MUSIIKKIOPISTOA KOSKEVA KOKONAISSELVITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE

Transkriptio

1 MUSIIKKIOPISTOA KOSKEVA KOKONAISSELVITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: kaupunginhallituksen päätös Paimion kaupungin talousarviokirja 2017, sivu 61 Musiikkiopiston opetusmuodot Taiteen perusopetus on kuntien lakisääteinen tehtävä. Sen määrittelee Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 1: Kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Jos Paimiossa ei olisi omaa musiikkiopistoa, kaupungin olisi ostettava taiteen perusopetuksen oppilaspaikkoja muilta koulutuksen järjestäjiltä. Taiteen perusopetusta voidaan antaa seuraavissa aineissa: musiikki, sanataide, tanssi, esittävät taiteet (sirkustaide ja teatteritaide) ja visuaaliset taiteet (arkkitehtuuri, audiovisuaalinen taide, kuvataide ja käsityö). Paimiossa ainoa taho, jossa on riittävästi resursseja järjestää taiteen perusopetusta on musiikkiopisto. Paimion musiikkiopistossa annetaan taiteen perusopetuksesta annettuun lakiin perustuvaa musiikin perustason laajan oppimäärän mukaista opetusta kouluikäisille (noin 6-18 vuotiaille) lapsille ja nuorille. Opetusta annetaan yksinlaulussa ja seuraavissa soittimissa: piano, kitara, viulu, sello, huilu, nokkahuilu, saksofoni, klarinetti ja harmonikka. Koska käytössä on lakiin perustuva opetussuunnitelma, opetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää musiikkikasvatusta. Tavoitteet muodostuvat oppilaiden henkilökohtaisten tavoitteiden pohjalta. Opetus on laadukasta pätevien ja ammattitaitoisten opettajien ansiosta. Opetus keskittyy yksilöopetukseen, joka on tehokasta ja luo vahvan taidollisen perustan jatkaa opintoja esim. musiikkiin liittyvään ammattiin. Musiikkialan ammattiopintoihin solistiselle sekä soitonopettajakoulutukseen pääsemisen edellytyksenä on taiteen perusopetukseen osallistuminen ja sitä kautta hankittu vahva pohjakoulutus ja osaaminen musiikkialalla. Tätä pohjaa ei ole mahdollista saavuttaa yleissivistävässä koulutuksessa (peruskoulu ja lukio) eikä kansalaisopiston kursseilla. Musiikkioppilaitoksen päättötodistuksesta on hyötyä myös monissa muissa jatko-opiskelupaikoissa. Taiteen perusopetuksen lisäksi Paimion musiikkiopistossa toimii musiikkileikkikoulu. Se on tärkeä alle kouluikäisten harrastusmuoto. Musiikkileikkikouluryhmiä on peräti 19 (Paimiossa 13 ja Sauvossa 6), joissa on yhteensä vuosittain lasta. Tämän lisäksi toimii englanninkielinen musiikkileikkikouluryhmä sekä "kastautuminen kaksikielisyyteen - osittain ruotsin kieltä käyttävä perhemuskari". Ryhmäopetuksen muotoina toimivat myös kuorot, joita on eri-ikäisille lapsille, sekä musiikin perusteiden opetus ja musiikilliset iltapäiväkerhot. Vuonna 2016 toimintatapoja on monipuolistettu ja laajennettu. Yksilöopetuksen rinnalle on otettu pari- ja ryhmäsoitonopetus, jolla on korvattu osa yksilöopetuksesta. Pariopetusta on annettu erityisesti uusille oppilaille sekä kitarassa että nokkahuilussa. Ryhmäsoitonopetukseen on perustettu puhallinpiiri. Tavoitteena on laajentaa pari- ja ryhmäsoitonopetusta eri soittimissa sekä yhdistämällä laulun ja soitonopetusta. Ryhmäopetuksen osuutta pyritään lisäämään, mikä pienentää henkilöstökuluja. Opetus- ja kulttuuriministeriön

2 myöntämän hankeavustuksen avulla musiikkiopiston opettajat ovat voineet pitää maksuttomia soitinkerhoja alakouluissa, mikä on saanut erittäin myönteisen vastaanoton niin kouluissa, kuin lasten ja vanhempien keskuudessa. Näkyvyyttä on lisätty aktiivisemmalla markkinoinnilla niin perinteisessä kuin sosiaalisessa mediassa. Lehtiartikkeleita on julkaistu aiempaa enemmän ja musiikkiopisto tiedottaa säännöllisesti toiminnastaan Kunnallislehden kaupunki tiedottaa sivuilla. Opiston nettisivuja on uudistettu ja tapahtumista tiedotetaan Facebookin välityksellä. Myös sisäistä viestintää on tehostettu. Yhteistyötä eri tahojen kanssa on syvennetty ja lisätty entisestään. Musiikkiopiston tulot ja menot Musiikkiopiston toimintatuotot v tilinpäätöksessä olivat euroa. Tämä koostuu lukukausimaksuista ( ), valtionavustuksista ( ) ja Sauvon kotikuntakorvauksesta ( ). Valtionosuutta ei ole erikseen eritelty musiikkiopiston talousarviossa. Taiteen perusopetuksen valtionosuusrahoitus jakaantuu asukasmäärän tai opetustuntimäärän perusteella rahoitettavaan toimintaan. Paimion kaupunki saa rahoituksen asukasmäärän perusteella. Vuonna 2016 rahoitus oli euroa. Kuntien asukasperusteisesti rahoitettavan taiteen perusopetuksen rahoitus yhdistettiin vuoden 2010 alusta osaksi kuntien peruspalvelujen ns. yhden putken valtionosuutta, jota hallinnoi valtiovarainministeriö (L 1704/2009). Vuoden 2015 alusta kuntien peruspalvelujen tehtäväkohtaiset valtionosuusperusteet on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi, joka sisältää myös taiteen perusopetuksen valtionosuuden. Valtionosuus perustuu kunnan ikäluokittaisiin perushintoihin ja ikäluokkiin kuuluviin kunnan asukkaiden määriin sekä kunnan olosuhteisiin perustuviin lisäyksiin ja lisäosiin. (Opetushallitus) Sivistysjohtaja on maaliskuussa 2017 pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriöstä tietoa siitä, mitkä ovat kriteerit joilla taiteen perusopetuksen järjestäjä pääsee opetustuntimäärän ja opetustuntia kohden lasketun yksikköhinnan perusteella maksettavan valtionosuusrahoituksen piiriin. Lisäksi on pyydetty tietoa siitä, millaisia toimenpiteitä kaupungin taholta edellytetään, jotta Paimion musiikkiopisto hyväksytään myös ko. rahoituksen piiriin. Ministeriöstä ei toistaiseksi ole vastattu em. kysymyksiin. Paimion musiikkiopiston lukukausimaksuja tarkistettiin v vastaamaan paremmin valtakunnallista tasoa. Maksuja nostettiin 20 %, jolloin lukukausimaksutuotot nousivat edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi musiikkiopisto sai vuosille opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankeavustuksen, josta oli vuodelle 2016 ja vuodelle Toimintakulut v olivat euroa, josta 87 % on henkilöstökuluja ( ), 9,5 % sisäisiä hallinto- ja kiinteistökuluja ( ) ja 3,5 % palveluiden ja tuotteiden ostoja (9 976 ). Opettajien opetustuntimäärät (henkilöstökulujen määräytyminen) Opetusviikkoja on 35, syksyllä 17 viikkoa ja keväällä 18 viikkoa. Oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Lauluntai soitonopetuksessa oppilas voi valita myös 30 minuutin opetusajan, jolloin oppitunnin pituus lasketaan opettajalle 0,66 tunniksi. Musiikkiopisto kuuluu Paimion opistoon, jota johtaa rehtori ja musiikkiopiston hallinnosta ja käytännöstä vastaa apulaisrehtori, jolla on opetusvelvollisuutta enintään 420 tuntia/vuosi.

