Sisällysluettelo. Johdanto 3. Kylänkuvaus 4. Ahlaisten historia kyläkunnittain 5. Hanketoiminta Ahlaisissa 8. Ahlainen tänään 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo. Johdanto 3. Kylänkuvaus 4. Ahlaisten historia kyläkunnittain 5. Hanketoiminta Ahlaisissa 8. Ahlainen tänään 8"

Transkriptio

1 Ahlaisten kyläsuunnitelma

2 Sisällysluettelo Johdanto 3 Kylänkuvaus 4 Ahlaisten historia kyläkunnittain 5 Hanketoiminta Ahlaisissa 8 Ahlainen tänään 8 Erityispiirteitä Kellahdelta ja Lampista Kyläkyselyn tulokset 15 Yrittäjyys ja yrittäminen 19 Perustan luominen toivotulle kehitykselle 20 Toimenpide-ehdotukset 21 Ahlaisten alueen visio vuonna Ahlaisten yhdistykset 24 Ahlaisten yritykset 25

3 Johdanto Ahlaisten kyläsuunnitelma kertoo asukkaiden ja yrittäjien toiveista, siitä millainen Ahlainen on vuonna 2016 ja keinoista, joilla tavoite saavutetaan. Ahlaisten kyläsuunnitelma jakautuu kolmeen pääkohtaan; Ahlaisten historiaan, nykypäivään ja toiveisiin ja tulevaisuuteen. Kyläsuunnitelma on rakennettu eri työryhmien, kyläkyselyiden ja keskustelutilaisuuksien avulla. Suunnitelman tekemiseen on osallistunut runsaslukuinen ja monia eri tahoja edustava joukko ahlaislaisia. Mukana ovat olleet lähes kaikkien Ahlaisten kaupunginosan, entisen Ahlaisten pitäjän yhdistykset ja niissä toimivat aktiiviset ihmiset. Yhteisessä ja yleisessä kokouksessa päätettiin tehdä yksi, yhteinen kyläsuunnitelma, joka kattaa koko alueen; Lampin, Kellahden, Alakylän ja Ylikylän alueet. Näin on myös tapahtunut. Ahlaisten alueella on kunniakas historia niin taloudellisesti kuin kulttuurihistoriallisestikin. Ahlaisten perinnemaisema on valtakunnallisesti ainutlaatuinen. Kaunis ympäristö tarjoaa viihtyisän elinympäristön. Parasta Ahlaisissa ovat kuitenkin osaavat, ahkerat ja monipuolisesti lahjakkaat asukkaat. Kunniakas menneisyys on arvokas, mutta tällä suunnitelmalla tähdätään tulevaisuuteen. Toiveena on, että Ahlaisten alue kehittyy oman kulttuuriympäristönsä tuntevaksi maaseutumaiseksi nykyajan vaatimuksia vastaavaksi Porin kaupunginosaksi, joka kykenee tarjoamaan eri-ikäisille asukkailleen miellyttävän asuinympäristön peruspalveluineen. Palvelut voivat keskittyä kirkonkylälle ja Lamppia ja Kellahtea voidaan kehittää asuinalueina. Kylien asukkaiden asiointia kirkonkylällä tuetaan kimppakyydein, joita kyläläiset järjestävät keskenään, ja kaupungin tukemalla asiointiliikennejärjestelmällä. Vanhusten ja lapsiperheiden asumista tukevat kunkin yksilöllisten tarpeiden mukaan julkisten palveluiden lisäksi yksityiset palvelut. Haluamme säilyttää ne asiat, jotka koemme tärkeiksi. Näitä ovat puhdas ja kaunis luonto ja turvallinen asuinympäristö rakennuksineen ja maisemineen. Haluamme, että Ahlainen on elävä, kehittyvä maaseutumiljöö, jossa eri-ikäisten ihmisten on hyvä asua, elää ja tehdä työtä. Haluamme säilyttää ja parantaa palveluita, luoda yrittämisen edellytyksiä, hankkia uusia asukkaita ja pitää jo olemassa olevat asukkaat. Haluamme myös, että harrastusmahdollisuudet pysyvät ja paranevat entisestään. 3

4 KYLÄN KUVAUS Ahlainen on Porin pohjoisin kaupunginosa, johon kuuluu Ahlaisten Alakylä, Kellahti, Lamppi ja Ylikylä. Ahlaisten väiluku oli suurimmillaan n asukasta v Kunnan liittyessä Porin kaupunkiin oli väkiluku 2454, nykyään asukkaita on n

5 AHLAISTEN HISTORIA KYLÄKUNNITTAIN Alakylä ja Ylikylä Alakylä ja Ylikylä muodostivat entisen Ahlaisten keskustan. Ahlaisten keskusta on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö, jossa on alkuperäisenä säilynyt 1900-luvun alun kirkonkylämiljöö. Ahlaisissa on myös 1800-luvulla syntynyt asuinyhteisö joen rannalla (Vaaksholma-Rantakaupunki) sekä Porin vanhin kirkko vuodelta ja C. L. Engelin suunnittelema kellotapuli vuodelta Ahlainen on ollut todennäköisesti vanhimpina aikoina kokonaan meren peitossa. Pronssikaudella itäisimmät osat ovat paljastuneet vedestä. Keskiajalla Ahlainen on ollut Huittisten kalastuksen ja metsästyksen erämaata, jonne on kuljettu vesireittejä pitkin. Ahlaisten alkuperäinen nimi Hvittisbofjärd, Huittisen selkä, on peräisin tuolta ajalta. Ahlainen nimen varmaa alkuperää ei tiedetä. Rannikolle asettui ja luvuilla ruotsinkielistä väestöä ja nimistö pysyi ruotsinkielisenä vielä 1700-luvullakin. Suomalaistuminen tapahtui vähitellen kun sisämaasta muutti suomenkielistä väestöä torppareiksi, palkollisiksi ja itsellisiksi ensin Kellahdelle ja Lamppiin sekä vähitellen Ylikylään. Saaristossa ruotsinkieli säilyi pitkään. Kuningas Kustaa Vaasan ja hänen poikiensa aikana kruunu jakoi palkkioina, eläkkeinä ja korvauksina läänityksiä, jolloin myös Ahlaisiin ilmestyivät aateliskartanot. Talonpojat joutuivat häädetyiksi tai saivat viljellä tilojaan aatelin lampuoteina. Vasta Kustaa III:n Yhdistys- ja vakuuskirja antoi talonpojille rajattoman omistusoikeuden ja etuoikeuden lunastaa tilansa perintötilaksi. Ahlaisissa maat kuuluivat 1700-luvun alkupuoliskolla etupäässä kolmelle suvulle. Pääelinkeinojen maanviljelyksen ja kalastuksen lisäksi on Ahlaisissa ollut myös merkittävää teollisuutta 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella. Laivan rakennus oli vilkasta 1800 luvulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla. Ahlaisten kolmella telakalla rakennettiin suurehkoja valtameripurjehtijoita, lähinnä parkkeja ja 1900-lukujen taitteessa Ahlaisissa oli useita sahoja, joille puutavara uitettiin vesireittejä pitkin. Sahateollisuus oli siihen aikaan merkittävä työllistäjä. Ahlaislaisia työllistivät lisäksi mm. tiilitehdas, nahkurinliikkeet, suolaamot, myllyt ja kala-astiatehdas. Sahakoskella toimi öljynpuristamo, raaka-aineena pääasiassa pellava, ja vanuttamo, lisäksi siellä valmistettiin mm. vernissaa. Sandössä toiminut täyshoitola oli helsinkiläisvieraiden suosiossa ja 1960-luvuilla luvun alkupuoli oli Ahlaisissa vilkasta yhdistystoiminnan aikaa, jonka keskuksena oli seuratalo Ahjola. Ahjolan rakensi vuonna 1905 VPK ja sen omistajina ovat myöhemmin olleet Ahlaisten Nuorisoseura, Suojeluskunta, Maamiesseura, Ahlaisten urheilijat ja Porin kaupunki. 5

6 Kellahti Ensimmäiset maininnat Kellahden kylästä, nimellä Kelefierd, löytyvät asiakirjoista jo vuodelta Suuret maa-alueet Satakunnan rannikkoseudulta, mm. Kellahden kylän alueet. kuuluivat siihen uskollisuuden osoitukseen, jonka ratsumestari Otto von Grothusen sai lahjoituksena v Ruotsin kuninkaalta. Ensin Lyttylän kartanoa isännöinyt Grothusen siirtyi sittemmin Kellahden säterin isännäksi kokoamalla kylän tilat säterikseen. Myöhemmin tästä tilasta muodostettiin kaksi erillistä tilaa, Kellahden säteri ja ratsutila. Kellahden säteri on kuulunut Avellan suvulle luvulta alkaen, rustholli ostettiin nykyiselle omistajasuvulle huutokaupassa v Kartanot rakennuksineen ja puistoineen antavat vielä tänä päivänäkin historiallisen leimansa kylän maisemaan. Kellahden koulu rakennettiin tilallisten pontevien toimien ansiosta v Männistön mäelle. Koulu toimi vuodesta 1882 vuoteen 1972 kyläläisten opinahjona. Koulurakennus on vielä hyvässä kunnossa, nykyään Porin kaupungin omistama ja kaupungin vanhimpia koulurakennuksia. Kunnallisneuvos ja valtionpäivämies Edvin Avellanilla oli merkittävä rooli niin kansakoulun perustamisessa kotikyläänsä kuin yhden Suomen vanhimman kyläkirjaston syntyyn Ahlaisiin. Ylikylän ja Alakylän koulupiirit muodostettiin v kylän suuren lapsimäärän vuoksi. Kellahden Alakylään rakennettiin koulu v Kellahden Ärholmassa oli merkittävä laivanrakennusveistämö 1800 luvulla. Kellahden varvilla rakennettiin mm. kauppahuone W. Rosenlew & Co:yn purjelaivoja, jotka seilasivat menestyksekkäästi maailman merillä. Runsas torppariväestö työskenteli ahkerasti Kellahden kartanoissa. Uuden maanvuokralain toteutumisen jälkeen he jatkoivat itsellisinä pienviljelijöinä maata viljellen ja karjaa pitäen. Sodan jälkeen, vuosina , Kellahdelle asutettiin 13 siirtolaisperhettä. Suurin osa perheistä tuli Hiitolan pitäjästä, Kilpolan saaresta. Kartanoilta lunastettiin karjalaisille tiloja, jotta he pääsivät normaaliin elämän alkuun. Talvi ja jatkosodan taistelut vaativat seitsemän kellahtelaisen nuoren miehen hengen. Pronssilaatta näiden sankarivainajien muistoksi hankittiin ja sijoitettiin Kellahden koulun seinään v Kellahden kylässä oli parhaimpina aikoina lukuisia kauppoja ja oma postitoimistokin. Kylässä toimineet palvelut ovat kuitenkin loppuneet yksi toisensa jälkeen. Kylän viimeinen kauppa lopetti toimintansa 1990 luvun alussa. Kellahden kylän asukkaat ovat osallistuneet aktiivisesti kylän elämään, tästä ovat osoituksena useat yhdistykset. Urheilua, kuntoilua ja kilpailutoimintaa lukuisissa eri lajeissa ovat järjestäneet omat urheiluseurat, Kellahden Kunto ja Kellahden Nousu, jotka kummatkin ovat Ahlaisten urheilijoiden alaosastoja. Kellahden kyläyhdistys perustettiin 6

7 kylän asioita ajamaan v Kellahden Martat on koonnut naisväkeä monipuoliseen toimintaan yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Kyläläisille ovat tarjonneet harrastusmahdollisuuksia kylän omat yhdistykset sekä esimerkiksi Porin Työväenopisto, Otsolan kansanopisto sekä 4H- yhdistys. Koulu on aina ollut kyläläisten yhteinen ja oma kokoontumis- ja harrastuspaikka, sillä on edelleen ehdottoman tärkeä merkitys kyläläisille, siitä on muodostunut kylän sydän. Kartanoiden ja torppien kylänä tunnettu Kellahden kylä elää, toimii ja sinnittelee tänä päivänä menneisyyden ja nykyisyyden keskellä, vanhojen vaahteroiden suojassa, kaatopaikkojen katveessa. Lamppi Lampin rajaaminen omaksi kyläksi kävi välttämättömäksi 1700-luvun jälkipuoliskolla, kun kylien rajat vaakiintuivat ja siihen asti Ylikylään luettu Lampin yksinäistila asutettiin uudelleen. Elinkeinoina olivat yleisesti maanviljelys sekä maanviljelystä täydentävä karjatalous. Useampia kotitarvemyllyjä rakennettiin jokien koskien rannoille. Järvistä, joita Lampissa on useampia, sai runsaasti kalaa sekä joista myös jokihelmisimpukoita. Pirttijärvellä toimi majatalo. Teollisuutta Lamppiin tuli jo 1700-luvun alussa, kun kapteeni Erik Inberg perusti Lampin ensimmäisen sahan. Myöhemmin sahan osti Antti Ahlström luvun lopulla perustettiin Lampin tiilitehdas. Ensimmäisen kapupan Lamppiin perusti V:Vehmanen vuonna Ensimmäinen urheiluseura saatiin Lamppiin vuonna 1926, kun perustettiin TUL:n alainen Lampin Isku ja sitten myöhemmin Ahlaisten kunnan rahoittamana Lampin Leisku ja Pirttijärven Urheilijat. Lampin Nuorisoseura perustettiin Vuonna 1936 nuorisoseurassa oli 77 jäsentä. Sen virkeä alaosasto oli opettaja Aune Tuomiston johtama laulukuoro. Lampin nuorisoseuran toiminta päättyi sotavuoteen Ahlaisiin perustettiin 1903 työväenyhdistys ja vuonna 1908 saivat Lamppi ja Sahakoski omat työväenyhdistyksensä. Lamppiin rakennettu oma työväentalo vihittiin käyttöön helluntaina Merkittävä vaikuttaja Lampissa on ollut Lampin kartanon isäntä, varatuomari K. J. Lönegren, Lönnin patruuna. Lönegren perusti Lamppiin ensimmäisen kansakoulun, varusti aikuisväestölle tarkoitetun kirjaston ja kiinnitti erityistä huomiota maatalouden edistämiseen luvulla kylä oli sähköistetty ja samalla vuosikymmenellä metsänhoitolautakunta perusti Kankaanrannan tapimitarhan. Kankaanranta oli siihen aikaan yksi kunnan huomattavista työllistöjistä, nykyisin taimitarhan omistaa Taimi-Tapio ja 70-luvuilla kylässä oli kauppa, postitoimisto, kaksi pankkia, huoltoasema, jonka yhteydessä toimi baari sekä oma koulu, joka nykyään on kyläläisten monien toimintojen ja harrastusten kokoontumispaikka. 7

8 HANKETOIMINTA AHLAISISSA Pomokaudella Ahlaisissa oli kaksi hanketta. Vuosina rakennettiin retkeilyreitistö Lamppi-Ahlainen-Kellahti ja Toimintapuisto Kellahdelle. Leader+kaudella vuosina on toteutettu seuraavat hankkeet: Leikkipuisto, Lampin koulun katonkorjaus, yrittäjien Tullan tutuiksi-hanke, Kirkkovene, vesien kunnostukseen liittyvä investointi Keikveden niittokone ja traileri, Kellahden historia, Ahlaisten rantabulevardi ja matkailun edistämiseksi tehty Matkailijan Ahlainen-hanke. Porin kaupungin ja Noormarkun kunnan kanssa on yhdessä toteutettu Onnenkosken uimarannan kunnostus. Kaupungin ja ympäristötoimiston kanssa yhteistyössä on rakennettu n 50 km pitkä vesijohtoverkosto Sandöö-Fisköö-Pohjajoki alueelle ja Ylikylän-Lampin alueelle on rakennettu viemariverkosto vuoden 2009 aikana. Ahlaisiin on laadittu myös Ylikylän maisemanhoitosuunnitelma ja maatalousalueiden monimuotoisuuden yleissuunnitelma. Ahlaisten alueita kuuluu ympäristönsuojeluohjelmaan sekä laajalti Naturan suojeluohjelmaan Uudella ohjelmakaudella vuosina on toteutettu Lainerannan uudistamishanke ja Uksjärven vedenkorkeuden sääntelysuunnitelma. Putajan rannassa olevaa vanhaa kauppakiinteistöä kehitetään talkoovoimin. Leaderrahoituksella, jota Ahlaisten nuorisoseuran hallinnoi, on rakennettu Ahlaisten kyläsauna. Sauna valmistuu huhtikuun 2010 aikana. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta on saatu Porin Ahlaisten vedet-hanke. Hanke on I-vaihe Ahlaisten vesitöjen kunnostuksessa, hanketta hallinnoi Porin kaupunki. Porin kaupunki, ympäristötoimisto ja asukkaat ovat yhteistyössä rakentaneet Ylikylä- Lamppi-alueelle viemäriverkostoa vuoden aikana... Väestön kehitys AHLAINEN TÄNÄÄN 0-6 v 7-12 v v v v 65- v yhteensä muutos

9 Ahlaisten ikäjakauma v 7-12 v v v v 65- v Ahlaisten kylien väestönkehitys vuosina Alakylä Kellahti Lamppi Rankku Ylikylä yhteensä muutos Ahlaisten väestönkehitys kyläkunnittain Alakylä Kellahti Lamppi Ylikylä

10 Kaupungin tontit Kaupunki omistaa runsaasti tonttimaaksi soveltuvaa maata Ahlaisten alueella, mutta asuntotuotantoon niitä on tarjottu varsin niukasti. Kaupungin omistamia asuntoja on Ahlaisissa noin kolmekymmentä, pääasiassa vanhustenasuntoja. Viime aikoina kaupunki on hankkinut teollisuusmaata Peittoonkorven alueelta. Toivon mukaan alueelle saadaan syntymään pienteollisuutta, joka työllisää kylän asukkaita. Elinkeinotoiminta Ahlaisten alueen tärkein työllistäjä on perinteisesti ollut maa- ja metsätalous. Nykyään suurin osa työikäisestä väestöstä käy töissä muualla kuin Ahlaisten alueella, pääasiassa Porin keskustassa, Meri-Porin alueella ja naapurikunnissa. Ahlaisissa on muutama matkailua palveleva yritys ja joukko muita yrityksiä. (Liite 2) Kunnallistekniikka ja jätehuolto Ahlaisissa on tällä hetkellä jäteveden puhdistamo, vedenottamo ja kirkonkylässä, Lampissa ja Kellahdella on jonkin verran verkostoa. Runkoviemärin jatke on rakennettu vanhainkodille saakka ja Ylikylän-Lampin paineviemäri on liitetty Ahlaisten runkoverkkoon vuoden 2009 aikana. Ahlaisiin on perustettu vesiosuuskuntia, jotka huolehtivat verkoston rakentamisesta. Kaupunki avustaa osuuskuntia talousarvioon vuosittain otettavalla määrärahalla. Jätehuolto toimii yksityisten yrittäjien kautta. Tie ja joukkoliikenne, tietoliikenneyhteydet ja sähkönjakelu Porin saaristotien myötä on varsinkin kesäaikana pyöräilyliikenne lisääntynyt Ahlaisten kirkonkylän ja valtatie 8:n välillä. Kevyen liikenteenväylää on rakennettu välille Nahkurinkuja-Pullerontie. Kevytväylää tulee jatkaa aina VT8.lle asti, koska Ahlaistentie on mutkainen ja näkyvyydeltään monin paikoin heikko. Vanhukset joutuvat käyttämään esim. taksia asioidessaan palveluitaan tarjoavassa kauppakeskuksessa. Kauppakeskuksen kohdalle on kevytväylän rakentamisen yhteydessä syntynyt vaarallinen, ahdas mutka näkemäesteineen, joka tulee korjata välittömästi. Kevytväylää tulisi saada myös Ämttöntielle Ahlaistentien ja uimarannan välille. Tiestö on pääsääntöisesti sorapintaista ja vaativat peruskunnostusta. Teiden huolto ja talviaurauksissa on puutteita. Korkeakosken asukkaat toivovat Porin kaupungin ottavan Järvitien haltuunsa runsaan yleisen käytön vuoksi. Merikarvian rantatieltä puuttuu kokonaan kevyenliikenteelle tarvittava tila. Tie on vaarallinen esim. koululaisten kuljettavaksi. Peruskorjaus pitää saada välille Kaapola-Kellahti ja kaupungin tulisi ottaa Kellahdenrantatie kokonaan haltuunsa ja tehdä kyseiselle tielle peruskorjaus. Sandön paikallistielle tulee tehdä peruskunnostus. Teiden valaistuksessa on puutteita. Kipeimmin valaistusta tarvitaan Ahlaistentielle valaistuksen puuttuvalle loppuosalle, Lampintielle, Kellahdenrantatielle sekä Kellahden rantatie-ämttöön-saaristotien risteykseen. 10

11 Ahlaisten peruspalveluiden näkökulmasta on tärkeää turvata julkinen liikenne vähintään nykyisellä tasolla. Laajakaistayhteydet ovat joillakin Ahlaisten alueella vielä saavuttamattomissa, mm Kellahdella ja Lampissa sekä Fisköön alueella. Ahlaisiin koko alueelle, käsittäen myös Kellahden ja Lampin, tulee saada toimiva 3G-verkko. Sähköjakeluun on tullut parannuksia, mutta parantamisen varaa on edelleen. Ahlaisten palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu hoidetaan palokuntasopimuksella Ahlaisten VPK:n kanssa. Terveydenhoito, sosiaali- ja vanhustenhuolto Ahlaisissa on olemassa oman pienen terveyskeskuksen edut, mutta terveydenhuolto on työmäärään nähden aliresursoitu ja palvelun odotusajat ovat kohtuuttoman pitkiä. Lääkäripalvelut ovat riittämättömät ja terveystalo on auki rajoitetusti. Vanhustenhuollon valtakunnallinen suositus hoitohenkilökunnan suhteen on 0,55 hoitajaa/asukas ja Ahlaisissa se on 0,51. Päivähoidon osalta on tapahtunut parannuksia. Alueellinen Päiväkoti Kotola saatiin vihdoin Ahlaisiin ja nyt voidaankin todeta, että olemme saavuttaneet muun kaupunginosien tason päivä- ja esikoulupaikkojen osalta. Koulutus ja vapaa-aika Ahlaisten ala-aste toimii nykyisellään viisiopettajaisena ja siellä on kaksi koulu-avustajaa. Yläasteen Ahlaisten koululaiset käyvät ensisijaisesti Kuninkaanhaan koulussa ja lukion keskusta-alueen lukioissa. Ahlaisten ala-aste vaatii perus-korjausta. Oppilailla ei ole asianmukaista ruokailutilaa, vaan ruokailu tapahtuu luokissa. Koulun läheisyyteen on suunniteltu rakenettavaksi sisäliikunta- ja juhla-tilat. Tila avaa uusia harrastusmahdollisuuksia ja lisää koulun kerhotoimintaa. Tilojen osalta elämme toivossa, että ne vihdoin saataisiin vuoden 2010 loppuun mennessä valmiiksi. Suunnitteilla on myös koulun pihapiiriin uusi lähiliikuntapaikka. Talviliikuntapaikat säilynevät urheilukentän alueella. Iltapäiväkerho toimii koulun piha-alueella sijaitsevassa kaksi huoneistoa käsittävässä rakennuksessa. Toisessa huoneistossa toimii Porin työväenopiston kudontapiiri. Esikoulu toimii entisellä Alakylän koululla, samassa pihapiirissä on myös ryhmäperhepäivähoitopaikka Tupala. Rakennukset Ahlainen on valtakunnallisesti tunnustettu kulttuurihistoriallinen miljöö. Kaupungin omistamat kiinteistöt ovat pääsääntöisesti huonossa kunnossa Ahlaisten alueella. Kiireellisiä korjauskohteita ovat Ahlaisten koulu, kirjasto = entinen Alakylän koulu, myös vanhainkotiin tarvitaan korjausta mm paloturvallisuuden vuoksi. Vanhainkodin pihassa 1800.luvulta oleva kivinavetta vaatii korjausta. Korjaustoimet kohteissa ovat välttämättömiä, jotta mm. vuotavien kattojen vuoksi rakennusten turmeltuminen korjauskelvottomiksi saataisiin estetyksi. 11

12 Kulttuuri Ahlaisissa on aina ollut monipuolista harrastustoimintaa. Teatteri, kuorolaulu ja torvisoitto ovat olleet suosituimpia harrastusmuotoja liikunnan lisäksi. Nykyään toimivia yhdistyksiä on noin 30, jotka tarjoavat hyviä harrastusmahdollisuuksia. (Liite 1) Tämän päivän toimintaa kulttuurin saralla/opintopiirejä Piiri/ryhmä/tapahtuma toteuttaja Kellahti; Joogapiiri Otsola kudontapiiri Porin työväenopisto Miestenjumppa Kelladen kunto Lentopallo/sähly Kelladen Kunto yhteislaulutilaisuus heinäkuussa Kellahden kyläyhdistys Metsäkirkko Kellahden kyläyhdistys, Kellahden Martat, srk, Ahlaisten metsästysseura 4H-kerho Porin 4H-yhdistys Lamppi; Tanhut Porin työväenopisto tilkkupiiri, kädentaidot Lampin kyläyhdistys miestenjumppa Otsola naistenjumppa Otsola neuvonta/opintoryhmiä Lampin martat Ahlaisten kirkonkylä; Puukäsityökerho Porin työväenopisto Entisöinti Otsola Murrepiiri Porin työväenopisto Kudontapiiri Porin työväenopisto Laulunlyömät Porin työväenopisto Muskari-ja soitinryhmät Otsola Urheilu mm. Ahlaisten urheilijat Naisten jumpat, urheilukoulu, lentopallo, yleisurheilu, melonta, painonnosto Partio Ahlaisten Ankkurit Teatteri Ahlaisten nuorisoseura Sähly, satujumppa Ahlaisten nuorisoseura Elokuvat Ahlaisten nuorisoseura Ompeluillat Ahlaisten maatalousnaiset Massatapahtumina Kesäkauden korkkaus kirkkovenesoutuineen, kesäteatteri, Poikeljärven tanssit, Juhannuspotkupallo ottelu, Mustanlahden hölkkä, Pieni Yösoitto, Ahlaisten markkinat elokuussa, Sadonkorjuutapahtuma, Laskiasen Trullitapahtuma, kelkkakilpailut ja joulumarkkinat. 12

13 Erityispiirteitä Kellahden kylästä/kellahden kyläyhdistys Ry Kellahden kyläyhdistys katsoo, että on tärkeää saada pidettyä kylä asuttuna ja elinkelpoisena tulevaisuudessa ja uusien perheiden houkutteleminen kylään on siinä ratkaiseva seikka. Tärkeänä nähdään myös, että nykyiset toiminnot kylässä saadaan säilymään. Erityisen tärkeää on, että koulurakennus pysyy kaupungin omistuksessa ja kyläläisten käytössä. Koulu on kylän sydän, jonka ympärillä kylän elämä pyörii. Lisäksi pidetään ensiarvoisena, että yhteistyö kaupungin kanssa sujuu yhtä mainiosti, kuin se viime vuosina sujunut. Kyläyhdistyksen tavoitteisiin ja toimintaan kuuluu myös kylän kulttuurin ja historian taltioiminen. Kylän vahvuudet:sijainti lähellä kaupunkia, luonto, maisemat, aktiiviset, reippaat yritteliäät ihmiset, runsas historia, koulurakennus Kylän heikkoudet: periferia kaupungin silmissä, palveluiden puute, etäisyydet vanhojen ihmisten kannalta, uppiniskaisuus kehitysasioissa, teiden huono kunto, katuvalojen puute Uhat: syrjäytyminen kaupungin päättäjien suuntaan, kohta Suomen suurin kaatopaikka, kaupungin tonttipolitiikka Mahdollisuudet ja vahvuudet; Luonnon monimuotoisuuden hyödyntäminen, innostuneet taitavat ihmiset, Eteläjoen virkistys- ja kalastuskäyttö, retkeilyreitistö 13

14 Erityispiirteitä Lampista/Lampin kyläyhdistys ry Kylällä on oma toimitila, kaupungilta vuokrattu entinen koulu, jossa on monenlaista toimintaa. Kokoontumispaikka tarjoaa kyläläisille paikan kunnonkohottamiseen, mielenvirkistämiseen ja kädentaitojen ylläpitämiseen. Yhteistyöllä kirkon seudun väen kanssa järjestetään kesällä tansseja Poikeljärvellä ja osallistutaan kesäteatteritoimintaan. Heikkoutena on asukkaiden ikääntyminen, huonot kulkuyhteydet mm. kirkonseudulle (varsinkin joukkoliikenne). Uhkana on, että osallistuvat ihmiset eivät enää jaksa, välinpitämättömyys ja että vähätkin palvelut vielä vähenevät. Mahdollisuudet ja voimavarat Sijainti; hyvä yhteys kaupungin keskustaan omalla autolla liikuville, nuoret lapsiperheet, kaunis luonto ja mukavat ihmiset. Hyvät ulkoilumahdollisuudet, pururata ja talvella latu. Alueella vesi- ja viemäröinti, Taimi Tapion työpaikat ja yksityisyrittäjät 14

15 Kunnalliset palvelut Kyläkyselyn tulokset KOKO KYLÄ % % % % % % % Erittäin hyvin Kohtalaisen hyvin Hyvin Kohtalisen huonosi Huonosti Erittäin huonosti Ei mielipidettä Jätehuolto 17,8 35,6 40,0 2,2 0,0 2,2 2,2 Teiden kunto 0,0 15,6 13,3 33,3 20,0 15,6 2,2 Vesi 22,2 28,9 33,3 2,2 6,7 4,4 2,2 Jätevesi 2,2 6,7 15,6 13,3 20,0 33,3 8,9 Valaistus 2,2 8,9 22,2 13,3 22,2 28,9 2,2 Julkinen liikenne 0,0 13,3 6,7 17,8 24,4 35,6 2,2 Tietoliikenne 2,2 8,9 17,8 8,9 26,7 15,6 20,0 Terveydenhuolto 0,0 13,3 24,4 22,2 20,0 15,6 4,4 Päivähoito 8,9 13,4 20,0 6,7 4,4 2,2 44,4 Vanhustenhuolto 0,0 6,7 28,9 13,3 15,6 15,6 20,0 Muut palvelut/asiat Asuinympäristö: Ahlaislaiset ovat kohtalaisen tyytyväisiä asuinympäristöönsä ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ympäristö koetaan viihtyisäksi ja turvalliseksi. Suurin huolenaihe on liikenneturvallisuuden ja yhteyksien nykytila. Kyläteiden päällysteet ja valaistuksen riittämättömyys nousee esille useissa vastauksissa. Ahlainen- Lamppi välille vaaditaan kevyenliikenteen väylää. Kellahdentien Kaapolan ja valtatie 8:n risteykseen tulee tehdä tieliikenneturvallisuutta parantava kunnostus sekä Kellahdenrantatien perusparannus. Valaistuksen tarpeessa on koko Ahlaistentie sekä Lampin- ja Kellahdentiet, Kellahdenrantatie sekä Ämttööntien ja Porin saaristotien risteys teollisuuskaatopaikka-alueella. Nykyiset julkisen liikenteen palvelut koetaan huonoiksi. Yhteyksiä on liian vähän ja aikataulut sopimattomia. Myös julkisen liikenteen supistuksia pelätään. Tietoliikenneyhteyksiin (laajakaista) toivotaan parannuksia, 3G-verkko tulee saada koko Ahlaisten alueelle. Julkisen hallinnon palvelut saavat runsaasti kritiikkiä. Kaupungin suhtautumiseen Ahlaisten asioihin ollaan vieläkin tyytymättömiä, vaikka parannusta viime vuosien aikana on tapahtunut. Kaupungin pitää ymmärtää Ahlaisten erityispiirteet ja ottaa ne huomioon. Terveydenhuollon palvelut ovat riittämättömät tai huonosti organisoitu. Kaavoituspolitiikka ja tonttien markkinointi koetaan huonosti hoidetuksi ja riittämättömäksi. Jätehuolto ja vesiasiat ovat pääosin kunnossa. Uudet jätevesimäärykset huolestuttavat haja-asutusalueen asukkaita. 15

16 Kellahden osalta teollisuuskaatopaikka huolestuttaa monia vastaajia, ympäristön tila ja asukkaiden viihtyvyys nousevat voimakkaasti esille. Mökkiläisten jätehuoltoon toivotaan parannusta. Vesistöjen kunnostaminen, Ahlaisten ympäristönsuojeluohjelma ja maisemointiasiat koettiin tärkeiksi. Ahlaisten jokisuistoalueiden ja Mustalahden kunnostus vaatii toimenpiteitä heti. Palvelut ja harrastustoiminta: Palvelutarjontaan ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä. Lähinnä tyytymättömyyttä aiheuttavat julkiset palvelut. Niistä etusijalle nousee erityisesti terveyspalvelut ja joiltain osin vanhustenhoitopalvelut. Päivähoito- ja esikoulu saa kiitosta. Lääkäri- ja hammaslääkäripalveluiden saatavuutta kaivataan lisää. Esitettiin jopa mahdollisuutta käyttää Ahlaisissa olevia toimivia lääkäri- ja hammaslääkärin vastaanottotiloja yksityisille palveluntarjoajille, jotta ahlaislaiset saavuttaisivat ko palvelut omalla kylällään. Koulun nykyinen kunto huolestuttaa vastaajia. Aikuisväestö kokee, että harrastusmahdollisuuksia on riittävästi ja ne ovat monipuolisia. Uusia harrastusmahdollisuuksia silti kaivataan. Kylän omien osaajien taitoja voisi hyödyntää enemmän, tähän suuntaan esim. Otsola on kehittämässä toimintaansa. Nuorille ja lapsille olisi tarjontaa vastausten mukaan lisättävä, esim. tanssin ja musiikin osalta (koulussa toimii vuoden 2009 aikana alkanut bändikerhotoiminta, yhteistyössä Otsola, koulu ja nuorisoseura). Todellinen tarve tulee kartoittaa ja sitä kautta pyrkiä kehittämään tarjontaa. Kunnollisia tiloja tapahtumien järjestämiseen (uusi juhla-ja liikuntayila) Ahlaisissa toimii noin 30 yhdistystä. On olemassa tarve tiivistää yhdistysten välistä yhteistyötä Tällä voitaisiin entistä paremmin kytkeä hajallaan sijaitsevat osa-alueet toisiinsa. Esille onkin tuotu tarve yhdessä rakentaa yhteisesti kylälle vahvaa imagoa. Sen voimalla ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin ja päättäjiin luodaan vahva mielikuva kyläläisten tahtotilasta erilaissa hankkeissa. 16

17 Kehittämistarpeita pähkinänkuoressa - kevyen liikenteen väylä VT8:lle (liikenneturvattomuus) - vesistöjen kunnostus - katuvalaistus (alueellisia eroja, mutta yleensä toivotaan parannusta - teiden kunto (päällysteet, talvihoito, teiden peruskunto alueen perusteillä) - julkinen liikenne (liian vähäistä) - terveys- hammaslääkäri- ja labrapalveluissa toivomisen varaa - mökkiläisille parempaa jätehuoltoa, muut joko tyytyväisiä tai kohtalaisen tyytyväisiä - yhteishengen parantaminen - päivähoito (tilanne korjaantunut, taso riittävä) - pankkipalvelut (lähinnä maksuautomaattia kaivattiin) - tapahtumista tiedottaminen (www.ahlainen.fi sivusto hyvin käytössä, oma paikallislehti on hyvä asia) -kylätalo tarpeellinen (yhteiset kokoontumiset, kulttuuritarjonta, harrastustilat, yhteishengen luominen) - vanhuksille kaivataan lisää hoitopaikkoja, ateriapalvelu kaipaa kehittämistä, terveyspalveluiden saaminen hidasta - työpaikkoja asukkaille -koulun nykyinen kunto huono -kylämarkkinointi sekä kylän sisällä että ulospäin (ahlaislainen identiteetti kunniaan!) -yritystontteja Peittoonkorven alueelle - Ahlaisten imagon kohotusta, kaatopaikkamielikuvan vastapainoksi - asukashankinta 17

18 Kyläkyselyn nelikenttä-analyysi (SWOT) MAHDOLLISUUDET -viihtyisä, turvallinen elinympäristö -asukkaiden aktiivisuus (harr.toiminta) -kaupungin läheisyys -yrittäjyys -yrittäjien yhteistyö markkinoinnissa, koulutuksessa yms. -matkailulliset mahdollisuudet -kulttuuriympäristön hyödyntäminen -yhteishengen löytyminen -meri, joet ja järvet -kesäasukkaat -harrastusmahdollisuudet -vanhainkodin keittiötä kehittämällä voitaisiin ateriapalvelut monipuolistaa - virikkeinen vanhuus vähentää hoitopaikkojen tarvetta - koulun ja päivähoitopaikkojen turvaaminen - Peittoonkorven alue -jokien virkistyskäyttö, virkistyskalastus UHKAT -Porin kaupungin läheisyys -Peittoonkorven läjitysalue -tontti- ja kaavoituspolitiikka -julkisen liikenteen väheneminen -koulun huono kunto --teiden kunto -palveluiden väheneminen -virkamiesten kielteinen asenne -luonnon saastuminen, vesien rehevöitym. -väestön ikärakenteen vinoutuminen -kokoontumispaikkojen väheneminen - nuorison pois muutto -omatoimisen asioiden hoidon vaikeutuminen - nuorten muutto, vanhusten turvattomuus HEIKKOUDET -tonttien puute niin asunto- kuin yritystontit -julkinen liikenne -koulun kunto -tiestön kunto ja hoito -liikenneturvattomuus;kevyenliik.väylä puuttuu, valaistus -terveydenhoidon -jokisuistoalueet maatumassa, kohta ei veneily mahdollista kylälle VAHVUUDET -viihtyisä, turvallinen ympäristö -asukkaiden aktiivisuus -kaupungin läheisyys -meri, joet ja järvet -kesäasukkaat -matkailulliset mahdollisuudet, alueen virkistyskäyttö -koulu - toimiva päivähoito - monipuoliset harrastusmahdollisuudet - arvokas omaleimainen kulttuurihistoriallinen miljöö 18

19 Yrittäjyys ja yrittäminen Yrityshaastattelut (Paavo Kajander) Ahlaisissa on asukasmäärään suhteutettuna eniten yrityksiä ja yhdistyksiä Porissa. Ahlaisten ja sen eri kylien alueella toimii yli 70 yritystä. (Liite 2) Kehittämistoimenpiteitä: Palvelu- ja matkailuyritykset ovat Ahlaisten yrityselämässä vahvasti esillä. Yritysten kannattaa jatkossakin kytkeytyä kaupungin kattomarkkinointiin eli Yyteri-brandiin. Sen lisäksi on selkeää tarvetta yhteistyössä palkata asiantunteva markkinointihenkilö, joka valmistelee yrittäjien kanssa oman suoramarkkinointiohjelman ja toteuttaa sen kahden seuraavan vuoden aikana. Osarahoitusta TE-keskukselta ja Satakuntaliitolta. Osana kyläsuunnitelmaa laaditaan yrittäjien yhteinen palvelutuotannon liiketoimintasuunnitelma. Samalla kartoitetaan asiakkaat, markkinat, palvelupaketti ja etsitään markkinointikeinoja. Lisätään oman kylän palveluiden kysyntää. Lähialuemarkkinointi! Ahlaisissa asuu vanhempaa väkeä, joka haluaa asua tutussa ympäristössä mahdollisimman pitkään iästä ja kunnostaan rippumatta. Nämä henkilöt tarvitsevat enenevässä määrin ulkopuolista apua mm. lääkäri-, siivous-, talonhoito- ja ruokapalveluissa. Tällaisten tukipalvelujen tuottaminen kylän oman väen ja yritysten toimesta tulisi tarpeesta. Toimintasuunnitelma: Suunnitellaan ja toteutetaan yritysten yhteistä koulutusta, joka samalla toimii myös yhteisten liiketoimintojen kehittämisosiona Kehitetään entisestään Ahlaisten Joulunavausta ja tiivistetään yhteistyötä Porin kävelykatu yhdistyksen kanssa. Tähän on selkeä perustelu: kaupunki tukee rahoituksella Porin joulunavaustapahtumia. Juhla-ja liikuntatila tulee olla osa koulukeskusta, jolloin se voi palvella myös koulussa tapahtuvia vapaaehtois- ja iltatoimintoja. Aivan uutena mahdollisuutena ei pelkästään Ahlaisten alueen kannalta vaan myös lähikuntien /Merikarvia, Noormarkku, Pomarkku) on alueellinen elinkeinostrategia, josta uusi Karhukuntien elinkeinoyhtiö, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy, tulee vastaamaan. Alueelliselle toiminnalle luo hyvät lähtökohdat, kun pohjoisen satamatein varteen kaavoitetaan uusia yritystontteja esim. kierrätysmateriaalia jalostaville yrityksille. Nämä tarjoavat työpaikkoja paitsi Ahlaisten myös edellä mainittujen kuntien asukkaille. Samalla on valmisteltava pohjoisen saaristotien jatketta Jyväskylän suuntaan. Kartoitetaan uusien tonttien tarjonta ja pyritään saamaan uusia omakoti- ja rivitaloja mallemuuttajille. Viime vuosina muuttoliike on ollut myönteistä ja erityisen ilahduttavaa muutto Ahlaisiin. Uusien tonttien kaavoituksessa tulee huomioida, että sopivat kylän imagoon. Järjestetään yhteinen keskustelutilaisuus ja haetaan toimenpiteille kyläläisten hyväksyntä ja tuki. Osa toimenpiteistä sisällytetään Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy:n (POSEK) toimintaohjelmaan. POSEK osallistuu myös niiden rahoitusjärjestelyihin ja valvoo sovittujen projektien toteutumista. 19

20 Perustan luominen toivotuille kehitykselle 1. KYLIEN KOKOONTUMISTILAT - välttämätön kylän kehittämisen ja toiminnan kannalta - jo olemassa olevien kiinteistöjen hyväksikäyttö, kylien omat kokoontumistilat - tila harrastamiselle, kokouksille ym. toiminnalle ja kulttuuritilaisuuksille - mahdollisuus nettikahvilatoiminnalle ja muulle yritystoiminnalle esim. suoramyyntiä - lukusali, juttunurkka - yhteishengen parantaminen 2. YHTÄ KÖYTTÄ YHDISTYS - Yhteinen kattojärjestö kylän kehittämiseksi. - Tehtävänä yritysten ja koko alueen kehittämien, markkinointi, mainosmateriaalin ja nettisivujen kehittäminen ja ylläpito, matkailuvalttien tuotteistaminen, hankerahoituksen hakeminen ja hallinnointi, kehittämistyön koordinointi - Ahlaisten virallinen äänitorvi kaupungin päättäjien, tiehallinnon ym. viranomaisten suuntaan - kaikki kylän yhteisöt, yritykset ja yksityiset ihmiset voivat olla jäseniä 3. KOLMANNEN SEKTORIN PALVELUIDEN TUOTTAMINEN - yrittäjäpohjainen ratkaisu - vanhuspalvelut, kylätalkkaritoiminta - hyvä päivähoidon järjestyminen houkuttelee lapsiperheitä - vanhuksilla mahdollisuus asua pidempään kotona > kylä eläväksi, kaikkien ikäluokkien kyläksi > työllistämisvaikutukset 4.KYLÄMARKKINOINTI - myönteisen imagon luominen - osaamista, ympäristöä, kulttuurihistoriaa ja kulttuuria korostamalla kerrotaan miksi Ahlainen on ainutlaatuinen, paras ja turvallisin paikka asua, elää ja yrittää - pitkäjänteinen toiminta; suunnitelmallisuus, markkinointimateriaalissa yhteinen ilme, kylän oma tuote ja yhteiset nettisivut (www.ahlainen.fi on jo olemassa) 5.SIDOSRYHMÄTYÖ JA SITOUTTAMINEN Työskennellään sen hyväksi, että jokainen ahlaislainen ikään, sukupuoleen, poliittiseen tai muuhun katsantokantaan katsomatta, voi työskennellä yhteisen Ahlaisen tulevaisuuden puolesta. Vapaa-ajan asukkaat ovat myös tärkeä lenkki yhteisessä ketjussa. Huolehditaan siitä, että jokainen asukas kokee olevansa tärkeä ja tulleensa kuulluksi yhteisistä asioista päätettäessä ja on sen takia myös valmis tekemään oman osuutensa yhteisen hyvän eteen. 20

21 TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA Rakennukset: -Koulun juha- ja liikuntatilat (toteutumassa) -Vanhainkodin navetta matkailunähtävyydeksi esim. Ahlaisten museo, katon korjaus -Porin kaupunki inventoi ja korjaa Ahlaisten alueella omistamansa kiinteistöt Tiet, tontit, kunnallistekniikka - Ahlaisten kirkonkylästä tai sen välittömästä läheisyydestä, Lampista ja Porin saaristotien varresta tulee hankkia kaupungin omistukseen sekä asumis- että pienteollisuuskäyttöön soveltuvia maita, jotka voidaan kaavoittaa ja varustaa tarpeellisella kunnallistekniikalla kohtuukustannuksin. Tonttipolitiikalla tulee tukea myös nuorten paikkakunnalle jäämistä. Tonttien koon tulisi mahdollistaa harrastustoiminta ja pienyrittäminen. Rakentamista haja-asutusalueelle sekä kesäasuntojen ympärivuotista käyttöä tulee myös helpottaa. Lamppia ja Kellahtea tulee kehittää kirkonkylän palveluihin tukeutuvina asuinalueina. - Tiehankkeista tärkein on kevyen liikenteen väylän saaminen Valtatie 8:lle asti. - Lampintien valaistus - Kellahdentien Kaapolassa ja Valtatie 8:n risteyksen liikenneturvallisuuden parannus - Kellahdenrantatien ja Kellahden tien peruskunnostus - Valaistus Porin Saaristotien jatkeen ja Ämttöön-ja Kellahdenrantatien risteyksiin - Ahlaistentien valaistus valtatie 8:lle saakka. - Sandöön paikallistien perusparannus (sisältynyt tielaitoksen kehittämisohjelmaan jo vuodesta 1994) - Sadekatoksien saaminen kaikille linja-autopysäkeille - Kellahden ja Lampin palveluliikennöintiöön parannuksena asiointiliikenteen kokeilu. - Jätekeräyspisteitä tulee lisätä mm. Kellahdelle, Pirttijärvelle sekä Sandöön rantaan ja Revaskerin levähdysalueelle. - Jätteiden lajitteluastioiden määrä ja kunto pitää saattaa ajan tasalle, myös kesäasukkaat tulee huomioida. - Kesäasukkaiden jätehuoltoasiat tulee huomioida suunnittelussa. Puhelin- ja tietoliikenne, sähkönjakelu - Laajakaista internetyhteys koko Ahlaisten alueelle, 3G - Sähköverkon varmistumista pitää kehittää Terveydenhuolto, päivähoito - Lääkäripäiviä tulee Ahlaisissa lisätä - Ahlaisten perushoitajalle tarvitaan täysimääräinen viikkotuntimäärä - Kaupungin tulee lisätä määrärahoja terveydenhuollon kesälomasijaisuuksiin. - Laboratoriopalveluja on lisättävä; nykyinen määrä 2 kertaa kuukaudessa ja kesällä kerran kuukaudessa on liian vähän. - Hammashuolto tulee saada Ahlaisiin kerran viikossa ympäri vuoden; Hammashuollon tarve lisääntyy laajentuneen ikäluokkien mukaan tulon vuoksi. - Kouluterveydenhuollon määrärahoin palkattujen terveydenhoitajien toimintaa pitää saada jatkaa. - Kellahden alueella on tarvetta ryhmäperhepäivähoidolle. Tilaksi sopisi kylän koulu. - Apteekilla on toimivan terveydenhuollon kannalta keskeinen tehtävä, minkä takia nyt kylässä toimivan sivuapteekin tulevaisuus on turvattava. 21

22 Koulu ja esikoulu, vapaa-aika ja kulttuuri: - Koululle tulee rakentaa tilat ja hankkia välineistö erityisopetukselle. - Koululle tulee rakentaa ruokailutilat. - Koulun läheisyyteen tulevaan juhla-ja liikuntatilaan myös kuntosalin palvelut. - Koulun käyttöä kokoontumistilana tulee lisätä. - Iltapäiväkerhotoimintaa tulee jatkaa. - Ahlaisten kirjastoon tulee lisätä yleisötietokoneita, jotta internet-palvelut olisivat tarvitsijoiden saatavilla. - Kirjastoon pyörätuoliluiska. - Urheilualueita kehitetään mm. rakentamalla nuorisolle kiinteä skeittirata - Urheilukentän liikuntavälineiden kunnostus; korkeus- ja pituushyppypaikka - Tenniskenttä tulee päällystää ja aidata - Osalan toimintamahdollisuuksia tulee kehittää. - Ahlaisten Mukilapiste tulee säilyä jatkossakin Ahlaisissa. - Ahlaisten leikkipuistotoimintaa tulee kehittää yhteistyössä Porin kaupungin kanssa. Elinkeinoelämä Maatalous pitäisi pyrkiä säilyttämään vähintäänkin nykyisellä tasolla kannustamalla viljelijöitä sivuelinkeinojen hyödyntämiseen ja erikoisviljelyyn. Teollisuutta, myös pajatyyppistä pienyritystoimintaa tulevalle Peittoonkorven teollisuusalueelle Joet ovat olleet vain satunnaisten harrastajakalastajien käytössä, mutta kestäisivät runsaampaakin käyttöä. Jokialuetta kunnostamalla niiden virkistyskäyttöä voidaan laajentaa ja kiinnostus Ahlaisten jokikulttuuria kohtaan lisääntyy. Ahlaisten vesistöjä kunnostamalla luodaan uusia työpaikkoja. Huomioidaan Ahlaisten kaunis saaristo Porin matkailussa. Melko pienellä kustannustoimilla olisi mahdollista joki- ja merialue saada sellaiseen kuntoon, että Ahlaisiin pääsisi isommallakin aluksella. Kunnostustoimilla lisätään Ahlaisten matkailuelinkeinon kasvua. Muita kehittämisajatuksia ja visioita - Palveluoppaan ja Ahlaisten esitteen päivitys sekä nettisivujen ajan tasalla pitäminen - Sahakosken nikkelikaivos saadaan toimintaa - Mustalahden ja Keikveden kunnostus - Kylän maisemointihanke estämään kylien puskittumista - Peittoonkorven alueella olevat teollisuuskaatopaikat toimivat moitteettomasti saastuttamatta luontoamme - Hakelaitos tuottaa lämpöä kaupungin kiinteistöille ja tarjoaa töitä paikallisille asukkaille ja pienyrittäjille - Kylälle yrittäjä, joka tarjoaa huoltoasemapalveluita - Kylälle osuuskunta, josta voi ostaa LVI, sähkö -ja kirvesmiespalveluita - Hoivapalvelua tarjoava yritys kylille auttamaan kylämme vanhusväestöä - Melontareitistö ja siihen liittyvä ravitsemus- ja yöpymispalvelu toimii Ahlaisissa - Kaupunki/EU on avustanut uusien jätevesimääräysten toteuttamisessa sekä vakituisia- että kesäasukkaita - Kylä tarjoaa hyvät toimintaedellytykset eräretkeily-yrittäjälle, joka vuokraa kanootteja ja polkupyöriä sekä järjestää erämaaretkiä retkeilyreittejä hyödyntäen. - Pohjajoen käyttö kalastukseen -> yrittäjävetoinen Pohjajoki-hanke 22

23 Ahlaisten alueen visio vuonna 2016 Ahlaisten alue on oman kulttuuriperintönsä tunteva maaseutumainen nykyajan vaatimuksia vastaava Porin kaupungin osa, joka kykenee tarjoamaan eri-ikäisille asukkailleen miellyttävän asuinympäristön peruspalveluineen. Palvelut ovat keskittyneet kirkonkylälle ja Lamppia ja Kellahtea on kehitetty asuinalueina. Kylien asukkaiden asiointia kirkonkylällä tuotetaan kimppakyydein, joita kyläläiset järjestävät keskenään, kaupungin tukemalla asiointiliikennejärjestelmällä. Vanhusten ja lapsiperheiden asumista tukevat kunkin yksilöllisten tarpeiden mukaan julkisten palveluiden lisäksi yksityiset palvelut. Kehittämistoimissa otetaan huomioon Ahlaisten toiminnalliset perusedellytykset ja kiinnitetään erityisesti huomiota asumiseen ja väestökehitykseen, työpaikkakehitykseen sekä palveluihin ja perusrakenteeseen. Asuminen ja väestökehitys: Tavoitteena on kääntää väestökehitys positiiviseksi luomalla Ahlaisiin houkuttelevat asumisedellytykset etenkin nuorille ja lapsiperheille sekä alueella jo nyt asuville että sinne muuttaville uusille asukkaille. Ahlainen tarjoaa vaihtoehdon kaupunkimiljöössä asumiselle. Porin kaupungilta edellytetään maaseudulla tapahtuvan rakentamisen pelisääntöjen selkiinnyttämistä ja tiedottamista sekä Ahlaisiin rakentamista tukevaa tonttipolitiikkaa (saatavilla olevien tonttien markkinointi, rakentamiskelpoisten maa-alueiden hankinta sekä kaavoitus ja haja-asutusalueille rakentamisen sallivan lupakäytännön kehittäminen). Kesäasuntojen ympärivuotista asuttamista edistämällä voidaan saavuttaa positiivista muuttoliikettä, jolla on työllistävä vaikutus. Palvelurakenteessa otetaan huomioon ikääntyneen väestön kotona asumisen edellytysten parantaminen. Tässä tukeudutaan julkisten palveluiden lisäksi yksityissektorin tarjontaan ja kylällä organisoitavaan vapaaehtoistoimintaan. Työpaikkakehitys: Tavoitteena on lisätä omien työpaikkojen määrää sekä tukea työpaikkojen säilymistä alueella. Ahlainen on maatalousvaltainen alue, jonka pääasiallinen työssäkäyntialue on Meri-Pori ja kaupungin keskusta. Porin saaristotien varteen tarvitaan teollisuusalue kaikenkokoiselle yritystoiminnalle. Maatalousyrittäjiä tulee tukea sivuelinkeinotoiminnan käynnistämisessä. Alueen merellisyys, runsas kesäasutus sekä kasvava matkailu (vapaa-ajanvietto, luontomatkailu, turismi) luovat edellytyksiä palveluelinkeinon kasvulle. Ahlainen on tärkeä osa Porin matkailua ja tämä tulee hyödyntää markkinoinnissa. Palvelut ja perusrakenne: Tavoitteena on kehittää ja ylläpitää Ahlaisissa saatavilla olevia palveluita siten, että ne vastaavat nykyaikaisen asumisen tarpeita sekä ottavat huomioon Ahlaisten nykyisen ja tulevan väestönrakenteen. Ahlaisten koulun toiminta-aluetta kehitetään suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti koulun ja siihen liittyvien aktiviteettien (koulutyö, erityisopetus, esikoulu, iltapäiväkerho, koululaisten harrastustoiminta, koulu- ja vapaa-ajanliikunta, koulua tukeva vapaaehtoistyö) toimintaedellytysten turvaamiseksi. Ahlaisten infrastruktuuria (tiestö, tekniikka, liikenneyhteydet) kehitetään asettaen tavoitteeksi tyypillinen esikaupunkialueen taso. Ahlaisten kylillä tulee säilyttää nykyiset kokoontumistilat kylätoiminnan takaamiseksi sekä koulun yhteyteen tulee rakentaa koko aluetta palveleva juhlatila, joka toimii myös tätä päivää vastaavana sisäliikuntatilana koululaisille. 23

24 Ahlaisten yhdistykset liite 1 Yhdistys Ahlaisten Ankkurit Ry Ahlaisten Hevosystävär ry Ahlaisten Karjalaiset Ry Ahlaisten Kotiseutuyhdistys Ry Ahlaisten Koulun Vanhempainyhdistys Ry Ahlaisten Kyläyhdistys Ry Ahlaisten Maa-ja kotitalousnaiset Ry Ahlaisten maataloustuottajat Ry Ahlaisten Metsästysseura Ry Ahlaisten nuorisoseura Ry Ahlaisten urheilijat ry Ahlaisten VPK Ry Alakylän Kalastuskunta Alakylän yhteiset maa- ja vesialueet Eläkeliitto Kartanokulttuuritoiminta Kellahden Alakylän kylätoimikunta Kellahden Kunto Kellahden kyläyhdistys Ry Kellahden Martat Ry Lampin kyläyhdistys Ry Lampin Martat Ry Länsi-Suomen Metsänhoitoyhdistys Ry MLL Ahlaisten osasto Ry Suomen Punainen Ristin Ahlaisten osasto Ylikylän alueiden jakokunta Ylikylän Kalastuskunta yhteyshenkilö Ville Kyynäräinen Rainer Stenfors Raija Lepistö Altti tuomela Kristiina Renfors Ari Etelätalo Tarja Etelätalo Klaus Nordman Mika Hatanpää Regina Wittsberg Janne Helimä Pekka Gröndahl Esko Stenfors Esko Stenfors Oiva Furuholm Matti Jokinen Jaana Heinola Olavi Mäkivaara Tarja Pajunen Maria Hovi Inna Haapajärvi Tellervo Leppiniemi Timo Väisänen Kristiina Renfors Eeva-Maria Hallikainen Altti Tuomela Seppo Nurmi 24

25 Ahlaisten alueen yrittäjät toimialoittain liite 2 Yritys Toimiala Puhelin Pirttijärventien kone ja rakennus Agentuuri Ahlaisten sivuapteekki Apteekki Auto-ja konehuolto J. Blomster Autokorjaamo Autopelti-ja maalaus Ismo Setälä Autopelti-ja maalaus Autopeltikorjaamo ja -maalaamo Antti Selivaara Ky Tmi Eloranta Autopeltikorjaamo ja - maalaamo Eläintentäyttö ja ohjelmapalvelut Entisöinti Marko Tyykilä Entisöinti, taidemaalaus Fysioterapeutti Anu Wittsberg Fysioterapia Fysioterapeutti Hanna Ruusila Fysioterapia Hautakivikaiverrus Petri Backlund Hautakivikaiverrukset Hevostalli- ja karsinanvuokraus Tanja Lepistö Hevoset Pasila Heikki Hevoset Ainon valjastupa Hevostarvikkeet, lahjatavarat, piha-alueiden hoito Esko Hakamäki Oy SEO Huoltoasema Insinööritoimisto Momentti Ay Insinööritoimisto Kylätalkkari Tupa-Apu Isännöinti-ja kiinteistönhuolto Kahvila-ravintolapalvelut, Kahvila-ravintola Lokki pizzeria Kahvio Onnenkoski Kahvio Holmström Reijo Kalastus, veneily Ahlaisten kalastuskunta I Kalastusluvat Ahlaisten nuorisoseura ry Kesäteatteri Metsä Mara Oy Kiinteistöt Kodinkonehuolto Holma Taisto Kodinkonehuolto Antassu Koiratarvikkeet Kaivu- ja traktoriurakointi Hannu Koski Koneurakointi Koneurakointi Jukka Paloheimo Koneurakointi Koneurakointi Storberg Jukka Koneurakointi Rekkanen Oy Koneurakointi Urakoitsija Eino Lepistö Koneurakointi Koneurakointi Selivaara Koneurakointi, Maataloudenpalvelut Arconnet Business Solution Oy Konsultointipalvelut Ja-An Palvelut Ky Konsultointipalvelut Cap&Trans Niemi Oy Kuljetus Furuholmin Kuljetus Ky Kuljetus , I. ja T. Niemi Ky Kuljetus Kalevi Vuorenpää Oy Kuljetus Kuljetus Ari Mäkinen Kuljetus 25

26 Kuljetus Mäkivaara Ky Kuljetus Kuorma-autoilija Pentti Helsten Kuljetus Tapani Huhtala Oy Kuljetus Tmi Taimitrans Rainer Stenfors Kuljetus Hallikainen Pekka Tmi Kuljetusliike Satakunnan saneeraus &Kiinteistönhoito Oy Laatoitus, saneeraukset Lastensuojelulaitos Tyyrpuuri Lastenkoti Maanrakennus Markku Iitti Maanrakennus Puuveneveistämö Jaakko Selivaara Marinetek jälleenmyyjä M/S Empaatti Matkailu Porin vesibussiristeilyt Oy Matkailu Peräkarin perinteinen kalastajatila matkailukohde Länsi-Satakunnan Metsänhoitoyhdistys Metsänhoito Metsäkoneurakointi Tammi Metsänhoito Metsämaran metsäpalvelu Metsänhoito Sukellusveneveljet Oy Museo H.R. Tulisijamuuraus Muuraus Konsultti Marja Laine Myyntipalvelu Myyntipalvelu Tellervo Leppiniemi Myyntipalvelu Setälä Orvokki Myyntipalvelu Tmi Goldenflame Myyntipalvelu, toimistopalvelu Pukuompelijamestari Ritva Uusitalo Ompelimo Greenface Oy Oviteollisuus Luoteis-Satakunta Lehti Ky Paikallislehti Kiharapirtti Oy Parturi-kampaamo piha/lumityöt, poltinpuut ja Santanen Arto muu kotiapu Pitopalvelu Koivumäki Pitopalvelu Satakunnan Pitopalvelu Oy Pitopalvelu Kuusikari Pasi, tmi Putkityöliike Porin Rakennus-Vasa Oy Rakennus Minnax Yhtiöt Oy Rakennus, kuljetus EK-Urakointipalvely Ky Rakennusliike Holmström Pasi tmi Rakennusliike Rakennusliike, Mepora Oy rakennuttaminen, valvonta Länsi-Suomen rakennus- ja konetyö Rakennuttajapalvelut Satakunnan Laaturakentajat Oy Rakentaminen Rakennus Selivaara Rakentaminen,laiturit Ratsuhevoskoulutus, Ratsastuskoulu Kyläkorpi ratsastuksenopetus Vanha Mylly Oy Ravintola, baari Puutavaransahaus Altti Tuomela Sahaus Tmi Toivo Muurinen Sahaus K-Extra Sekatavarakauppa Etelätalo Oy Sijoitustoiminta PM-Säätö Oy Sähköasennusliike

27 Taimi-Tapio Oy Taimitarha Eko-Taksi Riitta Kuha Taksi Porin seudun palvelutaksi Petri Mäntynen Taksi Taksiliikenne Jukka Salminen Taksi Taksiliikenne Mäkivaara Taksi Taksipalvelu Mauri Rantasärkkä Taksi Tmi Riitta Nordström Taksi Fairy Factory Taloustarvikkeet Maatalouden tilitoimisto Jokinen Tilitoimisto Tilitiimi Aikonen Tilitoimisto Torikauppa Henri Lampinen Torikauppa Toripaikka/ Wanha Putaja Ahlaisten kyläyhdistys ry vuokraus Koneurakointi Sarmila Marko Traktoriurakointi Tulonen Harry ulkoalueidenhoito SV Susanna Viljanen Tmi Vaatturi Veneasema Haapalainen Veneasema, talotalkkari Ahlaisten kalastuskunta I Venepaikat Veneveistämö Jaakko Tuomela Veneveistämö Veneveistämö Mauri Tammi Veneveistämö Ääni- ja valotekniikka Ruosila Äänentoisto- ja valaistuspalvelu

Ahlaisten kyläsuunnitelma

Ahlaisten kyläsuunnitelma Ahlaisten kyläsuunnitelma Sisällysluettelo Johdanto 3 Kylänkuvaus 4 Ahlaisten historia kyläkunnittain 5 Hanketoiminta Ahlaisissa 8 Ahlainen tänään 8 Erityispiirteitä Kellahdelta ja Lampista 13-14 Kyläkyselyn

Lisätiedot

AHLAISTEN KYLÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2013

AHLAISTEN KYLÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2013 1 AHLAISTEN KYLÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2013 2 3 Sisällysluettelo Johdanto 1 Kylän kuvaus 2 Ahlaisten historia kyläkunnittain 2 4 Hanketoiminta Ahlaisissa 5 Ahlainen tänään 6 9 Erityispiirteitä Kellahdelta

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen) Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI Niinikankaan lava 50v toukokuu 2003 (suojelukohde) 15.10.2003 Kalakankaan kyläyhdistys Kylävalakiat hanke Kyläenergialla Nokka Nousun hanke Sisällysluettelo 1. KUVAUS

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj.

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Historia Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1659 Ensimmäinen Angelniemen kunnallislautakunnan kokous helmikuun 13. päivänä 1870 Kunta itsenäistyi

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN Venepaikat Leirikeskuksen saunan rakennus Tonttipörssin luominen Oksasilppuri joka kylälle Uimahalli Juukaan Skeittirampit kylille (kunta) Katuvalot Vihtasuon risteys-koulu, Kannas PIENET INVESTOINNIT

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Historia 2. Kylämme tällä hetkellä 2.1 Palvelut 3. SWOT- analyysi kylästämme 4. Tulevaisuus 5. Hankkeet 6. Kyläsuunnitelman päivittäminen 1. Historia

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista - Omanlainen maaseutukylä, jossa paljon lapsiperheitä - Salon kaupungin taloudellinen ahdinko sekä nykyaikaiset verkostoitumisen ja markkinoinnin vaatimukset ovat nähtävissä kaikessa kylän toiminnassa

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

TIETOA, TAITOA, OPPIA

TIETOA, TAITOA, OPPIA MUTKATON MEININKI 1. Kevyen liikenteen väylä ja katuvalaistus (Kolin kylältä lomakolille ja kylältä valtatielle päin) vastuu tiehallinto ja kunta 2. Vanhusten kauppapalvelut (kotiinkuljetus, yms.) vastuu

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Hankesuunnittelua 7.5.2015 Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Ylä-Kintaus on vireä, maaseudun kylä Petäjäveden kunnan Jyväskylän puoleisella alueella Kohtuullinen matka moniin taajamiin: Petäjävesi

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Vastaanottaja / Tarkastaja Hyväksyjä Kustannuspaikan vastuuhenkilö. Toimistosihteeri Asuntosihteeri Hallintopäällikkö.

Vastaanottaja / Tarkastaja Hyväksyjä Kustannuspaikan vastuuhenkilö. Toimistosihteeri Asuntosihteeri Hallintopäällikkö. LASKUJEN VASTAANOTTOON JA HYVÄKSYMISEEN OIKEUTETUISTA SEKÄ KUSTANNUSPAIKKOJEN VASTUUHENKILÖT 2015: Kh 23.1.2015/29 Vastuualue Oikeellisuuden tarkastaja Vastaanottaja / Tarkastaja Hyväksyjä Kustannuspaikan

Lisätiedot

NOORMARKUNKANKAAN KYLÄSUUNNITELMA

NOORMARKUNKANKAAN KYLÄSUUNNITELMA NOORMARKUNKANKAAN KYLÄSUUNNITELMA 2006 2011 2 NOORMARKUNKANKAAN KYLÄSUUNNITELMA TAUSTAA... 5 KYLÄN SIJAINTI... 5 KYLÄN HISTORIAA... 5 KYLÄKYSELY... 6 Mainitse kolme tärkeintä seikkaa, miksi olet valinnut

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8 KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Päivitetty 2014 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Suunnitelman tarve... 3 1.2. Kylän sijainti... 3 2. Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys...

Lisätiedot

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ Elina Haavisto Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa Yttilässä 2 kotitaloutta palautuneita vastauksia 28 Vastausprosentti 14% Sukupuoli

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Humppilan kunta Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Myllynkulman kyläseura ry on laatinut kyläsuunnitelman yhteistyössä LounaPlussa ry:n alma rahoitteisen Plussaa lounakylille hankkeen

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? 1.Liikenne 3a 15 42 % 2. Melu 5 3.lmansaasteet ja/tai hajut 1 24 67 % 4. Likaiset kadut 7 19 % 5. Julkisten rakennusten

Lisätiedot

Lähivoimalahanke. Asukaskysely raportti

Lähivoimalahanke. Asukaskysely raportti Lähivoimalahanke Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-hanke järjesti syksyllä 2013 asukaskyselyn Kaukajärven asuinalueella (Kaukajärvi-Annala). Sähköinen

Lisätiedot

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava Kuvaile Kauhavan keskustan unelmatilaa Miten kuvailisit Kauhavan nykyistä keskustaa Väljyys Viihtyisyys TurvallisuusMissä asumisen alueita kehittäisit Kauhavan keskustassa ja miten? Missä olisi hyvä sijainti

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY

KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY KYLÄ- JA YHDISTYSKYSELY 26.5.2009 Hyvä kylätoiminta-aktiivi! Tämän kyselyn tarkoituksena on koota tietoa Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n toiminta-alueella sijaitsevista kylistä ja niillä toimivista yhdistyksistä.

Lisätiedot

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMARYHMÄ 2 1(6) MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMA-ALUE Teema-alue käsittää maankäytön suunnittelun, vesi- ja jätehuollon, energian, loma- ja vakinaisen asumisen sekä liikenteen

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti Länsi-Turunmaan kaupungin strategiatyö Strategiatyöryhmän väliraportti Strategia Kuvaus siitä, miten valtuusto haluaa kaupunkia kehitettävän Luo tulevaisuudenkuvan ja osoittaa tavan sen saavuttamiseksi

Lisätiedot

Tikkakosken asukaskysely 2010

Tikkakosken asukaskysely 2010 2010 Tikkakosken asukaskyselyn koontia Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut - Asukaskyselyssä kerättiin tikkakoskelaisten ajatuksia alueen kehittämisestä ja kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä Tikkakoskelle

Lisätiedot

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan!

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Kangasala 12 Padasjoki 24 Heinola Hyvien yhteyksien varrella 53 Asikkala 10 54 Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Hyvinkää 3 Lammi HÄMEENKOSKI Kärkölä 4 Hausjärvi

Lisätiedot

Nastolan kunnan SWOT. Visio: Hyvän Olon Nastola - asumisen ja yrittämisen helmi

Nastolan kunnan SWOT. Visio: Hyvän Olon Nastola - asumisen ja yrittämisen helmi Valtuusto 9.6.2014 Vahvuudet - Hyvä sijainti ja hyvät liikenneyhteydet - Monimuotoinen ja puhdas luonto - Erinomaiset liikuntamahdollisuudet - Laaja ja monipuolinen yritystoiminta - Hyvät kunnalliset palvelut

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Työryhmä piti yhteensä neljä työseminaaria.

Työryhmä piti yhteensä neljä työseminaaria. 9 OSA C: TEEMANA OSAAMINEN JA PERUSPALVELUT Tehtävät Teemaryhmä tarkasteli osaamisen ja peruspalvelujen nykytilaa ja tulevaisuuden muutossuuntia Kajaanin maaseutualueella. Toiminnan alueiksi rajattiin

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Kylätalo seiniä ja palveluja. Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kansalaiskunta hanke 2.9.2014 Laitilan kylätaloilta Yhdistysiltamat part I

Kylätalo seiniä ja palveluja. Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kansalaiskunta hanke 2.9.2014 Laitilan kylätaloilta Yhdistysiltamat part I Kylätalo seiniä ja palveluja Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kansalaiskunta hanke 2.9.2014 Laitilan kylätaloilta Yhdistysiltamat part I Kylätalojen nykytila Mikä on kylätalo? Seurantalo, vanha

Lisätiedot

Paukarlahden. kyläsuunnitelma. Paukarlahden. kyläyhdistys

Paukarlahden. kyläsuunnitelma. Paukarlahden. kyläyhdistys Paukarlahden Paukarlahden kyläyhdistys kyläsuunnitelma VISIO Paukarlahti on vuonna 2020 vireä ja aktiivinen kylä, jota turvallinen ja helppokulkuinen Viitostie yhdistää kylätienä. Kylä tarjoaa maaseutumaista

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl Oletteko kokeneet Kyläavustajatoiminnan tarpeelliseksi omalla alueellanne Kyllä 27 100 % Ei 0 0 % Kyläavustajatoiminnan onnistuminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011. Porin kaupunki 2.6.

Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011. Porin kaupunki 2.6. Projektisuunnitelma 2010 Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin Kompakti kaupunki Lähiöohjelma 2008-2011 Porin kaupunki 2.6.2010 Kompakti kaupunki -hanke Hankkeessa käsitellään Porin

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 0 Tutkimuksia 2/0 Heikki Miettinen 1. Johdanto 2 2. Tulokset palveluryhmittäin vuonna 0 3 3. Tulokset palveluittain vuonna 0 Yleinen järjestys ja turvallisuus, ka.=3,

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1 Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Suomen Kylätoiminta ry -> Keski-Suomen Kylät ry (19 kpl) - perustettu 1997 maakunnan

Lisätiedot