1. Mitä tarkoitetaan kanteenmuutoskiellolla, ja minkälaisista poikkeuksista tähän pääsääntöön säädetään oikeudenkäymiskaaressa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Mitä tarkoitetaan kanteenmuutoskiellolla, ja minkälaisista poikkeuksista tähän pääsääntöön säädetään oikeudenkäymiskaaressa?"

Transkriptio

1 PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet Jokainen vastaus eri arkille, palautus eri pinoihin. Jokaiseen kysymykseen on jätettävä vastauspaperi nimellä ja opiskelijanumerolla. Vastauksen pituus enintään 2 sivua/kysymys, paitsi kysymys n:o 1, jossa vastaus enintään 3 sivua. 1. Mitä tarkoitetaan kanteenmuutoskiellolla, ja minkälaisista poikkeuksista tähän pääsääntöön säädetään oikeudenkäymiskaaressa? (10 p) 2. Tuomioistuimen prosessinjohto rikosasian pääkäsittelyssä? (10 p) 3. Esitutkintatoimenpiteiden siirtäminen ja esitutkinnan keskeyttäminen sekä näiden toimenpiteiden merkitys asianomistajan oikeuksien kannalta? (10 p) 4. Konkurssin raukeaminen ja julkisselvitys (10 p) 5. Oikeustapaus: seuraavalla sivulla (10 p) Tapaustehtävän liite: ote ratkaisusta KKO 2005:59 Vastausten tarkastajat: 1 Anna Hurmerinta, 2 Tuuli Hong, 3 Pekka Viljanen, 4 ja 5 Tuomas Hupli

2 PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet, tentti , oikeustapaus: Helen ja Hessu on tuomittu avioeroon jo pari vuotta sitten. Heidän yhteiset lapsensa Noel ja Joel ovat käräjäoikeuden päätöksen perusteella yhteishuollossa, asuvat Helenin luona ja heillä on ns. normaali tapaamisoikeus isäänsä Hessua kohtaan. Näissä oloissa kaikkien elämä sujui ilman kummempia kähinöitä aina maaliskuulle 2014 saakka, jonka jälkeen Helen ei ole halunnut erityisemmin myötävaikuttaa lasten ja isän tapaamisten toteutumiseen. Joitain tapaamiskertoja on peruuntunut kokonaan, koska lapset eivät ole saapuneet tavanomaiseen noutopaikkaan. Helenin mukaan Hessu keskittyy aivan liikaa uuteen naisystäväänsä Jennifer Hatred Huittiseen, mikä Helenin mukaan nakertaa Hessun luotettavuutta kaikin puolin. Muutamat vapaamuotoiset keskustelut Hessun ja Helenin välillä eivät ole auttaneet, vaan lasten ja isän väliset tapaamiset harventuivat syksyn 2014 kuluessa entisestään. Niinpä Hessu päätti ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin panemalla Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa vireille hakemuksen, jossa hän vaatii, että Helenille asetetaan uhkasakko tapaamisoikeutta koskevan päätöksen toteutumiseksi ja että Helen velvoitetaan korvaamaan Hessun oikeudenkäyntikulut. Vastauksessaan Helen on vaatinut hakemuksen hylkäämistä ja että Hessu velvoitetaan korvaamaan Helenin oikeudenkäyntikulut. Jutulle määrätyt valmisteluistunto ja pääkäsittely toimitetaan parin viikon kuluttua. Hessua on kuitenkin alkanut kaduttaa koko oikeudenkäynti. Asia on ikävä varsinkin lapsille, mutta myös vanhemmille, kun tällaiset riidathan voitaisiin sivistyneiden ihmisten välillä hoitaa pois tuomioistuimen ulkopuolellakin. Lisäksi juttu käy kalliiksi, koska sekä Hessu että Helen käyttävät tunnettuja, perheriitoihin erikoistuneita asianajajia, joiden taksat eivät ole pienimmästä päästä. Helen on puolestaan ilmoittanut, että hän vie asian tarvittaessa vaikka korkeimpaan oikeuteen ja mikäli hänelle asetetaan tässä asiassa Hessun vaatima uhkasakko, Helen tulee vaatimaan lasten huollon määräämistä yksin hänelle. Hessu pohtii nyt ennen istuntoa, voisiko hän peruuttaa hakemuksensa tai jäädä pois istunnosta, mikä osoittaisi, että hän ajattelee lasten parasta. Toisaalta Hessun mielestä hän ei ole aiheuttanut riitaa, vaan on ainoastaan vaatinut voimassaolevan huolto- ja tapaamispäätöksen toteutumista. Näine ongelmineen Hessu pyytää perusteltua kantaasi jutun prosessioikeudellisiin ongelmiin, etenkin seuraaviin kysymyksiin: a) Onko asia dispositiivinen vai indispositiivinen ja millä perusteilla tämä kysymys ratkeaa? b) Millaisia seurauksia olisi hakemuksen peruuttamisesta tai siitä, että Hessu jää pois istunnosta (ratkaistaanko juttu peruutuksesta tai poissaolosta huolimatta, jääkö Hessulle kuluvastuun riski)? KKO 2005:59 Oikeudenkäyntikulut Lapsen huolto ja tapaamisoikeus Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpano Otsikko: A oli käräjäoikeudessa vaatinut, että B:lle asetetaan uhkasakko B:n huollossa olevan lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi. A:n peruutettua

3 hakemuksensa asia jätettiin sillensä. Korkeimman oikeuden päätöksessä lausutuin perustein A velvoitettiin korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut. (Ään.) OK 21 luku 7 2 mom KKO:n perustelujen kohdat 1. 4.: 1. Käräjäoikeus on A:n peruutettua lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen jättänyt asian käsittelyn sillensä ja velvoittanut hänet oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 :n 2 momentin nojalla korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut korkoineen. Hovioikeus puolestaan on katsonut, että kysymyksessä oli oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 :ssä tarkoitettu asia ja että A oli velvollinen korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut vain, mikäli siihen oli erityinen syy. Koska hakemus ei ollut ollut perusteeton eikä erityisiä syitä ollut, asianosaiset saivat pitää heillä käräjäoikeudessa olleet kulunsa vahinkonaan. 2. B on Korkeimmassa oikeudessa vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa, koska tämän peruuttama hakemus oli ollut aiheeton. Asiassa on ensiksi kysymys siitä, minkä säännöksen perusteella oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus määräytyy ja toiseksi siitä, onko A sovellettavan säännöksen perusteella velvollinen korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut. 3. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 :n 1 momentin mukaan asianosaisen, jonka kanne jätetään tutkimatta, katsotaan hävinneen asian. Pykälän 2 momentin mukaan jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että asianosainen on peruuttanut kanteensa tai jäänyt saapumatta tuomioistuimeen, hänen on korvattava vastapuolensa kulut, jollei ole erityistä syytä määrätä korvausvelvollisuudesta toisin. 4. Sanotusta säännöksestä tai muistakaan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännöksistä ei ilmene, ettei sitä olisi sinänsä tarkoitettu sovellettavaksi myös asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu. Kysymyksessä oleva hakemus on kuitenkin koskenut tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanoa, mikä on mahdollista ilman viranomaisen myötävaikutusta. Se, että lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanohakemus tulee viime kädessä tuomioistuimen käsiteltäväksi, ei muuta asian tahdonvaltaista luonnetta. Asia ei ole siten oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 :ssä tarkoitettu asia, jossa sovinto ei ole sallittu Kukin vastaus eri arkille ja kunkin kysymyksen vastaukset eri pinoon! Jokaiseen kysymykseen on jätettävä vastauspaperi, jossa nimi ja opiskelijanumero. HUOM: Vastauksen pituus enintään 2 sivua! Paitsi kysymys 1, jonka vastaus korkeintaan 1 sivu. 1. Määrittele seuraavat käsitteet muutamalla lauseella. Vastausten yhteispituus saa olla korkeintaan yhden (1) sivun. (10 p) a. Kontradiktorinen periaate b. Prorogaatiosopimus

4 c. Vahvistuskanne d. Tuomion lainvoima 2. Todistamisvelvollisuutta koskevat rajoitukset. (10 p) 3. Vertaile rikosilmoituksen vastaanottamiskynnystä, esitutkinnan aloittamiskynnystä, syyttämiskynnystä ja tuomitsemiskynnystä. (10 p) 4. Velallisen velkavastuun helpottuminen tai vanhentuminen täytäntöönpanomenettelyissä. (10 p) 5. Oikeustapaus. Seuraavalla sivulla. (10 p) Kysymykset tarkastetaan seuraavasti: 1 Anna Hurmerinta, 2 Tuuli Hong, 3 Pekka Viljanen, 4 ja 5 Johanna Niemi

5 5 Oikeustapaus A:n kanne Espoon käräjäoikeudessa A kertoi V Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että hän oli työskennellyt V Oy:n palveluksessa lukien toistaiseksi voimassa olevan kirjallisen työsopimuksen perusteella. Työsopimuksen mukaan hänen palkkauksensa muodostui työsuhteen ensimmäisen neljän kuukauden jälkeen peruspalkasta sekä tehtyyn tulokseen perustuvasta provisiosta. A vaati, että V Oy velvoitetaan maksamaan hänelle työsopimukseen perustuvia myyntiprovisioita ajalta yhteensä euroa sekä näihin saataviin liittyviä lomakorvauksia euroa, molemmat määrät korkoineen. A nimesi talouspäällikkö Taina T:n todistajaksi provisioiden maksamatta jäämisestä. Lisäksi A vaati oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. V Oy:n vastaus V Oy vaati, että kanne hylätään. Perusteinaan yhtiö lausui, että A:n kanssa oli suullisesti sovittu, että provisioiden maksamisesta luovuttiin ja A:lle maksettiin niiden sijasta alun perin sovittua korkeampaa peruspalkkaa. Asia siirrettiin suoraan pääkäsittelyyn. Pääkäsittely A toisti aiemmin lausumansa ja myönsi, että ei ollut vaatinut provisioita kolmeen vuoteen ennen joulua A ilmoitti luopuneensa Taina T:n kuulemisesta todistajana. V Oy edustajana saapui oikeuteen oikeustieteen maisteri Juulia J. V Oy katsoi aiemmin lausumansa lisäksi, että A:n ja V Oy:n välillä oli ainakin vuoden 2001 alkuun mennessä hiljaisesti sovittu palkkausehdon muuttamisesta siten, että peruspalkkaa korotettiin ja kirjallisen työsopimuksen provisiota koskevaa ehtoa ei noudatettu. V Oy perusteli, että sopimuksen olemassaolo voidaan päätellään osapuolten toimista, kuten asiantilan pitkäaikaisesta hyväksymisestä tai yhteistoiminnassa vakiintuneesti noudatetusta menettelystä. V Oy vaati Taina T:n kuulemista todistajana siitä, että A oli hyväksynyt noudatetun käytännön. A vastusti Tainan kuulemista. Lisäksi A väitti, että Juulia J:llä ei ollut oikeutta toimia asiassa asiamiehenä käräjäoikeudessa. Juulia ilmoitti, että hänellä on asianmukainen lupa toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä. Tehtävä: Arvioi syntyneeseen tilanteeseen liittyviä prosessuaalisia kysymyksiä ja sitä, miten tilanne tästä etenee! Lainvoima riita-asiassa. (10 p) 2. Rikosasian tutkiminen ja ratkaiseminen syytetyn poissaolosta huolimatta. (10 p) 3. Esitutkinnan toimittamatta jättämisen, lopettamisen ja rajoittamisen edellytykset esitutkintalain mukaan? (10 p)

6 4. Selosta lyhyesti termit a-c. Samoin kerro lyhyesti d-kohdan pääpiirteet. [Vastaustila yhteensä 1 sivu] a) Konkurssin raukeaminen (2 p) b) Konkurssin peruuntuminen (2 p) c) Akordi (2 p) d) Maksukyvyttömyys ja sen toteen näyttäminen konkurssin perusteena. (4 p) 5 Oikeustapaus (10 p) Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa käsiteltiin alkuvuodesta seuraava oikeustapaus: Asunto-Oy Nummenkulma oli nostanut kanteen Venla V:tä vastaan ja esittänyt haastehakemuksessa seuraavaa: Asunto-Oy:n ja Venlan tekemän sopimuksen mukaan Asunto-Oy sai rakennusoikeuden Venla V:n omistamalle tontille Nummenkulma 1:113, Turku. Asunto-Oy oli rakentanut tontille rivitalon ja laatinut suunnitelmat toisen rivitalon rakentamiseksi. Venla oli kuitenkin katsonut, että Asunto-Oy oli jo käyttänyt sille sopimuksen perusteella kuuluvan rakentamisoikeuden. Asunto-Oy vaati KO:ta vahvistamaan, 1. että sille kuului kanteessa tarkemmin määritelty rakennusoikeus ja 2. että Venla V velvoitetaan sakon uhalla hakemaan rivitalolle rakennuslupaa tai ainakin myötävaikuttamaan rakennuslupa-asiassa. Venla V oli vastineessaan kiistänyt vaatimukset. Venla oli vedonnut sopimuksen tulkintaan, jonka mukaan siinä olisi luovutettu Asunto-Oy:lle vain yhden rivitalon rakentamiseen oikeuttava rakennusoikeus. KO piti asiassa pääkäsittelyn. Venla ilmoitti asuvansa nykyisin Helsingissä, minkä vuoksi asiaa ei ylipäänsä tulisi Turussa käsitellä. Pääkäsittelyssä kuultiin Asunto-Oy:n hallituksen puheenjohtajaa sekä Venlaa todistelutarkoituksessa sekä Asunto-Oy:n perustaneen ja sitä vuonna 1999 sopimusneuvotteluissa edustanutta Ulla U:ta todistajana. Pääkäsittelyssä kävi ilmi, että sen enempää Ulla U kuin Venla V eivät enää muistaneet kovin tarkoin tuolloisia tapahtumia ja ihmettelivät sitä, että näin vanhoja asioita vielä oikeudessakin käsitellään. Venla huomautti lisäksi, että ajatus hänen velvoittamisestaan myötävaikuttamaan rakennuslupa-asiaan on absurdi hänen korkean ikänsä vuoksi. Muutenkaan tuomioistuin ei voi pakottaa ihmisiä tekemään tällaisia asioita. Käräjäoikeuden päätösneuvottelussa käräjätuomari Tiina T kiinnittää huomiota sinuun, joka oikeustieteen ylioppilaana olet kuuntelemassa oikeuden istuntoa. Hän esittää nyt sinulle seuraavat kysymykset ja pyytää niihin prosessioikeudellista vastausta: 1) Miten on suhtauduttava Venla V:n ilmoitukseen kotipaikan vaihdoksesta? 2) Venlan asian historiaa koskevan vastineen ja suullisen esityksen perusteella Tiinasta on alkanut vaikuttaa siltä, että kantajan vaatimus saattaisi olla vanhentunut. Tulisiko hänen hylätä kanne vanhentuneena vai mitä hänen tulisi tehdä? 3) Jos kanne päädytään hyväksymään, voidaanko tuomioon sisällyttää myötävaikutusvelvoite rakennuslupa-asiassa, ja jos niin millainen? Kukin vastaus eri arkille! 1. Minkä edellytysten täyttyessä rikosasia voidaan ratkaista kirjallisessa menettelyssä ilman pääkäsittelyn pitämistä? (10 p.)

7 2. (10 p.) Ystäväsi Ylva Yrttimaa on perustanut pienen yrityksen, ja toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Taloudellisesti yritys on juuri ja juuri pinnalla, mutta toiminta näyttää kehittyvän suotuisasti. Koska kysymys on asiakaspalvelusta elintarvikealalla, yrityksessä sattuu ja tapahtuu. Tavarantoimittajien kanssa on ollut erimielisyyksiä, ja muutama asiakas on jättänyt laskunsa maksamatta. Asiakkaat ovat myös näpistelleet. Ikävin tapaus oli, kun muuan asiakas läimäytti Ylvaa. Näin ollen Ylva on joutunut tekemisiin myös oikeusjärjestyksen kanssa. Koska olet oikeustieteen opiskelija, Ylva tiedustelee sinulta seuraavia seikkoja: a) Voisitko ystävällisesti ottaa hoitaaksesi yllä kerrottujen asioiden käsittelyn tuomioistuimissa ja poliisissa? b) Ylvan liikkeen naapurustossa on Lasse L:n ns. Lakiasiaintoimisto. Ylva haluaa tietää, onko tämä luotettava toimisto. c) Jos Ylva kääntyy Lassen puoleen, mutta asiat eivät suju niin kuin pitäisi, mitä Ylva voi tehdä? d) Ylvan yrityksen tuotto on toistaiseksi jäänyt varsin pieneksi. Juristien palkkiot ovat tunnetusti huikeita. Mitä mahdollisuuksia Ylvalla on saada edullista oikeusapua? e) Jos asiat menevät oikeuteen, onko Ylvalla oltava oikeudenkäynnissä juristi? Millaisia laskuja tästä voi tulla? 3. (10 p.) Määrittele lyhyesti seuraavat konkurssioikeuden käsitteet (vastaustila yhteensä korkeintaan 1 sivu): a) Velkojien tasavertaisuuden periaate b) Oletussäännöt c) Jälkivalvonta d) Konkurssiasiamies e) Universaaliperiaate 4. Todistustaakka riita-asioissa (10 p) 5. Oikeustapaus (10 p). Miesasia-aktivisti Jukka Pakkassalo ilmoittautui syyskuussa Naisten Lenkki juoksutapahtumaan. Juoksutapahtuma järjestettiin Turussa lokakuussa Tapahtuman järjestäjän Suomen Juoksut Oy:n puolesta toimitusjohtaja Virve Kantosuo ilmoitti, että Naisten Lenkki tapahtumaan voivat osallistua vain naiset. Pakkassalo pyysi vastauksen kirjallisena ja hän sai sen. Pakkassalo nosti kanteen Suomen Juoksut Oy:tä vastaan Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa ja vaati käräjäoikeutta oikeuttamaan hänet osallistumaan juoksutapahtumaan tasa-arvolain 8e :n perusteella. KäO pyysi Suomen Juoksut Oy:ltä vastineen, ja vastineessa Oy kiisti käräjäoikeuden toimivallan sekä kanteen. Toimivallan kiistämisen perusteeksi Oy ilmoitti, että kyseessä on valtakunnallinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. KäO kutsui asianosaiset valmistelun istuntoon, johon Pakkassalo saapui itse ja Oy toimitusjohtaja Kantosuon edustamana. Istunnossa Ryti toisti haastehakemuksessa esittämänsä vaatimuksen saada osallistua juoksutapahtumaan sekä vaati lisäksi hyvitystä 4000 tasa-arvolain vastaisesta syrjinnästä ja oikeudenkäymiskulujensa korvaamista 500.

8 Lisäksi Pakkassalo ilmoitti, että hänen vaatimuksensa tulee hyväksyä senkin vuoksi, että toiminta on Euroopan Unionin palveluista annetun direktiivin vastaista sukupuolisyrjintää. Naisten Kuntosali Oy vastusti uusien vaatimusten käsittelemistä ylipäätään ja huomautti, että Euroopan Unionin direktiivin vetäminen hihasta on laitonta ja tekee vastaamisen kanteeseen täysin mahdottomaksi. Oletetaan, että KäO päätyy käsittelemään asian ja hyväksyy Pakkassalon esittämät vaatimukset. Käräjäoikeuden tuomio annettiin eikä siihen haettu muutosta. Pakkassalo haluaa osallistua juoksuun jälleen vuonna Jälleen hänen pyyntönsä evätään. Pakkassalo kääntyy tuohtuneena puoleesi ja pyytää sinua laittamaan vireille uuden kanteen. Hän myös ihmettelee, miten käräjäoikeus saattoi viivytellä asian käsittelyn kanssa niin, että tapahtumaan osallistuminen oli jo myöhäistä. Tarkastele tapauksessa esiin tulevia prosessioikeudellisia ongelmia: 1) Miten suhtaudut Oy:n väitteeseen käräjäoikeuden toimivallasta? 2) Miten käräjäoikeuden tulee menetellä valmistelun istunnossa esitettyjen vaatimusten suhteen? 3) Miten arvioit tilannetta nyt? Mikä on KäO:n tuomion merkitys tulevia tapahtumia ajatellen? Mitä oikeussuojakeinoja Pakkassalolla on käytettävissään? Kysymykset tarkastetaan seuraavasti: 1 Tuuli Hong, 4 Anna Hurmerinta 2,3 ja 5 Johanna Niemi Kysymyksen 5 liite. Kysymyksessä mainitaan seuraavat aineellisoikeudelliset säännökset. Niitä ei suoranaisesti tarvita tapauksen ratkaisemisessa (kysymyksessä tulee arvioida prosessuaalisia seikkoja), mutta ne voivat olla avuksi tilanteen hahmottamisessa. Tasa-arvolaki 8 e ( /1023) Syrjintä tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa Tavaroiden tai palvelujen tarjoajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos henkilö asetetaan julkisella tai yksityisellä sektorilla yleisesti saatavilla olevien tavaroiden ja palvelujen tarjonnassa sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan tai häntä muutoin kohdellaan 7 :ssä tarkoitetulla tavalla. Tavaroiden ja palvelujen tarjoaminen yksinomaan tai pääasiallisesti toisen sukupuolen edustajille on kuitenkin sallittua, jos se on perusteltua oikeutetun tavoitteen saavuttamiseksi ja tähän tavoitteeseen pyritään asianmukaisin ja tarpeellisin keinoin. Direktiivi 2004/113 miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla. 4 artikla Yhdenvertaisen kohtelun periaate 1. Tässä direktiivissä miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelunperiaatteella tarkoitetaan, että a) sukupuoleen perustuvaa välitöntä syrjintää ei esiinny, ei myöskään raskaudesta tai äitiydestä johtuvaa naisten epäedullisempaa kohtelua;

9 b) sukupuoleen perustuvaa välillistä syrjintää ei esiinny. 5. Tämä direktiivi ei estä erilaista kohtelua, jos tavaroiden tai palvelujen tarjoaminen yksinomaan tai pääasiallisesti toisen sukupuolen edustajille on perusteltua oikeutetun tavoitteen saavuttamiseksi ja tähän tavoitteeseen pyritään asianmukaisin ja tarpeellisin keinoin Mitä väittämistaakalla tarkoitetaan sekä mitä etuja ja haittoja siitä on? (10 p.) (Luennot) 2. Mitä tarkoitetaan tunnustamisella ja mikä on sen merkitys todisteena? (10 p.) (Jokela, Oikeudenkäynti III) 3. Loppukeskustelu rikosprosessissa? (10 p.) (Jokela, Rikosprosessi) 4. Asiallinen toimivalta on yksi Jokelan mainitsemista tuomioistuinten toimivaltaa koskevista toimivaltatyypeistä. a) Mitä muita toimivaltatyyppejä Jokela mainitsee? Selosta niiden merkitys lyhyesti. (5 p.) b) Mitä juttutyyppejä on asiallisella perusteella jaettu yleisten tuomioistuinten välillä? (5 p.) (Jokela, Oikeudenkäynti I) (10 p) 5. Syyttäjä asianomistajan yksityisoikeudellisten vaatimusten ajajana? (Jokela, Oikeudenkäynti II) (10 p.) Ulosottoasian vireilläolon päättyminen? (Linna, Ulosottokaaren pääkohdat) (10 p.) 2. Mitä tarkoitetaan prekluusiolla ja mihin prekluusio kohdistuu? (luennot) (10 p.) 3. Mitä tarkoitetaan tuomion lainvoimaisuudella ja milloin tuomioistuimen antama ratkaisu tulee lainvoimaiseksi? (Jokela, Oikeudenkäynti III) (10 p.) 4. Rikosasian pääkäsittelyn peruuttaminen? (Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) 5. Syytesidonnaisuus? (Jokela, Oikeudenkäynti III) (10 p.)

10 Kerro lyhyesti, mikä on vastapuolen kuulemisen periaate ja pohdi sen jälkeen, miten se toteutuu vangitsemisoikeudenkäynnissä. (Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) 2. Asianomistajan syyteoikeus? (Jokela, Oikeudenkäynti II) (10 p.) 3. Todistelun välittömyys? (Jokela, Oikeudenkäynnin perusteet) (10 p.) 4. Väittämistaakka riita-asioissa? (Jokela, Oikeudenkäynti III) (10 p.) 5. Muodollinen prosessinjohto rikosasian pääkäsittelyssä? (Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) Mitä hallituksen esityksen (26/2003) mukaan tavoiteltiin uuden konkurssilainsäädännön uudistamisella? (10 p.) 2. Vaatimistaakka ja väittämistaakka riita-asioissa? (Jokela, Oikeudenkäynti III) (10 p.) 3. Todistelun välittömyys? (Jokela, Oikeudenkäynti I) (10 p.) 4. Rikosprosessilain (ROL 2 luku) mukaisen oikeudenkäyntiavustajan määrääminen asianomistajalle? (Jokela, Oikeudenkäynti II) (10 p.) 5. Esitutkinnan toimittamatta jättäminen, lopettaminen ja rajoittaminen uuden esitutkintalain (805/2011) mukaan? (10 p.) Määräämisperiaate ja käsittelymenetelmä dispositiivisissa riita-asioissa. (Jokela, OikeudenkäyntiI)(10p.) 2. Todistajan vaitiolovelvollisuus ja -oikeus. (Jokela, Oikeudenkäynti III) (10 p.) 3. Velallisen asema konkurssissa? (Konkurssilaki, hallituksen lakiesitys ja luennot) (10 p.) 4. Oikeustapaus (10 p.) Hanna, Iida ja Kalle ovat haastaneet veljensä Heikin oikeuteen. Käräjäoikeudelle toimittamassaan haastehakemuksessa kantajat ovat lausuneet, että heidän vanhempansa Juho ja Hilma olivat myyneet Aittaniemi-nimisen tilan Heikille euron kauppahinnasta. Kauppakirjan mukaan kauppahinta tuli suorittaa siten, että ostaja maksoi sisarilleen Hannalle ja Iidalle kummallekin euroa ja otti vastattavakseen Osuuspankkiin olevasta metsänparannuslainan jäännöspääomasta euroa ja suoritti kauppahinnan jäännöksen euroa myyjille annettavana elinkautisena vapaana asuntoetuna tilalla olevassa asuinrakennuksessa, johon kuului asuntona oma huone valoineen ja lämpöineen.

11 Kauppakirjan perusteella Heikille oli myönnetty lainhuuto tilaan Lainhuutoa haettaessa esitetyn verotusarvotodistuksen mukaan tilan verotusarvo vuonna 2000 oli ollut euroa. Myyjien asumisoikeuden arvoksi oli arvioitu verotusperusteiden mukaan euroa. Juho oli kuollut Hänen jälkeensä laaditun perukirjan mukaan vainajan pesän säästö oli ollut 1530 euroa kuolleen Hilman jälkeen laaditun perukirjan mukaan hänen kuolinpesässään ei ollut ollut säästöjä. Haastehakemuksen oheen liitetyn kiinteistönvälittäjä Veli Välittäjän arvion mukaan tilan nykyinen arvo laajoine metsineen ja rantoineen on vähintään euroa. Mainituilla perusteilla kantajat ovat haastehakemuksessaan katsoneet, että Aittaniemen tilan luovutusta oli pidettävä sellaisena lahjanluontoisena ennakkoperintönä ja lahjana, jolla oli tarkoitettu suosia Heikkiä muiden lakiosaan oikeutettujen perillisten vahingoksi. Sen vuoksi Hilman kuolinpesän varoihin oli lisättävä vähintään tilan puoliskon arvo euroa, jolloin kunkin kantajan lakiosa äitinsä rintaperillisenä oli 1/8 osa tästä summasta eli euroa, mitä kukin kantaja on vaatinut Heikiltä lakiosan täydennyksenä. Kantajat ilmoittavat lisäksi aikovansa kuulla Välittäjää todistajana asiassa. Heikki on häneltä pyydetyssä kirjallisessa vastineessaan vastustanut kannetta, koska kauppahinta on vastannut tilan arvoa kaupantekohetkellä. Lisäksi Heikki on vaatinut kulujensa korvaamista. Suullisen valmistelun istunnossa kantajia on edustanut asianajaja Leksiläinen. Vastaaja on saapunut itse paikalle avustajanaan varatuomari Vastus. Leksiläinen on toistanut haastehakemuksen kanteeksi asiassa ja lausunut lisäksi, että kauppakirjan mukaan myyjillä oli oikeus niin kauan kuin he elivät käyttää tilalle vuosittain maksettavat yhteismetsärahat. Hilma oli sittemmin luopumalla tästä oikeudestaan antanut Heikille euron suuruisen rahalahjan ja ennakkoperinnön. Heikki oli myös saanut tilaan kohdistuvia säännöstelykorvauksia noin euroa. Heikki oli vielä Hilman jouduttua sairaalaan nostanut hänen pankkitililtään euroa, joita Hilma ei ollut ehtinyt kuluttaa ennen kuolemaansa. Tämäkin määrä oli ennakkoperintö ja lahja, jolla oli tarkoitettu suosia Heikkiä muiden perillisten vahingoksi. Kaikki nämä määrät tuli lisätä Hilman kuolinpesän varoihin. Jos tilojen arvo vuoden 2010 alussa oli euroa tai enemmän, kunkin kantajan lakiosa oli vaaditut euroa. Sen vuoksi Leksiläinen on vaatinut Heikin velvoittamista suorittamaan kullekin päämiehelleen mainitut euroa lain mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien sekä korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa jutussa yhteensä eurolla lain mukaisine korkoineen. Vastus on vastustanut edelleen kannetta ja katsonut, että Leksiläisen vasta suullisen valmistelun istunnossa esittämät uudet vaatimukset ja perusteet sekä oikeudenkäyntikuluvaatimus ja korkovaatimukset on jätettävä tutkimatta kiellettyinä kanteen muutoksina ja joka tapauksessa liian myöhään tehtyinä. Vastus huomauttaa myös siitä, ettei Leksiläinen ole esittänyt oikeudelle asianajovaltakirjaansa. Käräjäoikeuden pääkäsittelyssä asianosaiset puolin ja toisin toistavat aikaisemmin lausumansa ja vaatimansa. Heikki asianosaisena todistelutarkoituksessa kuulusteltuna vahvistaa kantajien esittämät tapahtumatiedot tilan arvoa lukuun ottamatta oikeiksi. Tämän jälkeen kuullaan kantajien haastehakemuksessaan nimeämänä todistajana Veli Välittäjää,

12 joka vahvistaa arvionsa tilan nykyisestä euron arvosta ja katsoo tilan arvon Hilman kuolinhetkelläkin olleen ainakin euroa. Välittäjä pyytää todistajanpalkkioksi 500 euroa, jonka Leksiläinen heti myöntää oikeaksi. Vastaajan oikeudenkäyntikulujen määräksi, joita Heikki oli vaatinut jo kirjallisessa vastauksessaan, Vastus ilmoittaa euroa. 1) Arvioi ensin esseemuodossa lain ja tenttikirjan Oikeudenkäynti II pohjalta tapauksessa esiin tuotuja prosessuaalisia kysymyksiä, kuten a) Leksiläisen valtakirjan puuttumista, b) Vastuksen väitettä kielletystä kanteenmuutoksesta sekä c) prekluusiouhkaa riita-asiain valmistelussa! 2) Laadi lopuksi käräjäoikeuden perusteltu ratkaisu jutussa! Kaikkiin vaatimuksiin ja väitteisiin on kohdassa 2 annettava vastaus käräjäoikeuden perustellun päätöksen muodossa. Näiltä osin vastaukseen ei tule sisällyttää erillistä esseeselostusta. 5. Millä edellytyksillä rikosasia voidaan ratkaista pääkäsittelyä toimittamatta kirjallisessa menettelyssä? (Jokela: Rikosprosessi) (10 p) Mitä tarkoitetaan tuomioistuinten riippumattomuudella? (Jokela, Oikeudenkäynti I) (10 p.) 2. Syytetyn julkinen puolustus? (Jokela, Oikeudenkäynti II) (10 p.) 3. Minkälaisia velvoitteita voidaan panna täytäntöön ulosottokaaressa säädetyssä järjestyksessä ja minkälaiset asiakirjat kelpaavat ulosottoperusteiksi? (Linna, Ulosottokaaren pääkohdat) (10 p.) 4. Oikeustapaus (10 p.) A:ta oli käräjäoikeudessa syytetty vammantuottamuksesta sillä perusteella, että A oli suljetulla piha-alueella jättänyt pitämättä kahta koiraansa valvonnassaan siten, etteivät koirat päässeet pois piha-alueelta. Toinen koirista oli purrut A:n asuintalon kohdalla tiellä kävellyttä asianomistajaa X vammoja aiheuttaen. Käräjäoikeuden perustelujen mukaan koirat olivat olleet vapaina sisällä A:n asunnossa, jossa A ja tämän tuttava K olivat juoneet kahvia. Koirat olivat päässeet ulos asunnosta, kun K oli lähtenyt asunnosta mennäkseen tupakalle ja kun A oli ollut samaan aikaan wc:ssä. A:n ja K:n käsityksen mukaan koirat olivat päässeet asunnosta, kun K ei ollut ulos mennessään sulkenut ulko-ovea kunnolla. Käräjäoikeus katsoi A:n huolimattomuudellaan aiheuttaneen asianomistaja X:n vammat, koska A ei ollut ollut paikalla K:n poistuessa asunnosta eikä ollut siten riittävän huolellisesti varmistautunut siitä, ettei vahinkoa päässyt tapahtumaan, ja koska hän oli laiminlyönyt velvollisuuden ohjeistaa

13 vieraitaan riittävästi asunnon ulko-oven kunnollisesta sulkemisesta. Sen vuoksi käräjäoikeus tuomitsi A:n järjestyslain 14 :n 3 momentin ja rikoslain 21 luvun 10 :n nojalla vammantuottamuksesta 20 päiväsakkoon ja velvoitti hänet suorittamaan vahingonkorvaukseksi asianomistaja X:lle 1 443,30 euroa korkoineen. A on valittanut hovioikeuteen ja pyytänyt asiassa jatkokäsittelylupaa, koska oli aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta. A on vaatinut, että syyte ja vahingonkorvausvaatimus hylätään. A:n näkemyksen mukaan käräjäoikeus ei ollut arvioinut A:n menettelyä normaalien tuottamussäännösten mukaisesti, vaan oli perustanut A:n rangaistus- ja korvausvastuun tosiasiassa vain koirien omistamiseen. A on katsonut, ettei käräjäoikeuden ilmeisesti hänen syykseen luetun huolimattomuuden tueksi viittaama järjestyslain säännös soveltunut lainkaan asiaan, koska tapaus ei ollut sattunut taajamassa. A:n huolimattomuutta tai varomattomuutta osoittavina seikkoina oli mainittu, että kun A ei ollut ollut paikalla K:n poistuessa asunnosta, hän ei ollut riittävän huolellisesti varmistautunut siitä, ettei vahinkoa päässyt tapahtumaan, ja että A oli laiminlyönyt velvollisuutensa ohjeistaa vieraitaan riittävästi asunnon ulko-oven huolellisesta sulkemisesta. Asiassa ei kuitenkaan ollut osoitettu sellaista A:n tekoa tai laiminlyöntiä, jonka perusteella A:n voitaisiin katsoa menetelleen tuottamuksellisesti. Käräjäoikeus ei ollut ottanut lainkaan kantaa siihen, mikä merkitys K:n menettelylle oli annettava arvioitaessa A:n vastuuta. Tapaus oli myös oikeudellisesti tulkinnanvarainen, koska koiran omistajan huolellisuusvelvollisuuden rikkomisesta tämän kaltaisissa tapauksissa ei ollut aikaisempaa korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöä. Vielä A on todennut, että syytteen teonkuvaus ei ollut koskenut sitä menettelyä, minkä käräjäoikeus oli lukenut A:n syyksi. a) Arvioi lain ja tenttikirjan (Oikeudenkäynti III) pohjalta käräjäoikeuden ratkaisua syytesidonnaisuuden kannalta! (5 p.) b) Tarkastele lain ja luentojen pohjalta A:n oikeutta saada valituksensa hovioikeuden käsiteltäväksi täystutkintaisessa menettelyssä! (5 p.) 5. Henkilötodistajien avulla tapahtuva todistelu on keskeisessä asemassa sekä esitutkinnassa että oikeudenkäynnissä. Miten henkilötodistajien todistamisvelvollisuus esitutkinnassa eroaa todistamisvelvollisuudesta oikeudenkäynnissä? Mitä muutoksia uusi esitutkintalainsäädäntö tuo tähän? (Viljasen luennot) (10 p.) Tuomioistuinten vakinaisuus? (Jokela, Oikeudenkäynti I) (10 p.) 2. Ulosoton keskeiset periaatteet? (Linna, Ulosottokaaren pääkohdat) (10 p.) 3. Syyttämispyynnön tekeminen? (Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) 4. Kanteen merkitys ja sisältö? (Oikeudenkäynti II) (10 p.) 5. Oikeustapaus (10 p.) Anna, Else ja Lasse kertoivat käräjäoikeudelle jättämässään haastehakemuksessa, että heidän äitinsä Helmi oli allekirjoittamallaan lahjakirjalla lahjoittanut pojalleen ja kantajien veljelle Erkille eräät asunto-osakkeet. Lahjakirjassa ei ollut ennakkoperinnön luonteen kumoavaa mainintaa, joten kyseessä oli ennakkoperintö. Kun Helmi oli kuollut , kantajat eivät olleet voineet saada lakiosiaan pesässä jäljellä olleesta omaisuudesta. Sen vuoksi he vaativat, että Erkki velvoitetaan suorittamaan heille kullekin lakiosan täydennystä euroa lainmukaisine korkoineen. Erkki on häneltä pyydetyssä kirjallisessa vastauksessaan vastustanut kannetta ja vaatinut sen hylkäämistä, koska olosuhteisiin katsoen oli otaksuttava Helmin tarkoittaneen lahjan muuksi kuin ennakkoperinnöksi.

14 Erkin lausuman johdosta kantajat ovat heiltä pyydetyssä kirjallisessa lausumassa vedonneet lisäksi siihen, että Helmi oli ilmeisesti tarkoittanut lahjoituksella suosia vastaajaa kantajien vahingoksi. Suullisen valmistelun istunnossa ja sittemmin pääkäsittelyssä kantajien avustaja Pykälä on kuitenkin ilmoittanut, että kysymyksessä ei ollut suosiolahja vaan ennakkoperintö. Erkin avustaja Leksi on uudistanut vastaajan puolesta aikaisemmin lausutun. Pääkäsittelyssä kuultiin useita todistajia, joista viimeiseksi kuultu Paavo kertoi Helmin sanoneen, ettei lahjaa ollut tarkoitettu ennakkoperinnön luonteiseksi. Pääkäsittelyn lopuksi asianosaiset puolin ja toisin vaativat korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, kantajat 3000 euroa ja vastaaja 2000 euroa lainmukaisina korkoineen. Käräjäoikeus julistamassaan tuomiossa katsoi selvitetyksi, että Helmi oli halunnut lahjoituksella suosia vastaajia kantajien kustannuksella. Helmin tarkoitus ja hänen määräyksensä lahjoituksen luonteesta kumosivat lahjoituksen ennakkoperintöluonteen. Koska kantajat olivat suullisessa valmistelussa ja sittemmin pääkäsittelyssä vedonneet ainoastaan lahjoituksen ennakkoperintöluonteeseen ja kun Helmin suosimistarkoituksen takia lahjoitus ei ollut ennakkoperintöä, käräjäoikeus hylkäsi Erkkiin kohdistetun kanteen ja velvoitti kantajat korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut vaadituilla 2000 eurolla lain mukaisine korkoineen. Kantajat ovat valittaneet käräjäoikeuden tuomiosta Calonian hovioikeuteen ja vedonneet vaihtoehtoisesti siihen, että Helmi oli antanut Erkille muunlaisen perintökaaren 7 luvun 3 :ssä tarkoitetun lahjoituksen kuin ennakkoperinnön, joka lahjoitus esti heitä saamasta Helmin jälkeen heille kuuluvia lakiosia. Valittajat ovat lausuneet, että kannetta oli käräjäoikeudessa ajettu ennakkoperintöperusteella, koska kantajien tiedossa ei ollut ollut sellaisia seikkoja, jotka olisivat muuttaneet lahjan luonteen muuksi. Tämän jälkeen kantajilla ei ollut ollut mahdollisuutta vedota todistajan pääkäsittelyn viime minuuteilla vahvistamaan seikkaan. Sen vuoksi kantajat ovat vaatineet käräjäoikeuden tuomion kumoamista ja vastaajan velvoittamista suorittamaan heille kanteessa vaaditut määrät oikeudenkäyntikuluineen sekä lisäksi vastaajan velvoittamista korvaamaan heidän muutoksenhakukulunsa 1000 euroa lain mukaisine korkoineen. Erkki on vastauksessaan vaatinut käräjäoikeuden tuomion pysyttämistä ja kantajien velvoittamista korvaamaan hänen vastauskulunsa hovioikeudessa 500 eurolla lain mukaisine korkoineen. Tarkastele ensin esseemuodossa lain, luentojen ja tenttikirjan (Oikeudenkäynti III) pohjalta tapauksen prosessuaalisia ongelmia, kuten a) kantajien väittämistaakkaa (vetoamisvelvollisuutta) asiassa ja b) kantajien oikeutta saada valituksensa hovioikeuden käsiteltäväksi. c) Laadi lopuksi hovioikeuden perusteltu ratkaisu valituksen johdosta! Pääkäsittelyn välittömyys käräjäoikeudessa? (Jokela, Oikeudenkäynti I) (10 p.) 2. Ulosottomiehen oikeus käyttää voimakeinoja? (Linna, Ulosottokaaren pääkohdat) (10 p.) 3. Oikeustapaus (10 p.) a) Kverulantti katsoo Calonian käräjäoikeudessa vireille panemassaan kanteessa, että Happo on aiheuttanut hänelle vahinkoa ja kärsimystä käsittelemällä huolimattomasti syövyttäviä happoja. Haastehakemuksessaan Kverulantti on vaatinut korvausta menetetystä työansiosta väliseltä ajalta euroa sekä kivusta ja särystä euroa. Käräjäoikeus on tutkinut kummankin vaatimuksen tuomiossa, joka saa lainvoiman. Kverulantti saapuu tämän jälkeen Mokan toimistoon ja ilmoittaa haluavansa vielä Hapolta lisäkorvausta samasta syystä aiheutuneesta työansion menetyksestä ainakin joulukuulta Mikä on Mokan lainmukainen neuvo Kverulantille? b) Happo puolestaan on kantajana eräässä toisessa käräjäjutussa. Hän on nostanut Calonian käräjäoikeudessa kanteen Sahaa vastaan ja vaatinut tältä valmistelussa samoin kuin haastehakemuksessakin korvausta euroa ansionmenetyksenä, joka hänelle oli aiheutunut loukattuaan itsensä Sahan epäkuntoisella ja hengenvaarallisella moottorisahalla. Toissijaisena perusteena kanteelleen Happo ilmoittaa suullisen valmistelun istunnossa sen, että hänelle oli aiheutunut kustannuksia lääkärinhoidosta parantolassa onnettomuuden jälkeen samansuuruinen summa. Pitääkö

15 valmistelua hoitavan tuomarin reagoida jo valmistelun aikana Hapon ilmoitukseen tai ryhtyä sen johdosta joihinkin toimenpiteisiin? c) Olettakaamme, että tuomari pysyy passiivisena valmistelun aikana ja että Happo muotoilee kanteensa myöhemmin pääkäsittelyssä samalla tavoin kuin suullisen valmistelun istunnossakin. Saha on kiistänyt Hapon vaatimukset kokonaisuudessaan perusteettomina. Käräjäoikeuden tuomiossa Saha velvoitetaan maksamaan Hapolle kaikkiaan euroa onnettomuuden johdosta. Saha ei kuitenkaan tyydy tuomioon, vaan valittaa siitä asianmukaisesti hovioikeuteen. Tehtävänäsi hovioikeuden esittelijänä on laatia ratkaisuehdotus asiassa! Tarkastele esillä olevia prosessuaalisia ongelmia kohdittain ensin esseemuodossa lain, tenttikirjallisuuden (Oikeudenkäynti II ja Oikeudenkäynti III) ja luentojen pohjalta. Vastaa sen jälkeen asianomaisessa kohdassa esitettyyn kysymykseen tai tee siinä pyydetty ratkaisu! 4. Mitä todistusoikeudessa tarkoitetaan: a) Vapaalla todistusten harkinnalla b) Legaalisella presumtiolla c) Notorisuudella? (Jokela, Oikeudenkäynti III) (10 p.) 5. Muodollinen prosessinjohto rikosasian pääkäsittelyssä? (Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) Asianosaisen totuusvelvollisuus oikeudenkäynnissä? (Jokela, Oikeudenkäynti I) (10 p.) 2. Kanteenmuutoskiellon sisältö ja merkitys? (Jokela Oikeudenkäynti II) (10 p.) 3. Pääkäsittelyn lykkääminen riita-asiassa? (Jokela, Oikeudenkäynti III). (10 p.) 4. Mitä tarkoitetaan passiivirekisteröinnillä ulosotossa, miten kyseinen rekisteröinti toimitetaan ja mitkä ovat sen vaikutukset? (Linna, Ulosottokaaren pääkohdat) (10 p.) 5. Oikeustapaus (10p.) Syyttäjä vaati Calonian käräjäoikeudessa eilen pidetyssä pääkäsittelyssä A:n tuomitsemista rangaistukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyte perustui siihen, että A oli vastaavana päivystävänä lääkärinä Turun keskussairaalassa laiminlyönyt pitää sairaalan päivystyspoliklinikalla riittävän kauan tarkkailtavana potilasta, jolla oli merkkejä siitä, että tämä oli saanut iskun takaraivoonsa. Tällöin oli ollut riski siitä, että potilas oli saanut kallo- ja aivovammoja. Joitakin tunteja sairaalan jätettyään potilas oli kuollut poliisiputkassa. A oli esitutkinnassa kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Syyttäjä oli kuitenkin katsonut, että juttu voitiin tutkia ja ratkaista A:n poissaolosta huolimatta. Käräjäoikeus oli kutsunut A:n pääkäsittelyyn ilmoituksin, että A voi saapua istuntoon vastaamaan syyttäjän vaatimuksiin, mutta että hänen läsnäolonsa istunnossa ei ollut välttämätöntä, vaan että juttu voitiin tutkia ja ratkaista hänen poissa ollessaankin, jolloin rangaistukseksi voitiin tuomita vain sakkoa. Haastehakemuksen johdosta antamassaan kirjallisessa lausumassa A oli kiistänyt rangaistusvaatimuksen ja pyytänyt pääkäsittelyn siirtämistä, koska hän ei erään yliopistollisen kurssin vuoksi voinut olla läsnä pääkäsittelyssä haastehakemuksessa ilmoitettuna päivänä. Käräjäoikeus ei siirtänyt eikä lykännyt pääkäsittelyä, vaan totesi päätöksellään, ettei A:n esittämä syy muodostanut laillista estettä. Syytteensä toteen näyttämiseksi syyttäjä kuulustutti jutussa 12 todistajaa, jotka kertoivat muun muassa potilaan vammoista ja tilasta sekä A:n toiminnasta ja sen lääketieteellisestä arvioinnista. Lisäksi syyttäjä jätti oikeudelle

16 kirjallisina todisteina useita asiakirjoja, jotka koskivat potilaan tilaa päivystyspoliklinikalle saavuttaessa ja myöhempää kuolinsyytä. Käräjäoikeus katsoi A:n syyllistyneen syytteenalaiseen rikokseen. Käräjäoikeus totesi, että potilas oli kuollut joitakin tunteja sen jälkeen kun hänet oli A:n päätöksellä poistettu sairaalasta. Kuolema oli aiheutunut päässä olleesta vammasta, joka oli syntynyt noin kuusi tuntia ennen kuin hänet oli viety sairaalaan. Käräjäoikeus katsoi A:n menetelleen moitittavasti siinä, että hän ei ollut pitänyt potilasta riittävän kauan paikalla selvittääkseen, johtuivatko tässä ilmenneet oireet kallo- ja aivovammasta. Sen vuoksi käräjäoikeus tuomitsi A:n rikoslain 40 luvun 10 :n nojalla tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkorangaistukseen. A) Arvioi käräjäoikeuden menettelyn oikeellisuutta lain, tenttikirjan (Rikosprosessi) ja luentojen pohjalta! (5 p.) B) Selvitä vielä erikseen lain, tenttikirjan (Rikosprosessi) ja luentojen pohjalta lyhyesti perustellen mahdollisuudet kyseisen jutun käsittelemisen kirjallisessa menettelyssä! (5 p.) Vastauksen enimmäispituus yhteensä 2 sivua Tuomioistuinten riippumattomuus? (Jokela, Oikeudenkäynti I) (10 p.) 2. Asianomistajan syyteoikeus? (Jokela, Oikeudenkäynti II) (10 p.) 3. Millaisia keinoja on käytettävissä todistajien ja muiden oikeudenkäynnissä kuultavien suojaamiseksi? (Oikeudenkäynti III) (10 p.) 4. Velallisen tietojenantovelvollisuus ulosotossa? (Linna) (10 p.) 5. Käräjäoikeudessa pidettävän pääkäsittelyn peruuttaminen rikosasioissa? (Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) Todistelun välittömyys oikeudenkäynnissä? Kerro myös, missä tapauksissa todistelun välittömyydestä voidaan poiketa. (Jokela, Oikeudenkäynti I) (10 p.) 2. Haastehakemuksen täydentäminen riita-asiassa? (Jokela Oikeudenkäynti II) (10 p.) 3. Tuomioistuimen muodollinen prosessinjohto ja kurinpitovalta rikosasioissa? (Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) 4. Saatavien valvonta ja selvittäminen sekä konkurssipesään kuuluvan omaisuuden rahaksimuutto uudessa konkurssimenettelyssä? (Konkurssilaki, hallituksen lakiesitys ja luennot) (10 p.) 5. Oikeustapaus (10 p.) seuraavalla sivulla Käräjäoikeuden pääkäsittelyn lykkääminen rikosasiossa? (Antti Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) 2. Määräämisperiaate ja käsittelymenetelmä dispositiivisissa riita-asioissa? (Jokela, Oikeudenkäynti I) (10 p.)

17 3. Selosta yksityiskohtaisesti perustellen mitä haastehakemuksen tulee sisältää? (Jokela, Oikeudenkäynti II) (10 p.) 4. Todistajan vaitiolovelvollisuus ja vaitiolo-oikeus? (Oikeudenkäynti III) (10 p.) 5. Konkurssimenettelyn pääpiirteittäinen kulku? (Konkurssilaki, hallituksen lakiesitys ja luennot) (10 p.) Syytteen tarkistaminen? 2. Korkein oikeus? 3. Prosessinedellytyskysymysten käsittely? 4. Todistajan käsite ja kelpoisuus? 5. Ulosottoasian vireillepano? Rikosjutun asiaesittely käräjäoikeudessa? (Antti Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) 2. Kontradiktorisen periaatteen sisältö ja kehittyminen? (Jokela, Oikeudenkäynti I) (10 p.) 3. Kumulaation merkitys ja sääntely? (Jokela, Oikeudenkäynti II) (10 p.) 4. Prekluusion tarkoitus? (Oikeudenkäynti III) (10 p.) 5. Oikeustapaus (10 p.): Käräjäoikeus katsoi virallisen syyttäjän syytteestä selvitetyksi, että A oli Turussa yrittänyt anastaa tavaraa asunto-osakeyhtiö X:n kellarista yrittäen murtaa raudalla rikki kellarin ovea, mutta tullut paikalla häirityksi. Ovi oli vaurioitunut. A kiisti syytteen. Hän kiisti edes olleensa tekopaikalla. Käräjäoikeus perusti syyksilukemisen luotettavana pitämäänsä todistaja Y:n kertomukseen, jonka mukaan Y oli kuultuaan asuntoosakekyhtiö X:n käytävästä ääniä ja mentyään paikalle katsomaan nähnyt siellä A:n käytävässä. Käytävän ovessa oli ollut murtojälkiä ja Y oli löytänyt myöskin murtoesineen paikalta. Käräjäoikeus tuomitsi A:n rikoslain 28 luvun 1 :n ja 5 luvun 1 :n nojalla varkauden yrityksestä sekä eräästä muusta hänen syykseen luetusta rikoksesta 30 päivän yhteiseen vankeusrangaistukseen. A valitti käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen. Hän kiisti syyllistyneensä käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan tekoon ja vaati syytteen hylkäämistä sillä perusteella, että todistaja Y:n kertomus ei ollut luotettava. A:n mielestä Y:n kertomuksen teki epäluotettavaksi se, että Y oli tehnyt poliisille aikanaan ilmoituksen, jonka mukaan A olisi murtautunut asunto-osakeyhtiö X:ssä olleeseen työmaakoppiin ja kantanut käsissään työkaluja. Poliisitutkinnassa oli todettu, ettei työmaakoppiin ollut murtauduttu eikä kopista ollut hävinnyt omaisuutta. Kun työmaakoppiin

18 tunkeutumista koskeva ilmoitus osoittautua perätömäksi, oli sen tilalle esitetty väite asuntoosakeyhtiön kellarin oven vääntämisestä. Poliisi ei ollut selvittänyt tämän väitteen todenperäisyyttä. A ei vaatinut pääkäsittelyn toimittamista hovioikeudessa. Hovioikeus katsoi, että A ei ollut valituksessaan riitauttanut todistaja Y:n kertomuksen sisältöä. Kertomuksen luotettavuus oli riitautettu sellaisella perusteella, jonka merkitys oli arvioitavissa kirjallisessa menettelyssä. Hovioikeus katsoi, ettei todistaja Y:n kertomusta ollut valituksessa esitetyllä perusteella pidettävä epäluotettavana. Todistaja Y ei tehdessään poliisille ilmoitusta työmaakoppiin kohdistuneesta teosta ollut tuntenut A:ta eikä hän ollut ilmoittanut, että A olisi tuon rikoksen tekijä. Hovioikeus ratkaisi asian kirjallisessa menettelyssä ja pysytti käräjäoikeuden tuomion. Arvioi hovioikeuden menettelyn oikeellisuutta lain, luentojen ja tenttikirjan (Oikeudenkäynti I) pohjalta! (10 p.) Selvitä, a) mitkä eri syyt (funktiot) perustelevat oikeudenkäynnin julkisuutta ja b) millaisissa tilanteissa poikkeukset käsittelyjulkisuudesta ovat lain mukaan sallittuja. (Jokela Oikeudenkäynti I, luennot) (10 p.) 2. Tuomioistuimen muodolliseen prosessinjohtoon kuuluva kurinpitovalta rikosasian pääkäsittelyssä? (Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) 3. Kanteenmuutoskiellon sisältö ja merkitys? (Jokela, Oikeudenkäynti II) (10 p.) 4. Ulosoton keskeiset periaatteet? (Linna) (10 p.) 5. Oikeustapaus (10 p.) seuraavilla sivuilla Syyttäjän esteellisyys? (Jokela, Oikeudenkäynti II) (10 p) 2. Asian käsittelykieli tuomioistuimissa käsiteltävissä riita-, rikos- ja hakemusasioissa? (Jokela: Oikeudenkäynti III) (10 p) 3. Kansainvälinen maksukyvyttömyysoikeus? (HE 26/2003 vp. ja luennot) (10 p) 4. Mitä tarkoitetaan tuomioistuinten riippumattomuudella? (Jokela: Oikeudenkäynnin perusteet. Oikeudenkäynti I) (10 p) 5. Poissaoloseuraamukset asianomistajajutussa? (Jokela: Rikosprosessi, 2008) (10 p)

19 1. Todistelun välittömyys ja siitä tehdyt poikkeukset? (Jokela, Oikeudenkäynti I) 2. Mitkä ovat yksipuolisen tuomion perusteet ja käyttömahdollisuudet poissaoloseuraamuksena dispositiivisissa riita-asioissa? Selvitä myös asianosaisten käytettävissä olevat oikeussuojakeinot yksipuolista tuomiota vastaan! (Jokela: Oikeudenkäynti III) 3. Sivullisen tietojenantovelvollisuus ulosotossa? (Linna, Ulosottokaaren pääkohdat) 4. Syyttäjän vireillepaneman rikosasian jättäminen tutkimatta haastetta antamatta? (Jokela: Rikosprosessi, 2008 ) 5. Seuraamuksia koskevat rajoitukset uudessa rikosasioiden kirjallisessa menettelyssä? (Jokela: Rikosprosessi, 2008) Virkatuomarien nimittäminen? (Oikeudenkäynti I) (10 p.) 2. Asianosaisseuraanto rikosasioissa? (Oikeudenkäynti II) (10 p.) 3. Asiaesittely rikosjutun pääkäsittelyssä? (Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) 4. Suomen muutoksenhakujärjestelmä ja käytössä olevat muutoksenhakukeinot? (Oikeudenkäynti III) (10 p.) 5. Tapaus Riita-asioiden erityiset oikeuspaikat? (Oikeudenkäynti I) (10 p.) 2. Missä tapauksissa esitutkinta voidaan jättää toimittamatta? (10 p.) 3. Loppukeskustelu osana riita-asian pääkäsittelyä? (Oikeudenkäynti III) (10 p.) 4. Rikosasioiden uuden kirjallisen menettelyn edellytykset? (Rikosprosessi) (10 p.) 5. Tapaus Asianomistajan luopuminen syytteestä ja syyttämispyynnön peruuttaminen? (Jokela: Oikeudenkäynti II) (10p.) 2. Rikosasian tutkiminen ja ratkaiseminen syytetyn poissaolosta huolimatta? (Jokela: Oikeudenkäynti III) (10p.) 3. Oikeusvoiman subjektiivinen ulottuvuus? (Jokela: Oikeudenkäynti III) (10p.) 4. Asianajajan esteellisyys? (Jokela: Oikeudenkäynnin perusteet. Oikeudenkäynti I) (10p.)

20 5. Kuulemisperiaate ulosottomenettelyssä? (Linna-Leppänen: Ulosottomenettely) (10p.) Oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan erityiset kelpoisuusehdot? (Jokela: Oikeudenkäynti II) (10 p) 2. Missä tilanteessa todistelua voidaan ottaa vastaan pääkäsittelyn ulkopuolella? Mitä lisävelvoitteita siitä aiheutuu tuomioistuimelle? (Jokela: Oikeudenkäynti III) (10 p) 3. Missä järjestyksessä rikosasian ratkaisemiseen vaikuttavista kysymyksistä äänestetään tuomioistuimessa? (Jokela: Oikeudenkäynti III) (10 p) 4. a) Yhden tuomarin päätösvalta vähäisissä rikosasioissa? (OK 2:6 1) (Jokela I) (5 p) b) Rikosasian siirtäminen? (Jokela I) (5 p) 5. Virallistoimintoisuus ulosottomenettelyssä? (Linna-Leppänen) (10 p) Tuomarin aineellinen prosessinjohto riita-asian pääkäsittelyssä? (Jokela: Oikeudenkäynti III) (10 p.) 2. Osatuomio ja välituomio? (Jokela: Oikeudenkäynti III) (10 p.) 3. Selosta lyhyesti ne periaatteet ja säännöt, jotka toteuttavat rikosprosessissa syytetyn suosimisen eli favor defensionis periaatetta. (Jokela: Oikeudenkäynti I) (10 p.) 4. Kuulemisperiaate ulosotossa? (Linna Leppänen) (10 p.) 5. Puolustajan, asianomistajan avustajan ja tukihenkilön määrääminen ja määräyksen peruuttaminen? (Jokela: Oikeudenkäynti II) (10 p.) Missä tapauksissa esitutkinta voidaan jättää toimittamatta? (Jokela: Oikeudenkäynti II) (10 p.) 2. Miten pääkäsittelyn suullisuus toteutuu siviiliprosessissa ja mitä poikkeuksia siihen on? (Jokela: Oikeudenkäynti I) (10 p.) 3. Mitä ulosottomenettelyn virallistoimintoisuus käytännössä merkitsee? (Linna - Leppänen) (10 p.) 4. Muutoksenhaun tarkoitus ja tehtävä? (Jokela: Oikeudenkäynti III) (10 p.)

ON/Aineopinnot 10.10.2014

ON/Aineopinnot 10.10.2014 1 HELSINGIN YLIOPISTO YLEINEN PROSESSIOIKEUS ON/Aineopinnot 10.10.2014 Tentissä on neljä kysymystä. Jokainen tenttijä vastaa kysymyksiin 1 ja 2. Tämän lisäksi kysymykseen 3 tulee vastata, ellei sitä ole

Lisätiedot

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela HOVIOIKEUS- MENETTELY Antti Jokela TALENTUM Helsinki 2010 2., uudistettu painos 2010 Antti Jokela ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1408-4

Lisätiedot

Pyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevaan Turun hovioikeuden päätökseen.

Pyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevaan Turun hovioikeuden päätökseen. KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja valituksen kohde Turun hovioikeuden päätös Nro 588 Dnro R 04/152/26.2.2004 Anna- Liisa Yli-Kovero Asia Hakija ja valittaja Virkasuhteen purkaminen Anna-Liisa Yli-Kovero

Lisätiedot

Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET. Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti

Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET. Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti Talentum Helsinki 2009 Juridica-kirjasarjassa ilmestyneet teokset: 1. Hallintomenettelyn

Lisätiedot

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus 26.10.2007

Yleinen velvoiteoikeus 26.10.2007 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä

Lisätiedot

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

Lisätiedot

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN...

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN... AAVIA OY AAVIA OY:N VÄLIMIESMENETTELYN SÄÄNNÖT 1.1.2016 1 YLEISET... 2 1.1 SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN... 2 1.2 TOIMIVALTA... 2 1.3 SOVELLETTAVA LAKI JA MENETTELYN KIELI... 2 1.4 ASIAKIRJOJEN JA VIESTIEN TOIMITTAMINEN...

Lisätiedot

2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain mukaiset saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ja esteet? (10 p)

2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain mukaiset saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ja esteet? (10 p) TÄYTÄNTÖÖNPANO-OIKEUS Valinnainen opintojakso 28.11.2013 1) a) Ulosmittauksen varmistustoimet? (4p) b) Velalliskohtaiset helpotukset palkan ulosmittauksessa? ( 6 p) 2) Mitkä ovat velallisen yrityssaneerauslain

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Rahoitustarkastuksesta 27 päivänä kesäkuuta 2003 annetun

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 394/2011 Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa Annettu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007

MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007 Moo 1 MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007 211.0 VAKUUTETUT, VAHINKOTAPAHTUMA JA VOIMASSAOLOAIKA Vakuutetut Vakuutettuja ovat vakuutuskirjassa mainitun ajoneuvon omistaja haltija

Lisätiedot

A:ta oli käräjäoikeudessa syytetty RL 21:10:n mukaisesta vammantuottamuksesta' Syyttäjän

A:ta oli käräjäoikeudessa syytetty RL 21:10:n mukaisesta vammantuottamuksesta' Syyttäjän Lapin Yliopisto Oikeustieteiden tiedekunta Prosessioikeus PROSESSIOIKEUS ll (OAlr1104) Tentti2l-2.2OL4 Tentissä jaetaan ensin oikeustapauskysymykset eli kysymykset 1-3, joiden ratkaisemisessa saa käyttää

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (8) Kaupunginkanslia 14/2015 Oikeuspalvelut 27.02.2015 Kaupunginlakimies

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (8) Kaupunginkanslia 14/2015 Oikeuspalvelut 27.02.2015 Kaupunginlakimies Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (8) 32 Oikeudenkäynti saatavan perintää koskevassa riita-asiassa HEL 2015-002292 T 03 01 01 PK 20141591 Tuomioistuin Kantaja Vastaaja päätti nostaa kanteen saatavan perintää

Lisätiedot

A) Oikeudelliset asiakirjat. Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat

A) Oikeudelliset asiakirjat. Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat 1 FI A) Oikeudelliset asiakirjat Tiedoksiantaminen: citação- ja notificação-asiakirjat Citação-asiakirjalla (haaste) saatetaan vastaajan tietoon, että häntä koskeva asia on viety oikeuteen, ja kutsutaan

Lisätiedot

Rikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa tutkittavaksi, ellei syytettä rikoksesta ole nostanut se, jolla on siihen lain mukaan oikeus.

Rikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa tutkittavaksi, ellei syytettä rikoksesta ole nostanut se, jolla on siihen lain mukaan oikeus. 1 of 34 21/03/2011 11:51 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1997» 11.7.1997/689 11.7.1997/689 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudenkäynnistä

Lisätiedot

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto oikeuskäytännössä Helsingin

Lisätiedot

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Vakuutusehdot Voimassa 1.1.2016 alkaen Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Sisällysluettelo 1 Vakuutuksen tarkoitus 2 2 Vakuutuksen ottajat ja vakuutetut 2 3 Vakuutuskausi 2 4 Tuomioistuimet ja

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Agenda Konfliktin ratkaisuun liittyviä kysymyksiä Tuomioistuinsovittelu Yleiset tuomioistuimet Välimiesmenettelyt

Lisätiedot

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548 TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO Käräjätuomari Mikko Saleva Julistettu istunnossa Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen Asiano: 19.9.2006 R 06/548 Syyttäjä Vastaaja(t) Johtava

Lisätiedot

Kantelija on antanut hankitun selvityksen johdosta vastineensa.

Kantelija on antanut hankitun selvityksen johdosta vastineensa. PÄÄTÖS 12.11.2008 Dnro OKV/824/1/2007 1/5 ASIA VIIVÄSTYS HAASTEIDEN ANTAMISESSA KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 8.8.2007 osoittamassaan kirjoituksessa Espoon käräjäoikeuden ja Espoon kihlakunnan

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen. Asianajotoimisto Lakipalvelu Petri Sallinen Oy Malmikatu 7 A

Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen. Asianajotoimisto Lakipalvelu Petri Sallinen Oy Malmikatu 7 A LIPERIN KUNTA 10.09.20114 1 Diaantunnus LIPERIN KUNNAN SIVISTYSLAUTAKUNNALLE ASIA Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen OIKAISUVAATIMUKSEN TEKIJÄ Eila Hyvärinen, Joensuu AVUSTAJA

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Lisätiedot

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks 1. TAUSTAA Tavoitteena teollisoikeuksien myöntämisen ja käyttämisen tehostaminen Lisää teollis- ja tekijänoikeuksien

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu?

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Riidanratkaisu Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Technopolis / Amica Smarthouse 4.10.2013 AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Asianajaja Juha Ryynänen Oy LÄHTÖKOHTA SOPIMISEEN 2 PÄÄSÄÄNTÖ:

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

syyttäjille Dnro 37/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:4 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan yksityisoikeudellisen vaatimuksen ajaminen

syyttäjille Dnro 37/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:4 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan yksityisoikeudellisen vaatimuksen ajaminen YLEINEN OHJE VKS:2006:3 syyttäjille Dnro 37/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:4 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan yksityisoikeudellisen vaatimuksen ajaminen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 30/2003 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2005 10.6.2005 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Lääninhallituksen poliisiosaston päätös 31.3.2003, jolla

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 13.1.2011 Taltionumero 86 Diaarinumero 2098/2/09 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija, Jyväskylä Päätös, jota valitus koske Selostus

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1493 Diaarinumero 716/2/10 Asia Valittaja Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Asian

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 15/635 PL 24 02631 ESPOO syyttämättä jättämisestä Asianro Puhelin 029 56 21000 Fax 029 56 21022 25.5.2015 R 14/5964 Syyttämättä jätetty RAUNIO LASSE ANTERO 09.12.1957

Lisätiedot

TUOMIOISTUIMEN ÄÄNITTEEN SISÄLLÖSTÄ ANNETTAVA TIETO PYYDETYLLÄ T AVALLA

TUOMIOISTUIMEN ÄÄNITTEEN SISÄLLÖSTÄ ANNETTAVA TIETO PYYDETYLLÄ T AVALLA 28.8.2003 2207/4/02 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Terhi Arjola TUOMIOISTUIMEN ÄÄNITTEEN SISÄLLÖSTÄ ANNETTAVA TIETO PYYDETYLLÄ T AVALLA 1 KANTELU

Lisätiedot

TASA-ARVOLAIN SOVELTAMINEN OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ VUOSINA 2005 2008 SEKÄ TYÖSYRJINTÄRIKOSPYKÄLÄN SOVELTAMINEN OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ VUOSINA 2000 2008

TASA-ARVOLAIN SOVELTAMINEN OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ VUOSINA 2005 2008 SEKÄ TYÖSYRJINTÄRIKOSPYKÄLÄN SOVELTAMINEN OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ VUOSINA 2000 2008 TASA-ARVOLAIN SOVELTAMINEN OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ VUOSINA 2005 2008 SEKÄ TYÖSYRJINTÄRIKOSPYKÄLÄN SOVELTAMINEN OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ VUOSINA 2000 2008 Selvityksen laatija: Liisa Välimäki Ihmisoikeusliitto ry Helmikuu

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997 N:o 689 704. Laki. N:o 689. oikeudenkäynnistä rikosasioissa

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997 N:o 689 704. Laki. N:o 689. oikeudenkäynnistä rikosasioissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997 N:o 689 704 SISÄLLYS N:o Sivu 689 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa... 2207 690 Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta...

Lisätiedot

Asianajotoimisto Ahtola Oy hinnasto (päivitetty 05.08.2011)

Asianajotoimisto Ahtola Oy hinnasto (päivitetty 05.08.2011) Asianajotoimisto Ahtola Oy hinnasto (päivitetty 05.08.2011) Perustuntiveloitus... 1 Toimenpidelaskutus... 2 Puhelut, neuvottelut ja kirjeenvaihto... 2 Asiakirjat... 2 Yhtiöiden perustaminen ja yhtiösopimusten

Lisätiedot

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 OIKEUSAPU JA JULKINEN PUOLUSTUS B 14.2 ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009 1 Tapio Yli-Kovero Valituslupahakemus ja valitus Torikatu 27 13130 Hämeenlinna 050-61331 10.02.2010 KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen

Lisätiedot

Turvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere 23.9.2015

Turvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere 23.9.2015 Turvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere 23.9.2015 Jyrki Nikula Director, IP Legal & Trademarks Mikä on turvaamistoimi? Oikeudenkäymiskaaren 7 luku käsittelee turvaamistoimia Immateriaalioikeutta

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen

Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Yksityisoikeudellisen saatavan vanhentumisaika ja vanhentumisen katkaiseminen Kuntamarkkinat 2015 / Lakiklinikka Joonas Jännäri lakimies Tyypilliset yksityisoikeudelliset saatavat kunnissa Tyypillisiä

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

Vakuutusehto YT407 Kiinteistön oikeusturvavakuutus Voimassa 1.11.2012 alkaen.

Vakuutusehto YT407 Kiinteistön oikeusturvavakuutus Voimassa 1.11.2012 alkaen. TMH 0.2 Vakuutusehto YT407 Kiinteistön oikeusturvavakuutus Voimassa 1.11.2012 alkaen. Sisällysluettelo 1 Vakuutuksen tarkoitus 2 Vakuutetut 3 Vakuutuksen voimassaoloalue ja tuomioistuimet 4 Korvattavat

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Siviiliprosessi, vaihtoehtoiset riidanratkaisutavat ja insolvenssioikeus. 1) Prekluusio hovioikeudessa? (Jokela, hovioikeusmenettely) (10 p.

Siviiliprosessi, vaihtoehtoiset riidanratkaisutavat ja insolvenssioikeus. 1) Prekluusio hovioikeudessa? (Jokela, hovioikeusmenettely) (10 p. Siviiliprosessi, vaihtoehtoiset riidanratkaisutavat ja insolvenssioikeus Erikoistumisjaksot 25.4.2013, lakikirjatentti 1) Prekluusio hovioikeudessa? (Jokela, hovioikeusmenettely) (10 p.) 2) Konkurssiin

Lisätiedot

Tuomioistuinmaksulaki

Tuomioistuinmaksulaki Tuomioistuinmaksulaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Oikeudenkäyntimaksu ja hakemusmaksu Tämän lain mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä

Lisätiedot

Laki tavaramerkkilain muuttamisesta

Laki tavaramerkkilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995 Laki tavaramerkkilain muuttamisesta muutetaan 10 päivänä tammikuuta 1964 annetun tavaramerkkilain (7/64) 14 :n 1 momentin

Lisätiedot

TUULA LINNA PROSESSIOIKEUDEN OPPIKIRJA

TUULA LINNA PROSESSIOIKEUDEN OPPIKIRJA TUULA LINNA PROSESSIOIKEUDEN OPPIKIRJA TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Tuula Linna Kansi: Lapine Oy Sivunvalmistus: Lapine Oy ISBN 978-952-14-1899-0 BALTO print Liettua 2012

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 5299/01.02.01/2014 37 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Harju, puh. 046 877 2591 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON OIKEUSKANSLERI PÄÄTÖS Snellmaninkatu 1 A PL 20 00023 VALTIONEUVOSTO 18.8.2008 Dnro 353/1/07

VALTIONEUVOSTON OIKEUSKANSLERI PÄÄTÖS Snellmaninkatu 1 A PL 20 00023 VALTIONEUVOSTO 18.8.2008 Dnro 353/1/07 VALTIONEUVOSTON OIKEUSKANSLERI PÄÄTÖS Snellmaninkatu 1 A PL 20 00023 VALTIONEUVOSTO 18.8.2008 Dnro 353/1/07 Toimitusjohtaja Kaj Linden 9, Elephant Lane, Rotherthithe LONDON SE16 4JD ENGLAND Käräjätuomari

Lisätiedot

24.10.2012 R 121035. " 94100 Kemi I Puhelin 029 56 49900 Fax 029 56 49913. Vireille 22.8.2012. Asia Syyttäjä Vastaaja(t)

24.10.2012 R 121035.  94100 Kemi I Puhelin 029 56 49900 Fax 029 56 49913. Vireille 22.8.2012. Asia Syyttäjä Vastaaja(t) KEMI.TORNIoN TÄnfuÄoIKEUS Valtakatu 39 KUTSU ASIANoMISTAJALLE Henkilökohtainen kuuleminen Asiano: " 94100 Kemi I Puhelin 029 56 49900 Fax 029 56 49913 24.10.2012 R 121035 I I NISKAKANGAS PERTTU KALEVI

Lisätiedot

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Taloyhtiö 2015-tapahtuma 15.4.2015 Kaisu Terkki Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto Turun hovioikeus 3.3.2014 nro 308 - hallintaanotto/häätö Osakehuoneisto

Lisätiedot

11.02.2014. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1

11.02.2014. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 Etelä-Savon käräjäoikeus Tuomio 141106323 1 (6) 11.02.2014 Asianumero R 13/503 Puheenjohtaja Käräjätuornari Jukka Laine Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä Sarni Asikainen Vastaaja Asianomistaj a Kuultava Asia

Lisätiedot

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle kiinteistön lahjoittamiseen sovellettava säännöstö Maakaaren (540/1995) 4. luvun 2 :n mukaisesti kiinteistön lahjaa koskevat soveltuvin osin kiinteistön

Lisätiedot

Liite 1. SAKARI- järjestelmään sekä rikosasioiden käsittelyyn sisältyvät tiedot ja asiakirjat

Liite 1. SAKARI- järjestelmään sekä rikosasioiden käsittelyyn sisältyvät tiedot ja asiakirjat Liite 1 SAKARI- järjestelmään sekä rikosasioiden käsittelyyn sisältyvät SISÄLLYSLUETTELO SYNTYVÄT TIEDOT, ASIAKIRJAKOKONAISUUDET JA ASIAKIRJAT...2 SAKARI -JÄRJESTELMÄÄN SISÄLTYVÄT TIEDOT...2 ASIAKIRJAN

Lisätiedot

Asrnr L 15/10666 Elo / Lohjan kaupunki, vastaus

Asrnr L 15/10666 Elo / Lohjan kaupunki, vastaus 1 (7) KYMENLAAKSON KARAJAOI KEU DELLE Asrnr L 15/10666 Elo / Lohjan kaupunki, vastaus VRsrRurseN ANTAJA Lohjan kaupunki, Lohja Asiamies ja prosessiosoite Asianajaja, varatuomari Seppo Lindberg c/o Asianajotoimisto

Lisätiedot

K O R K E I N O I K E U S T U O M I O Diaarinro 1(14) S2015/88. Helsingin hovioikeuden tähän liitetty tuomio 28.11.2014 nro 2308

K O R K E I N O I K E U S T U O M I O Diaarinro 1(14) S2015/88. Helsingin hovioikeuden tähän liitetty tuomio 28.11.2014 nro 2308 K O R K E I N O I K E U S T U O M I O Diaarinro 1(14) S2015/88 Antopäivä Nro 3.5.2016 1011 MUUTOKSENHAKIJA VASTAPUOLI ASIA Valtio Tullin edustamana Jukka Joutsjoki Vahingonkorvaus RATKAISU, JOHON ON HAETTU

Lisätiedot

YRITTÄJÄ SAI PITÄÄ VARAAMANSA VERKKOTUNNUKSET Korkein hallinto-oikeus ratkaisi verkkotunnuksia (domain-nimiä) koskevan kiistan täysin yrittäjän vaatimusten mukaisesti. KHO katsoi korkeimpana oikeusasteena,

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

OSTAJAN VELVOLLISUUDET JA NIIDEN VAIKUTUS RISKINJAKOON... 313 1 Tämän luvun tutkimuskohde... 313 2 Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus...

OSTAJAN VELVOLLISUUDET JA NIIDEN VAIKUTUS RISKINJAKOON... 313 1 Tämän luvun tutkimuskohde... 313 2 Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XIII Lyhenteet... XXXI I JOHDANTO... 1 1 Tutkimuskohde... 1 2 Tutkimuskohteen valinnan perustelut... 8 3 Tutkimuksen tavoitteet ja merkitys... 10 4 Tutkimusmenetelmä

Lisätiedot

//'; ~ v ~u Ic (?L - e I L... V I 1 JUUTILAINEN KLAUS PETRI RAINER 12.3.2001-25.9.2001 HELSINKI

//'; ~ v ~u Ic (?L - e I L... V I 1 JUUTILAINEN KLAUS PETRI RAINER 12.3.2001-25.9.2001 HELSINKI ~ //'; ~ v ~u Ic (?L - e I L... V I 1 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO nro 03/5864 4/6 Os. Asiana: KÄRÄJÄOIKEUDEN KOKOONPANO 9.6.2003 R 03/1155 Puheenjohtaja käräjätuomari Tuovi Hyvärinen (C I 0 1:) t ~ Lautamiehet

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

ASIA Julkista hankintaa koskeva vastine Rakennusliike Porrokki Oy:n 4.6.2014 markkinaoikeudelle tekemän valituksen johdosta asiassa 2014/535.

ASIA Julkista hankintaa koskeva vastine Rakennusliike Porrokki Oy:n 4.6.2014 markkinaoikeudelle tekemän valituksen johdosta asiassa 2014/535. 1 (5) MARKKINAOIKEUDELLE ASIA Julkista hankintaa koskeva vastine Rakennusliike Porrokki Oy:n 4.6.2014 markkinaoikeudelle tekemän valituksen johdosta asiassa 2014/535. Vastine koskee valittajan tekemää,

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Näiden sääntöjen tavoitteena on yhdenmukaistaa ja tehostaa sovittelua ja taata sovittelun tasapuolisuus ja läpinäkyvyys.

Näiden sääntöjen tavoitteena on yhdenmukaistaa ja tehostaa sovittelua ja taata sovittelun tasapuolisuus ja läpinäkyvyys. 1(5) SOVITTELUN SÄÄNNÖT RIL Sovittelu jatkaa Rakennusalan Sovittelukamarin Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RI- Lissä vuonna 1980 aloittamaa puolueetonta rakennusalan erimielisyyksien käsittely-, sovittelu-

Lisätiedot

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijat (ValviraL 5 ; ValviraA 8 ) 1. Pysyvät asiantuntijat

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 9/2013 1 (5)

Ohje viranomaisille 9/2013 1 (5) Ohje viranomaisille 9/2013 1 (5) Jakelussa mainituille Puuttuminen tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiin alaikäisille Lainsäädäntö Tupakkalain (693/1976) 14 :n perusteella Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

11.6.2010. ITÄ-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 1 TUOMIO 10/423. Asiana: R 09/404

11.6.2010. ITÄ-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 1 TUOMIO 10/423. Asiana: R 09/404 ITÄ-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 1 Laamanni Lars Karlsson Käräjätuomari Vesa Komulainen Käräjätuomari Mikael Selander Sihteeri käräjätuomari Petra Spring-Reiman TUOMIO 10/423 11.6.2010 Asiana: R 09/404

Lisätiedot

Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa. Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5.

Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa. Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5. Pari näkökulmaa asianajajan tehtäviin ja edunvalvontaan rikosprosessissa Asianajaja Matti Pulkamo Asianajotoimisto Pulkamo Oy 11.5.2016 Asianajaja, asiamies, avustaja? lakimies, varatuomari, asiamies,

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 15/2004 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 1/2005 14.1.2005 Asia: Virkasuhteen irtisanominen ja virantoimituksesta pidättäminen Päätös, johon haetaan oikaisua Lääninhallitus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 5299/01.02.01/2014 Kaupunginhallitus 37 19.1.2015 42 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä (Pöydälle 19.1.2015) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 11.2.2008

SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 11.2.2008 SOPIMUSOIKEUS, pakolliset aineopinnot 11.2.2008 Vastausohjeet Vastaustilaa on yksi sivu kysymyksissä nro 1 3. Tilaa ylittävää vastausta tai sellaista vastausta, jossa on riviä kohden enemmän kuin yksi

Lisätiedot

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 21 päivänä toukokuuta 1996 Asia T-148/95 W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Pysyvä osittainen työkyvyttömyys -

Lisätiedot

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetun lain (361/83) 49 :n nojalla,

Lisätiedot

mitä oikeudenkäynnissä

mitä oikeudenkäynnissä Jag vill veta Haluan tietää mitä oikeudenkäynnissä tapahtuu? www.jagvillveta.se 1 2 Brottsoffermyndigheten, 2014 Kuvitus Maria Wall Tuotanto Plakat Åströms Tryckeri AB, Uumaja 2014 Mikä oikeuden käynti

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate ANONYMISOITU PÄÄTÖS 13.10.2015 Dnro OKV/464/1/2015 1/6 ASIA Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate KIRJOITUS Kantelija on oikeuskanslerille 26.3.2015 osoittamassaan kirjoituksessa arvostellut Helsingin

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 32/2000 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 20/2001 28.3.2001 Asia Irtisanomista koskeva oikaisuvaatimus Päätös, johon haetaan oikaisua Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin välityslautakunnan nopeutettua välimiesmenettelyä koskevat säännöt

Keskuskauppakamarin välityslautakunnan nopeutettua välimiesmenettelyä koskevat säännöt Keskuskauppakamarin välityslautakunnan nopeutettua välimiesmenettelyä koskevat säännöt KESKUSKAUPPAKAMARIN VÄLITYSLAUTAKUNNAN NOPEUTETTUA VÄLIMIESMENETTELYÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT Vahvistettu Keskuskauppakamarin

Lisätiedot

Poliisin menettely asiakirjojen julkisuutta ym. koskevassa asiassa

Poliisin menettely asiakirjojen julkisuutta ym. koskevassa asiassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 23.04.2015 Dnro OKV/901/1/2014 1/7 ASIA Poliisin menettely asiakirjojen julkisuutta ym. koskevassa asiassa KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 29.4.2014 osoittamassaan kantelussa

Lisätiedot

LAKIALOITE ryhmäkannelain muuttamisesta Eduskunnalle

LAKIALOITE ryhmäkannelain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITE ryhmäkannelain muuttamisesta Eduskunnalle Aloitteen tarkoituksena on parantaa oikeusturvan saatavuutta lisäämällä ryhmäkannelakiin järjestöille oikeus ajaa kannetta määrätyn ryhmän puolesta.

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 PESÄNHOITAJAN SELONTEKO- JA TIETOJENANTOVELVOLLISUUS 1 YLEISTÄ Pesänhoitajan on informoitava velkojia pesän realisointitilanteesta ja muista kussakin

Lisätiedot