MAALISKUU 2016 numero 52

Transkriptio

1 MAALISKUU 2016 numero 52 Tampereen Työväenopiston Tanhuajat ry

2 Tanhun Taika Tampereen Työväenopiston Tanhuajat Jäsenlehti TOIMITUS Päätoimittaja Osmo Muro Jukolantie 24, Kangasala puhelin , sähköposti Lehden toimituskunta Seuran johtokunnan jäsenet Ilmestymiskerrat Maaliskuu ja marraskuu Aineisto lehteen Toimitettava päätoimittajalle viimeistään ilmestymiskuukauden alussa. Lehden jakelu Lehti jaetaan jäsenille harjoitusten yhteydessä tai postitetaan SISÄLLYSLUETTELO sivu nro 3. Kansantanssin Riemuvuosi 4. Markkinat 5. Markkinat jatkuu 6. Pikkujoulut 7. Tampere tanssii 8. Vaalikokous, GraniFolk 9. Karonkka 10. Koskikeskus Flash Mob 11. Folklandia, Koskikeskus jatkuu 12. Anteron joulupakina 13. Pakina jatkuu 14. Pakina jatkuu. Pukulahjoitus 15. Kansantanssikurssi, voittajat Kansikuva: Antti Huusari ja Antti Vahenmaa soittavat markkinoilla Valokuva Osmo Muro. Tanhuseuran kotisivun osoite Internetissä Katso lehti myös Internetissä. Siellä ovat kaikki valokuvat värillisinä. SEURAN JOHTOKUNNAN KOKOON- PANO VUONNA 2016 Hanna-Riikka Simpura, puheenjohtaja, Pirkankatu 41 as 4, Tampere, puh Timo Heinonen, varapuheenjohtaja, arpajaistoimikunta, Kitiniitynk B 30, Tampere, puh Tiina Yli-Pietilä, sihteeri, Juvankatu 54 B 9, Tampere puh Antero Kangas, taloudenhoitaja, Tiilentie 1, Lempäälä puh Erkki Lehtimäki, tiedotus- ja tallennusvastaava, Turjankatu 6-8 C 39, Tampere, puh ja Tiina Kopra, varsinainen jäsen, Kisakentänkatu 2 A 1, Tampere puh Sampolassa Sunnuntaina klo Ennen konserttia tarjolla Buffetista kahvia, teetä ja pullaa. Arpajaiset. Eila Männikkö, varsinainen jäsen, Lintuviidank. 15 B A 1,33340 Tampere, puh Sinikka Mäkelä, asiantuntijajäsen, puh Tapio Suhonen, varajäsen, puh Anu Särkimäki, varajäsen, Rankasillankatu 7 B 4, Tampere Tampereen Työväenopiston Tanhuajat 2 TANHUN TAIKA

3 Kansantanssia 150 vuotta Kansantanssin Riemuvuosi 2016 juhlistaa kansantanssitoiminnan 150-vuotista taivalta Suomessa. Ensimmäiset kansantanssiesitykset Suomessa nähtiin Taitelijaseuran (Konstnärsgillet) vuosijuhlassa Runebergin päivänä Kansantanssin syntymäpäivänä on tarkoitus tanssia ympäri maata Koiviston polskaa, joka oli ensimmäinen tanhu, mikä esitettiin. Kansantanssi on liikuntaa, yhteisöllisyyttä, tanssin riemua ja itsetunnon kohotusta. Kansantanssilla voidaan viitata sekä yleisesti suosittuihin, useimmiten historiallisiin ja maaseutuväestön tansseihin, mutta myös harrastustoimintaan, joka nousi kansallisuusliikkeen ja kansanvalistuksen vanavedessä Pohjoismaissa 1800-luvun lopulta alkaen. Suomessa kansantanssit eli tanhut, kuten niitä alettiin kutsua, tulivat harrastuksena muodikkaiksi 1900-luvun alussa kansantanssijärjestöjen mutta myös muiden aatteellisten järjestöjen kuten naisvoimistelu- ja nuorisoseuraliikkeiden myötä. Kansantanssin harrastajat jakavat suomalaisen kansantanssin yleensä kolmeen alueeseen, joiden katsotaan poikkeavan toisistaan luonteeltaan ja esteettisesti: *Itäiseen eli karjalaiseen perinteeseen. *Läntiseen eli suomenruotsalaiseen perinteeseen *Muuhun Suomeen Kansantanssin harrastustoiminnassa tanssit ovat yleensä ryhmätansseja, jotka tanssitaan kuvioissa symmetriaa noudattaen, ja paritansseja joissa muunnelmien rikkaus kukoistaa vapaan viennin avulla. Selvästi vähemmän käytetään kansanomaisia soolotansseja tai miesten ja naisten tansseja. Harrastustoiminnassa vakiintuneiden käytäntöjen myötä suomenruotsalaisessa ja karjalaisessa kansantanssissa improvisaatiolla on suurempi tila kuin muiden suomalaisten kansantanssien kohdalla. Kansantanssiryhmät voidaan jakaa sosiaalisiin ja esittäviin ryhmiin. Esittävien tarkoitus on luoda yleisölle taiteellisia ja esteettisiä elämyksiä tai esitellä suomalaista kansanperinnettä. Sosiaalisissa ryhmissä toiminnan tarkoituksena on taas kehittää harrastajien tanssitaitoa ja nauttia yhdessä tanssimisesta. Kansantanssia voi harrastaa hyvin erilaisissa ryhmissä työväen- ja kansalaisopistoissa sekä eri kansantanssijärjestöjen yhdistyksissä. Ryhmät tekevät tärkeää lapsi-, nuoriso-, vanhus-, taide- ja terveystyötä liikuttaessaan eri kansanryhmiä vauvoista vaareihin. Perinteisen kansantanssin yhteinen kesäjuhla GraniFolk vietetään Kauniaisissa Mukana ovat SKY, KTNL, Finlands Svenska Fokdansring ja Karjalainen Nuorisoliitto. TANHUN TAIKA 3

