MARRASKUU 2017 numero 55

Transkriptio

1 MARRASKUU 2017 numero 55 Tampereen Työväenopiston Tanhuajat ry

2 Tanhun Taika Tampereen Työväenopiston Tanhuajat Jäsenlehti TOIMITUS Päätoimittaja Osmo Muro puhelin , sähköposti Lehden toimituskunta Seuran johtokunnan jäsenet Ilmestymiskerrat Maaliskuu ja marraskuu Lehden jakelu Lehti jaetaan jäsenille harjoitusten yhteydessä tai postitetaan SISÄLLYSLUETTELO sivu nro 3. Puheenjohtajan palsta 4. Eropeade 2017 Turku 5. Europeade jatkuu 6. Kevätnäytös Tanssit tavaksi 7. Kevätretki ja vuosikokous 8. Laikunlavalla esiintymässä 9. Kansallispuvun tuuletuspäivä 10. Petsamokodissa esiintymässä 11. Tanssikurssi 12. Saima Ritalahti 100 vuotta 13. Minnan Matinea ja Tanssikimara 14. Sinikka 75 vuotta ja Antti 40 vuotta 15. Havukka-ahon ajattelija Pertti Salonen Kansikuva Europeade 2017 Turku. Lasten esityksestä. Tanhuseuramme löytyy myös Facebookista osoitteessa: Tampereen Työväenopiston Tanhuajat ry Tanhuseuran kotisivun Internetissä Nettilehti ilmestyy värillisenä SEURAN JOHTOKUNNAN KOKOON- PANO VUONNA 2017 Antero Kangas, puheenjohtaja, Tiilentie 1, Lempäälä puh Tiina Kopra, varapuheenjohtaja, Kisakentänkatu 2 A 1, Tampere puh Tiina Yli-Pietilä, sihteeri, Juvankatu 54 B 9, Tampere puh Hanna-Riikka Simpura, taloudenhoitaja, Pirkankatu 41 as 4, Tampere, puh Erkki Lehtimäki, tiedotus- ja tallennusvastaava, Turjankatu 6-8 C 39, Tampere, puh ja Timo Heinonen,, arpajaistoimikunta, Kitiniitynk B 30, Tampere, puh Eila Männikkö, varsinainen jäsen, Lintuviidank. 15 B A 1,33340 Tampere, puh Sinikka Mäkelä, asiantuntijajäsen, puh Tapio Suhonen, varajäsen, puh Anu Särkimäki, varajäsen, Rankasillankatu 7 B 4, Tampere TAMPEREEN TYÖVÄENOPISTON TANHUAJAT Pikkujoulut Ke klo Ravintola Frans Emilissä Osoite: F.E. Sillanpäänkatu 2 Pikkujoulut maksavat 12 /hlö, maksu sisältää kahvin, joulutortun, riisipuuron ja sekahedelmäsopan. Maksu käteisellä pikkujouluissa. Varaathan mukaasi tasarahan. Vaalikokoukseen osallistuville jäsenille pikkujoulumaksu on 5. Musiikkia, laulua ja ohjelmaa. Imoittautumiset Tiina Kopralle tekstiviesti p tai sposti tituko at netti.fi Muista mainita ruokavaliosi ja allergiasi. Ennen pikkujouluja pidetään yhdistyksen vaalikokous alkaen klo TANHUN TAIKA

3 Puheenjohtajan palsta Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuosi on jo pitkällä, mutta vielä on pari kuukautta aikaa juhlia, Itsenäisyyspäiväkin on vielä edessä. On aika tarkastella, mitä saimme aikaiseksi. Kulunut vuosi on ollut työntäyteinen. Tapahtumia on ollut paljon, ja olemme osaltamme juhlistaneet Suomen juhlavuotta. Kevätnäytöksessä, joka oli osa Suomi 100 Tampere - tapahtumia, kokeilimme kutsua mukaan muitakin Tampereen seudun työväenopiston tanssiryhmiä. Se osoittautui napakympiksi: useita ryhmiä ilmoittautui mukaan, ja yleisöäkin oli paikalla yli 400. Muilta ryhmiltä saimme palautetta, että tällaisia tapahtumia olisi pitänyt järjestää jo vuosia. Emmeköhän siis järjestä! Vuoden merkittävin kansantanssi- ja musiikkitapahtuma oli Europeade 2017 Turussa. Juhlavuotemme kunniaksi se annettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomen järjestettäväksi. Samalla se oli suurin Europeade ikinä, 6500 osallistujaa! Hieno kokemus, ja saimme tutustua kansantanssijoihin ja -tansseihin eri puolilta Eurooppaa. Ehdotettiinpa meille tulla joskus jopa Walesiin esiintymään. Kiitos järjestäjille eli Turun seudun kansantanssijoille, Turun kaupungille ja Europeade-organisaatiolle. Kesällä ja alkusyksyllä yhdistyksellämme oli useita esiintymisiä: Aloitimme kesän Laikunlavalla, juhannuksen jälkeen esiinnyimme Saima Ritalahden 100-vuotisjuhlissa, jonne Sinikka Mäkelä järjesti meidät yllätysohjelmaksi. Sinikka suunnitteli ja ohjasi esityksemme. Esitys meni hienosti ja Saima oli otettu. Vaan Saimapa varasti koko shown tanssimalla Säkkijärven polkkaa. Siinäpä sitä on tavoitetta meille jokaiselle eli tanssia omissa 100-vuotisjuhlissaan polkkaa! Yhdistykseltämme tilattiin esitys Tampereen Ensi- ja Turvakodin eli Petsamokodin pihajuhliin. Meistä pidettiin niin, että he tilasivat meidät toisiinkin juhliinsa. Sitä ennen meidät pyydettiin esiintymään myös Dance Off Tampere -festivaaliin Lielahteen Hiedanrannan Kuivaamolle. Kiitos Sinikka, suunnittelemasi Saiman juhlan ohjelmisto tuli kesällä hyvään tarpeeseen. Halukkaita löytyi helposti keikkoihimme hyvä, kaikkihan eivät päässeet jokaiseen esitykseen. Kansallispuvun päivänä 5.8. järjestimme Kansallispukujen tuuletuspiknikin Osmonpuistossa jälleen osana Suomi 100 Tampere -tapahtumia. Ohjelmassa oli vapaata seurustelua, puheita, pelimannimusiikkia, yhteislaulua, kansallispukujen esittelyä, tanssia, malja Suomelle ja poloneesi. Osallistujia oli 70, lähes kaikki saapuivat kansallispuvuissa. Järjestelyihin löytyi halukkaita yli yhdistysrajojen. Palautteesta rohkaistuneina järjestänemme sen ensi vuonnakin. Kesän merkkitapaus oli, että pitkä-aikainen ohjaajamme Sinikka Mäkelä täytti 75 vuotta, muistimme häntä yhdessä KTNL:n kanssa Folklandia-risteilyllä matkoineen, aterioilla ja hyttipaikalla. Onnea Sinikka! Yhdistyksemme vastuulla oli syys-lokakuun vaihteessa Tanssimania-tapahtuman majoituskoulun valvonta. Pätevien talkoolaisten voimin homma meni mallikkaasti. Kiitos talkoolaisille. Seuraava haasteemme on syysmarkkinat Johan nyt on markkinat!. Olemme kutsuneet mukaan muitakin ryhmiä esiintymään ja myymään tuotteitaan. Odotan mielenkiinnolla, kuinka onnistumme. Siitä selviydyttyämme onkin aika valmistautua puurojuhlan viettoon. Vaan eivät haasteemme tähän lopu: Vuonna 2018 huhtikuussa järjestämme Ahjolan Tanhuajien kanssa Karjalaisen Nuorisoliiton (KN) kevätpäivät ja kansantanssiluokittelun. Lisäksi yhdistyksemme täyttää 35 vuotta, mitä juhlistanemme tulevan Kevätnäytöksen yhteydessä. Ensi vuonnakin on paljon kansantanssitapahtumia: Folklandia-risteily on jo vakiintunut perinteemme, kesäkuussa on Pispalan Sottiisi, johon meidät on jo kutsuttu, heinäkuussa Ruotsin Falunissa Nordlek 2018 ja siitä viikon päästä Siilinjärvellä SKY:n, KTNL:n ja KN:n yhteinen kesäjuhla Sukujuhlat. Suomen juhlavuosi on tähän mennessä sujunut osaltamme onnistuneesti, lisää kivaa on vielä tulossa eikä ensi vuonnakaan ole pulaa tekemisestä. On ollut mukava todeta, että yhdistyksestämme löytyy halukkuutta ja halukkaita tapahtumien järjestämiseen. Ja hyvin näyttää toimivan yhteistyö muidenkin yhdistysten ja ryhmien kanssa. Mukavaa joulun odotusta. Antero Kangas TANHUN TAIKA 3

4 EUROPEADE 2017 Turussa Eurooppalaisen kansanperinteen suurin vuosittainen juhla on Europeade. Viisipäiväisen tapahtuman taidokkaat ja värikkäät näytökset levittäytyvät esiintymislavoilta ja -saleista kaupungin kaduille ja toreille. Kansanmusiikin ja kansantanssin juhla on tarkoitettu kaiken ikäisille, ja se on eurooppalaisen taiteen ja kulttuurin kohtauspaikka, jonka johtoajatuksena on yhdistää Euroopan kansat. Juhlaa on vietetty kansallispukuihin pukeutuneina perinteisten eurooppalaisten laulujen, musiikkiesitysten ja tanssien tahtiin. Tapahtuma vietti jo 54. juhlavuottaan. Eurepeade tapahtuman avasi turkulaisten kansantanssin ja -musiikin harrastajien yhteistyönä syntynyt suurteos Joki, jossa esiintyi 300 tanssijaa, ja se esitettiin Varvintorilla keskiviikkoiltana. Paikka kävi pieneksi, kun katsojaa täytti Varvintorin ja ympäristön. Varsinainen avajaisjuhla oli torstaina Gatorade Centerissä (Turku-halli). Vaikka esityksien ajat oli rajattu muutamaan minuuttiin, siitä huolimatta juhla kesti 4 tuntia. Perinteisesti Virolla, Latvialla ja Liettualla oli satapäiset ryhmäkoot esityksissään. Suomalaiset esittivät Poromiehen polskan parinsadan tanssijan voimin. Esitys onnistui hyvin. Tanssijat odottelivat vuoroaan katselemalla ohjelmia katsomosta korkealla piippuhyllyllä istuen, mistä areenalla olevat tanssijat näyttivät melko pieniltä. Kulkueen lähtöä odotellaan. Tällä kertaa isäntäkaupunkina toimi Turku, jolla oli kunnia järjestää Suomen ensimmäinen Europeade. Tässä tehtävässä Turku onnistui erinomaisesti. Osallistujia oli kaikkiaan Eri maista tulleita ryhmiä 295. Päivien aikana nähtiin 600 esitystä 16 lavalla. Majoituskouluja oli 19, joissa valmiiksi täytetyt ilmapatjat. Osa osallistujista majoittui hotelleissa. Aterioita tarjottiin yli erikseen nimetyillä kouluilla. Aamiaiset nautittiin majoituskouluilla. Jokaiselle ulkomaalaisryhmälle oli suomenkielinen opas. Kaiken tämän hoitaminen vaati 700 talkoolaisen työpanoksen. Viiden päivän aikana yleisöä lasketaan olleen esiintymisissä ja muussa ohjelmassa, kuten avoimissa työpajoissa ja iltajameissa kaiken kaikkiaan Aurajoen varsi oli valjastettu juhlien käyttöön aina Tuomiokirkolta Forum Marinumille (Suomen joutsenen vieressä) saakka, noin 2,5 km. Esiintymislavoja oli joen varrella ja jokaisen paikan vieressä, tiedot ohjelmataululla esiintymisajoista ja ryhmistä. Samoin työpajoille oli varattu oma alue, joka päättyi Varvintoriin. Päätösjuhla pidettiin sunnuntai-iltana Gatorade Centerissä. Juhlaan kuului monenlaisia puheita ja lipun luovutus ensi vuoden järjestävälle maalle, joka on Portugali. Täällä suomalaiset esittivät viimeisenä esiintyvänä ryhmänä Juhlavalssin. Juhlavalssista jäi pois ryhmiä ja yksittäisiä tanssijoita, sillä viime hetken ohjelmamuutos ei tavoittanut kaikkia esiintyjiä, joita oli käytävillä ja katsomossa. Juhlavalssin edeltä jäi pois neljän maan ryhmät, jotka olivat vielä päivällä harjoituksissa. Onneksi saimme oman ryhmämme kokoon viime hetkessä, kun viimeiset juoksivat suoraan paikoilleen kuvioon areenalle. Eväspakettilounas kulkueen jälkeen Lauantaina Europeade-väki teki humpan maailmanennätystä. Vähintäänkin epävirallisen ennätyksen tekemiseen osallistui järjestäjien laskujen mukaan henkilöä. Humppaa tanssittiin Varvintorin lisäksi myös Vaakahuoneella, Espositolla, Suomen Joutsenen luona sekä koko festivaalialueella. Kulkue marssittiin lauantaina. Sille oli varattu aikaa kolme tuntia. Lähtöpaikka oli Vanha suurtori ja jokaiselle ryhmälle oli annettu tarkka lähtöaika. Kulkue eteni Tuomiokirkkosillan kautta pitkin Aurajoen rantaa päättyen Varvintorille. 4 TANHUN TAIKA

5 Reitin varrella turkulais-tamperelais- kompat lentelivät puolin ja toisin. Perille päästyämme saimme syötäväksemme lounaspaketin, jonka nautimme Aurajoen rannalla. Lounastettuamme ja Varvintorille siirtyessämme kulkuelaisia saapui koko ajan maaliin. Varvintorilla oli melkoiset sembalot käynnissä ja liityimme porukkaan mukaan. Europeadessa ei ollut vastaavanlaisia yhteisiä illanviettoja kuin Nordlekissä, vaan illanviettopaikkoina olivat nimetyt ravintolat. Tarjolla oli paljon ohjelmaa, joista mainittakoon tangokurssi ja lavatanssit Uittamon lavalla sekä kuorokonsertti Konserttitalolla. oli kohtalaista. Aamiaiset puolestaan hyviä. Saavuimme Turkuun keskiviikkona ja lähdimme sieltä sunnuntaina. Sateisesta kesästä ei Turussa ollut tietoakaan. Aurinko paistoi joka päivä ja lämpötila oli hellelukemissa. Ainoastaan yhtenä iltana satoi ja satoi rankasti, mutta siitä ei ollut haittaa. Ryhmämme johtajana toimi Antero Kangas. Tansseista vastasi Veikko Lintu. Europeadesta voi vain todeta, että ainutkertainen kokemus, jota ilman olisi jäänyt paljosta vaille. Teksti Osmo Muro. Valokuvat Antero Kangas, Sirkka-Liisa Huovinen ja Järjestäjän nettisivulta. Gatorade Centerissä Tampereen Työväenopiston Tanhuajat osallistui tapahtumaan 16 hengen ryhmällä. Matka tehtiin omilla autoilla. Majoituspaikkamme oli Nummen koulu noin 5 km:n päässä keskustasta. Koululla meitä majoittui 10 ja loput hotelleissa. Julkisen liikenteen bussit kulkivat puolen tunnin välein ja ne olivat ilmaisia. Ruokailupaikkamme oli Puolalan koulu keskustassa. Siellä oli välillä melkoinen tungos, mutta aina ruokaa saatiin kohtuullisen odotuksen jälkeen. Ruokailussa oli myös kellonaika milloin sai mennä. Ruuan laatu Varvintorilla tanssittiin humpan maailmanennätystä. TANHUN TAIKA 5

6 KEVÄTNÄYTÖS TANSSIT TAVAKSI Tampereen Työväenopiston Tanhuajat järjesti sunnuntaina klo kevätnäytöksen Sampolassa. Tanssit tavaksi satojen tanssien maa oli Tampereen seudun työväenopistossa opiskelevien yhteinen keväinen tanssinäytös. Tunnelmaa riitti niin irlantilaisesta tanssista suomalaiseen kansantanssiin kuin baletista itämaiseen tanssiin. Tilaisuus oli osa Suomi 100 juhlavuoden tapahtumia. Tanssiesityksiä nähtiin kaikkiaan 11. Esiintyjiä oli yli 110. Ala-aulaan oli järjestetty buffetti, joka avattiin tuntia ennen esityksen alkua. Pöytiä ja tuoleja oli laitettu noin 30 hengelle, jotka osoittautuivat tarpeellisiksi. Yleisöä saapui paikalle pikku hiljaa ja aulan täytti melkoinen puheensorina. Kaiken hälyn keskellä Timo Penttilä myi arpoja. Voitot oli lunastettavissa heti arpajaispöydästä, jota Ritva ja Timo Heinonen isännöivät. Buffetissa häärivät Hannele Tiitto ja Anu Särkimäki. Ala-aulan naulakot alkoivat täyttyä ja yleisö siirtyi hiljalleen katsomoon. Arviolta yli 250 tanssista kiinnostunutta ihmistä täytti salin istumapaikkoja. Tilaisuuden spiikkerinä toimi Jussi Kaijankangas. Näytös käynnistyi Antti Huusarin alkusoitolla. Sen jälkeen tanssiesitykset alkoivat soljua jatkuvana virtana näyttämölle, Jussin esitellessä esiintyvät ryhmät. Työväenopiston Tanhuajilla oli kaksi esityssettiä. Ensimmäisen nimi oli Tanssin riemua. Se sisälsi tanssit Jenkka keittiön pöydällä, Jalasjärven valssin ja Avokatrillin. Toisen setin tanssit olivat Kikari ja Sappo. Ohjauksesta vastasi Jussi Kaijankangas, pelimannina Antti Huusari. Tanssiesitysten loputtua jäljellä oli vielä arpajaisten päävoiton arvonta. Onni suosi tällä kertaa pikkutyttö Almaa. Jäljellä oli vielä aulasta pöytien ja tuolien poisto sekä buffetin purkaminen. Myymättömiä munkkeja sai ostaa kotiin viemiseksi muutamalla eurolla. Tanhuporukalla oli pitkä päivä. Esiintyvien ryhmien harjoitukset alkoivat klo ja paikat olivat kunnossa mennessä. Näytöksen eteen Antero Kangas ja Jussi Kaijankangas olivat tehneet hyvää työtä. Tekniikan ja valojen hoitajille tunnustus onnistuneesta työstä. Työväenopistolle näytös oli esimerkillinen tapahtuma, jossa opiston omat ryhmät koottiin yhteen ja aikaansaatiin yleisöäkin kiinnostava esitys aikaan. Teksti ja valokuvat Osmo Muro. 6 TANHUN TAIKA Ohjelma: 1 Bahlam (Itämaisen tanssin jatkoryhmä) 2 Perhoset (Baletti 1) 3 Viuhkatanssi (Baletti 2) 4 Tanssinriemu (Kansantanssi) 5 Huntutanssi (Seniorit) 6 Everyway that I can (Marjattaret) 7 I gave it all (Lyrical Dance 1) 8 Kikari ja Sappo (Kansantanssi) 9 Ballavanich (Irlantilainen tanssi) 10 Akdeb Alek (Itämaisen tanssin edistyneet) 11 Veden alla (Lyrical Dance 2) Opiston esiintyvät ryhmät Baletti & Lyrical Dance, ohjaaja Iina Saarinen. Irlantilaisen tanssin ryhmä, ohjaaja Virpi Miljar. Itämaisen tanssin ryhmät, ohjaaja Maija- Liisa Salmi. Kansantanssi II, ohjaaja Jussi Kaijankangas.

7 KEVÄTRETKI PYYNIKILLÄ Tampereen Työväenopiston Tanhuajien kevätretki tehtiin vanhasta käytännöstä poiketen maanantaipäivänä. Lähtöpaikkana oli tuttu Pyynikintori ja sen kellon alle kokoonnuttiin klo Paikalle oli saapunut 12 innokasta kävelijää. Mukana oli tanhuseuralaisten lisäksi muutama osanottaja kevätkonsertin Itämaisen tanssin ryhmästä. Maanantain sää oli vaihteleva. Tuuli kävi pohjoisesta ja ajoittain satoi lunta ja räntää. Kävely saatiin kuitenkin tehdä aurinkoisessa poutasäässä lämpötilan ollessa siinä 5-6 plusasteen paikkeilla. Matkareitin oli suunnitellut Timo Heinonen ja hänen vetämänään lähdettiin taipaleelle. Aluksi suunnattiin Pyynikin kentän länsipäätä sivuten kohti Pyynikinharjun rinteitä. Kaarrettiin metsäpolkua seuraten itään ja ohitettiin Pyynikinlinna. Kohta sen jälkeen suunnistettiin Pyhäjärven rantaan ja rappuja pitkin laskeuduttiin 1960-luvulla puretun Palomäen uimalaitoksen kohdalle. Siitä matka jatkui rantaa seuraillen Joselininniemen suuntaan. Ei poikettu kesäteatterilla vaan jatkettiin matkaa rannan suuntaisesti. Vanhan Trikootehtaan kohdalta käännyimme ylös harjulle ja pitkiä rappusia pitkin kapusimme melkein taivaaseen. Tässä vaiheessa matkanjohtaja salli pienen juomatauon hengityksen tasaamiseksi. Tie kulki korkeilla kallioilla, joilta oli esteettömät näköalat Pyhäjärven maisemiin. Riitta ja Matti selostivat Pirkkalan puolella tekemiään souturetkiä järvelle viittoillen. Matka jatkui edelleen Varalan mutkan kautta kiertäen kohti Pyynikin näkötornia. Loivaa ylämäkeä nousten kiiruhdimme tornin kuuluisille munkkikahveille. Perillä meitä odotti pieni yllätys kun Antero Kangas ilmoitti, että tanhuseura tarjoaa tämän kahvituksen. Kahvila oli täynnä kuin nuijalla lyöty ihmisistä, mutta kyllä sieltä meillekin tuolinpaikka löytyi. Näin oli tämä kevätretki melkein valmis. Enää oli kävelymatka Pyynikintorille matkan päätepisteeseen. Kävelylenkin pituus oli noin 5 km ja aikaa siihen kului runsas tunti. Kahvilassa turisimme lisäksi puolituntisen. Suuret kiitokset Timolle onnistuneesta kevätretkestä. Teksti Osmo Muro. Valokuvat Osmo Muro ja Antero Kangas. VUOSIKOKOUS Tampereen Työväenopiston Tanhuajien vuosikokous pidettiin keskiviikkona , klo Sampolassa kokoushuoneessa 114. Paikalle oli saapunut 10 yhdistyksen jäsentä. Yhdistyksen uusi puheenjohtaja Antero Kangas avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleeksi. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Antero Kangas ja sihteeriksi Tiina Yli-Pietilä. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Veikko Lintu ja Osmo Muro. Toimintakertomuksen vuodelta 2016 esitteli Hanna-Riikka Simpura ja se hyväksyttiin pienillä muutoksilla. Taloudenhoitaja Anu Särkimäki esitteli tanhuseuran tilinpäätöksen vuoden 2016 tileistä ja luki toiminnantarkastajien lausunnot. Tilinpäätös hyväksyttiin ja johtokunnan jäsenille myönnettiin tili- ja vastuuvapaus vuoden 2016 tileistä. Antero esitteli markkinatoimikunnan väliraportin syysmarkkinoiden muuttamiseksi uuteen kuosiin. Opiston rehtori Matti Saari oli antanut hyväksymisensä uusille ajatuksille. Suuri muutos vanhaan verrattuna on, että mukaan pyritään saamaan muitakin opiston ryhmiä. Markkinapäiväksi ehdotetaan lauantaita ja kellonajaksi puolenpäivän seutua 3-4 tunnin mittaisena. Osmo ehdotti, että johtokunta käsittelisi hänen hallussaan olevan Marjatta Vainikaisen seuralle lahjoittaman kansallispuvun kohtalosta. Kuka ottaa sen säilytykseen ja harkitaanko sen myyntiä. Koska muita asioita ei ollut puheenjohtaja päätti kokouksen kellon lähestyessä puolta yhdeksää. Teksti ja valokuvat Osmo Muro TANHUN TAIKA 7

8 LAIKUNLAVALLA Tampereen Työväenopiston Tanhuajien esiintymispäivän sää aiheutti epävarmuutta torstaina Laikunlavalla. Vielä iltapäivällä kolmen-neljän välillä satoi lunta ja lämpömittari heilui 5-6 asteen paikkeilla eikä sateenkaan uhka ollut väistymässä. Klo alkanut esitys saatiin kuitenkin viedä läpi auringonpaisteisessa säässä, mutta kylmässä pohjatuulessa, joka tunkeutui luihin ja ytimiin. Jussi Kaijankangas toimi spiikkerinä ja kuulutteli esitetyt tanssit tekijöineen ja ohjaajineen, unohtamatta mainita tanhuseuran tulevistakaan tapahtumista. Ohjelmakokonaisuus rakentui tanhuseuran omista tansseista ja lisäksi Tampereen Kuntoliikunta Supikkaan tanssijoista täydentämässä ensi kesänä Turussa pidettävän Europeade-tapahtuman kahdessa tanssissa. Ensimmäinen setti piti sisällään kaksi tanssia Kikarin ja Sapon. Toinen kokonaisuus oli Europeade tanssit Poronpolska ja Juhlavalssi. Lopuksi tanssittiin Jenkka keittiön pöydältä, Jalasjärven valssi ja Avokatrilli. Europeade tanssien ohjauksesta vastasi Veikko Lintu ja musiikki tuli CD-levyltä. Muiden tanssien ohjaus oli Kaijankankaan käsialaa. Pelimannina oli Antti Huusari. Esityksen pituus oli puoli tuntia. Yleisöä paikalle oli saapunut kylmästä säästä huolimatta kolmisenkymmentä kansantanssista kiinnostunutta henkilöä. Teksti Osmo Muro. Valokuvat Jyri Rauhala. 8 TANHUN TAIKA

9 KANSALLISPUKUJEN TUULETUSPIKNIK Osmonpuistossa klo Kansallispuvun syntymäpäivänä 5.8. juhlittiin suomalaista kansallispukua ja nostettiin malja 100- vuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Joka puolella Suomea ja myös ulkomailla keräännyttiin ihmisten ilmoille pukeutuneena kansallispukuun, kansanpukuun, johonkin kansallispuvun osaan, kansanperinteestä ammentavaan vaatteeseen tai ihan vain kansallispukuaatteeseen, nauttimaan piknik-eväitä ja juttelemaan vapaasti samanhenkisten ihmisten kanssa. Tampereen Työväenopiton Tanhuajat järjesti mainitun tilaisuuden Osmonpuistossa lauantaina klo Sää näytti ensin sateiselta, mutta poutaantui sopivasti. Pienet sadepisarat myöhemmin eivät enää haitanneet. Kansallispukuisia ihmisiä kokoontui paikalle loppujen lopuksi Parituntisen aikana kuultiin Antti Huusarin haitarinsoittoa. Yhteislaulujen vetäjinä toimi lauluduo Riitta & Kati, Antti säesti haitarilla. Antero oli kopioinut laulunsanoja osallistujille jaettavaksi. Komeasti laulu raikuikin Osmonpuiston maisemassa. Suuren suosion saavutti kansallispukujen esittely. Esittelijänä toimi Helena Luoma, joka oli tehnyt suuren työn pukuaineiston valmistelussa. Luoma käsitteli kaikki paikalla olevat kansallispuvut kutsumalla asianomaisen henkilön tai henkilöt estradille. Erilaisia pukuja oli vaikka kuinka paljon. Luoman tarkat silmät poimivat yleisön joukosta viimeisetkin yksittäiset vähän erikoisemmat puvut. Loppupuolella tanssittiin yhteinen valssi Antin soittojen tahdissa. Antero piti maljapuheen 100-vuotiaalle suomelle. Valmiiksi esiin otetut kuohujuomat kaadettiin pikareihin ja kohotettiin malja Suomen kunniaksi. Jäljellä oli enää poloneesi, jonka vetivät Veikko ja Paula. Oli hieno tunne, kun suuri joukko kansallispukuisia ihmisiä tanssi Osmonpuiston laululavan edustan hiekkakentällä poloneesin ja päälle valssin. Onnistunut tilaisuus, vaikka sää hiukan haittasi pikniki-eväiden nauttimista puiston puiden katveessa. Teksti Osmo Muro. Valokuva arkistosta DANCE OF TAMPERE Dance Of Tampere -tapahtuma oli Tampereen Hiedanrannassa lauantaina järjestetty tanssifestivaali, joka kokosi kulttuuritila Kuivaamon katon alle ennakkoluulottomasti eri tanssilajien harrastajia. Kuivaamo sijaitsee siis Hiedanrannassa, Lielahden vanhalla sellutehtaalla. Tampereen Työväenopiston Tanhuajat sai kutsun tuoda festivaalille kansantanssin tuulahduksen. Eri tanssilajien esiintymisryhmiä oli paljon. Tanssimatolla esiintyi 16 ryhmää ja parketilla 21 ryhmää. Skedehallissa koko Suomi tanssii ja ulkolavallakin oli tanssiesityksiä ja muuta toimintaa. Esityksille oli varattu aikaa 10 minuuttia. Kuivaamorakennus oli valtavan suuri ja kesti hetken aikaa löytää ovi, josta pääsi sisään. Oven vieressä oli vastaanottotiski, josta sai ohjeet kulkea esityspaikalle. Loputtoman tuntuista käytävää pitkin pääsi suureen halliin, josta tanssimatto sitten löytyi. Tilava alue päällystettynä kumimatolla kuten Sampolan näyttämö. Klo meidät kuulutettiin esiintymään. Tanssitilaa oli riittävän väljästi ja saimme vauhtia ja väljyyttä kuvioihimme. Esitimme neljällä parilla Ruotsinkatrillin Viitasaarelta, Kikarin ja Katrillin Repolasta. Tanssien ohjauksesta vastasi Taisto Rautiainen ja pelimannina oli Antti Huusari. Esitys onnistui hyvin ja saimme raikuvat taputukset palkaksemme. Olimme asuiltamme ja musiikiltamme hiukan poikkeava ryhmä näille festareille, mutta tulipahan Kansantanssin sanomaa vietyä näissäkin pippaloissa muiden tanssinharrastajien tietoisuuteen. Teksti Osmo Muro. Valokuva järjestäjien nettisivulta. TANHUN TAIKA 9

10 PETSAMOKODISSA Tampereen Työväenopiston Tanhuajat kävi esiintymässä Petsamokodissa Tampereella torstaina iltapäivällä. Paikkaa isännöi Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistys ry. Yhdistys pihajuhlia varten alueelle oli rakennettu suurehko telttakatos, jonka eteen jäi tyhjää hieman vinoa asfalttipihaa. Viralliset ohjelmat oli pidetty meidän saapuessamme paikalle ja niinpä pääsimme tuota pikaa esittämään taitojamme. Ilma oli viileä ja voimakas tuuli puhalteli ympärillämme. Esiinnyimme neljällä parilla Antti Huusarin toimiessa pelimannina. Esitimme neljä tanssia, jotka olivat Ruotsinkatrilli Viitasaarelta, Kikari, Wanha valssi 156 ja Katrilli Repolasta. Tanssien ohjauksesta vastasi Taisto Rautiainen. Taisto kertoili tanssien lomassa suomalaisesta kansantanssista, sen historiasta ja esitteli kunkin tanssin lähtöjuuret. Vino asfaltti hiukan haittasi esitystämme, mutta vaikeuksista huolimatta selvisimme kunnialla tansseistamme. Esityksen jälkeen meidät kutsuttiin ruokailemaan ja saimme jälkiruuaksi mustaviinimarjakakkua kahvin kera. Ennen poislähtöä kokoonnuimme yhteiseen valokuvaan Anteron kameraviritysten ikuistamina. Teksti Osmo Muro. Valokuva Antero Kangas. JÄLLEEN PETSAMOKODISSA Ensi- ja turvakotiyhdistys kutsui meidät uudestaan esiintymään tiistaina iltapäivällä Kävi ilmi, että he viettivät yhdistyksen 25-vuotisjuhlan aikaa. Ihan samaa esiintyvää porukkaa emme saaneet kasaan, mutta täydennys onnistui ja neljä paria meitä oli tanssimassa. Esiintymisaika oli klo Sitä ennen kokoonnuimme Sampolan kirjaston neuvotteluhuoneeseen harjoittelemaan tanssit, josta siirryimme Petsamokotiin. Esiintymispaikka oli kahviotila, joka pikku hiljaa täyttyi pyörätuoleilla ja rollaattoreilla liikkuvista palvelutalon asukkaista. Ahdasta oli, mutta tanssitilaakin jäi vielä riittävästi. Aluksi Antti Huusari soitti polkkaa ja tanssijat tanssivat sitä vapaamuotoisesti. Asetuimme paikoillemme ja ensimmäiseksi esitimme Ruotsinkatrillin Viitasaarelta. Tanssien ohjauksesta vastasi Taisto Rautiainen. Jokaisen tanssin aluksi Taisto kertoi historiantietoa kyseisestä tanssista ja tanssityylistä. Seuraavat tanssit olivat Kikari, Wanha valssi 156 ja Katrilli Repolasta. Siinä se sitten oli. Kehumisia tuli katselijoilta ja poistuimme tyytyväisinä. Teksti Osmo Muro. 10 TANHUN TAIKA 10 TANHUN TAIKA

11 TANSSIKURSSI Tampereen Työväenopiston Tanhuajat järjesti kansantanssikurssin Järvensivun koululla Tampereella Kurssi oli tarkoitettu ensi kesänä Turussa pidettävään Europeadetapahtumaan lähteville tanssijoille. Suomalaisilla ryhmillä on kaksi tanssia avajaisissa ja kaksi päättäjäisissä. Tällä kurssilla opeteltiin Turussa esitettävät tanssit. Kurssin ohjaajana toimi Veikko Lintu ja musiikki saatiin taivaskanavien kautta. Opeteltavat tanssit olivat avajaisissa tanssittavat Poromiehen polska ja Polkkaa, sekä päätösjuhlassa Karjalaisten ohjelma ja juhlavalssi. Kuusituntinen rupeama aloitettiin Poromiehen polskalla, joka oli rauhallinen piiritanssi, mutta askelien kanssa sai olla tarkkana. Toinen aamupäivän tansseista oli Polkkaa. Siinä olikin sitten menoa ja meininkiä. Kuvioiden suunnat vaihtuivat tiuhaan tahtiin eikä aikaa juuri ollut miettiä mikä on seuraava vuoro. Hyvät tanssijat ottivat kuitenkin tanssin haltuunsa muutaman harjoituskerran jälkeen. Keskipäivällä pidettiin kolmen vartin ruokailutauko omia eväitä mutustellen koulun ruokalassa. Iltapäivä aloitettiin karjalaisten ohjelmalla, joka piti sisällään kolme yhteen putkeen tanssittua kokonaisuutta. Ensimmäinen oli Kujanen ja heti perään Humahus ja sen päälle Jabloska. Tiukkatahtinen kokonaisuus, jossa Jabloska hiukan etsi itseään oudolla askelikollaan. Viimeinen tanssi oli Juhlavalssi, joka oli alkuperäisestä pituudestaan lyhennetty kolmen minuutin pituiseksi jättämällä vuoroja pois. Näin oli Veikko ahkeroinut tanssijoitten tietoisuuteen neljä erilaista suomalaista kansantanssia ja onnistunut ohjaustehtävässään hyvin. Paikalla oli 24 osallistujaa. Saarijärven Kansantanssijoista 8, Ahjolan Tanhuajista 4 ja Tampereen Työväenopiston Tanhuajsta 12. Kurssin järjestelyistä vastasi Erkki Lehtimäki. Osallistumisesta veloitettiin tanhuseurojen jäseniltä 25 ja muilta 30. Kurssi toteutettiin yhteistyössä opintokeskus Siviksen kanssa. Teksti ja valokuva Osmo Muro. TULEVIA TAPAHTUMIA Nordlek 2018 Falun Pohjoismainen kansantanssijuhla NORDLEK 2018 pidetään ti-su Sisältää myös pohjoismaiset tanssiaiset. Paikka on Falun Ruotsissa. Lisätie- Sukujuhjat SKY:n, KTNL:n ja KN:n yhteinen kesäjuhla Sukujuhlat juhlat järjestetään Siili-folk-tapahtuman yhteydessä. Pe su Paikka on Siilinjärvi. Karjalaisen Nuorisoliiton kevätpäivät Tanhuseura järjestää yhdessä Ahjolan Tanhuajat ry:n kanssa Karjalaisen Nuorisoliiton kevätpäivät Tampereella Pe su Paikka on Sampola ja majoitukset Tammelan koululla. Talkoolaisia tarvitaan. Ota yhteys Antero Kangas p toa TANHUN TAIKA 11

12 MINNAN MATINEA Ahjolan Tanhuajat järjesti su Messukylän Työväentalolla Minnan matinean. Sinne oli kutsuttu tamperelaisia kansantanssiryhmiä esiintymään. Ryhmille oli varattu harjoitusvuoroja klo lähtien. Varsinainen ohjelmallinen tapahtuma alkoi klo Sitä ennen tarjolla oli kalasoppaa voitaleipää ja ruokajuomaa. Työväenopiston Tanhuajien torstairyhmälle tuli aamulla Jussi Kaijankankaan lähettämä tekstiviesti, jossa todettiin, että yksi pari oli estynyt tulemasta esitykseen. Heti kohta tuli uusi viesti, joka kertoi, että uudet kuviot on nähtävissä sähköpostiviestinä. Parin puuttuminen aiheutti sen, että yksi kuvio oli kokonaan poistettava ohjelmasta. Uutta tilannetta itse kukin sulatteli kotonaan. Harjoitusvuorolla paikan päällä hiottiin uudet kuviot esitystansseja Kikaria ja Sappoa varten. Aluksi ne tuntuivat hiukan takkuilevan, mutta asettuivat sitten jotenkuten kohdalleen. Näillä eväillä oli vaan mentävä. Esitys onnistui hyvin ja saimme jälkeenpäin hyvää palautetta. Työväenopiston lisäksi paikalla oli Riemukkaat, Lempäälän Salonkitanssiryhmä ja Ahjolasta maanantai, tiistai ja Bygarit. Kahvitauko pidettiin puolivälissä ohjelmaa. Kahvikupposta ja jäätelöllä höystettyä kakunpalaa jouduttiin jonottelemaan tovin aikaa suuren ihmismäärän takia. Väliaika kesti lähes tunnin ennen kuin oltiin taas valmiit katselemaan ohjelmaa. Ahjolan orkesteri Meluhaitta soitti väliajan jälkeen kaksi kappaletta. Ohjelmajakson jälkeen kasattiin salin tuolit huoneen reunoille ja Jussi veti huutokatrillin ammattimiehen rutiinilla. Soitosta vastasi Meluhaitta. Tähän tilaisuus päättyi. Tapahtuma oli piriste tamperelaiselle kansantanssiväelle, jollaisesta ei ollutkaan saatu nauttia pitkään aikaan. Työväenopiston Tahuajien tanssit ohjasi Jussi Kaijankangas ja pelimannina toimi Antti Huusari. Teksti Osmo Muro. Valokuva netistä. TANSSIKIMARA Unelmien liikuntapäivänä Unelmien liikuntapäivä on valtakunnallisesti levittäytyvä yhteinen tapa toimia ja innostaa kokeilemaan uudella tavalla lisätä liikettä ja hyvinvointia ympäri Suomea. Tampereen Kuntoliikunta (TAKU) ja Tanssiseura Hurmio järjestivät yhdessä Tanssikimaran Ikurin liikuntahallissa keskiviikkona klo Tilaisuudessa tanssittiin Lavista (valssin, humpan, jenkan ja tangon tahdissa), kävelyhumppaa, fuskua, huutokatrillia, cha-chata ja poloneesi. Tanssit opetettiin ja ne vaihtuvat puolen tunnin välein. Omaa paria ei tarvittu. Tapahtuma oli menestys. Paikalle oli saapunut ainakin yli 200 tanssinharrastajaa. Enemmistö naisia. Jussi Kaijankangas ohjasi huutokatrillin ja Veikko Lintu veti poloneesin. Muut ohjaajat olivat Hurmion puolesta. Tilaisuus oli onnistunut ja ihmiset tyytyväisiä. Ilmaiset kahvit kuuluivat menuun mukaan. Samana päivänä Tampereen työväenopisto ja Ahjola järjestivät aulatanssit Sampolassa klo Teksti Osmo Muro. TANHUN TAIKA 13

13 Antti Huusari 40 vuotta Antti, niin kauan kuin muistan, olet ollut säestäjänä hrjoituksissamme ja esityksissämme. Haitaristasi tarvittaessa myös flyygelistä löytyy aina jotain sekä tuttua että uutta tanssi- ja konserttimusiikkia, olet järjestänyt meille ohjelmaa markkinoille, konsertteihin ja pikkujouluihimme. Aina olet tehnyt meihin vaikutuksen soitollasi. Varsinkin Varisevat lehdet sekä pikkujoulujen aikana esittämäsi Tonttujen vahtiparaati ja erään joululaulun jonka nimeä en nyt muistakaan tangosovitus on jäänyt lähtemättömästi mieleemme. Olet ollut mukana retkillemme Suomessa, Virossa, Näsijärvellä ja jopa Lortikan eräkämpälläkin. Olet meidän luottopelimannimme, jonka aina toivomme vän mukaamme säestämään esityksiämme, sillä olethan yksi meistä. Olet valinnut hienon syntymävuoden, täytäthän täysiä kymmeniä joka kerta yhdessä Suomen kanssa. Siis tänä vuonna Suomi Finland 100, Antti 40. Jo muinaiset roomalaiset olisivatkin voineet sanoa sinusta, että nyt olet sitten XL-mies, mikä tarkoittaa 40 roomalaisilla numeroilla. Mitä lämpimimmät syntymäpäiväonnittelut Sinulle meiltä torstairyhmäläisiltä. Onneksi olkoon.lisäksi tahdomme muistaa sinua pienellä toivottavasti maistuvalla lahjalla, jonka teetätimme juhlavuotesi kunniaksi erityisesti juuri sinulle. Ole hyvä. Tytöt, käykää kimppuun, ryhmähalaus! Teksti Antero Kangas Onnittelupuhe Sinikka Mäkelälle 2017 Sinikka, jo minun pienen kansantanssiharrastusaikani, tasan 10 vuotta, aikana on minulla jo ehtinyt olla peräti 3 ohjaajaa. Mutta sinä olet SE ensimmäinen, meidän the Ohjaaja, joka opetit alkeet, kannustit jatkamaan ja sait innostumaan kansantanssista. Ensimmäisessä puuropuheessani kirjoitin pakinan itsestäni ja ensimmäisestä kansantanssivuodestani. Kerroin, kuinka aluksi kauhistelin, että ei hyvänen aika, aikuiset ihmiset tanssivat piirileikkejä, mitä minä täällä teen. Apua! Vaan niin kävi, että kun ensimmäisenä keväänä kysyttiin halukkaita esiintymään Vanhalle kirjastotalon lavalla, siis vanhalle, niin huomasin nostaneeni ensimmäisenä käteni pystyyn. Täytyy myöntää, että se oli täysin sinun ansiotasi. Niin kansantanssi sitten vei minut mukanaan. Kiitos sinulle. Sinä olet pitänyt meidät kurissa ja nuhteessa sekä ruodut suorina, niinpä joitain tanhuasioita on jalkoihimme tarttunutkin. Minähän olen oikeastaan ihan aloittelija, monet muut meistä ovat tutustuneet sinuun ja olleet kursseillasi jo paljon aikaisemmin. Monet tanhut oletkin meille ohjannut, ja tänä kesänä kokosit meistä taas yhden porukan esiintymään 100- vuotisjuhlissakin. Kiitos, oli hieno kokemus. Olet luonut todella kunnioitettavan uran kansantanssinopettajana. Olen tehnyt hieman taustaselvityksiä: Tutustuit kansantanssiin Varalan urheiluopistossa vuonna 1966, ja opettajasi oli Aino Minkkinen, hän on käsittääkseni yksi suomalaisen kansantanssin merkittävimpiä vaikuttajia. Nykyisin voimme lisätä sinut tähän samaan kunniakkaaseen luetteloon. Pellon yhteiskoulun voimistelun ja urheilun tuntiopettajan sijaisuuden jälkeen kiersit eri puolella Suomea Raittiuden Ystävien liikunnan ja kansantanssien ohjaajana vuosina Toimit Tampereen työväenopiston kansantanssinopettajana vuodesta 1971 lähtien ja ohjannut pelkästään siellä jopa neljää eri ryhmää. Koulujen kerho-ohjaaja olit vuosina Lasten ryhmiä ohjasit Varalan Tanhuseurassa vuodesta Aikuisryhmiä sinulla on ollut myös Vammalan Opistossa ( ) ja Nokian työväenopistossa ( ). Kansalliessa eläkeläisseurassa (nyk. Kansalliset Seniorit) olet ohjannut vuodesta 1988 ja jatkat edelleen. Suomalaisen Kansantanssin Ystävien pääohjaajana olit vuosina , jatkoit sen jälkeen Kansantanssinuorten Liiton pääohjaajana. Olet ollut mukana suunnittelemassa sekä SKY:n että varsinkin KTNL:n koulutusta. Ja olethan sinä yksi yhdistyksemme Tampereen Työväenopiston Tanhuajien perustajista ja toimit edelleen asiantuntijajäsenenämme. Sinulta ovat lähtöisin monet hyvät ideat: Viimeisimmistä mainittakoon, että meillä oli 5.8. Osmonpuistossa Kansallispukujen tuuletuspiknik, sinun aloitteestasi. Valitettavasti et päässyt mukaan, mutta olihan sinulla hyvä syy. Tänä vuonna Suomi täyttää 100 vuotta ja sinullakin oli merkittävä syntymäpäivä. Hyvin olet syntymävuotesi valinnut, voimme samana vuonna onnitella merkkipäivän johdosta sekä Sinikkaa että Suomea. Näillä sanoilla haluan onnitella sinua itseni ja yhdistyksemme puolesta: Onneksi olkoon, Sinikka! Yhdistyksemme haluaa ojentaa Sinulle nämä kukat ja tämän lahjan, jolla toivomme olevan käyttöä. Niin, ja tällä (kuohuviinipullolla) olimme varautuneet, että saattaisit kaikesta huolimatta poiketa Kansallispukujen tuuletuspiknikillämme, ole hyvä. Teksti Antero Kangas. 14 TANHUN TAIKA

14 Havukka-ahon ajattelija(n) mukana Europeadeissa Kesän suurin tapahtuma oli Europeade 2017 Turussa. Tutussa porukassa oli mukava osallistua, kuin myös turvallista olla yhteismajoituksessa Nummen koululla, aivan keskiaikaisen Kaarinan kirkon kupeessa. Vaan oman jo vuosien kuluessa tutuksi tulleen säväyksensä antoi mukanamme ollut meidän aivan ikioma korpifilosofimme Pertti Salonen. Pertin veitsenterävät kommentit ja omanlaiset pohdintansa herättivät hilpeyttä ja saivat meidät hyvälle tuulelle. Myönnettäköön, että vaikka osa niistä aukesi saman tien, niin toisinaan niiden ymmärtäminen vaati pidemmän ajan, joidenkin merkitystä yritän vieläkin ymmärtää. Yhtä kaikki, niitä alkoi jo odottaa. Jo legendaksi muodostuneita pertismejä, joita yleensä kuulemme runsaasti myös torstaisin tanhuharjoituksissa, oli esimerkiksi hänen aamuinen kommenttinsa Se on AA PEE eli aamupalalle, mars mars!. Harjoituksissa saatamme silloin tällöin kuulla se on PEE KOO eli mennään puolikaareen, KOO ÄLLÄ eli kotiin lähtö ja tämä yllättää aina KOO ÄMMÄ eli kissamestaruus. Toisinaan Pertin filosofiset pohdiskelut saivat lähes metafyysisiä ulottuvuuksia ja innoittivat meidät muutkin pohtimaan, että tosiaan, entä jos, ja mitä sitten. Yhtenä aamuna hän esimerkiksi etsi tavaroistaan pitkään jotain hukassa ollutta esinettä. Muut olisivat vain hiljaa sadatelleet ja jatkaneet etsimistä. Vaan tekisikö Pertti niin? Ei toki! Sitä etsiessään hänellä alkoi mielikuvitus laukata ja lopulta hän puki pohdintansa sanoiksi todeten, että eikös olisi kätevää, jos esineet huutelisivat, missä ne ovat. Tämä sai jo muutkin pysähtymään ja pohtimaan, että mitä siitä sitten tulisi, jos koko ajan kaikki esineet huutelisivat olevansa täällä. Kohta jo nauroimme porukalla näille yhteisille ajatuslaukoillemme. Perttikin löysi etsimänsä. Täsmällisyys on yksi Pertin hyveistä, vaikka ei sitä heti uskoisikaan. Useammankin kerran odottelimme Europeadeissa harjoitus- tai esitysvuoromme alkua, kaikki siististä parijonossa. Kaikkiko? Yksi puuttuu, missä on Pertti? Huolestuneina pohdimme jo: Tiesikö hän, missä ja milloin piti kokoontua? Pitäisikö häntä lähteä etsimään? Emme voi, kun nyt pitäisi jo lähteä halliin jne. Ja miten kävikään, siis ihan jokainen kerta! Kun oli meidän vuoromme lähteä liikkeelle, olikin Pertti rauhallisesti omalla paikallaan. Kertaakaan emme myöhästyneet mistään hänen vuokseen! Pertti, Tyrvään kansallispuku ja tavaramerkki Avantin lippis! Pertistä paljastuu silloin tällöin mielenkiintoisia puolia. Kansallispuvun käyttö elää taas nousukauttaan. Viimeisen villitys on tuunaa mun kansallispuku, millä tarkoitetaan, että yhdistetään kansallispuvun osia tavallisiin vaatteisiin. Esimerkiksi käytetään helavyötä tai kansallispuvun liivejä vaikkapa farkkujen kanssa. Varsinkin nuoriso on innostunut tästä. Huomasimmekin, että Pertti on täysin omaksunut tämän uuden muotisuuntauksen ja jopa kehittänyt sitä eteenpäin. Hänen käytännöllinen ratkaisunsa on yhdistää Tyrvään kansallispuku ja Avantin lippis! Kätevää, ja suoraan kansallispukumuodin aivan veitsenterävimmältä huipulta. Pertin motto onkin: Rento ote, niin ei ole kiukkuisia ihmisiä ympärillä. Pertin kanssa aika ei käy pitkäksi! Teksti: Antero Kangas ja Pertti Salonen. TANHUN TAIKA 15

15 Antero Kangas Suomen Joutsenen kannella kesällä Turussa 2017 Tampereen Työväenopiston Tanhuajat