Kaavoituskatsaus 2012

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingfors stad stadsplaneringskontoret Kaavoituskatsaus 2012 Planläggningsöversikt 2012

2 Kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Tuomas Rajajärvi: Kaupungin pitää elää ajassaan Helsingin kaupunkisuunnittelun katseet ovat jo vuosia olleet kantakaupungin kupeen satamilta vapautuneissa alueissa. Nyt niiden toteutus on käynnissä ja kaupunkisuunnittelijat kääntäneet katseensa reippaasti tulevaisuuteen. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastoa johtava Tuomas Rajajärvi sanoo, että Helsingin on ryhdyttävä uusimaan yleiskaavaansa. Kaupunkisuunnittelussa on tarkasteltava asioita pitkällä aikajänteellä. Helsingin voimassa oleva vuoden 2002 yleiskaava ei enää riitä kaupungin pitkäjänteisen kehittämisen pohjaksi. Nyt tarvitaan Rajajärven mielestä sekä uusia maankäytön suunnitteluun liittyviä avauksia että nostettava uudelleen esille joitakin aikaisemmin vastatuuleen joutuneita hankkeita. Ne tulevat varmasti herättämään myös kiivasta keskustelua. Helsingin on otettava tulevassa yleiskaavassa kantaa esimerkiksi Malmin lentokenttäalueeseen. Jos ajatellaan asuntotuotannon määrällisiä tavoitteita, tarvitsemme uusia isoja rakentamisalueita. Pelkkä täydennysrakentaminen ei tarjoa Helsingille riittävää määrää tonttimaata asuntotuotannon tarpeisiin. Tietysti pyrimme myös lisäämään täydennysrakentamisen määrää. Kaupunkilaiset mukaan suunnitteluun Helsingin voimassa oleva yleiskaava on oikeusvaikutteinen tilanvarauskaava. Se on antanut vahvan selkänojan tarkemmalle osayleis- ja asemakaavoitukselle. Tuomas Rajajärven mukaan tulevan yleiskaavan esitystapa on vielä ratkaisematta. Yleiskaavasta voidaan tehdä luonteeltaan enemmän maankäytön strateginen suunnitelma. Kuluvan vuoden aikana varmasti ratkeaa se, mihin suuntaan tässä edetään. Rajajärvi korostaa, että ollakseen toimiva yleiskaavassa on oltava pihvi, pitkälle kantava vahva kaupunkirakenteellinen idea. Mikä sitten on tulevan yleiskaavan pihvi? Lopullisesti sitä ei voida sanoa vielä, mutta keskeisiä ajatuksia on jo hahmoteltu. Eräs niistä on raideliikenteen varaan tukeutuvan verkostokaupungin kehittäminen. Meillä on jo erittäin hyvät säteittäiset raideliikenneyhteydet. Seuraava askel on poikittaisten yhteyksien kehittäminen. Sitä kautta kaupunkirakenteeseen syntyy merkittäviä solmukohtia ja niiden ympärille tietenkin tarvitaan maankäyttöratkaisuja. Yleiskaava ohjaa merkittävästi kaupungin kehitystä. Tämän vuoksi on Rajajärven mielestä välttämätöntä saada kaupunkilaiset aktiivisesti mukaan valmisteluun. Yleiskaava laaditaan tiiviissä yhteistyössä asukkaiden ja eri alojen sidosryhmien kanssa. Helsinki on jo pitkään panostanut kaavoituksen vuorovaikutukseen ja yleiskaava jos mikä on hanke, jossa sen on oltava aktiivista. Meillä on aito halu myös kokeilla ja kehittää erityyppisiä viestinnän ja vuorovaikutuksen menetelmiä. Chefen för stadsplaneringskontoret Tuomas Rajajärvi: Staden måste leva i sin tid Inom stadsplaneringen i Helsingfors har blickarna redan i flera år riktats mot de områden i närheten av innerstaden då de blivit lediga efter hamnverksamheten. Nu håller de på att byggas och stadsplanerarna har vänt blicken mot framtiden. Tuomas Rajajärvi som leder Helsingfors stadsplaneringskontor säger att Helsingfors måste ta itu med en förnyelse av stadens generalplan. I stadsplaneringen måste man se långsiktigt på saker och ting. Helsingfors gällande generalplan från år 2002 utgör inte längre en tillräcklig grund för utvecklingen av staden på lång sikt. Rajajärvi anser att det nu behövs både nya initiativ i planeringen av markanvändningen och att man på nytt lyfter fram några projekt som tidigare hamnade i motvind. De kommer säkerligen också att väcka intensiv debatt. Helsingfors måste i den kommande generalplanen ta ställning exempelvis till flygplatsområdet i Malm. Tänker man på de kvantitativa målen för bostadsproduktionen behöver vi nya stora områden som kan byggas. Enbart kompletteringsbyggande ger inte Helsingfors tillräckligt med tomtmark för bostadsproduktionens behov. Vi strävar naturligtvis även efter att öka kompletteringsbyggandet. Stadsborna med i planeringen Helsingfors gällande generalplan är en markreservationsplan med rättsverkan. Den har gett ett starkt stöd för närmare delgeneral- och - detaljplanering. Enligt Tuomas Rajajärvi har man ännu inte beslutat utformningen av den kommande generalplanen. Generalplanen kan utformas så att den mer har karaktären av en strategisk plan för markanvändningen. Under detta år avgörs det säkert hur vi ska gå vidare. Rajajärvi framhäver att det för att generalplanen ska fungera måste finnas en kärnidé i den, en stark idé om stadsstrukturen som bär långt. Vad är då kärnidén i den kommande generalplanen? Vi kan inte säga något slutgiltigt ännu men några centrala tankar har redan skissats upp. En av dem är att utveckla en nätverksstad med ett starkt stöd av spårtrafiken. Vi har redan mycket bra radiella spårtrafikförbindelser. Nästa steg är att utveckla de tvärgående förbindelserna. Därigenom skapar vi viktiga knutpunkter i stadsstrukturen och omkring dem behövs naturligtvis lösningar för markanvändningen. Generalplanen styr stadens utveckling på ett betydande sätt. Därför tycker Rajajärvi att det är nödvändigt att engagera stadsborna i att aktivt delta i det förberedande arbetet. Generalplanen upprättas i intensivt samarbete med invånarna och intressegrupper från olika branscher. Helsingfors har redan länge satsat på växelverkan i stadsplaneringen, och generalplanen om något är ett projekt där det krävs aktiv växelverkan. Vi har även en genuin vilja att experimentera och utveckla olika metoder för kommunikation och växelverkan. 2

3 Rakentamista luonnon arvoa vaarantamatta Laissa on määräys pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan laatimisesta. Asiat ovat toistaiseksi edenneet kovin hitaasti eikä yhteisen yleiskaavan laadinta ole alkanut. Tuomas Rajajärvi muistuttaa kuitenkin, että yksikään pääkaupunkiseudun kaupunki ei voi enää yleiskaavoittaa omia alueitaan ottamatta huomioon seudullista kokonaisuutta. Tässä mielessä Helsinki aikoo näyttää esimerkkiä ja avata osaltaan pelin. Östersundomin osalta olemme tietysti jo varsin pitkään tehneet yhteistyötä sekä Vantaan että Sipoon kanssa. Se on ollut erittäin opettavainen prosessi. Suomessa on kovin vähän aikaisempaa kokemusta usean kunnan yhteisestä yleiskaavasta, joten olemme joutuneet hiomaan työtapojamme ja pohtimaan tarkoin esimerkiksi päätöksentekoon liittyviä menettelyjä. Nyt yhteistyö sujuu hyvin. Yleiskaavan ohella Östersundomin suunnittelu on yksi tulevien vuosien suurista haasteista Helsingin kaupunkisuunnittelussa. Itäiseen Helsinkiin on nousemassa tulevina vuosikymmeninä melko ison kaupungin verran uutta asutusta. Tavoitteena on rakentaa asuntoja jopa ihmiselle. Östersundomissa on vielä paljon isoja ratkaistavia kysymyksiä. Suunnittelussa tulee pystyä sovittamaan yhteen rakentaminen ja arvokkaat luontokohteet - niin Sipoonkorpi kuin Natura-alueetkin. Olen varma, että hyvällä suunnittelulla pystymme ratkaisemaan tähän liittyvät haasteet. Kaupunkirakentamisen rohkeus puntarissa Kaupunkisuunnittelijoiden työ on haastavaa, koska kaupungin kehitystä on pystyttävä toisaalta arvioimaan kauas tulevaisuuteen, toisaalta työpöydälle tupsahtaa myös monia nopeaa reagointia vaativia asioita. Taloudelliset suhdanteet vaihtelevat ja muotivirtaukset elävät. On osattava nähdä se mihin kannattaa tarttua ja mitä viedä eteenpäin. Me olemme pystyneet pitämään kaupungin arvokkaan keskustan inhimillisestä mittakaavasta kiinni. Tämä ei ole ollut itsestäänselvyys. Euroopassakin on paljon esimerkkejä siitä, miten kaupunkien perusluonne on muuttunut harkitsemattoman rakentamisen ja paikkaansa sopimattomien hankkeiden myötä. Uskallan väittää, että tässä suhteessa Helsingissä ei ole tehty isoja virheitä. Tuomas Rajajärvi muistuttaa myös siitä, että kaupungissa on oltava tilaa rohkeudelle ja uusille ideoille. Kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimisen lisäksi meidän pitää elää myös ajassamme. Eri aikakausien arvostukset ovat kovin erilaisia ja se tuottaa kiinnostavaa kerrostunutta kaupunkirakennetta. Kaupunkisuunnittelijoiden tehtävä on löytää asioille hyvä balanssi. Nyt on esimerkiksi käyty vilkasta keskustelua tornirakentamisesta. Meidän vastauksemme ei ole kategorinen tornien kieltäminen. Me olemme pohtineet miten ne voidaan mahdollisimman hyvin nivoa osaksi kaupunkirakennetta vaarantamatta historiallisia arvoja. Byggande utan att äventyra naturens värde I lagen finns en föreskrift om upprättandet av den gemensamma generalplanen för huvudstadsregionen. Tillsvidare har allting framskridit mycket långsamt och upprättandet av den gemensamma generalplanen har inte inletts. Tuomas Rajajärvi påminner ändå om att ingen stad i huvudstadsregionen längre kan upprätta generalplaner för sina områden utan att beakta regionen i sin helhet. I detta avseende ämnar Helsingfors föregå som ett exempel och öppna spelet för sin egen del. Vad gäller Östersundom så har vi naturligtvis redan rätt länge samarbetat med både Vanda och Sibbo. Denna process har varit mycket lärorik. I Finland har vi mycket lite erfarenhet från tidigare av generalplaner som är gemensamma för flera kommuner och därför har vi varit tvungna att se över våra arbetssätt och grundligt dryfta förfaringssätten till exempel i samband med beslutsfattandet. Nu fungerar samarbetet bra. Vid sidan av generalplanen är planeringen av Östersundom en av de stora utmaningarna för Helsingfors stadsplanering under de kommande åren. I Östra Helsingfors kommer det under de kommande årtiondena att byggas nya bostäder i ett antal som motsvarar en relativt stor stad. Målet är att bygga bostäder för upp till personer. I Östersundom återstår ännu många stora frågor som ska lösas. I planeringen måste vi kunna förena byggandet med värdefulla naturobjekt såväl Sibbo storskog som Natura-områdena. Jag är säker på att vi kan lösa utmaningarna som är förknippade med detta genom bra planering. Stadsbyggandets modighet i vågskålen Stadsplanerarnas arbete är utmanande eftersom de å ena sidan måste kunna bedöma stadens utveckling långt in i framtiden och å andra sidan snabbt reagera på många ärenden som dimper ner på skrivbordet. De ekonomiska konjunkturerna varierar och modetrenderna lever. Man måste ha förmågan att se vad som är värt att tas tag i och föras vidare. Vi har kunnat hålla fast vid den mänskliga skalan i stadens värdefulla centrum. Detta har inte varit en självklarhet. Även i Europa finns många exempel på hur städers grundkaraktär har ändrats på grund av ogenomtänkt byggande och olämpligt placerade projekt. Jag vågar påstå att vi i Helsingfors inte har gjort stora misstag i detta avseende. Tuomas Rajajärvi Tuomas Rajajärvi påminner också om att det i en stad måste finnas utrymme för dristighet och nya idéer. Förutom att värna om kulturhistoriska värden måste vi även leva i vår egen tid. I olika tider är värderingarna mycket olika och det skapar intressanta skikt i stadsstrukturen. Stadsplanerarna har som uppgift att hitta en bra balans i det hela. Just nu har det till exempel förts en livlig debatt om tornbyggande. Vårt svar är inte att kategoriskt förbjuda torn. Vi har dryftat hur de på bästa möjliga sätt kunde flätas in i stadsstrukturen utan att äventyra historiska värden. Teksti/Text: Heikki Mäntymäki Kuva/Bild: Teina Ryynänen 3

4 Yleiskaavoitus Yleiskaavat ja osayleiskaavat ohjaavat kaupungin yksityiskohtaista asemakaavoitusta. Tulevien vuosien merkittävin hanke on Helsingin uuden yleiskaavan laadinta. Lisäksi kaupunkisuunnitteluvirastossa on työn alla Östersundomin alueen yleiskaavoitus. Sitä tehdään yhteistyössä Vantaan ja Sipoon kanssa. Myös Kivinokan ja Vartiosaaren osayleiskaavojen laadinta on käynnistynyt. Östersundomin yhteinen yleiskaava Östersundomiin ehdotetaan viiden metroaseman mallia. Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavan tarkistettu luonnos on valmistunut. Sipoon, Vantaan ja Helsingin päätöksentekijöiden arvioitavaksi tulee viisi vaihtoehtoa, joista jatkosuunnittelun pohjaksi esitetään viiden metroaseman mallia. Kaavaehdotuksen pohjaksi esitettävä vaihtoehto B pohjautuu nähtävillä olleeseen luonnokseen, jota on kehitetty kuntien tarpeiden ja palautteen pohjalta. Suurin muutos on toisen metroaseman poistaminen Vantaan alueelta, jossa painottuu säilytettävä luonto ja kulttuurimaisema. Kannanottojen perusteella on laajennettu ekokäytäviä ja Granön viheralueita. Työpaikkaalueiden määrä Porvoonväylän varressa on lähes kaksinkertaistunut. Yleiskaavassa on mahdollista varautua useampaan liikennejärjestelmään. Esitettävään vaihtoehtoon on merkitty varaukset metrolle ja raitiotielle. Liikenneratkaisu on suuri taloudellinen kysymys, jonka lopullisesta toteutumisesta ei voi päättää yleiskaavalla. Esitettävän mallin rinnalla arvioitavina on neljä muuta vaihtoehtoa: nähtävillä ollut kuuden metroaseman malli A, mahdollisimman paljon luontoa säilyttävä malli C, raitiovaunuliikenteeseen pohjautuva malli D ja rannikon suuntaisesti kulkevaan taajamajunarataan perustuva malli E. Vaihtoehtojen vertailussa todettiin, että vaihtoehtojen A, B, D ja E toivottavat vaikutukset kohdistuvat seudun yhdyskuntarakenteeseen, asuntotarjontaan ja elinkeinoelämään, ei-toivottavat puolestaan luonnonympäristöön. Vaihtoehdon C kohdalla asetelma painottui toisin päin. Parhaina esiin nousivat B- ja E-vaihtoehdot. Jälkimmäisen toteuttamiseen arvioitiin kuitenkin liittyvän enemmän epävarmuustekijöitä. Yleiskaavan laatimisessa pyritään lopputulokseen, jossa kaavan vaikutukset ei- Generalplanering Generalplanerna och delgeneralplanerna styr stadens detaljerade stadsplanering. Det viktigaste projektet under de kommande åren är en ny generalplan för Helsingfors. På stadsplaneringskontoret arbetar man dessutom med generalplanen för Östersundoms område. Den utarbetas i samarbete med Vanda och Sibbo. Också arbetet med delgeneralplanerna för Stenudden och Vårdö har kommit igång. Den gemensamma generalplanen för Östersundom För Östersundom föreslås modellen med fem metrostationer. Det reviderade planutkastet till en generalplan för Östersundomkommunerna står klart. För beslutsfattarna i Sibbo, Vanda och Helsingfors kommer fem alternativ att läggas fram, och av dessa föreslås modellen med fem metrostationer användas som underlag för den fortsatta planeringen. Alternativ B, som föreslås som underlag för planförslaget, utgår från det utkast som varit till påseende och nu har utvecklats utifrån kommunernas behov och respons. Den största förändringen är att den andra metrostationen i Vanda togs bort. I stället läggs tonvikten på naturen som ska bevaras och på kulturlandskapet. På basis av ställningstaganden har de ekologiska korridorerna och grönområdena på Granö utvidgats. Antalet arbetsplatsområden längs Borgåleden har näst intill fördubblats. Generalplanen ger möjlighet att förbereda sig för flera trafiksystem. I det föreslagna alternativet finns reservationer för metron och Joker-linjerna. Trafiklösningen är en fråga med stor ekonomisk vidd, vars utfall inte kan avgöras genom generalplanen. Vid sidan av den föreslagna modellen utvärderas fyra andra alternativ: Modell A med sex metrostationer, som också varit framlagt till påseende, modell C, där man bevarar så mycket natur som möjligt, modell D, som utgår från spårvagnstrafiken och modell E, som utgår från ett regionaltågspår parallellt med kus-ten. Vid en jämförelse mellan alternativen konstaterades att de önskade effekterna hos alternativen A, B, D och E riktas mot regionens samhällsstruktur, bostadsutbud och näringslivet, medan de icke-önskade effekterna riktas mot naturmiljön. I alternativ C är konstellationen den motsatta. Vid jämförelsen befanns alternativen B och E vara de bästa, men enligt uppskattning skulle det finnas fler osäkerhetsfaktorer i anslutning till det sistnämnda alternativet. 4

5 vät heikennä alueen luontoarvoja merkittävästi. Natura-arviointi jatkuu valmistelun kanssa rinnakkain ja suunnittelussa etsitään lieventämiskeinoja luontoarvojen heikkenemiseen. Yleiskaavamääräyksillä ohjataan yksityiskohtaisempaa kaavoitusta siten, että luontoarvot heikkenevät mahdollisimman vähän. Kaikkien kolmen kunnan tulee puoltaa tarkistetun luonnoksen esitetyn vaihtoehdon hyväksymistä jatkosuunnittelun pohjaksi. Tavoitteena on, että valitun vaihtoehdon pohjalta laaditaan yleiskaavaehdotus vuoden 2012 aikana. Tarkistettuun kaavaluonnokseen ja siihen liittyviin aineistoihin voi tutustua osoitteessa kohdassa Yleiskaava > Aineistot. projektipäällikkö Matti Visanti p Osayleiskaavat Koivusaari Yleiskaava 2002:ssa selvitysalueeksi merkityn Koivusaaren osayleiskaavatyö jatkuu vuonna 2012 osayleiskaavaehdotuksen valmistelulla. Koivusaarta suunnitellaan Lauttasaaren länsiosaan sijoittuvana merellisenä ja urbaanina kaupunginosana venesatamineen ja muine rantaan liittyvine toimintoineen. Koivusaareen tulee suunnitelmien mukaisesti tulevaisuudessa noin asukasta ja noin työpaikkaa. Koivusaareen on suunniteltu Länsimetron asemaa, jonka tuntumaan suunnitellaan uutta asunto- ja työpaikkarakentamista. Koivusaaren metroaseman rakentamista varten laaditaan asemakaavan muutos. projektipäällikkö Mikko Reinikainen p Hernesaari Hernesaaren osayleiskaavaehdotusta käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa alkuvuodesta. Hernesaareen suunnitellaan asuntoja, rantapuistoa, kahta pienvenesatamaa, satamapaikkoja risteilijälaivoille sekä helikopterikenttää. Hernesaareen on tulossa noin asukasta ja työpaikkaa. projektipäällikkö Matti Kaijansinkko p Kivinokka Kivinokan osayleiskaavan laatimista jatketaan. Kivinokka on määritelty Helsingin Yleiskaava 2002:ssa selvitysalueeksi, jonka maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Käynnissä olevassa kaavaprosessissa tutkitaan ensivaiheessa erilaisia periaatteellisia vaihtoehtoja alueen tulevaksi käytöksi. Vaihtoehtoisia suunnitelmia laaditaan kahdesta viiteen ja niiden kirjo ulottuu virkistyksestä kaupunkimaiseen rakentamiseen. Tavoitteena on, että kaupunkisuunnittelulautakunta valitsee vaihtoehtojen arvioinnin jälkeen periaatevaihtoehdoista yhden, jonka pohjalta suunnittelua jatketaan osayleiskaavaluonnoksen laatimiseksi. projektipäällikkö Tuomas Hakala, p Meri-Rastilan länsiranta Vartiokylänlahden rannalle ja Rastilan metroaseman ympäristöön tehdään osayleiskaavaa. Alueelle suunnitellaan kerrostalovaltaista asuntoaluetta ja työpaikkoja. Metroaseman ja ostoskeskuksen ympäristöä kehitetään palveluiden, työpaikkojen ja asumisen alueena. Alueen arvokkaimmat luontokohteet ja geologiset muodostumat säilytetään. arkkitehti Antti Varkemaa, p Vartiosaari Vartiosaaren osayleiskaavan laatiminen on käynnissä. Vuoden 2012 aikana kerätään lähtötietoja ja täydennetään kulttuuriympäristö-, luontotieto- ja maisemaselvityksiä. Alueelle laaditaan erilaisia maankäyttövaihtoehtoja, joissa tutkitaan asumis- ja virkistysalueita sekä liikenneyhteyksiä projektipäällikkö Ritva Luoto, p Pohjois-Haaga Pohjois-Haagan itäosaan valmistellaan osayleiskaavaa. Hämeenlinnanväylän varteen ja Kehä I:n eteläpuolelle suunnitellaan toimitilaa. Lisäksi suunnitellaan uusi katuyhteys Aku Korhosen tien ja Walentin Chorellin tien välille. Osayleiskaavan tavoitteena on myös rakentaa uuden kadun varrelle asuntoja ja muuttaa osa viher alueesta puistoksi. arkkitehti Essi Leino, p Arbetet med generalplanen har som mål att se till att planens effekter inte får någon betydande negativ påverkan på områdets naturvärden. Natura-bedömningen pågår parallellt med planberedningen och i planeringen söker man medel för att lindra försämringen av naturvärdena. Generalplanebestämmelserna styr den mer detaljerade planeringen och ser på så sätt till, att naturvärdena främjas så mycket som möjligt. Alla tre kommunerna ska förorda godkännandet av det alternativ, som föreslagits på basis av det revide-rade utkastet som underlag för den fortsatta planeringen. Målet är att man kan utarbeta ett generalplane-förslag baserat på det valda alternativet under år Intresserade kan bekanta sig med det reviderade planutkastet och övriga materialet på adressen > Yleiskaava > Aineistot. projektchef Matti Visanti, tfn Delgeneralplaner Björkholmen Arbetet med en delgeneralplan för Björkholmen, som i Helsingfors generalplan 2002 betecknas som utredningsområde, fortsätter år 2012 med beredningen av ett förslag till delgeneralplan. Björkholmen planeras som en havsnära och urban stadsdel på den västra delen av Drumsö med båthamnar och annan verksamhet i anslutning till stranden. Enligt planerna kommer det i framtiden att på Björkholmen finnas ungefär invånare och cirka arbetsplatser. På Björkholmen planeras en station för Västmetron och kring den planeras nya bostäder och arbetsplatser. För byggandet av Björkholmens metrostation görs en detaljplaneändring. projektchef Mikko Reinikainen, tfn Ärtholmen Förslaget till delgeneralplan för Ärtholmen behandlades i stadsplaneringsnämnden i början av året. På Ärtholmen planeras bostäder, en strandpark, två småbåtshamnar, hamnplatser för kryssningsfartyg och en helikopterplatta. På Ärtholmen kommer det att finnas cirka invånare och arbetsplatser. projektchef Matti Kaijansinkko, tfn Stenudden Arbetet med en delgeneralplan för Stenudden fortsätter. I Helsingfors generalplan 2002 definieras Stenudden som ett utredningsområde, där markanvändningen bestäms genom en generalplan eller en delgeneralplan. I den aktuella planläggningsprocessen utreds i det första skedet olika principiella alternativ för områdets framtida användning. Man utarbetar två till fem alternativa planer som sträcker sig från rekreation till byggande av urban karaktär. Avsikten är att stadsplaneringsnämnden efter att alternativen bedömts väljer ett principalternativ som används som underlag för den fortsatta planeringen för att utarbeta delgeneralplanen. projektchef Tuomas Hakala, tfn Havsrastböles västra strand En delgeneralplan för Botbyvikens strand och området runt Rastböle metrostation är under arbete. I området planeras ett höghusdominerat bostadsområde och arbetsplatser. Omgivningen kring metrostationen och köpcentret utvecklas till ett område med tjänster, arbetsplatser och bostäder. De mest värdefulla naturobjekten och geologiska formationerna i området bevaras. arkitekt Antti Varkemaa, tfn Vårdö Arbetet med att utarbeta en delgeneralplan för Vårdö pågår som bäst. Under år 2012 insamlas utgångsinformation för planeringen och kompletteras utredningarna om kulturmiljöer, natur och landskap. För området utarbetas olika markanvändningsalternativ, där man utreder bostads- och rekreationsområden samt trafikförbindelser. projektchef Ritva Luoto, tfn Norra Haga För östra delen av Norra Haga bereds en delgeneralplan. Längs Tavastehusleden söder om Ring I planeras utrymmen. Dessutom planeras en ny gatuförbindelse mellan 5

6 Lähiöprojekti Helsingin kaupungin lähiöprojekti on kumppanuutta ja asukasosallisuutta korostava kaupungin eri hallintokuntien yhteistyöprojekti, joka toimii koko esikaupunkivyöhykkeellä. Vuonna 2012 käynnistyy uusi nelivuotiskausi , jonka päätavoitteena on esikaupunkialueiden monipuolisen, verkostoituvan ja viihtyisän kaupunkiympäristön luominen sekä imagon vahvistaminen kokemista, oppimista ja hyvää kaupunkielämää tukemalla. Asetettuja tavoitteita toteutetaan edistämällä esikaupunkialueiden monipuolista täydennys-, lisä- ja korjausrakentamista sekä parantamalla keskeisiä julkisen kaupunkiympäristön kokonaisuuksia etenkin asemien läheisyydessä ja kaupunginosapuistoissa. Lähiöarkkitehdit antavat edelleen korjausneuvontaa taloyhtiöille ja laativat korjaustapaohjeita. Vuonna 2012 aloitetaan korjaustapaohjeiden laatiminen Pohjois-Haagaan ja Konalan länsiosaan. Hyvän kaupunkielämän edellytyksiä vahvistetaan yhdessä kulttuuri- ja sivistystoimen kanssa sekä ottamalla kolmannen sektorin toimijat entistä vahvemmin mukaan. Monihallintokuntaisia ja asukasosallisuutta edistävillä yhteistyö- ja toimintamalleilla tuetaan lasten ja nuorten toimintaa, laajennetaan kulttuuritarjontaa kouluihin ja päiväkoteihin sekä tuetaan alueellisten tapahtumatoimintaa. Elinkeinotoiminnan markkinointihanke MetroHelsinki jatkuu Itä-Helsingin metrovarren kaupunginosissa laajentuen Kontulan ja Mellunmäen alueille. Tämän lisäksi Malmin alueella käynnistetään elinkeinojen kehittämistä edistävä työ. Viestinnän avulla tuetaan kattavasti Lähiöprojektin tavoitteita alueellisen imagon vahvistamiseksi keskittymällä tapahtumien tiedottamiseen, tärkeiden teemojen esiin nostamiseen sekä ajankohtaisten esikaupunkialueille sijoittuvien hankkeiden markkinoimiseen. Viestinnällä vahvistetaan esikaupunkien roolia osana kokonaisuutta sekä Lähiöprojektin tunnettuutta tärkeänä alueellisena toimijana. Vuonna 2012 keskitytään erityisesti WDC Helsinki ja Helsinki 200 juhlavuoden hankkeisiin. projekipäällikkö Tero Santaoja, p Maakuntakaavoitus Maakunnan liiton tehtävänä on alueensa kehittäminen aluepoliittisin ja maankäytöllisin keinoin. Merkittävin maankäytännöllisistä keinoista on maakuntakaavan laatiminen, joka on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden käytöstä vuoden tähtäimellä. Maakuntakaava toimii ohjeena kuntien yleisja asemakaavoja laadittaessa, mutta jättää tilaa myös kuntakaavoitukselle paikallisille, maakuntakaavaa tarkentaville ja täydentäville suunnitelmille. Uudenmaan maakunnan liittoon kuuluu 28 kuntaa. Maakunnan alue ulottuu pääkaupunkiseudulta pohjoiseen Mäntsälään, länsiraja sijaitsee Hangossa ja itäraja Loviisassa. Maakunnan alueella asuu noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen Maakuntakaavan uudistamistyössä on kyse Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaavatyön pääpaino on alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä. Kaavan tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, kilpailukyvyn vahvistaminen, kyläja hajarakentamisen ohjaaminen sekä kaupan palvelurakenteen kytkeminen osaksi yhdyskuntarakennetta. Kaavan aikatähtäin on vuoteen vaihemaakuntakaavan kaavaluonnos oli nähtävillä keväällä Luonnoksesta saadun palautteen, sekä selvitysten ja vaikutusten arvioinnin pohjalta on aloitettu kaavaehdotuksen laatiminen. Kaavaehdotus valmistuu keväällä 2012, minkä jälkeen se asetetaan nähtäville. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen loppuvuodesta Kaavaan, kaavan käsittelyvaiheisiin ja selvityksiin voi tutustua Uudenmaan liiton nettisivuilla Aku Korhonens väg och Walentin Chorells väg. Målsättningen med delgeneralplanen är även att bygga bostäder längs den nya gatan och bygga om en del av grönområdet till parker. arkitekt Essi Leino, tfn Förstadsprojekt Helsingfors stads förstadsprojekt är ett samarbetsprojekt mellan stadens olika förvaltningar. Projektet framhäver partnerskap och invånardelaktighet och är verksamt inom hela förstadszonen. År 2012 startar en ny fyraårsperiod för åren , vars huvudsyfte är att skapa en mångsidig, nätverkande och trivsam stadsmiljö i förorterna och stärka deras profil genom att stöda upplevelser, inlärning och ett gott stadsliv. De uppsatta målen verkställs genom att främja mångsidigt kompletterande byggande, tilläggs- och reparationsbyggande i förorterna samt genom att förbättra centrala helheter i den offentliga stadsmiljön, särskilt i närheten av stationer och stadsdelsparker. Förortsarkitekterna ger fortfarande reparationsrådgivning till bostadsaktiebolag och utarbetar instruktioner om reparationssätt. År 2012 börjar man utarbeta instruktioner i reparationssätt för Norra Haga och den västra delen av Kånala. Förutsättningarna för ett gott stadsliv stärks tillsammans med kultur- och bildningsväsendet samt genom att ge aktörer i den tredje sektorn en allt starkare roll. Genom samarbets- och verksamhetsmodeller som överskrider förvaltningsgränserna och främjar invånarnas delaktighet stöder man verksamheten för barn och unga, utvidgar kulturutbudet till skolor och daghem samt stöder lokal evenemangsverksamhet. Marknadsföringsprojektet för näringslivsverksamheten, MetroHelsingfors fortsätter i stadsdelarna kring metron i Östra Helsingfors och utvidgas till Gårdsbacka och Mellungsbacka. Därtill inleds arbetet för att främja utvecklingen av näringar i Malm. Med hjälp av kommunikation stödjer man på ett omfattande sätt Förortsprojektets målsättningar för att stärka den lokala profilen genom att fokusera på information om evenemang, lyfta fram viktiga teman samt marknadsföra aktuella projekt i förorterna. Med kommunikationen ges förorterna en starkare roll i helheten samt ökas kännedomen om Förortsprojektet som en viktig lokal aktör. År 2012 ligger fokus särskilt på projekt i anslutning till WDC Helsinki och Helsingfors 200 år. projektchef Tero Santaoja, p Landskapsplanläggining Landskapsförbundets uppgift är att utveckla förbundets område med hjälp av regionpolitik och markanvändning. Det viktigaste markanvändningsredskapet är landskapsplanen, som är en översiktlig plan enligt markanvändnings- och bygglagen. Den behandlar samhällsstrukturen och områdesanvändningen i landskapet och spänner över år. Landskapsplanen tjänar till ledning när kommunerna utarbetar general- och detaljplaner, men den lämnar också utrymme för kommunplanläggningen och lokala planer som preciserar och komplettera landskapsplanen. Till Nylands landskapsförbund hör 28 kommuner. Landskapet sträcker sig från huvudstadsregionen till Mäntsälä i norr, dess västra gräns går vid Hangö och den östra vid Lovisa. Det bor ungefär 1,5 miljoner människor i landskapet. Revideringen av landskapsplanen för Nyland Arbetat med att revidera landskapsplanen innebär att landskapsplanen och etapplandskapsplan 1 för Nyland samt landskapsplanen för Östra Nyland ses över. Tyngdpunkten i planarbetet ligger på regionstrukturella frågor med anknytning till region- och samhällsstrukturen samt trafiken. Syftet med planen är att förtäta samhällsstrukturen, stärka konkurrenskraften, styra by- och glesbebyggelsen samt göra handelns servicestruktur till en del av samhällsstrukturen. Planen spänner över tiden fram till år Utkastet till etapplandskapsplan 2 var framlagt sommaren Planförslaget har börjat utarbetas utgående från responsen på utkastet samt utredningarna och konse- 6

7 Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi joulukuussa 2011 Uudenmaan 3.vaihemaakuntakaavan. Kaavassa esitetään kohdemerkinnällä sijaintipaikka uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä ja ohjeellisella merkinnällä siirtoviemärin linjaus puhdistamolta nykyiselle Suomenojan puhdistamolle. Kaavassa käsitellään lisäksi kaavaratkaisun vaatimat muutokset voimassa oleviin Uudenmaan maakuntakaavaan ja Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaan. 3.vaihemaakuntakaava saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi vuoden 2012 alussa. Kaavaan voi tutustua Uudenmaan liiton nettisivuilla Yhdyshenkilöinä Uudenmaan liitossa toimivat: Kaavan kokonaisvastuu: johtaja Riitta Murto-Laitinen, p Helsingin aluevastaava: maakuntainsinööri Agneta Nylund, p Osalliset ja vuorovaikutus: ympäristösuunnittelija Tanja Lamminmäki, p Östersundomin yhteinen yleiskaava, luonnos , vaihtoehto B Gemensam generalplan för Östersundom, utkast , modell B kvensbedömningen. Planförslaget blir klart våren 2012, varefter det läggs fram för allmänheten. Målet är att landskapsfullmäktige ska godkänna planförslaget i slutet av Man kan bekanta sig med planen, behandlingsfaserna och utredningar på Nylands förbunds webbplats Etapplandskapsplan for Nyland Nylands landskapsfullmäktige godkände etapplandskapsplan 3 för Nyland i december I planen anges med objektsbeteckning förläggningsplatsen för det nya avloppsreningsverket i Blombacken i Esbo och med en riktgivande beteckning avloppsledningens sträckning från reningsverket till det nuvarande reningsverket i Finno. I planen behandlas dessutom de ändringar som planlösningen kräver i de gällande planerna, nämligen landskapsplanen för Nyland och etapplandskapsplan 1 för Nyland. Etapplandskapsplan 3 förs till miljöministeriet för fastställelse i början av Man kan bekanta sig med planen på förbundets webbplats fi/blombacken. Kontaktpersoner på Nylands förbund: Helhetsansvar för planen: direktör Riitta Murto-Laitinen, tfn Områdesansvarig för Helsingfors: landskapsingenjör Agneta Nylund, tfn Intressenter och växelverkan: miljöplanerare Tanja Lamminmäki, tfn

8 Yleiskaavakohteet kartalla 8

9 9 Delgeneralplaner på kartan

10 Helsingistä hyvien yhteyksien verkostokaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto aloittaa Helsingin uuden yleiskaavan valmistelun vuoden 2012 aikana. Helsingistä halutaan tehdä hyviin raideyhteyksiin tukeutuva verkostokaupunki. Myös riittävän tonttitarjonnan takaaminen on merkittävä asia. Helsingin on pidettävä jatkossakin huolta siitä, että asuntorakentamiselle on hyvät edellytykset. Helsingfors blir en nätverksstad med goda förbindelser Stadsplaneringskontoret börjar bereda en ny generalplan för Helsingfors under år Man vill göra Helsingfors till en nätverksstad med goda spårvägsförbindelser. Även tryggandet av ett tillräckligt tomtutbud har stor betydelse. Helsingfors måste även i fortsättningen se till att det finns goda förutsättningar för att bygga bostäder. Tulevaisuuden Helsinki on kaupunki, jossa palvelut ovat helposti saavutettavissa kaikkialla, myös esikaupunkialueilla, kertoo Helsingin yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen. Helsinki on toki jo nyt erinomainen joukkoliikennekaupunki. Manninen korostaa, että jatkossa tavoitteena on joukkoliikennejärjestelmän ja maankäytön entistä parempi integrointi. Olennaista on hänen mukaansa eri kaupunginosien saavutettavuus. Verkostokaupunkiajatuksen mukaisesti tavoitteena on luoda hyvien keskustaan suuntautuvien säteittäisten yhteyksien lisäksi kattavat poikittaiset julkisen liikenteen yhteydet erityisesti raideyhteyksinä. Pikaraitiotiehen tukeutuvat keskukset saavat aivan uuden identiteetin ja niiden vetovoima paranee myös yksityisten palveluntarjoajien ja yritysten näkökulmasta. Saavutettavuus kaikkialta kaikkialle mahdollistaa hyvät palvelut myös silloin, kun jokin palvelu puuttuu juuri omasta kaupunginosasta, Manninen pohtii. Framtidens Helsingfors är en stad med lättåtkomliga tjänster överallt, också i förorterna, säger Helsingfors stads generalplanechef Rikhard Manninen. Helsingfors är förvisso en stad med en utmärkt kollektivtrafik redan i dagsläget. Manninen framhäver att målet i fortsättningen är att bättre än hittills integrera kollektivtrafiksystemet och markanvändningen. Enligt honom är åtkomligheten av de olika stadsdelarna det väsentliga. I enlighet med idén om en nätverksstad är målsättningen att vid sidan av goda radiella förbindelser till centrum också skapa täckande tvärgående kollektivtrafikförbindelser särskilt i form av spårvägsförbindelser. De centra som stöder sig på snabbspårvägen får en alldeles ny identitet och blir även mer attraktiva ur privata tjänsteleverantörers och företags perspektiv. Åtkomligheten från alla områden till alla områden möjliggör goda tjänster även då en viss tjänst saknas i den egna stadsdelen, säger Manninen. För bostadsbyggandet behövs plats Urbaniseringen är fortfarande stark i Finland. Helsingforsregionen växer och en av huvudprinciperna för hållbart samhällsbyggande är att säkerställa en tillräcklig bostadsproduktion i regionens kärnområden. Med hjälp av det förebygger man att stadsstrukturen splittras och reagerar de utmaningar som klimatförändringen för med sig. Asuntorakentamiselle tarvitaan tilaa Kaupungistuminen jatkuu Suomessa voimakkaana. Helsingin seutu kasvaa ja riittävän asuntotuotannon varmistaminen seudun ydinalueella on kestävän yhdyskuntarakentamisen pääperiaatteita. Sillä estetään kaupunkirakenteen hajoamista ja vastataan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Asuntorakentamisen riittävyyden varmistaminen on yleiskaavan laissa määriteltyjä tehtäviä. Myös rakentamisen korkea laatu, asuntoalueiden viihtyisyys ja vetovoimaisuus ovat kaupunkisuunnittelun tavoitteita jatkossakin. Rakennetun ympäristön tämänhetkinen suuri korjaustarve on iso taloudellinen haaste. Rakenteen tiivistäminen voi olla osa ratkaisua. Tonttien lisärakentaminen antaa joillekin taloyhtiöille mahdollisuuden rahoittaa peruskorjauksiaan. Samalla saadaan vanheneville asuinalueille uusia asukkaita ja tätä kautta mahdollisuus ylläpitää palveluja. Tarkastelemme laajasti täydennysrakentamisen edellytyksiä. Elinkeinoelämän tarpeet ennakoitava Yleiskaavassa pitää varmistaa elinkeinoelämälle mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa. Helsinki kehittää Mannisen mukaan yritysalueitaan ja selvittää niiden laajentamismahdollisuuksia. Yleiskaavatyössä käytetään hyväksi olemassa olevaa tietoa nykyisestä elinkeinorakenteesta ja pohditaan tulevaisuuden suuntaviivoja. Hahmottelemme esimerkiksi sitä, miten työn luonne muuttuu tulevaisuudessa. Meidän on osattava ennakoida kaupungin elinkeinorakenteen kehitystä ja sitä miten suhde työhön muuttuu ihmisten elämässä. Jos pohditaan Helsingin yritysalueitten kehittämistä, on olennaista pohtia vaikka- Att säkerställa ett tillräckligt bostadsbyggande är en av generalplanens lagstadgade uppgifter. Målen inom stadsplaneringen är att även i fortsättningen se till att byggandet håller hög kvalitet och att bostadsområdena är trivsamma och attraktiva. Detta är en central grund för arbetet med den nya generalplanen, påminner Manninen. Det aktuella stora reparationsbehovet av den bebyggda omgivningen är en stor ekonomisk utmaning. En del av lösningen kan vara att strukturen görs tätare. Vissa bostadsaktiebolag kan finansiera grundrenoveringarna genom en tilläggsbyggnation på tomten. Samtidigt får man nya invånare till bostadsområden som blir äldre och härigenom en möjlighet att upprätthålla tjänsterna. Vi studerar förutsättningarna för tillläggsbyggen noga. Näringslivets behov måste förutses Generalplanen måste säkerställa så goda verksamhetsförutsättningar som möjligt för näringslivet även i framtiden. Enligt Manninen utvecklar Helsingfors sina företagsområden och utreder möjligheterna till att utvidga dessa. I arbetet med generalplanen utnyttjas befintliga kunskaper om den nuvarande näringslivsstrukturen och dryftas riktlinjer för framtiden. Vi skisserar upp till exempel hur arbetets karaktär kommer att förändras i framtiden. Vi måste kunna förutse utvecklingen 10

11 pa sitä, sekoittuvatko työ ja vapaa-aika nykyistä vahvemmin tai yhdistyvätkö asuminen ja työ uudella tavalla. Kaavan ratkaisujen tulee myös kaupunkitalouden näkökulmasta olla toteutuskelpoisia ja niitten tulee tuottaa pitkällä aikavälille kaupunkilaisille sellaista hyötyä, millä on mahdollista rahoittaa palveluja ja tehdä laadukasta kaupunkiympäristöä kaikille. Valmista seuraavalla valtuustokaudelle Yleiskaavan laatiminen on iso ja monivaiheinen työ. Kaavoitus käynnistyy tänä vuonna. Aluksi laaditaan yleiskaavan työohjelma ja aikataulu sekä lähdetään toteuttamaan yleiskaavan pohjaksi erilaisia alueellisia ja teemakohtaisia selvityksiä ja tutkimuksia. Tavoitteena on, että Helsingin uusi yleiskaava olisi kaupunginvaltuuston käsiteltävänä seuraavan valtuustokauden loppupuolella. Tämä tapahtuu arviolta vuoden 2016 aikana. Alkuvaiheessa tärkeimmät suunnittelutehtävät keskittyvät esikaupunkialueille. Poikittaisten raideyhteyksien ja palvelujen edellytysten parantamiseksi on tarpeen tiivistää kaupunkirakennetta tärkeissä liikenteen solmukohdissa ja asemanseuduilla. Tarkastelemme myös liikenteen lievealueita, kuten moottoritiemäisiä ympäristöjä. Pohdimme voidaanko niiden maankäyttöä tehostaa ja ympäristöä parantaa. Lisäksi laaditaan yleispiirteisiä kaupunginosakohtaisia kehittämistarkasteluja, kertoo Rikhard Manninen. Manninen muistuttaa myös, että yleiskaavaa laadittaessa kaupunkisuunnitteluvirasto kehittää omia toimintatapojaan ja kaavoituksen menetelmiä. Kehitämme koko ajan suunnittelua tukevia työkaluja ja hyödynnämme niitä yleiskaavatyössä. Näitä ovat kaupunkirakenteen kehittymisen arviointityökalu, kaavojen ekotehokkuuden arviointityökalu sekä paikkatietomenetelmien kehittäminen ja aineistojen ylläpito. Koko suunnitteluprosessin ajan myös arvioidaan erilaisten suunnitteluvaihtoehtojen vaikutuksia. Lisätietoa uudesta yleiskaavasta yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen, p yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies, p Maunulan keskus Månsas centrum av stadens näringslivsstruktur och hur relationen till arbetet förändras i människornas liv. Om man reflekterar över utvecklingen av företagsområdena i Helsingfors, är det väsentligt att även reflektera över exempelvis huruvida arbete och fritid kommer att gå in i varandra starkare än i dagsläget eller om människor kommer att kombinera boende och arbete på ett nytt sätt. Lösningarna i generalplanen ska även ur stadsekonomins synvinkel vara möjliga att genomföra och på lång sikt generera stadsborna en sådan nytta som kan användas till att finansiera tjänster och skapa en stadsmiljö av hög kvalitet för alla. Klart för nästa fullmäktigeperiod Utarbetandet av generalplanen är ett stort arbete som utförs i flera steg. Planläggningen inleds i år. Först utarbetar man ett arbetsschema och en tidtabell för generalplanen och genomför olika lokala och temabundna utredningar och undersökningar som ska utgöra grunden för generalplanen. Målet är att stadsfullmäktige kan behandla Helsingfors nya generalplan i slutet av nästa fullmäktigeperiod. Uppskattningsvis kommer detta att ske under år I inledningsfasen koncentrerar sig de viktigaste planeringsuppgifterna på förorterna. För att skapa bättre förutsättningar för de tvärgående spårvägsförbindelserna och tjänsterna måste stadsstrukturen intensifieras i viktiga trafikknutpunkter och stationsomgivningar. Vi granskar även trafikens randområden, såsom omgivningar med motorvägsliknande karaktär. Vi överlägger om markanvändningen i dessa områden kunde effektiveras och miljön förbättras. Dessutom utarbetar vi generalla granskningar som fokuserar på utvecklingen av enskilda stadsdelar, berättar Rikhard Manninen. Manninen påminner också om att stadsplaneringskontoret utvecklar sina förfaringssätt och planläggningsmetoder i samband med att generalplanen upprättas. Vi utvecklar kontinuerligt verktyg som stöder planeringen och utnyttjar dem i arbetet med generalplanen. Dessa verktyg används för att bedöma stadsstrukturens utveckling och planernas ekoeffektivitet samt att utveckla metoder som rör geografiska data och upprätthållande av material. Under hela planeringsprocessen bedöms även påverkningarna av olika planeringsalternativ. Ytterligare information om den nya planen generalplanechef Rikhard Manninen, tfn generalplanearkitekt Marja Piimies, tfn

12 Asemakaavoitus Asemakaava luo edellytykset rakentamiselle. Asemakaavassa määrätään, mihin tarkoituksiin aluetta voi käyttää ja kuinka paljon saa rakentaa. Määräykset koskevat esimerkiksi rakennusten korkeuksia, sijoittelua, rakentamistapaa sekä muita alueen rakenteeseen ja kaupunkikuvaan vaikuttavia seikkoja. Kaavoitustyötä tehdään vuorovaikutuksessa kuntalaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Esittelemme tässä tärkeimmät tiedossa olevat asemakaavakohteet. Ajankohtaisista asioista löytyy lisää tietoa kaupunkisuunnitteluviraston nettisivuilta osoitteessa 1. Kamppi Kampin liikekortteleita liitetään toiminnallisesti Kampin keskukseen ja samalla selvitetään niiden täydennysrakentamismahdollisuudet. Kampin hiljentymiskappeli valmistuu keväällä Hotelli Presidentin laajennusta ja kaupunkikylpylän suunnittelua kalliotilaan hotellin alle jatketaan. Autotalon korttelin täydennysrakentamismahdollisuuksia selvitetään. Töölönlahden ja Ruoholahden välinen jalankulun ja pyöräilyn reitti Baana avataan käyttöön kesällä projektipäällikkö Ilpo Forssén, p arkkitehti Anne Karppinen, p Töölönlahti Töölönlahden 650 auton pysäköintilaitos Finlandia-talon alla kalliossa valmistuu kesällä Radanvarteen rakennettavien UPM:n, KPMG:n sekä Ernst&Young Oy:n kortteleiden suunnittelu on käynnistynyt ja niiden rakentamista valmistellaan. Kahteen pohjoisimpaan kortteliin puiston puoleisille rakennusaloille rakennetaan myös asuntoja. Junien autolastausasema puretaan ja se siirtyy Pasilaan syksyllä Keskustakirjasto sijoittuu Musiikkitaloa vastapäätä Makasiinipuiston itäpuolelle. Siitä käydään vuoden 2012 aikana kansainvälinen arkkitehtikilpailu. Töölönlahden eteläosan alueelle jatketaan asemakaavasuunnittelua maanalaisten monitoimitilojen sijoittamiseksi Musiikkitalon viereisen puiston ja Makasiinipuiston kohdalle. Töölönlahden puiston pohjoisosan teemapuistojen ja tapahtumapuiston suunnittelua jatketaan. Ratapihan alittavan jalankulkutunnelin jatkamista polkupyörätunnelina länteen Baanan suuntaan suunnitellaan. projektipäällikkö Ilpo Forssén, p arkkitehti Anne Karppinen, p maisema-arkkitehti Anu Lamminpää, p Keskustan puistoalueet Linnunlaulun huvila-alueen sekä siihen rajautuvan raideliikennealueen asemakaava- Detaljplanering Detaljplanen skapar förutsättningarna för byggande. I detaljplanen bestäms för vilka ändamål ett område kan användas och hur mycket som får byggas. Bestämmelserna gäller t.ex. byggnadernas höjd och placering, byggsätt och annat som påverkar områdets struktur och stadsbilden. Planläggningsarbetet sker i samråd med invånarna och experter. Mer information om aktuella projekt finns på stadsplaneringskontorets webbplats på adressen www. hel.fi/ksv. 1. Kampen Affärskvarteren i Kampen ansluts funktionellt till Kampens centrum och samtidigt utreds möjligheterna för kompletteringsbyggande. Kampens kapell för inre samling står klart våren Planeringen av tillbyggnaden av hotell Presidentti och en urban badinrättning i ett bergsrum under hotellet fortsätter. Möjligheterna för kompletteringsbyggande i Bilhuset utreds. Cykel- och gångvägen mellan Tölöviken och Gräsviken, Banan, öppnas för användarna sommaren projektchef Ilpo Forssén, tfn arkitekt Anne Karppinen, tfn Tölöviken Tölövikens parkeringshus för 650 bilar som byggs i berget under Finlandiahuset färdigställs sommaren Planeringen av UPM:s, KPMG:s och Ernst & Young Oy:s kvarter längs spåret har inletts och byggandet av dem förbereds. I de två nordligaste kvarteren på tomterna mot parken byggs också bostadshus. Lastningsplatsen för bilar på järnvägsstationenrivs och flyttas till Böle hösten Centrumbiblioteket kommer att placeras mittemot Musikhuset på den östra sidan av Magasinparken. Under år 2012 ordnas en internationell arkitekttävling om biblioteket. Detaljplaneringen för området söder om Tölöviken fortsätter i syfte att placera underjordiska allaktivitetslokaler under parken bredvid Musikhuset och Magasinparken. Planeringen av temaparkerna och evenemangsparken i norra delen av Tölöviksparken fortsätter. Man planerar en cykeltunnel som förlängning av gångtunneln under bangården i riktning mot Banan. projektchef Ilpo Forssén, tfn arkitekt Anne Karppinen, tfn landskapsarkitekt Anu Lamminpää, tfn Parkområdena i centrum Arbetet med detaljplanen för Fågelsångens 12

13 työ käynnistetään. Linnunlaulun vanhat rakennukset suojellaan ja niitä ympäröivää puistoaluetta kehitetään yleisölle avoimeksi sekä turvallisemmaksi. Linnunlaulun vesistösillan eteläpuolella ratapiha-alueen länsirajaa tarkistetaan järjestelyraiteen edellyttämällä tavalla. Kaisaniemen ja Töölönlahden puiston välisen ratapihan ylittävän kevyen liikenteen sillan yksityiskohtaista sijoitusta tarkistetaan laaditun rakennettavuustarkastelun osoittamalla tavalla. Kaisaniemenpuiston ja yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ja Tokoinrannan puistojen toteutussuunnitelmien laadinta aloitetaan yhteistyössä rakennusviraston kanssa. Esplanadinpuisto suojellaan asemakaavalla. arkkitehti Anne Karppinen, p arkkitehti Kajsa Lybeck, p maisema-arkkitehti Anu Lamminpää, p Helsingin liikekeskusta Forumin liikekeskusta laajennetaan. Rakennustyöt käynnistyvät vuoden 2012 aikana. Liikekeskustaan Kluuvin ja Kampin kaupunginosiin laaditaan kortteli- ja tonttikohtaisia kaavamuutoksia kiinteistönomistajien aloitteesta. Liittymisestä keskustan maanalaisen huoltoliikenteen ja pysäköinnin järjestelmään seuraa kiinteistöjen kehittämiseen liittyviä asemakaavan muutoksia. Gasellikorttelin asemakaavoitusta jatketaan mm. Rautatalon ja Litoniuksen talon tonteilla. Erottajalle laaditaan asemakaavan muutos ja ympäristösuunnitelma. Pisara-radan suunnittelua sekä sen keskusta-aseman lippuhallien sekä katutasoon ja korttelialueille johtavien jalankulkuyhteyksien suunnittelua jatketaan. projektipäällikkö Ilpo Forssén, p arkkitehti Anne Karppinen, p arkkitehti Sanna Lahti, p arkkitehti Kajsa Lybeck, p Keskustan maanalainen huolto ja pysäköinti Keskustan maanalainen huoltoliikennetunneli on otettu käyttöön. Suunnittelua jatketaan laatimalla hankekohtaisia tunneliin liittyviä maanalaisia asemakaavan muutoksia. Huoltotunnelin itäosaan tutkitaan alueen kortteleita palvelevan Kluuvin logistiikkakeskuksen rakentamista. projektipäällikkö Ilpo Forssén, p insinööri Seija Narvi, p Yliopiston keskustakampus Yliopiston keskustakampuksen alueesta kehitetään toiminnallinen kokonaisuus peruskorjaamalla kiinteistöjä ja liittämällä niitä toisiinsa jalankulkuväylillä. Katuympäristön jalankulkuoloja parannetaan ja korttelialueet liitetään Kluuvin huoltotunneliin. Keskustakampuksen alueelle laaditaan tonttikohtaisia asemakaavan muutoksia yliopiston suunnitelmien perusteella. arkkitehti Anne Karppinen, p arkkitehti Sanna Lahti, p Kävelykeskusta Keskustan maanalainen pysäköinti ja huoltoliikenne tarjoavat mahdollisuuksia kävelykeskustan laajentamiselle sekä jalankulun ja pyöräilyn olojen parantamiselle sekä julkisten tilojen laadulliselle parantamiselle. H.F. Antellin aukiolle sekä Erottajalle laaditaan ympäristö- ja liikennesuunnitelmat. Kävelykeskustan julkisen tilan kaupunkikuvallista ilmettä, toiminnallisuutta sekä valaistusta kehitetään. arkkitehti Anne Karppinen, p arkkitehti Sanna Lahti, p arkkitehti Kajsa Lybeck, p diplomi-insinööri Pekka Nikulainen, p Eteläsatama Eteläsataman rantavyöhyke on nykyisellään pääosin sataman terminaali- ja pysäköintialuetta. Eteläsataman alue ja matkustajasatama halutaan liittää paremmin osaksi keskustan kaupunkirakennetta. Eteläsataman ranta-alueen, työnimeltään Kirjava Satama, suunnittelusta on käynnissä kansainvälinen ideakilpailu, joka ratkaistaan keväällä Suunnittelukilpailun jälkeen käynnistetään alueen asemakaavan muutostyö. Helsingin kaupungin ja Guggenheimin säätiön selvityksen perusteella valmisteellaan museon suunnittelukilpailua varten asemakaavalliset ja kaupunkivalliset lähtökohdat. toimistopäällikkö Satu Tyynilä, p villaområde och det angränsande området för spårtrafiken inleds. De gamla byggnaderna i Fågelsången skyddas och det omgivande parkområdet öppnas för allmänheten och görs tryggare. Bangårdsområdets västra gräns söder om Fågelsångens bro justeras efter de krav som växlingsspåret ställer. Den exakta placeringen av gång- och cykelbron som kommer att korsa bangården mellan Kajsaniemi och Tölövikens park justeras enligt kraven i den utredning av byggbarhet som utarbetats. Utarbetningen av genomförandeplanerna för Kajsaniemiparken, universitetets botaniska trädgård och Tokoistranden inleds i samarbete med byggnadskontoret. Esplanadparken skyddas med en detaljplan. arkitekt Anne Karppinen, tfn arkitekt Kajsa Lybeck, tfn landskapsarkitekt Anu Lamminpää, tfn Helsingfors affärscentrum Forums affärscentrum byggs ut. Byggarbetena inleds under år För affärscentrumet i Gloet och Kampen görs planändringar för enskilda kvarter och tomter på fastighetsägarnas initiativ. Fastigheternas anslutning till den underjordiska servicetrafiken och parkeringen i centrum kräver detaljplaneändringar med koppling till utvecklingen av fastigheterna. Detaljplaneringen av Gasellkvarteret fortsätter för bland annat Järnhusets och Litoniuska husets tomter. För Skillnaden utarbetas en detaljplaneändring och en miljöplan. Planeringen av Pisara-banan och biljetthallarna på dess centrumstation samt gångförbindelserna till gatuplan och kvartersområdena fortsätter. projektchef Ilpo Forssén, tfn arkitekt Anne Karppinen, tfn arkitekt Sanna Lahti, tfn arkitekt Kajsa Lybeck, tfn Den underjordiska servicen och parkeringen i centrum Den underjordiska servicetrafiktunneln i centrum har tagits i bruk. Planeringen fortsätter med att man gör underjordiska detaljplaneändringar för enskilda projekt med anknytning till tunneln. Byggandet av Gloets logistikcentral som betjänar kvarteren i området kring servicetunnelns östra ända utreds. projektchef Ilpo Forssén, tfn ingenjör Seija Narvi, tfn Universitetets centrumcampus Universitetsområdets centrumcampus utvecklas till en funktionell helhet genom ombyggnad och genom att förena fastigheterna med hjälp av gångpassager. Gatumiljön görs mer fotgängarvänlig och kvartersområdena ansluts till Gloets servicetunnel. För centrumcampusområdet utarbetas tomtspecifika detaljplaneändringar utgående från universitetets planer. arkitekt Anne Karppinen, tfn arkitekt Sanna Lahti, tfn Fotgängarcentrum Tack vare den underjordiska parkeringen och servicetrafiken i centrum kan fotgängarcentrumet utvidgas samt arrangemangen för gång- och cykeltrafiken och kvaliteten på de offentliga lokalerna förbättras. För H. F. Antells plats och Skillnaden utarbetas miljö- och trafikplaner. Stadsbildens karaktär i fotgängarcentrumet samt områdets funktionalitet och belysning utvecklas. arkitekt Anne Karppinen, tfn arkitekt Sanna Lahti, tfn arkitekt Kajsa Lybeck, tfn diplomingenjör Pekka Nikulainen, tfn Södra hamnen Södra hamnens strandzon utgörs för närvarande huvudsakligen av hamnens terminal- och parkeringsområde. Avsikten är att ansluta Södra hamnen och passagerarhamnen på ett bättre sätt till innerstadens stadsstruktur. För planeringen av Södra hamnens strandområde, som går under arbetsnamnet En brokig hamn pågår en allmän internationell idétävling som avgörs våren Efter planeringstävlingen inleds ändringsarbetet av områdets detaljplan. På basis av Helsingfors stads och Guggenheim-stiftelsens utredning bereds de detaljplane- och stadsbildsrelaterade utgångspunkterna för planeringstävlingen. byråchef Satu Tyynilä, tfn

14 Länsisatama Västra hamnen Länsisatama Länsisatama on Helsingin kantakaupungin lounaisrannoille muodostuva kaupunginosa, jossa tulee sen valmistuttua asumaan liki helsinkiläistä. Alueeseen kuuluvat Jätkäsaari, Munkkisaari ja Ruoholahti osa-alueineen. Jätkäsaari vapautui rakentamiselle, kun tavarasatama muutti alueelta Vuosaareen. Aluetta rakennetaan jo ja usean osa-alueen asemakaavoitus on käynnissä. 9. Telakkaranta Telakalta vapautuvalle alueelle Hietalahden vesialueen ja Telakkakadun väliin suunnitellaan asuntorakentamista ja hotellia. Maantasokerroksiin kaavaillaan liike- ja studiotiloja. Elävän musiikin yhdistys ELMU:n toiminta on tarkoitus siirtää purettavasta Nosturista vuonna 1916 rakennettuun konepajahalliin. Ranta avataan jalankululle ja laituripaikko- Västra hamnen Stadsdelen Västra hamnen byggs på de sydvästra strandområdena kring Helsingfors innerstad. När området står klart kommer nästan Helsingforsbor att bo där. Till området hör Busholmen, Munkholmen och Gräsviken med delområden. Busholmen blev ledigt för nybygge när godshamnen flyttade bort från området till Nordsjö. Byggandet på området är redan i gång och detaljplaneringen av flera delområden pågår. 9. Docksstranden I området mellan Sandvikens vattenområde och Docksgatan, som blir ledigt efter att varvet lagts ned, planeras bostäder och ett hotell. Lokalerna på gatuplan planerar man att använda som affärslokaler och studior. Avsikten är att Föreningen för levande musik ELMU flyttar sin verksamhet från Nosturi som ska rivas till en maskinverkstad från ja varataan perinnelaivoille. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset suojellaan. arkkitehti Kirsi Rantama, p Hernesaaren pohjoisosat Hernesaaren pohjoisimmat asuinkorttelit sekä säilyvät ja suojeltavat rakennukset asemakaavoitetaan. Kaavoitus käynnistetään sen jälkeen, kun kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksen. arkkitehti Jari Huhtaniemi p Hernesaaren eteläosat Hernesaaren eteläosien asemakaavoitus käynnistetään sen jälkeen, kun kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksen. Kaavaalueeseen kuuluvat uusi risteilijälaituri, kaksi venesatamaa, helikopterikenttä sekä veneilyyn liittyvät toimitilakorttelit. arkkitehti Jari Huhtaniemi p år Stranden öppnas för gångtrafik och kajplatser reserveras för traditionella fartyg. De kulturhistoriskt värdefulla byggnaderna skyddas. arkitekt Kirsi Rantama, tfn Norra delarna av Ärtholmen De nordligaste bostadskvarteren på Ärtholmen samt byggnader som ska bevaras och skyddas tas med i detaljplanen. Planläggningen inleds efter att stadsplaneringsnämnden har godkänt förslaget till delgeneralplan för Ärtholmen. arkitekt Jari Huhtaniemi, tfn Södra delarna av Ärtholmen Detaljplaneringen av Ärtholmens södra delar inleds efter att stadsplaneringsnämnden har godkänt förslaget till delgeneralplan för Ärtholmen. Till planeområdet hör en kaj för kryssningsfartyg, två båthamnar, en helikopterplatta samt kvarter med lokaler för båtfarare. arkitekt Jari Huhtaniemi, tfn Saukonlaituri Jätkäsaaren luoteisosassa sijaitsevalle Saukonlaiturin alueelle rakennetaan kodit asukkaalle. Suuressa opiskelija-asuntokorttelissa asuu tulevaisuudessa yli 400 opiskelijaa. Vanhan, suojellun Saukonlaiturin ääreen on suunnitteilla venehotelli. Alueen länsiosaan kaavaillun kanavan suunnitelmia tarkennetaan. Kanavaan rajautuvien townhouse- kortteleiden suunnitelmia viedään eteenpäin Helsinki Townhouse -kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. arkkitehti Pia Sjöroos, Jätkäsaaren Bunkkeri ja naapurikorttelit Kaavassa aiemmin koulukäyttöön varattu tontti muutetaan asuinkerrostalokortteliksi. Vanhaan varastorakennus Bunkkeriin varataan tilat koululle, liikuntatiloille ja muille julkisille toiminnoille. Katolle varataan mahdollisuus rakentaa rivitalokortteli. projektipäällikkö Matti Kaijansinkko p Jätkäsaaren tornihotelli Jätkäsaaren itärannalla makasiinien pohjoispuolelle kaavoitetun hotellitontin kaavaa muutetaan. Voimassa olevan asemakaavan kuusitoista kerrosta on tarkoitus muuttaa kolmeenkymmeneenkolmeen kerrokseen. Toteutuessaan hotelli on kantakaupungin korkein rakennus. Ylimpään kerrokseen kaavaillaan kahvilaa ja katolle näköalaterassia. projektipäällikkö Matti Kaijansinkko p Utterkajen På Utterkajens område på nordöstra Busholmen byggs hem för invånare. I det stora studentbostadskvarteret kommer i framtiden att bo över 400 studerande. Invid den gamla, skyddade Utterkajen planeras ett båthotell. Planerna för kanalen som skisseras i områdets västra del ska specificeras. Planerna för townhouse-kvarteren som avgränsar mot kanalen förs vidare utgående från det vinnande bidraget i Helsinki Townhouse-tävlingen. arkitekt Pia Sjöroos, tfn Busholmens Bunker och grannkvarteren Tomten som tidigare i planen reserverades för en skola ändras till ett kvarter för bostadshöghus. I Bunkern som är en gammal lagerbyggnad reserveras lokaler för en skola, idrott och annan offentlig verksamhet. Möjlighet reserveras till att bygga ett radhuskvarter på taket. projektchef Matti Kaijansinkko tfn Busholmens tornhotell Planen för hotelltomten som planlagts norr om magasinen på Busholmens östra kust ska ändras. Avsikten är att i stället för sexton våningsplan enligt den gällande detaljplanen ha trettio våningsplan. Hotellet kommer att bli den högsta byggnaden i innerstaden när det står färdigt. På det översta planet planeras ett café och på taket en utsiktsterrass. projektchef Matti Kaijansinkko tfn Lundgaard & Tranberg Arkitekter A/S Lundgaard & Tranberg Arkitekter A/S Tietoa Visualisointi Oy 14

15 Telakkaranta Dockstranden Telakkaranta Dockstranden Telakkaranta Dockstranden Hernesaari Ärtholmen 15

16 Länsisatama Västra hamnen 15. Jätkäsaaren puukortteli Jätkäsaaren pohjoispään kortteli on tarkoitus rakentaa kokonaan puurakenteisena. Maanpäälliset rakenteet, jotka yleensä tehdään betonista tai teräksestä, tehtäisiin korttelissa kokonaan puusta. Hotellitoiminnan lisäksi kortteliin kaavaillaan asumista ja toimitiloja. Korttelin suunnittelusta järjestetään kaksivaiheinen arkkitehtuurikilpailu. arkkitehti Laura Brax p Jätkäsaaren liikuntapuisto Jätkäsaaren keskelle, Länsiterminaalin viereen rakennetaan Jätkäsaaren liikuntapuisto. Liikuntapuistoon suunnitellaan kolmea isoa pelikenttää sekä useita pienempiä toiminta-alueita. Lisäksi tutkitaan skeittiparkin sijoittamista alueelle. Asemakaavatyö jatkuu rakennettavuusselvityksillä ja sataman vanhojen valaisinmastojen kuntokartoituksella. Satamatoiminnasta muistuttavia mastoja on tarkoitus käyttää pelikenttien valaistukseen. arkkitehti Pia Sjöroos, Saukonpaasi Länsisatamankadun itäpuoliseen kortteliin suunnitellaan asumista, hotellia sekä toimitiloja. Aiemmin kortteliin kaavoitetusta opetuskäytöstä on tarkoitus luopua. arkkitehti Jari Huhtaniemi, p Jätkäsaaren keskuskorttelit Jätkäsaaren kolme keskeisintä korttelia asemakaavoitetaan. Saukontorin eteläpuolelle 15. Busholmens träkvarter Avsikten är att bygga kvarteret i norra ändan av Busholmen helt i trä. De ovanjordiska konstruktionerna som vanligen byggs av betong eller stål skulle i detta kvarter byggas helt av trä. Utöver hotellverksamhet planeras också bostäder och lokaler i kvarteret. Om planeringen av kvarteret anordnas en arkitekturtävling i två faser. arkitekt Laura Brax, tfn Busholmens idrottspark Mitt på Busholmen bredvid Västra terminalen byggs Busholmens idrottspark. Till idrottsparken planeras tre stora spelplaner och flera mindre områden. Vidare undersöks möjligheterna att anlägga en skejtpark i området. Arbetet med detaljplanen fortgår i form av utredningar om byggbarhet och bedömning av konditionen på hamnens gamla ljusmaster. Avsikten är att använda masterna som påminner om hamnverksamheten för belysningen av spelplanerna. arkitekt Pia Sjöroos, tfn suunnitellaan Jätkäsaaren asukkaita palveleva keskuskortteli. Kaupalliset palvelut sijoittuvat pääasiassa katutasoon, jonka päälle kaavaillaan korkeita asuin- ja toimistotorneja. Hyväntoivonpuiston puoleisiin kortteleihin on suunnitteilla eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointiin liittyviä palveluja, esimerkiksi vanhusten palvelutalo, päiväkoti ja erityisasumista. arkkitehti Laura Brax p Jätkäsaari, Atlantinkaari Jätkäsaaren kaarevalinjaisen Hyvätoivonpuiston eteläisemmälle osalle laaditaan asemakaava. Puistoa reunustamaan suunnitellaan kantakaupunkimaista asumista. Alueen eteläosaan suunnitellaan suoraan merestä nousevaa asuinkorttelia, uimapaikkaa sekä venesatamaa. arkkitehti Kirsi Rantama, p Jätkäsaari, matkustajasatama Matkustajasataman asemakaavoitus käynnistetään. Suunnitelmissa varaudutaan laivaliikenteen kasvuun. Nykyinen terminaalirakennus on jäämässä pieneksi. Kaavassa varaudutaan uuden matkustajaterminaalin rakentamiseen. Alueen eteläkärkeen rakennetaan kaksi uutta laivapaikkaa. arkkitehti Jari Huhtaniemi p Busholmens centrala kvarter En detaljplan upprättas för de tre mest centrala kvarteren på Busholmen. Söder om Uttertorget planeras ett centrumkvarter med tjänster för invånarna på Busholmen. De kommersiella tjänsterna placeras i huvudsak på gatuplan, ovanför vilket man planerar stora bostads- och kontorstorn. Till kvarteren på Godahoppsparkens sida planeras tjänster med anknytning till välbefinnandet hos klienter i olika åldrar, till exempel ett servicehus för äldre, ett daghem och specialboende. arkitekt Laura Brax, tfn Busholmen, Atlantbågen En detaljplan upprättas för den sydligare delen av den bågformade Godahoppsparken på Busholmen. Enligt planen ska parken omges av bostäder med innerstadskaraktär. I områdets södra del planeras ett bostadskvarter som stiger rakt upp ur havet, en badplats och en båthamn. arkitekt Kirsi Rantama, tfn Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy Tietoa Visualisointi Oy Saukonlaituri Utterkaijen 17. Utterhällen I kvarteret öster om Västrahamnsgatan planeras bostäder, ett hotell och lokaler. Man avser att avstå från användningen av kvarteret för undervisning enligt den tidigare planen. arkitekt Jari Huhtaniemi, tfn Busholmen, passagerarhamnen Detaljplaneringen av passagerarhamnen inleds. I planerna finns beredskap för en ökning av fartygstrafiken. Den nuvarande terminalbyggnaden kommer snart att bli för liten. I planen förbereds byggandet av en ny passagerarterminal. I områdets sydspets byggs två nya fartygsplatser. arkitekt Jari Huhtaniemi, tfn

17 Jätkäsaarem tornihotelli Busholmens tornhotell Saukonlaituri Utterkaijen 17

18 21. Suomenlinna Unescon maailmanperintöluettelossa olevalla Suomenlinnan saariryhmällä ei ole asemakaavaa. Alueelle laaditaan suojeluasemakaava yhteistyössä Museoviraston ja Suomenlinnan hoitokunnan kanssa. Alueelle ei suunnitella merkittävää uudisrakentamista. arkkitehti Janne Prokkola, p Katajanokka, Tulli- ja pakkahuone Tulli- ja pakkahuoneen muuttamista näyttely-, myymälä- ja ravintolatiloiksi tutkitaan. Samalla rakennus suojellaan. arkkitehti Niklas Lähteenmäki, p Katajanokan pysäköintilaitos Katajanokalle on suunnitteilla noin 500 auton maanalainen pysäköintilaitos. Asemakaavan muutos koskee aluetta, jota pääosin rajaavat Satamakatu, Kruunuvuorenkatu, Mastokatu ja Kanavakatu. arkkitehti Niklas Lähteenmäki, p Ullanlinna, Punanotkonkatu 2 Tontilla oleva toimistorakennus puretaan ja paikalle rakennetaan asuinkerrostalo. arkkitehti Arja Kasanen, p Ullanlinna, Tehtaankatu 1 d Tontille rakennetaan Venäjän lähetystön asuin- ja toimitiloja. Asemakaavan muutoksessa rakennusoikeuden määrää vähennetään vastaamaan rakenteilla olevaa hanketta. arkkitehti Arja Kasanen, p Merikortteli Selvitetään asuin- ja toimistotilojen rakentamisen mahdollisuuksia Punavuoressa sijaitsevan Merikorttelin sisäpihalle. Samalla tarkennetaan arvokkaan teollisuuskiinteistön suojelumääräyksiä. arkkitehti Pia Kilpinen, p Kaartin lasaretti Vanhalle sairaala-alueelle laaditaan asemakaavan muutos, jossa alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta suojellaan. Samalla tutkitaan rakennuksen tuleva käyttö ja mahdollisuus lisärakentamiseen. arkkitehti Pia Kilpinen, p Punavuori, Ajurien tallit Punavuorenkatu 16:ssa sijaitsevan asuinkorttelin sisäpihan vanha hevostalli peruskorjataan ja muutetaan asunto-, ateljee-, ja työtilakäyttöön. Rakennus suojellaan asemakaavassa. Samalla tarkistetaan ja täydennetään myös kadunvarsirakennusta koskevat suojelumääräykset. arkkitehti Pia Kilpinen, p Marian sairaala Alue poistuu sairaalakäytöstä ja osaa rakennuksista suunnitellaan eteläisten kaupunginosien terveyskeskuksen käyttöön. Rakennusten uutta käyttöä tutkitaan ja selvitetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. arkkitehti Pia Kilpinen, p Albertinkatu 27 Entinen liikerakennustontti muutetaan pääosin asuinkäyttöön. Mahdollisuutta rakentaa tulevien asukkaiden yhteistiloja rakennuksen katolle tutkitaan. arkkitehti Pia Kilpinen, p Linnanmäki Huvipuistossa oleville vesilinnoille suunnitellaan uutta käyttöä ja selvitetään pysäköinnin järjestäminen. arkkitehti Arja Kasanen, p Taivallahden kasarmialue Puolustusvoimilta vapautuva Taivallahden kasarmialue tulee uuteen käyttöön. Rakennukset suojellaan ja ne on tarkoitus muuttaa asumiseen sekä myymälätiloiksi. arkkitehti Janne Prokkola, p Lääkärinkatu Lääkärinkadun pohjoispuolelle suunnitellaan alueen maiseman, mittakaavan ja Keskuspuiston merkityksen huomioon ottava pienkerrostalojen eli ns. kaupunkivillojen kokonaisuus. arkkitehti Janne Prokkola, p Mannerheimintie 97 Olemassa olevan seniori- ja palvelutalon laajentumismahdollisuuksia tutkitaan. arkkitehti Kerttu Kurki-Issakainen, p Sveaborg För ögruppen Sveaborg, som finns på Unescos världsarvslista, finns ingen detaljplan. För området upprättas en skyddsdetaljplan i samarbete med Museiverket och Sveaborgs förvaltningsnämnd. Ingen omfattande nybyggnation planeras i området. arkitekt Janne Prokkola, tfn Skatudden, Tull- och packhuset Man undersöker ombyggnaden av tull- och packhuset till utställnings-, butiks- och restauranglokaler. Samtidigt ska byggnaden skyddas. arkitekt Niklas Lähteenmäki, tfn Skatuddens parkeringsanläggning På Skatudden planeras en underjordisk parkeringsanläggning för cirka 500 bilar. Detaljplaneändringen rör ett område som huvudsakligen avgränsas av Hamngatan, Kronobergsgatan, Mastgatan och Kanalgatan. arkitekt Niklas Lähteenmäki, tfn Ulrikasborg, Röddäldsgatan 2 Kontorsbyggnaden som finns på tomten ska rivas och ersättas med ett bostadshöghus. arkitekt Arja Kasanen, tfn Ulrikasborg, Fabriksgatan 1 d På tomten byggs bostads- och kontorslokaler för Rysslands ambassad. Byggrätten minskas genom en detaljplaneändring till att motsvara det aktuella projektet. arkitekt Arja Kasanen, tfn Havskvarteret Möjligheten att bygga bostäder och kontorslokaler på innergården till Havskvarteret i Rödbergen utreds. Samtidigt granskas skyddsbestämmelserna för den värdefulla industrifastigheten. arkitekt Pia Kilpinen, tfn Gardets lasarett För det gamla sjukhusområdet utarbetas en detaljplaneändring, genom vilken områdets kulturhistoriskt värdefulla byggnadsbestånd skyddas. Samtidigt undersöks byggnadens framtida användning och möjligheterna till tilläggsbyggande. arkitekt Pia Kilpinen, tfn Rödbergen, Kuskstallarna Det gamla häststallet på innergården i bostadskvarteret på Rödbergsgatan 16 grundrenoveras och byggs om till bostäder, ateljéer och arbetslokaler. Byggnaden skyddas i detaljplanen. Samtidigt granskas och kompletteras skyddsbestämmelserna för byggnaden mot gatan. arkitekt Pia Kilpinen, tfn Maria sjukhus Sjukhusverksamheten i området upphör och man planerar att omdisponera en del av byggnaderna för de södra stadsdelarnas hälsovårdscentraler. En utredning om den nya användningen av byggnaderna har inletts och möjligheterna till kompletteringsbyggande utreds. arkitekt Pia Kilpinen, tfn Albertsgatan 27 Den forna lokaltomten omdisponeras till att i huvudsak användas för boende. Möjligheten att bygga gemensamma lokaler för de kommande invånarna på byggnadens tak utreds. arkitekt Pia Kilpinen, tfn Borgbacken Nya användningsmål planeras för vattenborgarna i nöjesparken. Dessutom utreds parkeringsarrangemangen. arkitekt Arja Kasanen, tfn Edesvikens kasernområde Då försvarsmakten lämnar Edesviken blir kasernområdet ledigt för andra ändamål. Byggnaderna skyddas och avsikten är att bygga om dem till bostäder och affärer. arkitekt Janne Prokkola, tfn Läkaregatan På norra sidan av Läkaregatan planeras en helhet av låga våningshus eller så kallade. stadsvillor som beaktar områdets landskap, skala och Centralparkens betydelse. arkitekt Janne Prokkola, tfn

19 35. Hakaniemen tavaratalo HOK-Elannon tavaratalon ja toimistorakennusten tontille laaditaan asemakaavan muutos. Tavaratalon myymälätiloja laajennetaan kellarikerrokseen ja rakennus suojellaan. arkkitehti Martin Bunders p Hakaniementori Hakaniementorin pysäköintilaitossuunnitelmia laajennetaan siten, että laitoksen ja Ympyrätalon väliselle maanalaiselle alueelle suunnitellaan liiketilaa päivittäistavaramyymälöitä varten. arkkitehti Janne Prokkola, p Hakaniemensillan ympäristö Selvitetään Hakaniemensillan uusimista. Samalla tutkitaan maankäytön tiivistämistä Merihaan ja Hakaniementorin välisellä alueella. arkkitehti Janne Prokkola, p Kallio, Toinen linja 3 Alun perin panttikonttorina toimineeseen suojeltuun toimistorakennukseen suunnitellaan asuntoja. arkkitehti Niklas Lähteenmäki, p Alppiharju, Helsinginkuja 6 Asunto-osakeyhtiön tontille suunnitellaan täydennysrakentamista. arkkitehti Niklas Lähteenmäki, p Alppiharju, Sturenkatu 2a Entisen Kotitalousopettajaopiston tontti muutetaan toimistokäyttöön. arkkitehti Niklas Lähteenmäki, p Sörnäinen, Verohallinnon tilat Sörnäisissä Kaikukatu 5:ssä ja Haapaniemenkatu 4:ssä sijaitsevien rakennusten uutta käyttöä Verohallinnon tiloiksi tutkitaan. Osa rakennuksista tullaan purkamaan ja korvaamaan uudisrakennuksilla. Tiloihin suunnitellaan työpaikkoja n henkilölle. arkkitehti Pia Kilpinen, p Vallila, OP-Pohjolan kortteli OP-Pohjolan korttelin ja sen lähiympäristön asemakaava muutetaan. OP-Pohjolalle on tulossa uudet toimitilat alueelle. Korttelin ja Päijänteentien katu- ja puistoalueen maanalaisiin tiloihin suunnitellaan maanalaisen pysäköintitilan rakentamista. Suunnittelualueeseen kuuluu myös Teollisuuskadun rinnakkaiskatu. arkkitehti Martin Bunders p Vallilan teollisuusalue Vallilan teollisuusalueen teollisuus- ja varastotonttien asemakaava muutetaan niin että tonteilla sallitaan toimisto-, opetus-, myymälä- ja ympäristöä häiritsemätön teollisuusja varastotoiminta. Osa rakennuksista suojellaan asemakaavalla. arkkitehti Martin Bunders, p Käpylä, Olympiakylä ja Kisakylä Olympiakylän ja Kisakylän rakennuskanta ja ympäristö suojellaan asemakaavalla siten, että alueiden kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävät arvot ja ominaisuudet säilyvät. Valmistelun yhteydessä laaditaan myös rakentamistapaohjeet. arkkitehti Niklas Lähteenmäki, p Käpylä, Osmonkulma Puu-Käpylän kahden korttelin rakennuskanta ja ympäristö suojellaan asemakaavalla siten, että alueen kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävät arvot ja ominaisuudet säilyvät. arkkitehti Niklas Lähteenmäki, p Länsi-Käpylä Länsi-Käpylän asemakaavan muutostyö jatkuu. Alueen rakennushistoriallista selvitystä sekä rakennustapaohjeita laaditaan parhaillaan. Alueen rakennusoikeus ja alueen sekä rakennuskannan suojelu määritellään siten, että kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävät arvot ja ominaisuudet säilyvät. Suunnittelualueeseen kuuluvat Käpylän länsiosan pientaloalue, käärmetalo, suurperheisten korttelin rakennukset, sekä Kisakylään kuuluvat Koskelantien pohjoispuolella sijaitsevat kahden tontin rakennukset. arkkitehti Paula Kinnunen, p Mannerheimvägen 97 Möjligheterna till att utvidga det befintliga senior- och servicehuset utreds. arkitekt Kerttu Kurki-Issakainen, tfn Hagnäs varuhus För HOK Elantos tomt med varuhus och kontorsbyggnader görs en detaljplaneändring. Varuhusets försäljningslokaler byggs ut till källarplanet och byggnaden skyddas. arkitekt Martin Bunders, tfn Hagnäs torg Planerna för parkeringsanläggningen vid Hagnäs torg utvidgas så att det planeras lokaler för dagligvaruhandeln under jorden mellan anläggningen och Cirkelhuset. arkitekt Janne Prokkola, tfn Omgivningen kring Hagnäs bro Förnyandet av Hagnäs bro utreds. Samtidigt undersöks möjligheterna att intensifiera markanvändningen i området mellan Havshagen och Hagnäs torg. arkitekt Janne Prokkola, tfn Berghäll, Andra linjen 3 Bostäder planeras till den skyddade kontorsbyggnaden som ursprungligen var pantkontor.. arkitekt Niklas Lähteenmäki, tfn Åshöjden, Helsingegränd 6 På bostadsaktiebolagets tomt planeras kompletteringsbyggande. arkitekt Niklas Lähteenmäki, tfn Åshöjden, Sturegatan 2A Tomten för det forna läroverket för hushållslärare omdisponeras för kontor. arkitekt Niklas Lähteenmäki, tfn Sörnäs, Skatteförvaltningens lokaler Man utreder om byggnaderna på Ekogatan 5 och Aspnäsgatan 4 i Sörnäs kunde användas som lokaler för Skatteförvaltningen. En del av byggnaderna kommer att rivas och ersättas med nybyggen. Lokalerna blir utrymme för ungefär arbetsplatser. arkitekt Pia Kilpinen, tfn Vallgård, OP-Pohjolas kvarter Detaljplanen för OP-Pohjolas kvarter och dess näromgivning ändras. OP-Pohjola kommer att få nya lokaler på området. Till de underjordiska lokalerna i kvarteret och under gatu- och parkområdet på Päijännevägen planeras en underjordisk parkeringsanläggning. Även parallellgatan till Industrigatan hör till planeringsområdet. arkitekt Martin Bunders, tfn Industriområdet i Vallgård Detaljplanen för industri- och lagertomterna i Vallgård ändras att tillåta kontors-, undervisnings- och affärsverksamhet samt industri- och lagerverksamhet som inte stör omgivningen på tomterna. En del av byggnaderna skyddas med detaljplan. arkitekt Martin Bunders, tfn Kottby, Olympiabyn och nya Olympiabyn Byggnadsbeståndet och miljön i Olympiabyn och den nya Olympiabyn skyddas med en detaljplan så att områdenas kulturhistoriskt och arkitektoniskt betydande värden och egenskaper bevaras. I samband med beredningen utarbetas även anvisningar om byggsätt. arkitekt Niklas Lähteenmäki, tfn Kottby, Osmonkulma Byggnadsbeståndet och miljön i två kvarter i Kottby skyddas med detaljplan så att områdenas kulturhistoriskt och arkitektoniskt betydande värden och egenskaper bevaras. arkitekt Niklas Lähteenmäki, tfn Västra Kottby Ändringen av detaljplanen för Västra Kottby fortsätter. En byggnadshistorisk utredning över området och anvisningar om byggsätt utarbetas som bäst. Byggrätten och byggnadsskyddet på området bestäms så att de kulturhistoriskt och arkitektoniskt värdefulla värdena och egenskaperna bevaras. Till planeringsområdet hör småhusområdet i västra delen av Kottby, ormhuset, byggnaderna i storfamiljskvarteren samt byggnaderna på två tomter norr om Forsbyvägen som hör till Olympiabyn. arkitekt Paula Kinnunen, tfn

20 Kalasatama Fiskehamnen Kalasatama Kalasataman kaupunginosa rakentuu entiselle satama-alueelle Helsingin itäiseen kantakaupunkiin. Alueen palvelut keskittyvät Kalasataman metroaseman ympärille syntyvään Kalasataman keskukseen. Valmistuttuaan Kalasatamassa tulee olemaan asukasta. Asemakaavoitus on parhaillaan käynnissä esimerkiksi Verkkosaaressa, Sörnäistenniemessä ja Hanasaaressa. 44. Verkkosaaren eteläosa Kalasataman keskuksen pohjoispuolelle suunnitellaan asuinalue yhteensä noin asukkaalle. Alueen suunnittelussa pyritään painottamaan kaupunkimaista asumista meren rannalla ja hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella. Asemakaavat laaditaan yhteistyössä rakennuttajien kanssa. projektipäällikkö Tuomas Hakala, p arkkitehti Ulla Kuitunen, p Fiske hamnen Stadsdelen Fiskehamnen byggs på det före detta hamnområdet i östra delarna av Helsingfors innerstad. Tjänsterna i området koncentreras till Fiskehamnens centrum kring metrostationen. När Fiskehamnen är färdig klar kommer det att finnas invånare i området. Detaljplaneringen pågår som bäst till exempel för Nätholmen, Sörnäsudden och Hanaholmen. 44. Nätholmens södra del I området norr om Fiskehamnens centrum planeras ett bostadsområde för cirka invånare. I planeringen av området försöker man betona urbant boende på kusten och längs goda kollektivtrafikförbindelser. Detaljplanerna utarbetas i samarbete med byggherrarna. projektchef Tuomas Hakala, tfn arkitekt Ulla Kuitunen, tfn Kalasataman keskus Metroasemaa ympäröivien kortteleiden toteutuksesta käyty kilpailu ratkesi keväällä Tulosten perusteella alueelle laadittiin asemakaavan muutos, joka käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa syksyllä Kalasataman keskuksen rakentaminen on käynnissä ja keskuksen on arvioitu valmistuvan noin vuonna Keskus rakennetaan metroaseman ympärille, mutta nykyinen asema kokee täydellisen muodonmuutoksen. Kokonaisuuteen kuuluu kahdeksan tornitaloa, jotka sijoittuvat Itäväylän yli rakennettavan viherkannen ympärille. Torneissa on kerrosta. Keskukseen tulee erikokoisia liiketiloja, kaupungin sosiaali- ja terveysasema, asuntoja yli asukkaalle, toimistoja ja hotelli. Lisäksi siellä toimii liikenneterminaali, jossa voi vaihtaa liikennevälineestä toiseen. projektipäällikkö Tuomas Hakala, p Fiskehamnens centrum En tävling om byggandet av kvarteren kring metrostationen avgjordes våren Utgående från resultaten gjordes en detaljplaneändring för området. Ändringen behandlades av stadsplaneringsnämnden hösten Byggandet av Fiskehamnens centrum pågår och man har uppskattat att det ska stå klart kring år Centrumet byggs omkring metrostationen men den nuvarande stationen går igenom en fullständigt omvandling. Till helheten hör åtta tornhus som placeras kring ett gröndäck som byggs över Österleden. Tornen kommer att ha våningar. I centrumet kommer det att finnas olika stora affärslokaler, stadens social- och hälsostation, bostäder för mer än invånare, kontor och ett hotell. Dessutom kommer där att finnas en trafikterminal där man kan byta kommunikationsmedel. projektchef Tuomas Hakala, tfn Arcada II Kalasataman pohjoisosassa ammattikorkeakoulu Arcadan laajennukselle varatulle tontille laaditaan asemakaavamuutos tarkennettujen rakennussuunnitelmien sekä alueen muuttuvien liikennejärjestelyjen vuoksi. arkkitehti Ulla Kuitunen, p Sörnäistenniemi Alueelle on suunniteltu rakennettavaksi 4-8- kerroksinen asuinkerrostalo. Esirakennustyöt alueella ovat käynnissä. Korttelista järjestettiin tontinluovutuskilpailu, jonka voitti Lujatalo Oy. projektipäällikkö Tuomas Hakala, p Hanasaari Sörnäisten rantatien varrelle Hanasaaren voimalaitosalueen länsireunalle laaditaan asemakaava uudelle toimitilarakennukselle. Hanketta valmistellaan yhteistyössä Helsingin Energian kanssa. arkkitehti Ulla Kuitunen, p Capellan puistotien korttelit Verkkosaaren ja Hermannin rantatien väliin suunnitellaan yhteistyössä Helsingin asuntotuotantotoimiston kanssa asuntokortteleita. Kortteleiden suunnittelussa huomioidaan erilaisten asuntotyyppien tarpeet. arkkitehti Ulla Kuitunen, p Arcada II För tomten i Fiskehamnens norra del som reserverats för tillbyggnad av yrkeshögskolan Arcada görs en detaljplaneändring på grund av att byggplanerna specificerats och för att trafikarrangemangen i området förändras. arkitekt Ulla Kuitunen, tfn Sörnäsudden (2181_3 Till området planeras ett bostadshöghus med 4 8 våningsplan. De förberedande byggarbetena på området pågår. En tomtöverlåtelsetävling ordnades om kvarteret som Lujatalo Oy vann. projektchef Tuomas Hakala, tfn Hanaholmen En detaljplan utarbetas för en ny lokalbyggnad för västra kanten av Hanaholmens kraftverksområde längs Sörnäs strandväg. Projektet bereds i samarbete med Helsingfors Energi. arkitekt Ulla Kuitunen, tfn Kvarteren vid Capellas allé Mellan Nätholmen och Hermanstads strandväg planeras bostadskvarter i samarbete med Helsingfors bostadsproduktionsbyrå. I planeringen av kvarteren beaktas olika bostadstypers behov. arkitekt Ulla Kuitunen, tfn Jarmo Roiko-Jokela Helin & Co Arkkitehdit Jarmo Roiko-Jokela 20

21 Kuvia Kalasatamasta Bilder från Fiskehamnen Ville Riikonen / Voima Graphics 21

22 53. Käpylä, Mäkelänkatu 95 Mäkelänkadun varressa olevan entisen pankkirakennuksen paikalle suunnitellaan täydennysrakentamista asuinkäyttöön. Pankkirakennus on tarkoitus purkaa, muut rakennukset suojella. arkkitehti Paula Kinnunen, p Koskelan sairaala-alue Koskelan sairaala-alue ja Kunnalliskodintiellä sijaitsevien pesuloiden alue vapautuvat toimintojen siirtyessä muualle. Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii alueesta selvitystä ja viitesuunnitelmaa, jonka pohjalta laaditaan asemakaava. Siinä määritellään alueen suojeltavat rakennukset ja täydennysrakentamismahdollisuudet. arkkitehti Paula Kinnunen, puhelin Koskelan varikko Koskelan varikon laajennuksesta laaditaan asemakaavan muutos, jossa raitiovarikon tiloja laajennetaan ja osa rakennuksista suojellaan. arkkitehti Martin Bunders, p Lauttasaari, Vattuniemi Toimisto- ja teollisuustontteja kaavoitetaan asuntokäyttöön. Osassa kohteista rakennuksen käyttötarkoitus muutetaan asumiseen, osassa muutos edellyttää uudisrakentamista. arkkitehti Martin Bunders, p Lauttasaaren ostoskeskus ja metron sisäänkäynnit Nykyisen ostoskeskuksen tilalle on tarkoitus rakentaa uusi ostoskeskus- ja asuinrakennus. Tontin lounaiskulmaan Otavantien ja Kauppaneuvoksentien risteykseen rakennetaan sisäänkäynti metroasemalle. Lauttasaarentie 25:een muodostetaan metron liityntäbussien kääntymis- ja pysäköimispaikka ja järjestetään ajoyhteys metroaseman maanalaiseen pysäköintilaitokseen ja väestösuojaan. arkkitehti Anja Niera, p Lauttasaaren lounaisosa Rakennuskiellossa olevan alueen vanhentuneiden asemakaavojen ajantasaistamistyötä jatketaan. Alue säilyttää nykyisen luonteensa ja rakennussuojelu otetaan huomioon suunnittelussa. arkkitehti Anja Niera, p Lauttasaaren koillisosan kerrostaloalue Rakennuskiellossa olevan alueen vanhentuneiden asemakaavojen ajantasaistamistyötä jatketaan. Alue säilytetään väljänä, vehreänä asuinalueena rakennussuojelu huomioon ottaen. arkkitehti Anja Niera, p Lauttasaari, Lohiapajanlahden alue Venesataman lahden ja ranta-alueiden vireillä olevaa kaavoitustyötä kehitetään ja jatketaan. Eteläosaan tulee uusi asuinkortteli. Satamajärjestelyt pysyvät pääosin entisellään, osittain siirtyvät ulommaksi merelle päin. Kevyen liikenteen yhteydet paranevat rannassa. arkkitehti Anja Niera, p Katajaharju Katajaharjun kohdalla Lauttasaaressa tutkitaan mahdollisuutta viedä Länsiväylä tunneliin niin, että alueelle voitaisiin rakentaa Lauttasaaren rakennetta täydentävää asunto- ja työpaikkarakentamista. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Katajaharjun ja Lauttasaarenmäen alueen asemakaavan muutosluonnoksen vuonna projektipäällikkö Mikko Reinikainen, p Myllykallion koulu Myllykallion koulun laajennusta ryhdytään suunnittelemaan. arkkitehti Anja Niera, p Lauttasaari, Lauttasaarentie 1 Osoitteessa Lauttasaarentie 1 sijaitseva liike- ja toimistokäytössä oleva rakennus on tarkoitus purkaa. Tontti muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi asemakaavan muutosta varten laaditun viitesuunnitelman pohjalta. arkkitehti Paula Kinnunen, p Kottby, Backasgatan 95 På platsen av den före detta bankbyggnaden på Backasgatan planeras kompletteringsbyggande av bostäder. Avsikten är att riva bankbyggnaden och skydda de övriga byggnaderna. arkitekt Paula Kinnunen, tfn Forsby sjukhusområde Forsby sjukhusområde och området med Kommunalhemsvägens tvätterier blir lediga då verksamheterna flyttar. Stadsplaneringskontoret upprättar en utredning om området samt en referensplan som används som underlag för detaljplanen. I den fastställs vilka byggnader i området som ska skyddas och möjligheterna till kompletteringsbyggande. arkitekt Paula Kinnunen, tfn Depån i Forsby För utbyggnaden av Forsby depå utarbetas en detaljplaneändring, i vilken spårvagnsdepåns lokaler utvidgas och en del byggnader skyddas. arkitekt Martin Bunders, tfn Drumsö, Hallonnäs Kontors- och industritomter planläggs för boende. I en del av objekten omdisponeras byggnaden till boende, i en del förutsätter ändringen nybyggnation. arkitekt Martin Bunders, tfn Drumsö köpcentrum och ingångarna till metron Avsikten är att ersätta det nuvarande köpcentret med ett nytt köpcentrum och bostäder. I det sydvästra hörnet av tomten i korsningen av Karlavägen och Kommerserådsvägen byggs en ingång till metrostationen. Vid Drumsövägen 25 byggs en vändoch parkeringsplats för metrons matarbussar. Därtill ordnas en körförbindelse till metrostationens underjordiska parkeringsanläggning och befolkningsskyddet. arkitekt Anja Niera, tfn Sydvästra delen av Drumsö Uppdateringen av föråldrade detaljplaner fortsätter i området där byggförbud gäller. Området bevarar sin nuvarande prägel och byggnadsskyddet beaktas i planeringen. arkitekt Anja Niera, tfn Höghusområdet i nordöstra delen av Drumsö Uppdateringen av föråldrade detaljplaner fortsätter i området där byggförbud gäller. Området bevaras som ett öppet, lummigt bostadsområde och byggnadsskyddet beaktas. arkitekt Anja Niera, tfn Drumsö, Laxvarpsviken Man fortsätter och utvecklar det pågående planläggningsarbetet för båthamnens vik och strandområden. I den södra delen byggs ett nytt bostadskvarter. Hamnarrangemangen bevaras i huvudsak oförändrade och flyttas delvis längre ut mot havet. Gångoch cykellederna på stranden blir bättre. arkitekt Anja Niera, tfn Enåsen Vid Enåsen på Drumsö undersöks möjligheten att anlägga en tunnel för Västerleden för att bostäder och affärslokaler som kompletterar Drumsös stadsstruktur ska kunna byggas. Stadsplaneringsnämnden godkände utkastet till detaljplaneändringen för Enåsen och Drumsöbacken år projektchef Mikko Reinikainen, tfn Skolan Myllykallion koulu Planeringen av utbyggnaden av Myllykallio skola inleds. arkitekt Anja Niera, tfn Drumsö, Drumsövägen 1 Man avser riva affärs- och kontorsbyggnaden på adressen Drumsövägen 1. Tomten ska utgående från en referensplan som utarbetats för en detaljplaneändring ändras till ett kvartersområde för bostadshöghus. arkitekt Paula Kinnunen, tfn Drumsö, Enåsens östra strand Uppdateringen av föråldrade detaljplaner fortsätter i området där byggförbud gäller. Området bevarar sin nuvarande prägel och byggnadsskyddet beaktas i planeringen. arkitekt Paula Kinnunen, tfn

23 64. Lauttasaari, Katajaharjun itäranta Rakennuskiellossa olevan alueen vanhentuneiden asemakaavojen ajantasaistamistyötä jatketaan. Alue säilyttää nykyisen luonteensa ja rakennussuojelu otetaan huomioon suunnittelussa. arkkitehti Paula Kinnunen, p Munkkiniemi, Rakuunantie 19 Vielä rakentamaton toimistotalotontti muutetaan asuinkäyttöön. Suunnitelmissa on lähiympäristön tapaan kuusikerroksinen asuinrakennus. Uusia asukkaita alueelle tulisi noin 250. arkkitehti Anu Kuutti, p Munkkiniemen puistotie 25 Kone Oy:n entisenä konsernikonttorina tunnettu toimistorakennus muutetaan asuinrakennukseksi. Tontin pysäköintialueelle tutkitaan myös lisärakentamista. Asemakaavan muutoksen pohjaksi on järjestetty arkkitehtuurikilpailu. arkkitehti Anu Kuutti, p Etelä-Haaga Vihdintien liikenneympyrän eteläpuolella oleva ns. Haagan kultareunan arvokas rakennuskanta suojellaan. Lisäksi selvitetään täydennysrakentamismahdollisuuksia, myös Vihdintien liikenneympyrän eteläpuolelle. Työ alkanee vuoden 2012 loppupuolella. arkkitehti Päivi Sarmaja, p Lassila, Hopeapolun ympäristö Pohjois-Haagan aseman lähellä suunnitellaan vajaakäyttöisten toimistotilojen muuttamista asunnoiksi. Samalla tutkitaan pienimuotoista lisärakentamista rakennusten ylimpiin kerroksiin. arkkitehti Mikael Ström, p Länsi-Reimarla Länsi-Reimarlassa selvitetään alueen suojeltava rakennuskanta ja lisärakentamismahdollisuudet. arkkitehti Eeva-Liisa Hamari, p Pitäjänmäki, Patterimäen varikko ja raidejokeri Patterimäen varikon ja raidejokerin tunnelin asemakaavan muutoksen valmistelu käynnistynee vuoden 2012 loppupuoliskolla. arkkitehti Siv Nordström, puh Pitäjänmäen yritysalue Pitäjänmäen yritysalueella muutetaan kaavamuutoshakemusten perusteella teollisuustontteja toimitilatonteiksi. Asemakaavamuutoksia tehdään mm. Karvaamokuja 1:n uudelle rakennushankkeelle sekä Hiomotien alkupään tonteille olemassa olevien työpaikkarakennusten joustavampaa käyttöä varten. arkkitehti Siv Nordström, p Kaarelan jäähalli Maununnevalle Hämeenlinnanväylän ja Kaarelan raitin väliselle alueelle, suunnitellaan jäähallia. Metsikön pohjoisosa, jossa on ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita, säilyy viheralueena. arkkitehti Eeva-Liisa Hamari, p Kuninkaantammen keskus Uuden eloisan kaupunginosan keskukseen tulee yhdistettyjä kerrostalojen ja kaupunkipientalojen kortteleita noin asukkaalle, keskustori, kauppoja sekä kylätaloon koulu, päiväkoti ja asukastiloja. Asemakaava-alueeseen kuuluu myös Editan painotalon tontti sekä katuyhteydet Jokeri 2:ta varten rakennettavaan tunneliin ja Hämeenlinnanväylän uuteen liittymään. Kuninkaantammessa painotetaan ekologisia ratkaisuja. projektipäällikkö Suvi Tyynilä, p Kuninkaantammen etelärinne Kuninkaantammen pääkadun varteen suunnitellaan kerrostaloja ja etelään viettävään rinteeseen kaupunkipientaloja noin 750 asukkaalle. Tavoitteena on ekotehokas rakentaminen ja puurakentamisen edistäminen. Korttelialueen eteläpuolelle tulee Helene Schjerfbeckin puisto, kosteikkopuisto johon suunnitellaan lampia, puroja, siltoja ja oleskelupaikkoja. arkkitehti Ulla Jaakonaho, p Munksnäs, Dragonvägen 19 Den än så länge obebyggda lokaltomten omdisponeras till bostäder. Man planerar att bygga ett bostadshus med sex våningar i enlighet med närområdet. Antalet nya invånare på området uppgår till ungefär 250. arkitekt Anu Kuutti, tfn Munksnäs allén 5 Kontorsbyggnaden som är känd som Kone Oy:s forna koncernkontor byggs om till ett bostadshus. Man utreder även möjligheterna till kompletteringsbyggande på tomtens parkeringsplats. En arkitekturtävling har ordnats som underlag för detaljplaneändringen. arkitekt Anu Kuutti, tfn Södra Haga Guldkanten på Haga, det vill säga det värdefulla byggnadsbeståndet på västra sidan av Vichtisvägen skyddas. Därtill utreds möjligheterna för kompletteringsbyggande även söder om rondellen på Vichtisvägen. Arbetet beräknas starta i slutet av arkitekt Päivi Sarmaja, tfn Lassas, omgivningen kring Silverstigen I närheten av Norra Haga station planeras omdisponering av de underutnyttjade kontorslokalerna till bostäder. Samtidigt undersöks möjligheterna till småskaligt tilläggsbyggande i byggnadernas översta våningar. arkitekt Mikael Ström, tfn Västra Reimars I Västra Reimars utreds byggnadsbeståndet som ska skyddas och möjligheterna till tilläggsbyggande i området. arkitekt Eeva-Liisa Hamari, tfn Sockenbacka, Batteribacken och spårjokern Beredningen av detaljplaneändringen för depån vid Batteribacken och tunneln för Spårjokern torde inledas i slutet av år arkitekt Siv Nordström, tfn Företagsområdet i Sockenbacka På företagsområdet i Sockenbacka omdisponeras industritomter till lokaltomter på basis av ansökningar om planeändring. Detaljplaneändringar görs bland annat. för det nya byggprojektet på Garverigränden 1 och tomterna i början av Sliperivägen för att de befintliga arbetsplatslokalerna ska kunna användas mer flexibelt. arkitekt Siv Nordström, tfn Ishallen i Kårböle I området mellan Tavastehusleden och Kårböle bygata i Magnuskärr planeras en ishall. Skogsdungens norra del med fästningsverk från första världskriget bevaras som grönområde. arkitekt Eeva-Liisa Hamari, tfn Kungsekens centrum I centrum av den nya, livliga stadsdelen byggs två kvarter med flervåningshus och stadssmåhus för cirka invånare, ett centrumtorg, affärer och ett byhus med skola, daghem och invånarutrymmen. Till detaljplaneområdet hör även tryckeriet Editas tomt samt gatuförbindelser till tunneln som byggs för Joker 2-linjen och till Tavastehusledens nya anslutning. I Kungseken fokuserar man på ekologiska lösningar. projektchef Suvi Tyynilä, tfn Kungsekens södra sluttning Längs huvudgatan i Kungseken planeras höghus och på sluttningen som vetter mot söder stadssmåhus för cirka 750 invånare. Målet är att bygga ekoeffektivt och främja träbyggande. Söder om kvartersområdet byggs Helene Schjerfbecks park, en högklassig våtmarkspark där tjärn, bäckar, broar och tillhåll planeras. arkitekt Ulla Jaakonaho, tfn

24 Pasila Böle Pasila Pasila on pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen solmukohta. Helsingin toimitilarakentaminen keskittyy tulevina vuosikymmeninä voimakkaasti Pasilaan. Keski-Pasila, rakennetaan purettavan ratapihan tilalle. Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävä uusi alue tarjoaa asuntojen ja työpaikkojen lisäksi runsaasti monipuolisia palveluita. Lisäksi uusia työpaikkoja ja asuntoja tulee huomattavia määriä Ilmalaan, Hakamäentien pohjoispuolelle Pohjois-Pasilaan sekä Pasilan Konepajan alueelle. 65. Pasilan konepaja Pasilan konepajan teollisuuskorttelia ollaan muuttamassa asuin- ja toimitilakäyttöön. Asemakaavan muutokset laaditaan osaalueittain. Ensimmäiset asuinkorttelit ovat jo valmistuneet. Uusia asukkaita alueelle Böle Böle är knutpunkten för huvudstadsregionens kollektivtrafik. Under de kommande decennierna kommer lokalbyggandet i Helsingfors att koncentreras starkt till Böle. Mellersta Böle byggs på platsen av bangården som ska rivas. Det nya området som förenar Östra och Västra Böle erbjuder vid sidan av jobb och bostäder även rikligt med mångsidiga tjänster. Ett betydande antal nya arbetsplatser och bostäder uppstår även i Ilmala, i Norra Böle norr om Skogsbackavägen samt på området för den mekaniska verkstaden i Böle. 65. Den mekaniska verkstaden i Böle Industrikvarteret för den mekaniska verkstaden i Böle ska omdisponeras till bostads- och kontorsbruk. Detaljplaneändringar görs för varje delområde. De första bostadskvarteren tulee noin Alueella valmistellaan arvokkaan rakennuskannan suojelukaavaa sekä Sturenkadun varren kortteleita koskevaa toimitilakaavaa. toimistopäällikkö Satu Tyynilä, p Keski-Pasilan tornialue Keski-Pasilan uuden keskuksen eteläpuolelle suunnitellaan tiivis ja urbaani asuin ja työpaikka-alue. Alueelle on suunnitteilla kymmenen tornia, sarja aukioita ja niiden äärelle sijoittuvia palveluita. Tornien sijoittuminen rautatiehistoriallisesti merkittävän alueen viereen antaa mahdollisuuden luovan ja monimuotoisen kaupunkitilan rakentumiselle. Veturitallien ja Toralinnan alueet säilytetään nykyisessä käytössä ja niiden arvokas rakennuskanta suojellaan. arkkitehti Ville Purma, p har redan byggts. Området får cirka nya invånare. För området bereds en skyddsplan för det värdefulla byggnadsbeståndet och en lokalplan för kvarteren längs Sturegatan. byråchef Satu Tyynilä, tfn Tornområdet i Mellersta Böle Söder om det nya centrumet i Mellersta Böle planeras ett tätt och urbant område med bostäder och arbetsplatser. I området planeras tio torn, öppna platser samt service invid dessa. Placeringen av tornen vid det järnvägshistoriskt värdefulla området ger en möjlighet till att bygga ett nyskapande och mångfacetterat stadsrum. Områdena kring lokstallen och byggnaden Toralinna bevaras i sitt nuvarande bruk och deras värdefulla byggnadsbestånd skyddas. arkitekt Ville Purma, tfn Centrumkvarteret i Mellersta Böle Mellersta Böles centrumkvarter ligger norr om Bölebron. För området eftersträvas en 67. Keski-Pasilan keskustakortteli Keski-Pasilan keskustakortteli on Pasilan sillan pohjoispuolella. Sille tavoitellaan voimakasta identiteettiä, joka perustuu urbaaniin ja värikkääseen suurkaupunkielämään. Keskusta sisältää Pasilan aseman, varauksen metroasemalle, joukkoliikenneterminaalin, alueita yhdistävän raitin toreineen, Pasilan sillan ja katualueita, liike- ja toimistotiloja, julkisia tiloja sekä asuntoja. Keskustakorttelista on käynnissä kilpailu, jonka avulla etsitään alueelle toteuttajaa sekä kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoista suunnitelmaa asemakaavan pohjaksi. Kilpailu ratkeaa keväällä arkkitehti Dan Mollgren, p Keski-Pasilan ratapihakorttelit Ratapihan asuinalueen asemakaavoitus käynnistetään. Alueelle suunnitellaan asuntoja noin 3000 uudelle asukkaalle ja Veturitien varteen toimitiloja noin 1000 työntekijälle. Uusi asuinalue, keskustakortteli ja tornialue liittyvät kaupunkimaisella kävelyreitillä toisiinsa. Tavoitteena on omaleimainen asuinalue julkisen liikenteen solmukohdan ja keskustakorttelin kattavien palveluiden äärellä. arkkitehti Elina Suonranta, p arkkitehti Anna-Maija Sohn, p stark identitet som bygger på ett urbant och färggrant storstadsliv. Centrumet inbegriper Böle station, en reservering för metrostationen, kollektivtrafikterminalen, ett stråk med torg som förenar områdena, Böle bro med gatuområden, affärs- och kontorslokaler, offentliga lokaler samt bostäder. Det pågår en tävling om centrumkvarteret tävling med hjälp av vilken man söker en byggherre för området samt en stadsbildsmässigt och funktionellt högklassig plan till grund för detaljplanen. Tävlingen avgörs våren arkitekt Dan Mollgren, tfn Bangårdskvarteren i Mellersta Böle Detaljplaneringen av bostadsområdet på bangården inleds. I området planeras bostäder för ungefär nya invånare och på Lokvägen lokaler för ungefär arbetstagare. Det nya bostadsområdet, centrumkvarteret och tornområdet förenas med varandra med ett urbat promenadstråk. Målet är att bygga ett särpräglat bostadsområde invid kollektivtrafikens knutpunkt och den omfattande servicen i centrumkvarteret. arkitekt Elina Suonranta, tfn arkitekt Anna-Maija Sohn, tfn Cino Zucchi Architetti - One Works - Buro Happold Kimmo Brandt / Helsingin kaupungin kuvapankki 24

25 Keski-Pasilan tornialue Tornområdet i Mellersta Böle Pasilan konepaja Den mekaniska verkstaden i Böle 25

26 Asemakaavakohteet kartalla

27 Detaljplanerna på kartan

28 79. Kuninkaantammen lammenranta Vesilaitokselta vapautunut allas muutetaan virkistyskäyttöön. Kolmen hehtaarin kokoisessa Palettilammessa tullaan uimaan Päijänteen vedessä. Lammen ympärille rakennetaan tiiviitä kaupunkipientalojen kortteleita noin 700 asukkaalle. Suunnittelussa painotetaan ekotehokkaita ratkaisuja ja puurakentamista. projektipäällikkö Suvi Tyynilä, p Malminkartanon täyttömäki Täyttömäen alue kaavoitetaan virkistyskäyttöön. projektipäällikkö Suvi Tyynilä, p Malmi, Tullivuorentien eteläpuoli Tyhjälle koulutontille on rakennettu uusi päiväkoti. Kukkulalle sijoittuvan päiväkodin ympäristöön Longinojan itä- ja länsipuolelle suunnitellaan asuntojen rakentamista. arkkitehti Tuomas Eskola, p Pihlajamäentie Pihlajamäentien ja Pihlajistontien kulmauksessa oleva rakentamaton yleisten rakennusten tontti muutetaan asumiseen. Tavoitteena on alueen rakentuminen kaupunkikuvallisesti ja tyylikkäästi Pihlajamäen 1960-luvun arkkitehtuurin hengessä. arkkitehti Taru Tyynilä, p Pakilan siirtolapuutarha-alue Alueen koillis- ja itäreunaan sekä Klaukka- lanpuiston ryhmäpuutarha-alueen keskelle tutkitaan uusien palstojen sijoittamista. Alueen liikenne ja pysäköinti selvitetään, autopaikkoja lisätään ja järjestellään uudelleen. arkkitehti Päivi Sarmaja, p arkkitehti Markku Hietala, p Jakomäki, Jakomäentie 6 ja Kankaretie 9 Jakomäentie 6:n tontilla on suunniteltu kahden huonokuntoisen lamellitalon purkamista ja alueen uudisrakentamista kolmella kerrostalolla. Kaavoituksen pohjaksi järjestettiin suunnittelukilpailu talvella Kankaretie 9:n tontti, jolta on kesällä 2011 purettu päiväkotirakennus, muutetaan kehitysvammaisten asumiseen. arkkitehti Tuomas Eskola, p Tapaninvainio, Hiirakonkujan alue Tapaninkyläntien ja Hiirakonkujan välinen rakentamaton lähivirkistysalue muutetaan asumiseen. Lisäksi asemakaavaa tarkistetaan Hiirakonkujan varrella olevilla pientalotonteilla. arkkitehti Elias Rainio, p Maatullinpuiston eteläosa Maatullinpuiston eteläreunaan suunnitellaan erillispientalojen sijoittamista. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan Tapulikaupungin liikuntapuiston kenttä- ja pysäköintijärjestelyt sekä tulevat tilatarpeet. arkkitehti Elias Rainio, p Konalan kerrostaloalue Konalan kerrostaloalueelle tutkitaan täydennysrakentamista tonttikohtaisten kaavamuutoshakemusten perusteella. Ensimmäiset asemakaavamuutokset tehdään mm. Aittatie 14-16:n sekä Hilapellontie 2b:n tonteille. arkkitehti Mikael Ström, p Siltamäen siirtolapuutarha-alue Siltamäen alueelle suunnitellaan uutta siirtolapuutarha-aluetta. Alueen sijainti ja laajuus tarkentuvat suunnittelutyön kuluessa, mutta tavoitteena on sijoittaa alueelle noin 90 mökkiä. maisema-arkkitehti Mervi Nicklen, p arkkitehti Johanna Mutanen, p Oulunkylän asemanseutu Oulunkylän aseman ympäristössä tutkitaan liikekeskus Ogelin laajentamista, kulkureittien parantamista, mahdollisuutta rakentaa uusia asuntoja ja parantaa pysäköintiä. arkkitehti Sari Ruotsalainen, p Maunula, Kuusikkopolun ympäristö Asemakaavatyössä tutkitaan uutta asuinrakentamista Kuusikkopolun varteen, Maunulantie varren nykyisen päiväkodin paikalle sekä Metsäpurontien ja sen ympäristöön. Lisäksi suunnitellaan laajennusta Maunulan yhteiskoululle. Metsäpurontie asuinrakennukset ja koulu on tarkoitus suojella asemakaavassa. arkkitehti Sari Ruotsalainen, p Området kring Kungsekens tjärn Bassängen som vattenverket inte längre använder byggs om för rekreationsbruk. I den tre hektar stora dammen Palettilampi kommer man att bada i vatten från Päijänne. Omkring dammen byggs täta kvarter med stadssmåhus och bostäder för ungefär 700 invånare. I planeringen ligger fokus på ekoeffektiva lösningar och byggande av trä. projektchef Suvi Tyynilä, tfn Malmgårdstoppen Malmgårdstoppens område planläggs för rekreationsbruk. Projektchef Suvi Tyynilä, tfn Malm, området söder om Tullbergsvägen På den tomma skoltomten har ett nytt daghem byggts. I området omkring daghemmet som står på en kulle, öster och väster om bäcken Longinoja, planeras bostäder. arkitekt Tuomas Eskola, tfn Rönnbackavägen Den obebyggda tomten för allmänna byggnader i hörnet av Rönnbackavägen och Rönningevägen omdisponeras för boende. Målet är att området får en stadsbildsmässig och elegant prägel som passar till 1960-talsarkitekturen i Rönnbacka. arkitekt Taru Tyynilä, tfn Baggböle koloniträdgårdsområde På områdets nordöstra och östra kant samt mitt i koloniträdgårdsområdet Klaukkalanpuisto undersöks placeringen av nya jordlotter. Trafiken och parkeringen i området utreds och parkeringsplatserna utökas och omarrangeras. arkitekt Päivi Sarmaja, tfn arkitekt Markku Hietala, tfn Jakobacka, Jakobackavägen 6 och Hympelvägen 9 På tomten vid Jakobacka 6 planerar man att riva två lamellhus som är i mycket dåligt skick samt bygga tre nya höghus på denna tomt. Som grund för planläggningen ordnades en planeringstävling vintern Tomten på Hympelvägen 9, där en daghemsbyggnads revs sommaren 2011, omdisponeras till boende för handikappade. arkitekt Tuomas Eskola, tfn Staffansslätten, Skimmelgränds område Det obebyggda närrekreationsområdet mellan Staffansbyvägen och Skimmelgränd omdisponeras till bostäder. Dessutom granskas detaljplanen för småhustomterna på Skimmelgränd. arkitekt Elias Rainio, tfn Landtullsparkens södra del I Landtullsparkens södra kant planerar,man att bygga friliggande småhus. I samband med planändringen undersöks arrangemangen för spelplaner och parkering vid Stapelstadens idrottspark samt framtida behov av lokaler. arkitekt Elias Rainio, tfn Kånala höghusområde (1565_2 och I Kånala höghusområde undersöks möjligheterna till kompletteringsbyggande utifrån ansökningar om tomtspecifika planändringar. De första detaljplaneändringarna görs bland annat för tomterna på Bodvägen och Ledåkersvägen 2b. arkitekt Mikael Ström, tfn Brobacka koloniträdgårdsområde För Brobacka område planeras ett nytt koloniträdgårdsområde. Områdets placering och storlek specificeras allt eftersom planeringsarbetet framskrider men målet är att bygga ungefär 90 stugor på området. landskapsarkitekt Mervi Nicklén, tfn arkitekt Johanna Mutanen, tfn Omgivningen kring Åggelby station I omgivningen kring Åggelby station undersöks en utbyggnad av affärscentret Ogeli, en förbättring av gånglederna, möjligheten att bygga nya bostäder samt att förbättra parkeringsmöjligheterna. arkitekt Sari Ruotsalainen, tfn Månsas, omgivningen kring Grandungestigen I detaljplaneringsarbetet utreds byggande av nya bostäder längs Grandungestigen, 28

29 91. Paloheinä, Pikkusuonkuja Pikkusuonkujan varrelle suunnitellaan päivittäistavarakauppaa ja asuinrakentamista. arkkitehti Sari Ruotsalainen, p Siltamäen eteläosa Siltalanpuiston reuna-alueille Siltamäen eteläosaan suunnitellaan uusia asuinkortteleita ja nykyisten kortteleiden täydentämistä 2-4 -kerroksisella rakentamisella. Keskeinen puistoalue kuitenkin säilyy virkistyskäytössä ja mm. lasten leikkialueelle ja koirapuistolle haetaan sopivat sijoituspaikat. arkkitehti Johanna Mutanen, p Paloheinän kirkon tontti Paloheinän kirkon tontille suunnitellaan pientaloasuntoja ja kerhotiloja. Selvitetään myös mahdollisuudet hyödyntää nykyistä rakennusta osana suunnitelmaa. arkkitehti Eeva-Liisa Hamari, p Viikinranta Viikinranta on Lahdenväylän ja Viikki-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen välinen alue, joka ulottuu Vantaanjoen suusta Viikin tiedepuistoon. Alueelle laaditaan asemakaavaluonnos, jonka pohjalta asemakaavojen muutosehdotukset myöhemmin laaditaan. arkkitehti Salla Hoppu, p Pornaistenniemi Vanhankaupungin kupeeseen valmistellaan asemakaava, joka mahdollistaa viheralueen kunnostuksen sekä koira-aitauksen ja virkistysaluetta palvelevan pysäköintialueen rakentamisen. Samalla tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa alueelle merellinen melontatukikohta. maisema-arkkitehti Jouni Heinänen, p Viikin Tiedepuisto, Synergiatalo Viikin tiedepuistoalueen itäreunaan on suunnitteilla Suomen ympäristökeskuksen ekotehokas toimitalo. Toimitalon suunnittelusta järjestettiin kansainvälinen kutsukilpailu 2010, jonka tulosten pohjalta asemaakaavaa tarkistetaan. Samalla tutkitaan yliopiston, Eviran ja Syken toimitalon pysäköintiratkaisut. arkkitehti Tuomas Eskola, p Itäkeskus Itäväylän kattamisen ensimmäisen vaiheen asemakaavan muutosehdotukset (Citymarket, hotelli ja elokuvakeskus) laadittiin Asemakaavatyö uudelle kauppasillalle nykyisen kauppakeskuksen ja Citymarketin väliin aloitetaan vuonna Liikennesuunnitteluosasto laatii Kehä I :n ja Itäväylän eritasoliittymän suunnitelmavaihtoehtoja, ja liittymän asemakaavaluonnoksen teko jatkuu sen jälkeen, kun toteutettava vaihtoehto on valittu. Itäväylän kattamisen keskiosa tulee ajankohtaiseksi myöhemmin. arkkitehti Barbara Tallqvist, p Kontulan keskus Kontulan keskuksen suunnittelua jatketaan ostoskeskuksen alueella. Nykyinen ostoskeskus säilyttäen suunnitellaan uusia asuntoja ja toimitilaa Kontulantien varteen sekä uutta paikkaa kirjastolle. arkkitehti Kaisa Karilas, p Naulakalliontien uusi pientaloalue Mellunmäen Naulakalliontien alueelle suunnitellaan tiivistä pientalo- ja pienkerrostalorakentamista ja lisäksi erillispientaloja Huhtakivenkujan pohjoispuolelle. Naulakallion mäki säilyy virkistysalueena. Koirapuistolle osoitetaan korvaava paikka ja ulkoilureittien jatkuvuudesta huolehditaan. Alueelle laaditaan ensin viereisen Vaarnatien alueen kanssa yhteiset suunnitteluperiaatteet ja alustava kaavaluonnos. arkkitehti Kaisa Karilas, p på Månsasvägen på den nuvarande daghemstomten samt på Skogsbäcksvägen och i dess omgivning. Därtill planeras en utbyggnad för skolan Maunulan yhteiskoulu. Avsikten är att skydda bostadshusen på Skogsbäcksvägen och skolan i detaljplanen. arkitekt Sari Ruotsalainen, tfn Svedängen, Lillmossegränden Längs Lillmossegränden planeras en dagligvaruhandel och bostäder. arkitekt Sari Ruotsalainen, tfn Södra delen av Brobacka Vid Brobyparkens gränsområden i södra Brobacka planeras nya bostadskvarter och komplettering av de nuvarande kvarteren med 2 4-våningshus. Det centrala parkområdet ska dock bevaras för rekreation och man söker lämpliga platser för bland annat en lekplats för barn och en hundpark. arkitekt Johanna Mutanen, tfn Tomten för Svedängens kyrka På tomten för Svedängens kyrka planeras små bostadshus och klubblokaler. Även möjligheterna till att använda den nuvarande byggnaden i planen utreds. arkitekt Eeva-Liisa Hamari, tfn Vikstranden Viksstranden är området mellan Lahtisleden och Viks-Gammelstadsvikens naturskyddsområde som sträcker sig från Vanda ås mynning till vetenskapsparken i Vik. För området görs ett utkast till detaljplan, som ligger som grund för senare förslag till detaljplaneändringar. arkitekt Salla Hoppu, tfn Borgnäsudden På området kring Gammelstaden bereds en detaljplan som möjliggör en upprustning av grönområdet och anläggande av en hundpark samt en parkeringsplats för rekreationsområdet. På samma gång undersöks möjligheten att placera en maritim paddlingsbas i området. landskapsarkitekt Jouni Heinänen, tfn Vetenskapsparken i Vik, Synergihuset I östra kanten av vetenskapsparken i Vik planeras en ny ekoeffektiv kontorslokal för Finlands miljöcentral. För planeringen av kontorslokalen ordnades 2010 en internationell inbjuden tävling, vars resultat ligger till grund för granskningen av detaljplanen. Samtidigt undersöks parkeringslösningarna i universitetets, Eviras och Sykes affärshus. arkitekt Tuomas Eskola, tfn Östra centrum Förslagen till detaljplaneändringar i det första skedet för att täcka Österleden (Citymarket, hotell och biografkomplex) utarbetades år Arbetet med detaljplanen för den nya affärsbron mellan det nuvarande köpcentret och Citymarket inleds år Trafikplaneringsavdelningen utarbetar alternativa planer för den planskilda anslutningen mellan Ring I och Österleden och arbetet med ett utkast till detaljplan för anslutningen fortsätter när man har valt det alternativ som ska genomföras. Det kommer senare att bli aktuellt att täcka mittparten av Österleden. arkitekt Barbara Tallqvist, tfn Gårdsbacka centrum Planeringen av Gårdsbacka centrum på köpcentrets område fortsätter. Det nuvarande köpcentret ska bevaras och det planeras nya bostäder och lokaler längs Gårdsbackavägen samt en ny plats för biblioteket. arkitekt Kaisa Karilas, tfn Det nya småhusområdet på Spikbergsvägen I området kring Spikbergsvägen i Mellungsbacka planeras ett tätt bebyggt område med småhus och låga våningshus samt fristående småhus norr om Svedstensgränden. Spikbergets backe bevaras som rekreationsområde. För hundparken anvisas en ersättande plats och man ser till att friluftslederna kommer att bestå. För området utarbetas först gemensamma planeringsprinciper med det intilliggande området Dymlingsvägen samt ett preliminärt planutkast. arkitekt Kaisa Karilas, tfn

30 Kruunuvuorenranta Kronbergsstranden Kruunu vuoren ranta Laajasaloon, Kruunuvuorenselän itärannalle on suunnitteilla uusi valmistuttuaan noin asukkaan kaupunginosa Kruunuvuorenranta. Tavoitteena on rakentaa Kruunuvuorenrantaan korkeatasoinen, moni-ilmeinen, keskustasta hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä oleva merellinen asuinalue. Parhaillaan asemakaavoitetaan mm. Haakoninlahden aluetta. 97. Haakoninlahti 2 Kruunuvuorenrannan mittavin rakentaminen sijoittuu Haakoninlahteen. Valmistuttuaan Haakoninlahti tarjoaa asunnot noin asukkaalle. Asuinkorttelit kaavoitetaan kahtena kokonaisuutena. Alueen pohjoisosa on jo kaavoitettu. Eteläosa (Haakoninlahti 2) suunnitellaan pohjoisosan tapaan ilmeeltään vaihtelevaksi erilaisia talotyyppe- Kron bergs stranden I Degerö, på den östra stranden av Kronbergsfjärden planeras en ny stadsdel, Kronbergsstranden, som ska bli boplats för ungefär invånare. Målet är att bygga Kronbergsstranden till ett maritimt, mångfasetterat bostadsområde med goda trafikförbindelser till centrum. Just nu detaljplaneras bland annat Håkansvikens område. 97. Håkansviken 2 De mest omfattande byggarbetena i Kronbergsstranden äger rum i Håkansviken. När Håkansvikens område står klart kommer där att finnas bostäder för cirka invånare. Bostadskvarteren planläggs i två helheter. För områdets norra del finns det redan en detaljplan. Den södra delen (Håkansviken 2) planeras liksom områdets norra del till ett varierande, höghusdominerat jä sisältäväksi kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Alueelle sijoitetaan lisäksi päiväkoti sekä liikuntaviraston ja rakennusviraston merellinen tukikohta. arkkitehti Tyko Saarikko, p Haakoninlahden rannat, puisto ja palvelukortteli Haakoninlahden alue rajoittuu mereen kahdelta puolelta. Kruunuvuorenselän puolen rantavyöhyke suunnitellaan kaupunkimaiseksi. Rantaa kiertää laiturimainen kävelyalue, jota reunustavat pienimittakaavaiset kaupunkipientalot. Rannan keskivyöhykkeelle sijoittuu ravintoloita, kahviloita ja merikappeli. Varisluodonlahden puoleisesta suojaisesta rannasta tulee uimaranta. Rantoja yhdistää puistoakseli, jonka reunaan sijoittuu mittava palvelurakennusten kortteli: koulu, päiväkoti, leikkipuisto ja liikuntahalli. Palvelukeskittymästä järjestetään suunnittelukilpailu. projektipäällikkö Riitta Jalkanen, p område med olika hustyper. I området placeras dessutom ett daghem och en maritim bas för idrottsverket och byggnadskontoret. arkitekt Tyko Saarikko, tfn Håkansvikens stränder, park och servicekvarter Håkansvikens område gränsar på två sidor till havet. Strandzonen mot Kronbergsfjärden planeras till en stadslik miljö. Längs stranden går en bryggliknande fotgängarzon som kantas av småskaliga stadssmåhus. I strandens mellersta zon finns caféer och restauranger och en havskapell. Den skyddade stranden mot Varissuonlahti blir en badstrand. Stränderna binds samman med en parkaxel som kantas av ett stort kvarter med servicebyggnader: en skola, ett daghem, en lekpark och en idrottshall. En planeringstävling arrangeras om servicekoncentrationen. projektchef Riitta Jalkanen, tfn Haakoninlahden keskusta Haakoninlahden keskus on Kruunuvuorenrannan kaupallinen paikalliskeskus. Keskukseen tulee alueen suurin päivittäistavarakauppa, ravintola sekä liiketiloja muille yksityisille palveluille. Keskuksen viereen lähelle palveluita sijoitetaan senioriasumista ja senioripalvelukeskus. projektipäällikkö Riitta Jalkanen, p Kruunuvuori Kruunuvuoren eteläosa suunnitellaan asuinkortteleiksi, jotka nousevat terassimaisesti etelärinteeseen. Asunnoista avautuu hienot merinäköalat. Haakoninlahden pohjukkaan sijoitetaan pieni, etelään avautuva kaupunkiaukio, jota asuinrakennukset ja liiketilat rajaavat. Kruunuvuoren pohjoisosa suunnitellaan laajaksi virkistysalueeksi ympäröimään alueella olevia arvokkaita luonnonsuojelualueita. arkkitehti Elina Ahdeoja, p Koirasaaret Nykyistä Koirasaarta laajentamalla ja muodostamalla sen viereen täyttösaari luodaan merellinen asuinalue, jonka kaupunkipientalot ja kerrostalot sijoittuvat meren tuntumaan ja kanavien varsille. Länsiranta kaavoitetaan puistoksi. Alueen kaavoituksen pohjaksi järjestetään kutsukilpailu. projektipäällikkö Riitta Jalkanen, p Håkansvikens centrum Håkansvikens centrum är Kronbergsstrandens lokala kommersiella center. Till centret kommer områdets största dagligvaruhandel, en restaurang och lokaler för andra privata tjänster. I närheten av centret placeras seniorboende och ett servicecenter för seniorer. projektchef Riitta Jalkanen, tfn Kronberget I den södra delen av Kronberget planeras bostadskvarter som klättrar uppför bergssluttningen som terrasser. Från bostäderna öppnar sig en fin utsikt över havet. Längst inne i Håkansviken placeras en liten öppen plats som vetter mot söder och avgränsas av bostadshus och lokaler. Kronbergets norra del planeras till ett stort rekreationsområde som omger de värdefulla naturskyddsområdena. arkitekt Elina Ahdeoja, tfn Hundholmen Genom att bygga ut den nuvarande Hundholmen och bygga en holme av fyllningsjord bredvid den, skapas ett maritimt bostadsområde med stadssmåhus och höghus alldeles intill havet och längs kanalerna. Den västra stranden planläggs som en park. Som grund för planläggningen av området ordnas en inbjuden tävling. projektchef Riitta Jalkanen, tfn Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto LOCI Maisema-arkkitehdit 30

31 Kuvia Kruunuvuorenrannasta Bilder från Kronbergsstranden Lighting Design Collective 31

32 105. Vaarnatien pientaloalue Mellunmäen Vaarnatien alueelle suunnitellaan pientalovaltainen asuinalue, jossa on sekä erillispientaloja että pienkerrostalorakentamista. Kaavoituksen yhteydessä selvitetään Naulakallion hoito- ja kasvatuskodin tarpeita ja tutkitaan sille pientä lisärakentamista. Mellunmäen kentän mahdollista siirtämistä Länsimäentien varteen ja Siltapolun eteläpuolen alueen osan varaamista pientalorakentamiselle tutkitaan yhtenä vaihtoehtona. Sähkölinjaa mahdollisesti siirretään. Alueelle laaditaan viereisen Naulakalliontien alueen kanssa yhteiset suunnitteluperiaatteet. arkkitehti Barbara Tallqvist, p Mellunmäen vanha ostoskeskus Vanhan ostoskeskuksen tilalle tutkitaan asuntorakentamista ja toimitiloja asemakaavan muutoshakemukseen perustuen, jos osastokeskus puretaan. Asukastilojen tarve huomioidaan suunnittelussa. arkkitehti Kaisa Karilas, p Kotikonnuntie 10 Asuntoyhtiön hakemuksesta tutkitaan uudisrakennuksen sijoittamista tontille. arkkitehti Kaisa Karilas, p Mellunmäen siirtolapuutarha Mellunmäen itärinteelle suunnitellaan uutta siirtolapuutarha-aluetta. Alueelle soveltuvista mökkityypeistä on tarkoitus järjestää pienimuotoinen suunnittelukilpailu kuluvan vuoden aikana. arkkitehti Kaisa Karilas, p Puotilanranta-Niittyranta Vuosaaren sillalta Koivuniemen kärkeen ulottuvalle ranta-alueelle suunnitellaan kerrosja pientaloasumista, venesatamatoimintaa ja alueelle soveltuvaa liiketoimintaa. Myös asuntolaivojen ja kelluvien asuntojen sijoittamista tutkitaan. Kevyen liikenteen verkostoa täydennetään rantoja kiertävän raitiston sekä Itäkeskuksen ja Vuosaaren suuntaan. arkkitehti Johanna Backas, p Tammisalon suunnitteluperiaatteet Tammisalossa tutkitaan koko alueen tonttitehokkuuden nostamista tehokkuudesta e=0,25 tehokkuudeksi e=0,30 ja laaditaan vuoden 2012 aikana asemakaavan muutosperiaatteet. Kun periaatteet on hyväksytty, tehdään niiden pohjalta kortteli- ja tonttikohtaisia asemakaavamuutoksia hakemusten perusteella tai rakennusoikeutta lisätään poikkeamismenettelyllä. arkkitehti Barbara Tallqvist, p Vuosaaren keskusta Vuosaaren keskustaan valmistellaan kaavamuutoksia vuonna 2009 hyväksytyn kaavaluonnoksen pohjalta. Vuosaaren Urheilutalon pysäköintialueen paikalle Vuosaarentie 3:ssa suunnitellaan asuntokorttelia. Urheilutalon ja metroaseman väliselle alueelle Mosaiikkikortteliin suunnitellaan asuin- ja keskustatoimintojen korttelia arkkitehti Veli-Pekka Kärkkäinen, p Vuosaaren pohjoinen ostoskeskus Kaavamuutoksen valmistelu jatkuu kaavaehdotuksen, lausuntojen ja muistutuksien pohjalta. Alueelle suunnitellaan ostoskeskuksen laajennusta ja senioriasumista. arkkitehti Antti Varkemaa, p Vuosaaren voimalaitosalue Vuosaaren voimalaitosalueelle suunnitellaan uutta monipolttoainevoimalaitosta, mikä edellyttää alueen asemakaavan tarkistamista. Hankkeesta käynnistetään keväällä 2012 ympäristövaikutusten arviointimenettely, johon kaavoitusaikataulu sovitetaan. arkkitehti Keiko Yoshizaki-Tyrkkö, p Itäinen saaristo Itäisen saariston asemakaava-alueeseen kuuluu 62 saarta, luotoa ja karia. Asemakaava tulee pohjautumaan Helsingin Yleiskaava 2002:een ja Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavaan vuodelta Kaavan tavoitteena on kehittää saariston monipuolisempaa, ympärivuotistakin käyttöä sekä lisätä vapaa-ajan ja matkailun mahdollisuuksia. Saarien avoimuutta ja tavoitettavuutta parannetaan. Asemakaavaluonnos ja -ehdotus laaditaan kuluvana vuonna. arkkitehti Johanna Backas, p Småhusområdet på Dymlingsvägen I området kring Dymlingsvägen i Mellungsbacka planeras ett småhusdominerat område med både fristående småhus och låga våningshus. I samband med planeringen utreds vilka behov Spikbergets vård- och fosterhem har och möjligheterna till småskalig utbyggnad av det. Möjligheten att flytta Mellungsbackas spelplan till Västerkullavägen och att reservera området söder om Brostigen för småhusbyggnad undersöks som ett alternativ. Kraftledningen ska eventuellt flyttas. För området utarbetas gemensamma planeringsprinciper med det intilliggande området på Spikbergsvägen. arkitekt Barbara Tallqvist, tfn Det gamla köpcentret i Mellungsbacka Man undersöker möjligheten att ersätta det gamla köpcentret med bostäder och lokaler på basis av en ansökan om detaljplaneändring, ifall köpcentret rivs. Behovet av invånarlokaler beaktas vid planeringen. arkitekt Kaisa Karilas, tfn Hemgårdsvägen 10 På basis av bostadsaktiebolagets ansökan undersöks möjligheten att placera en nybyggnad på tomten. arkitekt Kaisa Karilas, tfn Mellungsbacka koloniträdgård Till den östra sluttningen av Mellungsbacka planeras ett nytt koloniträdgårdsområde. Avsikten är att anordna en småskalig planeringstävling om lämpliga stugtyper för området under det innevarande året. arkitekt Kaisa Karilas, tfn Botby strand-ängsmaren I strandområdet som sträcker sig från Nordsjö bro till Björkuddens spets planeras bostäder i höghus och småhus, båthamnsverksamhet samt affärsverksamhet som lämpar sig för området. Man utreder även placeringen av husbåtar och flytande bostäder. Vägnätet för fotgängare och cyklister kompletteras med leder längs stränderna samt mot Östra centrum och Nordsjö. arkitekt Johanna Backas, tfn Planeringsprinciperna för Tammelund I Tammelund undersöks möjligheten till att höja tomteffektiviteten från e=0,25 till e=0,30 och under 2012 utarbetas ändringsprinciperna för detaljplanen. När principerna har godkänts görs på grundval av dem kvarters- och tomtspecifika detaljplaneändringar på basis av ansökan eller också ökas byggrätten genom undantagsförfarande. arkitekt Barbara Tallqvist, tfn Nordsjö centrum I Nordsjö centrum bereds planändringar utifrån planutkastet som godkändes år Vid parkeringsområdet på platsen för Nordsjö idrottshus på Nordsjövägen 3 planeras ett bostadskvarter. I Mosaikkvarteret, i området mellan idrottshuset och metrostationen planeras ett kvarter med bostäder och centrumverksamhet. arkitekt Veli-Pekka Kärkkäinen, tfn Nordsjö norra köpcentrum Beredningen av detaljplaneändringen fortsätter utifrån planförslaget, utlåtanden och besvär. I området planeras en utvidgning av köpcentrumet och seniorboende. arkitekt Antti Varkemaa, tfn Kraftverksområdet i Nordsjö I kraftverksområdet i Nordsjö planeras ett nytt flerbränslekraftverk. Detta förutsätter en granskning av områdets detaljplan. Om projektet inleds våren 2012 ett förfarande för bedömning av miljökonsekvenserna till vilket planläggningens tidtabell anpassas. arkitekt Keiko Yoshizaki-Tyrkkö, tfn Östra skärgården Östra skärgårdens detaljplaneområde omfattar 62 öar, kobbar och skär. Detaljplanen kommer att utgå från Helsingfors generalplan 2002 och delgeneralplanen för Helsingfors skärgård och havsområde från år Målet med planen är att utveckla en mångsidigare användning av skärgården under hela året samt att öka möjligheterna för fritid och turism. Öarnas öppenhet och åtkomlighet ska förbättras. Ett utkast och ett förslag till detaljplan utarbetas under det innevarande året. arkitekt Johanna Backas, tfn

33 Viheralueiden suunnittelu Keskuspuisto Keskuspuiston asemakaavoittamattomille osille laaditaan asemakaavat. Alue säilyy virkistyskäytössä. Maunulanpuisto ja Pirkkolan liikuntapuisto kaavoitetaan virkistysalueiksi kesään 2012 mennessä. Ruskeasuon liikuntapuiston ja ratsastuskeskuksen alueelle on tarkoitus laatia asemakaavan muutos vuonna Kaavamuutos koskee Ratsastien päätettä sekä ratsastus- ja ulkoilutoimintojen kehittämistä. Alue säilyy virkistysalueena. maisema-arkkitehti Jyri Hirsimäki, p maisema-arkkitehti Raisa Kiljunen-Siirola, p Viikki-Kivikko Laaditaan Viikki-Kivikko vihersormen kehittämissuunnitelma, joka tarkentaa Yleiskaava 2002:ssa esitetyn alueen sisältöä. Määritellään alueen arvot ja ominaispiirteet. Tutkitaan mahdollisuutta liittää virkistysalue toiminnallisesti paremmin koillisen alueen virkistysalueisiin sekä Vantaan ja Östersundomin suuntaan. maisema-arkkitehti Mervi Nicklén, p Läntinen vihersormi Keskeinen viheralue Länsi-Helsingin tiivistyvässä kaupunkirakenteessa on voimassa olevassa yleiskaavassa määriteltyä läntistä vihersormea. Tämän ns. Länsipuiston keskiosa yhdistää Malminkartanon kulttuurimaisemat ja Mätäjokilaakson virkistysalueet Laajalahden, Iso Huopalahden ja Seurasaarenselän rantapuistoihin. Tavoitteena on kehittää alueesta vetovoimainen ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen virkistysalue, joka luontevasti liittyy ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja kehittää Läntisen vihersormen keskuspuistomaista kokonaisuutta. maisema-arkkitehti Eila Saarainen, p Viheraluestrategia Laaditaan Helsingin viheralueita koskeva strateginen kehityskuva yleiskaavan pohjaksi ja sen rinnalla. Teemoina ovat erityisesti maiseman kulttuuriarvojen vaaliminen ja arvottaminen, viheralueiden toiminnallinen kehittäminen sekä ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen mm. hulevesien näkökulmasta mennessä laaditaan teemaosioiden raportointi sekä tavoitteellinen viheraluerakenne, kokonaisnäkemys viheralueverkoston muodon ja sisällön kehittämisestä. toimistopäällikkö Maria Jaakkola, p Helsinkipuisto Helsinkipuistosta on tarkoitus kehittää ainutlaatuinen virkistysaluekokonaisuus, joka tukee Helsingin kehitystä ja liittyy kiinteästi kaupunkirakenteeseen. Puiston ytimenä on erilaisten vesialueiden sarja Vantaanjoen varresta ulkosaaristoon. Helsinkipuiston alue muodostuu neljästä maisemallisesta kokonaisuudesta: Vantaanjokilaaksosta, Vanhankaupunginlahdesta, Kruunuvuorenselästä ja saaristosta. Alueella kohtaavat Helsingin historia, luonnonläheisyys ja monipuoliset virkistysmahdollisuudet. Helsinkipuistolle on laadittu yleissuunnitelma, joka tarkentaa Yleiskaava 2002:n Helsinkipuiston sisältöä. Suunnittelu jatkuu yleissuunnitelman pohjalta hallintokuntayhteistyöllä, toteutuksen ohjauksella ja seurannalla. maisema-arkkitehti Jouni Heinänen, p Itä-Helsingin kulttuuripuisto Itä-Helsingin merellinen kulttuuripuisto on yksi Helsingin vihersormista. Laajasalosta alkava vihervyöhyke jatkuu merenlahtien ja salmien välityksellä Vartiokylänlahdelle ja sieltä edelleen Broändan puron myötäisesti Mustavuorelle. Puistosta laadittiin 2011 kokonaisuudelle suunnitteluperiaatteet ja alueen arvoja ja ominaispiirteitä korostava suunnitelma. Suunnittelu jatkuu kehittämissuunnitelman pohjalta hallintokuntayhteistyöllä, toteutuksen ohjauksella ja seurannalla. maisema-arkkitehti Niina Strengell, p Planeringen av grönområden Centralparken Detaljplaner utarbetas för de delar av Centralparken som inte har detaljplan. Områdets rekreationsfunktion bevaras. Månsasparken och Britas idrottspark planläggs som rekreationsområden före sommaren För området av Brunakärrs idrottspark och ridcenter är avsikten att utarbeta en detaljplaneändring år Planändringen berör ändan av Ridvägen samt utveckling av ridoch friluftsverksamheten. Områdets rekreationsfunktion bevaras. landskapsarkitekt Jyri Hirsimäki, tfn landskapsarkitekt Raisa Kiljunen-Siirola, tfn Vik-Stensböle En utvecklingsplan för grönbältet Vik-Stensböle som specificerar innehållet i det område som framförts i Generalplan 2002 utarbetas. Områdets värden och särdrag definieras. Möjligheten att bättre förena rekreationsområdet funktionsmässigt med rekreationsområdena i det nordöstra området samt i riktning mot Vanda och Östersundom utreds. landskapsarkitekt Mervi Nicklén, tfn Det västra grönbältet Det centrala grönområdet i den allt tätare stadsstrukturen i västra Helsingfors utgör det västra grönbältet som definieras i den gällande generalplanen. Detta område, den mellersta delen av den så kallade Länsipuisto förenar Malmgårds kulturlandskap och Rutiådalens rekreationsområden med strandparkerna i Bredviken, Stora Hoplaksviken och Fölisöfjärden. Målet är att utveckla området till ett attraktivt rekreationsområde med en högklassig stadsbild som smälter in i den omgivande stadsstrukturen på ett naturligt sätt och utvecklar den centralparksartade helhet som utgörs av det västra grönbältet. landskapsarkitekt Eila Saarainen, tfn Strategi för grönområden För Helsingfors grönområden utarbetas en strategisk utvecklingsbild som grund för och parallellt med generalplanen. Teman är särskilt vård och värdering av landskapets kulturarv, en funktionell utveckling av grönområdena samt att svara mot de utmaningar som klimatförändringen medför bland annat. i fråga om dagvatten. Senast år 2014 upprättas rapporter av de olika tematiska delområdena samt en målinriktad utvecklingsbild av grönområdesstrukturen samt en heltäckande bild av hur det nätverk som utgörs av grönområdena ska utvecklas till formen och innehållet. byråchef Maria Jaakkola, tfn Helsingforsparken Helsingforsparken ska utvecklas till en unik rekreationsområdeshelhet som stöder stadens utveckling och har en fast koppling till stadsstrukturen. Parkens kärna är en serie olika vattenområden som sträcker sig från Vanda å till den yttre skärgården. Helsingforsparken inbegriper fyra landskapliga helheter: Vandaådalen, Gammelstadsviken, Kronbergsfjärden och skärgården. I området möts Helsingfors historia, närheten till naturen och mångsidiga rekreationsmöjligheter. För Helsingforsparken har det utarbetats en allmän plan där man preciserar innehållet i Helsingforsparken i Generalplan Planeringen fortgår utifrån den allmänna planen med förvaltningssamarbete, styrning av genomförandet och uppföljning. landskapsarkitekt Jouni Heinänen, tfn Östra Helsingfors kulturpark Östra Helsingfors marina kulturpark är ett av Helsingfors grönbälten. Grönzonen som börjar från Degerö sträcker sig över vikar och sund till Botbyviken och vidare längs Broändabäcken till Svarta backen. För parken utarbetades 2011 planeringsprinciper som gäller helheten samt en plan som betonar områdets värden och karaktär. Planeringen fortgår utifrån utvecklingsplanen med förvaltningssamarbete, styrning av genomförandet och uppföljning. landskapsarkitekt Niina Strengell, tfn

34 Liikennesuunnittelu Pisara-rata Pisara-rata on keskustan alittava ratalenkki, jolla yhdistetään rantaradan, pääradan ja Kehäradan kaupunkiradat kaukoliikenteen raiteista erotetuksi kokonaisuudeksi. Töölöön, keskustaan ja Hakaniemeen rakennetaan uudet maanalaiset rautatieasemat. Pisara-radan yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi valmistuivat vuonna 2011 Liikenneviraston ja Helsingin yhteistyönä. Liikenneviraston on tarkoitus aloittaa alkuvuodesta radan rakentamiseen tähtäävä tarkempi suunnittelu yhdessä kaupungin kanssa. Samalla kaupunki laatii radan edellyttämät asemakaavat. Hankkeen rakentaminen on ajoitettu seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa alkavaksi ennen vuotta Helsingin seudun liikennesuunnittelu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, HLJ 2011 Helsingin seudun 14 kunnan alueelle hyväksyttiin maaliskuussa 2011 liikennejärjestelmäsuunnitelma, HLJ Suunnitelma on strateginen, seudullista liikennepolitiikkaa linjaava pitkän tähtäimen suunnitelma, jossa määritellään yhteiset liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet. Vuoden 2012 alkupuoliskolla on tavoitteena saada seudun kuntien ja valtion kesken sitovat päätökset ja aiesopimus seudun liikennejärjestelmän lähivuosien kehittämisestä sekä varmistaa toimenpiteiden toteuttaminen ja rahoitus osapuolten yhteistyönä. Aiesopimukseen on tarkoitus yhdistää liikenteen lisäksi maankäytön ja asumisen kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet. HSL aloittaa keväällä 2012 seudun seuraavan liikennejärjestelmäsuunnitelman, HLJ 2015, valmistelun. Länsimetro Länsimetron rakentaminen jatkuu Espoon ja Helsingin kaupunkien perustaman Länsimetro Oy:n johdolla. Kaupunkisuunnitteluvirasto tekee Lauttasaaren ja Koivusaaren asemanseutujen liikennejärjestelysuunnitelmat sekä laatii yhdessä HSL:n kanssa länsimetron liityntäliikennesuunnitelman Helsingin osalta. Rakennustyöt aloitettiin vuoden 2009 lopulla. Metro Ruoholahdesta Matinkylään valmistuu vuonna Poikittainen joukkoliikenne Seudun poikittaisliikenteen voimakas kasvu edellyttää edelleen poikittaisen joukkoliikenteen merkittävää kehittämistä, jotta asetetut joukkoliikenteen kuljetusosuustavoitteet saavutettaisiin. Merkittäviä poikittaiseen joukkoliikenteeseen liittyviä hankkeita ovat Raide-Jokeri ja Jokeri 2. Raide Jokerin hankesuunnitelmaa valmistellaan yhdessä Espoon ja HSL:n sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Jokeri 2-bussilinjan edellyttämät vaihtopysäkkisuunnitelmat laaditaan Tuusulanväylän ja Yhdyskunnantien liittymään. Tavoitteena on aloittaa Vuosaaresta Malmin kautta Myyrmäkeen kulkevan Jokeri 2-linjan liikennöinti vuonna Välille Viikki Pasila Otaniemi laaditaan ns. tiede ratikan yleissuunnitelma yhdessä Espoon ja HSL:n kanssa. liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski, p toimistopäällikkö Matti Kivelä, p Trafikplanering som krävs för banan. I regionens trafiksystemplan har byggandet av projektet schemalagts att inledas före år Trafikplaneringen i Helsingforsregionen Helsingforsregionens trafiksystemplan, HLJ 2011 I mars 2011 godkändes en trafiksystemplan, HLJ 2011, för de fjorton kommunerna i Helsingforsregionen. Planen är en strategisk, långsiktig plan där man drar upp riktlinjer för den regionala trafikpolitiken och definierar gemensamma målsättningar och åtgärder för att utveckla trafiksystemet. Målsättningen under första halvan av år 2012 är att kommunerna i regionen och staten fattar bindande beslut och ingår ett intentionsavtal om utvecklingen av regionens trafiksystem under de närmaste åren samt att säkerställa att åtgärderna verkställs och finansieras i form av ett samarbete mellan parterna. Avsikten är att intentionsavtalet ska utöver trafiken även förena utvecklingsmål och -åtgärder för markanvändning och boende. HRT inleder våren 2012 beredningen av regionens följande trafiksystemplan, HLJ Västmetron Byggandet av Västmetron fortsätter under ledning av Länsimetro Oy, som grundats av Esbo och Helsingfors. Stadsplaneringskontoret utarbetar trafiksystemplaner för Drumsö och Björkholmen och tillsammans med HRT en plan för matartrafiken till västmetron för Helsingfors del. Byggnadsarbetet inleddes i slutet av Metron från Gräsviken till Mattby färdigställs Pisara-banan Pisara-banan är en banslinga som går under stadscentret och förenar kustbanans, stambanans och Ringbanans stadsbanor till en från fjärrtrafikens spår separat helhet. I Tölö, centrum och Hagnäs byggs nya underjordiska järnvägsstationer. Översiktplaneringen för och miljökonsekvensbedömningen av Pisara-banan slutfördes år 2011 i samarbete mellan Trafikverket och Helsingfors stad. Trafikverket har som avsikt att i början av året inleda närmare planering för byggandet av banan tillsammans med staden. Samtidigt utarbetar staden de detaljplaner Den tvärgående kollektivtrafiken Den kraftigt ökande tvärgående trafiken i regionen förutsätter fortsättningsvis betydande utvecklingsinsatser inom den tvärgående kollektivtrafiken för att kollektivtrafikens mål gällande transportandelar ska uppnås. Betydande projekt med anknytning till den tvärgående kollektivtrafiken är Spårjokern och Joker 2. Projektplanen för Spårjokern bereds tillsammans med Esbo och HRT samt trafik- och kommunikationsministeriet. Planerna för byteshållplatser för busslinjen Joker 2 utarbetas för Tusbyledens och Samhällsvägens anslutning. Målet är att inleda trafiken på Joker 2-linjen från Nordsjö via Malm till Myrbacka år För sträckan Vik Böle Otnäs upprättas en general plan tillsammans med Esbo och HRT för den så kallade vetenskapsspårvagnen. trafikplaneringschef Ville Lehmuskoski, tfn byrådirektör Matti Kivelä, tfn

35 Helsingin liikennesuunnittelu Helsingin sisäistä liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi pääosin raideliikenteeseen perustuen, joukkoliikenteen sujuvuutta, luotettavuutta ja palvelutasoa nostamalla sekä kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia lisäämällä. Joukkoliikenteen parantamisen rinnalla kehitetään pääkatuverkon ongelmakohtia. Niiden kehittäminen parantaa myös joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Liikenneturvallisuus on liikennesuunnittelun keskeinen tavoite. Joukkoliikenteen suunnittelu Metroverkko Vuoden alkupuolella päätetään Östersundomin alueen raideliikenneratkaisusta alueen yleiskaavan käsittelyn yhteydessä. Metron jatkamisen lisäksi tarkastellaan yhteistyössä HSL:n, Vantaan, Sipoon ja muiden viranomaisten kanssa myös pikaraitiotievaihtoehdon vaikutuksia maankäyttömahdollisuuksiin ja liikennejärjestelmään. Aloitetaan valitun raideliikenneratkaisun yleissuunnittelu. liikenneinsinööri Heikki Hälvä, p Raitiotieverkko Laajasalo Siltayhteyteen perustuvan Laajasalon joukkoliikennejärjestelmän periaatteet suunnitellaan yhdessä HSL:n kanssa. Laajasalon raitiotieyhteyden ympäristövaikutusten arviointi on käynnissä. Laajasalon ja Helsingin keskustan välille tavoitellaan uutta hyvän palvelutason yhteyttä joukkoliikenteelle, pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt jatkosuunnittelun pohjaksi raitioliikenteen ja kevyen liikenteen siltayhteyden välille Kruunuvuorenranta-Korkeasaari-Sompasaari-Kruununhaka. Tämän ja suunnittelun aikana tutkittujen muiden merkittävien vaihtoehtojen ympäristövaikutukset arvioidaan ja tuloksista laaditaan arviointiselostus. Sillan kaupunkikuvalliset vaikutuksen voidaan arvioida vasta sillasta käytävän suunnittelukilpailun ratkettua. Ympäristövaikutusten arviointi tehdään jo valmistuneen YVA-arviointiohjelman ja siitä saadun palautteen mukaisesti. Arvioinnit tehdään vuoden 2012 aikana. liikenneinsinööri Markku Granholm, p liikenneinsinööri Lauri Kangas, p diplomi-insinööri Kaarina Laakso, p Töölö ja Munkkivuori Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on valmisteilla raitiotiesuunnitelma Töölöntorilta Mannerheimintielle reittiä Topeliuksenkatu Nordenskiöldinkatu. Lisäksi laaditaan Munkkivuoren suunnan raitiotien tarveselvitys yhdessä HSL:n kanssa. liikenneinsinööri Mika Kaalikoski, p liikenneinsinööri Lauri Kangas, p Jätkäsaari Raitiolinja 8 on aloittanut liikennöinnin Jätkäsaareen vuoden alussa. Raitiotie Kampista Länsisatamaan aloittaa liikennöinnin elokuussa. Myöhemmin raitiotie rakennetaan myös Välimerenkadulle. Lopputilanteessa alueen kaikki raitiolinjat päättyvät satamaterminaaliin. Raitiolinja 6 on tarkoitus kääntää ensi vaiheessa Telakkakatua Eiranrantaan. Hernesaaren rakentuessa raitiotietä jatketaan alueen eteläosaan. liikenneinsinööri Anna Nervola, p Kalasatama Kalasatamaan on tarkoitus päättää lähivuosina koillisen suunnan bussilinjoja. Raitiotietä suunnitellaan Kalasataman ja Pasilan välille Vallilanlaakson kautta siten, että se voidaan rakentaa vuosikymmenen loppupuolella. Kalasataman metroaseman toinen rakennusvaihe valmistuu vuonna liikenneinsinööri Johanna Iivonen, p Trafikplaneringen i Helsingfors Helsingfors interna trafiksystem utvecklas för att främja hållbara transportsätt i huvudsak med stöd av spårvägstrafiken genom att förbättra kollektivtrafikens smidighet, pålitlighet och servicenivå samt öka möjligheterna för fotgängare och cyklister. Förutom att förbättra kollektivtrafiken utvecklas problempunkterna i huvudgatunätet. Detta ger samtidigt bättre verksamhetsförutsättningar för kollektivtrafiken. Trafiksäkerheten är en central målsättning inom trafikplaneringen. Planering av kollektivtrafiken Metronätet I början av året fattar man i samband med utarbetandet av områdets generalplan beslut om spårtrafiklösningen i Östersundoms område. HRT, Vanda, Sibbo och övriga myndigheter samarbetar för att utreda förlängningen av metron samt snabbspårvägsalternativets konsekvenser för markanvändningen och trafiksystemet. Generalplaneringen av den valda spårtrafiklösningen inleds. trafikingenjör Heikki Hälvä, tfn Spårvägsnätet Degerö Principerna för kollektivtrafiksystemet i Degerö, vars grund är en broförbindelse, planeras i samarbete med HRT. Bedömningen av miljökonsekvenserna för en spårvägslinje till Degerö pågår. Mellan Degerö och Helsingfors centrum eftersträvas en ny förbindelse med god servicenivå för kollektivtrafiken, cyklister och fotgängare. Stadsfullmäktige har som grund för fortsatt planering godkänt en broförbindelse för spårvägstrafiken samt gång- och cykelleder på sträckan Kronbergsstranden-Högholmen- Sumparn-Kronohagen. Man bedömer miljökonsekvenserna av detta alternativ och övriga viktiga alternativ som utretts under planeringen och utarbetar en bedömningsbeskrivning utifrån resultaten. Brons inverkan på stadsbilden kan bedömas först när planeringstävlingen om bron har avgjorts. Miljökonsekvensbedömningen görs i enlighet med MKB-programmet och responsen som fåtts på det. Bedömningarna görs under år trafikingenjör Markku Granholm, tfn trafikingenjör Lauri Kangas, tfn diplomingenjör Kaarina Laakso, tfn Tölö och Munkshöjden Vid Helsingfors stadsplaneringskontor pågår arbetet med en plan för spårvägar mellan Tölö torg och Mannerheimvägen längs rutten Topeliusgatan Nordenskiöldsgatan. Därtill gör man i samarbete med HRT en behovsutredning för en spårväg i riktning mot Munkshöjden. trafikingenjör Mika Kaalikoski, tfn trafikingenjör Lauri Kangas, tfn Busholmen Spårvagnslinje 8 började trafikera till Busholmen i början av året. Trafiken för spårvägen från Kampen till Västra hamnen inleds trafiken i augusti. Senare byggs en spårväg även till Medelhavsgatan. I slutläget är hamnterminalen ändstation för alla spårvagnslinjer i området. Avsikten är att spårvagnslinje 6 i första fasen svänger från Docksgatan till Eirastranden. När Ärtholmen börjar ta form ska spårvagnslinjen förlängas till områdets södra del. trafikingenjör Anna Nervola, tfn Fiskehamnen Avsikten är att Fiskehamnen under de närmaste åren ska bli ändstation för busslinjer i nordöstlig riktning. För sträckan mellan Fiskehamnen och Böle via Vallgårdsdalen planeras en spårväg så att linjen kan byggas i slutet av decenniet. Den andra byggfasen av Fiskehamnens metrostation slutförs år trafikingenjör Johanna Iivonen, tfn

36 Joukkoliikenteen nopeuttaminen ja luotettavuuden parantaminen Helsingin joukkoliikenteen liikennevaloetuus- ja matkustajainformaatiojärjestelmää HELMI laajennetaan uusille bussilinjoille yhdessä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa. Raitioliikenteen osalta toiminta painottuu linjan 8 liikennevaloetuuksien tehostamiseen. Lisäksi selvitetään yhdessä HSL:n kanssa bussi- ja raitiovaunuliikenteen nopeuttamista ja luotettavuuden parantamista ja valmistellaan siinä tarvittavia toimenpiteitä. toimistopäällikkö Marko Mäenpää, p liikenneinsinööri Markku Granholm, p liikenneinsinööri Lauri Kangas, p Pysäköinti Helsingissä arvioidaan eri pysäköintipolitiikkavaihtoehtojen vaikutuksia. Tähän liittyen tarkistetaan asukkaiden autopaikkamäärien laskentaohjeet kaavoitusta varten. Lisäksi valmistellaan toimitilojen autopaikkamäärien laskentaohjeiden tarkistukset yhdessä naapurikuntien ja HSL:n kanssa. liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski, p liikenneinsinööri Juha Hietanen, p Pääkadut ja maantiet Sörnäistentunneli Laaditaan liikennesuunnitelma tunnelin rakentamiseksi välille Sörnäisten rantatie - Hermannin rantatie. Liikennetunnelille ryhdytään myös valmistelemaan asemakaavaa. Tunnelin toteuttaminen mahdollistaa asuntojen lisärakentamisen Kalasataman pohjoisosassa ja parantaa keskuksen ympäristöä läpikulkuliikenteen siirtyessä tunneliin. liikenneinsinööri Johanna Iivonen, p arkkitehti Tuukka Linnas, p insinööri, Seija Narvi, p Hakamäentien jatkeet Hakamäentien jatkeiden vanhat tunnelisuunnitelmat länteen Turunväylälle sekä itään Lahdenväylälle ja Hermannin rantatielle päivitetään. Samalla tarkastellaan myös Tuusulanväylän kääntö Veturitielle. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa länsi- ja itäjatkeiden rakentaminen on ajoitettu jaksolle Kehä I:n ja Kivikontien liittymä Kehä I:n ja Kivikontien liittymäalueen rakennussuunnitelma on valmis. Uusien asuinalueiden rakentaminen turvataan toteuttamalla ensin Latokartanon meluesteet. Kehä I:n ja Myllypurontien liittymä Myllypuron liittymän vieressä olevien asemakaavan mukaisten tonttien toteuttaminen edellyttää muutoksia nykyiseen liittymään. Liittymäsuunnitelmia tarkennetaan ja on tarkoitus käynnistää tiesuunnittelu. Rakentaminen alkaa aikaisintaan vuonna Kehä I:n ja Itäväylän liittymä Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymään etsitään yhdessä Uudenmaan ELY -keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen kanssa uusia vaihtoehtoja, jotka saadaan valmiiksi vuoden 2012 aikana. ELY:n on tarkoitus käynnistää tiesuunnitelman laatiminen. Kehä II:n jatkaminen Kehä II:n jatkeesta Turuntien ja Hämeenlinnanväylän välillä valmistui yleissuunnitelma vuonna Yhdessä ELY:n, Espoon ja Vantaan kanssa selvitetään mahdollisuuksia toteuttaa Kehä II:n jatke kevyempänä. Koivusaaren liittymä Länsiväylälle Tuleva Koivusaaren alue tarvitsee yhteyden Länsiväylälle. Alueen liikennejärjestelyistä laaditaan aluevaraussuunnitelma yhdessä ELY-keskuksen kanssa. Kuninkaantammen liittymä Hämeenlinnanväylälle Kuninkaantammen uudelle asuntoalueelle suunnitellaan uusi eritasoliittymä Hämeenlinnanväylälle. Liittymään tulee yhteydet etelän ja lännen suuntaan. Förbättring av kollektivtrafikens körtider och pålitlighet Helsingfors kollektivtrafiks trafikljusprioriterings- och passagerarinformationssystem HELMI utvidgas till nya busslinjer tillsammans med samkommunen Helsingforsregionens trafik. För spårvägstrafiken ligger tyngdpunkten på att effektivera trafikljusprioriteringarna på linje 8. Därutöver utreder man tillsammans med HRT möjligheten att förbättra buss- och spårvagnstrafikens körtider och pålitlighet samt förbereder åtgärder som detta kräver. byråchef Marko Mäenpää, tfn trafikingenjör Markku Granholm, tfn trafikingenjör Lauri Kangas, tfn Parkering I Helsingfors bedöms vilken inverkan olika parkeringspolitiska alternativ har. I samband med detta granskas anvisningen för kalkylering av invånarnas bilplatsantal för planläggningen. Också en granskning av anvisningen för kalkylering av lokalernas bilplatsantal förbereds tillsammans med grannkommunerna och HRT. trafikplaneringschef Ville Lehmuskoski, tfn trafikingenjör Juha Hietanen, tfn Huvudgator och landsvägar Sörnästunneln En trafikplan för byggande av en tunnel mellan Sörnäs strandväg och Hermanstads strandväg utarbetas. Också detaljplaneringen av trafiktunneln inleds. Byggandet av tunneln möjliggör tilläggsbyggande av bostäder i norra delen av Fiskehamnen och förbättrar centrets omgivning då genomfartstrafiken flyttas till tunneln. trafikingenjör Johanna Iivonen, tfn arkitekt Tuukka Linnas, tfn ingenjör Seija Narvi, tfn Skogsbackavägens förlängningar De gamla tunnelplanerna för förlängningarna av Skogsbackavägen västerut till Åboleden och österut till Lahtisleden och Hermanstads strandväg uppdateras. Samtidig granskas även vändningen av Tusbyleden till Lokvägen. I Helsingforsregionens trafiksystemplan har byggandet av förlängningen västerut och österut schemalagts till perioden Anslutningen mellan Ring I och Stensbölevägen Byggplanen för anslutningsområdet mellan Ring I och Stensbölevägen är klar. Byggandet av nya bostadsområden tryggas genom att först bygga bullerhinder i Ladugården. Anslutningen mellan Ring I och Kvarnbäcksvägen Genomförandet av de detaljplaneenliga tomterna vid Kvarnbäckens anslutning förutsätter ändringar i den nuvarande anslutningen. Planerna för anslutningen preciseras och inleds vägplaneringen. Byggandet beräknas starta tidigast år Anslutningen mellan Ring I och Österleden För den planskilda anslutningen mellan Ring I och Österleden söks nya alternativ tillsammans med ansvarsområdet trafik och infrastruktur vid Nylands NTM-central. Dessa ska stå klara under år NTMcentralen har som avsikt att börja utarbeta vägplanen. Förlängningen av Ring II Generalplanen för förlängningen av Ring II mellan Åbovägen och Tavastehusleden färdigställdes år Möjligheterna att genomföra ett lättare alternativ Ring II utreds tillsammans med NTM-centralen, Esbo och Vanda. Anslutningen från Björkholmen till Västerleden Det kommande Björkholmsområdet behöver en anslutning till Västerleden En plan för områdesreservering om områdets trafikarrangemang upprättas tillsammans med NTM-centralen. 36

37 Tuusulanväylän ja Yhdyskunnantien vaihtopysäkit Jokeri 2 -bussilinjan liikennöinti alkaa vuonna Pysäkkien rakentaminen sekä Tuusulanväylälle että Yhdyskunnantielle parantaa pääkaupunkiseudun poikittaisen ja säteittäisen joukkoliikenteen vaihtoyhteyksiä. Lahdenväylän Tattarisilta Tattariharjun ja Kivikon välisten yhteyksien parantamiseksi suunnitellaan Lahdenväylän yli Tattarisilta. Suunnittelussa varaudutaan siihen, että sillan ja Lahdenväylän välille on tulevaisuudessa mahdollista rakentaa liittymärampit. Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymä Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2008 yleissuunnitelman. Rakennusviraston käynnistämä yleissuunnitelman tarkistus sekä ensimmäisen rakennusvaiheen katusuunnitelmat valmistuvat vuonna apulaisosastopäällikkö Katariina Baarman, p liikenneinsinööri Samuel Tuovinen, p Kaupunginosien liikennesuunnitelmia Kävelykeskustan kehittäminen Laaditaan suunnitelma suojateiden rakentamiseksi Mannerheimintielle Kolmensepän ja Erottajan aukioille. liikenneinsinööri Pekka Nikulainen, p Kluuvi - Kruununhaka - Kaartinkaupunki Kaupungintalokorttelin ympäristöön suunnitellaan jalankulkualueita, mikä edellyttää muutoksia raitiotie- ja autoliikenteen järjestelyihin. liikenneinsinööri Pekka Nikulainen, p Punavuori Telakkakadun liikennejärjestelyt suunnitellaan uudelleen. Kadulle tulee raitiokiskot ja pyöräkaistat. liikenneinsinööri Anna Nervola, p Östersundom Östersundomin liikenne suunnitellaan yhteistyössä alueen maankäytön suunnittelun kanssa. Alueen liikenneverkkoa täydennetään ja paikallisia pienehköjä parannustoimia esimerkiksi bussipysäkki-, jalankulku- ja pyöräilyjärjestelyjä suunnitellaan ja toteutetaan vaiheittain tarpeen mukaan. liikenneinsinööri Markus Ahtiainen, p Seppo Laakso / Helsingin kaupungin kuvapankki Anslutningen från Kungseken till Tavastehusleden För det nya bostadsområdet Kungseken planeras en ny planskild anslutning till Tavastehusleden. Anslutningen kommer att få avfarter söderut och västerut. Byteshållplatserna vid Tusbyleden och Samhällsvägen Trafikeringen på busslinje Joker 2 inleds år Byggandet av hållplatser både på Tusbyleden och Samhällsvägen förbättrar bytesförbindelserna mellan huvudstadsregionens tvärgående och radiella kollektivtrafik. Tattarbron på Lahtisleden För att förbättra förbindelserna mellan Tattaråsen och Stensböle planeras Tattarbron över Lahtisleden. I planeringen bereds möjlighet till att i framtiden kunna bygga avfarter mellan bron och Lahtisleden. Anslutningen mellan Österleden och Borgbyggarvägen Stadsfullmäktige godkände generalplanen år Granskningen av generalplanen som stadsplaneringskontoret inlett samt gatuplanerna för det första byggskedet färdigställs år biträdande avdelningschef Katariina Baarman, tfn trafikingenjör Samuel Tuovinen, tfn Stadsdelarnas trafikplaner Utvecklingen av ett bilfritt centrum En plan för byggande av övergångsställen på Tre smeders plats och skvären vid Skillnaden på Mannerheimvägen utarbetas. trafikingenjör Pekka Nikulainen, tfn Gloet-Kronohagen-Gardesstaden Till omgivningen omkring stadshuskvarteret planeras fotgängarområden, vilket förutsätter ändringar i spårvägs- och biltrafikarrangemangen. trafikingenjör Pekka Nikulainen, tfn Rödbergen Trafikarrangemangen på Docksgatan planeras på nytt. Gatan ska få spårvägsskenor och cykelfiler. trafikingenjör Anna Nervola, tfn Östersundom I Östersundom planeras trafiken i samband med planeringen av områdets markanvändning. Trafiknätet på området kompletteras och lokala mindre förbättringsåtgärder, som till exempel organisering av busshållplatser, gång- och cykelleder, planeras och genomförs stegvis efter behov. trafikingenjör Markus Ahtiainen, tfn

38 Liikennesuunnittelukohteet kartalla 38

39 Trafikplanerna på kartan 1. Koivusaaren liittymä 2. Länsimetro 3. Jätkäsaaren raitiotiet 4. Hernesaaren raitiotie 5. Telakkakatu 6. Kävelykeskusta 7. Pisara-rata 8. Nordenskiöldinkadun ja Mechelininkadun pyörätie 9. Mannerheimintien pyörätiejärjestelyt 10. Helsinginkadun itäpään pyörätie 11. Topeliuksenkadun ja Nordenskiöldinkadun raitiotie Töölöntorilta Mannerheimintielle 12. Hakamäentien jatkeet 13. Kaupintien ja Näyttelijäntien liittymä 14. Kehä I:n liittymät 15. Kehä II 16. Kuninkaantammen liittymä 17. Jokeri Lentorata 19. Raide-Jokeri 20. Yhdyskatu Itäväylä-Kehä I 21. Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymä 22. Laajasalon raitiotieyhteys 23. Laajasalon keskustan liikennejärjestelyt 24. Östersundomin raideyhteys 25. Östersundomin tie- ja katuverkko 26. Kontulantien ja Sirrikujan risteyksen liikennevalot 27. Sörnäisten tunneli 1. Anslutningen vid Björkholmen 2. Västmetron 3. Busholmens spårvägar 4. Ärtholmens spårväg 5. Docksgatan 6. Fotgängarcentrum 7. Pisara-banan 8. Cykelvägen vid Nordenskiöldsgatan och Mechelingatan 9. Mannerheimvägens cykelvägsarrangemang 10. Cykelvägen vid Helsingegatans östra slutända 11. Topeliusgatans och Nordenskiöldsgatans spårväg från Tölö torg till Mannerheimvägen 12. Skogsbackavägens förlängningar 13. Korsningen mellan Krämarvägen och Skådespelarvägen 14. Anslutningarna vid Ring I 15. Ring II 16. Anslutningen vid Kungseken 17. Joker Flygbanan 19. Spår-Jokern 20. Gatan som ansluter Österleden med Ring I 21. Anslutningen mellan Österleden och Borgbyggarvägen 22. Spårvägsförbindelsen till Degerö 23. Trafikarrangemangen i Degerö centrum 24. Östersundoms spårförbindelse 25. Östersundoms väg- och gatunät 26. Trafikljusen i korsningen mellan Gårdsbackavägen och Kärrsnäppsgränden Tunneln i Sörnäs

40 Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen Helsingin kaupungin tavoitteena on nostaa pyörämatkojen osuus 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2010 pyörällä taittui yhdeksän prosenttia Helsingissä tehtävistä matkoista. Kaupunki perusti syksyllä 2010 eri hallintokuntien välisen Pyöräilyprojektin. Kaupunkisuunnitteluviraston keskeinen tehtävä pyöräilyprojektissa on uudistaa pyöräliikenteen suunnitteluohjeet. Taustalla on koko pyöräilykäsityksen muutos: pyöräilyä ei enää rinnasteta jalankulkuun vaan entistä selkeämmin ajoneuvoliikenteeseen. Näin paranevat myös kävelyn olosuhteet. Pyöräliikenteen verkkosuunnittelun periaatteet on hyväksytty keväällä 2011, ja yksityiskohtainen ohjeisto valmistellaan kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi keväällä Kamppiin suunnitellun pyöräkeskuksen perusidea on, että kaupunki tarjoaa toiminnalle puitteet ja erilaiset pyöräilyyn liittyvien palvelujen tarjoajat vastaavat keskuksen operoinnista. Suunnitteluun ovat aktiivisesti osallistuneet useat kaupungin tahot, oppilaitokset, järjestöt ja yritykset. Puitteet aiotaan saada kuntoon niin, että "Pyöräkeskus 1.0" on valmiina palvelemaan sekä kaupunkilaisia että matkailijoita kesäkuusta 2012 lähtien. Muita Pyöräilyprojektin keskeisiä tehtäviä ovat pyöräteiden ylläpidon kehittäminen, pyörien pysäköintimahdollisuuksien parantaminen erityisesti lähiliikenteen asemilla ja kantakaupungissa sekä pyöräilyn markkinointi. Pyöräilyprojektin toimintakausi on kuluvan valtuustokauden loppuun asti, joten vuoden mittaan laaditaan myös jatkotyöohjelma ja toimenpidesuunnitelma vuodesta 2012 eteenpäin. toimistopäällikkö Leena Silfverberg, p liikenneinsinööri Marek Salermo, p liikenneinsinööri Niko Palo, p tiedottaja Mikko Uro, p Pyörätiesuunnitelmia Mannerheimintien pyörätiejärjestelyt liikenneinsinööri Niko Palo, p liikenneinsinööri Juuso Aaltonen, p Kantakaupungin säteittäiset pyörätie yhteydet (Baana) liikenneinsinööri Jaakko Heinonen, p liikenneinsinööri Olga Bernitz, p liikenneinsinööri Marek Salermo, p Helsinginkadun itäpään pyörätie liikenneinsinööri Sakari Montonen, p WPS Design Studio / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Främjandet av cykel- och gångtrafiken Helsingfors stad har som mål att öka andelen färder som görs med cykel till 15 procent före år År 2010 gjordes nio procent av alla resor i Helsingfors med cykel. Hösten 2010 inrättade staden Cykelprojektet mellan olika förvaltningar. Stadsplaneringskontorets centrala uppgift i Cykelprojektet är att förnya anvisningarna för planering av cykeltrafiken. Den bakomliggande tanken är att förändra hela cyklingsbegreppet: Cykling jämställs inte längre med gångtrafiken utan tydligare än förr med fordonstrafiken. På så sätt får även gångtrafiken bättre förutsättningar. Principerna för nätplanering av cykeltrafiken godkändes våren 2011 och detaljerade anvisningar bereds för att behandlas av stadsplaneringsnämnden våren Grundidén för cykelcentret som planeras i Kampen är att staden tillhandahåller ramarna för verksamheten och olika tjänsteleverantörer med anknytning till cykling har ansvaret för centrets verksamhet. I planeringen har flera aktörer från staden, läroanstalter, organisationer och företag deltagit. Man ämnar få ramarna för verksamheten i ett sådant skick att Cykelcentret 1.0 är redo att betjäna både stadsbor och turister med start i juni Övriga centrala uppgifter inom Cykelprojektet är att främja underhållet av cykelvägar, förbättra cykelparkeringen särskilt på närtrafikens stationer och i innerstaden samt marknadsföra cykling. Cykelprojektets verksamhetsperiod pågår fram till slutet av den innevarande fullmäktigeperioden och således utarbetas under årets lopp även en fortsatt arbetsplan och en åtgärdsplan som gäller efter år byråchef Leena Silfverberg, tfn trafikingenjör Marek Salermo, tfn trafikingenjör Niko Palo, tfn informatör Mikko Uro, tfn Cykelvägsplaner Cykelvägsarrangemang på Mannerheimvägen trafikingenjör Niko Palo, tfn trafikingenjör Juuso Aaltonen, tfn Radiella cykelvägsförbindelser i innerstaden (Banan) trafikingenjör Jaakko Heinonen, tfn trafikingenjör Olga Bernitz, tfn trafikingenjör Marek Salermo, tfn Cykelvägen i östra ändan av Helsingegatan trafikingenjör Sakari Montonen, tfn Trafikljus och intelligent trafik Verksamheten vid Trafikverkets, Helsingfors polisinrättnings samt Helsingfors, Esbo och Vanda städers gemensamma trafikstyrningscentral och samarbetet mellan parterna vidareutvecklas. Centralens verksamhet som inleddes i sin nuvarande form år 2009 har förbättrat och påskyndat informationsutbytet mellan parterna och även fört med sig andra fördelar. Stadsborna lägger märk till det fungerande samarbetet bland annat genom att centralen bättre är förut kan minska effekterna av störningar till exempel genom information eller genom att reglera trafikljusen. Man fortsätter att förnya och bygga ut centralens trafikkamerasystem som används för att iaktta trafiksituationer. Utvidgandet av VAROVA-styrningen av trafikljusen vid Glaspalatsets spårvagnshållplats till tre nya övergångsställen står på arbetsschemat för år Nya objekt är trafikljusen vid Sörnäs metrostation och Backasgatans simcentrum samt på Mannerheimvägen och Dunckergatan. Trafikljusens gröna vågor utvecklas i synnerhet på ställen där det finns stora problem vid rusningstid. Exempel på sådana är Hoplaxvägen, Backasgatans norra ända, Industrigatan, Sturegatan samt Mechelingatans södra ända. Trafikljusens nattstyrning förbättras. En undersökning om trafiksäkerheten och Helsingfors trafikljus från slutet 40

41 Liikennevalot ja älyliikenne Liikenneviraston, Helsingin poliisilaitoksen sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteisen liikenteenhallintakeskuksen toimintaa ja osapuolten yhteistyötä kehitetään edelleen. Vuonna 2009 alkanut keskuksen nykymuotoinen toiminta on parantanut ja nopeuttanut osapuolten välistä tiedonkulkua ja tuonut muita etuja. Kaupunkilaisille toimiva yhteistyö näkyy mm. siinä, että keskuksessa voidaan entistä paremmin vähentää häiriötilanteiden aiheuttamia vaikutuksia esimerkiksi tiedottamalla tai liikennevaloja säätämällä. Keskuksessa liikennetilanteiden seurantaan käytettävän liikennekamerajärjestelmän uusimista ja laajentamista jatketaan. Lasipalatsin raitiovaunupysäkin liikennevalojen VAROVA-ohjauksen laajentaminen kolmelle uudelle suojatielle on vuoden 2012 työohjelmassa. Uudet kohteet ovat Sörnäisten metroaseman, Mäkelänrinteen uintikeskuksen sekä Mannerheimintien ja Dunckerinkadun liikennevalot. Liikennevalojen vihreiden aaltojen toimintaa kehitetään erityisesti siellä, missä ruuhka-ajan ongelmat ovat suuret. Tällaisia ovat esimerkiksi Huopalahdentie, Mäkelänkadun pohjoispää, Teollisuuskatu, Sturenkatu sekä Mechelininkadun eteläpää. Liikennevalojen yöohjausta parannetaan; vuoden 2009 lopussa valmistunut tutkimus Helsingin liikennevalojen liikenneturvallisuudesta osoitti, että yöaikainen valo-ohjaus lisää liikenneturvallisuutta merkittävästi. Liikennevalojen hehkulamppuopastimien uusiminen LED-opastimiksi jatkuu. LED-opastin näkyy paremmin myös kirkkaalla auringonpaisteella ja se kuluttaa vähemmän sähköä kuin tavanomainen opastin. LED-opastin on myös pitkäikäinen ja kestävä, mikä parantaa liikennevalojen toimintavarmuutta. Tällä hetkellä Helsingin liikennevaloristeyksistä yli 40 prosentissa on LED-opastimet. Uusia liikennevaloja rakennetaan vuonna 2012 viime vuosiin verrattuna poikkeuksellisen paljon. Suutarilantien kadunparannustyön yhteydessä rakennetaan kolmet uudet liikennevalot. Raitiolinja 9 reitti muuttuu keskustassa siten, että se liikennöi jatkossa Kampin kautta Jätkäsaareen. Reitin varrella on useita kiertoliittymiä, joissa raitiovaunulle taataan sujuva ja turvallinen kulku raitiovaunuvaloilla. Lisäksi Sahaajankadun ja Asentajankadun liittymään rakennetaan kadunrakennustyön yhteydessä uudet liikennevalot. toimistopäällikkö Marko Mäenpää, p Mikko Uro / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto av 2009 visar att ljusstyrning nattetid ökar trafiksäkerheten avsevärt. Man fortsätter att byta ut trafikljusens glödlampor mot LED-trafiksignaler. LEDtrafiksignalerna syns bättre även i starkt solsken och de förbrukar mindre energi än vanliga trafikljuslampor. LED-trafiksignalerna är dessutom långlivade och hållbara, vilket förbättrar trafikljusens driftsäkerhet. För närvarande finns det LED-trafiksignaler i över 40 procent av trafikljuskorsningarna i Helsingfors. År 2012 installeras ett exceptionellt stort antal nya trafikljus jämfört med de senaste åren. I samband med gatureparationsarbeten på Skomakarbölevägen byggs tre nya trafikljus. Rutten för spårvagnslinje 9 ändras i centrum så att linjen i fortsättningen kör via Kampen till Busholmen. Längs rutten finns flera rondeller där spårvagnen garanteras en smidig och säker gång med spårvagnstrafikljus. Nya trafikljus byggs även i anslutningen mellan Sågaregatan och Montörsgatan i samband med gatuarbeten. byråchef Marko Mäenpää, tfn Seppo Laakso / Helsingin kaupungin kuvapankki 41

42 Miten voin osallistua ja mistä saan tietoa kaupunkisuunnittelusta? Kaikki käynnissä olevat kaavahankkeet ja niiden asiakirjat löydät kaupunkisuunnitteluviraston nettisivuilta osoitteesta kohdasta Suunnitelmat kartalla. Sellaisista kaupunginosista, joissa tapahtuu paljon muutoksia, löytyy enemmän tietoa alueiden omilta sivuilta kohdasta "Ajankohtaiset alueet". Siellä esitellään tarkemmin esimerkiksi Kalasataman, Kuninkaantammen, Kruunuvuorenrannan, Jätkäsaaren ja Östersundomin suunnittelua. Parhaat mahdollisuudet vaikuttaa kaavoitukseen ovat valmistelun alussa. Aloitusvaiheessa tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on tiivis tietopaketti suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista, etenemisestä ja osallistumismahdollisuuksista. Kaavaluonnoksessa esitetään kartalla jo tarkemmin mitä alueelle on suunnitteilla. Valmisteluaineistoa löydät nettisivuiltamme kohdasta "Nähtävillä nyt" sitten kun hanke on osallistumisen kannalta ajankohtainen. Samaan aineistoon voit tutustua myös kaupunkisuunnitteluvirastossa (Kansakoulukatu 3), kaupungintalon aulassa ja suunnittelualueen läheisyydessä, esimerkiksi kirjastossa. Asiasta tiedotetaan kirjeellä alueen maanomistajille, taloyhtiöille, yrityksille sekä asukasyhdistyksille ja seuroille. Lisäksi ilmoitetaan alueella ilmestyvässä lehdessä tai kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä (Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Metro). Mielipiteesi voit esittää monella tavoin. Voit lähettää kirjeen tai sähköpostia, osallistua keskustelutilaisuuteen tai ottaa suoraan yhteyttä suunnittelijaan. Kaavaehdotus, joka valmistellaan luonnoksen ja siitä saatujen mielipiteiden pohjalta, esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Lautakunnan puoltama ehdotus laitetaan vielä nähtäville ja siitä on mahdollisuus esittää mielipiteitä ennen kuin se etenee kaupunginhallituksen kautta valtuuston hyväksyttäväksi. Hyödyllisiä nettisivuja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivut Näyttely- ja infopiste Laiturin nettisivut Runsaasti tietoa Helsingin suurimmista kaupunkirakentamiskohteista Hur kan jag delta och varifrån får jag information om stadsplaneringen? Alla aktuella planläggningsprojekt med tillhörande dokument finns samlade i tjänsten Planer på kartan på stadsplaneringskontorets webbplats Mer information om stadsdelar där det sker stora förändringar finns på områdenas egna sidor vid Aktuella områden. Där presenteras mer detaljerat planeringen av t.ex. Fiskehamnen, Kungseken, Kronobergsstranden, Busholmen och Östersundom. Möjligheterna att påverka planläggningen är störst när beredningen inleds. I inledningsskedet uppgörs ett program för deltagande och bedömning som är ett kompakt informationspaket om planeringens utgångspunkter, mål och framskridande samt möjligheterna att påverka. I planutkastet presenteras redan mera detaljerat vad som planeras på området. Beredningsmaterialet finns på vår webbplats vid punkten Nähtävänä nyt (Till påseende nu) i det skedet när det är möjligt att delta i projektet. Samma material finns framlagt på stadsplaneringskontoret (Folkskolegatan 3), stadshusets entréhall och i närheten av planeringsområdet, t.ex. på biblioteket. Områdets markägare, bostadsaktiebolag, företag, boendeföreningar och övriga föreningar får information om planera per brev. Vi informerar också i den tidning som utkommer i området eller i stadens officiella annonstidningar (Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Metro). Du kan framföra din åsikt på många sätt. Du kan skicka brev eller e-post, delta i ett diskussionsmöte eller kontakta planeraren direkt. Planförslaget bereds utgående från utkastet och den respons som mottagits och presenteras sedan för stadsplaneringsnämnden. Ett förslag som förordats av nämnden framläggs och kan kommenteras av allmänheten innan det går vidare via stadsstyrelsen till fullmäktige för godkännande. Viktiga webbplatser Helsingfors stadsplaneringskontors webbplats Utställnings- och informationstjänsten Plattformens webbplats Rikligt med information om Helsingfors största stadsbyggnadsområden 42

43 Kaupunkisuunnittelu on arjen designia! Laituri on elävä kaupunkisuunnittelun kohtaamispaikka ja vahvasti mukana Maailman Designpääkaupunkivuodessa Runsas näyttely- ja tapahtumatarjonta tarjoaa kaupunkilaisille oivalluksia ja ideoita siitä, kuinka asukkaiden elämänlaatua voidaan parantaa designin avulla. Kuukausittain vaihtuvat näyttelyt toteuttavat teemaa Avoin kaupunki - paremman elämän edellytyksiä kaupunkilaisille. Laiturilla halutaan innostaa asukkaita osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristönsä kehittämiseen. Designpääkaupunkivuoden kantavia teemoja ovat Helsingin tulevaisuus, kaupunkiympäristön kehittäminen sekä asuinympäristön ja julkisten palveluiden parannukset. Arjen design kaupunkitilassa näkyy Laiturin näyttelyteemoissa: Stadin Asuntomessut 2020, hyvä kaupunkiympäristö, pyöräily, Helsingin moderni arkkitehtuuri, kaupunkivalaistus ja Unioninkadun akseli. Ajankohtaisten suunnitelmien lisäksi Laiturilla on koko vuoden ajan esillä Helsingin mittavimmat aluerakentamisprojektit. Päänäyttelyiden ohella Laiturilla on nähtävillä useita arkkitehtuurikilpailuja, opiskelijatöitä ja valokuvanäyttelyjä. Laiturilla asukkaat ja vierailijat voivat kurkistaa huomisen Helsinkiin sekä osallistua keskusteluun kaupungin kehittämisestä. Tutustu Laiturin näyttelyihin ja tapahtumiin tarkemmin netissä Stadsplanering är vardagsdesign! Plattformen är en levande mötesplats för stadsplaneringen och deltar intensivt i Världens designhuvudstadsår Med ett rikligt utställnings- och evenemangsutbud erbjuder Plattformen stadsborna insikter och idéer om hur invånarnas livskvalitet kan förbättras med hjälp av design. Utställningarna byts varje månad och uppfyller alla temat Avoin kaupunki - paremman elämän edellytyksiä kaupunkilaisille (En öppen stad - bättre livsvillkor för stadsborna). Plattformen vill uppmuntra och engagera människor att delta i och påverka utvecklingen av sin livsmiljö. Bärande teman under designhuvudstadsåret är Helsingfors framtid, utveckling av stadsmiljön samt förbättring av boendemiljön och den offentliga servicen. Vardagsdesign i stadsrummet syns i Plattformens utställningsteman: Helsingfors Bostadsmässa 2020, en god stadsmiljö, cykling, modern arkitektur i Helsingfors, stadsbelysning och Unionsgatans axel. Förutom de aktuella planerna visas hela året på Plattformen de mest omfattande områdesbyggprojekten i Helsingfors. Vid sidan av huvudutställningarna visas flera arkitekturtävlingar, studentarbeten och fotoutställningar på Plattformen. På Plattformen kan invånare och besökare ta en titt på morgondagens Helsingfors och delta i diskussionen om utvecklingen av staden. Bekanta dig med utställningarna och evenemangen på Plattformen på internet på Laituri, Narinkka 2 (Kamppi), HELSINKI Avoinna ti pe 10 18, la puh. (09) , Plattformen, Narinken 2 (Kampen), HELSINGFORS Öppet tis fre 10 18, lör tfn (09) , LAITURI KOHTI HUOMISEN HELSINKIÄ PLATTFORMEN MOT FRAMTIDENS HELSINGFORS INFO MAKSUTON NÄYTTELY TI PE 10 18, LA NARINKKA 2 (KAMPPI) LAITURI.HEL.FI

44 Summary Significant planning projects in Helsinki Kuninkaantammi In the north-western part of Helsinki, a new Kuninkaantammi area is being planned for approximately 5,000 inhabitants. The Kuninkaantammi area has good connections from the South, West and North by car and by public transport. The planning area has versatile recreational resources. The location near the regional green belt offers great possibilities for different kinds of outdoor, nature and sports activities. Koivusaari A West metro station has been planned for Koivusaari, and new housing and business premises are being planned in the vicinity of the station. Koivusaari is being planned as a marine and urban district located in the western part of Lauttasaari with boat harbours and other shore-related activities. An open and international idea competition was organised for planning the Koivusaari district. Central-Pasila In the upcoming years, large areas will be released in Central-Pasila for city construction. Business, office, administration and service areas as well as housing are being planned in Central-Pasila. The objective is to unite area separated by the railway, and transform it into a centre of Pasila. Milanese architects office Cino Zucchi Architetti has created a close-knit entity comprising ten statuesque towers on the southern side of the Pasila Bridge. A Pasila One competition is organised for the planning and realisation of the block on the northern side of the bridge. The competition was launched in February The estimate is that the competition will be settled by The aim is that a legally valid town plan for the area is in force in 2014 and that the construction of the urban centre can start in The competition area will include business premises, housing, services as well as public transport premises. The objective for the area is to create an aesthetically high-quality and innovative entity. Pisara railway line The Pisara line is a planned railway under Helsinki city centre, where trains travel in two adjacent rock tunnels. The line will enable trains to run under Helsinki city centre, which significantly increases the capacity and reliability of railway traffic. Jätkäsaari The West Harbour district in downtown Helsinki consists of Jätkäsaari, Salmisaari, Hernesaari, Ruoholahti and Telakkaranta. The planning and implementation of these areas are at different stages: some have already been developed, some are in the process of construction, while others are still at the planning stage. Jätkäsaari will become an urban and unique downtown district with boutiques and cafés. Jätkäsaari will provide housing for 16,000 residents. Hernesaari Plans are also being made to develop the former shipyard area in Hernesaari into a residential and commercial area that will provide recreational and tourism services. According to the plans, Hernesaari will be developed to house 5,000 residents. 44

45 Helin & Co Arkkitehdit Kalasatama Kalasatama is situated on the eastern shoreline of downtown Helsinki. The old industrial and harbour area is now being redesigned as a compact and urban district with homes, services, work and culture in proximity to each other. Due to its location along the major roads leading to downtown Helsinki, Kalasatama is very accessible. The Kalasatama metro station provides a transportation hub for the area and it will be extended with a small-scale terminal for trams and buses. Kalasatama will provide housing for 18,000 residents. The Kalasatama Centre will include the commercial centre, the hotel tower, an office tower and six residential towers near Kalasatama metro station. The aim is that the first parts of the Centre will be completed in 2015 and the rest by the year The towers have 20 to 33 storeys and the highest of them rises to 126 metres. Kruunuvuorenranta The Laajasalo oil harbour area is being released from its current use. This enables the building of a new district. The area has a varying archipelago landscape, valuable nature and culture historic destinations, long shoreline and beautiful scenery. The distance of Kruunuvuorenranta from Helsinki city centre is just three kilometres straight across the sea. Kruunuvuorenranta is being planned as a high-quality marine district. Varying residential areas, with mainly apartment buildings and small houses, are being planned for the area. The area will provide homes for 10,000 inhabitants in total. Östersundom The use of land and the transportation infrastructure of Östersundom, the easternmost district of Helsinki some 15 kilometres from the city centre, will be settled with a master plan, which will be drawn up by Helsinki, Vantaa and Sipoo. The aim is to transform the rural area into an urban district of Helsinki. The aspiration is to develop a transit-oriented garden city which is versatile in terms of cityscape and functionality. Different parts of the city will have their own distinct characteristics. The planning is based on local idiosyncrasies. The planning area has around 24 kilometres of shoreline. In future, the aim is to open up significantly more beachfront areas for public use, for example, to serve as marinas, beaches and parks. Upon completion Östersundom will be inhabited by at least 30,000 residents. According to the master plan the total population for the area, including the areas in Vantaa and Sipoo, will be around 50,000 to 80,000 residents. 45

46 Yhteystiedot Kontaktinformation Aukioloaika Virasto on auki ma pe klo Käyntiosoite: Kansakoulukatu 3 Öppettid Verkets öppettid: må fre kl Besöksadress: Folkskolegatan 3 Asiakaspalvelu Kaavaesittely, p neuvonta, voimassa olevat ja nähtävillä olevat kaavat, kaavojen kopiot, julkaisumyynti, kaavoituskatsauksen lisätilaukset Liikennesuunnitteluosaston toimisto, p liikennesuunnitelmat Helsingin kaupungin kirjaamo Julkisten kuulutusten ilmoitustaulu sijaitsee kaupungintalon alaaulassa. Avoinna Arkisin klo Viikonloppuisin suljettu. Asiakirjoja voi tuoda myös virka-ajan ulkopuolella kaupungintalolle, arkisin klo 9 19 ja viikonloppuisin klo Kirjaamon käyntiosoite: Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11 13, Helsinki 17. Kirjaamon postiosoite: Helsingin kaupunki, Kirjaamo, viraston tai liikelaitoksen nimi, PL 10, HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon sähköpostiosoite: helsinki.kirjaamo@hel.fi kirjaamon palvelunumero: kaupunkisuunnittelun- ja kiinteistö toimen asiat, p Internet henkilökunnan sähköposti: etunimi.sukunimi@hel.fi Kaupunkisuunnitteluviraston johto virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi p yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen p asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim p liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski p hallintopäällikkö Outi Karsimus p Kaupunkisuunnittelulautakunta Kundtjänst Planpresentation, tfn information, gällande och till påseende framlagda planer, planekopior, försäljning av publikationer, efterbeställningar av planläggningsöversikten Trafikplaneringsavdelningens kontor, tfn trafikplaner Helsingfors stads registratorskontor Registratorskontoret sköter också stadens anslagstavla för officiella kungörelser, som är förlagd till stadshusets entréhall. Öppet Vardagar kl Veckoslut stängt. Det går att lämna in handlingar till registratorskontoret också utom tjänstetid i stadshusets entréhall, som är öppen vardagar kl och veckoslut kl Besöksadress till registratorskontoret: Stadshuset, Norra esplanaden 11 13, Helsingfors 17 Postadress till registratorskontoret: Helsingfors stad, Registratorskontoret, Förvaltningens eller affärsverkets namn, PB 10, HELSINGFORS STAD E-postadress till registratorskontoret: helsinki.kirjaamo@hel.fi Servicenummer till registratorskontoret: Stadsplaneringsoch fastig hetsväsendets ärenden Internet Personalen: fornamn.efternamn@hel.fi Stadsplaneringskontorets ledning verkschef Tuomas Rajajärvi tfn generalplanechef Rikhard Manninen tfn detaljplanechef Olavi Veltheim tfn trafikplaneringschef Ville Lehmuskoski tfn förvaltningschef Outi Karsimus tfn Stadsplaneringsnämnden Lauri Salminen / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Jäsenet Ledamöter Varajäsenet Ersättare Lasse Männistö (pj / ordf) Hannu Sipilä Kok./Saml. Osmo Soininvaara (varapj / vice ordf) Mikko Särelä Vihr./De gröna Arja Karhuvaara Laura Simik Kok./Saml. Elina Palmroth-Leino Paula Hiidenuhma-Valtonen Kok./Saml. Mari Holopainen Tuula Palaste-Eerola Vihr./De gröna Matti Niemi Saija Kalenius SDP/SDP Heli Puura Risto Meriläinen SDP/SDP Silvia Modig Sampo Villanen Vas./Vänst. Stefan Johansson Laura Finne-Elonen RKP/SFP Kaupunginhallituksen edustaja stadsstyrelsens företrädare Risto Kolanen Arto Bryggare SDP/SDP 46

47 Kaikki Helsingin kaavoitushankkeet löytyvät internetin karttapalvelusta Tiedot Helsingin osayleiskaava- ja asemakaavahankkeista on koottu Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston nettisivuille osoitteessa toimivaan Suunnitelmat kartalla -palveluun. Uusin tieto kaupunkisuunnittelun eri vaiheista on helposti kaikkien saatavilla kun samalta ruudulta näkyvät suunnitteluun liittyvät asiakirjat, kartat, yleisötilaisuudet sekä suunnittelijoiden yhteystiedot. Kaikki käynnissä olevat kaavahankkeet on merkitty aluerajauksina kartalle. Uusi karttapalvelu tarjoaa kattavaa ja ajantasaista tietoa, mikä helpottaa suunnittelun edistymisen seuraamista. Suunnitelmat kartalla -palveluun siirrytään kaupunkisuunnitteluviraston etusivun oikeassa reunassa olevasta karttakuvasta. Kohteen tiedot löytyvät klikkaamalla hankkeen aluerajausta. Myös katuosoitetai paikannimihaku siirtää haluttuun kohtaan kartalla. Asiakirjoissa ovat lautakuntakäsittelyn esityslistatekstit ja pöytäkirjat sekä muu kaavan valmisteluaineisto. Valmistuneet suunnitelmat näkyvät puolen vuoden ajan sen jälkeen kun ne ovat saaneet lainvoiman. Karttjänst på Internet visar aktuella planprojekt i Helsingfors Uppgifter om Helsingfors delgeneralplaneoch detaljplaneprojekt är samlade i tjänsten Planer på kartan på stadsplaneringskontorets webbplats Den färskaste informationen om stadsplaneringens olika faser finns nu lätt att tillgå. I tjänsten ingår dokument, kartor, uppgifter om diskussionsmöten samt planerarnas kontaktuppgifter. Alla aktuella planprojekt visas på kartan. Tjänsten ger utförlig och uppdaterad information som gör det lätt att följa hur planeringen framskrider. Tjänsten Planer på kartan öppnas på stadsplaneringskontorets ingångssida. Uppgifter om ett projekt visas då du klickar på området på kartan. Kartan har även en sökfunktion för adresser och ortnamn. Dokumenten omfattar stadsplaneringsnämndens föredragningslistor och protokoll samt andra planhandlingar. Färdiga planer visas i ett halvt år efter det att de vunnit laga kraft.

48 R Itella Oyj Julkinen tiedote Jaetaan kaikkiin Helsingin talouksiin Offentligt meddelande Utdelas till varje hushåll i Helsingfors JULKAISUN TIEDOT Tekstit: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Toimitus: Heikki Mäntymäki Ulkoasu: Juhapekka Väre Kansikuva: Teina Ryynänen Käännös: Lingoneer Oy Paino: Forssa Print 2012 Pohjakartta: Kaupunkimittausosasto, Helsinki 018/2012 UPPGIFTER OM PUBLIKATIONEN Texter: Helsingfors stadsplaneringskontoret Redaktion: Heikki Mäntymäki Layout: Juhapekka Väre Pärmbild: Teina Ryynänen Översättning: Lingoneer Oy Tryckeri: Forssa Print 2012 Baskartan: Stadsmätningsavdelningen, Helsingfors 018/2012 HELSINKI SUUNNITTELEE 2012:1 HELSINGFORS PLANERAR 2012:1 ISSN