4 MARKKINAT SAMPOLASSA MARKKINAT SAMPOLASSA Perinteiset Syysmarkkinat pidettiinkin tällä kertaa Rimpan Rääppiäisinä torstaina alkaen klo Hyvissä ajoin oli tehty ennakkojärjestelyt. Tuotu paikalle tarpeellinen määrä pöytiä ja tuoleja, laitettu kahvinkeitin porisemaan, järjestelty myyntipöydät ja harjoiteltu vähän tanssiohjelmiakin. Markkinaväkeä alkoi hiljalleen saapua ja myyntipöytien ympärille kertyi uteliaita ihmisiä myyntitavaroita katselemaan. Leivonnaiset vaihtoivat omistajaa ja Pirjon käsityöt kävivät kaupaksi. Monella alkoi kahvihammastakin pakottaa, mutta eipä hätää, Puffetista siihen saatiin lääkettä joulutorttujen kera. Erkki Lehtimäki avasi markkinat pienellä puheella ja mainitsi samalla, mitä Rimpan rääppiäisillä tarkoitetaan. Antti Huusari soitteli alkajaisiksi markkinamusiikkia kahvipöytien tuntumassa. Arpoja ostettiin voitonkiilto silmäkulmassa, mutta ei se ollut suurikaan pettymys, jos voitto ei tällä kertaa osunut kohdalle. Perinnepolkuvisailun vihjeiden kimpussa pyörähteli innokkaita arvaajia tai sitten asiasta perillä olevia tietäjiä. Markkinoilla oli tunnelmaa. Puheensorina täytti mukavasti Sampolan ala-aulan ja tunnelma oli muutenkin vapautunutta ja meininki iloista yhdessäoloa tuttuja tapaillen tai muuten vain keskustellen kahvipöydässä. Paikalle oli saapunut myös opiston rehtori Matti Saari, joka oli aivan innoissaan markkinoitten iloisesta ilmeestä ja ihmisten vapautuneisuudesta. Osmo tarjosi Matti Saarelle kahvit. Saaren varsinainen syy markkinoille tuloon, oli luovuttaa Sinikka Mäkelälle Kansalais- ja työväenopistojen liiton 40-vuotisansiomerkkin. Luovutuspuheessa kävi ilmi, että tällaisia merkkejä on luovutettu vai kaksi, joista toinen Sinikalle. Sinikka sanoi tehneensä ohjaajatyötä todellisuudessa 50 vuotta, joista 40 vuotta opistolla. Sinikka kertoi myös Antti Huusarin pelimannitarinan. Antti pestattiin 16 vuotta sitten puhelinsoitolla ja siitä lähtien yhteistyö sujunut tanhujen merkeissä. Opiston laulunopettaja Sirpa Järnberg esitti yksinlaulua Antin säestäessä. Jussi Kaiankangas laittoi markkinaväen liikkeelle. Puffetin pöytien ympärille muodostettiin piiri käsi kädessä. Jussi antamien ohjeiden mukaan hypättiin tasahyppyä vasemmalle, oikealle, eteen ja taakse. Ohjeet olivat välillä haastavia, kun piti tehdä päinvastoin kuin Jussi huusi. Selvittiin leikistä lopuksi kunnialla. Ainoa tanssiesitys nähtiin torstairyhmän esittämänä. Kahdeksalla parilla tanssittiin tanssisarja: Itäkarjalaista katrillia, Kazazok, Kerenski, Serbekjaozka ja Selän vaehus. Tanssien ohjauksesta vastasi Jussi ja pelimannina oli Antti. Perinnepolkukilpailua varten Sinikka oli laatinut tunnistettavaksi melko vaikeat vihjeet. Osallistujia oli 23. Yhtään kahdeksan oikein vastannutta kilpailukuponkia ei löytynyt. Voittajaksi selviytyi Matti Honkanen 7 oikein. Toiseksi tuli Sirpa Haapaniemi 6 oikein. Kolmanneksi 5 oikein vastanneita olivat Maila Mansikka ja Sirkka-Liisa Huovinen. Ohjelmanumerot eivät vielä loppuneet tähän. Jäljellä oli vielä Anttien duo. Antti Huusari haitari ja Antti Varhenmaa basso. Ensin tuli kappale humppaa ja toisena musta leski (tiesittekö, tarkensi Antti H. että kysymyksessä on hämähäkkilaji). Markkinoitten päätteeksi kokoonnuttiin ala-aulan lattialle isoon piiriin, jossa tanssittiin Jussin ohjaamana useampivuoroinen valssimusiikkiin perustuva piiritanssi. Ilman tanhuseuran talkoopanosta ei markkinoista tulisi mitään. Tällä kertaa toimintaa pyörittämässä nähtiin ainakin seuraavia henkilöitä. Arpajaisten järjestelyistä vastasivat Timo ja Ritva Heinonen. Niiden myynnistä huolehti Timo Penttilä. Käsityöpöydän takana hääri Pirjo Liinakoski-Salonen myyden itse valmistamiaan tuotteitaan. Puffetin pidosta vastasivat Hannele Tiitto ja Tiina Kopra. Leivonnaisten myynnissä nähtiin monienkin myyjien huolehtivan kaupankäynnistä. Myytävät tuotteet olivat tanhuseuran jäsenien leipomia. Pöytien ja tuolien paikalle tuonnista ja lopuksi pois viennistä huolehtivat tanhuseuran miespuoliset jäsenet. Näin oli nämäkin markkinat saatu päätökseen. Pienenä pettymyksenä voidaan pitää sitä, että yleisön määrä jäi odotettua vähäisemmäksi, mutta paikalle saapuneet saivat kokea nautittavan illan. Teksti ja valokuvat Osmo Muro. 4 TANHUN TAIKA

5 TANHUN TAIKA 5

6 TANHUSEURAN PIKKUJOULUT Tanhuseura pikkujouluja vietettiin maanantaina , alkaen klo Ravintola Vaskitähdessä Hatanpäällä. Toisin sanoen tilaisuus alkoi heti vaalikokouksen päätyttyä samassa tilassa, mutta siirryttiin katettuihin pöytiin. Paikalle oli saapunut kokousväen lisäksi muitakin niin, että osallistujia oli kaikkiaan 22 henkilöä. Alkajaisiksi maisteltiin jouluglögiä ja siinä samalla tanhuseuran varapuheenjohtaja Timo Heinonen piti maljapuheen ja toivotti paikalla olijat tervetulleeksi. Laulettiin puurolaulu ja sen jälkeen oli vuorossa riisipuuron syönti luumusopan kanssa. Valmiit annokset tarjoilija jakoi pöytiin ja ruokailun jälkeen keräsi lautaset pois. Kun puurot oli syöty, oli Sinikan vuoro pitää jouluaiheinen perinnepolkukilpailu. Jokainen sai kahdeksan kohtaa sisältävän lapun ja siihen merkattiin vastaus A, B tai C kohtiin tiedon tai arvauksen mukaan. Lopuksi käytiin läpi oikeat vastaukset. Iloisia olivat ne, joilla oli monta kohtaa oikein. vielä tuomari, jonka tehtävänä oli seurata laulun sanoja ja jos tuli virhe paukauttaa nuijalla pöytään. Laulu oli keskeytyksen jälkeen aloitettava alusta. Tuomariksi Antti kutsui Veikon. Alku lähti lupaavasti mutta yhtä äkkiä nuija paukahti pöytää. Antti hieman hämmentyneenä sanoi, ettei hän tehnyt virhettä. Veikko vastasi, et tehnytkään, mutta halusin koittaa toimiiko tämä. Loppuihan se pitkä laulukin lopulta. Se oli melkoinen mestarinäyte maestrolta. Antin säestyksellä laulettiin vielä yhteisesti Tonttujen jouluyö. Lopuksi kokoonnuttiin piiriin ja laulettiin Maa on niin kaunis. Näin oli mukavahenkinen kaksituntinen vietetty yhdessä ja hyvillä mielillä lähdettiin kotimatkalle. Teksti ja valokuva Osmo Muro Myös kahvi ja tee tarjoiltiin pöytiin ja ne nautittiin joulutortun kanssa. Kahvin jälkeen oli jo perinteiseksi tullut Antero Kankaan joulupakina, joka oli iloinen parodia Rieväkylän Rimpan toteutuksesta. Tarina on luettavissa tässä lehdessä toisaalla. Viimeiseksi saatiin Antti Huusari esiintymään. Antti oli valmistellut esitettäväkseen hauskan nopeatempoisen 12 säkeistöä sisältävän laulun. Mutta ei siinä kaikki, mukaan tarvittiin 6 TANHUN TAIKA

7 TAMPERE TANSSII Tamperelaisten kansantanssiryhmien konsertti Tamperelaista nuorta kansantanssijapolvea. Esiintymässä Tampereen Nuorisoseuran kaksi lapsiryhmää. Tampereen Työväenopiston Tanhuajien torstairyhmä osallistui Tullikamarin Pakkahuoneella pidettyyn kansantanssikonserttiin. Konsertissa esiintyivät lisäksi Ahjolan Tanhuajista maanantai ja tiistairyhmät sekä Bygarit. Mukana oli myös Tampereen Nuorisoseuran lapsiryhmiä, Sorokoska ja Vinkkarit. Tilaisuuteen oli vapaa sisäänpääsy. Järjestäjänä toimivat Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Tilaisuuden juontajana oli Jenni Seppänen. Tarjolla oli Puffetin antimia vapaaehtoisella maksulla. Paikalle olikin saapunut innokasta kansantanssihenkistä yleisöä lähes tuvan täydeltä. Ohjelman aloittivat lapsiryhmät, joita oli kaksi ja he esiintyivät samanaikaisesti. Ohjelma oli pitkä ja monipuolinen. Ihan pieniä lapsia oli neljä ja vähän varttuneempia kahdeksan. Joukossa oli sentään yksi poika. Ahjolan maanantai esitti perinteistä kansantanssia kansallispukuihin pukeutuneina. Bygareilla oli entiseen malliin rahvaanomaiset asusteet. Bygarien vauhti oli nopeutunut vanhoihin aikoihin verrattuna. Asiaan taisi vaikuttaa se, että ohjaaja oli vaihtunut. Työväenopiston Tanhuajat esittivät kahdeksalla parilla tanssisarjan, johon kuuluivat seuraavat tanssit: Itäkarjalaista katrillia, Kazazok, Kerenski, Serbekjaozka ja Selän vaehus. Tanssien ohjauksesta vastasi Jussi Kaijankangas ja pelimannina toimi Antti Huusari. Sorokoskan uusin tanssiteos Maarian tytöt oli ensi-ilta tanssiteokselle ja katsojat ensi-ilta yleisö. Vinkkareilla oli heille perinteistä koreografiaa, vauhdikasta ja nopeatempoista. Nuori naisporukka oli saanut joukkoihinsa yhden nuoren miehen. Ahjolan tiistairyhmä tuli lavalle yhdentoista parin voimalla. Joissakin tanssien osissa näytti olevan hiukan ahdasta, mutta taitavasti osaava joukko hallitsi tilanteet. Esiintymisasuna olivat kansallispuvut. Ahjolan tanssijoita säesti Meluhaitta. Vinkkarien musiikki tuli äänentoiston kautta. Puolivälissä ohjelmaa pidettiin paussi, jonka aikana oli mahdollisuus virkistäytyä Puffetin antimilla. Tilaisuus alkoi klo ja päättyi Esityksien perusteella voidaan sanoa, että Tampereella on hyviä tanssiryhmiä. Toivoa vain sopii, että nuorista kasvaa täydentäviä joukkoja vanhenevalle perustanssiporukalle. Teksti ja valokuvat Osmo Muro Esiintymässä Ahjolan maanantairyhmä TANHUN TAIKA 7

8 TANHUSEURAN VAALIKOKOUS Tampereen Työväenopiston Tanhuajien vaalikokouksen pitopaikka oli tällä kertaa Ravintola Vaskitähti Hatanpäällä. Ravintolan sali oli viehättävä ja valoisa valkoisilla pöytäliinoilla varustettuine pöytineen. Kokouspäivä oli maanantai ja alkamishetki klo Paikalle oli saapunut yksitoista kokousedustajaa. Yhdistyksen puheenjohtaja Hanna-Riikka Simpura avasi kokouksen ja toivotti paikalla olijat tervetulleeksi. Hanna-Riikan pikkuinen vauva viihtyi kokouksen ajan äitinsä sylissä turhia ääntelemättä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Hanna-Riikka Simpura, sihteeriksi Tiina Yli-Pietilä, pöytäkirjan tarkastajiksi Veikko Lintu ja Alli Raukola, jotka samalla toimivat ääntenlaskijoina. Käsiteltiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 ja hyväksyttiin ne esitetyssä muodossa. Jäsenmaksun suuruudeksi päätettiin 10 euro/jäsen. Johtokunnan kulukorvaukset herättivät keskustelua ja niistä jouduttiin äänestämään. Lopputulos oli lähes nykyisen käytännön mukainen. Tanhuseuran puheenjohtajaksi vuodelle 2016 valittiin yksimielisesti Hanna-Riikka Simpura. Johtokunnan erovuoroiset jäsenet Tiina Kopra, Antero Kangas ja Eila männikkö valittiin uudelleen seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Varajäsenistä valittiin uudelleen Anu Särkimäki. Varsinaisina jäseninä jatkavat edelleen Hanna-Riikka Simpura, Timo Heinonen, Erkki Lehtimäki, Tiina Yli-Pietilä ja varajäsenistä Tapio Suhonen. Toiminnantarkastajiksi vuodelle 2016 valittiin Pirjo Pitkänen ja Paula-Sirkka Vähämäki sekä heidän varamiehikseen Pirkko Mäkelä ja Hannele Alaruusi. Lopuksi Antero kertoi Rieväkylän Rimpan taloudellisesta lopputuloksesta, joka näyttäisi jäävän voiton puolelle. Myös Syysmarkkinoiden myyntitulos oli kohtuullinen. Rimpan osalta jäljellä on enää loppukaronkka, joka pidettäneen kevättalvella. Näin oli tunnin mittainen vilkas vaalikokous saatu päätökseen. Teksti ja valokuva Osmo Muro GraniFolk 2016 Aika: , Paikka: Kauniainen. Neljä kansantanssijärjestöä, kolme tanssiperinnealuetta, yksi yhteinen tanssin ilo. Kansantanssin riemuvuonna 2016 neljä valtakunnallista kansantanssijärjestöä (FSF, SKY, KTNL, KN) järjestävät yhteisen Granifolk-kansantanssitapahtuman. Granifolk levittäytyy ympäri Kauniaista ja esittelee perinteisen suomalaisen kansantanssin koko kirjon länsirannikolta Laatokalle. Viikonlopun aikana nostetaan valokeilaan perinteinen suomalainen kansantanssi, rikas suomenruotsalainen tanssiperinne ja vauhdikkaat karjalaiset tanssit. GraniFolk on riemuvuoden suurtapahtuma, johon odotetaan 800 osallistujaa vauvasta vaariin. Tampereen Työväenopiston Tanhuajista tapahtumaan toivotaan myös osallistujia Ilmoittautumisaikaa on vielä riittävästi. GrniFolkin ohjelmistokurssilla Sampolassa oli täysi kuuden parin kuvio ja toivoa vain sopii, että kaikki lähtevät. 8 TANHUN TAIKA

9 Rieväkylän rimpan karonkka Tilaisuus pidettiin Sampolan ruokalassa sunnuntaina alkaen klo Rimppalaisten saapuessa paikalle Antti Huusari soitteli haitarillaan tervetuliaismusiikkia. Ruokalan seinälle oli laitettu valkokangas, jossa näytettiin valokuvia jatkuvana nauhana Rimpan tapahtumista. Kakkukahvit oli Hannelen toimesta järjestetty juhlistamaan tilaisuutta. Tilaisuuden juontajana toimi Taavi Seppälä. Kun kaikki olivat paikallaan, Taavi toivotti tulijat tervetulleeksi ja antoi puheenvuoron Erkki Lehtimäelle, Rimpan juhlatoimikunnan puheenjohtajalle. Lyhyesti Erkki kertoi Rimpan historiasta ja mainitsi, että tähän tilaisuuteen saatiin puolet kutsutuista. Erkki toivotti vielä kerran kaikki tervetulleeksi Rimpan Karonkkaan. Alkuseremonioiden jälkeen päästiin tee- ja kahvikupposten kanssa nauttimaan annokset maukkaasta kakusta. Kahvihetken jälkeen Antero Kangas esitti kirjoittamansa kuvaelman Rimpan vaiheista sen syntyhetkestä tähän päivään. Siinä nuija heilui ja hatut vaihtuivat kiivaaseen tahtiin. Esitys oli mielenkiintoinen ja hauska kuvaelma monivaiheisesta uurastuksesta kahden juhlapäivän onnistuneeseen toteutukseen. Antero jatkoi luennoimalla vielä Rimpasta numerotietoa ja palautepostin tuloksia. Osallistujia oli kaikkiaan 172, joista tanssijoita 124. Ryhmiä 19 ja yhdistyksiä 17. Talkoolaisia 100. Ahjola Tanhuajat hoiti majoituspuolen ja Tampereen Ateria ruokailut. Lisäksi ensiapu ja järjestyksen valvonta olivat ulkoistettu. Tänne Karonkkaan saatiin paikalle 45 tyämiästä. Rieväkylän Rimpan palautekyselyyn saatiin 35 vastausta, joista 17 osallistujilta ja 18 talkoolaisilta. Loppuyhteenvetona voidaan todeta, että onnistuimme monessa asiassa. Erityisesti: tapahtumapaikkojen valinta, tuloilmoittautuminen, juhlajulkaisu, ravitsemus, siivous, Rieväkylän Poijat, ohjelma kokonaisuutena ja Puistokatrilli. Onnistuneet kesäjuhlat kokonaisuutena, yleisö piti, emme jääneet tappiolle, ja kaikille näyttää jääneen hyvä mieli, totesi Antero. Seuraavaksi oli vuorossa palkitsemisseremonia, jonka hoitivat Tiina Kopra, Anu Särkimäki ja Taavi Seppälä. Tanhuseura oli päättänyt palkita Juhlatoimikunnan ja muiden toimikuntien avainhenkilöt lahjapaketilla. Kaikki saivat samanlaisen muistamislahjan. Palkitsemisten jälkeen Sinikka piti kiitospuheen, jossa toi esille mm. työväenopiton merkityksen juhlien onnistumiselle. Tilaisuuden päätteeksi tanssittiin poloneesi aulassa Veikon vetämänä ja johon kaikki osallistuivat. Antti antoi soitollaan musiikin ja Rimppaväki karkeloi. Näin oli viimeinen yhteinen tilaisuus Rieväkylän Rimpan osalta saatu päätökseen. Teksti ja valokuvat Osmo Muro Osa palkituista: Taavi, Anu, Timo, Hannele, Sirkka-Liisa, Marja-Leena, Antti, Pirjo, Taisto, Veikko, Tiina, Antero, Sinikka, Hanna-Riikka ja Erkki Antero ja hatut Muistamislahjat jakoivat Tiina, Anu ja Taavi. TANHUN TAIKA 9

10 Flash mob Koskikeskuksessa Tänä vuonna on Kansantanssin Riemuvuosi. Siis mikä? On kulunut tasan 150 vuotta siitä, kun Suomen Taiteilijaseura eli Konstnärgillet järjesti Suomen ensimmäisen virallisen kansantanssiesityksen Runebergin päivänä Mukana oli mm. (kaukainen sukulaiseni, krhöm) Sakari Topelius. Tuolloin elettiin Suomen autonomisessa suuriruhtinaskunnassa, ja kansallisuusaate nosti voimakkaasti päätään, Suomi oli saanut juuri oman markkansa (hävityn Krimin sodan vuoksi Venäjän rahatilanne oli heikko ja Suomi halusi oman vakaamman valuutan). Merkittäviä aikoja! Onkin helppo ajatella, että tuolloin myös kansantanssi ajateltiin osana Suomen ei siis vain suomalaista identiteettiä. Omalta osaltani Riemuvuosi oli tuonut mieleeni myös GraniFolk-kesäjuhlan, jolle luovutimme viestikapulan Rieväkylän Rimpan jälkeen. Kuvittelin, että Riemuvuosi konkretisoituu osaltani artikkeleiden lukemiseen ja mahdollisesti noihin kesäjuhliin. Kuinka väärässä olinkaan! Tammikuun viimeisenä keskiviikkona saimme aivan yllättäen pyynnön osallistua Runebergin päivänä järjestettävään flash mobiin. Sehän tarkoittaa tapahtumaa, jossa joukko ihmisiä tekee julkisella paikalla ennalta sovittuna aikana jotain odottamatonta. Paikka olisi Tampereen Koskikeskuksessa ja tarkoitus olisi juhlistaa Riemuvuotta kansantanssiesityksellä. Harjoitukset olisivat seuraavana torstaina Sampolan liikuntasalissa yhdessä torstairyhmän ja muiden halukkaiden, kuten Ahjolan Kansantanssijoiden, kanssa. Asuina olisivat kansallispuku tai kansanomainen asu. Kiinni veti. Eihän tuollaisesta kerta kaikkiaan voi kieltäytyä. Mikä tilaisuus! Seuraavana torstaina eli esityksen aattona kokoonnuimme harjoituksiin. Niitä oli ohjaamassa kansantanssin tutkija Petri Hoppu, joka kertoi, että kyseessä on valtakunnallinen voimannäyte, ainakin suurimmissa kaupungeissa, mutta toki myös monilla pienemmillä paikkakunnilla, järjestettäisiin samanlainen tapahtuma samaan aikaan. Meillä olisi lisäksi erityisesti YLE paikalla tekemässä Tampereen tapahtumasta juttua paikallisuutisiin. Ohjaaja antoi meille laulun sanat, joita laulamalla tekisimme sisääntulon. Mielenkiintoinen yksityiskohta: laulua oli täydennetty muutamalla duui dilialileijaa -sanoilla, millä musiikki ja sanat saatiin täsmäämään. Esitystanssi olisi koiviston polska, joka kuului myös 150 vuotta sitten pidettyyn ensimmäiseen esitykseen. Flash mobissa tanssisimme lyhennetyn version eli vuorot, joissa ei olisi väliä, vaikka pareja olisi paritonkin määrä. Halukkaita osallistujia olikin saapunut paikalle sen verran, että saatiin koottua jopa kolme ryhmää. Koiviston polska oli toki minulle ja parilleni ennestään tuttu, olimmehan olleet mukana esittämässä sitä edellisenä vuonna Folklandia-risteilylläkin. Vähän kyllä jännitti hiukan erilainen koreografia, ja minulle vielä lankesi toinen vetovastuu. Harjoittelimme sekä laulu- että tanssiosuuksia. Aluksi joku kääntyi väärää kautta, mutta lopulta ohjaaja oli tyytyväinen. Saimme vielä ohjeet pukeutumisesta: kansallispuku, kansanomainen tai soveltava asu. Sovimme myös milloin ja missä tapaisimme seuraavana päivänä. Koitti Runebergin päivä. Saavuimme Koskikeskukseen ajoissa, ja parkkihallissa olikin paljon kansallispukuisia tuttujamme. Meillä oli kuitenkin sovellettu asu -tyyli, minulla täydennettynä pohjalaishatulla ja parillani Tiinalla oli kansallispuvun liivi ja -tasku vyöllä. Tutustuimme esiintymispaikkaan, ja koska yksi mies oli ryhmässämme vaihtunut, kertasimme myös esityksen. Huomasimme toki YLEn kamerat ylhäällä. Olimme valmiina. Tasan kello 16 aloitti pelimanni Antti Huusari soiton, ja Petri Hoppu lauloi sovitusti ensimmäisen säkeistön Tatu Pekkarisen laulusta Kirkonkyläs oli tanssit. Yhdyimme toiseen säkeistöön laulaen ja samalla kävellen pareittain esityspaikoille. Aloitimme hyppyaskelpiirillä, josta ensimmäinen vetäjä veti meidät paripiirin kautta parijonoon. Vaikka olimme kokeilleet lattiaa ja tiesimme sen liukkaaksi, moni oli silti vähällä kaatua. Pientä luistelua lukuun ottamatta nämä vuorot menivät hyvin. Sitten olivat vuorossa kurkistukset: me pojat hypimme tyttöjen luo ja he muka eivät olleet välittävinään meistä, niinpä palasimme ja teimme kaikki varvashyppelyitä. Uusi yritys, ja jopa kelpasimme tytöille! Tästä ilahtuneina pyörimme ensin oman parimme kanssa ja sitten kaikki piirissä. Vedin parijonon toiseen 10 TANHUN TAIKA

11 suuntaan, minkä jälkeen olikin meidän poikien vuoro olla ensin kranttuja. Vaan emmehän olleet tosissamme, tokihan tytöt meille kelpasivat, ja pyörimme lopuksi oman parimme kanssa. Lopuksi oli aika kiittää yleisöä, jota olikin kertynyt esityksemme aikana aika paljon. Saimmekin raikuvat aplodit. Tapahtuma oli ohi, ja oli kotiin lähdön aika. Olimme osaltamme saaneet sopivasti Riemuvuonna näyttää yleisölle tanssin riemua! Muutaman parin kanssa päätimme vielä käydä kahvilla. Söimme päivän kunniaksi Runebergin tortut ja vaihdoimme kokemuksia. Kaikkien mielestä esitys meni hyvin ja siitä jäi hyvä mieli. Jos jotain olisi voinut tehdä paremmin, ei yleisö sitä varmaankaan huomannut, ja toihan se esitykseemme vähän yksilöllisyyttä. Illalla ja seuraavina päivinä sekä meidän että muualla pidetyistä flash mobeista löytyi uutisklippejä ja YouTube-videoita. Tapahtumia oli ollut koko viikonlopun aikana. Lisäksi Jussi Kaijankangas vielä yhdisti useista videoista esityksestämme varsin hienon koosteen Kansantanssi FlashMob Tampere Palkinnoksi saimme vaikuttavan suorastaan juhlallisen tunteen, että olimme kokeneet jotain ainutlaatuista eli saaneet olla mukana jatkamassa tapahtumaa, jonka kulttuurimme merkkihenkilöt aloittivat jo 150 vuotta sitten. Teksti Antero Kangas. Valokuva YouTube-videon kuvaruutukaappaus Folklandia 2016 Jälleen kerran Loppiaisen jälkeisenä viikonloppuna seilattiin Folklandia-risteily, tällä kertaa erityisen juhlallisesti, tulihan täyteen 20 vuotta 1. Folklandiasta. Juhlan kunniaksi ja yleisön pyynnöstä päätettiin tällä kertaa poiketa paluu-matkalla myös jatkoille Ravintola Kaisaniemeen, jossa niitä on pidetty siitä asti kun reitti vaihtui linjalle Helsinki- Tallinna. Tästä tuli pari ylimääräistä mutkaa, pari henkeä ei halunnut jatkoille ja heille piti järjestää kyyti Pispalan Sottiisin bussiin ja lisäksi osa hyteistä oli ei-tamperelaisille, joten bussin kyytiin piti yrittää löytää jatkoille haluavia matkustajia. Ihan kaikkia paikkoja ei saatu täyteen, joten pieni tappio bussikyydistä tulee. Lippujen jako sujui jouhevasti, kun jokaisen liput oli pakattu omaan kuoreen, mitä nyt viimeistä turkulaista sai odotella, vaikka olimme jo kerran ohi mennessämme tervehtineet, vanhoja tuttuja Oriveden kursseilta kun olimme mutta ei kumpikaan osannut yhdistää nimeä ja naamaa. Onneksi sentään Ylänevan Lennun välityksellä toisemme löysimme juuri ennen laivaan pääsyä. Muuten meni niin kuin jo monta kertaa aikaisemminkin. Aluksi taustajärjestäjien ja kutsuvieraiden maljannostatustilaisuuteen ja sieltä parin kuohuviinin voimin katsomaan ensimmäistä konserttia, jossa esiintymässä oli KTNL:n edustusryhmä Ruska, tällä kertaa siis nuorten pelimanniyhtye. Sen jälkeen oli vuorossa 10- klubi, jossa kaikilla Folklandioilla mukana olleille oli tarjolla pari sorttia leivoksia ja kuohuviiniä sekä jotain viihdykettä. Koska nyt oli juhlavuosi, saimme myös uudet 20 Folklandia-rintanapit sen aikaisemman 10- Klubinapin viereen. Muutaman pakollisen nukkumistunnin jälkeen lauantai jatkui Folklandia-visaa täytellessä ja ensi vuoden risteilypaikkoja jonotellessa, tällä kerta paalupaikalta, jonka otin jo vähän kymmenen jälkeen. Sain sentään tuolin, ettei seisoa tarvinnut. Jatkot osoittautuivat tamperelaisittain pettymykseksi, sillä vaikka sen oli ilmoitettu alkavan kello 17, niin varsinaisesti tanssimusiikki alkoi vasta vähän jälkeen seitsemän, joten montaa peliä ei ehditty tanssia kun piti jo lähteä Tamperetta kohti jonne oli luvattu saapua ennen kello kymmentä. Paluumatkalla vakiokuljettajamme kertoi, että kyseessä oli viimeinen yhteinen matkamme, joten nyt olisi löydettävä kansantanssista ja kansanmusiikista pitävä kuljettaja, joka ensi vuonna suostuu nousemaan laivaan kanssamme Ensi vuonna on jo 22. kerta Folklandiaa, sinne olisi vielä muutama kahden hengen hyttiä vapaana. Teksti Erkki Lehtimäki TANHUN TAIKA 11

12 Joulupakina Kuvaelma Rieväkylän Rimpan vaiheista kuultiin tanhuseuran pikkujouluissa Rimppahenkilöt Yksi esittäjä, neljä hahmoa, välillä useampi yhdessä. Hahmoilla Puheenjohtaja, Ahjolan puheenjohtaja ja taloudenhoitaja on oma päähineensä, sihteeri on paljain päin. Tarvitaan myös nuija ja kahvikuppi. Päähine vaihdetaan rauhallisesti ennen kyseisen hahmon vuoroa. Taloudenhoitaja saapuu yleisön eteen ja kysyy: Saanko esittää tarinan? Saatuaan luvan, hän aloittaa: Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin ryhmälle: tiistaille, torstaille sekä erityisesti senioreille. Myös kaikille, jotka ovat paikalle tulleet. Ja me toivotamme kaikille onnellista ja hyvää pikkujoulua. Saanko esitellä seuraavat täysin kuvitteelliset hahmot: (tuohilakki) taloudenhoitaja, (paljain päin) sihteeri, (kruunu) Puheenjohtaja ja (pohjalaishattu) puuhamies, jonka roolinimi tarkentuu esityksessä. Esitämme teille Rimppahenkilöt-kuvaelman, joka perustuu löyhästi tositapahtumiin. Taloudenhoitaja pitää nuijaa kohotettuna (puoli)porttina. Puheenjohtaja: Kävelee edestakaisin portista ja lyö nuijallaan ylös ja lausuu: Puheenjohtaja se johti ja komensi. Siihen asti kun hän tuli Ahjolan maalta. Siihen asti kun hän tuli Sampolaan tykö. (Ristii käsivartensa) Tampereen Työväenopiston Tanhuajien Puheenjohtaja, se olen minä. Ahjolan puheenjohtaja: Kääntyy puheenjohtajaan päin ja sanoo: Jaa, minä tykkään, että sinä olet yksi styränki. Puheenjohtaja: Jaa, minä en ole mikään styränki, vaan Puheenjohtaja, joka käytän puista nuijaani edellisten puheenjohtajien jälkeen. (Kopautus nuijalla.) Hoo, miksi sinulla on kansallispuku? Ahjolan puheenjohtaja: Kävelee (kuviteltujen) nuijien välitse: Hoo, jos minulla on kansallispuku, olen minä kaikilta tunnettu. Hoo, jos minulla on puukkoo ja helavyö, olen minä hyviltä kaivattu. Olenpahan yksi herra ja puheenjohtaja Ahjolan maasta. Puheenjohtaja: Vaikka sinä kuinka olet yksi herra ja puheenjohtaja Ahjolan maasta, pitää sinun polvistuman minun eteheni ja keksiä meidän yhdistyksellemme tekemistä. Ahjolan puheenjohtaja: Ei, vaan taloudenhoitaja. Puheenjohtaja: Sinäpäs, sitähän olet aina halunnut. Hetken hiljaisuus paikallaan, sitten Ahjolan puheenjohtaja polvistuu Puheenjohtajan eteen, joka laskee nuijansa tämän hatun päälle. Muut paitsi Ahjolan puheenjohtaja lausuvat: Katsokaatte nyt tuota Ahjolan puheenjohtajaa, kuinka sen pitää totteleman meidän Puheenjohtajaamme ja keksiä yhdistyksellemme tekemistä. Ahjolan puheenjohtaja hieroo leukaansa ja on mietteliään näköinen: Hmm. (Vaihtaa Ajattelija-patsas-asentoon.) Hm-hmm. Muut paitsi Ahjolan puheenjohtaja jatkavat: Nyt te ootte nähäneet tuon Ahjolan puheenjohtajan, kuinka sen piti totteleman meidän Puheenjohtajaamme, ja niinpä se keksii nyt yhdistyksellemme tekemistä. Ahjolan puheenjohtaja: (Naps!) Heureka! Emme ole pitkään aikaan pitäneet kesäjuhlia ja nepä tahtoisin Tampereella nähdä. Sihteeri: (Huokaisee syvään) No nyt se meille tekemistä keksi. Vaan mahtaa urakka olla niin suuri, ettei sitä tiedä vielä Erkkikään Kaikki: Niinpä perustimme juhlatoimikunnan, tulivat siihen Sinikka, Hanna-Riikka, Erkki, Jussi, Tiina ja Antero. Kutsuttiinpa siihen vielä Anukin. Muitakin siellä välillä tarvittiin. Nimeä pitkään pohdittiin, neuvoa pikkujoulussa kysyttiin. Vaan ei kelvannut Mansen Masurkka kaks-piste-nolla, ei Nyssepolkka eikä Kesällä kerran Tampereella eikä moni muukaan. Vaan kyllähän nimi keksittiin ja siitä nyt iloitsee koko yhdistys: Rieväkylän Rimppa! (Innostuneesti, kohota kättä) Jess! On nimi nyt kesäjuhlille keksitty ja se virallisesti päätetty on. On siinä kalevalamittaa, vahva alkusointu, tuo se kunniaa Tampereen historialle ja jatkumon Mansen Masurkallekin. Suunnittelutyö alkoi toden teolla. Paikkoja etsittiin, kustannuksia selviteltiin, ohjelmaa ja lomakkeita suunniteltiin sekä muitakin toimikuntia käynnisteltiin. Vaan vielä oli auki, saammeko yhdistykseltä luvan lupautua järjestäjäksi. Sihteeri: Kustannuksia arvioitiin. Paikat katselmoitiin. Ja lupakin saatiin. Viimein koitti lokakuu. Taloudenhoitaja, mun palvelijani Alustavia lupauksia talkoolaisiksi löytyi. Ohjelma alkoi tarkentua. 12 TANHUN TAIKA

13 Taloudenhoitaja: Jaa, minun armollinen majesteetti Puheenjohtaja: Oletko nähnyt niitä syrjäisten rannikkoseutujen viisaita naisia ja miehiä? Taloudenhoitaja: Jaa, minä olen nähnyt ne syrjäisten rannikkoseutujen viisaat naiset ja miehet, jotka tulivat Tampereelle kutsustamme ja solmivat kanssamme sopimuksen kesäjuhlien järjestämisestä. Puheenjohtaja: Oikein hyvä, sepä nyt minua suuresti miellyttää, että nyt olemme tehneet sopimuksen syrjäisten rannikkoseutujen viisaitten naisten ja miesten kanssa kesäjuhlien järjestämisestä. Mene ja perehdy, miten kesäjuhlat järjestetään. Lue ohjeet, kysy neuvoa Sinikalta ja muilta jotka olivat järjestämässä Mansen Masurkkaa, sillä tahdomme järjestää onnistuneet ja meidän näköisemme juhlat. Menkää ja perustakaa loputkin toimikunnat, tehkää aikataulut, suunnitelkaa ja toteuttakaa ohjelma, tiedotus mainoksineen, ilmoittautuminen, kansliatoiminta, myynti, majoitus, ruokailu, siivous, kuljetus, järjestyksen valvonta, ensiapu, koristelu ja talous. Apuun hankitte talkoolaisia. Kutsukaa myös virallinen suojelija. Taloudenhoitaja: Nyt on taloudenhoitajan vuoro kävellä nuijaportista edestakaisin. Huusari on meidän pelimannimme, ja minä urhoollinen taloudenhoitaja, ja vaikka olenkin suunnitellut ja varautunut moneen, niin Sinikka saa vastata puolestamme, kun meiltä kysytään, että Mitäs te olettekaan tanssineet?. Sillä siihen on meitä opetettu, että totella Sinikkaa ja lukea Tanhu-Vakkaa Sihteeri: Saimme suunnitelmat valmiiksi. Olimme näkyvästi mainostamassa Rieväkylän Rimppaa Folklandiaristeilyllä. Meillä oli oranssit talkoopaidat, joissa oli upea Rieväkylän Rimppa -logo, ja jaoimme tiedotteita sekä rievää. Suojelija kutsuttiin, ohjelmat valmistuivat, sopimukset ja luvat tehtiin, tilat varattiin, ilmoittautumiset ja maksut kerättiin, talkoolaiset ja työvuorot sovittiin, ateriat ja paidat tilattiin ja toimitettiin, tulopaketit juhlapasseineen pussitettiin, sekä tarvikkeet ja liput hankittiin. Vaan, ilmoittautuneita olikin paljon vähemmän kuin mihin olimme varautuneet. Jossain piti säästää. Niinpä muutimme tapahtumapaikatkin lähes viime hetkessä. Erityisesti ohjelmatoimikunta kunnostautui innovatiivisuudellaan ja mukautumiskyvyllään. Pidimme Laikunlavalla Rieväkylän Rimpan alkupamauksen. Aplodeista ei ollut tulla loppua. Vaan Jussipa olikin ensin opettanut yleisölle, kuinka eri maissa taputetaan ja pitihän uutta taitoa käytännössäkin kokeilla. Aika velmu tuo Jussi! Edellisenä päivänä ennen juhlia majoitustilat siivottiin, juhlatilat koristeltiin, koivut haettiin, opasteet laitettiin paikoilleen, juhlakanslia perustettiin ja kahvila pystytettiin. Talkoolaiset olivat valmiina. Kaikki oli valmista vieraiden tulla. Kaukaisimmat Suomesta saapuvat vieraat saapuivatkin jo perjantai-iltana. Koitti lauantai. Osallistujat saapuivat, ja ohjasimme heidät tervetulokahveille. Samaan aikaan ryhmien yhteyshenkilöt ilmoittautuivat ja hakivat tulopaketit. Juhlakansliassa ei missään vaiheessa ollut ruuhkaa eikä hässäkkää. Kaikki vieraamme olivat löytäneet juhla- ja majoituspaikat. Kukaan ei ollut saanut sakkoja Hämeenkadulla. Amerikkalaiset vieraamme haettiin suoraan asemalta. Kahvien jälkeen olikin kiire yhteisharjoituksiin. Harjoitusten jälkeen taas syötiin, nuorille oli sirkuspaja ja aikuisille mm. kävelyretki Tammerkosken rannalla. Sirkuspaja onnistui hienosti ja alkoi ajallaan, vaikka vielä aamulla vähän hirvitti, sillä sali oli täynnä rojua. Kansantanssikonsertti oli suosittu, yleisö piti näkemästään ja osoitti sen. Konsertti myös tarjosi nuorille tanssijoille mahdollisuuden esiintyä suuremmalle yleisölle. Päivän päätti illanvietto, joka alkoi poloneesilla, jatkui yhteistansseilla ja amerikkalaisten vieraidemme tanssinopetuksella. Välillä nautimme virvokkeita, ja pihalta sai illan parhaat makkarat. Ohjaajat ja yhteyshenkilöt kokoontuivat vielä illalla käskynjakoon saamaan viimeisimmät ohjeet. Sunnuntai. Aamupalalle, hop hop. Sitten yhteisharjoituksiin ja taas syömään. Kävimme kunnioittamassa sankarivainajien ja Karjalaan jääneiden muistoa. Juhlat jatkuivat ensin Puistokatrillilla, joka järjestettiinkin sisätiloissa. Se ei tahtia haitannut, päinvastoin, esimerkiksi yleisön villinnyt huutokatrilli oli kuin luotu sisätiloihin. Pääjuhla. Tulimme kulkueena sisään juhlatilaan. Myös meidän yhdistyksestämme muutama ehti mukaan kulkueeseen. Juhlassa kuulimme puheita, soittoa ja laulua. Aikuisilla ja nuorilla oli omat tanssiohjelmansa, ja lopuksi näimme heidän yhteistanssinsa. Oli hienoa kerrankin katsella katsomosta ja nähdä tanssijoiden riemu. Erityisesti lasten osuus sai kaikki iloiselle mielelle. Erkki kiitti osallistujia ja talkoolaisia. Lopuksi viestikapula siirrettiin seuraavalle yhdistykselle, joka järjestää juhlat ensi vuonna Kauniaisissa. Tuleva juhla järjestetään yhteistyössä suomen- ja ruotsinkielisten kansantanssijoiden kesken. Lycka till, vi ses på nästa sommaren! Taloudenhoitaja: Nyt on juhlat on pidetty, viimeisetkin vieraat ajettu huoneistaan pois, paikat siivottu ja kaikki olivat tyytyväisiä. Toimikunnat ja talkoolaiset hoitivat tehtävänsä kiitettävästi: Juhlatoimikunta vastasi kokonaisuudesta, ja Erkki puheenjohtajana mm. hoiti kaikki tilojen varaukset. Ohjelmatoimikunnan ansiosta juhlissa oli hieno ohjelma, hyvät esitykset ja kaikki tapahtui aikataulun tarvittaessa tarkennetun mukaan. Kansliatoimikunta huolehti ilmoittautumiset, tulopaketit, myyntituotteet, lippujen myynnin sekä juhlakanslian Sampolassa. Tiedotustoimikunta teki ja ylläpiti veppisivut, teki käsiohjelman, opasteet, mainosti meitä, järjesti valokuvaukset sekä hankki mainostajia. Taloustoimikunta teki ja ylläpiti talousarviota, hoiti monetaarisen puolen, ja oli viran puolesta koko n huolissaan taloudellisesta tuloksesta. TANHUN TAIKA 13

14 Siivoustoimikunnan ansiosta vieraiden majoitustilat olivat koko ajan tip top -kunnossa, ja taisivatpa kaikki muutkin paikat olla siivoustoimikunnan jäljiltä paljon paremmassa kunnossa kuin ennen juhlia. Erityiskiitos siivoukselle ja Pirjolle! Kiitos. Entä ravitsemustoimikunta sitten, saamme kiittää heitä hyvästä ruoasta ja kahviloiden antimista. Nami. Majoitustoimikunta huolehti paikoituksesta, heidän kokemuksensa ja asiantuntemuksensa oli hyödyksi mm. viranomaistapaamisissa. Lisäksi he toimivat yhdessä Ahjolan talkooporukan kanssa, joka järjesti majoitusvalvonnan. Kiitos myös heille. Kuljetustoimikunnan ansiosta tavarat sekä VIP- ja amerikkalaiset vieraamme olivat ajoissa oikeilla paikoillaan. Viime hetkellä saimme myös innokkaita majoittajia, jotka osallistuivat kuljetuksiin ja joiden luona amerikkalaiset vieraamme kertoivat viihtyneensä todella hyvin. Järjestysvalvonta oli tomerana tilaisuuksissamme, kiitos heille, ei tullut mitään rähinöitä. Tärkeä EA-ryhmä päivysti ja heidän palvelujaan jopa käytettiin, tosin enimmäkseen oman väkemme toimesta. Voimmekin todeta, että kaikki innokkaat talkoolaisemme tekivät työnsä hyvin. Kiitos kaikille. Vaikka välillä näytti huonolta, niin kulujen uudelleen suunnittelun, KTNL:n sekä Tampereen kaupungin ansiosta jäimme lopulta hiukan voiton puolellekin. Puheenjohtaja: Koska te olette kaikki olleet niin ahkeria ja tehneet työnne niin hyvin, tahdon minä kiittää teitä ja palkita kaikki talkoolaiset yhteisellä karonkalla. Kävelee kahdesti nuijaportista, kuten alussa. Tuosta ulos, tuosta sisään, siitä minun matkani pitää. Ottaa kahvikupin ja ojentaa kättään, jossa siis kahvikuppi. Kahvit ja kakut teille, poloneesi meille kaikille. Kaikki: Haluamme sanoa vielä. Antoi juhla mielen hyvän, toi yhteisponnistus ilon syvän. Ja panimme toki merkille: suurin kiitos kuuluu Erkille. Sihteeri: Kaikki henkilöt olivat täysin fiktiivisiä eikä tässä kuvaelmassa vahingoitettu yhtään pelimannia. Kiitos. Käsikirjoitus, ohjaus, lavastus, tuotanto ja toteutus Antero Kangas pukulahjoitus tanhuseuralle Tampereen Työväenopiston Tanhuajat on saanut Munsalan kansallispuvun lahjoituksena Marjatta Vainikaiselta. Marjatta toivoo, että puku tulisi käyttöön tanhuseuran tapahtumissa. Puvun mukana tuli lisäksi tanhukengät ja tuohikoppa. Marjatta kuului aikanaan tanhuseuran johtokuntaan ja toimi siellä rahastonhoitaja useiden vuosien ajan. Tanhupiireissä Marjatta tunnettiin paremmin nimellä Littuska. Tanhuseuran matkoilla Marjatalla oli ehtymätön vitsivarasto ja monet kerrat bussissa saatiin nauraa hykertää hyville jutuille. 90- vuotias Marjatta oli lahjoitushetkellä sairaalassa ja hän toivoi kovasti saavansa nähdä kansantanssiesityksen. Tuumasta toimeen. Kävimme Kaupin sairaalan osasto 3:lla esittämässä kansantanssia Takun Supikas-ryhmän kanssa. Teksti Osmo Muro. Valokuva Internetistä. 14 TANHUN TAIKA

15 kansantanssikurssi Tampereen Työväenopiston Tanhuajat järjesti kurssin GraniFolkissa ensi kesänä esitettävistä aikuisten kenttäohjelman tansseista. GraniFolk on yksi Kansantanssin Riemuvuoden tapahtumista, jonka järjestelyistä vastaavat SKY, KTNL, Finlands Svenska Folkdansring ja Karjalainen Nuorisoliitto. Kurssi järjestettiin yhdessä Ok-opintokeskuksen kanssa. Kurssipaikkana oli Sampolan Marjatta-sali ja kurssin vetäjänä kansantanssinohjaaja Veikko Lintu. Osallistujia oli 11, joista 10 oli tanhuseurastamme ja yksi Kangasalan Kansantanssijoista. Pelimannia ei ollut, vaan Veikko oli tuonut soittopelin mukanaan. Kurssi alkoi klo ja päättyi klo Aluksi Erkki Lehtimäki rahasti osallistujilta kurssimaksut 25 / 30 euroa. Ruokailupalveluja ei ollut saatavilla ja niinpä jokainen oli varustautunut omilla eväillä. Kaupungin säästöpolitiikka heijastui myös tänne, sillä minkäänlaista tuuletusta ei ollut käytössä. Kurssilla opeteltiin kaikkiaan yhdeksän tanssia, jotka olivat hengeltään 150-vuotisen kansantanssin historian alkuajoilta. Tanssit opeteltiin siinä järjestyksessä kuin ne tanssitaan kenttäjuhlassa. Ensimmäiset kaksi tanssia olivat Ylännepolska ja Tanttuli, jonka jälkeen tanssijat poistuvat kentältä. Toinen kokonaisuus oli Lapväärtin menuetti, Sileävalssi ja Koiviston polska ja taas poistutaan kentältä. Kolmas kerta kentällä ja tanssit Katrilli Suojärveltä ja Ruha. Viimeinen satsi Heinolapolska eli Nuuskapolska ja Polska. Lopuksi kerrattiin vielä koko repertuaari. Näin oli Veikko saanut tanssijat omaksumaan päivän kurssilla koko GraniFolkin suomalaisten osuuden. Lapväärtin menuetti opittiin yllättävän hyvin. Eniten töitä tehtiin Suojärven kanssa moni-ilmeisten paikanvaihtojen takia. Sileää valssia ei opittu vielä tällä kertaa. Haasteita siis jäi vielä ja niihin palataan ehkä myöhemmin. Toivottavasti Kauniaisiin saadaan meidänkin tanhuseurastamme lähtijöitä edes yhden kuvion verran. Teksti ja valokuva Osmo Muro Kurssin osallistujat vasemmalta: Taina, Paula-Sirkka, Veikko, Eila, Timo, Riitta, Matti, Marja-Leena, Taisto, Tiina ja Antero. Valokuvan otti kurssilainen Osmo. onnekkaat voitajat Rieväkylän Rimpan palautelomakekyselyn palauttaneiden kesken arvottiin talkoolaisille Ystävänpäivänä järjestetyssä karonkassa Rieväkylän Rimppa -tuotteita. Voittajat ovat: Pirjo Kärenaho Salli Ohtonen Heli Muikku Marja Nick Eeva Heino Carita Lindström Palkinnot on toimitettu voittajille. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille. Antero Kangas Rieväkylän Rimpan yleisvastaava TANHUN TAIKA 15

16 Sääskipolska Ivalossa 2014 (Valokuva Osmo Muro) Innolla mukaan Kansantanssin Riemuvuoteen 2016 Tampereen Työväenopiston Tanhuajat