3 Musiikkiopiston opettajat ovat viranhaltijoita, päätoimisia tai yhteispäätoimisia opettajia sekä sivutoimisia tuntiopettajia. Viranhaltijaopettajia on 3 ja heidän opetusvelvollisuutensa on tuntia/vko. Kuukausipalkka on suhteutettu opetustuntimäärään. Näillä opettajilla on myös muun työn velvollisuus, joka on 90 tuntia/vuosi. Muun työn tunnin pituus on 60 minuuttia. Muun työn velvollisuuteen lasketaan mm. konserttien järjestämiset, pääsy- ja tasokokeisiin osallistuminen, markkinointi, opettajakokoukset, hanketyö ja muu rehtorin määräämä työ. Muun työn velvollisuuteen ei lasketa opetustuntien suunnittelua. Päätoiminen opettaja opettaa vain yhdessä oppilaitoksessa ja hänen viikko-opetustuntimääränsä on väh. 16. Yhteispäätoiminen opettaja opettaa useammassa kuin yhdessä musiikkioppilaitoksessa. Hänen viikkotuntimääränsä on se, joka kaikista oppilaitoksista tulee yhteensä ja on vähintään 16 tuntia. Palkka maksetaan jokaisessa oppilaitoksessa erikseen niiden tuntien osalta, jotka hän kyseisessä oppilaitoksessa opettaa. Yhteispäätoimisuus takaa eläkkeen karttumisen. Sivutoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus on alle 16 tuntia ja tuntimäärä voi vaihdella vuosittain paljon. Muun työn velvollisuus koskee vain viranhaltijoita. Päätoimisella tai tuntiopettajalla ei ole muun työn velvollisuutta, heille maksetaan vain opetustunneista. Soitonopettajalla on pääsääntöisesti pätevyys vain yhden soittimen soitonopetukseen. Opetustuntimäärät täyttyvät tarkalleen, niitä ei ole kenelläkään alitettu tai ylitetty. Henkilöstökulujen säästötoimenpiteenä apulaisrehtorin opetustuntimäärä on tällä hetkellä normaalia enemmän, 467 tuntia/vuosi (normaali maksimi 420 tuntia/vuosi). Apulaisrehtorin lisäopetustunnit ovat sisällytetty hänen normaaliin palkkaansa. Paimion musiikkiopistossa tuotetaan tarjontaan nähden paljon musiikin opetusta hyvin kustannustehokkaasti. Jotta valinnanmahdollisuus eri soittimiin säilyy, soitinvalikoimaa ei voi supistaa. Paimion musiikkiopiston opettajien opetustuntimäärät viikossa: Apulaisrehtori, sellon ja musiikkileikkikoulun opetus, 13,33 tuntia Pianonsoiton, musiikkileikkikoulun ja kuoro-opetuksen viranhaltija, 25 tuntia Pianonsoiton ja musiikkileikkikouluopetuksen viranhaltija, 23 tuntia Viulunsoiton viranhaltija, 18 tuntia Päätoiminen kitaransoiton opettaja, 16 tuntia Yhteispäätoiminen huilunsoiton opettaja, 5,67 tuntia Yhteispäätoiminen saksofonin, klarinetin ja huilunsoiton opettaja, 11,33 tuntia Yhteispäätoiminen musiikin perusteiden opettaja, 6,33 tuntia Sivutoiminen laulunopettaja, 13,67 tuntia Sivutoiminen harmonikansoiton opettaja, 3,67 tuntia Musiikkiopiston oppilaiden kotikunnat Musiikkiopiston oppilaat ovat yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta Paimiosta ja Sauvosta. Musiikkileikkikoulun (ryhmäopetus) oppilaita on vuosittain muutamia läheltä Paimion rajaa Piikkiöstä ja Tarvasjoelta. Kevätkaudella 2016 oppilaiden kotikunnat ovat olleet seuraavat: Paimiolaisia: Taiteen perusopetus 106 oppilasta, musiikkileikkikoulu 99 lasta, kuoro 16 lasta, iltapäivän musiikkikerho 6 lasta Sauvolaisia: Taiteen perusopetus 17 oppilasta, musiikkileikkikoulu 42 lasta, iltapäivän musiikkikerho 9 lasta Kaarinalaisia: 4 musiikkileikkikoululaista Lietolaisia: 1 Taiteen perusopetuksen oppilas (avoin osasto*) Syyslukukaudella 2016 kotikunnat ovat olleet seuraavat:

4 Paimiolaisia: Taiteen perusopetus 108 oppilasta, musiikkileikkikoulu 103 lasta, kuoro 16 lasta, iltapäivän musiikkikerho 6 lasta Sauvolaisia: Taiteen perusopetus 16 oppilasta, musiikkileikkikoulu 33 lasta, iltapäivän musiikkikerho 9 lasta Kaarinalaisia: 4 musiikkileikkikoululaista Lietolaisia: 1 Taiteen perusopetuksen oppilas (avoin osasto*) *Avoimella osastolla voi opiskella kotipaikkakunnasta riippumatta. Avoimen osaston lukukausimaksu on 444, kun normaali lukukausimaksu on 165 euroa. Kotikuntakorvaukset Sauvon kanssa on v tehty sopimus, jonka mukaan Sauvon kunta maksaa kuntaosuuden jokaisesta oppilaasta. Sopimuksen mukaan sopimuskunta Sauvo suorittaa oppilaitoksen ylläpitäjälle (Paimion kaupunki) korvauksen niistä käyttömenoista, joita toiminnan tulot ja valtionosuus eivät kata. Sopimuskunnat luovuttavat korvauksetta tilojaan opiston käyttöön. Tämän lisäksi Sauvossa asuvat Taiteen perusopetuksen oppilaat ja musiikkileikkikoulun oppilaat maksavat saman lukukausimaksun kuin Paimiossa asuvat oppilaat. Kotikuntakorvaus veloitetaan Sauvon kunnalta vuosittain kahdessa erässä. Vuonna 2016 Sauvon kotikuntakorvaus Paimiolle oli euroa. Pidetyistä 4733 kokonaistunnista sauvolaisten tuntiosuus 724 tuntia vastaa tällöin 15,30 % kokonaismenoista. Sauvon kunta maksaa oppilaistaan koko oppilaspaikan hinnan. Musiikin ostohinnat Paimiolle muista musiikkioppilaitoksista: Oppilaspaikka Paimion musiikkiopistossa maksaa tällä hetkellä kaupungille 722 e/vuosi (nettokustannus). Jos Paimiossa ei olisi musiikkiopistoa, Paimion kaupungin tulisi ostaa oppilaspaikat muiden kuntien oppilaitoksista. Muiden kuntien musiikkioppilaitoksiin paimiolainen ei voi hakea oppilaaksi, ellei kaupunki ole tehnyt sopimusta oppilaspaikoista. Taiteen perusopetuksen oppilaspaikkoja on saatavilla jonkin verran, mutta yli sadan oppilaspaikan ostaminen ei käytännössä olisi mahdollista. Lisäksi musiikkileikkikoulutoimintaa ei paimiolaisille pystyttäisi enää tarjoamaan lainkaan. Turun seudun musiikkioppilaitos: 900 /oppilas/lukuvuosi. Musiikkileikkikoulun paikkoja ei ole. Turun konservatorio: 1420 /oppilas/lukuvuosi. Arkipelag: 810 /oppilas/lukuvuosi. Saatavilla max. 10 paikkaa. Ei musiikkileikkikoulupaikkoja. Salon musiikkiopisto: Ei paikkoja saatavilla. Muiden oppilaitosten oppilaspaikat ovat per oppilas kalliimpia kuin toiminnan järjestäminen kaupungin omassa musiikkiopistossa. Ostopaikkoihin siirtyminen kasvattaisi siten kaupungin kustannuksia, ellei ryhdyttäisi samalla merkittävästi rajoittamaan tarjottavien oppilaspaikkojen kokonaismäärää. Musiikkiopiston oppilaaksi hyväksyminen Taiteen perusopetuksen oppilaaksi voi hakea kuka tahansa lapsi. Oppilaaksi hyväksyminen edellyttää musiikillisten valmiuksien hyväksymistä. Oppilaalta testataan 5 osa-aluetta: motorinen testi, erottelutehtävä eli kuuntelutehtävä, rytmin toistamistehtävä, sävelten toistamistehtävä ja laulutehtävä, jossa pyrkijä saa laulaa haluamansa. Jokaisen osa-alueen eri kohdat on pisteytetty, ja lautakunnan jäsenet antavat kukin pyrkijälle omat pisteensä. Apulaisrehtori laskee sitten pisteiden keskiarvon, ja tämän pistemäärän mukaan pyrkijät laitetaan järjestykseen. Hakijoilta kysytään luonnollisesti myös se, mihin soittimeen he hakeutuvat. Vapautuneille oppilaspaikoille otetaan uusia oppilaita pistemäärän ja soitintoiveen mukaan. Oppilaspaikkoja on rajallinen määrä, koska opettajien opetustuntimäärää ei ole voitu eikä haluttu kasvattaa ja siksi uusia oppilaita voidaan ottaa vuosittain vain se määrä miten paljon oppilaspaikkoja vapautuu valmistumisen tai lopettamisen kautta. Uusia paikkoja vapautuu vähemmän (vuosittain noin 20), kuin on hakijoita.

5 Musiikkiopiston merkitys Paimiossa Musiikkiopisto on toiminut Paimiossa jo yli 40 vuotta ja se on tehnyt arvokasta ja pitkäjänteistä työtä musiikin opetuksen parissa. Musiikkiopisto yksi tärkeimmistä paimiolaisista kulttuuritoimijoista. Musiikkiopisto järjestää konsertteja mm. kouluissa ja kirjastossa sekä osallistuu muiden tahojen järjestämiin konsertteihin. Musiikkiopisto tekee aktiivisesti yhteistyötä päiväkotien, peruskoulujen, lukion, kirjaston, kulttuuritoimen, seurakunnan, Sauvon kunnan sekä muiden musiikkioppilaitosten kanssa. Musiikkiopistosta on saatavilla maksutta laadukasta musiikin esiintymistä kaupungin tilaisuuksiin. Ilman musiikkiopistoa kaupungin olisi ostettava esiintymiset ulkopuolisilta esim. itsenäisyyspäivän ja muihin juhlatilaisuuksiin. Musiikkiopiston säilyminen Paimiossa on tärkeää, jotta musiikin harrastamisen mahdollisuus säilyisi lähipalveluna. Pitkät etäisyydet ja vähäinen julkinen liikenne muihin musiikkioppilaitoksiin vaikeuttaisivat suuresti lasten musiikin harrastamista. Musiikkileikkikoulu toimii tärkeänä uusien asukkaiden integroimisen väylänä. Lisäksi on huomioitava myös kerrannaisvaikutukset: lasten ollessa musiikkiopiston opetuksessa, vanhemmat käyttävät sillä aikaa muita Paimion palveluja. Paimion peruskouluissa ei ole musiikkipainotteisia luokkia niin kuin on monissa muissa kaupungeissa. Tällöin musiikkiopiston antaman musiikkikasvatuksen merkitys on kaupungissa erittäin tärkeässä asemassa perusopetusikäisten lasten ja nuorten arjessa ja harrastusvalikoimassa. Musiikkiopistossa lukioaikana suoritettuja opintoja hyväksytään lukiokursseiksi, mikäli vastaavia opintoja ei ole lukiossa tarjolla. Musiikin harrastajien ja ko. opintoihin suuntautuvien oppilaiden määrä on viime vuosina ollut laskussa. Peruskoulun valinnaisissa opinnoissa sekä lukion kurssitarjonnassa musiikin kurssit eivät vähäisestä oppilasmäärästä johtuen kovin usein toteudu. Musiikkiopiston opintoja voi hyväksilukea lukioopintoihin, jolloin musiikkiopisto osaltaan täydentää Paimion lukion opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia. Musiikkiopisto-opinnot hyödyttävät myös jatko-opintopaikan haussa. Musiikkiopiston suoritukset ovat käytännössä välttämättömiä pyrittäessä musiikkialan jatko-opintoihin (ammattiopinnot, AMK, taidealan yliopistokoulutus). Musiikkiopisto laajentaa huomattavasti pienen kaupungin harrastustarjontaa. Ilman musiikkiopistoa Paimion musiikin harrastusmahdollisuudet lapsille olisivat melko suppeat. Kouluissa toimivat musiikkiopiston järjestämät soitinkerhot ovat maksuttomia, jolloin ne vastaavat erinomaisesti harrastustakuun tavoitteeseen. Lisäksi on huomioitava useat tutkimukset siitä, miten musiikkiharrastus vaikuttaa lapsen aivotoiminnan kehitykseen. Musiikkiharrastuksella on myönteiset vaikutukset mm. keskittymiskyvyn paranemiseen, oman toiminnan ohjaukseen, äidinkielen ja vieraiden kielten oppimiseen, matemaattiseen hahmotuskykyyn sekä luovuuden ja sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Viimeisimpien PISA-tulosten myötä ollaan yleisesti huolissaan suomalaisten nuorten oppimistulosten heikentymisestä. Kaupungin omaa musiikkiopistoa voikin pitää yhtenä tärkeänä lenkkinä tarjoamaan lapsille ja nuorille laadukkaat puitteet kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen.