen; Lampin, Kellahden, Alakylän ja Ylikylän alueet. Näin on myös tapahtunut. Ahlaisten alueella on kunniakas historia niin taloudellisesti kuin kulttuurihistoriallisesti kin. Ahlaisten perinnemaisema on valtakunnallisesti ainutlaatuinen. Kaunis ympäristö tarjoaa viihtyisän elinympäristön. Parasta Ahlaisissa ovat kuitenkin osaavat, ahkerat ja monipuolisesti lahjakkaat asukkaat. Kunniakas menneisyys on arvokas asia, mutta tällä suunnitelmalla tähdätään tulevaisuuteen. Toiveena on, että Ahlaisten alue kehittyy oman kulttuuriympäristönsä tuntevaksi maaseutumaiseksi nykyajan vaatimuksia vastaavaksi Porin kaupunginosaksi, joka kykenee tarjoamaan eri-ikäisille asukkailleen miellyttävän asuinympäristön peruspalveluineen. Palvelut voivat keskittyä kirkonkylälle ja Lamppia ja Kellahtea voidaan kehittää asuinalueina. Kylien asukkaiden asiointia kirkonkylällä tuetaan kimppakyydein, joita kyläläiset järjestävät keskenään, ja kaupungin tukemalla asiointili ikennejärjestelmällä. Vanhusten ja lapsiperheiden asumista tukevat kunkin yksilöllisten tarpeiden mukaan julkisten palveluiden lisäksi yksityiset palvelut. Haluamme säilyttää ne asiat, jotka koemme tärkeiksi. Näitä ovat puhdas ja kaunis luonto ja turvallinen asuinympäristö rakennuksineen ja maisemineen. Haluamme, että Ahlainen on elävä, kehittyvä maaseutumiljöö, jossa eri-ikäisten ihmisten on hyvä asua, elää ja tehdä työtä. Haluamme säilyttää ja parantaa palveluita, luoda yrittämisen edellytyksiä, hankkia uusia asukkaita ja pitää jo olemassa olevat asukkaat. Haluamme myös, että harrastusmahdollisuudet pysyvät ja paranevat entisestään.

6 2 KYLÄN KUVAUS Ahlainen on Porin pohjoisin kaupunginosa, johon kuuluu Ahlaisten Alakylä, Kellahti, Lamppi ja Ylikylä. Ahlaisten väkiluku oli suurimmillaan n asukasta v Kunnan liittyessä Porin kaupunkiin oli väkiluku 2454, nykyään asukkaita on AHLAISTEN HISTORIA KYLÄKUNNITTAIN Alakylä ja Ylikylä Alakylä ja Ylikylä muodostivat entisen Ahlaisten keskustan. Ahlaisten keskusta on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö, jossa on alkuperäisenä säilynyt 1900-luvun alun kirkonkylämiljöö. Ahlaisissa on myös 1800-luvulla syntynyt asuinyhteisö joen rannalla (Vaaksholma-Rantakaupunki) sekä Porin vanhin kirkko vuodelta ja C. L. Engelin suunnittelema kellotapuli vuodelta Ahlainen on ollut todennäköisesti vanhimpina aikoina kokonaan meren peitossa. Pronssikaudella itäisimmät osat ovat paljastuneet vedestä. Keskiajalla Ahlainen on ollut Huittisten kalastuksen ja metsästyksen erämaata, jonne on kuljettu vesireittejä pitkin. Ahlaisten alkuperäinen nimi Hvittisbofjärd, Huittisen selkä, on peräisin tuolta ajalta. Ahlainen nimen varmaa alkuperää ei tiedetä. Rannikolle asettui ja 1300-luvuilla ruotsinkielistä väestöä ja nimistö pysyi ruotsinkielisenä vielä 1700-luvullakin. Suomalaistuminen tapahtui vähitellen kun sisämaasta muutti suomenkielistä väestöä torppareiksi, palkollisiksi ja itsellisiksi ensin Kellahdelle ja Lamppiin sekä vähitellen Ylikylään. Saaristossa ruotsinkieli säilyi pitkään. Kuningas Kustaa Vaasan ja hänen poikiensa aikana kruunu jakoi palkkioina, eläkkeinä ja korvauksina läänityksiä, jolloin myös Ahlaisiin ilmestyivät aateliskartanot. Talonpojat joutuivat häädetyiksi tai saivat viljellä tilojaan aatelin lampuoteina. Vasta Kustaa III:n Yhdistys- ja vakuuskirja antoi talonpojille rajattoman omistusoikeuden ja etuoikeuden lunastaa tilansa perintötilaksi. Ahlaisissa maat kuuluivat 1700-luvun alkupuoliskolla etupäässä kolmelle suvulle. Pääelinkeinojen maanviljelyksen ja kalastuksen lisäksi on Ahlaisissa ollut myös merkittävää teollisuutta 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella. Laivan rakennus oli vilkasta 1800 luvulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla. Ahlaisten kolmella telakalla rakennettiin suurehkoja valtameripurjehtijoita, lähinnä parkkeja ja 1900-lukujen taitteessa Ahlaisissa oli useita sahoja, joille puutavara uitettiin vesireittejä pitkin. Sahateollisuus oli siihen aikaan merkittävä työllistäjä. Ahlaislaisia työllistivät lisäksi mm. tiilitehdas, nahkurinliikkeet, suolaamot, myllyt ja kala-astiatehdas. Sahakoskella toimi öljynpuristamo, raaka-aineena pääasiassa pellava, ja vanuttamo, lisäksi siellä valmistettiin mm. vernissaa. Sandössä toiminut täyshoitola oli helsinkiläisvieraiden suosiossa ja 1960-luvuilla luvun alkupuoli oli Ahlaisissa vilkasta yhdistystoiminnan aikaa, jonka keskuksena oli seuratalo Ahjola. Ahjolan rakensi vuonna 1905 VPK ja sen omistajina ovat myöhemmin olleet Nuorisoseura, Suojeluskunta, Maamiesseura ja Porin kaupunki.

7 3 Kellahti Ensimmäiset maininnat Kellahden kylästä, nimellä Kelefierd, löytyvät asiakirjoista jo vuodelta Suuret maa-alueet Satakunnan rannikkoseudulta, mm. Kellahden kylän alueet. kuuluivat siihen uskollisuuden osoitukseen, jonka ratsumestari Otto von Grothusen sai lahjoituksena v Ruotsin kuninkaalta. Ensin Lyttylän kartanoa isännöinyt Grothusen siirtyi sittemmin Kellahden säterin isännäksi kokoamalla kylän tilat säterikseen. Myöhemmin tästä tilasta muodostettiin kaksi erillistä tilaa, Kellahden säteri ja ratsutila. Kellahden säteri on kuulunut Avellan suvulle luvulta alkaen, rustholli ostettiin nykyiselle omistajasuvulle huutokaupassa v Kartanot rakennuksineen ja puistoineen antavat vielä tänä päivänäkin historiallisen leimansa kylän maisemaan. Kellahden koulu rakennettiin tilallisten pontevien toimien ansiosta v Männistön mäelle. Koulu toimi vuodesta 1882 vuoteen 1972 kyläläisten opinahjona. Koulurakennus on vielä hyvässä kunnossa, nykyään Porin kaupungin omistama ja kaupungin vanhimpia koulurakennuksia. Kunnallisneuvos ja valtionpäivämies Edvin Avellanilla oli merkittävä rooli niin kansakoulun perustamisessa kotikyläänsä kuin yhden Suomen vanhimman kyläkirjaston syntyyn Ahlaisiin. Ylikylän ja alakylän koulupiirit muodostettiin v kylän suuren lapsimäärän vuoksi. Kellahden alakylään rakennettiin koulu v Kellahden Ärholmassa oli merkittävä laivanrakennusveistämö 1800 luvulla. Kellahden varvilla rakennettiin mm. kauppahuone W. Rosenlew & Co:yn purjelaivoja, jotka seilasivat menestyksekkäästi maailman merillä. Runsas torppariväestö työskenteli ahkerasti Kellahden kartanoissa. Uuden maanvuokralain toteutumisen jälkeen he jatkoivat itsellisinä pienviljelijöinä maata viljellen ja karjaa pitäen. Sodan jälkeen, vuosina , Kellahdelle asutettiin 13 siirtolaisperhettä. Suurin osa perheistä tuli Hiitolan pitäjästä, Kilpolan saaresta. Kartanoilta lunastettiin karjalaisille tiloja, jotta he pääsivät normaaliin elämän alkuun. Talvi ja jatkosodan taistelut vaativat seitsemän kellahtelaisen nuoren miehen hengen. Pronssilaatta näiden sankarivainajien muistoksi hankittiin ja sijoitettiin Kellahden koulun seinään v Kellahden kylässä oli parhaimpina aikoina lukuisia kauppoja ja oma postitoimistokin. Kylässä toimineet palvelut ovat kuitenkin yhteiskunnan rakennemuutoksen myötä loppuneet yksi toisensa jälkeen. Kylän viimeinen kauppa lopetti toimintansa 1990 luvun alussa. Kellahden kylän asukkaat ovat osallistuneet aktiivisesti kylän elämään, tästä ovat osoituksena useat yhdistykset. Urheilua, kuntoilua ja kilpailutoimintaa lukuisissa eri lajeissa ovat järjestäneet omat urheiluseurat, Kellahden Kunto ja Kellahden Nousu, jotka kummatkin ovat Ahlaisten urheilijoiden alaosastoja. Kellahden kyläyhdistys perustettiin kylän asioita ajamaan v Kellahden Martat on koonnut naisväkeä monipuoliseen toimintaan kahdenkymmenen vuoden ajan. Kyläläisille ovat tarjonneet harrastusmahdollisuuksia kylän omat yhdistykset sekä esimerkiksi Porin Työväenopisto, Otsolan kansanopisto sekä 4H- yhdistys. Kellahden koulu on aina ollut kyläläisten yhteinen ja oma kokoontumis- ja harrastuspaikka, siksi sillä on edelleen ehdottoman tärkeä merkitys kyläläisille, se on oikeastaan kylän sydän. Kartanoiden ja torppien kylänä tunnettu Kellahden kylä elää, toimii ja sinnittelee tänä päivänä menneisyyden ja nykyisyyden keskellä, vanhojen vaahteroiden suojassa, kaatopaikkojen katveessa.

8 4 Lamppi Lampin rajaaminen omaksi kyläksi kävi välttämättömäksi 1700-luvun jälkipuoliskolla, kun kylien rajat vakiintuivat ja kun siihen asti Ylikylään luettu Lampin yksinäistila asutettiin uudelleen. Elinkeinoina olivat yleisesti maanviljelys sekä maanviljelystä täydentävä karjatalous. Useampia kotitarvemyllyjä rakennettiin joissa olevien koskien rannoille. Järvistä, joita Lampissa on useampia, sai runsaasti kalaa sekä joista myös jokihelmisimpukoita. Pirttijärvellä toimi majatalo. Teollisuutta Lamppiin tuli jo 1700-luvun alussa, kun kapteeni Erik Inberg perusti Lampin ensimmäisen sahan. Myöhemmin sahan osti Antti Ahlström luvun lopulla perustettiin Lampin tiilitehdas. Ensimmäisen kaupan Lamppiin perusti V. Vehmanen vuonna Ensimmäinen urheiluseura saatiin Lamppiin vuonna kun perustettiin TUL:n alainen Lampin Isku ja sitten myöhemmin Ahlaisten kunnan rahoittama Lampin Leisku ja Pirttijärven Urheilijat. Lampin Nuorisoseura perustettiin Vuonna 1936 nuorisoseurassa oli 77 jäsentä. Sen virkein alaosasto oli opettaja Aune Tuomiston johtama laulukuoro. lampin nuorisoseuran toiminta päättyi sotavuoteen Ahlaisiin perustettiin 1903 työväenyhdistys ja vuonna 1908 saivat Lamppi ja Sahakoski omat yhdistyksensä. Lamppiin rakennettu oma työväentalo vihittiin käyttöön helluntaina Merkittävä vaikuttaja Lampissa on ollut Lampin kartanon isäntä, varatuomari K. J. Lönegren, Lönnin patruuna. Lönegren perusti Lamppiin ensimmäisen kansakoulun, varusti aikuisväestölle tarkoitetun kirjaston ja kiinnitti erityistä huomiota maatalouden edistämiseen luvulla kylä oli sähköistetty ja samalla vuosikymmenellä metsänhoitolautakunta perusti Kankaanrannan taimitarhan. Kankaanranta oli siihen aikaan yksi kunnan huomattavista työllistäjistä. nykyisin taimitarhan omistaa Taimi-Tapio, ja 70-luvuilla kylässä oli kauppa, postitoimisto, kaksi pankkia, huoltoasema, jonka yhteydessä toimi baari sekä oma koulu, joka nykyään on kyläläisten monien toimintojen ja harrastusten kokoontumispaikka.

9 5 HANKETOIMINTA AHLAISISSA Pomokaudella Ahlaisissa oli kaksi hanketta. Vuosina rakennettiin retkeilyreitistö Lamppi-Ahlainen-Kellahti ja Toimintapuisto Kellahdelle. Leader+-kaudella on toteutettu Leikkipuisto-hanke, Lampin koulun katon korjaus, yrittäjien Tullan tutuiksi-hanke ja Kirkkovene-hanke. Käynnissä on edelleen Kellahden historia-hanke, Ahlaisten rantabulevardi-hanke ja Keikveden vesien kunnostukseen liittyvä laiteinvestointi-hanke. Porin kaupungin ja Noormarkun kunnan kanssa on yhdessä toteutettu Onnenkosken uimarannan kunnostus sekä kaupungin ja ympäristötoimiston kanssa yhteistyössä rakennettu n 50 km pitkä vesijohtoverkosto Sandöö-Fisköö-Pohjajoki alueelle. Ahlaisiin on laadittu myös Ylikylän maisemanhoitosuunnitelma ja maatalousalueiden monimuotoisuuden yleissuunnitelma. Ahlaisten alueita kuuluu ympäristönsuojeluohjelmaan sekä laajalti Naturan suojeluohjelmaan.

10 6. AHLAINEN TÄNÄÄN VÄESTÖN KEHITYS YHT muutos

11 7 Väestön kehitys kylittäin Tilanne v muutos Alakylä Kellahti Lamppi Rankku Ylikylä muutos Kaupungin tontit Kaupunki omistaa maita Ahlaisten alueella, mutta asuntotuotantoon niitä on tarjottu varsin niukasti. Kaupungin omistamia asuntoja on Ahlaisissa noin kolmekymmentä, pääasiassa vanhustenasuntoja. Elinkeinotoiminta Ahlaisten alueen tärkein työllistäjä on perinteisesti ollut maa- ja metsätalous. Nykyään suurin osa työikäisestä väestöstä käy töissä muualla kuin Ahlaisten alueella, pääasiassa Porin keskustassa, satamassa ja naapurikunnissa. Ahlaisissa on muutama matkailua palveleva yritys ja joukko muita yrityksiä. (kts. liite 2) Kunnallistekniikka ja jätehuolto Ahlaisissa on tällä hetkellä jäteveden puhdistamo, vedenottamo ja kirkonkylässä, Lampissa ja Kellahdella on jonkin verran verkostoa. Runkoviemärin jatke on päätetty rakentaa vanhainkodille saakka. Ahlaisiin on perustettu vesiosuuskuntia, jotka huolehtivat verkoston rakentamisesta. Kaupunki avustaa osuuskuntia talousarvioon vuosittain otettavalla määrärahalla. Jätehuolto toimii yksityisten yrittäjien kautta. Tie ja joukkoliikenne, tietoliikenneyhteydet ja sähkönjakelu Pohjoisen satamatien myötä on varsinkin kesäaikana pyöräilyliikenne lisääntynyt Ahlaisten kirkonkylän ja valtatie 8:n välillä. Kevyen liikenteen väylä puuttuu ja yhteinen ajotie on mutkainen ja näkyvyydeltään monin paikoin heikko. Vanhukset joutuvat käyttämään esim. taksia asioidessaan palveluitaan tarjoavassa kauppakeskuksessa. Tiestö on pääsääntöisesti sorapintaista. Teiden huolto ja talviaurauksissa on puutteita. Korkeakosken asukkaat toivovat Porin kaupungin ottavan Järvitien haltuunsa runsaan yleisen käytän vuoksi. Merikarvian rantatien asfaltti on jo liikenneturvallisestikin huonossa kunnossa ja Kellahdenrantatie odottaa edelleen kunnostamista. Ahlaisten peruspalveluiden näkökulmasta on tärkeää turvata julkinen liikenne vähintään nykyisellä tasolla. Laajakaistayhteydet ovat joillakin Ahlaisten alueilla vielä saavuttamattomissa. Sähköjakelussa on lähes päivittäin toistuvia sähkökatkoksia.

12 8 Palo- ja pelastustoimi Ahlaisten palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu hoidetaan palokuntasopimuksella Ahlaisten VPK:n kanssa. Terveydenhoito, sosiaali- ja vanhustenhuolto Ahlaisissa on olemassa oman pienen terveyskeskuksen edut, mutta terveydenhuolto on työmäärään nähden aliresurssoitu ja palvelun odotusajat ovat aika-ajoin kohtuuttoman pitkiä. Lääkäripalvelut ovat riittämättömät ja terveystalo on auki rajoitetusti. Vanhustenhuollon valtakunnallinen suositus hoitohenkilökunnan suhteen on 0,55 hoitajaa/ asukas ja Ahlaisissa se on 0,51. Päivähoidon osalta on tapahtunut parannuksia, päivähoitopaikoista on kuitenkin pulaa, etenkin vuoro- ja viikonlopputöitä töitä tekeville. Koulutus ja vapaa-aika Ahlaisten ala-aste toimii nykyisellään kolmiopettajaisena ja siellä on kaksi kouluavustajaa. Yläasteen Ahlaisten koululaiset käyvät ensisijaisesti Kuninkaanhaan koulussa ja lukion keskusta-alueen lukioissa. Ahlaisten ala-aste vaatii peruskorjausta. Oppilailla ei ole asianmukaista ruokailutilaa, vaan ruokailu tapahtuu luokissa. Ongelmana on lisäksi koulun yhteydestä puuttuvat sisäliikunta- ja juhlatilat. Käytössä on Ahjola n. 1 km:n etäisyydellä koulusta ja talviliikuntapaikat urheilukentän alueella. Iltapäiväkerho toimii koulun piha-alueella sijaitsevassa kaksi huoneistoa käsittävässä rakennuksessa, joka on alkuaan toiminut opettajien asuntona. Toisessa huoneistossa toimii Porin työväenopiston kudontapiiri. Esikoulu toimii entisellä kunnantalolla, ahtaissa ja puutteellisissa tiloissa. Rakennukset Ahlainen on valtakunnallisesti tunnustettu kulttuurihistoriallinen miljöö. Kaupungin omistamat kiinteistöt ovat pääsääntöisesti huonossa kunnossa Ahlaisten alueella. Kiireellisiä korjauskohteita ovat Ahlaisten koulu, kirjasto = entinen Alakylän koulu ja Pohjajoen kesäsiirtola, joka on suojelukohde. Korjaustoimet kohteissa ovat välttämättömiä, jotta mm. vuotavien kattojen vuoksi rakennusten turmeltuminen korjauskelvottomiksi saataisiin estetyksi.

13 9 Kulttuuri Ahlaisissa on aina ollut monipuolista harrastustoimintaa. Teatteri, kuorolaulu ja torvisoitto ovat olleet suosituimpia harrastusmuotoja liikunnan lisäksi. Nykyään toimivia yhdistyksiä, jotka tarjoavat hyviä harrastusmahdollisuuksia on noin 30. (liite 1) Tämän päivän toimintaa kulttuurin saralla/opintopiirejä Piiri/ryhmä/tapahtuma toteuttaja Kellahti Joogapiiri työväenopisto kudontapiiri työväenopisto Miesten/naistenjumppa yhteislaulutilaisuus heinäkuussa kyläyhdistys Metsäkirkko kyläyhdistys Lamppi Tanhut työväenopisto kudontapiiri työväenopisto tilkkupiiri työväenopisto miestenjumppa Otsola neuvonta/opintoryhmiä Lampin martat naisten jumppa Otsola Ahlaisten kirkonkylä Puukäsityökerho työväenopisto Murrepiiri työväenopisto Kudontapiiri työväenopisto Laulunlyömät työväenopisto Urheilu mm. Naisten jumpat, urheilukoulu, lentopallo, yleisurheilu, melonta Ahlaisten urheilijat Partio Ahlaisten Ankkurit Teatteri Ahlaisten nuorisoseura Sähly Ahlaisten nuorisoseura Elokuvat Ahlaisten nuorisoseura Ompeluillat Ahailsten maatalousnaiset Muskari Otsola Taube-ryhmä, ruotsinkielinen Lisäksi Ahlaisissa toimii monta hyvää opintokerhoa mm. ATK, muskari ja erilaiset käsityökerhot ovat aloittaneet toimintansa koko Ahlaisten alueella syksyllä 2005 Otsolan Verso-hankkeen avulla. Massatapahtumina ovat kesäteatteri, Poikeljärven tanssit, juhannusjalkapallo-ottelu, Mustanlahden hölkkä, Pieni Yösoitto, Ahlaisten markkinat elokuussa ja joulumarkkinat joulukuussa.

14 10 Erityispiirteitä Kellahden kylästä/ Kellahden Kyläyhdistys ry Kellahden kyläyhdistys katsoo, että on tärkeää saada pidettyä kylä asuttuna ja elinkelpoisena tulevaisuudessa. Uusien perheiden houkutteleminen kylään on tässä ratkaiseva seikka. Tärkeänä nähdään myös, että nykyiset toiminnot kylässä saadaan säilymään. Erityisen tärkeää on, että koulurakennus pysyy kaupungin omistuksessa. Koulu on kylän sydän, jonka ympärillä kylän elämä pyörii. Lisäksi pidetään ensiarvoisena, että yhteistyö kaupungin kanssa sujuu yhtä mainiosti, kuin se viime vuosina on sujunut. Kyläyhdistyksen tavoitteisiin ja toimintaan kuuluu myös kylän kulttuurin ja historian taltioiminen. Kylän vahvuudet: Sijainti lähellä kaupunkia, luonto, maisemat, aktiiviset, reippaat yritteliäät ihmiset, runsas historia, koulurakennus. Kylän heikkoudet: Periferia kaupungin silmissä, palveluiden puute, etäisyydet vanhojen ihmisten kannalta, uppiniskaisuus kehitysasioissa, teiden huono kunto, katuvalojen puute. Uhat: Syrjäytyminen kaupungin päättäjien suuntaan, kohta Suomen suurin kaatopaikka, kaupungin tonttipolitiikka. Mahdollisuudet ja vahvuudet: Luonnon monimuotoisuuden hyödyntäminen, innostuneet ja taitavat ihmiset, Eteläjoen virkistys- ja kalastuskäyttö, retkeilyreitistö.

15 11 Erityispiirteitä Lampista/Lampin Kyläyhdistys ry Kylällä on oma toimitila, kaupungilta vuokrattu entinen koulu, jossa on monenlaista toimintaa. Yhteistyö kirkonkylän kanssa melko vähäistä. Heikkoutena on asukkaiden ikääntyminen, huonot kulkuyhteydet mm. kirkonseudulle (varsinkin joukkoliikenne) ja kulttuuritarjonnan puuttuminen. Alueella ei ole työpaikkoja. Uhkana on, että osallistuvat ihmiset eivät enää jaksa, välinpitämättömyys ja riitely ja että vähätkin palvelut vielä vähenevät. Mahdollisuudet ja voimavarat: Sijainti; hyvä yhteys kaupungin keskustaan omalla autolla liikkuville, nuoret lapsiperheet, kaunis luonto ja mukavat ihmiset

16 12 KYLÄKYSELYN TULOKSET Kunnalliset palvelut Koko kylä % % % % % % % Erittäin hyvin Kohtalaisen hyvin Hyvin Kohtalaisen huonosi Huonosti Erittäin huonosti Ei mielipidettä Jätehuolto 17,8 35,6 40,0 2,2 0,0 2,2 2,2 Teiden kunto 0,0 15,6 13,3 33,3 20,0 15,6 2,2 Vesi 22,2 28,9 33,3 2,2 6,7 4,4 2,2 Jätevesi 2,2 6,7 15,6 13,3 20,0 33,3 8,9 Valaistus 2,2 8,9 22,2 13,3 22,2 28,9 2,2 Julkinen liikenne 0,0 13,3 6,7 17,8 24,4 35,6 2,2 Tietoliikenne 2,2 8,9 17,8 8,9 26,7 15,6 20,0 Terveydenhuolto 0,0 13,3 24,4 22,2 20,0 15,6 4,4 Päivähoito 2,2 6,7 20,0 13,3 8,9 4,4 44,4 Vanhustenhuolto 0,0 6,7 28,9 13,3 15,6 15,6 20,0 Muut palvelut/asiat Asuinympäristö Ahlaislaiset ovat kohtalaisen tyytyväisiä asuinympäristöönsä ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ympäristö koetaan viihtyisäksi ja turvalliseksi. Suurin huolenaihe on liikenneturvallisuuden ja yhteyksien nykytila. Kyläteiden päällysteet ja valaistuksen riittämättömyys nousee esille useissa vastauksissa. Ahlainen-Lamppi välille kaivataan kevyenliikenteen väylää. Kellahdentien Kaapolan ja valtatie 8:n risteykseen tulee tehdä tieliikenneturvallisuutta parantava kunnostus sekä Kellahdenrantatien perusparannus. Valaistuksen tarpeessa on koko Ahlaistentie sekä Lampin ja Kellahden kylätiet sekä Ämttööntien ja Pohjoisen satamatien risteys teollisuuskaatopaikka-alueella. Nykyiset julkisen liikenteen palvelut koetaan huonoiksi. Yhteyksiä on liian vähän ja aikataulut sopimattomia. Myös julkisen liikenteen supistuksia pelätään. Tietoliikenneyhteyksiin (laajakaista) toivotaan parannuksia. Julkisen hallinnon palvelut saavat runsaasti kritiikkiä. Kaupungin suhtautumiseen Ahlaisten asioihin ollaan tyytymättömiä, kaupungin pitäisi ymmärtää Ahlaisten erityispiirteet ja ottaa ne huomioon. Myös kaavoituspolitiikka ja tonttien markkinointi koetaan huonosti hoidetuksi. Jätehuolto ja vesiasiat ovat pääosin kunnossa. Uudet jätevesimääräykset huolestuttavat hajaasutusalueen asukkaita. Kellahden osalta teollisuuskaatopaikka huolestuttaa monia vastaajia, ympäristön tila ja asukkaiden viihtyvyys nousevat voimakkaasti esille. Mökkiläisten jätehuoltoon toivotaan parannusta. Vesistöjen kunnostaminen, Ahlaisten ympäristönsuojeluohjelma ja maisemointiasiat koettiin tärkeiksi.

17 13 Palvelut ja harrastustoiminta Palvelutarjontaan ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä. Lähinnä tyytymättömyyttä aiheuttavat julkiset palvelut. Niistä etusijalle nousee päivähoito ja terveyspalvelut. Päivähoitopaikkoja kaivataan lisää. Lääkäripalveluiden saatavuutta kaivataan lisää. Koulun nykyinen kunto huolestuttaa vastaajia, samoin koulun säilyminen Aikuisväestö kokee, että harrastusmahdollisuuksia on riittävästi ja ne ovat monipuolisia. Uusia harrastusmahdollisuuksia silti kaivataan. Kylän omien osaajien taitoja voisi hyödyntää enemmän, tähän suuntaan esim. Otsola on kehittämässä toimintaansa. Nuorille ja lapsille olisi tarjontaa vastausten mukaan lisättävä, uusina harrastuksina esitettiin tanssikerho ja bändikerho. Todellinen tarve tulee kartoittaa ja sitä kautta pyrkiä kehittämään tarjontaa. Kunnollisia tiloja tapahtumien järjestämiseen (kylätalo!) Ahlaisissa toimii noin 30 yhdistystä. On olemassa tarve tiivistää yhdistysten välistä yhteistyötä Tällä voitaisiin entistä paremmin kytkeä hajallaan sijaitsevat osa-alueet toisiinsa. Esille onkin tuotu tarve yhdessä rakentaa yhteisesti kylälle vahvaa imagoa. Sen voimalla ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin ja päättäjiin luodaan vahva mielikuva kyläläisten tahtotilasta erilaisissa hankkeissa. Kehittämistarpeita pähkinänkuoressa -päivähoito (ei riittävästi, taso heikko) -kevyen liikenteen väylä (liikenneturvattomuus) -katuvalaistus (alueellisia eroja, mutta yleensä toivotaan parannusta -teiden kunto (päällysteet, talvihoito) -julkinen liikenne (liian vähäistä) -pankkipalvelut (lähinnä maksuautomaattia kaivataan) -terveyspalveluissa toivomisen varaa -mökkiläisille parempaa jätehuoltoa, muut joko tyytyväisiä tai kohtalaisen tyytyväisiä -yhteishengen parantaminen -tapahtumista tiedottaminen -kylätalo tarpeellinen (yhteiset kokoontumiset, kulttuuritarjonta, harrastustilat, yhteishengen luominen) -vanhuksille kaivataan lisää hoitopaikkoja, ateriapalvelu kaipaa kehittämistä, terveyspalveluiden saaminen hidasta -työpaikkoja asukkaille -koulun nykyinen kunto huono, tulevaisuus arveluttaa -kylämarkkinointi sekä kylän sisällä että ulospäin (Ahlaislainen identiteetti kunniaan!) -yritystontteja Pohjoisensatamatien ja kaatopaikka-alueiden väliin - Ahlaisten Imagon kohotusta, kaatopaikkamielikuvan vastapainoksi -asukashankinta

18 14 Kyläkyselyn nelikenttä-analyysi (SWOT) MAHDOLLISUUDET UHKAT -viihtyisä, turvallinen elinympäristö -asukkaiden aktiivisuus (harr.toiminta) -kaupungin läheisyys -yrittäjyys -yrittäjien yhteistyö markkinoinnissa, koulutuksessa yms. -matkailulliset mahdollisuudet -kulttuuriympäristön hyödyntäminen -yhteishengen löytyminen -meri, joet ja järvet -kesäasukkaat -harrastusmahdollisuudet -vanhainkodin keittiötä kehittämällä voitaisiin ateriapalvelut monipuolistaa -virikkeinen vanhuus vähentää hoitopaikkojen tarvetta -koulun ja päivähoitopaikkojen turvaaminen -Porin kaupungin läheisyys -Kellahden kaatopaikka -tontti- ja kaavoituspolitiikka -julkisen liikenteen väheneminen -koulun huono kunto -päivähoidon vähäisyys, laatu -teiden kunto -palveluiden väheneminen -huono yhteishenki -virkamiesten kielteinen asenne -luonnon saastuminen, vesien rehevöitym. -väestön ikärakenteen vinoutuminen -kokoontumispaikkojen väheneminen -nuorison pois muutto -omatoimisen asioiden hoidon vaikeutuminen -nuorten muutto, vanhuksien turvattomuus HEIKKOUDET VAHVUUDET -tonttien puute niin asunto- kuin yritystontit -huono yhteishenki -julkinen liikenne -päivähoito, koulun kunto -tiestön kunto ja hoito -liikenneturvattomuus;kevyenliik.väylä puuttuvat, valaistus -viihtyisä, turvallinen ympäristö -asukkaiden aktiivisuus -kaupungin läheisyys -meri, joet ja järvet -kesäasukkaat -matkailulliset mahdollisuudet, alueen virkistyskäyttö

19 15 Yrittäjyys ja yrittäminen Yrityshaastattelut (Paavo Kajander) Ahlaisissa on asukasmäärään suhteutettuna eniten yrityksiä ja yhdistyksiä Porissa. Ahlaisten ja sen eri kylien alueella toimii yli 70 yritystä. (liite 2) Kehittämistoimenpiteitä Palvelu- ja matkailuyritykset ovat Ahlaisten yrityselämässä vahvasti esillä. Yritysten kannattaa jatkossakin kytkeytyä kaupungin kattomarkkinointiin eli Yyteri-brandiin. Sen lisäksi on selkeää tarvetta yhteistyössä palkata asiantunteva markkinointihenkilö, joka valmistelee yrittäjien kanssa oman suoramarkkinointiohjelman ja toteuttaa sen kahden seuraavan vuoden aikana. Osarahoitusta TE-keskukselta ja Satakuntaliitolta. Osana kyläsuunnitelmaa laaditaan yrittäjien yhteinen palvelutuotannon liiketoimintasuunnitelma. Samalla kartoitetaan asiakkaat, markkinat, palvelupaketti ja etsitään markkinointikeinoja. Lisätään oman kylän palveluiden kysyntää. Lähialuemarkkinointi! Ahlaisissa asuu vanhempaa väkeä, joka haluaa asua tutussa ympäristössä mahdollisimman pitkään iästä ja kunnostaan rippumatta. Nämä henkilöt tarvitsevat enenevässä määrin ulkopuolista apua mm. lääkäri-, siivous-, talonhoito- ja ruokapalveluissa. Tällaisten tukipalvelujen tuottaminen kylän oman väen ja yritysten toimesta tulisi tarpeesta. Toimintasuunnitelma: Suunnitellaan ja toteutetaan yritysten yhteistä koulutusta, joka samalla toimii myös yhteisten liiketoimintojen kehittämisosiona Kehitetään entisestään Ahlaisten Joulunavausta ja tiivistetään yhteistyötä Porin kävelykatu yhdistyksen kanssa. Tähän on selkeä perustelu: kaupunki tukee rahoituksella Porin joulunavaustapahtumia. Selvitetään kylätalohankkeen toteutusta joko kaupungin tuella tai ilman. Kylätalon tulee olla osa koulukeskusta, jolloin se voi palvella myös koulussa tapahtuvia vapaaehtois- ja iltatoimintoja. Kylätalossa tulee olla tilat myös kyläläisten monipuolisia harrastus- ja virkistystoimintoja varten. Myös tilankäytössä on huomioitava ulkopuolisten palveluntuottajien (lääkäri-, pankki-, ja erilaiset vierailevat asiantuntijat) mahdollisuudet järjestää vastaanottoja kyläläisille. Aivan uutena mahdollisuutena ei pelkästään Ahlaisten alueen kannalta vaan myös lähikuntien /Merikarvia, Noormarkku, Pomarkku) on alueellinen elinkeinostrategia, josta uusi Karhukuntien elinkeinoyhtiö, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy, tulee vastaamaan. Alueelliselle toiminnalle luo hyvät lähtökohdat, kun pohjoisen satamatein varteen kaavoitetaan uusia yritystontteja esim. kierrätysmateriaalia jalostaville yrityksille. Nämä tarjoavat työpaikkoja paitsi Ahlaisten myös edellä mainittujen kuntien asukkaille. Samalla on valmisteltava pohjoisen satamatien jatketta Jyväskylän suuntaan. Kartoitetaan uusien tonttien tarjonta ja pyritään saamaan uusia omakoti- ja rivitaloja maallemuuttajille. Viime vuosina muuttoliike on ollut myönteistä ja erityisen ilahduttavaa muutto Ahlaisiin. Järjestetään yhteinen keskustelutilaisuus ja haetaan toimenpiteille kyläläisten hyväksyntä ja tuki. Osa toimenpiteistä sisällytetään Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy:n (POSEK) toimintaohjelmaan. POSEK osallistuu myös niiden rahoitusjärjestelyihin ja valvoo sovittujen projektien toteutumista.

20 16 Perustan luominen toivotulle kehitykselle 1.KYLÄTALO Välttämätön kylän kehittämisen ja toiminnan kannalta Yksi yhteinen organisaatio ajamaan asiaa, laaja omistuspohja Jo olemassa olevien kiinteistöjen hyväksikäyttö, jos ei uutta voida rakentaa Tila harrastamiselle, kokouksille yms. toiminnalle, kulttuuritilaisuuksien järjestämispaikka Mahdollisuus nettikahvilatoiminnalle (huom! voisi helpottaa maksuautomaattitilannetta) ja muulle yritystoiminnalle esim. suoramyyntiä Lukusali, juttunurkka Yhteishengen parantaminen 2. YHTÄ KÖYTTÄ YHDISTYS Yhteinen kattojärjestö kylän kehittämiseksi. Tehtävänä yritysten ja koko alueen kehittämien, markkinointi, mainosmateriaalin ja nettisivujen kehittäminen ja ylläpito, matkailuvalttien tuotteistaminen, hankerahoituksen hakeminen ja hallinnointi, kehittämistyön koordinointi Ahlaisten virallinen äänitorvi kaupungin päättäjien, tiehallinnon ym. viranomaisten suuntaan Kaikki kylän yhteisöt, yritykset ja yksityiset ihmiset voivat olla jäseniä 3. KOLMANNEN SEKTORIN PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Yrittäjäpohjainen ratkaisu Yksityinen päivähoito, vanhuspalvelut, kylätalkkaritoiminta Päivähoidon järjestyminen houkuttelee lapsiperheitä Vanhuksilla mahdollisuus asua pidempään kotona Kylä eläväksi, kaikkien ikäluokkien kyläksi Työllistämisvaikutukset 4.KYLÄMARKKINOINTI Myönteisen imagon luominen Osaamista, ympäristöä, kulttuurihistoriaa ja kulttuuria korostamalla kerrotaan miksi Ahlainen on ainutlaatuinen, paras ja turvallisin paikka asua, elää ja yrittää Pitkäjänteinen toiminta; suunnitelmallisuus, markkinointimateriaalissa yhteinen ilme, kylän oma tuote ja yhteiset nettisivut 5.SIDOSRYHMÄTYÖ JA SITOUTTAMINEN Työskennellään sen hyväksi, että jokainen ahlaislainen ikään, sukupuoleen, poliittiseen tai muuhun katsantokantaan katsomatta, voi työskennellä yhteisen Ahlaisen tulevaisuuden puolesta. Vapaa-ajan asukkaat ovat myös tärkeä lenkki yhteisessä ketjussa. Huolehditaan siitä, että jokainen asukas kokee olevansa tärkeä ja tulleensa kuulluksi yhteisistä asioista päätettäessä ja on sen takia myös valmis tekemään oman osuutensa yhteisen hyvän eteen.

21 17 TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA Rakennukset Kylätalo, koulun liikuntatilat Vanhainkodin navettaan Ahlaisten museo Porin kaupunki inventoi ja korjaa Ahlaisten alueella omistamansa kiinteistöt Tiet, tontit, kunnallistekniikka Ahlaisten kirkonkylästä tai sen välittömästä läheisyydestä, Lampista ja Satamatien varresta tulee hankkia kaupungin omistukseen sekä asumis- että pienteollisuuskäyttöön soveltuvia maita, jotka voidaan kaavoittaa ja varustaa tarpeellisella kunnallistekniikalla kohtuukustannuksin. Tonttipolitiikalla tulee tukea myös nuorten paikkakunnalle jäämistä. Rakentamista haja-asutusalueelle sekä kesäasuntojen ympärivuotista käyttöä tulee myös helpottaa. Lamppia ja Kellahtea tulee kehittää kirkonkylän palveluihin tukeutuvina asuinalueina. Tiehankkeista tärkein on kevyen liikenteen väylän saaminen urheilukentältä Valtatie 8:lle asti. Joukkoliikenteen iltaliikennettä pitää kehittää kutsutaksijärjestelmällä siten, että palaaminen Ahlaisiin on iltaisin mahdollista Meri-Porin linja-autovuoroilla. Kellahden ja Lampin palveluliikennöintiä voitaisiin parantaa asiointiliikenteen kokeiluna. Runkoviemäriä tulee jatkaa aina Lamppiin asti. Jätekeräyspisteitä tulee lisätä mm. Kellahdelle, Pirttijärvelle, Putajan sekä Sandöön rantaan ja Revaskerin levähdysalueelle. Jätteiden lajitteluastioiden määrä ja kunto pitää saattaa ajan tasalle, myös kesäasukkaat tulee huomioida. Kesäasukkaiden jätehuoltoasiat tulee huomioida suunnittelussa. Sandöön paikallistien perusparannus (sisältynyt tielaitoksen kehittämisohjelmaan jo vuodesta 1994) Kellahdenrantatien perusparannus, Valaistuksen saaminen Pohjoisen Satamatien jatkeen ja Ämttöön tien risteykseen Ahlaistentien valaistus valtatie kahdeksalle saakka. Sadekatoksien saaminen kaikille linja autopysäkeille Lampintien valaistus Kellahdentien Kaapolassa ja Valtatie 8:n risteyksen liikenneturvallisuuden parannus Strikan riippusillan kunnostus osana retkeilyreittihanketta Puhelin- ja tietoliikenne, sähkönjakelu Laajakaista internetyhteys koko Ahlaisten alueelle Sähköverkon varmistumista pitää keittää siten, että lähes päivittäin toistuvilta sähkökatkoksilta vältytään Terveydenhuolto, päivähoito Lääkäripäiviä tulee Ahlaisissa listätä Ahlaisten perushoitajalle tarvitaan täysimääräinen viikkotuntimäärä Kaupungin tulee lisätä määrärahoja terveydenhuollon kesälomasijaisuuksiin,

22 18 jotta toiminta ei vaikeutuisi kesällä. Laboratoriopalveluja on lisättävä; nykyinen määrä 2 kertaa kuukaudessa ja kesällä kerran kuukaudessa on liian vähän. Hammashuolto tulee saada Ahlaisiin kerran viikossa ympäri vuoden; Hammashuollon tarve lisääntyy laajentuneen ikäluokkien mukaan tulon vuoksi. Kouluterveydenhuollon määrärahoin palkattujen terveydenhoitajien toimintaa pitää saada jatkaa. Vuorotyössä käyvien perheiden päivähoidon saatavuutta tulee kehittää. Kellahden alueella on tarvetta ryhmäperhepäivähoidolle. Sopiva tila olisi Kellahden koulu. Apteekilla on toimivan terveydenhuollon kannalta keskeinen tehtävä, minkä takia nyt kylässä toimivan sivuapteekin tulevaisuus on turvattava. Koulu ja esikoulu, vapaa aika ja kulttuuri Urheilukentän alueella sijaitseva jääkiekkokaukalo siirretään koulun pihaliikunta-alueelle. Koululle tulee rakentaa tilat ja hankkia välineistö erityisopetukselle. Koululle tulee rakentaa ruokailutilat. Koulun läheisyyteen tulee rakentaa lisärakennus, jossa on täyspitkä urheilusali, peseytymistilat sekä juhlatilat. Tila toimisi koulun, vapaa-ajan ja kulttuurin keskuksena ja olisi ahlaislaisille yhteinen kokoontumispaikka. Talo tarjoaisi myös kuntosalin palvelut. Koulun käyttöä kokoontumistilana tulee lisätä. Iltapäiväkerhotoimintaa tulee jatkaa. Uimarannan toimintaa tulee kehittää, niin että rannalle rakennetaan rantasauna pukukoppien yhteyteen; näin rannan käyttö lisääntyy ja parantaa uimakoulun toimintaa ja mahdollistaa myös rannan talvikäytön avantouimareille. Ahlaisten kirjastoon tulee lisätä yleisötietokoneita, jotta internetpalvelut olisivat tarvitsijoiden saatavilla. Kirjastoon tehdään pyörätuoliluiska. Urheilualueita kehitetään mm. rakentamalla nuorisolle kiinteä päällysteinen skeittirata Urheilukentän liikuntavälineiden kunnostus; korkeus- ja pituushyppypaikka Tenniskenttä tulee päällystää ja aidata; kentän yhteyteen tulee saada lentopallokenttä. Osalan toimintamahdollisuuksia tulee kehittää. Ahlaisten Mukilapiste tulee säilyä jatkossakin Ahlaisissa. Ahlaisten leikkipuistotoimintaa tulee kehittää yhteistyössä Porin kaupungin kanssa. Pohjajoen kesäsiirtolan käyttöä monipuolistettava Elinkeinoelämä Maatalous pitäisi pyrkiä säilyttämään vähintäänkin nykyisellä tasolla kannustamalla viljelijöitä sivuelinkeinojen hyödyntämiseen ja erikoisviljelyyn. Teollisuutta, myös pajatyyppistä pienyritystoimintaa, pitäisi pyrkiä ohjaamaan Pohjoisen satamatien varrelle kaavoitettavalle teollisuusalueelle. Joet ovat olleet vain satunnaisten harrastajakalastajien käytössä, mutta kestäisivät

23 19 runsaampaakin käyttöä. Jokialuetta kunnostamalla niiden virkistyskäyttöä voidaan laajentaa ja kiinnostus Ahlaisten jokikulttuuria kohtaan lisääntyy. Melko pienellä kustannustoimilla olisi mahdollista joki- ja merialue saada sellaiseen kuntoon, että Ahlaisiin pääsisi isommallakin aluksella. Kunnostustoimilla lisätään Ahlaisten matkailuelinkeinon kasvua. Muita kehittämisajatuksia ja visioita Palveluoppaan ja Ahlaisten esitteen päivitys sekä nettisivujen ajan tasalla pitäminen Sahakosken nikkelikaivos saadaan toimintaa Mustalahden ja Keikveden kunnostus Kylän maisemointihanke estämään kylien puskittumista Metsä-Ahlan alueella olevat teollisuuskaatopaikat toimivat moitteettomasti saastuttamatta luontoamme Hakelaitos tuottaa lämpöä kaupungin kiinteistöille ja tarjoaa töitä paikallisille asukkaille ja pienyrittäjille Kylällä toimii yrittäjä, joka tarjoaa huoltoasemapalveluita Kylällä toimii osuuskunta, josta voi ostaa LVI, sähkö- ja kirvesmiespalveluita Hoivapalvelua tarjoava yritys toimii kylillä auttaen kylämme vanhusväestöä Melontareitistö ja siihen liittyvä ravitsemus- ja yöpymispalvelu toimii Ahlaisissa Kaupunki/EU on avustanut uusien jätevesimääräysten toteuttamissa sekä vakituisia- että kesäasukkaita Kylä tarjoaa hyvät toimintaedellytykset eräretkeily-yrittäjälle, joka vuokraa kanootteja ja polkupyöriä sekä järjestää erämaaretkiä retkeilyreittejä hyödyntäen. Pohjajoen käyttö kalastukseen, yrittäjävetoinen Pohjajoki -hanke.

24 20 Ahlaisten alueen visio vuonna 2013 Ahlaisten alue on vuonna 2003 oman kulttuuriperintönsä tunteva maaseutumainen nykyajan vaatimuksia vastaava Porin kaupungin osa, joka kykenee tarjoamaan eri-ikäisille asukkailleen miellyttävän asuinympäristön peruspalveluineen. Palvelut ovat keskittyneet kirkonkylälle ja Lamppia ja Kellahtea on kehitetty asuinalueina. Kylien asukkaiden asiointia kironkylällä tuetaan kimppakyydein, joita kyläläiset järjestävät keskenään, kaupungin tukemalla asiointiliikennejärjestelmällä. Vanhusten ja lapsiperheiden asumista tukevat kunkin yksilöllisten tarpeiden mukaan julkisten palveluiden lisäksi yksityiset palvelut. Kehittämistoimissa otetaan huomioon Ahlaisten toiminnalliset perusedellytykset ja kiinnitetään erityisesti huomiota asumiseen ja väestökehitykseen, työpaikkakehitykseen sekä palveluihin ja perusrakenteeseen. Asuminen ja väestökehitys: Tavoitteena on kääntää väestökehitys positiiviseksi luomalla Ahlaisiin houkuttelevat asumisedellytykset etenkin nuorille ja lapsiperheille sekä alueella jo nyt asuville että sinne muuttaville uusille asukkaille. Ahlainen tarjoaa vaihtoehdon kaupunkimiljöössä asumiselle. Porin kaupungilta edellytetään maaseudulla tapahtuvan rakentamisen pelisääntöjen selkiinnyttämistä ja tiedottamista sekä Ahlaisiin rakentamista tukevaa tonttipolitiikkaa (saatavilla olevien tonttien markkinointi, rakentamiskelpoisten maa-alueiden hankinta sekä kaavoitus ja haja-asutusalueille rakentamisen sallivan lupakäytännön kehittäminen). Kesäasuntojen ympärivuotista asuttamista edistämällä voidaan saavuttaa positiivista muuttoliikettä, jolla on työllistävä vaikutus. Palvelurakenteessa otetaan huomioon ikääntyneen väestön kotona asumisen edellytysten parantaminen. Tässä tukeudutaan julkisten palveluiden lisäksi yksityissektorin tarjontaan ja kylällä organisoitavaan vapaaehtoistoimintaan. Työpaikkakehitys: Tavoitteena on lisätä omien työpaikkojen määrää sekä tukea työpaikkojen säilymistä alueella. Ahlainen on maatalousvaltainen alue, jonka pääasiallinen työssäkäyntialue on satama ja kaupungin keskusta. Pohjoisen satamatien varteen tarvitaan teollisuusalue kaikenkokoiselle yritystoiminnalle. Maatalousyrittäjiä tulee tukea sivuelinkeinotoiminnan käynnistämisessä. Alueen merellisyys, runsas kesäasutus sekä kasvava matkailu (vapaa-ajanvietto, luontomatkailu, turismi) luovat edellytyksiä palveluelinkeinon kasvulle. Ahlainen on tärkeä osa Porin matkailua ja tämä tulee hyödyntää markkinoinnissa. Palvelut ja perusrakenne: Tavoitteena on kehittää ja ylläpitää Ahlaisissa saatavilla olevia palveluita siten, että ne vastaavat nykyaikaisen asumisen tarpeita sekä ottavat huomioon Ahlaisten nykyisen ja tulevan väestönrakenteen. Ahlaisten koulun toiminta-aluetta kehitetään suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti koulun ja siihen liittyvien aktiviteettien (koulutyö, erityisopetus, esikoulu, iltapäiväkerho, koululaisten harrastustoiminta, koulu- ja vapaa-ajanliikunta, koulua tukeva vapaaehtoistyö) toimintaedellytysten turvaamiseksi. Ahlaisten infrastruktuuria (tiestö, tekniikka, liikenneyhteydet) kehitetään tavoitteena tyypillinen esikaupunkialueen taso. Ahlaisten kylillä tulee säilyttää nykyiset kokoontumistilat kylätoiminnan takaamiseksi sekä koulun yhteyteen tulee rakentaa koko aluetta palveleva juhlatila, joka toimii myös tätä päivää vastaavana sisäliikuntatilana koululaisille.

25 21 Ahlaisten yhdistykset liite 1 Yhdistys Ahlaisten Ankkurit Ry Ahlaisten Karjalaiset Ry Ahlaisten Kotiseutuyhdistys Ry Ahlaisten Koulun Vanhempainyhdistys Ry Ahlaisten Kyläyhdistys Ry Ahlaisten Maa-ja kotitalousnaiset Ry Ahlaisten maataloustuottajat Ry Ahlaisten Metsästysseura Ry Ahlaisten nuorisoseura Ry Ahlaisten urheilijat ry Ahlaisten VPK Ry Alakylän Kalastuskunta Alakylän yhteiset maa- ja vesialueet Eläkeliitto Kartanokulttuuritoiminta Kellahden Alakylän kylätoimikunta Kellahden Kunto Kellahden kyläyhdistys Ry Kellahden Martat Ry Lampin kyläyhdistys Ry Lampin Martat Ry Länsi-Suomen Metsänhoitoyhdistys Ry MLL Ahlaisten osasto Ry Porin Sotaveteraanit Ahlaisten osasto Suomen Punainen Ristin Ahlaisten osasto Ylikylän alueiden jakokunta Ylikylän Kalastuskunta yhteyshenkilö Reino Leppiniemi Pekka Levonen Taisto Paattiniemi Tomi Paattilammi Hilkka Koski Irja Aho Altti Tuomela Jarmo Viitanen Regina Wittsberg Janne Helimä Ilpo Lehto Esko Stenfors Esko Stenfors Annikki Furuholm Matti Jokinen Jaana Heinola Olavi Mäkivaara Ari Ahokas Toini Rosendahl Sinikka Halme Tellervo Leppiniemi Timo Väisänen Ulla Kankkunen Toivo Peltomäki Eeva-Maria Hallikainen Altti Tuomela Seppo Nurmi

26 22 Ahlaisten alueen yrittäjät liite 2 Yritys Puhelin Matkapuhelin Toimiala Ahlaisten kyläkrouvi Baari/kahvila Ahlaisten kyläyhdistys Ry/Syreenitori Toritoiminta Ahlaisten Maanrakennus Maanrakennus Ahlaisten nuorisoseura/kesäteatteri Viihde Ahlaisten seurakunta Seurakunta Ahlaisten sivuapteekki Apteekki Ahlaisten urheilijat/poikkelin paviljonki Viihde Alakylän yhteiset maa-ja vesialueet Venepaikat Auto- ja konehuolto J Blomster Autokorjaamo Autopelti-ja maalaus Ismo Setälä Autopeltikorjaamo/maalaamo Autopeltikorjaamo ja -maalaamo Antti Selivaara Ky Autopeltikorjaamo/maalaamo Cap&Trans Niemi Oy Kuljetus Entisöinti Marko Tyykilä Entisöinti K-Extra Ahlainen Ruokakauppa Furuholmin Kuljetus Ky Kuljetus Fysioterapeutti Hanna Ruusila Fysioterapia Greenface Oy Liukuovet ja oviteollisuuden tarvikkeet Hevostalli-ja karsinavuokraus Tanja Lepistö Hevostalli-ja karsinavuokraus I. ja T. Niemi Ky Kuljetus Kahvio Onnenkoski Kahvila Kaivu- ja traktoriurakointi Hannu Koski Koneurakointi Koneurakointi Jukka Paloheimo Koneurakointi Koneurakointi Marko Sarmila Koneurakointi Koneurakointi Jukka Storberg Harvennushakkuu Kuljetus Seppo Nurmi Maansiirto Kuljetus Mäkivaara Ky Kuljetus Kuorma-autoilija Pentti Hellsten Kuljetus Kuorma-autoliikenne Eino Stenfors Kuljetus Lahjapuodi Kissantassu Lahjatavara Luoteis-Satakunta Lehti Ky Lehti/painotuotteet Länsisatakunnan metsänhoitoyhdistys Metsänhoito M/S Empaatti Vesibussit Maanrakennus Markku Iitti Maanrakennus Maran Metsäpalvelu T:mi Metsätyöt, rakentaminen Konsultti Marja Laine Ihonhoito Metsä Mara Oy Kiinteistöt Metsäkoneurakointi Tammi Metsäkoneurakointi Minnax-yhtiöt Oy Maa-ja rakennusurakointi Myyntipalvelu Tellervo Leppiniemi Myyntipalvelut Parturi-kampaamo Anle Parturi-Kampaamo Pitopalvelu Koivumäki Pitopalvelu Porin Rakennus-Vasa Oy Rakennustoiminta Pukuompelijamestari Ritva Uusitalo Ompelu

27 23 Yritys Puhelin Matkapuhelin Toimiala Puutavaransahaus Altti Tuomela Puutavaransahaus Ratsastuskoulu Kyläkorpi Ratsastuskoulu Satakunnan Laaturakentajat Oy Korjausrakentaminen Satakunnan Pitopalvelu Oy Pitopalvelu ST1 Hakamäki Ky Polttoaineet Taimi-Tapio Oy Ahlaisten taimitarha Taimitarha Taksi Eko-Taksi Riitta Kuha Taksi Taksi-ja kuorma-auto Teuvo Kallio Taksi Taksiliikenne Altti Mäkivaara Taksi Taksiliikenne Jukka Salminen Tilataksi 8 hengen auto Taksipalvelu Mauri Rantasärkkä Taksi Tapani Huhtala Oy Kuljetus Tilitiimi Aikonen Tilitoimisto Tmi Goldenfl ame Ravinnonlisät/puhdistustuotteet Tmi Hannu Nordström Tilataksi Tmi Riitta Nordström Taksi Tmi Taimitrans Kuljetus Tmi Toivo Muurinen Sahaus/höyläys Torikauppias Henri Lampinen Torikauppa Tuulia palvelut Jalkahoitola TV-huolto K.Vuori TV-huolto Urkoitsija Eino Lepistö Puunsahaus/haketus Vene/hirsityöt Jaakko Tuomela Vene/hirsityöt Veneasema Haapalainen Mökkitalkkari, pub ym Veneveistämö Mauri Tammi Veneveistämö Vesibussi M/s Charlotta Vesibussit Vuorenpää Kalevi Oy Metsäkoneurakointi Ylikylän Koski Oy Myllytys

Ahlaisten kyläsuunnitelma

Ahlaisten kyläsuunnitelma Ahlaisten kyläsuunnitelma Sisällysluettelo Johdanto 3 Kylänkuvaus 4 Ahlaisten historia kyläkunnittain 5 Hanketoiminta Ahlaisissa 8 Ahlainen tänään 8 Erityispiirteitä Kellahdelta ja Lampista 13-14 Kyläkyselyn

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Johdanto 3. Kylänkuvaus 4. Ahlaisten historia kyläkunnittain 5. Hanketoiminta Ahlaisissa 8. Ahlainen tänään 8

Sisällysluettelo. Johdanto 3. Kylänkuvaus 4. Ahlaisten historia kyläkunnittain 5. Hanketoiminta Ahlaisissa 8. Ahlainen tänään 8 Ahlaisten kyläsuunnitelma 2010-2016 Sisällysluettelo Johdanto 3 Kylänkuvaus 4 Ahlaisten historia kyläkunnittain 5 Hanketoiminta Ahlaisissa 8 Ahlainen tänään 8 Erityispiirteitä Kellahdelta ja Lampista 13-14

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ vs. kaavasuunnittelija Mia Saloranta Hämeenkyrön kunta Mahnalan työpaja 28.6.2017 Jyväpirtillä Osallistujat: 27 hlöä, joista 11

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI Niinikankaan lava 50v toukokuu 2003 (suojelukohde) 15.10.2003 Kalakankaan kyläyhdistys Kylävalakiat hanke Kyläenergialla Nokka Nousun hanke Sisällysluettelo 1. KUVAUS

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen) Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Historia 2. Kylämme tällä hetkellä 2.1 Palvelut 3. SWOT- analyysi kylästämme 4. Tulevaisuus 5. Hankkeet 6. Kyläsuunnitelman päivittäminen 1. Historia

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj.

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Historia Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1659 Ensimmäinen Angelniemen kunnallislautakunnan kokous helmikuun 13. päivänä 1870 Kunta itsenäistyi

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, kylätoiminta Salossa Viitannummi, Viitanlaakso 15.9.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta

Lisätiedot

KYLÄN TURVALLISUUSLISTA

KYLÄN TURVALLISUUSLISTA KYLÄN TURVALLISUUSLISTA KYLÄN TURVALLISUUSLISTA Kylän turvallisuussuunnittelu perustuu laaja-alaiseen turvallisuuden käsitteeseen. Se ei ole pelkästään pelastusviranomaisten työtä, vaan turvallisuus on

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Vaskion kyläkyselyn tuloksia

Vaskion kyläkyselyn tuloksia Vaskion kyläkyselyn tuloksia ke 15.10.2014 Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (134 vast.) Kumio 8 % Pampari - Toivila 37 % Vaskion kirkko - Ruotsala 24 % Sahala Perälä - Kuttila 9 % Heinäsuo 9 % Kierla

Lisätiedot

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN Venepaikat Leirikeskuksen saunan rakennus Tonttipörssin luominen Oksasilppuri joka kylälle Uimahalli Juukaan Skeittirampit kylille (kunta) Katuvalot Vihtasuon risteys-koulu, Kannas PIENET INVESTOINNIT

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

Millä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää ? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat?

Millä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää ? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat? Millä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää 2017-2021? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat? Aluelautakunta-alueiden työpajat 8.11.-2.12.2016 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 19.12.2016 Asukkaiden esitykset;

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo

Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo Kaupunginhallituksen iltakoulu 20.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017

VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017 VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017 Tämä on Visuveden kylän asukkaille - vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille - tarkoitettu kysely kyläyhteisömme kehittämisen pohjaksi. Kyselyn järjestää Visuveden Kyläyhdistys

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8 KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Päivitetty 2014 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Suunnitelman tarve... 3 1.2. Kylän sijainti... 3 2. Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys...

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely

Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely 17.1. 28.2.2017 16.5.2017 Kiiminkijokivarren kyläselvitysalueet Oulun ja kyläselvitysalueiden väestö: Oulu 01/2017, kylät 3/2017 Oulu 198 281 Alakylä 1944

Lisätiedot

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Humppilan kunta Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Myllynkulman kyläseura ry on laatinut kyläsuunnitelman yhteistyössä LounaPlussa ry:n alma rahoitteisen Plussaa lounakylille hankkeen

Lisätiedot

Perustietoa Sukevasta

Perustietoa Sukevasta Sonkajärven kunta S Perustietoa Sukevasta Sukeva on n. 1000 asukkaan kylä vilkkaasti liikennöidyn Valtatie 5:n ja rautatien varressa Pohjois- Savossa. Hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet avaavat yhteydet

Lisätiedot

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA Yhdistykset

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA Yhdistykset PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA Yhdistykset Vastaajan taustaorganisaatio 35% 12% 53% Muu kylä- tai asukasyhdistys Kyläavustajan työllistänyt yhdistys Muu yhdistys Kyläavustajatoiminnan tunnettavuus 9%

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

Nastolan kunnan SWOT. Visio: Hyvän Olon Nastola - asumisen ja yrittämisen helmi

Nastolan kunnan SWOT. Visio: Hyvän Olon Nastola - asumisen ja yrittämisen helmi Valtuusto 9.6.2014 Vahvuudet - Hyvä sijainti ja hyvät liikenneyhteydet - Monimuotoinen ja puhdas luonto - Erinomaiset liikuntamahdollisuudet - Laaja ja monipuolinen yritystoiminta - Hyvät kunnalliset palvelut

Lisätiedot

Lähivoimalahanke. Asukaskysely raportti

Lähivoimalahanke. Asukaskysely raportti Lähivoimalahanke Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-hanke järjesti syksyllä 2013 asukaskyselyn Kaukajärven asuinalueella (Kaukajärvi-Annala). Sähköinen

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? 1.Liikenne 3a 15 42 % 2. Melu 5 3.lmansaasteet ja/tai hajut 1 24 67 % 4. Likaiset kadut 7 19 % 5. Julkisten rakennusten

Lisätiedot

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista - Omanlainen maaseutukylä, jossa paljon lapsiperheitä - Salon kaupungin taloudellinen ahdinko sekä nykyaikaiset verkostoitumisen ja markkinoinnin vaatimukset ovat nähtävissä kaikessa kylän toiminnassa

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ Elina Haavisto Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa Yttilässä 2 kotitaloutta palautuneita vastauksia 28 Vastausprosentti 14% Sukupuoli

Lisätiedot

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne

Lisätiedot

Palaute hallintokunnittain

Palaute hallintokunnittain Palaute hallintokunnittain Tekninen toimi: Hyvää, toimivaa: Kirkonkylän yleisilme (istutukset), ympäristön viihtyvyys Röytyn rakennuksen maalaaminen Linnavuorentien asfaltointi + valaistus Taipalsaarentien

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä

Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Terveyden edistämisen työryhmä 23.2.2010 Tervolan kunnan toiminta-ajatus Hyvinvoinnin lisääminen tervolalaisen kulttuuriperinteen pohjalta maaseutuelämän myönteisiä

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot