ÄÄNESTYSVALTA SUOMEN KUNNISSA Analyysi vuonna 2012 valituista valtuustoista

Transkriptio

1 ÄÄNESTYSVALTA SUOMEN KUNNISSA Analyysi vuonna 2012 valituista valtuustoista Matti Wiberg Acta Politica Aboensia A4 Turun yliopisto valtio-oppi

2 2 Juvenes Print 2013 Turku ISBN painettu verkko

3 3 ÄÄNESTYSVALTA SUOMEN KUNNISSA Analyysi vuonna 2012 valituista valtuustoista ABSTRACT Who s holding political power, especially a priori voting power in Finnish municipalities? By using the Shapley-Shubik index the voting power of political groups in Finnish municipalities (N = 304), excluding the municipalities in the Åland under majority rule are analysed on the basis of election results from the 2012 municipal election. How is power distributed among the parties? How much voting power do the different political groups have? Which parties are dummies, ie. parties which have seats in the municipal council, but cannot affect voting outcomes at all? In how many municipalities does this particular situation occur for each party? Which political groups have more voting power than their share of seats? Which have less? How fragmented are the municipalities as measured by the Laakso-Taagepera number of effective parties index? Cluster analysis is applied to sort out the various relevant groups. Finnish municipal politics is a game where Centre is by far the strongest player, in all relevant senses. SISÄLLYS Johdanto ja tausta Valtaindeksiarvojen laskeminen Tutkimustehtävä Poliittisen vallan jakautuminen: perustarkastelu...15 Klusterianalyysi 61 Äänestysvaltatulokset Klusterianalyysitulokset puolueittain. 135 Efektiivisten puolueiden lukumäärä kunnanvaltuustoissa. 137 Äänestysprosentti Puolueiden äänestysvalta väkiluku- ja aluetietojen valossa

4 4 Käytetyt puoluelyhenteet KOK SDP VIHR VAS PS RKP KD MUUT VALITSIJAYHDISTYKSET Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Suomen Keskusta Vihreä liitto Vasemmistoliitto Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Suomen Kristillisdemokraatit Muut puolueet Kuvio- ja taulukkoluettelo Kuvio 1. Kunnanvaltuustojen lukumäärä paikkaluvuittain. Kuvio 2. Kunnanvaltuustojen valtuutettujen lukumäärän laatikko-jana-kuvio. Kuvio 3. Puolueita edustettuina valtuustoissa: histogrammi. Kuvio 4. Kunnanvaltuustojen puolueiden lukumäärän laatikko-jana-kuvio Kuvio 5. Sirontakuvio valtuustojen koosta ja puolueiden määrästä valtuustoissa. Kuvio 6. Manner-Suomen valtuustoryhmien paikkaluku v puolueittain. Kuvio 7. Niiden kuntien lukumäärä, joissa puolueilla on valtuutettuja sekä valtuutettujen lukumäärä. Kuvio 8. Histogrammi Kokoomuksen paikkaosuudesta kunnittain Kuvio 9. Histogrammi SDP:n paikkaosuudesta kunnittain Kuvio 10. Histogrammi :n paikkaosuudesta kunnittain Kuvio 11. Histogrammi PS:n paikkaosuudesta kunnittain Kuvio 12. Histogrammi VIHR:n paikkaosuudesta kunnittain Kuvio 13. Histogrammi VAS:n paikkaosuudesta kunnittain 2012.

5 5 Kuvio 14. Histogrammi RKP:n paikkaosuudesta kunnittain Kuvio 15. Histogrammi KD:n paikkaosuudesta kunnittain Kuvio 16. Histogrammi MUUT paikkaosuudesta kunnittain Kuvio 17. Histogrammi VALITSIJAYHDISTYSTEN paikkaosuudesta kunnittain Kuvio 18. Laatikko-jana-kuvio KOK:n Shapley-Shubik-äänestysvallasta vuosien 2004, 2008 ja 2012 kuntavaalien jälkeen. Kuvio 19. Laatikko-jana-kuvio SDP:n Shapley-Shubik-äänestysvallasta vuosien 2004, 2008 ja 2012 kuntavaalien jälkeen. Kuvio 20. Laatikko-jana-kuvio :n Shapley-Shubik-äänestysvallasta vuosien 2004, 2008 ja 2012 kuntavaalien jälkeen. Kuvio 21. Laatikko-jana-kuvio PS:n Shapley-Shubik-äänestysvallasta vuosien 2004, 2008 ja 2012 kuntavaalien jälkeen. Kuvio 22. Laatikko-jana-kuvio VIHR:n Shapley-Shubik-äänestysvallasta vuosien 2004, 2008 ja 2012 kuntavaalien jälkeen. Kuvio 23. Laatikko-jana-kuvio VAS:n Shapley-Shubik-äänestysvallasta vuosien 2004, 2008 ja 2012 kuntavaalien jälkeen. Kuvio 24. Laatikko-jana-kuvio RKP:n Shapley-Shubik-äänestysvallasta vuosien 2004, 2008 ja 2012 kuntavaalien jälkeen. Kuvio 25. Laatikko-jana-kuvio KD:n Shapley-Shubik-äänestysvallasta vuosien 2004, 2008 ja 2012 kuntavaalien jälkeen. Kuvio 26. Laatikko-jana-kuvio MUIDEN Shapley-Shubik-äänestysvallasta vuosien 2008 ja 2012 kuntavaalien jälkeen. Kuvio 27. Laatikko-jana-kuvio VALITSIJAYHDISTYSTEN Shapley-Shubikäänestysvallasta vuosien 2008 ja 2012 kuntavaalien jälkeen. Kuvio 28. Niiden kuntien lukumäärä, joissa puolue on dummy tai vailla paikkoja. Kuvio 29. Sirontakuvio KOK:n valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta. Kuvio 30. Sirontakuvio SDP:n valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta.

6 6 Kuvio 31. Sirontakuvio :n valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta. Kuvio 32. Sirontakuvio PS:n valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta. Kuvio 33. Sirontakuvio VIHR:n valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta. Kuvio 34. Sirontakuvio VAS:n valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta. Kuvio 35. Sirontakuvio RKP:n valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta. Kuvio 36. Sirontakuvio KD:n valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta. Kuvio 37. Sirontakuvio MUUT valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta. Kuvio 38. Sirontakuvio VALITSIJAYHDISTYSTEN valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta. Kuvio 39. KOK:n äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubikäänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla. Kuvio 40. SDP:n äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubikäänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla. Kuvio 41. :n äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubikäänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla. Kuvio 42. PS:n äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubikäänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla. Kuvio 43. VIHR:n äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubikäänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla. Kuvio 44. VAS:n äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubikäänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla. Kuvio 45. RKP:n äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubikäänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla. Kuvio 46. KD:n äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubikäänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla. Kuvio 47. MUUT äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubikäänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla. Kuvio 48. VALITSIJAYHDISTYSTEN äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubik-äänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla.

7 7 Kuvio 49. Histogrammi kuntien Laakso-arvoista Kuvio 50. Kunnanvaltuustojen Laakso-arvojen varsi ja lehti -esitys. Kuvio 51. Kunnanvaltuustojen laatikko-jana-kuvio Laakso-arvoista. Kuvio 52. Puolueiden lukumäärä pystyakselilla ja Laakso-arvot vaaka-akselilla. Kuvio 53. Puolueiden lukumäärä vaaka-akselilla ja Laakso-arvot pystyakselilla. Kuvio 54. Valtuustopaikkojen määrä pystyakselilla ja Laakso-arvot vaaka-akselilla. Kuvio 55. Valtuustopaikkojen määrä vaaka-akselilla ja Laakso-arvot pystyakselilla. Kuvio 56. Äänestysprosentin histogrammi. Kuvio 57. Äänestysprosentti ja valtuuston koko. Kuvio 58. Äänestysprosentti ja puolueiden lukumäärä. Kuvio 59. Äänestysprosentti ja Laakso-arvo. Kuvio 60. KOK:n Shapley-Shubik-äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti. Kuvio 61. SDP:n Shapley-Shubik-äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti. Kuvio 62. Keskustan Shapley-Shubik-äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti. Kuvio 63. PS Shapley-Shubik-äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti. Kuvio 64. VIHR:n Shapley-Shubik-äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti. Kuvio 65. VAS:n Shapley-Shubik-äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti. Kuvio 66. RKP:n Shapley-Shubik-äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti. Kuvio 67. KD Shapley-Shubik-äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti. Kuvio 68. Muut Shapley-Shubik-äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti. Kuvio 69. VALITSIJAYHDISTYS Shapley-Shubik-äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti.

8 8 Taulukko 1. Valtuustopaikkojen muutokset kunnittain (vain muutoskunnat). Taulukko 2. Valtuustojen koot vuosien 2012, 2008, 2004 ja 2000 kuntavaalien jälkeen. Taulukko 3. Puolueiden lukumäärä kunnittain: perustilasto. Taulukko 4. Puolueiden paikkaluvun perustilasto. Taulukko 5. Puolueita kunnissa: tilastollisia tunnuslukuja. Taulukko 6. Niiden kuntien lukumäärä, joissa puolueilla on ja ei ole valtuutettuja sekä valtuutettujen yhteismäärä puolueittain. Taulukko 7. Puolueiden valtuutettujen kokonaismäärä ja prosenttiosuus Manner-Suomen valtuutetuista vuosien 2012 ja 2008 kuntavaalien jälkeen. Taulukko 8. Niiden kuntien määrä, joissa puolueella on valtuutettuja ja kuntien prosenttiosuus Manner-Suomen kunnista. Taulukko 9. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % KOK-valtuutettujen lukumäärän mukaan. Taulukko 10. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % SDP-valtuutettujen lukumäärän mukaan. Taulukko 11. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % -valtuutettujen lukumäärän mukaan. Taulukko 12. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % PS-valtuutettujen lukumäärän mukaan. Taulukko 13. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % VIHR-valtuutettujen lukumäärän mukaan. Taulukko 14. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % VAS-valtuutettujen lukumäärän mukaan. Taulukko 15. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % RKP-valtuutettujen lukumäärän mukaan. Taulukko 16. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % KD-valtuutettujen lukumäärän mukaan. Taulukko 17. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % MUUT-valtuutettujen lukumäärän mukaan.

9 9 Taulukko 18. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % VALITSIJAYHDISTYKSET -valtuutettujen lukumäärän mukaan. Taulukko 19. Puolueiden prosenttiosuus valtuustopaikoista kunnittain Taulukko 20. Valtuuston koon (eli valtuutettujen lukumäärän) ja puolueiden paikkaosuuksien Pearson-korrelaatiot. Taulukko 21. Puolueiden paikkaosuuden perustilasto. Taulukko 22. Klusterianalyysi puolueiden paikkaosuuksien mukaan, neljä klusteria. Taulukko 23. Klusterianalyysi puolueiden paikkaosuuksien mukaan, kolme klusteria. Taulukko 24. Puolueiden Shapley-Shubik-äänestysvalta kunnittain yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Taulukko 25. Puolueiden Shapley-Shubik-arvojen perustilasto. Taulukko 26. Shapley-Shubik-äänestysvaltaindeksien jakauma: KOK. Taulukko 27. Shapley-Shubik-äänestysvaltaindeksien jakauma: SDP. Taulukko 28. Shapley-Shubik-äänestysvaltaindeksien jakauma:. Taulukko 29. Shapley-Shubik-äänestysvaltaindeksien jakauma: PS. Taulukko 30. Shapley-Shubik-äänestysvaltaindeksien jakauma: VIHR. Taulukko 31. Shapley-Shubik-äänestysvaltaindeksien jakauma: VAS. Taulukko 32. Shapley-Shubik-äänestysvaltaindeksien jakauma: RKP. Taulukko 33. Shapley-Shubik-äänestysvaltaindeksien jakauma: KD. Taulukko 34. Shapley-Shubik-äänestysvaltaindeksien jakauma: MUUT. Taulukko 35. Shapley-Shubik-äänestysvaltaindeksien jakauma: VALITSIJAYHDISTYS. Taulukko 36. Niiden kuntien lukumäärä vuosina 2012, 2008, 2004 ja 2000, joissa yhdellä puolueella on kaikki äänestysvalta eli Shapley-Shubik-arvo on 1. Taulukko 37. Kunnat, joissa jollakin puolueella on kaikki äänestysvalta.

10 10 Taulukko 38. Puolueet, joilla ei ole valtuutettuja (-) tai äänestysvaltaa (Shapley-Shubik-arvo on 0). Taulukko 39. Kuntien lukumäärä ja osuus kunnista, joissa puolue on äänestysvallaton eli dummy tai vailla paikkoja, sekä ne joissa puolueella on vähintään 50% äänestysvallasta. Taulukko 40. Puolueiden Shapley-Shubik-arvojen ja puolueiden määrän Pearson-korrelaatiot ja niiden havaitut merkitsevyystasot. Taulukko 41. Klusterianalyysi puolueiden äänestysvallasta: kaksi klusteria. Taulukko 42. Klusterianalyysi puolueiden äänestysvallasta: kolme klusteria. Taulukko 43. Klusterianalyysi puolueiden äänestysvallasta: neljä klusteria. Taulukko 44. Äänestysprosentin ja puolueiden paikkaosuuden Pearson-korrelaatiot. Taulukko 45. Äänestysprosentin ja puolueiden Shapley-Shubik-arvojen Pearson-korrelaatiot kunnittain. Taulukko 46. Kuntien jaottelu neljään klusteriin äänestysprosentin mukaan. Taulukko 47. Puolueiden Shapley-Shubik-arvojen perustilasto, jossa kunnat on painotettu asukasluvun mukaan ja huomioitu ne kunnat, joissa puolueella on valtuutettuja. Taulukko 48. Puolueiden Shapley-Shubik-arvojen perustilasto, jossa Manner-Suomen kunnat on painotettu asukasluvun mukaan ja kaikki kunnat huomioitu. Taulukko 49. Puolueiden paikkaosuuksien ja väestön asuinaluetyyppien osuuksien Pearsonkorrelaatiot. Taulukko 50. Puolueiden Shapley-Shubik-äänestysvallan ja väestön asuinaluetyypin Pearsonkorrelaatiot. Taulukko 51. Keskustan hallitsemien kuntien (SSI = 1) maapinta-ala, hehtaareja aluetyypeittäin. Taulukko 52. RKP:n hallitsemien kuntien (SSI = 1) maapinta-ala, hehtaareja aluetyypeittäin.

11 11 Johdanto ja tausta Keillä on äänestysvalta Suomen kunnissa? Kuinka paljon eri toimijoilla on valtaa Suomen kunnissa, erityisesti kunnanvaltuustoissa? Tyydyttävää vastausta ei anna valtuustoryhmien äänimäärän luetteleminen. Täydellinen vastaus puolestaan edellyttäisi suomalaisen kunnallishistorian tyhjentävää kuvausta. Toinen vastaus kertoo meille liian vähän ja toinen liian paljon. Miten kunnallisvaltaa sitten voisi kuvata? Relevantti kysymyksenasettelu kiinnittää huomiota valtuustoryhmien äänestysvaltaan. Olennaista ei ole pelkästään valtuustoryhmien paikkaosuus vaan se, mitä näillä paikoilla voidaan saada aikaan, erityisesti äänestystilanteissa. Valtuustoryhmän äänimäärä on vain väline valtuustoryhmän tavoitteiden toteuttamisessa: puolueryhmittymän paikkaluku on puolueen instrumentti toteuttaessaan tavoitteidensa mukaista politiikkaa. Mikään kunnallispolitiikan seurauksista kiinnostunut valtuustoryhmä ei pyri pelkästään maksimoimaan paikkalukuaan, vaan nimenomaan valtansa politiikkatuotosten sisältöön nähden. Eräs aspekti valtuustoryhmien todellisen vallan määrittämisessä on siten niiden päätöksentekokapasiteetti äänestystilanteissa. Matemaattinen päätöksentekoteoria on kehittänyt joukon tapoja määrällisesti laskea eri toimijoiden äänestysvaltaa päätöksentekoelimessä äänestystilanteissa. Äänestysvaltaindeksit kertovat meille oleellisesti enemmän kuin pelkän päättäjien paikkaluvun jakautumisen. Valtaindeksit näet mittaavat toimijoiden paikkaosuuksista määräytyvää päätöksentekovaltaa, jota toimija tietyn päätössäännön puitteissa voi saada liittoutumalla muiden toimijoiden kanssa eli muodostamalla koalitioita. Koalitiot ovat voittavia tai häviäviä. Menemättä tässä yhteydessä vallan käsitteen välttämättömien ja riittävien ehtojen sisältöä koskevaan monitahoiseen keskusteluun totean, että ratkaisevuus äänestystilanteissa on eräs oleellinen vallan ulottuvuus. Harva väittää, etteikö juuri vaa ankielen asemassa olevalla toimijalla olisi valtaa. Äänestysvalta on juuri ratkaisuvaltaa. Toimijalla on äänestysvaltaa, jos tämä pystyy kontrolloimaan äänestysten lopputulosta. Toimijan äänestysvalta on funktio kaikkien päättäjien ääniosuuksista, päätöksentekoelimessä käytetystä päätössäännöstä sekä toimijoiden koalitioitumismahdollisuuksista. Valtaindeksien tarkoituksena on eritellä vallan potentiaalisia aspekteja, siis poliittisen käyttäytymisen ehtoja ei selittää todellista poliittista käyttäytymistä. Valtaindeksit analysoivat millaista valtaa toimijat voivat saada liittoutumalla äänestyksissä muiden toimijoiden kanssa.

12 12 Valtaindeksejä on kehitelty useita. Tärkeimmät ovat Banzhafin (1965) sekä Shapleyn ja Shubikin kehittelemät (Shapley ja Shubik 1954). Niistä on käyty varsin monipuolista tieteellistä keskustelua (ks. kirjallisuudesta esim. Wiberg 2004, Wiberg 2005 ja niissä mainitut lähteet). Analyysien tuloksia on monissa yhteyksissä sovellettu käytännön päätöksenteossa. Jokaisen toimijan onkin kannaltaan järkevää selvittää, mitä seurauksia hänen omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on sillä, minkä suuruinen päätöksentekoelin päätökset tekee tai mitä päätössääntöä käytetään eli millä määräenemmistöllä päätöksiä saadaan tehtyä. Jokainen politiikkatuotoksista kiinnostunut on kiinnostunut paitsi omista päätöksentekokyvyistään myös muiden toimijoiden koalitioitumismahdollisuuksien vaikutuksesta äänestysten lopputuloksiin. Äänestysvaltaindeksit vastaavat kysymykseen: (1) Mikä on todennäköisyys, että määrätyn toimijan ääni vaikuttaa äänestystulokseen? Sekä Banzhaf- että Shapley-Shubik-indeksin voi tulkita vastaavan tähän kysymykseen tietyin edellytyksin. Banzhaf-indeksi vastaa tähän kysymykseen edellyttäen, että toimijoiden mielipiteet ovat homogeenisia, ts. kunkin toimijajoukon jäsenet äänestävät yhdenmukaisesti. Esimerkiksi puolueen X kunnanvaltuutetut äänestävät keskenään kaikki samoin. Shapley-Shubik-indeksi taas vastaa tähän kysymykseen edellyttäen, että toimijoiden mielipiteet ovat riippumattomia, ts. kukin toimija äänestää toisista toimijoista ja heidän mielipiteistään riippumatta. Esimerkiksi puolueen X kunnanvaltuutetut äänestävät toisista puolueista riippumatta. Toimijan äänestysvaltaa määritettäessä huomiomme kiinnittyy seuraavaan kysymyksenasetteluun: mikä on todennäköisyys, että ehdotus hyväksytään, jos toimija äänestää sen puolesta, ja vastaavasti mikä on todennäköisyys, että ehdotus hylätään, jos toimija äänestää sitä vastaan? Valtaindeksiarvojen laskeminen Normalisoidun Banzhaf-äänestysvaltaindeksin määrittämiseksi joudutaan tarkastelemaan jokaista mahdollista minimaalisesti voittavaa koalitiota. Määrätyn toimijan Banzhaf-äänestysvaltaindeksin mukaan toimijan äänestysvalta on yhtä kuin sen kriittisten läsnäolojen suhteellinen osuus kaikista kriittisistä läsnäoloista voittokoalitioissa. Minimaalisesti voittava koalitio on siis sellainen, joka muuttuisi voittavasta häviäväksi yhdenkin jäsenen jättäessä sen. Toimijan Banzhaf-arvo on niiden minimaalisesti voittavien koalitioiden lukumäärä, joissa toimija on kriittinen jaettuna kaikkien toimijoiden (kyseinen

13 13 toimija mukaan lukien) kriittisten poistumisten lukumäärällä. Äänestyselimen kaikkien toimijoiden yhteenlaskettu Banzhaf-arvo on siten 1. Toimijan valta ymmärretään tässä siis toimijan kyvyksi uhata poistumisellaan minimaalisesti voittavan koalition muita jäseniä. Esimerkki: Olkoon päätöksentekoelimessä kolme jäsentä: A, B ja C, joilla kullakin on yksi ääni. Päätössääntönä on yksinkertainen enemmistö. Tällöin minimaalisesti voittavat koalitiot ovat: AB, AC, BC. Kukin toimija on siis mukana kahdessa voittavassa koalitiossa ja tällöin kriittisiä poistumisia on yhteensä kuusi eli kunkin puolueen Banzhaf-arvo on 2/6 = 1/3 = Toimijan Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksi lasketaan seuraavasti. Ensin tarkastellaan kaikkia mahdollisia äänestysjärjestyksiä, joissa päätöksentekoelimen jäsenet voivat äänestää päätösehdotuksesta. Sitten identifioidaan jokaisesta mahdollisesta äänestysjärjestyksestä toimija, jonka ääni ratkaisee äänestyksen lopputuloksen. Tätä toimijaa kutsutaan tuon äänestysjärjestyksen osalta ratkaisevaksi. Kunkin toimijan valta on täsmälleen hänen ratkaisevuuksiensa suhde kaikkiin mahdollisiin järjestyksiin. Päätöselimen toimijoiden yhteenlaskettu äänestysvalta on 1. Todettakoon, että toimijoiden lukumäärän kasvaessa mahdollisten äänestysjärjestysten lukumäärä (n!) kasvaa hyvin nopeasti. Tämä tarkoittaa sitä, että indeksiarvojen laskemiseen tarvitaan erittäin tehokas tietokone, jos pelaajia on yli 10. n! toimijoiden lukumäärän n funktiona: n n!

14 14 Esimerkki Shapley-Shubik-indeksin laskemisesta: Olkoon päätöksentekoelimessä kolme jäsentä: A, B ja C, joilla kullakin on yksi ääni. Päätössääntönä on yksinkertainen enemmistö. Mahdolliset äänestysjärjestykset ovat A(B)C, A(C)B, B(A)C, B(C)A, C(B)A, C(A)B. (Kunkin järjestyksen ratkaiseva toimija on suluissa). Kussakin järjestyksessä toinen ääni riittää enemmistön turvaamiseksi, joten kuudesta mahdollisesta permutaatiosta kukin toimija on ratkaiseva kahdessa. Täten kunkin toimijan Shapley-Shubikäänestysvaltaindeksi on 2/6 = 1/3 = Määrätyn toimijan Shapley-Shubikäänestysvaltaindeksi kertoo siis sen todennäköisyyden, jolla toimija muuttaa sattumanvaraisesti valitussa äänestysjärjestyksessä ehdotuksen saaman äänimäärän vähemmistöstä enemmistöksi. Tutkimustehtävä Tutkimuksen tarkoituksena on eritellä eri valtuustoryhmien äänestysvaltaa kaikissa manner-suomen kunnanvaltuustoissa (N=304) vuoden 2012 kunnallisvaalien jälkeisessä tilanteessa. Täsmällinen tutkimusongelma on seuraava: Miten äänestysvalta jakautuu eri valtuustoryhmien kesken Suomen kunnissa? Selvitämme, miten valtuustoryhmien äänestysvalta on jakautunut Shapley- Shubik-indeksillä arvioituna yksinkertaista enemmistöä sovellettaessa. Erityisesti olemme kiinnostuneita puolueryhmien paikkaosuuksien ja ryhmien äänestysvaltaosuuksien suhteista: Mitkä puolueet ovat vahvimmat ja heikoimmat toimijat? Millä puolueryhmillä on enemmän/vähemmän paikkoja kuin äänestysvaltaa? Miten vahvasti puolueiden paikkaosuudet ja äänestysvaltaosuudet korreloivat keskenään? Miten äänestysvallan jakautuminen vuonna 2012 valituissa valtuustoissa eroaa vuonna 2004 ja 2008 valittujen valtuustojen äänestysvallan jakautumisesta? (Vrt. Wiberg 2005 ja 2011.) Erityistä huomiota kiinnitetään tulosten havainnolliseen esittämiseen Norjan yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston perustajan ja johtajan Stein Rokkanin ( ) hengessä: "Cut the prose, just show me the figures and the tables." Havainnollistamme löydökset oleellisen informaation hahmottamisen helpottamiseksi. Helpoiten tämä käy kahden muuttujan tarkasteluin.

15 15 Lähtökohtana on sunnuntaina toimeenpannut kuntavaalit. Puolueiden valtuustopaikkaluvut ovat peräisin Tilastokeskuksen vaalitilastosta (Suomen virallinen tilasto SVT). Vaalien jälkeisiä valtuustoryhmien puoluepoliittisen kokoonpanon muutoksia ei ole huomioitu. Kunnallisvaaleista on tehty valituksia, jotka saattavat johtaa vaalien uusimiseen joissakin kunnissa, mutta joiden käsittely on kirjan tekohetkellä kesken. Myös vertailut aiempiin kuntavaaleihin perustuvat vastaavalla tavalla vaalien jälkeiseen tulokseen, paitsi vuoden 2008 kuntavaalien osalta niissä kunnissa, joissa toimitettiin uusintavaalit vuoden 2009 aikana, analyysi perustuu uusintavaalien tuloksiin (Wiberg 2004, 2005 ja 2011). Poliittisen vallan jakautuminen: perustarkastelu Aloitamme ensin kartoittamalla poliittiset valtasuhteet manner-suomen kunnissa eli tavanomaiseen tapaan Ahvenanmaan kunnat poislukien. Kuntien ja valtuutettujen määrä väheni edellisiin vaaleihin verrattuna. Kunnallisvaaleissa 2012 oli ehdolla yhteensä ehdokasta, yhteensä 304 kunnassa. Miehiä ehdokkaista oli (61,2 %) ja naisia (38,8 %). Paikkoja oli jaossa alun perin yhteensä Ehdokkaista oli edellisessä kunnanvaltuustossa toimivia kunnanvaltuutettuja ja 159 kansanedustajaa. Puoluerekisteriin merkityistä kuudestatoista puolueesta kaikki asettivat ehdokkaita (Oikeusministeriö 2012). Ehdokkaista valitsijayhdistysten asettamia oli 787. Kuntaliitosten takia kuntien määrä supistui vuoden 2008 vaalien 332:sta 28:lla ollen lokakuun 2012 vaaleissa 304. Valtuustopaikat supistuivat kuntaliitosten sekä kuntien asukasmäärien muutosten takia 738:lla valittiin Manner- Suomeen yhteensä 9674 valtuutettua.

16 Taulukko 1. Valtuustopaikkojen muutokset kunnittain (vain muutoskunnat). Kunta Paikkoja 2008 Paikkoja 2012 Muutos Akaa Alajärvi Artjärvi Asikkala Askola Aura Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Haukipudas Heinävesi Himanka Huittinen Jyväskylä Kangasala Karjalohja Karttula Kerimäki Kesälahti Kiikoinen Kiiminki Kokemäki Kouvola Kuhmalahti Kuortane Kylmäkoski Lapinlahti Lappeenranta Lavia Lestijärvi Liljendal Loviisa Lumijoki Länsi-Turunmaa Marttila Nilsiä Noormarkku

17 17 Nummi-Pusula Oravainen Orimattila Oulunsalo Parainen Pernaja Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Posio Punkaharju Raasepori Ristiina Ruotsinpyhtää Salo Savitaipale Savonlinna Suomenniemi Töysä Vaasa Varpaisjärvi Vihanti Vähäkyrö Vöyri Vöyri-Maksamaa Yli-Ii Ylämaa Pienimmässä valtuustossa on 15 jäsentä (viisi kuntaa) ja suurimmassa 85 jäsentä (Helsinki). Valtuustojen keskiarvo on 27,64 valtuustopaikkaa, keskihajonnan ollessa 27,36. Kunnissa on yhteensä 11 erikokoista valtuustoa.

18 18 Kuvio 1. Kunnanvaltuustojen lukumäärä paikkaluvuittain Kunnanvaltuustojen koot ovat muuttuneet 2000-luvulla. Kuntaliitosten myötä pienimpien valtuustojen määrä on vähentynyt ja suurten valtuustojen määrä lisääntynyt. Vuonna 2012 voimassa olevan kuntalain mukaan valtuustojen koko on kunnan asukasmäärästä riippuen 13, 15, 17, 21, 27, 35, 43, 51, 59, 67, 75 tai 85 valtuutettua. Kuntaliitosten yhteydessä toiminnassa on ollut vaalikauden ajan myös muun kokoisia kunnanvaltuustoja.

19 19 Taulukko 2. Valtuustojen koot vuosien 2012, 2008, 2004 ja 2000 kuntavaalien jälkeen. Valtuuston koko Valtuustoja 2012 %-osuus 2012 Valtuustoja 2008 %-osuus 2008 Valtuustoja 2004 %-osuus 2004 Valtuustoja 2000 %-osuus ,4 5 1, ,6 6 1,8 3 0,7 4 0, ,2 28 8, , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 35 8,4 36 8, , , , ,3 17 5,2 20 4,8 20 4, ,6 9 2,7 5 1,2 6 1, ,5 5 1,2 4 0, , ,3 4 1, ,3 1 0,3 1 0,2 1 0,2 Yhteensä

20 20 Laatikko-jana-kuvio havainnollistaa muuttujan jakauman sijaintia ja hajontaa, sillä se antaa muuttujan pienimmän arvon (minimi), alakvartiilin, mediaanin ja yläkvartiilin sekä muuttujan suurimman arvon (maksimi). Janojen päät paljastavat minimin ja maksimin. Laatikon poikkiviiva on muuttujan mediaani. Kuvio 2. Kunnanvaltuustojen valtuutettujen lukumäärän laatikko-jana-kuvio. Seuraavaksi tarkastellaan puolueiden lukumäärää kunnissa eli valtuustoissa edustettuina olevien puolueiden lukumäärää. Vuonna 2012 valituissa valtuustoissa toimi keskimäärin useampia puolueita kuin vuonna 2008 valituissa valtuustoissa. Osin tämä johtui kuntaliitoksissa, joissa pieni, kolmen neljän puolueen kunta liittyi useamman puolueen kuntaan, ja osin puolueiden määrän lisääntymisestä. Erityisesti Perussuomalaisten uudet valtuustopaikat kasvattivat keskimääräistä puolueiden lukumäärää: vuoden 2008 vaalien jälkeen 58,7 prosentissa Manner-Suomen kunnista oli Perussuomalaisten valtuustoryhmä, ja vuoden 2012 vaalien jälkeen sellainen oli 94,7 prosentissa Manner-Suomen kunnista.

21 21 Taulukko 3. Puolueiden lukumäärä kunnittain: perustilasto. Frekvenssi 2012 %-osuus 2012 Kumulatiivinen %-osuus 2012 Frekvenssi 2008 %-osuus 2008 Kumulatiivinen %-osuus 2008 Puolueita ,3 0, ,3 1,3 4 1,2 1, ,0 4,3 27 8,2 9, ,5 17, ,7 30, ,0 43, ,1 53, ,3 69, ,5 72, ,7 89, ,3 89, ,2 98,0 26 7,9 97, ,6 99,7 8 2,4 99, ,3 100,0 1 0,3 100,0 Yhteensä , ,0 Taulukossa 4 esitellään keskeisiä tilastollisia tunnuslukuja puolueiden paikkaluvusta niissä kunnissa, joissa puolueilla on valtuutettuja. Puolueiden paikkaluvun perustilastosta havaitaan, että Keskustalla on selvästi muita puolueita suurempi paikkaluku Manner-Suomen valtuustoissa. Keskilukujen ja persentiilien osalta Kokoomus ja SDP ovat tasavahvoja, mutta SDP:llä on hieman enemmän pieniä valtuustoryhmiä ja Kokoomuksella suuria. Perussuomalaisten valtuustoryhmät ovat useimmiten pienehköjä, 2-6 hengen ryhmiä. Vihreiden, Vasemmistoliiton ja Kristillisdemokraattien paikkaluku on enimmäkseen pieni, ja näille puolueille tyypillisimpiä ovatkin yhden hengen valtuustoryhmät, vaikka niistä jokaisella on ainakin muutamissa kunnissa suuriakin ryhmiä. RKP:n paikkaluvuissa vaihtelu on kaikkein suurinta: ruotsinkielisillä seuduilla RKP on valtapuolue suurine paikkalukuineen, kaksikielisissä kaupungeissa puolueen paikkaluku on pieni, kun puolestaan suomenkielisillä alueilla puolueella ei ole lainkaan valtuutettuja.

22 22 Taulukko 4. Puolueiden paikkaluvun perustilasto. KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT VAL.YHD. N Valideja Puuttuu Keskiarvo 6,36 6,13 10,5 4,15 2,56 3,18 11,71 1,72 1,43 3,25 Mediaani Moodi Keskihajonta 4,69 4,26 4,67 2,37 2,65 2,36 9,27 1,35 0,79 2,39 Kurtosis 1,72-0,4-0,1-0,19 13,31 3,22-0,71 20,71 2,36 2,28 Minimi Maksimi Yhteensä Persentiilit ,

23 23 Kuvioista 3 ja 4 ilmenee, että suurimmassa osassa Manner-Suomen valtuustoista toimii 5-7 puoluetta. Jokaisen kunnan valtuustossa toimi ainakin kaksi puoluetta. Kuvio 3. Puolueita edustettuina valtuustoissa: histogrammi.

24 24 Kuvio 4. Kunnanvaltuustojen puolueiden lukumäärän laatikko-jana-kuvio. Valtuustoissa edustettuina olevien puolueiden lukumäärä ja valtuutettujen lukumäärä vaihtelee. Paikkamäärältään pienten kunnanvaltuustojen väheneminen ja puolueiden määrän lisääntyminen erottuu puoluemäärien tilastollisissa tunnusluvuissa. Keskimääräinen puoluemäärä on kasvanut vuoden 2008 vaalien jälkeiseen tilanteeseen verrattuna ja puoluemäärän keskihajonta on pienentynyt. Yli puolessa Manner-Suomen kunnanvaltuustoissa toimii viisi tai kuusi puoluetta.

25 25 Taulukko 5. Puolueita kunnissa: tilastollisia tunnuslukuja Keskiarvo 5,92 5,46 Mediaani 6 5,00 Moodi 5 5 Varianssi 1,964 2,542 Keskihajonta 1,401 1,594 Kurtosis -0,066-0,453 Minimi 2 1 Maksimi 10 10

26 26 Seuraaviin kuvioihin on tavanomaiseen tapaan estimoitu lineaarinen regressiosuora. Tämän suoran voi karkeasti ajatella sijoittuvan pisteparven keskelle siten, että kaikista pisteistä pystysuoraan viivalle piirrettyjen janojen yhteispituus on pienin mahdollinen. Regressiosuora kulkee aina pisteparven painopisteen kautta ja on siis eräänlainen tasapainosuora. Todettakoon varmuuden vuoksi, että tässä käytetty regressiosuora eroaa pääkomponentista, joka saadaan kun etäisyys lasketaan kohtisuoraan viivaa kohtaan eikä pystysuoraan kuten regressiosuora. Kuviosta 5 nähdään, että valtuustojen koko ja puolueiden määrä korreloivat, mutta suhde ei ole täysin yksiselitteinen. Myös keskikokoisissa valtuustoissa puolueiden kokonaismäärä on muutamissa tapauksissa pieni, ja osassa pienimmissäkin valtuustoissa toimii jopa seitsemän puoluetta. Kuvio 5. Sirontakuvio valtuustojen koosta ja puolueiden määrästä valtuustoissa.

27 27 Kuvio 6. Manner-Suomen valtuustoryhmien paikkaluku v puolueittain Manner-Suomen kunnissa on yhteensä 9674 valtuustopaikkaa yhteensä 304 kunnassa. Niistä Keskustalla on 3077 (31,8 %), Kokoomuksella 1735 (17,9 %), SDP:llä 1729 (17,9 %), Perussuomalaisilla 1195 (12,4 %), Vasemmistoliitolla 640 (6,6 %), RKP:llä 480 (5,0 %), Vihreillä 323 (3,3 %), KD:lla 300 (3,1 %), valitsijayhdistyksillä 185 (1,9 %) ja muilla puolueilla (MUUT) viisi (0,1 %) paikkaa. Taulukosta 6 ilmenee, että Keskustalla on valtuutettuja lähes jokaisessa Manner-Suomen kunnassa. Poikkeuksen siihen tekevät vain 11 kuntaa, joissa RKP on vahva. SDP:llä ja Perussuomalaisilla on valtuutettuja yli 90 prosentissa Manner-Suomen kunnista, ja myös Kokoomuksella valtuutettuja on miltei yhtä monissa kunnissa. Vasemmistoliitolla ja Kristillisdemokraateilla on valtuutettuja suurimmassa osassa Manner-Suomen kunnista. Vihreiden valtuustoryhmiä sen sijaan on paljon pienemmässä osassa kunnista, ja muilla puolueilla tai valitsijayhdistyksillä valtuutettuja on vain pienessä osassa kunnista.

28 28 Taulukko 6. Niiden kuntien lukumäärä, joissa puolueilla on ja ei ole valtuutettuja sekä valtuutettujen yhteismäärä puolueittain. KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT VAL.YHD. Kuntia, joissa valtuutettuja % 89,8 92,8 96,4 94,7 41,4 66,1 13,5 57,2 2,3 18,8 Kuntia vailla valtuutettuja % 10,2 7,2 3,6 5,3 58,6 33,9 86,5 42,8 97,7 81,2 Valtuutettuja yhteensä Kuviosta 7 ilmenee, että vaikka Keskustalla, SDP:llä, Kokoomuksella ja Perussuomalaisilla on valtuutettuja lähes kaikissa Manner-Suomen kunnissa, valtuutettujen kokonaismäärissä on suuria eroja: Keskustan valtuustoryhmät ovat useimmissa kunnissa suuria, Perussuomalaisten puolestaan pieniä. SDP:llä ja Kokoomuksella valtuutettujen määrissä on suuria kuntakohtaisia eroja (vrt. taulukko 4).

29 29 Kuvio 7. Niiden kuntien lukumäärä, joissa puolueilla on valtuutettuja sekä valtuutettujen lukumäärä.

30 30 Vuoden 2012 kuntavaaleissa valittiin 712 valtuutettua vähemmän kuin neljä vuotta aiemmin. Vain Perussuomalaiset ja RKP kasvattivat paikkaosuuttaan. Taulukko 7. Puolueiden valtuutettujen kokonaismäärä ja prosenttiosuus Manner-Suomen valtuutetuista vuosien 2012 ja 2008 kuntavaalien jälkeen. %-osuus valtuutetuista 2012 %-osuus valtuutetuista 2008 Valtuutettuja Valtuutettuja Muutos Muutos Puolue valtuutettuja %-yksikköä KOK , , ,5 SDP , , , , , ,1 PS , , ,1 VIHR 323 3, , ,2 VAS 640 6, , ,4 RKP 480 5, ,8-15 0,2 KD 300 3, , ,3 MUUT 10 0,1 14 0,1-5 0,0 VAL.YHD , , ,8 Yhteensä , ,0-712 Taulukosta 8 ilmenee, että vuoden 2012 kuntavaalien jälkeen Keskusta oli edustettuna miltei kaikissa Manner-Suomen kunnissa samaan tapaan kuin vuoden 2008 vaalien jälkeenkin. Vain muutamissa RKP:n hallitsemissa kunnissa ei ollut Keskustan valtuutettuja. Myös SDP:llä ja Kokoomuksella on valtuustoryhmä suurimmassa osassa Manner-Suomen kunnista, vaikka puolueiden menestys olikin hieman edellisiä vaaleja heikompi. Vuoden 2012 kuntavaaleissa Perussuomalaisten ryhmien määrä kasvoi huimasti: vain 5,3 prosenttia Manner-Suomen kunnista on ilman Perussuomalaisten valtuustoryhmää, kun aiempien vaalien jälkeen vastaava osuus oli 41,3 prosenttia. Myös sellaisten kuntien osuus, joissa on Vihreiden ryhmä, kasvoi. Kuntaliitosten myötä onkin todennäköisempää, että useampia pienten puolueiden edustajia menee vaaleissa läpi, koska kuntavaaleissa käytettävässä suhteellisessa vaalitavassa piilevä äänikynnys laskee, kun valtuuston kokoa kasvatetaan.

31 31 Taulukko 8. Niiden kuntien määrä, joissa puolueella on valtuutettuja ja kuntien prosenttiosuus Manner-Suomen kunnista. %-osuus kunnista 2012 %-osuus kunnista 2008 Muutos %- yksikköä Puolue Kuntia 2012 Kuntia 2008 Muutos kuntia KOK , , ,7 SDP , , , , , ,3 PS , , ,1 VIHR , ,4-7 1,0 VAS , , ,0 RKP 41 13, ,2 1 1,3 KD , ,3-8 1,9 MUUT 7 2,3 12 3,6-5 -1,3 VAL.YHD , , ,0 Puolueiden valtuustopaikkojen lukumäärä vaihtelee monella tavalla kunnittain. Taulukoissa 9 18 on eriteltynä puolueittain erikokoisten valtuustoryhmien määrät Manner-Suomen kunnissa. Sekä Kokoomuksella että SDP:llä yli puolet valtuustoryhmistä on korkeintaan viiden hengen suuruisia. Suurimpien, yli kymmenen hengen valtuustoryhmien määrä on Kokoomuksella hieman suurempi kuin SDP:llä. Keskustan valtuustoryhmät puolestaan ovat useimmiten suuria, esimerkiksi likimain puolet Keskustan valtuustoryhmistä on kymmenen hengen suuruisia tai suurempia. Pieniä valtuustoryhmiä Keskustalla on vain muutamissa kunnissa. Vihreiden ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmät ovat enimmäkseen pieniä yhden, kahden tai kolmen valtuutetun ryhmiä. Muutamissa kaupungeissa kummallakin puolueella on myös suurehkoja valtuustoryhmiä. Perussuomalaisten valtuustoryhmät ovat enimmäkseen pieniä, muutaman hengen ryhmiä. Kristillisdemokraateilla yli puolet valtuustoryhmistä on yhden valtuutetun ryhmiä, ja vain kymmenessä kunnassa Kristillisdemokraateilla on suurempi kuin kolmen valtuutetun ryhmä. RKP:n valtuustoryhmien koot vaihtelevat huomattavasti. Puolueella on Suomen suurin valtuustoryhmä, 33 valtuutettua Mustasaaren kunnassa, ja suuria valtuustoryhmiä monissa muissa ruotsinkielisten alueiden valtuustoissa.

32 32 Toisaalta RKP:llä on myös pieniä valtuustoryhmiä monissa suuremmissa kaupungeissa. Valitsijayhdistysten ja muiden puolueiden valtuustoryhmät ovat useimmiten pieniä. Vain seitsemässä kunnassa valitsijayhdistyksellä on yli viiden hengen valtuustoryhmä. Taulukko 9. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % KOK-valtuutettujen lukumäärän mukaan. KOK Valtuutettuja Kuntia % Kumulatiivinen % ,3 10, ,8 23, ,6 33, ,7 45, ,6 52, ,8 60, ,7 68, ,1 73, ,3 76, ,6 79,5 Valideja ,1 84, ,7 88, ,2 90, ,2 92, ,9 95, ,5 97, ,1 98, ,7 98, ,4 99, ,4 99, ,4 100 Yhteensä Ei KOKvaltuutettuja 11,2 34 Kuntia yhteensä

33 33 Taulukko 10. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % SDP-valtuutettujen lukumäärän mukaan. SDP Valtuutettuja Kuntia % Kumulatiivinen % ,6 10, ,6 20, ,9 35, ,6 44, ,6 54, ,3 64, ,5 68, ,0 73, ,0 78,0 Valideja ,2 81, ,3 85, ,7 91, ,8 92, ,1 95, ,4 96, ,1 97, ,1 98, ,4 100 Yhteensä Ei SDPvaltuutettuja 22 7,2 Kuntia yhteensä

34 34 Taulukko 11. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % -valtuutettujen lukumäärän mukaan. Valtuutettuja Kuntia % Kumulatiivinen % 1 9 3,1 3, ,4 5, ,4 9, ,4 12, ,7 15, ,8 18, ,4 23, ,5 31, ,2 41, ,2 50, ,8 58,0 Valideja ,6 67, ,5 74, ,5 80, ,8 86, ,8 91, ,4 93, ,4 94, ,4 97, ,0 98, ,0 99, ,3 99, ,3 100 Yhteensä Ei -valtuutettuja 11 3,6 Kuntia yhteensä

35 35 Taulukko 12. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % PS-valtuutettujen lukumäärän mukaan. PS Valtuutettuja Kuntia % Kumulatiivinen % ,2 12, ,6 27, ,4 47, ,9 62, ,1 73,3 Valideja ,0 82, ,6 88, ,6 94, ,5 97, ,0 99, ,0 100 Yhteensä Ei PSvaltuutettuja 16 5,3 Kuntia yhteensä

36 36 Taulukko 13. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % VIHR-valtuutettujen lukumäärän mukaan. VIHR Valtuutettuja Kuntia % Kumulatiivinen % ,4 48, ,8 68, ,7 81, ,8 85, ,0 89, ,4 92,1 Valideja 7 4 3,2 95, ,8 96, ,8 96, ,6 98, ,8 99, ,8 100 Yhteensä Ei VIHRvaltuutettuja ,6 Kuntia yhteensä

37 37 Taulukko 14. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % VAS-valtuutettujen lukumäärän mukaan. VAS Valtuutettuja Kuntia % Kumulatiivinen % ,4 28, ,9 48, ,9 66, ,4 79, ,0 85,6 Valideja 6 5 2,5 88, ,0 94, ,5 96, ,0 97, ,0 99, ,5 100 Yhteensä Ei VASvaltuutettuja ,9 Kuntia yhteensä

38 38 Taulukko 15. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % RKP-valtuutettujen lukumäärän mukaan. RKP Valtuutettuja Kuntia % Kumulatiivinen % ,1 17, ,8 26, ,9 31, ,9 36, ,4 39, ,4 41, ,9 46, ,3 53, ,4 56, ,4 58, ,9 63,4 Valideja ,4 65, ,4 68, ,9 73, ,4 75, ,8 85, ,4 87, ,4 90, ,4 92, ,4 95, ,4 97, ,4 100 Yhteensä Ei RKPvaltuutettuja ,5 Kuntia yhteensä

39 39 Taulukko 16. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % KD-valtuutettujen lukumäärän mukaan. KD Valtuutettuja Kuntia % Kumulatiivinen % ,8 59, ,1 83, ,3 94, ,9 97, ,1 98, ,6 98, ,6 99, ,6 100 Yhteensä Ei KDvaltuutettuja ,8 Kuntia yhteensä Taulukko 17. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % MUUT-valtuutettujen lukumäärän mukaan. MUUT Valtuutettuja Kuntia % Kumulatiivinen % ,4 71,4 Valideja ,3 85, ,3 100 Yhteensä Ei MUUTvaltuutettuja ,7 Kuntia yhteensä

40 40 Taulukko 18. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % VALITSIJAYHDISTYKSET -valtuutettujen lukumäärän mukaan. Valitsijayhdistykset Valtuutettuja Kuntia % Kumulatiivinen % ,8 29, ,5 47, ,8 63, ,5 73, ,0 87,7 Valideja 6 1 1,8 89, ,5 93, ,5 96, ,8 98, ,8 100 Yhteensä Ei val.yhd.- valtuutettuja ,3 Kuntia yhteensä

41 41 Taulukko 19. Puolueiden prosenttiosuus valtuustopaikoista kunnittain KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT Val.yhd. Akaa 27,9 34,9 14,0 7,0 2,3 9,3 0,0 4,7 0,0 0,0 Alajärvi 14,3 2,9 54,3 22,9 0,0 0,0 0,0 5,7 0,0 0,0 Alavieska 4,8 0,0 66,7 19,0 0,0 4,8 0,0 4,8 0,0 0,0 Alavus 20,0 11,4 48,6 17,1 0,0 0,0 0,0 2,9 0,0 0,0 Asikkala 25,7 11,4 37,1 17,1 2,9 2,9 0,0 2,9 0,0 0,0 Askola 22,2 18,5 37,0 11,1 3,7 7,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Aura 28,6 28,6 23,8 14,3 0,0 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Enonkoski 0,0 35,3 52,9 5,9 0,0 0,0 0,0 5,9 0,0 0,0 Enontekiö 11,8 0,0 52,9 0,0 11,8 0,0 0,0 5,9 0,0 17,6 Espoo 38,7 13,3 2,7 13,3 17,3 2,7 9,3 2,7 0,0 0,0 Eura 14,3 37,1 28,6 5,7 0,0 14,3 0,0 0,0 0,0 0,0 Eurajoki 14,8 29,6 37,0 11,1 0,0 7,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Evijärvi 9,5 4,8 66,7 14,3 0,0 0,0 0,0 4,8 0,0 0,0 Forssa 27,9 25,6 18,6 9,3 2,3 14,0 0,0 2,3 0,0 0,0 Haapajärvi 7,4 22,2 51,9 11,1 0,0 3,7 0,0 0,0 0,0 3,7 Haapavesi 3,7 3,7 66,7 11,1 0,0 11,1 0,0 0,0 0,0 3,7 Hailuoto 17,6 17,6 35,3 17,6 0,0 5,9 0,0 0,0 0,0 5,9 Halsua 0,0 0,0 70,6 23,5 0,0 0,0 0,0 5,9 0,0 0,0 Hamina 27,9 23,3 20,9 14,0 4,7 2,3 0,0 7,0 0,0 0,0 Hankasalmi 3,7 18,5 48,1 14,8 0,0 11,1 0,0 3,7 0,0 0,0 Hanko 11,4 34,3 2,9 5,7 0,0 11,4 31,4 2,9 0,0 0,0 Harjavalta 25,9 40,7 7,4 7,4 0,0 14,8 0,0 3,7 0,0 0,0 Hartola 28,6 19,0 38,1 14,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Hattula 28,6 25,7 22,9 17,1 2,9 0,0 0,0 2,9 0,0 0,0 Hausjärvi 22,9 25,7 28,6 14,3 2,9 2,9 0,0 2,9 0,0 0,0 Heinola 23,3 27,9 7,0 9,3 0,0 2,3 0,0 7,0 2,3 20,9 Heinävesi 23,8 23,8 28,6 14,3 0,0 0,0 0,0 4,8 0,0 4,8 Helsinki 27,1 17,6 3,5 9,4 22,4 10,6 5,9 2,4 1,2 0,0 Hirvensalmi 9,5 14,3 52,4 9,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 14,3 Hollola 32,6 16,3 18,6 18,6 2,3 4,7 0,0 7,0 0,0 0,0 Honkajoki 11,8 0,0 47,1 29,4 0,0 11,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Huittinen 22,9 11,4 28,6 17,1 2,9 14,3 0,0 2,9 0,0 0,0 Humppila 14,3 23,8 38,1 9,5 9,5 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Hyrynsalmi 0,0 9,5 61,9 4,8 0,0 23,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Hyvinkää 29,4 25,5 7,8 13,7 9,8 9,8 0,0 3,9 0,0 0,0 Hämeenkoski 33,3 19,0 38,1 9,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Hämeenkyrö 20,0 17,1 28,6 14,3 2,9 11,4 0,0 5,7 0,0 0,0 Hämeenlinna 28,8 28,8 10,2 16,9 5,1 5,1 0,0 5,1 0,0 0,0

42 42 KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT Val.yhd. Ii 8,6 8,6 48,6 8,6 5,7 20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Iisalmi 18,6 11,6 37,2 9,3 4,7 14,0 0,0 4,7 0,0 0,0 Iitti 18,5 25,9 37,0 7,4 0,0 3,7 0,0 0,0 0,0 7,4 Ikaalinen 18,5 22,2 33,3 14,8 0,0 3,7 0,0 7,4 0,0 0,0 Ilmajoki 22,9 17,1 37,1 17,1 0,0 0,0 0,0 5,7 0,0 0,0 Ilomantsi 7,4 29,6 44,4 14,8 0,0 3,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Imatra 25,6 41,9 7,0 18,6 2,3 2,3 0,0 2,3 0,0 0,0 Inari 40,7 11,1 29,6 3,7 3,7 11,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Inkoo 25,9 14,8 0,0 3,7 3,7 0,0 51,9 0,0 0,0 0,0 Isojoki 19,0 9,5 57,1 14,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Isokyrö 25,9 11,1 48,1 11,1 0,0 0,0 0,0 3,7 0,0 0,0 Jalasjärvi 22,9 5,7 48,6 20,0 0,0 2,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Janakkala 18,6 27,9 20,9 14,0 7,0 9,3 0,0 2,3 0,0 0,0 Joensuu 16,9 28,8 22,0 13,6 10,2 5,1 0,0 3,4 0,0 0,0 Jokioinen 11,1 22,2 40,7 7,4 3,7 14,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Joroinen 3,7 22,2 37,0 3,7 0,0 3,7 0,0 0,0 0,0 29,6 Joutsa 18,5 18,5 48,1 7,4 0,0 0,0 0,0 7,4 0,0 0,0 Juankoski 3,7 18,5 44,4 18,5 0,0 7,4 0,0 7,4 0,0 0,0 Juuka 7,4 29,6 37,0 22,2 0,0 0,0 0,0 3,7 0,0 0,0 Juupajoki 23,8 28,6 42,9 0,0 0,0 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Juva 11,1 18,5 55,6 7,4 3,7 0,0 0,0 3,7 0,0 0,0 Jyväskylä 19,4 25,4 16,4 11,9 10,4 9,0 0,0 6,0 1,5 0,0 Jämijärvi 0,0 19,0 66,7 9,5 0,0 0,0 0,0 4,8 0,0 0,0 Jämsä 14,0 27,9 18,6 16,3 2,3 9,3 0,0 2,3 0,0 9,3 Järvenpää 23,5 21,6 7,8 11,8 13,7 5,9 0,0 2,0 0,0 13,7 Kaarina 31,4 23,5 3,9 11,8 11,8 7,8 3,9 5,9 0,0 0,0 Kaavi 9,5 19,0 42,9 23,8 0,0 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Kajaani 15,7 13,7 25,5 17,6 3,9 15,7 0,0 2,0 0,0 5,9 Kalajoki 11,4 2,9 57,1 5,7 2,9 11,4 0,0 2,9 0,0 5,7 Kangasala 29,4 25,5 13,7 11,8 5,9 3,9 0,0 9,8 0,0 0,0 Kangasniemi 7,4 22,2 44,4 22,2 3,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kankaanpää 14,3 17,1 28,6 28,6 2,9 5,7 0,0 2,9 0,0 0,0 Kannonkoski 5,9 23,5 64,7 5,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kannus 14,8 11,1 59,3 14,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Karijoki 23,5 5,9 52,9 17,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Karkkila 17,1 22,9 11,4 20,0 5,7 22,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Karstula 11,1 22,2 51,9 11,1 0,0 0,0 0,0 3,7 0,0 0,0 Karvia 19,0 14,3 47,6 14,3 0,0 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Kaskinen 11,8 29,4 0,0 17,6 5,9 5,9 29,4 0,0 0,0 0,0 Kauhajoki 20,0 8,6 42,9 22,9 0,0 2,9 0,0 2,9 0,0 0,0

43 43 KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT Val.yhd. Kauhava 23,3 11,6 48,8 9,3 0,0 0,0 0,0 7,0 0,0 0,0 Kauniainen 34,3 2,9 0,0 2,9 5,7 0,0 51,4 2,9 0,0 0,0 Kaustinen 0,0 3,7 55,6 40,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Keitele 9,5 14,3 52,4 19,0 0,0 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Kemi 14,0 23,3 16,3 9,3 2,3 34,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Kemijärvi 11,4 11,4 42,9 14,3 0,0 14,3 0,0 2,9 0,0 2,9 Keminmaa 2,9 5,7 45,7 8,6 0,0 14,3 0,0 0,0 0,0 22,9 Kemiönsaari 0,0 14,8 3,7 0,0 3,7 3,7 48,1 0,0 0,0 25,9 Kempele 18,6 14,0 48,8 7,0 2,3 7,0 0,0 2,3 0,0 0,0 Kerava 29,4 25,5 3,9 13,7 15,7 7,8 2,0 2,0 0,0 0,0 Keuruu 20,0 25,7 31,4 14,3 2,9 0,0 0,0 5,7 0,0 0,0 Kihniö 9,5 9,5 33,3 38,1 0,0 0,0 0,0 9,5 0,0 0,0 Kinnula 17,6 17,6 58,8 5,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kirkkonummi 29,4 15,7 5,9 9,8 13,7 2,0 21,6 2,0 0,0 0,0 Kitee 17,1 20,0 37,1 20,0 0,0 0,0 0,0 5,7 0,0 0,0 Kittilä 11,1 0,0 44,4 18,5 0,0 25,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Kiuruvesi 22,9 0,0 45,7 8,6 0,0 20,0 0,0 2,9 0,0 0,0 Kivijärvi 5,9 23,5 64,7 5,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kokemäki 14,8 25,9 33,3 11,1 0,0 14,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Kokkola 13,7 19,6 27,5 9,8 3,9 3,9 11,8 9,8 0,0 0,0 Kolari 14,3 4,8 33,3 14,3 0,0 33,3 0,0 0,0 0,0 0,0 Konnevesi 4,8 14,3 57,1 9,5 0,0 9,5 0,0 4,8 0,0 0,0 Kontiolahti 17,1 28,6 31,4 17,1 5,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Korsnäs 0,0 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 95,2 0,0 0,0 0,0 Koski Tl 19,0 9,5 66,7 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kotka 25,5 23,5 2,0 15,7 7,8 19,6 2,0 3,9 0,0 0,0 Kouvola 20,3 23,7 15,3 18,6 3,4 3,4 0,0 6,8 0,0 8,5 Kristiinankaupunki 22,2 3,7 11,1 3,7 0,0 0,0 55,6 3,7 0,0 0,0 Kruunupyy 0,0 11,1 7,4 0,0 0,0 0,0 74,1 7,4 0,0 0,0 Kuhmo 8,6 14,3 42,9 20,0 5,7 5,7 0,0 2,9 0,0 0,0 Kuhmoinen 28,6 19,0 33,3 14,3 0,0 0,0 0,0 4,8 0,0 0,0 Kuopio 23,7 20,3 22,0 15,3 8,5 6,8 0,0 3,4 0,0 0,0 Kuortane 28,6 0,0 47,6 14,3 0,0 0,0 0,0 9,5 0,0 0,0 Kurikka 25,6 14,0 37,2 16,3 0,0 4,7 0,0 2,3 0,0 0,0 Kustavi 41,2 23,5 35,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kuusamo 11,6 7,0 58,1 11,6 7,0 4,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Kyyjärvi 17,6 0,0 70,6 0,0 0,0 0,0 0,0 11,8 0,0 0,0 Kärkölä 25,9 25,9 33,3 11,1 0,0 3,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Kärsämäki 9,5 0,0 52,4 33,3 0,0 0,0 0,0 4,8 0,0 0,0 Köyliö 4,8 19,0 57,1 19,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

44 44 KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT Val.yhd. Lahti 30,5 30,5 3,4 15,3 5,1 8,5 0,0 6,8 0,0 0,0 Laihia 22,2 11,1 37,0 18,5 0,0 3,7 0,0 7,4 0,0 0,0 Laitila 17,1 17,1 45,7 14,3 2,9 0,0 0,0 2,9 0,0 0,0 Lapinjärvi 9,5 14,3 28,6 0,0 4,8 0,0 42,9 0,0 0,0 0,0 Lapinlahti 8,6 11,4 42,9 20,0 2,9 8,6 0,0 2,9 0,0 2,9 Lappajärvi 9,5 4,8 71,4 9,5 0,0 0,0 0,0 4,8 0,0 0,0 Lappeenranta 22,0 23,7 20,3 15,3 5,1 0,0 0,0 5,1 0,0 8,5 Lapua 31,4 8,6 37,1 11,4 0,0 2,9 0,0 8,6 0,0 0,0 Laukaa 16,3 20,9 30,2 14,0 7,0 7,0 0,0 4,7 0,0 0,0 Lavia 29,4 0,0 52,9 5,9 0,0 11,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Lemi 23,8 4,8 47,6 14,3 4,8 0,0 0,0 4,8 0,0 0,0 Lempäälä 27,9 23,3 18,6 9,3 7,0 7,0 0,0 7,0 0,0 0,0 Leppävirta 11,4 20,0 45,7 8,6 2,9 5,7 0,0 5,7 0,0 0,0 Lestijärvi 0,0 5,9 64,7 11,8 0,0 17,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Lieksa 8,6 34,3 28,6 22,9 0,0 2,9 0,0 2,9 0,0 0,0 Lieto 30,2 18,6 20,9 11,6 4,7 9,3 0,0 4,7 0,0 0,0 Liminka 11,4 8,6 60,0 8,6 2,9 8,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Liperi 11,4 22,9 34,3 25,7 0,0 0,0 0,0 2,9 0,0 2,9 Lohja 21,6 23,5 9,8 13,7 9,8 11,8 2,0 2,0 0,0 5,9 Loimaa 25,6 7,0 37,2 11,6 2,3 16,3 0,0 0,0 0,0 0,0 Loppi 31,4 17,1 34,3 8,6 2,9 5,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Loviisa 15,3 20,3 1,7 10,2 3,4 5,1 42,4 1,7 0,0 0,0 Luhanka 33,3 13,3 46,7 6,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lumijoki 9,5 0,0 71,4 4,8 0,0 14,3 0,0 0,0 0,0 0,0 Luoto 0,0 18,5 0,0 0,0 0,0 0,0 40,7 40,7 0,0 0,0 Luumäki 25,9 11,1 51,9 7,4 0,0 0,0 0,0 3,7 0,0 0,0 Luvia 33,3 23,8 28,6 9,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 4,8 Maalahti 0,0 22,2 3,7 0,0 0,0 0,0 70,4 3,7 0,0 0,0 Maaninka 4,8 14,3 57,1 14,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 9,5 Marttila 23,5 5,9 47,1 23,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Masku 34,9 23,3 18,6 16,3 2,3 4,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Merijärvi 0,0 0,0 80,0 20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Merikarvia 14,3 33,3 42,9 9,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Miehikkälä 23,8 4,8 71,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Mikkeli 23,7 25,4 27,1 11,9 6,8 0,0 0,0 5,1 0,0 0,0 Muhos 11,4 8,6 42,9 20,0 0,0 14,3 0,0 0,0 0,0 2,9 Multia 5,9 17,6 41,2 17,6 5,9 5,9 0,0 5,9 0,0 0,0 Muonio 14,3 28,6 42,9 4,8 0,0 9,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Mustasaari 0,0 7,0 0,0 2,3 0,0 0,0 76,7 4,7 0,0 9,3 Muurame 17,1 25,7 37,1 5,7 2,9 8,6 0,0 2,9 0,0 0,0

45 45 KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT Val.yhd. Mynämäki 20,0 17,1 37,1 11,4 2,9 11,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Myrskylä 19,0 14,3 42,9 9,5 0,0 0,0 9,5 4,8 0,0 0,0 Mäntsälä 25,6 23,3 27,9 14,0 2,3 4,7 0,0 2,3 0,0 0,0 Mänttä-Vilppula 14,3 31,4 22,9 14,3 5,7 8,6 0,0 2,9 0,0 0,0 Mäntyharju 22,2 14,8 29,6 14,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 18,5 Naantali 39,5 25,6 11,6 11,6 4,7 4,7 0,0 2,3 0,0 0,0 Nakkila 22,2 22,2 29,6 11,1 0,0 14,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Nastola 25,6 27,9 20,9 14,0 2,3 2,3 0,0 7,0 0,0 0,0 Nivala 8,6 8,6 68,6 8,6 0,0 2,9 0,0 2,9 0,0 0,0 Nokia 21,6 25,5 5,9 13,7 9,8 15,7 0,0 2,0 5,9 0,0 Nousiainen 29,6 7,4 40,7 14,8 0,0 7,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Nurmes 5,7 28,6 48,6 14,3 0,0 0,0 0,0 2,9 0,0 0,0 Nurmijärvi 27,5 17,6 23,5 15,7 9,8 2,0 2,0 2,0 0,0 0,0 Närpiö 0,0 5,7 0,0 0,0 0,0 0,0 91,4 2,9 0,0 0,0 Orimattila 27,9 18,6 32,6 14,0 2,3 2,3 0,0 2,3 0,0 0,0 Oripää 23,5 5,9 41,2 11,8 0,0 17,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Orivesi 28,6 25,7 20,0 8,6 2,9 8,6 0,0 5,7 0,0 0,0 Oulainen 14,8 11,1 59,3 11,1 0,0 3,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Oulu 19,4 13,4 28,4 11,9 10,4 14,9 0,0 1,5 0,0 0,0 Outokumpu 7,4 18,5 33,3 14,8 3,7 14,8 0,0 3,7 0,0 3,7 Padasjoki 42,9 14,3 19,0 9,5 14,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Paimio 28,6 22,9 25,7 5,7 5,7 5,7 0,0 5,7 0,0 0,0 Paltamo 4,8 14,3 52,4 9,5 0,0 14,3 0,0 4,8 0,0 0,0 Parainen 14,0 20,9 2,3 4,7 7,0 4,7 46,5 0,0 0,0 0,0 Parikkala 11,1 11,1 48,1 3,7 3,7 0,0 0,0 7,4 0,0 14,8 Parkano 18,5 14,8 33,3 25,9 0,0 3,7 0,0 3,7 0,0 0,0 Pedersören kunta 0,0 5,7 0,0 0,0 0,0 0,0 65,7 28,6 0,0 0,0 Pelkosenniemi 0,0 0,0 33,3 13,3 13,3 20,0 0,0 0,0 0,0 20,0 Pello 4,8 9,5 52,4 14,3 0,0 19,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Perho 9,5 14,3 71,4 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Pertunmaa 17,6 5,9 41,2 23,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 11,8 Petäjävesi 11,1 11,1 40,7 22,2 3,7 3,7 0,0 7,4 0,0 0,0 Pieksämäki 16,3 25,6 32,6 11,6 2,3 7,0 0,0 4,7 0,0 0,0 Pielavesi 7,4 7,4 51,9 18,5 0,0 14,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Pietarsaari 2,3 20,9 2,3 2,3 2,3 7,0 41,9 9,3 0,0 11,6 Pihtipudas 7,4 22,2 51,9 11,1 0,0 7,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Pirkkala 34,9 25,6 7,0 9,3 14,0 7,0 0,0 2,3 0,0 0,0 Polvijärvi 3,7 22,2 44,4 14,8 0,0 0,0 0,0 3,7 0,0 11,1 Pomarkku 19,0 19,0 47,6 4,8 0,0 9,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Pori 27,1 27,1 8,5 15,3 5,1 13,6 0,0 3,4 0,0 0,0

46 46 KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT Val.yhd. Pornainen 18,5 33,3 33,3 11,1 3,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Porvoo 17,6 23,5 3,9 11,8 7,8 2,0 31,4 2,0 0,0 0,0 Posio 0,0 0,0 76,2 4,8 0,0 4,8 0,0 0,0 0,0 14,3 Pudasjärvi 5,7 11,4 57,1 17,1 0,0 8,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Pukkila 19,0 9,5 57,1 9,5 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Punkalaidun 19,0 9,5 38,1 28,6 0,0 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Puolanka 0,0 0,0 66,7 9,5 0,0 19,0 0,0 0,0 0,0 4,8 Puumala 9,5 19,0 52,4 14,3 0,0 0,0 0,0 4,8 0,0 0,0 Pyhtää 25,9 18,5 18,5 14,8 7,4 0,0 11,1 0,0 0,0 3,7 Pyhäjoki 9,5 0,0 66,7 0,0 0,0 19,0 0,0 0,0 0,0 4,8 Pyhäjärvi 0,0 11,1 51,9 7,4 0,0 11,1 0,0 0,0 0,0 18,5 Pyhäntä 6,7 6,7 66,7 13,3 0,0 6,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Pyhäranta 38,1 9,5 23,8 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 23,8 Pälkäne 33,3 18,5 29,6 14,8 0,0 3,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Pöytyä 31,4 11,4 40,0 8,6 0,0 5,7 0,0 2,9 0,0 0,0 Raahe 9,3 14,0 41,9 9,3 0,0 23,3 0,0 2,3 0,0 0,0 Raasepori 4,7 27,9 0,0 2,3 9,3 2,3 48,8 2,3 2,3 0,0 Raisio 32,6 27,9 7,0 11,6 2,3 16,3 0,0 2,3 0,0 0,0 Rantasalmi 9,5 23,8 57,1 9,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ranua 3,7 7,4 74,1 3,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 11,1 Rauma 21,6 35,3 13,7 9,8 3,9 5,9 0,0 5,9 0,0 3,9 Rautalampi 4,8 14,3 47,6 19,0 4,8 4,8 0,0 4,8 0,0 0,0 Rautavaara 0,0 17,6 35,3 17,6 0,0 29,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Rautjärvi 4,8 38,1 47,6 4,8 0,0 0,0 0,0 4,8 0,0 0,0 Reisjärvi 9,5 4,8 71,4 9,5 0,0 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Riihimäki 25,6 25,6 7,0 11,6 4,7 16,3 0,0 9,3 0,0 0,0 Ristijärvi 11,8 5,9 70,6 11,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rovaniemi 20,3 13,6 32,2 15,3 5,1 11,9 0,0 1,7 0,0 0,0 Ruokolahti 14,8 25,9 44,4 11,1 0,0 0,0 0,0 3,7 0,0 0,0 Ruovesi 22,2 14,8 29,6 18,5 0,0 11,1 0,0 0,0 0,0 3,7 Rusko 33,3 22,2 29,6 3,7 3,7 7,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Rääkkylä 0,0 9,5 42,9 23,8 0,0 14,3 0,0 9,5 0,0 0,0 Saarijärvi 8,6 25,7 45,7 11,4 2,9 2,9 0,0 2,9 0,0 0,0 Salla 11,1 7,4 44,4 18,5 0,0 18,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Salo 27,5 23,5 23,5 13,7 5,9 3,9 0,0 2,0 0,0 0,0 Sastamala 27,1 18,6 25,4 13,6 3,4 6,8 0,0 5,1 0,0 0,0 Sauvo 19,0 14,3 47,6 9,5 4,8 0,0 0,0 4,8 0,0 0,0 Savitaipale 14,3 4,8 47,6 14,3 0,0 0,0 0,0 9,5 0,0 9,5 Savonlinna 15,7 27,5 29,4 11,8 5,9 3,9 0,0 5,9 0,0 0,0 Savukoski 23,5 0,0 52,9 5,9 0,0 17,6 0,0 0,0 0,0 0,0

47 47 KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT Val.yhd. Seinäjoki 31,4 15,7 35,3 9,8 2,0 2,0 0,0 3,9 0,0 0,0 Sievi 3,7 0,0 66,7 18,5 0,0 11,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Siikainen 5,9 17,6 41,2 11,8 0,0 0,0 0,0 11,8 0,0 11,8 Siikajoki 11,1 7,4 63,0 11,1 0,0 7,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Siikalatva 0,0 3,7 70,4 18,5 0,0 7,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Siilinjärvi 14,0 18,6 39,5 16,3 2,3 7,0 0,0 2,3 0,0 0,0 Simo 9,5 4,8 52,4 14,3 0,0 14,3 0,0 0,0 0,0 4,8 Sipoo 20,9 11,6 0,0 9,3 7,0 0,0 39,5 0,0 0,0 11,6 Siuntio 14,8 18,5 3,7 7,4 7,4 7,4 33,3 0,0 0,0 7,4 Sodankylä 20,0 5,7 40,0 11,4 2,9 20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Soini 9,5 0,0 52,4 19,0 0,0 4,8 0,0 14,3 0,0 0,0 Somero 20,0 17,1 45,7 11,4 2,9 2,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Sonkajärvi 7,4 14,8 48,1 18,5 0,0 7,4 0,0 3,7 0,0 0,0 Sotkamo 11,4 2,9 42,9 22,9 0,0 17,1 0,0 2,9 0,0 0,0 Sulkava 14,3 23,8 52,4 4,8 0,0 0,0 0,0 4,8 0,0 0,0 Suomussalmi 5,7 0,0 54,3 11,4 0,0 28,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Suonenjoki 11,1 14,8 40,7 11,1 0,0 14,8 0,0 7,4 0,0 0,0 Sysmä 33,3 22,2 37,0 7,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Säkylä 25,9 22,2 37,0 7,4 0,0 7,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Taipalsaari 18,5 11,1 44,4 7,4 0,0 0,0 0,0 3,7 0,0 14,8 Taivalkoski 3,7 18,5 59,3 14,8 0,0 3,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Taivassalo 35,3 11,8 41,2 5,9 5,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tammela 22,2 22,2 37,0 3,7 3,7 7,4 0,0 3,7 0,0 0,0 Tampere 25,4 23,9 4,5 13,4 14,9 10,4 1,5 3,0 1,5 1,5 Tarvasjoki 35,3 11,8 35,3 11,8 0,0 0,0 0,0 5,9 0,0 0,0 Tervo 11,8 11,8 52,9 23,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tervola 4,8 9,5 57,1 4,8 0,0 23,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Teuva 25,9 3,7 44,4 11,1 0,0 11,1 0,0 3,7 0,0 0,0 Tohmajärvi 11,1 33,3 40,7 11,1 0,0 0,0 0,0 3,7 0,0 0,0 Toholampi 4,8 14,3 66,7 9,5 0,0 0,0 0,0 4,8 0,0 0,0 Toivakka 9,5 19,0 42,9 14,3 0,0 4,8 0,0 9,5 0,0 0,0 Tornio 9,3 11,6 44,2 9,3 2,3 18,6 0,0 0,0 0,0 4,7 Turku 28,4 20,9 6,0 9,0 14,9 13,4 4,5 1,5 0,0 1,5 Tuusniemi 9,5 14,3 52,4 9,5 0,0 9,5 0,0 4,8 0,0 0,0 Tuusula 29,4 21,6 7,8 7,8 2,0 2,0 2,0 3,9 0,0 23,5 Tyrnävä 3,7 7,4 70,4 11,1 0,0 7,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Ulvila 25,7 31,4 14,3 11,4 2,9 11,4 0,0 2,9 0,0 0,0 Urjala 22,2 25,9 29,6 22,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Utajärvi 0,0 9,5 61,9 19,0 0,0 9,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Utsjoki 26,7 6,7 40,0 6,7 0,0 6,7 13,3 0,0 0,0 0,0

48 48 KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT Val.yhd. Uurainen 4,8 14,3 28,6 38,1 0,0 0,0 0,0 14,3 0,0 0,0 Uusikaarlepyy 0,0 18,5 3,7 0,0 0,0 0,0 74,1 3,7 0,0 0,0 Uusikaupunki 23,3 34,9 18,6 9,3 0,0 7,0 0,0 2,3 4,7 0,0 Vaala 0,0 4,8 66,7 14,3 0,0 14,3 0,0 0,0 0,0 0,0 Vaasa 22,4 20,9 6,0 13,4 4,5 6,0 22,4 4,5 0,0 0,0 Valkeakoski 25,6 32,6 7,0 18,6 0,0 9,3 0,0 2,3 0,0 4,7 Valtimo 0,0 23,8 57,1 9,5 0,0 4,8 0,0 4,8 0,0 0,0 Vantaa 26,9 26,9 4,5 16,4 13,4 6,0 3,0 3,0 0,0 0,0 Varkaus 18,6 37,2 7,0 9,3 0,0 11,6 0,0 16,3 0,0 0,0 Vehmaa 14,3 19,0 38,1 4,8 0,0 4,8 0,0 0,0 0,0 19,0 Vesanto 0,0 14,3 71,4 14,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vesilahti 29,6 11,1 33,3 11,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 14,8 Veteli 0,0 4,8 47,6 28,6 0,0 0,0 0,0 4,8 0,0 14,3 Vieremä 0,0 0,0 61,9 9,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 28,6 Vihti 27,9 18,6 20,9 11,6 9,3 7,0 2,3 2,3 0,0 0,0 Viitasaari 11,1 33,3 40,7 11,1 0,0 0,0 0,0 3,7 0,0 0,0 Vimpeli 0,0 0,0 38,1 23,8 0,0 9,5 0,0 4,8 0,0 23,8 Virolahti 14,3 23,8 57,1 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Virrat 14,8 22,2 40,7 14,8 0,0 3,7 0,0 3,7 0,0 0,0 Vöyri 0,0 3,7 0,0 0,0 0,0 0,0 96,3 0,0 0,0 0,0 Ylitornio 3,7 3,7 55,6 11,1 0,0 25,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Ylivieska 17,1 14,3 48,6 11,4 2,9 2,9 0,0 2,9 0,0 0,0 Ylöjärvi 25,5 21,6 15,7 17,6 7,8 7,8 0,0 3,9 0,0 0,0 Ypäjä 23,8 9,5 47,6 4,8 9,5 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Ähtäri 14,8 18,5 48,1 7,4 0,0 3,7 0,0 7,4 0,0 0,0 Äänekoski 9,3 27,9 18,6 16,3 4,7 16,3 0,0 7,0 0,0 0,0 Yhteensä 17,9 17,9 31,8 12,4 3,3 6,6 5,0 3,1 0,1 1,9

49 49 Taulukko 20. Valtuuston koon (eli valtuutettujen lukumäärän) ja puolueiden paikkaosuuksien Pearson-korrelaatiot. Valtuutettuja Valtuutettuja KOK p.o. SDP p.o. p.o. PS p.o. VIHR p.o. VAS p.o. RKP p.o. KD p.o. MUUT p.o. VAL. YHD p.o. KOK p.o. SDP p.o. p.o. Pears. 1 HMT Pears.,373 ** 1 HMT,000 Pears.,362 **,260 ** 1 HMT,000,000 Pears. -,611 ** -,426 ** -,501 ** 1 HMT,000,000,000 PS p.o. Pears.,033 -,066 -,077,090 1 VIHR p.o. VAS p.o. RKP p.o. KD p.o. MUUT p.o. VAL. YHD. p.o. HMT,563,248,178,117 Pears.,632 **,358 **,214 ** -,511 ** -,053 1 HMT,000,000,000,000,360 Pears.,153 ** -,099 -,115 * -,044,013,078 1 HMT,008,084,044,441,823,173 Pears.,051 -,219 ** -,087 -,486 ** -,394 **,032 -,192 ** 1 HMT,371,000,128,000,000,582,001 Pears.,145 * -,068,087 -,241 **,003 -,008 -,184 **,141 * 1 HMT,011,236,132,000,964,886,001,014 Pears.,204 **,054,156 ** -,185 ** -,038,175 **,057,014,008 1 HMT,000,351,006,001,509,002,323,806,891 Pears. -,067 -,165 ** -,147 * -,040 -,122 * -,026 -,085,014 -,061,014 1 HMT,241,004,010,488,033,653,139,806,292,808 **. Korrelaatio on tilastollisesti merkitsevä 0,01-merkitsevyystasolla (kaksisuuntainen testi) *. Korrelaatio on tilastollisesti merkitsevä 0,05-merkitsevyystasolla (kaksisuuntainen testi) HMT = havaittu merkitsevyystaso Pears. = Pearson-korrelaatio P.o. = paikkaosuus Taulukosta 20 nähdään, että Keskustan paikkaosuus korreloi selkeästi negatiivisesti valtuuston koon kanssa, kun puolestaan Vihreiden paikkaosuus korreloi positiivisesti valtuuston koon kanssa. Keskustan paikkaosuus on suurin väestömäärältään pienissä kunnissa, ja Vihreiden paikkaosuus on suuri suurissa kunnissa. Myös Kokoomuksen ja SDP:n osalta paikkaosuuden ja valtuuston koon korrelaatio on positiivinen ja tilastollisesti merkitsevä, vaikkakaan korrelaatio ei ole niin voimakas kuin Keskustalla ja Vihreillä. Muilla puolueilla paikkaosuuden ja valtuuston koon korrelaatiot ovat vähäisiä.

50 50 Puolueiden paikkaosuuksien keskinäisiä korrelaatioita tarkasteltaessa on havaittavissa, että Keskustan paikkaosuus korreloi selvästi negatiivisesti kaikkien muiden paitsi Perussuomalaisten paikkaosuuden kanssa. SDP:n, Kokoomuksen ja Vihreiden paikkaosuudet puolestaan korreloivat positiivisesti. Perussuomalaisten paikkaosuuden korrelaatiot eri puolueiden kanssa ovat hyvin vähäisiä. Taulukosta 21 nähdään, että Keskustalla on keskimäärin selvästi suurimmat paikkaosuudet Manner-Suomen kunnissa. Kokoomuksen ja SDP:n keskimääräiset paikkaosuudet ovat seuraavaksi suurimpia. Paikkaosuuksien keskihajonnat ovat suurehkoja ja osoittavat, että puolueiden paikkaosuuksissa on suuria kunnittaisia vaihteluja. Kurtosis-arvo eli paikkaosuuksien jakauman huipukkuus kertoo kuinka tasaisesti tai epätasaisesti puoleen paikkaosuudet ovat jakautuneet: negatiivinen arvo merkitsee tasaista jakaumaa erilaisia paikkaosuuksia, positiivinen arvo puolestaan tarkoittaa, että paikkaosuus on suurimmassa osassa sama. Esimerkiksi MUUT-kurtosis on erittäin suuri, koska suurimmassa osassa kunnista Muut-paikkaosuus on tasan nolla. Keskustan ja Kokoomuksen kurtosis-arvot ovat negatiivisempia kuin SDP:llä, eli kyseisillä puolueilla on enemmän erilaisia paikkaosuuksia laidasta laitaan kuin SDP:llä. Perussuomalaisten paikkaosuuden vaihtelu puolestaan on puolestaan pienempää. Taulukko 21. Puolueiden paikkaosuuden perustilasto. N Minimi Maksimi Keskiarvo Keskihajonta Kurtosis Kurtosiskeskivirhe KOK ,9 16,39 10,3062-0,822 0,279 SDP ,9 16,50 9,4379-0,624 0, ,0 36,63 19,7099-0,740 0,279 PS ,7 12,26 6,6438 1,999 0,279 VIHR ,4 2,39 3,7664 4,601 0,279 VAS ,9 6,20 6,8015 1,868 0,279 RKP ,3 4,64 15, ,210 0,279 KD ,7 2,88 3, ,275 0,279 MUUT ,9 0,06 0, ,763 0,279 VAL.YHD ,6 2,06 5,3757 9,036 0,279 Valideja N 304

51 51 Puolueiden paikkaosuudet vaihtelevat kunnittain suuresti, kuten havaitaan seuraavista histogrammeistakin. Kuvio 8. Histogrammi Kokoomuksen paikkaosuudesta kunnittain 2012.

52 52 Kuvio 9. Histogrammi SDP:n paikkaosuudesta kunnittain 2012.

53 53 Kuvio 10. Histogrammi :n paikkaosuudesta kunnittain 2012.

54 54 Kuvio 11. Histogrammi PS:n paikkaosuudesta kunnittain 2012.

55 55 Kuvio 12. Histogrammi VIHR paikkaosuudesta kunnittain 2012.

56 56 Kuvio 13. Histogrammi VAS paikkaosuudesta kunnittain 2012.

57 57 Kuvio 14. Histogrammi RKP:n paikkaosuudesta kunnittain 2012.

58 58 Kuvio 15. Histogrammi KD:n paikkaosuudesta kunnittain 2012.

59 59 Kuvio 16. Histogrammi MUUT paikkaosuudesta kunnittain 2012.

60 60 Kuvio 17. Histogrammi VALITSIJAYHDISTYSTEN paikkaosuudesta kunnittain 2012.

61 61 Klusterianalyysi Seuraavaksi siirrymme kuntien ryhmittelyanalyysiin (cluster analysis). Klusterianalyysi on eksploratorista data-analyysia, jolla tavoitellaan luokitteluongelmien ratkaisuja. Tavoitteena on tässä luokitella kuntia klustereihin siten että samaan luokkaan kuuluvien kuntien kesken on paljon samankaltaisuutta ja eri luokkien välillä on mahdollisimman vähän samankaltaisuutta. Seuraavaksi tarkastelemme eri perustein muodostuvia kuntaryhmiä klusterianalyysin keinoin. Klusterianalyysin tehtävänä on arvioida ovatko kunnat jonkin muuttujan mukaan siinä määrin samanlaisia, että ne voidaan ryhmitellä joihinkin luokkiin. Organisoimme kunnat mielekkäisiin rakenteisiin eli luomme kuntataksonomian. Yritämme siis ryhmitellä kunnat siten, että samassa ryhmässä olevat kunnat ovat jotenkin enemmän toistensa kaltaisia kuin muiden ryhmien kuntien kaltaisia. Kuntien joukosta eritellään siis sitä, missä määrin kunnat ovat keskinäisesti samankaltaisia. Analyysi luokittelee samanlaiset kunnat samaan luokkaan. Sovellamme ns. K-means-klusterointitapaa, joka ensin valitsee satunnaiset alkiot klustereiden keskipisteiksi, toistaa tämän proseduurin ja sijoittaa kukin aineiston alkion siihen klusteriin, jonka keskipiste on lähinnä, minkä jälkeen se korvaa kunkin klusterin keskipisteen klusterin alkioiden keskiarvovektorilla. Näin tehdään, kunnes klustereiden keskipisteet eivät enää muutu. Puolueiden paikkaosuuksien mukaan saadaan neljän klusterin ratkaisuna seuraavat tulokset. (n viittaa kunkin klusterin sisältämien tapausten eli kuntien lukumäärään ja matriisin luvut lopullisiin klusterikeskuksiin). Neliluokkaisessa klusteriratkaisussa erottuvat 1) kunnat joissa RKP on vahva ja myös SDP:llä ja Kokoomuksella kohtalainen paikkaosuus sekä eri puolueilla valtuutettuja, 2) RKP:n likimäin yksinään hallitsemat kunnat, joissa lisäksi lähinnä SDP:llä tai Kristillisdemokraateilla on pieniä valtuustoryhmiä, 3) Keskustan hallitsemat kunnat, joissa myös Perussuomalaisilla, SDP:llä ja Kokoomuksella on paikoitellen kookkaitakin valtuustoryhmiä, sekä 4) kunnat, joissa valta on jakaantunut Keskustan, Kokoomuksen ja SDP:n kesken ja myös Perussuomalaisilla sekä mahdollisesti myös Vasemmistoliitolla ja Vihreillä on kohtalaisia paikkaosuuksia.

62 62 Taulukko 22. Klusterianalyysi puolueiden paikkaosuuksien mukaan, neljä klusteria. Lopullinen klusterikeskus Klusteri 1 (n = 17) 2 (n = 8) 3 (n = 152) 4 (n = 127) KOK_po 15,1,0 11,0 24,1 SDP_po 18,4 9,8 11,4 22,8 _po 4,2 1,9 52,3 24,4 PS_po 6,2,3 12,9 13,0 VIHR_po 5,1,0,9 4,0 VAS_po 3,4,0 6,7 6,4 RKP_po 40,0 80,5,2,5 KD_po 4,2 6,4 2,3 3,1 MUUT_po,1,0,0,1 Valyhd_po 3,3 1,2 2,4 1,6 Vastaavasti kolmen klusterin ratkaisussa ensimmäisessä klusterissa erottuvat kunnat, joissa RKP on vahva, toisessa klusterissa kunnat, joissa valta on jaettu monien puolueiden kesken, ja kolmannessa klusterissa kunnat, joissa Keskusta on vahva. Taulukko 23. Klusterianalyysi puolueiden paikkaosuuksien mukaan, kolme klusteria. Lopullinen klusterikeskus Klusteri 1 (n = 23) 2 (n = 129) 3 (n = 152) KOK_po 8,9 24,1 11,0 SDP_po 15,4 22,8 11,4 _po 3,3 24,1 52,3 PS_po 3,6 13,0 12,9 VIHR_po 3,0 4,1,9 VAS_po 2,1 6,4 6,7 RKP_po 55,6,8,2 KD_po 5,1 3,1 2,3 MUUT_po,1,1,0 Valyhd_po 2,9 1,6 2,4

63 63 Äänestysvaltatulokset Seuraavaksi tarkastelemme kuntakohtaisesti puolueiden äänestysvallan yksityiskohtaista jakautumista. Tehdyt analyysit osoittavat eri puolueiden äänestysvallaksi seuraavat lukemat. Taulukko 24. Puolueiden Shapley-Shubik-äänestysvalta kunnittain yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Kunta KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT VAL. YHD. Akaa 0,2333 0,3667 0,1667 0,0667 0,0333 0,1000 0,0333 Alajärvi 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Alavieska 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Alavus 0,1000 0,1000 0,6000 0,1000 0,1000 Asikkala 0,1857 0,1190 0,4524 0,1857 0,0190 0,0190 0,0190 Askola 0,2000 0,2000 0,4333 0,1000 0,0333 0,0333 Aura 0,3333 0,3333 0,3333 0,0000 0,0000 Enonkoski 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Enontekiö 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Espoo 0,5643 0,1119 0,0119 0,1119 0,1119 0,0119 0,0643 0,0119 Eura 0,1667 0,5000 0,1667 0,0000 0,1667 Eurajoki 0,2333 0,2333 0,4000 0,0667 0,0667 Evijärvi 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Forssa 0,3143 0,2810 0,1476 0,1143 0,0143 0,1143 0,0143 Haapajärvi 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Haapavesi 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Hailuoto 0,1667 0,1667 0,5000 0,1667 0,0000 0,0000 Halsua 1,0000 0,0000 0,0000 Hamina 0,3333 0,2667 0,2000 0,0667 0,0333 0,0333 0,0667 Hankasalmi 0,0667 0,0667 0,6667 0,0667 0,0667 0,0667 Hanko 0,1286 0,3286 0,0286 0,0952 0,1286 0,2619 0,0286 Harjavalta 0,1667 0,4667 0,0667 0,0667 0,1667 0,0667 Hartola 0,1667 0,1667 0,5000 0,1667 Hattula 0,3667 0,2667 0,2667 0,0333 0,0333 0,0333 Hausjärvi 0,2857 0,2857 0,3524 0,0190 0,0190 0,0190 0,0190 Heinola 0,2786 0,3310 0,0452 0,0452 0,0119 0,0452 0,0119 0,2310 Heinävesi 0,2667 0,2667 0,3667 0,0333 0,0333 0,0333 Helsinki 0,3008 0,1841 0,0294 0,0770 0,2341 0,0889 0,0484 0,0222 0,0151

64 64 Kunta KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT VAL. YHD. Hirvensalmi 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Hollola 0,4524 0,1190 0,1857 0,1857 0,0190 0,0190 0,0190 Honkajoki 0,1667 0,5000 0,1667 0,1667 Huittinen 0,2810 0,1143 0,3143 0,1476 0,0143 0,1143 0,0143 Humppila 0,1667 0,1667 0,4667 0,0667 0,0667 0,0667 Hyrynsalmi 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Hyvinkää 0,3429 0,2429 0,0762 0,1429 0,0762 0,0762 0,0429 Hämeenkoski 0,3333 0,3333 0,3333 0,0000 Hämeenkyrö 0,2000 0,1667 0,3000 0,1333 0,0333 0,1000 0,0667 Hämeenlinna 0,3048 0,3048 0,0381 0,2381 0,0381 0,0381 0,0381 Ii 0,0667 0,0667 0,6667 0,0667 0,0667 0,0667 Iisalmi 0,1381 0,0714 0,5048 0,0714 0,0381 0,1381 0,0381 Iitti 0,2333 0,2333 0,4000 0,0667 0,0000 0,0667 Ikaalinen 0,2000 0,2000 0,4333 0,1000 0,0333 0,0333 Ilmajoki 0,1667 0,1667 0,5000 0,1667 0,0000 Ilomantsi 0,1667 0,1667 0,5000 0,1667 0,0000 Imatra 0,1857 0,4524 0,1190 0,1857 0,0190 0,0190 0,0190 Inari 0,5000 0,1667 0,1667 0,0000 0,0000 0,1667 Inkoo 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 1,0000 Isojoki 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 Isokyrö 0,1000 0,1000 0,6000 0,1000 0,1000 Jalasjärvi 0,1000 0,1000 0,6000 0,1000 0,1000 Janakkala 0,1667 0,3000 0,2000 0,1333 0,0667 0,1000 0,0333 Joensuu 0,1476 0,3476 0,2476 0,1143 0,0810 0,0476 0,0143 Jokioinen 0,1333 0,1333 0,5333 0,0333 0,0333 0,1333 Joroinen 0,0000 0,3333 0,3333 0,0000 0,0000 0,3333 Joutsa 0,1000 0,1000 0,6000 0,1000 0,1000 Juankoski 0,0000 0,1000 0,6000 0,1000 0,1000 0,1000 Juuka 0,0000 0,3333 0,3333 0,3333 0,0000 Juupajoki 0,3333 0,3333 0,3333 0,0000 Juva 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Jyväskylä 0,1952 0,2952 0,1619 0,0952 0,0952 0,0952 0,0619 0,0000 Jämijärvi 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Jämsä 0,1476 0,3143 0,1619 0,1476 0,0143 0,1000 0,0143 0,1000 Järvenpää 0,2643 0,2167 0,0690 0,0976 0,1310 0,0690 0,0214 0,1310 Kaarina 0,3643 0,2214 0,0357 0,1167 0,1167 0,0738 0,0357 0,0357 Kaavi 0,1667 0,1667 0,5000 0,1667 0,0000 Kajaani 0,1571 0,1429 0,2571 0,1714 0,0429 0,1571 0,0143 0,0571 Kalajoki 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000

65 65 Kunta KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT VAL. YHD. Kangasala 0,3286 0,2619 0,1286 0,1286 0,0286 0,0286 0,0952 Kangasniemi 0,1667 0,1667 0,5000 0,1667 0,0000 Kankaanpää 0,0952 0,1619 0,2952 0,2952 0,0286 0,0952 0,0286 Kannonkoski 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 Kannus 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 Karijoki 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 Karkkila 0,1667 0,2333 0,1667 0,1667 0,0333 0,2333 Karstula 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Karvia 0,1000 0,1000 0,6000 0,1000 0,1000 Kaskinen 0,0667 0,3000 0,2000 0,0667 0,0667 0,3000 Kauhajoki 0,1667 0,1667 0,5000 0,1667 0,0000 0,0000 Kauhava 0,1000 0,1000 0,6000 0,1000 0,1000 Kauniainen 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 Kaustinen 0,0000 1,0000 0,0000 Keitele 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Kemi 0,1000 0,2000 0,2000 0,0333 0,0333 0,4333 Kemijärvi 0,1000 0,1000 0,6000 0,1000 0,1000 0,0000 0,0000 Keminmaa 0,0000 0,1000 0,6000 0,1000 0,1000 0,1000 Kemiönsaari 0,0667 0,0667 0,0667 0,0667 0,6667 0,0667 Kempele 0,0476 0,0476 0,7143 0,0476 0,0476 0,0476 0,0476 Kerava 0,3286 0,2619 0,0286 0,1143 0,1429 0,0952 0,0143 0,0143 Keuruu 0,2333 0,2333 0,4000 0,0667 0,0000 0,0667 Kihniö 0,1333 0,1333 0,3000 0,3000 0,1333 Kinnula 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 Kirkkonummi 0,3548 0,1405 0,0548 0,0738 0,1214 0,0071 0,2405 0,0071 Kitee 0,1667 0,1667 0,5000 0,1667 0,0000 Kittilä 0,1667 0,5000 0,1667 0,1667 Kiuruvesi 0,1667 0,5000 0,1667 0,1667 0,0000 Kivijärvi 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 Kokemäki 0,1333 0,3000 0,3000 0,1333 0,1333 Kokkola 0,1333 0,1857 0,3286 0,0952 0,0333 0,0333 0,0952 0,0952 Kolari 0,1333 0,1333 0,3000 0,1333 0,3000 Konnevesi 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Kontiolahti 0,1333 0,3000 0,3000 0,1333 0,1333 Korsnäs 0,0000 1,0000 Koski Tl 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 Kotka 0,2738 0,2452 0,0262 0,1071 0,1071 0,1738 0,0262 0,0405 Kouvola 0,2095 0,2571 0,1286 0,1762 0,0286 0,0286 0,0619 0,1095

66 66 Kunta KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT VAL. YHD. Kristiinankaupunki 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 Kruunupyy 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 Kuhmo 0,1048 0,1048 0,5714 0,1048 0,0381 0,0381 0,0381 Kuhmoinen 0,2333 0,2333 0,4000 0,0667 0,0667 Kuopio 0,2476 0,2143 0,2143 0,1143 0,1143 0,0810 0,0143 Kuortane 0,1667 0,5000 0,1667 0,1667 Kurikka 0,1667 0,1667 0,5000 0,1667 0,0000 0,0000 Kustavi 0,3333 0,3333 0,3333 Kuusamo 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Kyyjärvi 0,0000 1,0000 0,0000 Kärkölä 0,3333 0,3333 0,3333 0,0000 0,0000 Kärsämäki 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Köyliö 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 Lahti 0,3000 0,3000 0,0000 0,2000 0,0667 0,0667 0,0667 Laihia 0,2000 0,1000 0,4333 0,2000 0,0333 0,0333 Laitila 0,1333 0,1333 0,5333 0,1333 0,0333 0,0333 Lapinjärvi 0,1667 0,1667 0,1667 0,0000 0,5000 Lapinlahti 0,0929 0,0929 0,6071 0,0929 0,0071 0,0929 0,0071 0,0071 Lappajärvi 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Lappeenranta 0,2476 0,2476 0,1810 0,1143 0,0476 0,0476 0,1143 Lapua 0,2667 0,1000 0,3333 0,1667 0,0333 0,1000 Laukaa 0,1524 0,2190 0,3857 0,1190 0,0524 0,0524 0,0190 Lavia 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Lemi 0,0667 0,0667 0,6667 0,0667 0,0667 0,0667 Lempäälä 0,3476 0,2476 0,1810 0,0810 0,0476 0,0476 0,0476 Leppävirta 0,0667 0,0667 0,6667 0,0667 0,0000 0,0667 0,0667 Lestijärvi 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Lieksa 0,0000 0,3333 0,3333 0,3333 0,0000 0,0000 Lieto 0,3667 0,1667 0,2333 0,1000 0,0333 0,0667 0,0333 Liminka 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Liperi 0,0333 0,2667 0,3667 0,2667 0,0333 0,0333 Lohja 0,2230 0,2516 0,0897 0,1254 0,0897 0,1111 0,0135 0,0135 0,0825 Loimaa 0,2000 0,0333 0,4333 0,1000 0,0333 0,2000 Loppi 0,2667 0,2667 0,3667 0,0333 0,0333 0,0333 Loviisa 0,1262 0,1262 0,0071 0,1262 0,0262 0,0405 0,5405 0,0071 Luhanka 0,1667 0,1667 0,5000 0,1667 Lumijoki 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Luoto 0,3333 0,3333 0,3333

67 67 Kunta KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT VAL. YHD. Luumäki 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Luvia 0,3333 0,3333 0,3333 0,0000 0,0000 Maalahti 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 Maaninka 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Marttila 0,1667 0,1667 0,5000 0,1667 Masku 0,5000 0,1667 0,1667 0,1667 0,0000 0,0000 Merijärvi 1,0000 0,0000 Merikarvia 0,1667 0,1667 0,5000 0,1667 Miehikkälä 0,0000 0,0000 1,0000 Mikkeli 0,2667 0,2667 0,3667 0,0333 0,0333 0,0333 Muhos 0,1000 0,1000 0,6000 0,1000 0,1000 0,0000 Multia 0,0571 0,1238 0,5238 0,1238 0,0571 0,0571 0,0571 Muonio 0,1667 0,1667 0,5000 0,0000 0,1667 Mustasaari 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Muurame 0,2143 0,2143 0,4143 0,0476 0,0143 0,0810 0,0143 Mynämäki 0,1667 0,1667 0,4667 0,0667 0,0667 0,0667 Myrskylä 0,1000 0,1000 0,6000 0,1000 0,1000 0,0000 Mäntsälä 0,2857 0,2857 0,3524 0,0190 0,0190 0,0190 0,0190 Mänttä- Vilppula 0,1333 0,3667 0,2333 0,1333 0,0667 0,0667 0,0000 Mäntyharju 0,3000 0,1333 0,3000 0,1333 0,1333 Naantali 0,5143 0,1476 0,1476 0,1476 0,0143 0,0143 0,0143 Nakkila 0,2333 0,2333 0,4000 0,0667 0,0667 Nastola 0,2667 0,3333 0,2000 0,0667 0,0333 0,0333 0,0667 Nivala 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Nokia 0,2214 0,2690 0,0548 0,1357 0,1024 0,1548 0,0071 0,0548 Nousiainen 0,2333 0,0667 0,4000 0,2333 0,0667 Nurmes 0,1000 0,1000 0,6000 0,1000 0,1000 Nurmijärvi 0,3071 0,1405 0,2881 0,1214 0,1214 0,0071 0,0071 0,0071 Närpiö 0,0000 1,0000 0,0000 Orimattila 0,2286 0,2286 0,3952 0,0619 0,0286 0,0286 0,0286 Oripää 0,1667 0,0000 0,5000 0,1667 0,1667 Orivesi 0,3190 0,2857 0,2190 0,0524 0,0190 0,0524 0,0524 Oulainen 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Oulu 0,1333 0,1333 0,3333 0,1333 0,1333 0,1333 0,0000 Outokumpu 0,0310 0,1786 0,4357 0,1310 0,0310 0,1310 0,0310 0,0310 Padasjoki 0,6000 0,1000 0,1000 0,1000 0,1000 Paimio 0,3524 0,2857 0,2857 0,0190 0,0190 0,0190 0,0190 Paltamo 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 0,0000

68 68 Kunta KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT VAL. YHD. Parainen 0,0667 0,0667 0,0000 0,0667 0,0667 0,0667 0,6667 Parikkala 0,0476 0,0476 0,7143 0,0476 0,0476 0,0476 0,0476 Parkano 0,2000 0,1000 0,4333 0,2000 0,0333 0,0333 Pedersören kunta 0,0000 1,0000 0,0000 Pelkosenniemi 0,4000 0,0667 0,0667 0,2333 0,2333 Pello 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Perho 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 Pertunmaa 0,1667 0,0000 0,5000 0,1667 0,1667 Petäjävesi 0,1190 0,1190 0,5524 0,1190 0,0190 0,0190 0,0524 Pieksämäki 0,1667 0,2333 0,3667 0,1000 0,0333 0,0667 0,0333 Pielavesi 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Pietarsaari 0,0111 0,1040 0,0111 0,0111 0,0111 0,0683 0,5754 0,1040 0,1040 Pihtipudas 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Pirkkala 0,4000 0,2000 0,0667 0,1000 0,1333 0,0667 0,0333 Polvijärvi 0,0333 0,1333 0,5333 0,1333 0,0333 0,1333 Pomarkku 0,1000 0,1000 0,6000 0,1000 0,1000 Pori 0,2952 0,2952 0,0952 0,1619 0,0286 0,0952 0,0286 Pornainen 0,3333 0,3333 0,3333 0,0000 0,0000 Porvoo 0,1857 0,2333 0,0190 0,0857 0,0667 0,0190 0,3714 0,0190 Posio 1,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Pudasjärvi 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Pukkila 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Punkalaidun 0,2333 0,0667 0,4000 0,2333 0,0667 Puolanka 1,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Puumala 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Pyhtää 0,2810 0,1810 0,1810 0,1476 0,0810 0,1143 0,0143 Pyhäjoki 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Pyhäjärvi 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Pyhäntä 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Pyhäranta 0,4000 0,0667 0,2333 0,0667 0,2333 Pälkäne 0,4000 0,2333 0,2333 0,0667 0,0667 Pöytyä 0,2000 0,2000 0,4333 0,1000 0,0333 0,0333 Raahe 0,1000 0,1000 0,6000 0,1000 0,1000 0,0000 Raasepori 0,0357 0,0357 0,0357 0,0357 0,0357 0,7500 0,0357 0,0357 Raisio 0,3524 0,2524 0,0857 0,0857 0,0190 0,1857 0,0190 Rantasalmi 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 Ranua 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Rauma 0,1786 0,4262 0,1310 0,0929 0,0262 0,0595 0,0595 0,0262

69 69 Kunta KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT VAL. YHD. Rautalampi 0,0476 0,0476 0,7143 0,0476 0,0476 0,0476 0,0476 Rautavaara 0,1667 0,5000 0,1667 0,1667 Rautjärvi 0,1000 0,1000 0,6000 0,1000 0,1000 Reisjärvi 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Riihimäki 0,2952 0,2952 0,0286 0,0952 0,0286 0,1619 0,0952 Ristijärvi 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 Rovaniemi 0,2143 0,1143 0,3810 0,1143 0,0810 0,0810 0,0143 Ruokolahti 0,1667 0,1667 0,5000 0,1667 0,0000 Ruovesi 0,2667 0,1000 0,3333 0,1667 0,1000 0,0333 Rusko 0,3333 0,3333 0,3333 0,0000 0,0000 0,0000 Rääkkylä 0,1000 0,6000 0,1000 0,1000 0,1000 Saarijärvi 0,1048 0,1048 0,5714 0,1048 0,0381 0,0381 0,0381 Salla 0,1000 0,1000 0,6000 0,1000 0,1000 Salo 0,3667 0,2667 0,2667 0,0333 0,0333 0,0333 0,0000 Sastamala 0,3143 0,1810 0,2810 0,0810 0,0143 0,0810 0,0476 Sauvo 0,0667 0,0667 0,6667 0,0667 0,0667 0,0667 Savitaipale 0,0667 0,0667 0,6667 0,0667 0,0667 0,0667 Savonlinna 0,1619 0,2619 0,3286 0,0952 0,0619 0,0286 0,0619 Savukoski 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Seinäjoki 0,2476 0,2476 0,3810 0,0476 0,0143 0,0143 0,0476 Sievi 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Siikainen 0,0000 0,1000 0,6000 0,1000 0,1000 0,1000 Siikajoki 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Siikalatva 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Siilinjärvi 0,1476 0,1476 0,5143 0,1476 0,0143 0,0143 0,0143 Simo 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Sipoo 0,1333 0,1333 0,0333 0,0333 0,5333 0,1333 Siuntio 0,1310 0,1786 0,0548 0,0548 0,0548 0,0548 0,4167 0,0548 Sodankylä 0,1667 0,0000 0,5000 0,1667 0,0000 0,1667 Soini 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Somero 0,1333 0,1333 0,5333 0,1333 0,0333 0,0333 Sonkajärvi 0,0667 0,0667 0,6667 0,0667 0,0667 0,0667 Sotkamo 0,1667 0,0000 0,5000 0,1667 0,1667 0,0000 Sulkava 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Suomussalmi 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Suonenjoki 0,1000 0,1000 0,6000 0,1000 0,1000 0,0000 Sysmä 0,3333 0,3333 0,3333 0,0000 Säkylä 0,2333 0,2333 0,4000 0,0667 0,0667 Taipalsaari 0,1000 0,1000 0,6000 0,1000 0,0000 0,1000

70 70 Kunta KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT VAL. YHD. Taivalkoski 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Taivassalo 0,2333 0,2333 0,4000 0,0667 0,0667 Tammela 0,2286 0,2286 0,3952 0,0286 0,0286 0,0619 0,0286 Tampere 0,2817 0,2619 0,0175 0,1230 0,1429 0,1151 0,0135 0,0175 0,0135 0,0135 Tarvasjoki 0,3000 0,1333 0,3000 0,1333 0,1333 Tervo 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 Tervola 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Teuva 0,1333 0,0333 0,5333 0,1333 0,1333 0,0333 Tohmajärvi 0,1667 0,1667 0,5000 0,1667 0,0000 Toholampi 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Toivakka 0,1000 0,1000 0,6000 0,1000 0,0000 0,1000 Tornio 0,0857 0,0857 0,6190 0,0857 0,0190 0,0857 0,0190 Turku 0,3222 0,2079 0,0508 0,0889 0,1389 0,1175 0,0294 0,0222 0,0222 Tuusniemi 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Tuusula 0,3667 0,2619 0,0333 0,0333 0,0071 0,0071 0,0071 0,0214 0,2619 Tyrnävä 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Ulvila 0,2810 0,3143 0,1476 0,1143 0,0143 0,1143 0,0143 Urjala 0,1667 0,1667 0,5000 0,1667 Utajärvi 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Utsjoki 0,1667 0,0667 0,4667 0,0667 0,0667 0,1667 Uurainen 0,0000 0,1667 0,1667 0,5000 0,1667 Uusikaarlepyy 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 Uusikaupunki 0,2143 0,4143 0,2143 0,0810 0,0476 0,0143 0,0143 Vaala 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Vaasa 0,2310 0,1929 0,0690 0,1071 0,0500 0,0690 0,2310 0,0500 Valkeakoski 0,2476 0,3810 0,0476 0,2476 0,0476 0,0143 0,0143 Valtimo 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Vantaa 0,2905 0,2905 0,0571 0,1524 0,0952 0,0571 0,0286 0,0286 Varkaus 0,1667 0,4667 0,0667 0,0667 0,0667 0,1667 Vehmaa 0,1667 0,1667 0,5000 0,0000 0,0000 0,1667 Vesanto 0,0000 1,0000 0,0000 Vesilahti 0,3000 0,1333 0,3000 0,1333 0,1333 Veteli 0,1000 0,6000 0,1000 0,1000 0,1000 Vieremä 1,0000 0,0000 0,0000 Vihti 0,3000 0,1810 0,2190 0,1000 0,0810 0,0524 0,0333 0,0333 Viitasaari 0,1667 0,1667 0,5000 0,1667 0,0000 Vimpeli 0,4000 0,2333 0,0667 0,0667 0,2333 Virolahti 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 Virrat 0,1667 0,1667 0,5000 0,1667 0,0000 0,0000

71 71 Kunta KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT Vöyri 0,0000 1,0000 Ylitornio 0,0000 0,0000 1,0000 0,0000 0,0000 Ylivieska 0,0476 0,0476 0,7143 0,0476 0,0476 0,0476 0,0476 Ylöjärvi 0,2810 0,2143 0,1143 0,1810 0,0810 0,0810 0,0476 Ypäjä 0,0667 0,0667 0,6667 0,0667 0,0667 0,0667 Ähtäri 0,0667 0,0667 0,6667 0,0667 0,0667 0,0667 Äänekoski 0,0857 0,3190 0,1857 0,1524 0,0190 0,1524 0,0857 VAL. YHD. Taulukko 25 osoittaa, että keskimäärin Keskusta on ylivertaisen voimakas puolue äänestysvallaltaan. Myös RKP on keskimäärin erittäin vahva niissä kunnissa, joissa puolueella on ryhmä. Kokoomuksella ja SDP:llä on keskimäärin merkittäviä äänestysvaltaosuuksia, joskin kummakin puolueella äänestysvallan keskihajonta on suurehko. Se johtuu siitä, että monissa kunnissa kaikki äänestysvalta kuuluu Keskustalle tai RKP:lle, ja toisaalta monissa kunnissa Kokoomuksella ja SDP:llä on ryhmiä, joilla on hyvin suuri osuus äänestysvallasta. Perussuomalaisten äänestysvalta jää keskimäärin edellä mainittuja puolueita pienemmäksi, ja samoin Vasemmistoliitto ja Vihreät ovat useimmiten äänestysvallaltaan pieniä puolueita. Taulukko 25. Puolueiden Shapley-Shubik-arvojen perustilasto. N Minimi Maksimi Keskiarvo Mediaani Keskihajonta Kurtosis KOK 273,0000,6000,1513,1524,1290 -,041 SDP 282,0000,5000,1412,1333,1200 -, ,0000 1,0000,5206,5000,3351-1,187 PS 288,0000,5000,0816,0754,0760 2,787 VIHR 126,0000,2341,0470,0333,0412 2,644 VAS 201,0000,4333,0609,0524,0637 5,709 RKP 41,0071 1,0000,4435,3333,3971-1,503 KD 174,0000,3333,0363,0286, ,373 MUUT 7,0000,0548,0208,0143,0183 1,161 VALYHD 57,0000,3333,0709,0333,0818 1,094

72 72 Seuraavaksi tarkastellaan kunkin puolueen äänestysvallan jakautumista kunnittain. Taulukossa 26 esitellystä Kokoomuksen äänestysvallan jakaumasta ilmenee, että Kokoomus on jäänyt vaille äänestysvaltaa 71 kunnassa, joista 61 tapauksessa se johtuu kaiken äänestysvallan kuulumisesta Keskustalle ja kolmessa kunnassa äänestysvallan kuulumisesta RKP:lle. Kokoomuksella on erittäin monia erisuuruisia äänestysvaltamääriä eri kunnissa. Äänestysvallattomien ryhmien jälkeen toiseksi tyypillisin Kokoomuksen äänestysvallan määrä oli yksi kuudesosa, jonka verran Kokoomuksella on äänestysvaltaa 37 kunnassa. Useimmissa niistä Keskustalla on puolet äänestysvallasta, mutta se tarvitsee jonkun toisenkin valtuuston puolueista tuekseen. Sellaisia kuntia, joissa Kokoomuksella on enemmän kuin kolmasosa äänestysvallasta on yhteensä vain 19, ja puolet tai sitä enemmän äänestysvallasta vain 5 kunnassa, mikä on varsin vähän verrattuna siihen, että puolue sai eniten ääniä vuoden 2012 kuntavaaleissa. Suurissa kaupungeissa Kokoomus joutuukin jakamaan vallan monien eri puolueiden kesken. Taulukko 26. Shapley-Shubik-äänestysvaltaindeksien jakauma: KOK. Valideja Frekvenssi %-osuus kunnista Kumulatiivinen %, ,4 26,0,0111 1,3 26,4,0310 1,3 26,7,0333 2,7 27,5,0357 1,3 27,8, ,3 29,3,0571 1,3 29,7, ,6 33,7,0857 2,7 34,4,0929 1,3 34,8,0952 1,3 35,2, ,9 41,8,1048 2,7 42,5

73 73,1190 1,3 42,9,1262 1,3 43,2,1286 1,3 43,6,1310 1,3 44,0, ,9 48,4,1381 1,3 48,7, ,0 49,8,1524 1,3 50,2,1571 1,3 50,5,1619 1,3 50,9, ,2 64,5,1786 1,3 64,8, ,0 65,9,1952 1,3 66,3, ,3 68,9,2095 1,3 69,2, ,0 70,3,2214 1,3 70,7,2230 1,3 71,1,2286 2,7 71,8,2310 1,3 72,2, ,3 75,8, ,3 77,3,2643 1,3 77,7, ,0 79,9,2738 1,3 80,2,2786 1,3 80,6, ,3 82,1,2817 1,3 82,4,2857 2,7 83,2,2905 1,3 83,5,2952 2,7 84,2, ,6 86,1,3008 1,3 86,4,3048 1,3 86,8,3071 1,3 87,2

74 74,3143 2,7 87,9,3190 1,3 88,3,3222 1,3 88,6,3286 2,7 89,4, ,3 93,0,3429 1,3 93,4,3476 1,3 93,8,3524 2,7 94,5,3548 1,3 94,9,3643 1,3 95,2, ,3 96,7, ,0 97,8,4524 1,3 98,2,5000 2,7 98,9,5143 1,3 99,3,5643 1,3 99,6,6000 1,3 100,0 Yhteensä ,8 Ei KOKryhmää 31 10,2 Kuntia ,0 Taulukosta 27 nähdään, että SDP:n äänestysvallan jakautuminen on melko samankaltainen kuin Kokoomuksenkin. Äänestysvallattomia SDP:n ryhmiä on 76 kunnassa, joista 61 on Keskustan hallitsemia kuntia ja 11 RKP:n hallitsemia kuntia. SDP:lle tyypillisimmät äänestysvallan määrät äänestysvaltaisten ryhmien osalta on kuudesosa ja kymmenesosa, joita esiintyy useimmiten sellaisissa kunnissa, joissa Keskustalla on suuri äänestysvalta, mutta joissa Keskusta tarvitsee jonkin muun puoleen tuekseen. SDP:llä on runsaasti ryhmiä, joilla on noin kolmasosa äänestysvallasta. Monissa tällaisissa tapauksissa kunnassa toimii kolme vahvaa puoluetta, joista kaksi pystyy määräämään kunnan politiikasta. Vahvimmillaan SDP:llä on muutamissa kunnissa puolet tai miltei puolet äänestysvallasta.

75 75 Taulukko 27. Shapley-Shubik-äänestysvaltaindeksien jakauma: SDP. Valideja Frekvenssi %-osuus kunnista Kumulatiivinen %, ,0 27,0,0333 2,7 27,7,0357 1,3 28,0, ,3 29,4, ,9 34,8,0714 1,3 35,1,0857 1,3 35,5,0929 1,3 35,8, ,9 45,4,1040 1,3 45,7,1048 2,7 46,5,1119 1,3 46,8,1143 2,7 47,5, ,0 48,6,1238 1,3 48,9,1262 1,3 49,3, ,6 53,2,1405 2,7 53,9,1429 1,3 54,3,1476 2,7 55,0,1619 1,3 55,3, ,2 65,2,1786 2,7 66,0, ,0 67,0,1841 1,3 67,4,1857 1,3 67,7,1929 1,3 68,1, ,6 69,9,2079 1,3 70,2, ,0 71,3,2167 1,3 71,6,2190 1,3 72,0

76 76,2214 1,3 72,3,2286 2,7 73,0, ,6 77,0,2429 1,3 77,3,2452 1,3 77,7, ,0 78,7,2516 1,3 79,1,2524 1,3 79,4,2571 1,3 79,8, ,6 81,6, ,3 84,0,2690 1,3 84,4,2810 1,3 84,8, ,3 86,2,2905 1,3 86,5, ,0 87,6, ,6 89,4,3048 1,3 89,7,3143 2,7 90,4,3190 1,3 90,8,3286 1,3 91,1,3310 1,3 91,5, ,6 96,5,3476 1,3 96,8,3667 2,7 97,5,3810 1,3 97,9,4143 1,3 98,2,4262 1,3 98,6,4524 1,3 98,9,4667 2,7 99,6,5000 1,3 100,0 Yhteensä ,8 Ei SDPryhmää 22 7,2 Kuntia ,0

77 77 Keskustan äänestysvalta on keskimäärin huomattavasti suurempi millään muulla puolueella. Keskustalle tyypillisin valtuusto on sellainen, jossa puolue käyttää yksinään kaikkea äänestysvaltaa. Yli puolella Keskustan ryhmistä on ainakin puolet kunnan äänestysvallasta. Keskustalla on myös lukuisia keskivahvoja ja muutamia äänestysvallaltaan heikkoja valtuustoryhmiä. Keskusta on valtapuolue lähes koko Manner-Suomessa. Lähinnä vain pääkaupunkiseudulla, Etelä-Suomen suuremmissa kaupungeissa ja niiden läheisissä kunnissa ja muualla Suomessa sellaisilla teollisuuspaikkakunnilla, joissa vasemmisto on vahva, sekä RKP:n hallitsemilla alueilla muut puolueet kuin Keskusta vahvoja tai jakavat vallan Keskustan kanssa. Taulukko 28. Shapley-Shubik-äänestysvaltaindeksien jakauma:. Valideja Frekvenssi %-osuus kunnista Kumulatiivinen %, ,0 2,0,0071 1,3 2,4,0111 1,3 2,7,0119 1,3 3,1,0175 1,3 3,4,0190 1,3 3,8,0262 1,3 4,1, ,0 5,1,0294 1,3 5,5,0333 1,3 5,8,0357 1,3 6,1,0381 1,3 6,5,0452 1,3 6,8,0476 1,3 7,2,0508 1,3 7,5, ,0 8,5,0571 1,3 8,9, ,3 10,2,0690 2,7 10,9,0762 1,3 11,3,0857 1,3 11,6

78 78,0897 1,3 11,9,0952 1,3 12,3,1000 1,3 12,6,1143 1,3 13,0,1190 1,3 13,3,1286 2,7 14,0,1310 1,3 14,3, ,0 15,4,1619 2,7 16,0, ,3 18,4, ,0 19,5,1857 2,7 20,1, ,3 21,5,2143 2,7 22,2,2190 2,7 22,9, ,3 24,2,2476 1,3 24,6,2571 1,3 24,9,2667 2,7 25,6,2810 1,3 25,9,2857 1,3 26,3,2881 1,3 26,6,2952 1,3 27,0, ,6 29,7,3143 1,3 30,0,3286 2,7 30,7, ,9 35,8,3524 2,7 36,5, ,6 38,2,3810 2,7 38,9,3857 1,3 39,2,3952 2,7 39,9, ,6 43,7,4143 1,3 44,0, ,0 46,1,4357 1,3 46,4

79 79,4524 1,3 46,8, ,0 47,8, ,2 57,3,5048 1,3 57,7,5143 1,3 58,0,5238 1,3 58,4, ,6 60,1,5524 1,3 60,4,5714 2,7 61,1, ,2 68,6,6071 1,3 68,9,6190 1,3 69,3, ,0 72,4, ,3 73,7 1, ,3 100,0 Yhteensä ,4 Ei ryhmää 11 3,6 Kuntia ,0 Perussuomalaisilla on vuoden 2012 kuntavaalien jälkeen valtuutettuja lähes kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Tyypillisin Perussuomalaisten ryhmä toimii vailla äänestysvaltaa: 73 kunnassa PS-ryhmä on äänestysvallaton, koska kaikki äänestysvalta on Keskustalla ja 4 kunnassa, koska äänestysvalta on RKP:llä. Tavallisimmin Perussuomalaisilla on keskisuuri tai pienehkö osuus äänestysvallasta. Yhteensä 117 kunnassa Perussuomalaisten äänestysvalta on suurempi tai yhtä suuri kuin 0,1000, mutta pienempi tai yhtä suuri kuin 0,2000. Vain 11 kunnassa Perussuomalaisilla on tätä suurempi äänestysvalta. Suurin äänestysvalta Perussuomalaisilla on Uuraisilla, jossa puolueella on puolet äänestysvallasta.

80 80 Taulukko 29. Shapley-Shubik-äänestysvaltaindeksien jakauma: PS. Valideja Frekvenssi %-osuus kunnista Kumulatiivinen %, ,3 30,9,0111 1,3 31,3, ,0 32,3,0286 1,3 32,6, ,0 35,8,0357 1,3 36,1,0452 1,3 36,5, ,0 38,5,0524 1,3 38,9,0548 1,3 39,2,0619 1,3 39,6, ,2 49,3,0714 1,3 49,7,0738 1,3 50,0,0770 1,3 50,3, ,0 51,4, ,0 52,4,0889 1,3 52,8,0929 2,7 53,5, ,6 55,2,0976 1,3 55,6, ,2 66,3,1048 2,7 67,0,1071 2,7 67,7,1119 1,3 68,1, ,3 70,5,1167 1,3 70,8,1190 2,7 71,5,1214 1,3 71,9,1230 1,3 72,2,1238 1,3 72,6,1254 1,3 72,9

81 81,1262 1,3 73,3,1286 1,3 73,6,1310 1,3 74,0, ,6 78,8,1357 1,3 79,2,1429 1,3 79,5, ,6 81,3,1524 2,7 81,9,1619 1,3 82,3, ,9 92,7,1714 1,3 93,1,1762 1,3 93,4,1810 1,3 93,8, ,0 94,8, ,3 96,2, ,0 97,2,2381 1,3 97,6,2476 1,3 97,9,2667 1,3 98,3,2952 1,3 98,6,3000 1,3 99,0,3333 2,7 99,7,5000 1,3 100,0 Yhteensä ,7 Ei PSryhmää 16 5,3 Kuntia ,0 Vihreiden valtuustoryhmien äänestysvalta on pääsääntöisesti vähäinen, vaikka puolueen ryhmillä useimmiten onkin hieman äänestysvaltaa. Äänestysvallattomia ryhmiä Vihreillä on vain vähän, sillä puolueella on valtuutettuja vain muutamissa yhden puolueen hallitsemissa kunnissa. Toisaalta suuremmissa valtuustoissa, joissa toimii lukuisia puolueita, pienilläkin valtuustoryhmillä on usein ainakin hieman äänestysvaltaa. Suurin äänestysvalta Vihreillä on Helsingissä, ja sitä seuraavana Tampereella ja Turussa.

82 82 Taulukko 30. Shapley-Shubik-äänestysvaltaindeksien jakauma: VIHR. Valideja Frekvenssi %-osuus kunnista Kumulatiivinen %, ,6 13,5,0071 2,7 15,1,0111 1,3 15,9, ,0 23,0, ,6 31,7,0262 2,7 33,3, ,3 38,9,0310 1,3 39,7, ,3 54,8,0357 1,3 55,6, ,3 58,7,0429 1,3 59,5, ,0 64,3,0500 1,3 65,1,0524 1,3 65,9,0548 1,3 66,7,0571 1,3 67,5,0619 1,3 68,3, ,9 80,2,0762 1,3 81,0, ,6 84,9,0897 1,3 85,7,0952 2,7 87,3,1000 1,3 88,1,1024 1,3 88,9,1071 1,3 89,7,1119 1,3 90,5,1143 1,3 91,3,1167 1,3 92,1,1214 2,7 93,7,1310 1,3 94,4, ,0 96,8

83 83,1389 1,3 97,6,1429 2,7 99,2,2341 1,3 100,0 Yhteensä ,4 Ei VIHRryhmää ,6 Kuntia ,0 Vasemmistoliiton äänestysvalta on useimmiten pieni. Puolueella on valtuutettuja kahdessa kolmasosassa Manner-Suomen kunnista. Äänestysvallaton ryhmä on Vasemmistoliitolle tyypillisin: 40 kunnassa Vasemmistoliiton ryhmä on vailla äänestysvaltaa, koska kaikki äänestysvalta on Keskustalla. Tällaisissa Vasemmistoliiton ryhmissä on useimmiten 1 5 valtuutettua, mutta esimerkiksi Suomussalmella 10 valtuutetun ryhmä toimii äänestysvallatta. Seuraavaksi tyypillisimmät äänestysvaltaindeksit ovat 0,0667, 0,1000 ja 0,1667. Vasemmistoliitolla on viidesosa tai sitä enemmän äänestysvaltaa vain viidessä kunnassa; Kemissä Vasemmistoliitto on äänestysvallaltaan voimakkain puolue (SSI = 0,4333) ja Kolarissa tasavahva Keskustan kanssa (SSI = 0,3000). Taulukko 31. Shapley-Shubik-äänestysvaltaindeksien jakauma: VAS. Valideja Frekvenssi %-osuus kunnista Kumulatiivinen %, ,4 27,9, ,0 29,4,0119 2,7 30,3, ,0 31,8, ,6 35,8, ,3 37,8, ,9 43,8,0357 1,3 44,3, ,0 45,8,0405 1,3 46,3, ,3 49,8, ,0 51,2,0548 1,3 51,7,0571 2,7 52,7

84 84,0595 1,3 53,2,0619 1,3 53,7, ,2 66,2,0683 1,3 66,7,0690 2,7 67,7,0738 1,3 68,2,0762 1,3 68,7, ,6 71,1,0857 1,3 71,6,0889 1,3 72,1,0929 1,3 72,6, ,3 74,6, ,3 82,6,1111 1,3 83,1, ,0 84,6,1151 1,3 85,1,1175 1,3 85,6,1286 1,3 86,1,1310 1,3 86,6, ,3 88,6,1381 1,3 89,1,1524 1,3 89,6,1548 1,3 90,0,1571 1,3 90,5,1619 1,3 91,0, ,6 96,5,1738 1,3 97,0,1857 1,3 97,5,2000 1,3 98,0,2333 2,7 99,0,3000 1,3 99,5,4333 1,3 100,0 Yhteensä ,1 Ei VASryhmää ,9 Kuntia ,0

85 85 RKP:llä on erilaisia äänestysvaltamääriä alkaen vähäisestä ja päätyen likimain yksipuoluejärjestelmään. Vajaalla kolmanneksella RKP:n ryhmistä on vain niukasti äänestysvaltaa, yleensä kyseessä on 1 3 valtuutetun ryhmät suuremmissa kaupungeissa. RKP:llä on muutamia keskisuuria ryhmiä kunnissa, joissa on paljon sekä suomenkielistä että ruotsinkielistä väestöä, kuten Hangossa, Kirkkonummella ja Vaasassa. Ruotsinkielisillä alueilla RKP:llä on erittäin vahvoja valtuustoryhmiä ja useissa kunnissa kaikki äänestysvalta. Taulukko 32. Shapley-Shubik-äänestysvaltaindeksien jakauma: RKP. Valideja Frekvenssi %-osuus kunnista Kumulatiivinen %,0071 2,7 4,9,0135 2,7 9,8,0143 1,3 12,2,0262 1,3 14,6,0286 1,3 17,1,0294 1,3 19,5,0333 1,3 22,0,0357 1,3 24,4,0484 1,3 26,8,0643 1,3 29,3,0952 1,3 31,7,1000 1,3 34,1,1143 1,3 36,6,1667 1,3 39,0,2310 1,3 41,5,2405 1,3 43,9,2619 1,3 46,3,3000 1,3 48,8,3333 1,3 51,2,3714 1,3 53,7,4167 1,3 56,1,5000 1,3 58,5,5333 1,3 61,0

86 86,5405 1,3 63,4,5754 1,3 65,9,6667 2,7 70,7,7500 1,3 73,2 1, ,6 100,0 Yhteensä 41 13,5 EI RKPryhmää ,5 Kuntia ,0 Kristillisdemokraattien äänestysvalta on vähäinen. Poikkeuksen siitä tekee Luodon kunta, jossa Kristillisdemokraateilla on kolmannes äänestysvallasta. Kristillisdemokraattien valtuustoryhmissä on tavallisesti vain yksi tai kaksi valtuutettua, minkä vuoksi puolueen äänestysvalta jää vähäiseksi. Taulukko 33. Shapley-Shubik-äänestysvaltaindeksien jakauma: KD. Valideja Frekvenssi %-osuus kunnista Kumulatiivinen %, ,8 29,3, ,6 32,2,0119 1,3 32,8,0135 1,3 33,3, ,6 41,4,0175 1,3 42,0, ,0 47,1,0214 2,7 48,3,0222 2,7 49,4, ,0 52,9,0310 1,3 53,4, ,6 63,2,0357 2,7 64,4, ,3 66,7,0405 1,3 67,2,0429 1,3 67,8,0452 1,3 68,4

87 87, ,0 73,6,0500 1,3 74,1,0524 2,7 75,3,0571 1,3 75,9,0595 1,3 76,4, ,0 78,2, ,9 86,8,0857 1,3 87,4, ,0 89,1, ,9 96,0,1040 1,3 96,6,1333 2,7 97,7, ,0 99,4,3333 1,3 100,0 Yhteensä ,2 Ei KDryhmää ,8 Kuntia ,0 Muut puolueet, SKP ja Muutos 2011, ovat äänestysvallaltaan ja määrältään marginaalinen ilmiö. Toisaalta monet puoluerekisteriin merkitsemättömät pienet puolueet ovat tässä aineistossa valitsijayhdistysten joukossa. Taulukko 34. Shapley-Shubik-äänestysvaltaindeksien jakauma: MUUT. Valideja Frekvenssi %-osuus kunnista Kumulatiivinen %,0000 1,3 14,3,0119 1,3 28,6,0135 1,3 42,9,0143 1,3 57,1,0151 1,3 71,4,0357 1,3 85,7,0548 1,3 100,0

88 88 Yhteensä 7 2,3 Ei MUUTryhmää ,7 Kuntia ,0 Valitsijayhdistyksiä on useissa kunnissa, mutta vain muutamissa niillä on merkittävää äänestysvaltaa. Äänestysvallaltaan voimakkaimmat valitsijayhdistysten ryhmät ovat Joroisissa ja Tuusulassa. Taulukko 35. Shapley-Shubik-äänestysvaltaindeksien jakauma: VALITSIJAYHDISTYS. Valideja Frekvenssi %-osuus kunnista Kumulatiivinen %, ,9 31,6,0071 1,3 33,3,0135 1,3 35,1,0143 2,7 38,6,0190 1,3 40,4,0222 1,3 42,1,0262 1,3 43,9,0310 1,3 45,6, ,0 50,9,0476 1,3 52,6,0548 1,3 54,4,0571 1,3 56,1, ,0 61,4,0825 1,3 63,2, ,6 71,9,1040 1,3 73,7,1095 1,3 75,4,1143 1,3 77,2,1310 1,3 78,9, ,3 86,0,1667 2,7 89,5,2310 1,3 91,2, ,0 96,5

89 89,2619 1,3 98,2,3333 1,3 100,0 Yhteensä 57 18,8 Ei VAL ,3 ryhmää Kuntia ,0

90 90 Seuraavissa laatikko-jana-kuvioissa on huomioitu kunkin puolueen äänestysvalta kaikissa Manner-Suomen kunnissa (n = 304). Näin tulkittuna kuviot vastaavat siihen, kenellä on äänestysvaltaa, mutta toisaalta ne eivät erottele tilanteita, joissa puolueella on äänestysvallaton valtuustoryhmä tilanteesta, jossa puolueella ei ole lainkaan valtuutettuja. Kuvio 18. Laatikko-jana-kuvio KOK:n Shapley-Shubik-äänestysvallasta vuosien 2004, 2008 ja 2012 kuntavaalien jälkeen. Kuviosta ilmenee, että noin neljänneksessä Manner-Suomen kunnista Kokoomuksella on yli viidesosa äänestysvallasta. Vuoden 2012 vaalien jälkeen Kokoomuksella oli puolet tai sitä enemmän äänestysvallasta viidessä kunnassa: Espoossa, Inarissa, Maskussa, Naantalissa ja Padasjoella. Samanaikaisesti Kokoomuksen äänestysvaltajakauman alakvartiili sijoittuu nollaan, sillä puolueella on äänestysvallaton ryhmä 71 kunnassa. Niistä 61 kunnassa kaikki äänestysvalta kuuluu Keskustalle.

91 91 Kuvio 19. Laatikko-jana-kuvio SDP:n Shapley-Shubik-äänestysvallasta vuosien 2004, 2008 ja 2012 kuntavaalien jälkeen. SDP:n äänestysvalta on vähentynyt edellisissä vaaleissa vuoden 2004 tilanteeseen verrattuna. Vuonna 2008 SDP:n äänestysvallan mediaani nousi aiempaan verrattuna, mutta niin yläkvartiili kuin maksimikin ovat molemmat laskeneet vuoteen 2004 verrattuna.

92 92 Kuvio 20. Laatikko-jana-kuvio :n Shapley-Shubik-äänestysvallasta vuosien 2004, 2008 ja 2012 kuntavaalien jälkeen. Keskustan äänestysvaltajakaumien laatikko-jana-kuviot ovat säilyneet melko muuttumattomina kolmissa edellisissä vaaleissa, vaikka Manner-Suomen kuntarakenne on samaan aikaan muuttunut kuntaliitosten myötä. Yläkvartiili sijoittui kaikkien vaalien jälkeen maksimiarvoon, jossa kaikki äänestysvalta kuului Keskustalle. Alakvartiilin ja mediaanin muutokset ovat olleet pieniä, ja mediaanina Keskustalla on noin puolet äänestysvallasta.

93 93 Kuvio 21. Laatikko-jana-kuvio PS:n Shapley-Shubik-äänestysvallasta vuosien 2004, 2008 ja 2012 kuntavaalien jälkeen. Kuviosta 21 ilmenee Perussuomalaisten äänestysvallan huomattava kasvu. Vuoden 2004 vaalien jälkeen Perussuomalaisilla oli äänestysvaltaa ainoastaan muutamissa kunnissa: vain 4,6 prosentissa Manner-Suomen kunnista oli tuolloin Perussuomalaisten valtuutettuja, joilla oli äänestysvaltaa. Vuoden 2000 kuntavaalien jälkeen vastaava luku oli 3,7 prosenttia (Wiberg 2005, 89). Vuoden 2012 vaalien jälkeen Perussuomalaisilla on äänestysvaltaisia valtuutettuja 199 kunnassa eli 65,4 prosentissa Manner-Suomen kunnista. Puolueen mediaaniäänestysvalta on 0,0760 ja yläkvartiili 0,1333, eli suurimmassa osassa kunnista Perussuomalaiset on edelleen äänestysvallaltaan pieni puolue, vaikka kannatus ja äänestysvalta ovatkin kasvaneet huomattavasti. Vähintään viidennes äänestysvallasta (Shapley-Shubik-indeksi 0,2) Perussuomalaisilla on vuoden 2012 vaalien jälkeen 11 kunnassa, suurimpien

94 94 äänestysvalta-arvojen ollessa 0,5000 Uuraisilla sekä 0,3333 Lieksassa ja Juuassa. Kuvio 22. Laatikko-jana-kuvio VIHR:n Shapley-Shubik-äänestysvallasta vuosien 2004, 2008 ja 2012 kuntavaalien jälkeen. Vihreiden äänestysvallan mediaani sijoittuu nollaan, mikä johtuu siitä, että Vihreillä on kussakin tapauksessa ollut valtuutettuja alle puolessa Manner- Suomen kunnista. Kuntamäärän vähentyminen ja puolueen kannatuksen kasvu vuoteen 2004 verrattuna ovat johtaneet yläkvartiilin erottumiseen nollasta. Vihreiden suurimpana erottuva äänestysvalta on kunkin kuntavaalin jälkeen ollut Helsingissä.

95 95 Kuvio 23. Laatikko-jana-kuvio VAS:n Shapley-Shubik-äänestysvallasta vuosien 2004, 2008 ja 2012 kuntavaalien jälkeen. Vasemmistoliiton äänestysvallan mediaani sijoittuu nollaan, vaikka puolueella on valtuutettuja yli puolessa Manner-Suomen kunnista. Monissa tapauksissa Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on vailla äänestysvaltaa, koska kaikki äänestysvalta on Keskustalla. Esimerkiksi vuoden 2012 aineistossa tällaisia kuntia oli 40 kappaletta. Suurimman äänestysvallan viime vaaleissa Vasemmistoliitto on saavuttanut Kemissä, Kolarilla ja Karkkilassa.

96 96 Kuvio 24. Laatikko-jana-kuvio RKP:n Shapley-Shubik-äänestysvallasta vuosien 2004, 2008 ja 2012 kuntavaalien jälkeen. Koko Manner-Suomen mittakaavassa RKP:n äänestysvalta on poikkeuksellista. Ruotsinkielisillä seuduilla RKP on kuitenkin valtapuolue. Laatikko-janakuvioissa kaikki nollaa suuremmat äänestysvaltaindeksit näyttäytyvät siksi poikkeuksina. RKP:llä onkin suuri kirjo äänestysvallaltaan erikokoisia valtuustoryhmiä aina 96,4 prosentin paikkaosuudesta kaupunkien pienryhmiin.

97 97 Kuvio 25. Laatikko-jana-kuvio KD:n Shapley-Shubik-äänestysvallasta vuosien 2004, 2008 ja 2012 kuntavaalien jälkeen. Kristillisdemokraattien äänestysvaltaa kuvaavat laatikko-jana-kuviot ovat säilyneet likimain samanlaisina kolmissa edellisissä kuntavaaleissa. Puolueella on paljon ryhmiä, joilla on hieman äänestysvaltaa. Poikkeuksen tästä muodostaa Luodon kunta, jossa Kristillisdemokraattien äänestysvaltaindeksi on ollut 0,3333.

98 98 Kuvio 26. Laatikko-jana-kuvio MUIDEN Shapley-Shubik-äänestysvallasta vuosien 2008 ja 2012 kuntavaalien jälkeen. Muiden puolueiden äänestysvalta on kaikkiaan hyvin vähäistä, ja muilla puolueilla on kaiken kaikkiaan niukasti valtuutettuja. Vuoden 2004 tietoja ei sisällytetty vertailuun, koska kyseisenä vuonna valitsijayhdistysten ja muiden puolueiden tietoja ei eroteltu toisistaan (Wiberg 2005).

99 99 Kuvio 27. Laatikko-jana-kuvio VALITSIJAYHDISTYSTEN Shapley-Shubikäänestysvallasta vuosien 2008 ja 2012 kuntavaalien jälkeen. Valitsijayhdistysten äänestysvallassa esiintyy suuria vaihteluja. Koko Manner- Suomen laajuisesti tarkasteltuna valitsijayhdistysten äänestysvalta on poikkeuksellista. Muutamissa kunnissa valitsijayhdistyksillä on kuitenkin merkittävä osuus äänestysvallasta. Esimerkiksi vuoden 2012 vaalien jälkeen valitsijayhdistyksillä oli yli viidennes äänestysvallasta kuudessa kunnassa: Heinolassa, Joroisissa, Pelkosenniemellä, Pyhärannassa, Tuusulassa ja Vimpelissä. Kokonaan valitsijayhdistysten hallitsemia valtuustoja Manner- Suomessa ei kuitenkaan enää ole (vrt. Wiberg 2004).

100 100 Saatujen tulosten perusteella tarkastelemme seuraavaksi eräitä äänestysvallan jakautumisen kiintoisia peruspiirteitä. Taulukosta 36 ilmenee, että yhden puolueen dominoimien kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten myötä huomattavasti vuosina Silti tällaisia kuntia on edelleen yli neljännes Manner-Suomen kunnista. Usein äänestysvallan kuuluminen yksin Keskustalle on kiinni vain yhdestä tai muutamasta valtuutetusta. Esimerkiksi vuoden 2012 aineistossa sellaisissa kunnissa, joissa Keskustan äänestysvalta on 1, oli Keskustan paikkaosuus 43 kunnassa 50 ja 60 prosentin välillä (58,9 % Keskustan dominoimista kunnista). RKP:llä tällaisia täpäriä enemmistöjä oli puolestaan vain kolmessa kunnassa yhdestätoista: Inkoossa, Kauniaisissa ja Kristiinankaupungissa. Taulukko 36. Niiden kuntien lukumäärä vuosina 2012, 2008, 2004 ja 2000, joissa yhdellä puolueella on kaikki äänestysvalta eli Shapley-Shubik-arvo on 1. Puolue Kuntia 2012 %-osuus Kuntia kunnista %-osuus kunnista 2008 Kuntia 2004 %-osuus kunnista Kuntia 2000 %-osuus kunnista , , , ,0 RKP 11 3,6 13 4,0 22 5,3 22 5,1 VAL.YHD ,5 2 0,5 KOK , SDP ,2 1 0,2 Yhteensä 84 27, , , ,8 Taulukossa 37 on lueteltu kunnat, joissa kaikki äänestysvalta on yhdellä puolueella. Kunnat ovat enimmäkseen väkiluvultaan pieniä. Keskustan hallitsemista kunnista 69:ssa oli Tilastokeskuksen väestötilaston mukaan vuoden 2012 lopussa alle asukasta, ja kyseisistä kunnista väkirikkaimmassa, Kuusamossa asukasta. Myös RKP:n hallitsemat kunnat ovat väkiluvultaan pieniä, yhdestätoista kunnasta vain kahdessa on yli asukasta. Suurimmassa kunnassa Mustasaaressa oli asukasta. Keskimäärin Keskustan hallitsemissa kunnissa asukkaita oli ja RKP:n hallitsemissa kunnissa

101 101 Taulukko 37. Kunnat, joissa jollakin puolueella on kaikki äänestysvalta. Kunta Puolue Alajärvi Alavieska Enonkoski Enontekiö Evijärvi Haapajärvi Haapavesi Halsua Hirvensalmi Hyrynsalmi Isojoki Juva Jämijärvi Kalajoki Kannonkoski Kannus Karijoki Karstula Kaustinen Keitele Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuusamo Kyyjärvi Kärsämäki Köyliö Lappajärvi Lavia Lestijärvi Liminka Lumijoki Luumäki Merijärvi Miehikkälä Nivala Oulainen Paltamo Pello

102 102 Perho Pihtipudas Posio Pudasjärvi Pukkila Puolanka Puumala Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Rantasalmi Ranua Reisjärvi Ristijärvi Savukoski Sievi Siikajoki Simo Soini Sulkava Suomussalmi Taivalkoski Tervo Tervola Toholampi Tuusniemi Tyrnävä Utajärvi Vaala Valtimo Vesanto Vieremä Virolahti Ylitornio Inkoo RKP Kauniainen RKP Korsnäs RKP Kristiinankaupunki RKP Kruunupyy RKP Maalahti RKP Mustasaari RKP Närpiö RKP Pedersören kunta RKP

103 103 Uusikaarlepyy Vöyri RKP RKP Taulukko 38. Puolueet, joilla ei ole valtuutettuja (-) tai äänestysvaltaa (Shapley-Shubik arvo on 0). Kunta VAL.YHD. MUUT KD RKP VAS VIHR PS SDP KOK Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo - - Eura Eurajoki Evijärvi Forssa Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halsua Hamina Hankasalmi Hanko Harjavalta Hartola Hattula Hausjärvi Heinola - - Heinävesi Helsinki -

104 104 Kunta KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT VAL.YHD. Hirvensalmi Hollola Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenkoski Hämeenkyrö Hämeenlinna Ii Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Inari Inkoo Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Joroinen Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä - - Järvenpää - -

105 105 Kunta KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT VAL.YHD. Kaarina - - Kaavi Kajaani - - Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Karkkila Karstula Karvia Kaskinen Kauhajoki Kauhava Kauniainen Kaustinen Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa Kemiönsaari Kempele Kerava - - Keuruu Kihniö Kinnula Kirkkonummi - - Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kokkola - -

106 106 Kunta KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT VAL.YHD. Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka - - Kouvola - - Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö Lahti Laihia Laitila Lapinjärvi Lapinlahti - - Lappajärvi Lappeenranta Lapua Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi Lieksa

107 107 Kunta KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT VAL.YHD. Lieto Liminka Liperi Lohja - Loimaa Loppi Loviisa - - Luhanka Lumijoki Luoto Luumäki Luvia Maalahti Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Miehikkälä Mikkeli Muhos Multia Muonio Mustasaari Muurame Mynämäki Myrskylä Mäntsälä Mänttä-Vilppula Mäntyharju Naantali Nakkila Nastola Nivala Nokia - -

108 108 Kunta KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT VAL.YHD. Nousiainen Nurmes Nurmijärvi - - Närpiö Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Outokumpu - - Padasjoki Paimio Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari - Pihtipudas Pirkkala Polvijärvi Pomarkku Pori Pornainen Porvoo - - Posio Pudasjärvi Pukkila

109 109 Kunta KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT VAL.YHD. Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Raasepori - - Raisio Rantasalmi Ranua Rauma - - Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo Savitaipale Savonlinna Savukoski

110 110 Kunta KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT VAL.YHD. Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Siuntio - - Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tammela Tampere Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Turku - Tuusniemi Tuusula -

111 111 Kunta KOK SDP PS VIHR VAS RKP KD MUUT VAL.YHD. Tyrnävä Ulvila Urjala Utajärvi Utsjoki Uurainen Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaala Vaasa - - Valkeakoski Valtimo Vantaa - - Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vieremä Vihti - - Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Vöyri Ylitornio Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Äänekoski - - -

112 112 Miten monessa kunnassa kukin puolue on äänestysvallaton eli dummy? Entä miten monessa kunnassa puolueen äänestysvalta on yli 50 %? Taulukoista 38 ja 39 ilmenee, että RKP ei ole vailla äänestysvaltaa missään kunnassa, jossa puolueella on valtuutettuja, ja Keskustalla äänestysvallattomia valtuustoryhmiä on hyvin vähän, vaikka puolueella on valtuutettuja miltei kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Keskustan ja RKP:n valta-asema jättää monissa kunnissa SDP:n, Kokoomuksen, Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten valtuutetut vaille äänestysvaltaa. Osassa äänestysvallattomista ryhmistä kyse on toki siitä, että pieni ryhmä tai yksittäinen valtuutettu ei kuulu mihinkään mahdolliseen voittokoalitioon. Vihreillä äänestysvallattomia ryhmiä on suhteellisen vähän, sillä puolue toimii enimmäkseen suuremmissa valtuustoissa, joissa valta on jakautunut usealle puolueelle. Taulukko 39. Kuntien lukumäärä ja osuus kunnista, joissa puolue on äänestysvallaton eli dummy tai vailla paikkoja, sekä ne joissa puolueella on vähintään 50 % äänestysvallasta. Puolue Monessako kunnassa puolue on dummy? Dummyjen osuus niistä kunnista, joissa puolueella on paikkoja (%) Monessako kunnassa puolue on dummy tai sillä ei ole paikkoja? % Monessako kunnassa puolueella on vähintään 50 % äänestysvallasta? KOK 71 26, ,4 5 1,6 SDP 76 27, ,2 1 0,3 6 2,0 17 5, ,3 PS 89 30, ,5 1 0,3 VIHR 17 13, ,1 0 0 VAS 56 27, ,3 0 0 RKP ,5 18 5,9 KD 51 29, ,5 0 0 MUUT 1 14, ,0 0 0 VAL.YHD , ,2 0 0 %

113 113 Kuvio 28 havainnollistaa, että Kokoomuksen, SDP:n ja Perussuomalaisten äänestysvallattomien ryhmien määrä on likimain samassa suuruusluokassa. Vihreillä ei ole valtuutettuja suuressa osassa Manner-Suomen kunnista, Kristillisdemokraateilla äänestysvallan puuttuminen puolestaan johtuu useammin siitä, että puolueen valtuutetut jäävät äänestysvallattomiksi Keskustan tai RKP:n äänestysvallan vuoksi tai ryhmän pienuudesta ja muiden ryhmien suuruuksista johtuen. Kuvio 28. Niiden kuntien lukumäärä, joissa puolue on dummy tai vailla paikkoja Dummy Ei valtuutettuja tai dummy

114 114 Millainen on valtuustoryhmien paikkaosuuden ja äänestysvallan suhde? Vastaavatko ne toisiaan? Erityisesti: Onko joillakin ryhmillä enemmän/vähemmän paikkoja kuin äänestysvaltaa? Seuraavaksi tarkastellaan sirontakuvioin kunkin puolueen osuutta Shapley- Shubik-äänestysvallasta (pystyakseli) ja valtuustopaikoista (vaaka-akseli) kunnittain. Kuvioihin on estimoitu lineaarinen regressiosuora. Kuvioissa ainoastaan Keskustan ja RKP:n regressiosuorien kulma on yli 45 astetta, eli näillä puolueilla äänestysvalta lisääntyy keskimäärin enemmän kuin paikkaosuus osuuden kasvaessa. Kuvio 29. Sirontakuvio KOK:n valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa.

115 115 Kuvioissa 29 ja 30 Kokoomuksen ja SDP:n äänestysvalta- ja paikkaosuushavainnot ovat hyvin samankaltaisia. Kuvioista erottuu se, että suurimmilla paikkaosuuksilla äänestysvaltaindeksi on paikkaosuutta suurempi. Alle viidesosan äänestysvalta-arvoja on saatu hyvin erilaisilla valtuustopaikkaosuuksilla. Kummallakin puolueella on myös suuria valtuustoryhmiä vailla äänestysvaltaa. Vaakasuorille linjoille asettuvista havainnoista huomataan, että hyvin erikokoisilla paikkaosuuksilla voidaan päätyä yhtä suuriin osuuksiin äänestysvallasta. Kuvio 30. Sirontakuvio SDP:n valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa.

116 116 Keskustan äänestysvaltajakauma on erilainen kuin muilla puolueilla. Puolueella on kaikenkokoisia valtuustoryhmiä pienistä suuriin sekä runsaasti valtuustoja, joissa puolueella on kaikki äänestysvalta. Äänestysvallattomia ryhmiä Keskustalla on vain vähän. Kuvio 31. Sirontakuvio :n valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa.

117 117 Perussuomalaisten äänestysvalta on useimmissa kunnissa pienehkö, ja vain harvoissa kunnissa Perussuomalaisilla on enemmän kuin viidennes äänestysvallasta. Kokonaan äänestysvallattomia ryhmiä on lukuisia. Kuviossa 32 erottuu se, että Perussuomalaisten paikkaosuudeltaan Manner-Suomen suurin ryhmä Kaustisilla (po = 40,7 %) on äänestysvallaton. Tällaisissa kunnissa pienetkin muutokset puolueiden paikkaosuuksissa voisivat muuttaa voimakkaasti äänestysvaltajakaumaa. Kuvio 32. Sirontakuvio PS:n valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa.

118 118 Vihreiden paikkaosuus ja äänestysvalta ovat pääsääntöisesti pienehköjä. Kuviossa 33 muista paikkaosuudeltaan ja äänestysvaltaindeksiltään suurempana erottuva havainto on Helsinki. Kuvio 33. Sirontakuvio VIHR:n valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa.

119 119 Vasemmistoliiton äänestysvalta on useimmiten pienehkö, lähes kaikki indeksin arvot sijoittuvat alle viidesosaan ja suurin osa alle kymmenesosaan. Muutamat kunnat tekevät tästä poikkeuksen. Vasemmistoliitolla on myös runsaasti äänestysvallattomia ryhmiä, joiden paikkaosuudet ovat yhtä suuria kuin äänestysvaltaisilla ryhmillä. Kuvio 34. Sirontakuvio VAS:n valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa.

120 120 Kuviossa 35 suurin osa RKP-havainnoista sijoittuu origoon, koska puolueella on valtuutettuja vain pienessä osassa Manner-Suomen kunnista. Niissä kunnissa, joissa RKP:llä on valtuutettuja, nähdään leveä paikkaosuuksien jakauma, joka on rakenteeltaan samankaltainen kuin Keskustalla. Kuvio 35. Sirontakuvio RKP:n valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa.

121 121 Kristillisdemokraattien äänestysvalta ja paikkaosuus jäävät pääsääntöisesti korkeintaan kymmenykseen. Muista havainnoista erottuva tapaus on Luodon kunta, jossa Kristillisdemokraateilla on kolmasosa äänestysvallasta. Kuvio 36. Sirontakuvio KD:n valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa.

122 122 Kuviosta 37 nähdään, että ryhmällä MUUT on vain muutamia origosta poikkeavia paikka- ja äänestysvaltaosuuksia, ja näissäkin tapauksissa paikkaosuus ja äänestysvalta ovat hyvin vähäisiä. Kuvio 37. Sirontakuvio MUUT valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa.

123 123 Valitsijayhdistysten äänestysvalta on monissa kunnissa pienehkö verrattuna valitsijayhdistysten paikkaosuuteen. Se johtuu useimmiten siitä, että kyseisissä kunnissa Keskustalla on suuri osuus valtuustopaikoista ja äänestysvallasta. Kuvio 38. Sirontakuvio VALITSIJAYHDISTYSTEN valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa.

124 124 Tarkastellaan seuraavaksi puolueiden Shapley-Shubik-äänestysvallan ja valtuustojen koon suhdetta puolueittain. Kuvioissa on huomioitu ne kunnat, joissa kyseisellä puolueella on valtuutettuja. Kuvioista 39 ja 40 nähdään, että Kokoomuksen ja SDP:n valtaindekseissä esiintyy suurta hajontaa suhteessa valtuustojen kokoihin. Kuvioihin estimoidun suoran R²-selitysaste on hyvin pieni, eikä valtuuston koko selitä Kokoomuksen tai SDP:n äänestysvaltaosuutta. Kuvio 39. KOK:n äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubikäänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla.

125 125 Kuvio 40. SDP:n äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubikäänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla.

126 126 Myös Keskustan äänestysvalta-arvoissa esiintyy paljon vaihtelua erikokoisissa valtuustoissa, mutta erotuksena Kokoomuksen ja SDP:n havaintoihin, Keskusta menestyy selvästi paremmin pienissä valtuustoissa. Kuvio 41. :n äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubikäänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla.

127 127 Perussuomalaisten äänestysvalta-arvoissa hajonta on hyvin suurta, ja kuvioon estimoidun suoran selitysaste on hyvin pieni. Perussuomalaiset menestyvät tasaisesti niin suurissa kuin pienissäkin valtuustoissa. Suurimmat äänestysvaltaindeksit sijoittuvat pieniin valtuustoihin, mutta toisaalta monissa pienissä valtuustoissa Perussuomalaiset toimivat vailla äänestysvaltaa. Kuvio 42. PS:n äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubikäänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla.

128 128 Vihreiden äänestysvalta-arvojen hajonta on suurehkoa. Kuviosta 43 on kuitenkin suurissa valtuustoissa erotettavissa taipumus hieman suurempiin äänestysvalta-arvoihin kuin pienissä valtuustoissa. Helsinki erottuu poikkeustapauksena, jossa sekä äänestysvaltaosuus että valtuuston koko ovat suurempia kuin muualla Manner-Suomessa. Kuvio 43. VIHR:n äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubikäänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla.

129 129 Kuviosta 44 ilmenee, että Vasemmistoliiton äänestysvalta-arvot ovat jakautuneet hyvin tasaisesti erikokoisissa valtuustoissa. Kuvio 44. VAS:n äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubikäänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla.

130 130 RKP:n äänestysvalta-arvojen hajonta on erittäin suurta. Kuviossa 45 erottuu suurimpien äänestysvalta-arvojen sijoittuminen pieniin ja keskikokoisiin valtuustoihin, josta seuraa regressiosuoran laskeva suunta. Kuvio 45. RKP:n äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubikäänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla.

131 131 Kuviosta 46 erottuu, että Kristillisdemokraattien äänestysvalta-arvot ovat jakautuneet hyvin tasaisesti erikokoisissa valtuustoissa. Kuvio 46. KD:n äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubikäänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla.

132 132 Ryhmän MUUT valtuustoryhmät sijoittuvat keskisuuriin ja suuriin valtuustoihin. Kaikissa näissä tapauksissa äänestysvalta on hyvin pieni. Kuvio 47. MUUT äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubikäänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla.

133 133 Valitsijayhdistyksiä toimii hyvin tasaisesti niin suurissa kuin pienissäkin valtuustoissa. Myös äänestysvalta-arvojen jakauma on varsin tasainen, vaikkakin suurimmissa valtuustoissa Valitsijayhdistysten äänestysvalta on varsin pientä. Kuvio 48. VALITSIJAYHDISTYSTEN äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubik-äänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaakaakselilla.

134 134 Taulukossa 40 on huomioitu puolueiden äänestysvalta-arvojen ja valtuuston puolueiden määrän korrelaatiot Manner-Suomen kunnissa (n = 304) (vrt. taulukko 20). Laskentatapa ei erottele äänestysvallattomia ryhmiä sellaisista tilanteista, joissa puolueella ei ole lainkaan valtuutettuja, paitsi valtuustossa edustettuina olevien puolueiden määrän osalta. Taulukosta 40 erottuvat Keskustan voimakkaasti negatiiviset korrelaatiokertoimet: kun äänestysvalta on Keskustalla, sitä ei liikene toisille, ja ellei Keskustalla ole vahvaa asemaa, äänestysvalta jakautuu monien puolueiden kesken. Myös RKP:n kohdalla on nähtävissä samankaltainen jakauma. Kaikkien muiden puolueiden positiiviset kertoimet osoittavat niiden jakavan äänestysvallan silloin, kun se ei ole Keskustan tai RKP:n hallussa. Taulukko 40. Puolueiden Shapley-Shubik-arvojen ja puolueiden määrän Pearson-korrelaatiot ja niiden havaitut merkitsevyystasot. Puolueita KOK ss SDP ss ss PS ss VIHR ss VAS ss RKP ss KD ss MUUT ss VALYHD ss Puolueita 1,441 **,434 ** -,475 **,290 **,581 **,346 ** -,117 *,175 **,205 **,149 **,000,000,000,000,000,000,042,002,000,009 KOK ss,441 ** 1,639 ** -,652 **,337 **,397 **,217 ** -,200 **,082,052,043,000,000,000,000,000,000,000,153,363,455 SDP ss,434 **,639 ** 1 -,686 **,367 **,302 **,251 ** -,173 **,254 **,089,079,000,000,000,000,000,000,002,000,124,169 ss -,475 ** -,652 ** -,686 ** 1 -,458 ** -,447 ** -,366 ** -,400 ** -,267 ** -,156 ** -,178 **,000,000,000,000,000,000,000,000,006,002 PS ss,290 **,337 **,367 ** -,458 ** 1,189 **,272 ** -,202 **,261 **,021,045,000,000,000,000,001,000,000,000,710,430 VIHR ss,581 **,397 **,302 ** -,447 **,189 ** 1,271 ** -,017,054,221 ** -,001,000,000,000,000,001,000,767,347,000,980 VAS ss,346 **,217 **,251 ** -,366 **,272 **,271 ** 1 -,111,018,105 -,009,000,000,000,000,000,000,054,757,068,877 RKP ss -,117 * -,200 ** -,173 ** -,400 ** -,202 ** -,017 -, ,056,074 -,013,042,000,002,000,000,767,054,334,198,816 KD ss,175 **,082,254 ** -,267 **,261 **,054,018 -, ,001,027,002,153,000,000,000,347,757,334,987,640 MUUT ss,205 **,052,089 -,156 **,021,221 **,105,074 -,001 1,018,000,363,124,006,710,000,068,198,987,752 VALYHD,149 **,043,079 -,178 **,045 -,001 -,009 -,013,027,018 1 ss,009,455,169,002,430,980,877,816,640,752 **. Korrelaatio on tilastollisesti merkitsevä 0,01-merkitsevyystasolla (kaksisuuntainen testi) *. Korrelaatio on tilastollisesti merkitsevä 0,05-merkitsevyystasolla (kaksisuuntainen testi)

135 135 Klusterianalyysitulokset puolueittain Tarkastelemme millaisia ryhmiä puolueiden äänestysvallan jakautumisen mukaan syntyy kahden, kolmen ja neljän klusterin ratkaisuina. Taulukossa 41 muista kunnista erottuvat ne 25 kuntaa, joissa RKP:llä on suuri äänestysvaltaosuus. Taulukko 41. Klusterianalyysi puolueiden äänestysvallasta: kaksi klusteria, kaikki Manner- Suomen kunnat. Lopulliset klusterikeskukset Klusteri 1 (n = 25) 2 (n = 279) KOK ss,0655,1422 SDP ss,0963,1341 ss,0191,5450 PS ss,0356,0810 VIHR ss,0240,0191 VAS ss,0249,0416 RKP ss,6955,0029 KD ss,0234,0206 MUUT ss,0014,0004 VALYHD ss,0144,0132 Taulukossa 42 erottuvat 1) ne kunnat, joissa valta on jaettu useiden puolueiden kesken, 2) ne kunnat, joissa Keskusta on vahva, ja 3) ne kunnat, joissa RKP on vahva. Taulukko 42. Klusterianalyysi puolueiden äänestysvallasta: kolme klusteria, kaikki Manner- Suomen kunnat. Lopulliset klusterikeskukset Klusteri 1 (n = 171) 2 (n =114) 3 (n = 19) KOK ss,2221,0234,0353 SDP ss,2092,0278,0462 ss,3037,8797,0161 PS ss,1169,0278,0173 VIHR ss,0301,0042,0155

136 136 VAS ss,0590,0160,0175 RKP ss,0142,0009,8236 KD ss,0258,0155,0077 MUUT ss,0006,0000,0019 VALYHD ss,0184,0047,0189 Taulukossa 43 erottuvat 1) ne kunnat, joissa Kokoomus ja SDP ovat vahvoja, 2) kunnat, joissa Keskustalla on kaikki äänestysvalta, 3) kunnat, joissa RKP on vahva, ja 4) kunnat, joissa Keskusta on valtapuolue, mutta jakaa äänestysvallan muiden puolueiden kanssa. Taulukko 43. Klusterianalyysi puolueiden äänestysvallasta: neljä klusteria, kaikki Manner- Suomen kunnat. Lopulliset klusterikeskukset Klusteri 1 (n = 95 ) 2 (n = 77) 3 (n= 18) 4 (n = 114) KOK ss,2761,0000,0300,1289 SDP ss,2620,0000,0389,1260 ss,1795 1,0000,0140,5079 PS ss,0982,0000,0152,1216 VIHR ss,0433,0000,0133,0140 VAS ss,0615,0000,0154,0537 RKP ss,0276,0000,8463,0031 KD ss,0318,0000,0082,0277 MUUT ss,0012,0000,0020,0000 VALYHD ss,0188,0000,0169,0171

137 137 Efektiivisten puolueiden lukumäärä kunnanvaltuustoissa Markku Laakso ja Rein Taagepera ovat kehittäneet puoluejärjestelmän fragmentoitumisastetta kuvaavan ns. efektiivisten puolueiden lukumäärä -indeksin (Effective Number of Parties) (Laakso ja Taagepera (1979), jota sovelletaan seuraavassa puolueiden paikkaosuuksien mukaan laskettuna. Kaava on N s 1 = s 2 i missä s i = puolueen valtuustopaikkojen osuus. N osoittaa sitä hypoteettista samankokoisten puolueiden lukumäärää, jolla olisi sama hajauttava vaikutus puoluejärjestelmään kuin todellisilla erikokoisilla puolueilla. Erikokoisten puolueiden ollessa kyseessä N:n arvo on yleensä murtoluku. Murtoluvun etuna on se, että se osoittaa myös asteittaiset muutokset puolueiden lukumäärässä; toisin kuin tapauksissa joissa puolueiden lukumäärää tarkastellaan jonkin raja-arvon (äänikynnyksen) avulla, jolloin muutokset ovat jyrkkiä, kuten esimerkiksi jos tarkastellaan mitkä puolueet ovat saanet vähintään kymmenen prosenttia paikoista. Käytännön tilanteisiin sovellettuna efektiivisten puolueiden lukumäärä on lähes aina ± 1 niiden puolueiden lukumäärästä, jotka ovat saaneet yli kymmenen prosenttia äänistä. Efektiivisten puolueiden lukumäärä N ottaa muutokset kuitenkin paljon herkemmin huomioon kuin raja-arvoilla laskettu efektiivisten puolueiden lukumäärä, koska se saa murtoluvullisia arvoja. (Taagepera & Shugart 1989, 79, Taagepera 2007) Kuvioista 49 ja 50 nähdään, että Laakso-arvojen jakauma muistuttaa normaalijakaumaa muuten, paitsi kahden ja viiden efektiivisen puolueen kohdalla jakaumassa on myös pienet huiput. Kuten kuviosta 51 ilmenee, efektiivinen puolueiden lukumäärä on tyypillisimmin kolmen ja 4,5:n välillä. Äänestysvallan ja puolueiden efektiivisen lukumäärän suhde on sikäli erikoinen, että Laakso-arvot ovat useimmiten kaksi tai enemmän myös sellaisissa kunnissa, joissa kaikki äänestysvalta kuuluu yhdelle puolueelle. Esimerkiksi Laakso-arvo on keskimäärin 2,31 niissä kunnissa, joissa Keskustan tai RKP:n Shapley-Shubik-valtaindeksi on yksi.

138 138 Kuvio 49. Histogrammi kuntien Laakso-arvoista Kuvio 50. Kunnanvaltuustojen Laakso-arvojen varsi ja lehti -esitys. Frekvenssi varsi & lehti 4, , , , , , , , , , ,

139 139 Kuvio 51. Kunnanvaltuustojen laatikko-jana-kuvio Laakso-arvoista. Pienin Laakso-arvo on 1,07681 ja suurin 6, Kaikkien kuntien Laaksoarvon keskiarvo on 3,612, keskihajonnan ollessa 1,096, mediaanin 3,588 ja moodin 3,299. Kurtosis-arvo eli huipukkuus on -0,548. Kahden luokan klusterianalyysi osoittaa luokkakeskuksiksi 4,517 (149 kuntaa) ja 2,741 (155 kuntaa). Kolmen luokan klusterianalyysi osoittaa luokkakeskuksiksi 5,022 (80 kuntaa) ja 3,582 (145 kuntaa) sekä 2,237 (79 kuntaa). Neljän luokan klusterianalyysi osoittaa luokkakeskuksiksi 5,243 (57 kuntaa) ja 3,143 (96 kuntaa) sekä 2,060 (58 kuntaa) ja 4,063 (93 kuntaa).

140 140 Kuvioista 52 ja 53 ilmenee, että valtuustossa toimivien puolueiden määrä ja efektiivinen puolueiden määrä korreloivat, mutta aivan lineaarisesta suhteesta ei ole kyse. Kuvio 52. Puolueiden lukumäärä pystyakselilla ja Laakso-arvot vaaka-akselilla.

141 141 Kuvio 53. Puolueiden lukumäärä vaaka-akselilla ja Laakso-arvot pystyakselilla.

142 142 Kuvioista 54 ja 55 ilmenee, että efektiivisten puolueiden lukumäärässä esiintyy suuria vaihteluja saman kokoisissa valtuustoissa. Vaihtelu on voimakkainta keskisuurissa ja pienissä valtuustoissa. Suurimmissa valtuustoissa efektiivinen puolueiden lukumäärä on suuri. Kuvio 54. Valtuustopaikkojen määrä pystyakselilla ja Laakso-arvot vaaka-akselilla.

143 143 Kuvio 55. Valtuustopaikkojen määrä vaaka-akselilla ja Laakso-arvot pystyakselilla.

144 144 Äänestysprosentti Seuraavaksi tarkastelemme kunnallisvaalien äänestysprosentin kunnittaista vaihtelua. Äänestysprosentin minimi on 51 % (Vantaa) ja maksimi 84,90 % (Kinnula), keskiarvo 62,78 %, mediaani 62,5 %, moodi 59,90 % ja keskihajonta 5,49 sekä kurtosis 0,95. Kuviosta 56 erottuu äänestysprosentin huomattavat kunnittaiset vaihtelut. Kuviosta 57 nähdään, että suurimmat äänestysprosentit ovat väestömäärältään pienissä kunnissa. Kuntakohtainen vaihtelu on suurta, ja monissa pienissäkin kunnissa äänestysprosentti on pieni, eikä suhde valtuuston koon ja äänestysprosentin välillä siksi ole lineaarinen. Kuvio 56. Äänestysprosentin histogrammi.

145 Kuvio 57. Äänestysprosentti ja valtuuston koko. 145

146 146 Kuviosta 58 nähdään, että puolueiden lukumäärä ja äänestysprosentti korreloivat hieman, vaikka yhteys ei olekaan lineaarinen, vaan äänestysprosentin vaihtelu on suurta useimmilla erilaisilla puolueiden lukumäärillä. Kuvio 58. Äänestysprosentti ja puolueiden lukumäärä. Sellaisissa kunnissa, joissa kaikki äänestysvalta kuuluu yhdelle puolueelle, äänestysprosentti on keskimäärin hieman korkeampi kuin jaetun äänestysvallan kunnissa: edellisessä tapauksessa keskimääräinen äänestysprosentti oli 65,1 ja jälkimmäisessä 61,8, ja äänestysprosenttien keskihajonta likimain yhtä suurta kummassakin ryhmässä (5,55 ja 5,18).

147 147 Kuviosta 59 nähdään, että äänestysprosenttien ja Laakso-arvojen jakaumassa on suurta hajontaa, mutta suurempi efektiivisten puolueiden määrä liittyy pienempään äänestysprosenttiin. Verrattuna kuvioihin 57 ja 58 nähdään, että valtuustoon koolla on paras selitysaste äänestysprosenttia tarkasteltaessa. Kuvio 59. Äänestysprosentti ja Laakso-arvo.

148 148 Taulukosta 44 ilmenee, että äänestysprosentti korreloi positiivisesti ja tilastollisesti merkitsevästi Keskustan ja RKP:n paikkaosuuksien kanssa. SDP:n, Perussuomalaisten Vasemmistoliiton ja Vihreiden kohdalla korrelaatio on negatiivinen. Tämä selittyy osin sillä, että Keskusta ja RKP ovat menestyneet pienillä paikkakunnilla, joissa äänestysprosentti on keskimäärin korkeampi kuin suurissa kunnissa. Puolueiden paikkaosuuksien korrelaatioista nähdään, että Kokoomus, SDP ja Vihreät menestyvät samoissa kunnissa. Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten paikkaosuuksien korrelaatiot muiden puolueiden paikkaosuuksien kanssa ovat vähäisiä. Keskustan korrelaatiot ovat voimakkaasti negatiivisia, sillä muiden puolueiden paikkaosuudet jäävät vähäisiksi sellaisissa kunnissa, joissa Keskusta menestyy. Taulukko 44. Äänestysprosentin ja puolueiden paikkaosuuden Pearson-korrelaatiot. KOK po SDP po po PS po VIHR po VAS po RKP po KD po MUUT po Valyhd po Äänestyspros. Äänestyspros. 1 -,111 -,359 **,164 ** -,180 ** -,315 ** -,215 **,294 **,044 -,070,066,052,000,004,002,000,000,000,449,223,248 KOK po -,111 1,260 ** -,426 ** -,066,358 ** -,099 -,219 ** -,068,054 -,165 **,052,000,000,248,000,084,000,236,351,004 SDP po -,359 **,260 ** 1 -,501 ** -,077,214 ** -,115 * -,087,087,156 ** -,147 *,000,000,000,178,000,044,128,132,006,010 po,164 ** -,426 ** -,501 ** 1,090 -,511 ** -,044 -,486 ** -,241 ** -,185 ** -,040,004,000,000,117,000,441,000,000,001,488 PS po -,180 ** -,066 -,077, ,053,013 -,394 **,003 -,038 -,122 *,002,248,178,117,360,823,000,964,509,033 VIHR po -,315 **,358 **,214 ** -,511 ** -,053 1,078,032 -,008,175 ** -,026,000,000,000,000,360,173,582,886,002,653 VAS po -,215 ** -,099 -,115 * -,044,013, ,192 ** -,184 **,057 -,085,000,084,044,441,823,173,001,001,323,139 RKP po,294 ** -,219 ** -,087 -,486 ** -,394 **,032 -,192 ** 1,141 *,014,014,000,000,128,000,000,582,001,014,806,806 KD po,044 -,068,087 -,241 **,003 -,008 -,184 **,141 * 1,008 -,061,449,236,132,000,964,886,001,014,891,292 MUUT po -,070,054,156 ** -,185 ** -,038,175 **,057,014,008 1,014,223,351,006,001,509,002,323,806,891,808 Valyhd po,066 -,165 ** -,147 * -,040 -,122 * -,026 -,085,014 -,061,014 1,248,004,010,488,033,653,139,806,292,808 **. Korrelaatio on tilastollisesti merkitsevä 0,01-merkitsevyystasolla (kaksisuuntainen testi) *. Korrelaatio on tilastollisesti merkitsevä 0,05-merkitsevyystasolla (kaksisuuntainen testi)

149 149 Taulukossa 45 esitetään puolueiden äänestysprosentin ja Shapley-Shubikindeksien korrelaatiot kaikissa Manner-Suomen kunnissa (n = 304). Näin taulukko vastaa kysymykseen siitä, kuinka eri puolueiden äänestysvalta korreloi, mutta toisaalta se ei erottele tilanteita, joissa puolueella on äänestysvallaton valtuustoryhmä tilanteesta, jossa puolueella ei ole lainkaan valtuutettuja. Taulukko 45. Äänestysprosentin ja puolueiden Shapley-Shubik-arvojen Pearson-korrelaatiot kunnittain. Ään. Ään.- pros. pros. KOK ss SDP ss ss PS ss VIHR ss VAS ss RKP ss KD ss MUUT ss VAL YHD ss 1 -,264** -,357**,164** -,186** -,360** -,240**,308** -0,073-0,057 0, ,004 0, ,206 0,324 0,693 KOK ss -,264** 1,639** -,652**,337**,397**,217** -,200** 0,082 0,052 0, ,153 0,363 0,455 SDP ss -,357**,639** 1 -,686**,367**,302**,251** -,173**,254** 0,089 0, , ,124 0,169 ss,164** -,652** -,686** 1 -,458** -,447** -,366** -,400** -,267** -,156** -,178** 0, ,006 0,002 PS ss -,186**,337**,367** -,458** 1,189**,272** -,202**,261** 0,021 0,045 0, , ,71 0,43 VIHR ss -,360**,397**,302** -,447**,189** 1,271** -0,017 0,054,221** -0, , ,767 0, ,98 VAS ss -,240**,217**,251** -,366**,272**,271** 1-0,111 0,018 0,105-0, ,054 0,757 0,068 0,877 RKP ss,308** -,200** -,173** -,400** -,202** -0,017-0, ,056 0,074-0, , ,767 0,054 0,334 0,198 0,816 KD ss -0,073 0,082,254** -,267**,261** 0,054 0,018-0, ,001 0,027 MUUT ss VALYH D ss 0,206 0, ,347 0,757 0,334 0,987 0,64-0,057 0,052 0,089 -,156** 0,021,221** 0,105 0,074-0, ,018 0,324 0,363 0,124 0,006 0,71 0 0,068 0,198 0,987 0,752 0,023 0,043 0,079 -,178** 0,045-0,001-0,009-0,013 0,027 0, ,693 0,455 0,169 0,002 0,43 0,98 0,877 0,816 0,64 0,752 **. Korrelaatio on tilastollisesti merkitsevä 0,01-merkitsevyystasolla (kaksisuuntainen testi)

150 150 Samaan tapaan kuin taulukosta 44, taulukosta 45 nähdään, että Keskustan Shapley-Shubik-valtaindeksi korreloi negatiivisesti kaikkien muiden puolueiden äänestysvallan kanssa. Kokoomuksen ja SDP:n valtaindeksit korreloivat positiivisesti, eli useimmiten puolueet menestyvät samoissa kunnissa. Äänestysprosentin mukaan saadaan kunnat ryhmiteltyä neljään ryväkseen. Taulukko 46. Kuntien jaottelu neljään klusteriin äänestysprosentin mukaan. Lopullinen klusterikeskus 1 (n=82) 2 (n=16) 3 (n=124) 4 (n=82) Äänestysprosentti 56,4 75,9 62,1 67,6

151 151 Seuraavaksi tarkastellaan puolueittain kunkin puolueen Shapley-Shubikäänestysvallan ja kunnan äänestysprosentin suhdetta sirontakuvioin, joihin on estimoitu lineaarinen regressiosuora. Kuvioissa nähdään suurta hajontaa äänestysprosentin ja valtaindeksien välillä. Kuvioihin estimoitujen regressiosuorien selitysaste on heikko, eikä äänestysprosentin ja puoleen valtaindeksien välillä vallitseva suhde ole lineaarinen. Kuvio 60. KOK:n Shapley-Shubik-äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti.

152 152 Kuvio 61. SDP:n Shapley-Shubik-äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti.

153 153 Kuvio 62. Keskustan Shapley-Shubik-äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti.

154 154 Kuvio 63. PS Shapley-Shubik-äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti.

155 155 Kuvio 64. VIHR:n Shapley-Shubik-äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti.

156 156 Kuvio 65. VAS:n Shapley-Shubik-äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti.

157 157 Kuvio 66. RKP:n Shapley-Shubik-äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti.

158 158 Kuvio 67. KD Shapley-Shubik-äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti.

159 159 Kuvio 68. Muut Shapley-Shubik-äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti.

160 160 Kuvio 69. Valitsijayhdistys Shapley-Shubik-äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti.