MAALISKUU 2017 numero 54

Transkriptio

1 MAALISKUU 2017 numero 54 Tampereen Työväenopiston Tanhuajat ry

2 Tanhun Taika Tampereen Työväenopiston Tanhuajat Jäsenlehti TOIMITUS Päätoimittaja Osmo Muro puhelin , sähköposti Lehden toimituskunta Seuran johtokunnan jäsenet Ilmestymiskerrat Maaliskuu ja marraskuu Lehden jakelu Lehti jaetaan jäsenille harjoitusten yhteydessä tai postitetaan SISÄLLYSLUETTELO sivu nro 3. Puheenjohtajan palsta 4. Markkinat 5. Markkinat jatkuu 6. Paritanssikurssi. Antti 40 vuotta 7. Tampere tanssii. Tanssihaaste 8. Loppiaistanssit. TAKU 50 v uotta 9. Foklandia risteily 10. Suomi 100 juhlavuosi Puuropuhe pikkujouluissa vuotta sitten. Kertomus vuotta sitten jatkuu 14. Vaalikokous, pikkujoulut 15. Minnan matinea Kansikuva: Laikunlavan kansantanssiesityksestä Valokuvaaja tuntematon Tanhuseuramme löytyy myös Facebookista osoitteessa: Tampereen Työväenopiston Tanhuajat ry Tanhuseuran kotisivun osoite Internetissä Katso lehti myös Internetissä. Siellä ovat kaikki valokuvat värillisinä. SEURAN JOHTOKUNNAN KOKOON- PANO VUONNA 2016 Antero Kangas, puheenjohtaja, Tiilentie 1, Lempäälä puh Tiina Kopra, varapuheenjohtaja, Kisakentänkatu 2 A 1, Tampere puh Tiina Yli-Pietilä, sihteeri, Juvankatu 54 B 9, Tampere puh Hanna-Riikka Simpura, taloudenhoitaja, Pirkankatu 41 as 4, Tampere, puh Erkki Lehtimäki, tiedotus- ja tallennusvastaava, Turjankatu 6-8 C 39, Tampere, puh ja Timo Heinonen,, arpajaistoimikunta, Kitiniitynk B 30, Tampere, puh KEVÄTKONSERTTI Tanhut Tavaksi Sampolassa Sunnuntaina klo Ennen konserttia klo tarjolla Buffetista kahvia, teetä ja pullaa. Arpajaiset. Eila Männikkö, varsinainen jäsen, Lintuviidank. 15 B A 1,33340 Tampere, puh Sinikka Mäkelä, asiantuntijajäsen, puh Tapio Suhonen, varajäsen, puh Anu Särkimäki, varajäsen, Rankasillankatu 7 B 4, Tampere Tampereen Työväenopiston Tanhuajat 2 TANHUN TAIKA

3 puheenjohtajan palsta Y hdistyksemme johtokunnassa tapahtui pitkästä aikaa muutoksia. Samat naamat jatkoivat, mutta mm. Hanna-Riikka Simpura ja Antero Kangas vaihtoivat keskenään tehtäviä, joten Hanna-Riikka on nyt taloudenhoitaja ja Antero puheenjohtaja. Hanna-Riikka, välitän sinulle koko yhdistyksemme puolesta kiitokset. Astuit Tiina Kopran jälkeen suuriin saappaisiin ja suoriuduit kiitettävästi. Johtokunnan kuukausikokouksetkin saivat ennen näkemätöntä puhtia, kun lastenvahtijärjestelyjen vuoksi toit muutaman kerran mukanasi jälkikasvusi Aten ja Essin. Toivottavasti näistä pikkupuheenjohtajistakin tulee joskus kansantanssijoita. Meillä oli kokouksissa tosi kivaa! Voimme jatkossa hyvillä mielin muistella, että juuri sinun puheenjohtajakaudellasi Tampereen Työväenopiston Tanhuajat järjesti historiansa toiset valtakunnalliset kesäjuhlat, Rieväkylän Rimpan. Ne onnistuivat hyvin niin järjestelyjen, osallistujien, järjestäjien eli meidän kuin taloudenkin kannalta. Kansantanssin riemuvuosikin meni johdollasi hienosti. Kiitos, Hanna-Riikka. Viime vuosi oli siis Kansantanssin riemuvuosi, olihan kulunut 150 vuotta ensimmäisestä Suomessa järjestetystä julkisesta kansantanssiesityksestä. Juhlistimme sitä mm. Koskikeskuksessa kansantanssi-flashmobilla. Samaan aikaan järjestettiin vastaavia tapahtumia valtakunnallisesti ympäri Suomea. Tänä vuonna Suomi täyttää sata vuotta. Kansantanssijat mukava joukko meidänkin yhdistyksestämme, sekä määrällisesti että laadullisesti aloittivat vuoden juhlinnan Folklandia-risteilyllä. Yhdistyksemme juhlistaa vuotta kevätkonsertilla, johon olemme kutsuneet esiintymään muitakin Tampereen seudun työväenopiston ryhmiä, ja osallistumalla ensi kesänä Euroopan suurimpaan kansanperinnetapahtuma Europeadeen, nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Haasteitakin riittää. Jäsenistömme koko kaikissa harjoitusryhmissä on pienentynyt. Vaikka Torstairyhmä esiintyykin, niin muista ryhmistä on vaikeampi saada esiintyjiä toki hienoa nähdä teitä katsojina. Vuotuinen toimintamme on kyllä monipuolista ja tapahtumamme suosittuja, mutta niissä käyvät yleensä lähes samat jäsenet. Tosin viime vuonna tanssikursseille saapui uusia osallistujia, ja pikkujoulujuhlaan osallistui pitkästä aikaa vähän suurempi porukka. Vaan miten uudistaisimme toimintaamme tavoittaaksemme suuremman osan jäsenistöstämme, ja kuinka löytäisimme ja innostaisimme aivan uusia harrastajia mukaamme? Nyt on hyvä hetki ehdottaa omia toiveitaan! Yhdistyksemme tukee jäsentensä kansantanssiharrastusta järjestämällä sekä omia tapahtumia että retkiä ulkopuolisiin tapahtumiin ja hoitamalla näiden ilmoittautumisbyrokratiat. Toisinaan myönnämme pientä tukea matkakustannuksiin. Kiitos Rimpan, on taloutemme vakaalla pohjalla, mutta se täytyy myös pitää kunnossa. Syysmarkkinat ovat tärkeimpiä varainhankintakeinojamme, joten niiden on tavoitettava mahdollisimman suuri joukko. Markkinoita uudistamaan perustettu toimikunta onkin aloittanut työnsä innokkaasti, toivottavasti näemme syksyn markkinoilla uutta ja paljon yleisöä. Hyvää itsenäisyytemme 100- vuotisjuhlavuotta kansantanssin merkeissä. Antero Kangas TANHUN TAIKA 3

4 markkinat sampolassa Tampereen Työväenopiston Tanhuajat järjesti markkinat Sampolan ala-aulassa torstaina Järjestelyjä ja tanssiharjoituksia varten oli varattu aikaa reilu tunti. Varsinainen ohjelmaosuus alkoi klo Pöytätilaa myytäville tuotteille oli laitettu kahteen paikkaan. Pullat ja leivonnaiset täyttivät yhden myyntipisteen. Tanhuseuran jäsenet olivat leiponeet ahkerasti kakkuja ja pullia, valmistaneet omenahilloa, askarrelleet kortteja, kasseja ja muita pikkutavaroita. Pirjolla oli kudonnaisia varten varattu toinen pöytäryhmä, jota hän isännöi apulaisensa kanssa. Kirpputori oli jätetty kokonaan pois suuritöisenä ja pienituloisena. Buffetti oli kolmas paikka. jonka antimet oli hankkinut Hannele Tiitto. Sieltä sai ostaa kahvia, teetä ja pullaa jo hyvissä ajoin ennen ohjelman alkua. Pöytäryhmät täyttyivät kahvia ja teetä hörppivistä ihmisistä. Melkoinen puheensorina täytti aulan, kuten markkinoilla kuuluukin. Koko ajan opiston opiskelijoita kulki edes takaisin tunneille mennessään ja sieltä poistuessaan. Siitä ihmisvirrasta mekin saimme asiakkaita. Perinnepolku-kilpailu käynnistyi myös hyvissä ajoin ennen ohjelman alkua. Timo Penttilä kaupitteli arpoja. Aika monia arpa suosi; voittoja oli paljon. Arpajaisjärjestelyistä vastasivat entiseen malliin Timo ja Ritva Heinonen. Kello 18 Jussi Kaijankangas pyysi hiljaisuutta, että sai äänensä kuuluviin, toivotti markkinaväen tervetulleeksi avaten näin markkinat. Tunnelman luomiseksi Antti Huusari soitti haitarilla avajaiskappaleena Nuoruusmuistoja. Siitä se tohina sitten alkoi. Torstairyhmän tanssijat esittivät kahdeksalla parilla Saaristopolskan ja Åtta man engelin. Tanssien ohjauksesta vastasi Jussi ja pelimannina toimi Antti. Tanssiesitysten jälkeen oli vuorossa soittoa. Saimme kuunnella ukuleleen soittoa Jussin ja Päivi Hopun esittämänä. Ukulele Duo esitti kantaesityksenä seuraavat kappaleet: Kaakkuri, Kaksipa poikaa Kurikasta ja Raatikko. Tämä oli ensimmäinen kerta kun tanhuseuran markkinoilla kuultiin ukulelen soittoa. Näiden soittojen jälkeen oli taas torstairyhmän esiintymisvuoro. Kahdeksalla parilla tanssittiin Selänvaehus ja Kontra. Selänvaehus oli rauhallinen, Kontra nopeatempoinen karjalainen tanssi. Musiikilliset esiintymiset jatkuivat Antti & Anni Duon merkeissä. Viulisti Anni Puittinen ja haitari Antti Huusari. He soittivat seuraavat kappaleet: Talonpojan valssi, Riippusillan hambo, tango Tulisuudelma. Ekstrana kuultiin uudestaan Riippusillan hambo. Seuraavaksi vuorossa oli Sinikka Mäkelän Perinnepolku-kilpailun purku. Kilpailuun osallistujia oli 35. Kysymyksiä oli kaikkiaan 8 kpl. Yksi täysosuma löytyi, kun Jari Nurmen vastauksessa kaikki olivat oikein. 7 oikein vastanneitten joukosta valittiin arvalla palkintosija, jonka sai Osmo Muro. 6 oikein joukosta arpa suosi Taisto Rautiaista. Vielä kerran torstairyhmän tanssijat järjestäytyivät esitystä varten ja tanssivat Kikarin ja Sapon Antin säestäessä. Näin olikin ohjelmapuoli saatu valmiiksi. Jäljellä oli enää loppuvalssi, joka oli tarkoitettu koko markkinaväelle. Vielä ennen poislähtöä pidettiin huutokauppa. Timo Penttilä toimi huutokauppakeisarina ja huudatti muutaman paalin WC-paperia ja tukun havuasetelmia. Jäljellä oli enää myyntipöytien purku ja tulien ja pöytien poiskuljetus. Tämänkertaisten markkinoitten järjestelyistä vastasi torstairyhmä. Suuri kiitos kaikille markkinoitten eteen uurastaneille tanhuseuralaisille. Teksti ja valokuvat Osmo Muro 4 TANHUN TAIKA

5 TANHUN TAIKA 5

6 paritanssikurssi Tampereen Työväenopiston Tanhuajat järjesti paritanssikurssin Järvensivun koululla Tampereella. Kurssi aloitettiin klo ja se päättyi klo Opettajana oli diplomitanssinopettaja Aune Koskela. Harjoiteltavat tanssit olivat samba, hidas foksi ja jive. Opetusaika oli jaettu sopivasti kolmeen tasapuoliseen osaan jokaiselle tanssilajille. Puolivälin paikkeilla pidettiin kolmen vartin ruokailutauko omia eväitä mutustellen. Osallistujia oli 17, joka oli sopiva määrä koulun urheilusaliin. Harjoitusrupeama aloitettiin samballa, jota tanssilavoilla tanssitaan yleensä humppana. Kurssilla opeteltiin samban peruskuvioita ja kun niihin pääsi sisälle, samba tuntui oikein mukavalta lattaritanssilta. Seuraavana vuorossa oli hidas foksi, joka vaatikin oikein paneutumista pitkä pitkä lyhyt lyhyt askeltamiseen venyttämällä kummatkin askeleet yhtä pitkiksi. Käännökset oikealle ja vasemmalle olivatkin hieman vaativampia kuin perusfoksin rytmissä. Ihminen oppii kaikkea, kun sitkeästi yrittää. Viimeiseksi harjoiteltiin jiven kuvioita ja niissä sitä olikin opettelemista. Välillä sekaan livahti fuskun askel, joka sotki hetkeksi jiven rytmin, mutta useiden toistojen jälkeen jiven saloihin päästiin mukavasti mukaan. Koskelan opetustapaan kuului tietyin välein tapahtuva parin vaihto. Kurssi toteutettiin yhdessä opintokeskus Siviksen kanssa. Järjestelyistä tanhuseuramme puolesta vastasi Erkki Lehtimäki. Kurssi maksoi seuran jäsenille 25,00 ja muille 30,00. Puolet osallistujista oli tanhuseuran jäseniä. Teksti ja valokuva Osmo Muro Torstairyhmä onnitteli Antti Huusaria torstaina harjoitusten yhteydessä pelimannin 40-vuotispäivän johdosta. 6 TANHUN TAIKA

7 tampere tanssii Tamperelaiset kansantanssiryhmät lapset ja aikuiset sekä pelipelimannit valtasivat Tullikamarin Pakkahuoneen sunnuntaina Menossa mukana olivat myös ryhmät Kangasalta ja Valkeakoskelta. Tapahtuma toteutettiin Tampereen kulttuuripalvelut-osaston siipien suojissa. Väliajalla herkkuja sai korvausta vastaan Tampereen Nuorisoseuran buffetista. Katsojia paikalle oli saapunut runsaat 150 kansantanssista kiinnostunutta henkilöä. Tampere tanssitapahtuma järjestettiin jo 20. kerran. Kansantanssiriemuvuoden kunniaksi kaikki esiintyjät olivat pukeutuneet kansallispukuihin. Aiemmista konserteista poiketen Ahjolan pelimannit soittivat musiikkia puolen tunnin ajan ennen konsertin alkua. Alkujuontojen jälkeen tilaisuus alkoi klo Ahjolan pelimannien soittaessa kaksi kappaletta. Tästä eteenpäin tulikin sitten tanssiesityksiä yhtenä nauhana. Ahjolan tiistairyhmän ja Bygarien yhteisesitys 12 parilla aloitti kansantanssiryhmien esitykset. Säestyksestä vastasi Meluhaitta Janne Pöyhösen komennossa. Tampereen Nuorisoseuran lapsiryhmiä nähtiin kolme, ikävuosiltaan Valkeakoskelta oli saapunut Valkeakosken Tanhuajien Kehrä-ryhmä. Kangasalta Filurit, nuorten tyttöjen ja poikien ryhmä. Riemukkaat esiintyivät suurella joukolla ja tanssivat kolme tanssia. Sorokoskalla oli ensiesiintyminen uudella koreografialla. Ahjolan tiistairyhmä esitti kuvaelman Meluhaitan säestyksellä. Vinkkarit nuorisoseurasta tanssi tyttöenergialla kahden pojan vahvistaessa esitystä. Työväenopiston Tanhuajat esitti kuudella parilla tanssisarjan Kikari, Sappo ja Kontra. Tanssit oli ohjannut Jussi Kaijankangas ja säestyksestä huolehti Meluhaitta, Ahjolasta oli vielä maanantairyhmä esiintymättä ja heidän tanssiesityksensä päätti konsertin. Näin oli saatu nauttia parituntinen värikkäisiin kansallispukuihin pukeutuneiden tanssijoiden esityksiä. Teksti Osmo Muro tanssihaaste koko suomi tanssii Tampereen Työväenopiston Tanhuajat haastoivat Nokian Karjalaisen Nuorisoseuran Video löytyy YouTubesta hakusanalla työväenopiston tanssihaaste. TANHUN TAIKA 7

8 loppiaistanssit Lempäälässä Lempäälän Nuorisoseuran Salonkitanssiryhmä järjesti salonkitanssiaiset Seuratalolla Lempäälässä loppiaisaattona klo Tanssiaiset kuuluivat virallisesti ilmoitettuihin Suomi 100 juhlavuoden tapahtumiin. Ohjelmassa oli mukana Suomen historiasta kertovia aineksia. Antero Kangas oli kirjoittanut ja ohjannut näytelmän itsenäistymisen tapahtumista aina 1800 luvulta lähtien. Näytelmän esitti Nuorisoseuran Teatteririnki, neljän näyttelijän voimin. Esitys oli jaettu osiin ja esitettiin tanssien väleissä. Alkupuheenvuorojen jälkeen päästiin itse asiaan. Seurasi kaikkien osallistujien esittely, saliin tultaessa annettujen tietojen mukaan. Tanssiväkeä oli Lempäälästä, Tampereelta ja ympäristökunnista. Varsinaiset tanssiaiset aloitettiin poloneesilla ja valssilla. Musiikista vastasi Nuorisoseuran orkesteri. Poloneesin jälkeen oli pieni paussi ja sen aikana haettiin tanssiaiskortteihin daamien ja kavaljeerien nimiä. Tästä eteenpäin edettiin tanssikorteissa olevan tanssijärjestyksen mukaan. Joka toinen tanssi oli salonkitanssi ja joka toinen polkka, masurkka, jenkka, tango jne. Salonkitansseista mainittakoon Kikapon lisäksi Pas de Patineurs, Krakoviak, Kerenski, Vengerka, Kreuzpolkka jne. Ohjelman puolen välin paikkeilla oli tauko kahvinjuontia varten. Seuratalon toisessa kerroksessa oli kahviotila jossa tarjoilu tapahtui. Kahvi kuului lipun hintaan, mutta suuhunpantavista perittiin maksu. Kahvitauon jälkeen Salonkitanssiryhmä esitti Franseesin, jonka ohjauksesta vastasi Aune Koskela. Tämän jälkeen tanssiaiset jatkuivat ja päättyivät hitaaseen valssiin. Näyttelijöillä oli vielä viimeinen kuvaelma esitettävänä ja se päättyi Suomen itsenäistymiseen. Virallisen osuuden päätteeksi laulettiin yhdessä Maammelaulu. Tämän jälkeen tanssiaiset jatkuivat tavallisina paritansseina myöhään yöhön. Nämä salonkitanssiaiset täyttivät hyvin Suomi 100 Juhlavuoden tapahtuman tunnusmerkit sopivasti maustettuna isänmaallisuudella. Teksti Osmo Muro Tampereen Kuntoliikunta Tampereen Kuntoliikunta ry tulee kuluvana vuonna toimineeksi 50 vuotta ihmisten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden parantamiseksi liikunnan parissa. Monipuoliset liikuntamahdollisuudet, retkeily ja kulttuurimatkat tarjoavat jäsenistölle vaihtoehtoja sosiaalisen kanssakäymisen lisäksi. Tutustu Takun toimintaa ositteessa 8 TANHUN TAIKA

9 folklandia risteily 2017 Jälleen kerran Loppiaisen jälkeisenä viikonloppuna seilattiin Folklandia-risteily, jo 22. kerran ja osallistujien suureksi riemuksi vanhalla kunnon Silja Europalla. Bussi oli vanha tuttu Markku Mikkolan 49- paikkainen, mutta kuljettaja oli uusi tuttavuus, Erja oli vaihtunut Johannekseen. Ihan kaikkia paikkoja ei saatu tälläkään kertaa täyteen, vaikka matkustajia otettiin kyytiin Nurmijärveltäkin, joten pieni tappio bussikyydistä tulee jäämään. Se tietää pientä korotusta ensi vuoden bussikyytiin, mutta toisaalta hyttien hinnat ovat matkatoimiston vaihtumisen myötä laskeneet, joten varsinaisesti kulut eivät kasva. Lippujen jako meinasi mennä ulkopuolisten osalta vaikeaksi, kun terminaalissa oli arviolta 3000 matkapuhelinta aktiivisena eikä kenttää veikeä esitys. Perinteisesti paikalla olleiden kesken arvottiin ensi vuoden risteily ja muutama lohdutusvoitto ja yhtä perinteisesti jäin taas ilman. Tämän Folklandian paras anti omasta mielestäni oli aamukahdelta esiintynyt Tötterssön, kaustislaislähtöisten soittajien kokoonpano, jota en muista laivalle ennen nähneeni. Heillä on muuten keikka Telakalla Kiirastorstaina, suosittelen. Vielä ennen nukkumaanmenoa piti vielä hetkeksi mennä seuraamaan aulatansseja ja pääsi sitä itsekin pari kertaa tanssimaan, pitkästä aikaa. Muutaman pakollisen nukkumistunnin jälkeen lauantai jatkui Folklandia-visaa täytellessä ja ensi vuoden risteilypaikkoja jonotellessa, tälläkin kertaa paalupaikalta, jonne siirsin tuolin tuntia ennen alkua. Tällä kertaa otin normaalia enemmän A-hyttejä, koska kahden hengen B- hyteissä vuoteet on päällekkäin. Ensi vuonna on jo 23. kerta Folklandiaa, toivon mukaan edelleen Silja Europalla, sinne olisi vielä muutama hytti vapaana. Teksti Erkki Lehtimäki. Valokuvat Erkki Lehtimäki ja Hannele Tiitto tahtonut kaikille riittää mutta onneksi sentään tekstiviestit aina välillä pääsivät läpi ja kaikki saivat maihinnousukorttinsa. Muuten meni niin kuin jo monta kertaa aikaisemminkin. Aluksi taustajärjestäjien ja kutsuvieraiden maljannostatustilaisuuteen ja sieltä parin kuohuviinin voimin katsomaan ensimmäistä konserttia, jossa esiintymässä oli KTNL:n edustusryhmä Vinksin Vonksin Turun Kansantanssin Ystävistä, jolle valitettavasti oli jäänyt väärä käsitys konsertin luonteesta. Esitys kun ei ollut mitenkään perinteistä kansantanssia ja kansallispuvutkin olivat miten sattuu. Sen jälkeen oli vuorossa 10-klubi, jossa kaikilla Folklandioilla mukana olleille oli tarjolla täytekakkua ja kuohuviiniä sekä tyttötrion TANHUN TAIKA 9

10 Suomi 100 Juhlavuosi 2017 Suomesta tuli itsenäinen valtio 6. joulukuuta Valtio syntyi suomalaisten omasta tahdosta ja pitkäjänteisen työn seurauksena. Vaikeista ajoista huolimatta suomalaiset ovat kohta sata vuotta rakentaneet omaa maataan ja päättäneet asioista yhdessä. Nyt suomalaiset vievät maansa uudelle vuosisadalle sisulla ja sydämellä. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi 2017 on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi. Se vaalii Suomen vahvuuksia, kuten tasa-arvoa ja demokratiaa tarjoamalla suomalaisille ja Suomen ystäville monipuolista ja kansainvälistä ohjelmaa sekä Suomessa että maailmalla. Juhlavuosi antaa mahdollisuuden ymmärtää mennyttä, kokea vuosi yhdessä ja luoda suuntaa Suomen tulevaisuuteen. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on Yhdessä ja yhdessä rakennamme koko vuodeksi 2017 elävän ohjelman yhdessä eri toimijoiden kanssa. Juhlavuosi on avoin kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville. Nyt myös sinulla on mahdollisuus tehdä pieni tai suuri teko ja samalla antaa lahja omalle yhteisöllesi, Suomelle. Tampereen Työväenopiston Tanhuajat järjestää kevätkonserttinsa Suomi 100 Juhlavuoden tapahtumana. Kansantanssi sopii hyvin satavuotisen Suomen historiaan pitkät perinteet omaavana kertomaan ihmisten sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta. Valokuva Laikun lavalta Tampereelta Esiintyy Tampereen Työväeopisron Tanhuajat. 10 TANHUN TAIKA

11 kaksi vanhaa tanhujätkää Puuropuhe TTOT:n pikkujoulujuhlassa Tämä on tarina kahdesta tanhujätkästä tanssilavan luona muisteloissaan. Kesäjuhlat on pidetty ja Riemuvuosi on päättymässä. Vaan toinen on niin mielensä pahoittanut. Kaksi vanhaa tanhujätkää istuneet on tanssi-illan. Soittajat on tauolla ja näkyy välke kuun sillan. Toinen oikoo hattuansa, jolla ikää paljon lienee. Toinen sukii partaansa. Muistot nuoruutehen vienee. Muistatkos tanssit ne hurjimmat ennen tanssittiin riihessä vaan. Toinen on hiljaa niin kauan ja vastaa: nyt ei ne nuoret, nyt ei ne nuoret, tanssaa lavallakaan. Kaksi vanhaa tanhujätkää, rohkaistuu, nousee, pyytää tanssiin tyttöä paria. Taas soitto soi se harmonikkaa on ja Huusaria. Puhe luistaa, tanssi kulkee. Vaan riemu kohta haipuu. He tytöt paikallensa saattaa. Muisto jostain mieleen taipuu. Muistatkos tytöt ne kauneimmat ennen hurmattiin Koiviston polskalla vaan. Nyt ei ne nuoret, nyt ei ne nuoret, osaa muuta kuin fuskata vaan. Kaksi vanhaa tanhujätkää. Päällään kansallispuvut aidot. Työtä tehty on ja paljon. Silloin aloitettiin perinteitä. Tanssittiin, juhlittiin, oltiin isänmaallisia. Helmat heilui, valkoiset hihat heilui. Oli kansantanssi perusasia. Muistatkos, kesäjuhlat ne suurimmat ennen, hoidettiin kynällä ja paperilla vaan. Toinen on hiljaa niin kauan ja vastaa. Nyt ei ne nuoret, nyt ei ne nuoret, pärjää ilman tietokoneitaan. Kaksi vanhaa tanhujätkää istuu. Hakuvuoro uudeks vaihtuu. Odottavat hiljaa paikallansa. Hakemaan naiset havahtuu. Enää eivät riitä puheet. Tanssitaidot tuotava on esiin. Jätkä on kuin partaveitsi: kaiken pistää peliin. Muistatkos silloin, kun päätimme, että vuos tai pari tanhuttais vaan? Toinen nauraa ensin niin kauan ja vastaa: Vaan nyt ei ne nuoret, nyt ei ne nuoret, jaksa ees vuottakaan. Kaksi vanhaa tanhujätkää istumaan eivät ehdi. Nyt he pitkin parkettia kiitää. Vaan tanssimaanhan tänne tultiin. Taas tytöt heitä hakemaan liitää. Nyt jätkät taas muistaa, tästä se ilo alkaa. Ja niin kuin nuorena, nostaa he tanssijalkaa. Vaan näitkös ne komeat kesäjuhlat viimeisimmät Tampereella nääs ja nyt Riemuvuonna Kauniaisissa? Toinen on hiljaa niin pitkään ja vastaa: ei taida ne nuoret, ei taida ne nuoret, osata mitään järjestää. Kaksi vanhaa tanhujätkää kuuntelevat hiljenevää iltaa. Poispäin jo astelevat pitkin kimmeltävää kuun siltaa. Kuinka kivaa oli Rieväkylän Rimpassa, sitä toinen innoissansa selittää. Tanssittiin porukalla ja näytettiin, kuinka Tampereella soitto pelittää. Ja, muistatkos Zacharias, GraniFolkissa, kaikki yhteen saatettiin. Siellä suomenkieliset, karjalaiset ja ruotsinkielisetkin, me kaikki, yhdessä tanssittiin. Toinen on hiljaa niin pitkään ja vastaa. Jo vain, parahin Johan Ludvig, jo vain ne nuoret, osaa ne sittenkin. (Jottei kenellekään jäisi epäselväksi, niin kyseessä olivat tietenkin Johan Ludvig Runeberg, jonka syntymäpäivänä 5. helmikuuta järjestettiin 150 vuotta sitten ensimmäinen julkinen kansantanssiesitys Suomessa sekä Zacharias Topelius, joka oli esityksen järjestäneen yhdistyksen eli Suomen Taiteilijaseuran perustajajäsen.) Teksti Antero Kangas TANHUN TAIKA 11

12 100 vuotta sitten Tarina on mukailtu Lempäälän Nuorisoseuran Loppiaistanssiaisissa esitetyn näytelmän käsikirjoituksesta, joka perustuu vuoden 1917 uutisiin. Tapahtumat sijoittuvat Tampereen Kauppatorille eli nykyisellä Keskustorille. Vuonna 1917 Suomen suuriruhtinaskunnan hallitsija oli Venäjän keisari eli tsaari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas Nikolai II. Suomella oli periaatteessa autonomia, sillä keisari Aleksanteri I oli 1809 luvannut säilyttää Suomen perustuslain. Autonomiaa oli kuitenkin kavennettu 1899 helmikuun manifestilla. I Maailmansota oli käynnissä. Näin alkoi vuosi Matti, Kerttu, Aliina ja Paavo tapaavat. Matti lukee Aamulehteä. Yhdysvallat on sitten ostanut Tanskalta Neitsytsaaret. Niillä sitä riittää rahaa ostella maita. Viimeksihän ne ostivat koko Alaskan Venäjältä. Kohta hän lisää: Saksan keisarilta taitaa sota sujua: Saksa on julistanut sukellusveneittensä upottavan kaikki vihollisten laivat. On se vaan kauheaa se sota, Kerttu sanoo. Matti jatkaa. Hei, Ranskan Pariisissa on pidätetty tanssija Mata Hari. Häntä syytetään vakoilusta Saksan hyväksi. Se on se kamala kurtisaani. Tanssiikin niin vähissä vaatteissa. Eikö sen tule kylmä? Aliina sanoo. Johon Kerttu jatkaa: Ihan oikein sille, sillähän sanotaan olleen vaikka kuinka paljon miehiä. Niin, poliitikkoja, diplomaatteja ja upseereita, tiesi Aliina. Vaan eipä niistä taida olla apua siellä vankilassa. Paavokin osallistuu keskusteluun. Hän saa kuulemma tavata vain asianajajaansa, joka myös kuuluu olleen yksi hänen monista rakastajistaan. Ei taida nyt aurinko paistaa hatuntekijän tyttärelle Mata Harille, Kerttu sanoo. Aliina on ihmeissään. Jaa, miten niin? Johon Kerttu vastaa: No, hänhän asui Indonesiassakin, ja kuulemma Mata Hari tarkoittaa siellä aurinkoa. Matti alkaa hermostua. Olkaas akat hiljempaa. Kuulkaapas vielä: kaikkea ne saksalaiset keksivätkin. Saksa on pyytänyt Meksikoa hyökkäämään Yhdysvaltoja vastaan. Meksikolle on luvattu tästä hyvästä USA:n kaakkoislänsi. Tämäpä on juttu: Venäjällähän on ollut levotonta, mutta nyt siellä on tehty vallankumous. Vallassa on väliaikainen hallitus. Mitenkähän käy Suomen? Torille saapuu poika. Sähkösanoma! Sähkösanoma! Keisari viralta. Sähkösanoma! Sähkösanoma! Keisari viralta. Annapas poika minulle yksi, Paavo sanoo. On se totta. Pietarissa on ammuttu kaduilla. Keisari Nikolai II on vangittu ja keisarin kuvat tulee poistaa virastojen seiniltä. Matti juoksee Raatihuoneelle ja ottaa keisarin kuvan alas. Meillä ei ole sitten enää keisaria. Niin, eikä enää santarmejakaan, Kerttu sanoo. Paavo ihmettelee: Miten niin ei? Johon Kerttu vastaa: No kun ne ovat nyt miliisejä. Paavo jatkaa sähkösanoman lukemista. Tampereella on sitten vallitustyöt lopetettu. Mistähän ne kaikki työntekijät nyt saavat elantonsa? Matti jatkaa piikittelyään. No, naiset nyt ainakin voisivat mennä keräämään vaikka jäkälää leivän jatkeeksi. Aliina tuohtuu. Ihan teidän miesten tapaista sanoa noin. Menkää itse! On tämä levotonta aikaa. Täällä Tampereellakin oli maaliskuussa iso joukkokokous, koko Kauppatori oli ollut aivan täynnä! Kerttu sanoo. Matilla on uutinen. Nyt on annettu maaliskuun manifesti, joka kumoaa helmikuun manifestin: Suomen vanhat lait ovat taas voimassa. Sortokausi on päättynyt. Hurraa! Kevät koittaa. Paavon saapuessa väki juhlii innoissaan. Mitäs täällä juhlitaan? Etkös ole kuullut? Aliina sanoo. Ukko-Pekka eli tuomari Svinhufvud on palannut Siperiasta. Kyllähän Paavo hänet tietää. Hänkö, joka aina niskuroitti tsaarinvaltaa vastaan? No hän, venäläisethän eivät hänestä pitäneet, vaan karkottivat Siperiaan. Siellä hän ehti olla jo kolmatta vuotta. Kaikkialla Suomessa on kokoonnuttu juhlimaan hänen paluutaan, Matti sanoo. Paavollakin on kerrottavaa. On puhuttu, että Suomen tulisi olla täysin vapaa itsenäinen valtio. Onpa hurjia puheita, vaan oletteko kuulleet, että Suomeen on säädetty kieltolaki, Matti sanoo. Paavo on kuullut asiasta. Joo, Venäjän väliaikainen hallitus on sen jo vahvistanutkin. Onneksi 12 TANHUN TAIKA

13 laki astuu voimaan vasta kahden vuoden päästä. Kesä. Matti lukee Aamulehteä. Se Lenin, joka oli Tampereella maanpaossa, on palannut Venäjälle. Hän huomaa toisenkin uutisen. Hei, nyt ei sitten enää tarvitse pelätä miliisiä! Ai, miten niin? Aliina ja Kerttu kysyvät yhdessä. Matti vastaa: No, kun miliisin nimi on Suomessa vaihdettu poliisiksi. Kaikki naurahtavat, ja Matti jatkaa. Suomi on taas antanut Venäjälle 100 miljoonan markan sotalainan. Sehän on jo neljäs sotalaina, kalliiksi tulee. Mahtaakohan Venäjä koskaan maksaa takaisin? Aktivistit, ne nuoret ylioppilaat, ovat Tukholmassa pyytäneet Saksaa tekemään maihinnousun Suomeen ja auttamaan Suomea itsenäistymään. Paavo ottaa Matilta Aamulehden. Aika haihattelua, vaan Pietarissa on käynyt Suomesta oikein virallinen valtuuskunta keskustelemassa Suomen itsenäistymisestä. Tämä vasta on hienoa: Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunta on hyväksynyt valtalain, jolla korkein valta Suomessa siirrettäisiin eduskunnalle. Paavo kauhistuu. Nyt se myrkyn lykkäs! Sotaministeri Kerenskistä on tehty Venäjän pääministeri, hän on hajottanut eduskunnan sekä varoittanut suomalaisia itsenäistymispyrkimyksistä. Eiväthän suomalaisethan Kerenskiä pelänneet, vaan uhmasivat häntä Kerenski-pilkkalaululla. Syksyn saapuessa väki tapaa kahvilassa. Matti aloittaa keskustelun. Venäjällä oli sitten vallankaappausyritys. Oikeisto yritti vallankumousta, mutta Kerenski se vaan on vieläkin vallassa. Aliina on huolissaan. Halla vei kesällä meidän viljat ja perunat. Mitenkä me nyt pärjätään? Kerttu lohduttaa. Et ole ainoa. Niin kävi melkein koko Suomessa. Sen takiahan kiellettiin perunan syöttäminen eläimillekin. Myös Paavo on kuullut tapahtumista. Junassa matkalla Pietariin ne olivat ammuskelleet ikkunoista, niin että pika- ja postijunat eivät olleet uskaltaneet ohittaa niiden junaa. Aliinakin tietää kertoa. Turussa venäläiset matruusit olivat tapelleet, ammuskelleet ja ahdistelleet naisia. Missään ei kohta saa olla rauhassa. Nyt Venäjällä on tehty uusi vallankumous! Leninin johtamat kommunistit ovat ottaneet vallan Kerenskin hallitukselta, Matti sanoo. Paavo kysyy: Mitenkäs Kerenskin kävi? Matti vastaa: No, Kerenski ehti paeta. Hän anasti ystävänsä Renaultin ja luiskahti USA:n lipuilla varustetussa autossa saartoketjun lävitse. Hän meni ensin Englantiin, mutta on nyt Pariisissa. Hyvä, lopultakin hänestä päästiin, Paavo sanoo. On joulukuu. Väki soittaa Jääkärimarssia ja riemuitsee Kauppatorilla: Itsenäisyys! Itsenäisyys! Paavo nousee Raatihuoneen parvekkeelle. Suomen eduskunta on hyväksynyt itsenäisyysjulistuksen ja julistanut Suomen riippumattomaksi tasavallaksi. Aliina tulee hänen rinnallaan. Suomi tarvitsee nyt oman lipun, josta meidät tullaan maailmalla tunnistamaan valtiona ja kansana. Lipun, jonka liehumista voimme katsella ylpeyttä tuntien. Matti lausuu parvekkeen alla lippu kädessään: Missä valkoinen poutapilvi taivaan sinikannella vaeltaa, siinä on Suomen lippu. (Juhani Aho, Suomen lippu). Kerttu ja Kauppatorille kokoontunut väki huokaavat. Lopultakin. Olemme nyt nuori itsenäinen valtio. Mitähän tulevaisuus tuo tullessaan? Alkuperäinen käsikirjoitus ja teksti Antero Kangas Matti jatkaa. Oletteko kuulleet, että venäläiset sotilaat ovat poistumassa maasta? Kerttu päivittelee. Joo, mutta ne ovat ihan kauheita, eivätkä osaa yhtään käyttäytyä. On niillä huonot tavat, ihan on mahotonta menoa. Kouvolassakin asemaravintolassa kuulemma kasakat olivat pitäneet kovaa meteliä, Aliina sanoo. Niin, ja paikalliset tytöt olivat olleet niiden kanssa. Ihan hirveetä! TANHUN TAIKA 13

14 Vaalikokous ja pikkujoulu Vaalikokous sujui tavanomaisesti, paitsi että yhdistys sai uuden puheenjohtajan. Pikkujoulussa oli yhteislaulua, soittoa, näytelmä ja yksinlaulua. Paikka oli ravintola Frans Emil. Puheenjohtaja Hanna-Riikka Simpura avasi kokouksen, osallistujia oli jopa 20. Vuodelle 2017 hyväksyttiin talousarvio, vahvistettiin johtokunnan palkkiot sekä jäsenmaksu 10. Vaalikokouksessa vahvistettiin suuntaviivat ensi vuodelle. Vanha johtokunta jatkaa, mutta uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Antero Kangas. Hän ja Hanna- Riikka olivat sopineet tehtävien vaihdosta. Antero huokaisi, että onneksi ei ollut vastaehdokkaita, ettei tarvinnut ryhtyä USA:n presidentinvaaleista tuttuun törkykampanjaan. Hän oli jo miettinyt vaalisloganikseen Tehdään Tampereen Työväenopiston Tanhuajat -yhdistyksestä jälleen suuri!. ;-) Kokouksessa päätettiin perustaa toimikunta kehittämään syysmarkkinoita. Vuoden 2017 johtokunta uusine tehtävineen: Antero Kangas puheenjohtaja, tiedotustk, markkinatk Tiina Kopra varapuheenjohtaja, markkinatk Tiina Yli-Pietilä sihteeri, markkinatk Hanna-Riikka Simpura taloudenhoitaja Sinikka Mäkelä asiantuntijajäsen Timo Heinonen jäsen, arpajaistk Erkki Lehtimäki jäsen, tiedotustk, tallennustk Eila Männikkö jäsen Tapio Suhonen varajäsen Anu Särkimäki varajäsen, kirjanpitäjä, markinatk Lisäksi Osmo Muro Tanhun Taika -lehden päätoimittaja Hannele Tiitto keittiötk, markkinatk Pikkujoulu Osallistujia oli 24. Joillakin oli mukanaan avec, jopa muutama. Kiva juttu, tervetuloa uudestaan. Aloitimme perinteisesti riisipuurolla ja rusinasopalla tietenkin, tästähän alkaa joulun odotus! Jotkut kävivät santsaamassakin. Antti Huusari laulatti meillä joululauluja, joihin Sinikka Mäkelä oli tuonut sanat. Myöhemmin Antin haitarista löytyi vielä lisääkin jouluaiheisia sävelmiä. Hänen soittoaan on aina ilo kuulla. Ja sitten. Sinikka yllätti meidät kaikki: hän oli käsikirjoittanut hauskan jouluaiheisen näytelmän, jota esittämään hän kutsui melkein puolet yleisöstä! Pienen Kansantanssijoilta uhittelu sujuu. Timo Heinonen unelmaroolissaan. harjoittelun jälkeen näimme mm. poroja, tonttuja, joulukuusen, uhittelua ja sovintoa. Vaativiin luonnerooleihin oli valittu juuri oikeat henkilöt, ja saimme nähdä antaumuksellisia suorituksia. Hienoa Sinikka, sinä se osaat saada yleisön mukaan! Kiitos ja kumarrus. Kiitokset myös esiintyjille ja käsikirjoittajalle. Illan todellinen yllätysnumero oli vuorossa: Riitta Fjällström lauloi Antin säestämäni. Kiitos, Riitta, saammehan vuodenkin päästä kuulla lauluasi. Lopuksi Antero esitti jo perinteisesti puuropuheen Kaksi vanhaa tanhujätkää, jossa muistellaan menneitä eli Rieväkylän Rimppaa ja Kansantanssin riemuvuotta. Lähdimme kaikki iloisina Riitta ja Antti kotiin, täynnä puuroa ja joulumieltä. Ruoka oli hyvää ja maistui. Teksti ja kuvat Antero Kangas 14 TANHUN TAIKA

15 Tampereen Työväenopiston torstairyhmä osallistui Minnan Matineaan tanhua ja lohisoppaa tapahtumaan Messukylän työväentalolla Esiintymisvuorollaan torstairyhmän tanhuajat esittivät 4 parilla Kikarin ja Sapon.. Tanssien ohjauksesta vastasi Jussi Kaijankangas ja pelimannina oli Antti Huusari. Paikalla oli väkeä runsaasti. TANHUN TAIKA 15

16 Sääskipolska Ivalossa 2014 Lemmenjoen retki(valokuva Osmo Muro) Ole mukana Suomi 100 Juhlavuodessa 2017 Tampereen Työväenopiston Tanhuajat