1. Mitä tarkoitetaan kanteenmuutoskiellolla, ja minkälaisista poikkeuksista tähän pääsääntöön säädetään oikeudenkäymiskaaressa?

Transkriptio

1 PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet Jokainen vastaus eri arkille, palautus eri pinoihin. Jokaiseen kysymykseen on jätettävä vastauspaperi nimellä ja opiskelijanumerolla. Vastauksen pituus enintään 2 sivua/kysymys, paitsi kysymys n:o 1, jossa vastaus enintään 3 sivua. 1. Mitä tarkoitetaan kanteenmuutoskiellolla, ja minkälaisista poikkeuksista tähän pääsääntöön säädetään oikeudenkäymiskaaressa? (10 p) 2. Tuomioistuimen prosessinjohto rikosasian pääkäsittelyssä? (10 p) 3. Esitutkintatoimenpiteiden siirtäminen ja esitutkinnan keskeyttäminen sekä näiden toimenpiteiden merkitys asianomistajan oikeuksien kannalta? (10 p) 4. Konkurssin raukeaminen ja julkisselvitys (10 p) 5. Oikeustapaus: seuraavalla sivulla (10 p) Tapaustehtävän liite: ote ratkaisusta KKO 2005:59 Vastausten tarkastajat: 1 Anna Hurmerinta, 2 Tuuli Hong, 3 Pekka Viljanen, 4 ja 5 Tuomas Hupli

2 PROSESSIOIKEUS Oikeudenalojen perusteet, tentti , oikeustapaus: Helen ja Hessu on tuomittu avioeroon jo pari vuotta sitten. Heidän yhteiset lapsensa Noel ja Joel ovat käräjäoikeuden päätöksen perusteella yhteishuollossa, asuvat Helenin luona ja heillä on ns. normaali tapaamisoikeus isäänsä Hessua kohtaan. Näissä oloissa kaikkien elämä sujui ilman kummempia kähinöitä aina maaliskuulle 2014 saakka, jonka jälkeen Helen ei ole halunnut erityisemmin myötävaikuttaa lasten ja isän tapaamisten toteutumiseen. Joitain tapaamiskertoja on peruuntunut kokonaan, koska lapset eivät ole saapuneet tavanomaiseen noutopaikkaan. Helenin mukaan Hessu keskittyy aivan liikaa uuteen naisystäväänsä Jennifer Hatred Huittiseen, mikä Helenin mukaan nakertaa Hessun luotettavuutta kaikin puolin. Muutamat vapaamuotoiset keskustelut Hessun ja Helenin välillä eivät ole auttaneet, vaan lasten ja isän väliset tapaamiset harventuivat syksyn 2014 kuluessa entisestään. Niinpä Hessu päätti ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin panemalla Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa vireille hakemuksen, jossa hän vaatii, että Helenille asetetaan uhkasakko tapaamisoikeutta koskevan päätöksen toteutumiseksi ja että Helen velvoitetaan korvaamaan Hessun oikeudenkäyntikulut. Vastauksessaan Helen on vaatinut hakemuksen hylkäämistä ja että Hessu velvoitetaan korvaamaan Helenin oikeudenkäyntikulut. Jutulle määrätyt valmisteluistunto ja pääkäsittely toimitetaan parin viikon kuluttua. Hessua on kuitenkin alkanut kaduttaa koko oikeudenkäynti. Asia on ikävä varsinkin lapsille, mutta myös vanhemmille, kun tällaiset riidathan voitaisiin sivistyneiden ihmisten välillä hoitaa pois tuomioistuimen ulkopuolellakin. Lisäksi juttu käy kalliiksi, koska sekä Hessu että Helen käyttävät tunnettuja, perheriitoihin erikoistuneita asianajajia, joiden taksat eivät ole pienimmästä päästä. Helen on puolestaan ilmoittanut, että hän vie asian tarvittaessa vaikka korkeimpaan oikeuteen ja mikäli hänelle asetetaan tässä asiassa Hessun vaatima uhkasakko, Helen tulee vaatimaan lasten huollon määräämistä yksin hänelle. Hessu pohtii nyt ennen istuntoa, voisiko hän peruuttaa hakemuksensa tai jäädä pois istunnosta, mikä osoittaisi, että hän ajattelee lasten parasta. Toisaalta Hessun mielestä hän ei ole aiheuttanut riitaa, vaan on ainoastaan vaatinut voimassaolevan huolto- ja tapaamispäätöksen toteutumista. Näine ongelmineen Hessu pyytää perusteltua kantaasi jutun prosessioikeudellisiin ongelmiin, etenkin seuraaviin kysymyksiin: a) Onko asia dispositiivinen vai indispositiivinen ja millä perusteilla tämä kysymys ratkeaa? b) Millaisia seurauksia olisi hakemuksen peruuttamisesta tai siitä, että Hessu jää pois istunnosta (ratkaistaanko juttu peruutuksesta tai poissaolosta huolimatta, jääkö Hessulle kuluvastuun riski)? KKO 2005:59 Oikeudenkäyntikulut Lapsen huolto ja tapaamisoikeus Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpano Otsikko: A oli käräjäoikeudessa vaatinut, että B:lle asetetaan uhkasakko B:n huollossa olevan lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi. A:n peruutettua

3 hakemuksensa asia jätettiin sillensä. Korkeimman oikeuden päätöksessä lausutuin perustein A velvoitettiin korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut. (Ään.) OK 21 luku 7 2 mom KKO:n perustelujen kohdat 1. 4.: 1. Käräjäoikeus on A:n peruutettua lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen jättänyt asian käsittelyn sillensä ja velvoittanut hänet oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 :n 2 momentin nojalla korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut korkoineen. Hovioikeus puolestaan on katsonut, että kysymyksessä oli oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 :ssä tarkoitettu asia ja että A oli velvollinen korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut vain, mikäli siihen oli erityinen syy. Koska hakemus ei ollut ollut perusteeton eikä erityisiä syitä ollut, asianosaiset saivat pitää heillä käräjäoikeudessa olleet kulunsa vahinkonaan. 2. B on Korkeimmassa oikeudessa vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa, koska tämän peruuttama hakemus oli ollut aiheeton. Asiassa on ensiksi kysymys siitä, minkä säännöksen perusteella oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus määräytyy ja toiseksi siitä, onko A sovellettavan säännöksen perusteella velvollinen korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut. 3. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 :n 1 momentin mukaan asianosaisen, jonka kanne jätetään tutkimatta, katsotaan hävinneen asian. Pykälän 2 momentin mukaan jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että asianosainen on peruuttanut kanteensa tai jäänyt saapumatta tuomioistuimeen, hänen on korvattava vastapuolensa kulut, jollei ole erityistä syytä määrätä korvausvelvollisuudesta toisin. 4. Sanotusta säännöksestä tai muistakaan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännöksistä ei ilmene, ettei sitä olisi sinänsä tarkoitettu sovellettavaksi myös asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu. Kysymyksessä oleva hakemus on kuitenkin koskenut tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanoa, mikä on mahdollista ilman viranomaisen myötävaikutusta. Se, että lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanohakemus tulee viime kädessä tuomioistuimen käsiteltäväksi, ei muuta asian tahdonvaltaista luonnetta. Asia ei ole siten oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 :ssä tarkoitettu asia, jossa sovinto ei ole sallittu Kukin vastaus eri arkille ja kunkin kysymyksen vastaukset eri pinoon! Jokaiseen kysymykseen on jätettävä vastauspaperi, jossa nimi ja opiskelijanumero. HUOM: Vastauksen pituus enintään 2 sivua! Paitsi kysymys 1, jonka vastaus korkeintaan 1 sivu. 1. Määrittele seuraavat käsitteet muutamalla lauseella. Vastausten yhteispituus saa olla korkeintaan yhden (1) sivun. (10 p) a. Kontradiktorinen periaate b. Prorogaatiosopimus

4 c. Vahvistuskanne d. Tuomion lainvoima 2. Todistamisvelvollisuutta koskevat rajoitukset. (10 p) 3. Vertaile rikosilmoituksen vastaanottamiskynnystä, esitutkinnan aloittamiskynnystä, syyttämiskynnystä ja tuomitsemiskynnystä. (10 p) 4. Velallisen velkavastuun helpottuminen tai vanhentuminen täytäntöönpanomenettelyissä. (10 p) 5. Oikeustapaus. Seuraavalla sivulla. (10 p) Kysymykset tarkastetaan seuraavasti: 1 Anna Hurmerinta, 2 Tuuli Hong, 3 Pekka Viljanen, 4 ja 5 Johanna Niemi

5 5 Oikeustapaus A:n kanne Espoon käräjäoikeudessa A kertoi V Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että hän oli työskennellyt V Oy:n palveluksessa lukien toistaiseksi voimassa olevan kirjallisen työsopimuksen perusteella. Työsopimuksen mukaan hänen palkkauksensa muodostui työsuhteen ensimmäisen neljän kuukauden jälkeen peruspalkasta sekä tehtyyn tulokseen perustuvasta provisiosta. A vaati, että V Oy velvoitetaan maksamaan hänelle työsopimukseen perustuvia myyntiprovisioita ajalta yhteensä euroa sekä näihin saataviin liittyviä lomakorvauksia euroa, molemmat määrät korkoineen. A nimesi talouspäällikkö Taina T:n todistajaksi provisioiden maksamatta jäämisestä. Lisäksi A vaati oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. V Oy:n vastaus V Oy vaati, että kanne hylätään. Perusteinaan yhtiö lausui, että A:n kanssa oli suullisesti sovittu, että provisioiden maksamisesta luovuttiin ja A:lle maksettiin niiden sijasta alun perin sovittua korkeampaa peruspalkkaa. Asia siirrettiin suoraan pääkäsittelyyn. Pääkäsittely A toisti aiemmin lausumansa ja myönsi, että ei ollut vaatinut provisioita kolmeen vuoteen ennen joulua A ilmoitti luopuneensa Taina T:n kuulemisesta todistajana. V Oy edustajana saapui oikeuteen oikeustieteen maisteri Juulia J. V Oy katsoi aiemmin lausumansa lisäksi, että A:n ja V Oy:n välillä oli ainakin vuoden 2001 alkuun mennessä hiljaisesti sovittu palkkausehdon muuttamisesta siten, että peruspalkkaa korotettiin ja kirjallisen työsopimuksen provisiota koskevaa ehtoa ei noudatettu. V Oy perusteli, että sopimuksen olemassaolo voidaan päätellään osapuolten toimista, kuten asiantilan pitkäaikaisesta hyväksymisestä tai yhteistoiminnassa vakiintuneesti noudatetusta menettelystä. V Oy vaati Taina T:n kuulemista todistajana siitä, että A oli hyväksynyt noudatetun käytännön. A vastusti Tainan kuulemista. Lisäksi A väitti, että Juulia J:llä ei ollut oikeutta toimia asiassa asiamiehenä käräjäoikeudessa. Juulia ilmoitti, että hänellä on asianmukainen lupa toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä. Tehtävä: Arvioi syntyneeseen tilanteeseen liittyviä prosessuaalisia kysymyksiä ja sitä, miten tilanne tästä etenee! Lainvoima riita-asiassa. (10 p) 2. Rikosasian tutkiminen ja ratkaiseminen syytetyn poissaolosta huolimatta. (10 p) 3. Esitutkinnan toimittamatta jättämisen, lopettamisen ja rajoittamisen edellytykset esitutkintalain mukaan? (10 p)

6 4. Selosta lyhyesti termit a-c. Samoin kerro lyhyesti d-kohdan pääpiirteet. [Vastaustila yhteensä 1 sivu] a) Konkurssin raukeaminen (2 p) b) Konkurssin peruuntuminen (2 p) c) Akordi (2 p) d) Maksukyvyttömyys ja sen toteen näyttäminen konkurssin perusteena. (4 p) 5 Oikeustapaus (10 p) Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa käsiteltiin alkuvuodesta seuraava oikeustapaus: Asunto-Oy Nummenkulma oli nostanut kanteen Venla V:tä vastaan ja esittänyt haastehakemuksessa seuraavaa: Asunto-Oy:n ja Venlan tekemän sopimuksen mukaan Asunto-Oy sai rakennusoikeuden Venla V:n omistamalle tontille Nummenkulma 1:113, Turku. Asunto-Oy oli rakentanut tontille rivitalon ja laatinut suunnitelmat toisen rivitalon rakentamiseksi. Venla oli kuitenkin katsonut, että Asunto-Oy oli jo käyttänyt sille sopimuksen perusteella kuuluvan rakentamisoikeuden. Asunto-Oy vaati KO:ta vahvistamaan, 1. että sille kuului kanteessa tarkemmin määritelty rakennusoikeus ja 2. että Venla V velvoitetaan sakon uhalla hakemaan rivitalolle rakennuslupaa tai ainakin myötävaikuttamaan rakennuslupa-asiassa. Venla V oli vastineessaan kiistänyt vaatimukset. Venla oli vedonnut sopimuksen tulkintaan, jonka mukaan siinä olisi luovutettu Asunto-Oy:lle vain yhden rivitalon rakentamiseen oikeuttava rakennusoikeus. KO piti asiassa pääkäsittelyn. Venla ilmoitti asuvansa nykyisin Helsingissä, minkä vuoksi asiaa ei ylipäänsä tulisi Turussa käsitellä. Pääkäsittelyssä kuultiin Asunto-Oy:n hallituksen puheenjohtajaa sekä Venlaa todistelutarkoituksessa sekä Asunto-Oy:n perustaneen ja sitä vuonna 1999 sopimusneuvotteluissa edustanutta Ulla U:ta todistajana. Pääkäsittelyssä kävi ilmi, että sen enempää Ulla U kuin Venla V eivät enää muistaneet kovin tarkoin tuolloisia tapahtumia ja ihmettelivät sitä, että näin vanhoja asioita vielä oikeudessakin käsitellään. Venla huomautti lisäksi, että ajatus hänen velvoittamisestaan myötävaikuttamaan rakennuslupa-asiaan on absurdi hänen korkean ikänsä vuoksi. Muutenkaan tuomioistuin ei voi pakottaa ihmisiä tekemään tällaisia asioita. Käräjäoikeuden päätösneuvottelussa käräjätuomari Tiina T kiinnittää huomiota sinuun, joka oikeustieteen ylioppilaana olet kuuntelemassa oikeuden istuntoa. Hän esittää nyt sinulle seuraavat kysymykset ja pyytää niihin prosessioikeudellista vastausta: 1) Miten on suhtauduttava Venla V:n ilmoitukseen kotipaikan vaihdoksesta? 2) Venlan asian historiaa koskevan vastineen ja suullisen esityksen perusteella Tiinasta on alkanut vaikuttaa siltä, että kantajan vaatimus saattaisi olla vanhentunut. Tulisiko hänen hylätä kanne vanhentuneena vai mitä hänen tulisi tehdä? 3) Jos kanne päädytään hyväksymään, voidaanko tuomioon sisällyttää myötävaikutusvelvoite rakennuslupa-asiassa, ja jos niin millainen? Kukin vastaus eri arkille! 1. Minkä edellytysten täyttyessä rikosasia voidaan ratkaista kirjallisessa menettelyssä ilman pääkäsittelyn pitämistä? (10 p.)

7 2. (10 p.) Ystäväsi Ylva Yrttimaa on perustanut pienen yrityksen, ja toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Taloudellisesti yritys on juuri ja juuri pinnalla, mutta toiminta näyttää kehittyvän suotuisasti. Koska kysymys on asiakaspalvelusta elintarvikealalla, yrityksessä sattuu ja tapahtuu. Tavarantoimittajien kanssa on ollut erimielisyyksiä, ja muutama asiakas on jättänyt laskunsa maksamatta. Asiakkaat ovat myös näpistelleet. Ikävin tapaus oli, kun muuan asiakas läimäytti Ylvaa. Näin ollen Ylva on joutunut tekemisiin myös oikeusjärjestyksen kanssa. Koska olet oikeustieteen opiskelija, Ylva tiedustelee sinulta seuraavia seikkoja: a) Voisitko ystävällisesti ottaa hoitaaksesi yllä kerrottujen asioiden käsittelyn tuomioistuimissa ja poliisissa? b) Ylvan liikkeen naapurustossa on Lasse L:n ns. Lakiasiaintoimisto. Ylva haluaa tietää, onko tämä luotettava toimisto. c) Jos Ylva kääntyy Lassen puoleen, mutta asiat eivät suju niin kuin pitäisi, mitä Ylva voi tehdä? d) Ylvan yrityksen tuotto on toistaiseksi jäänyt varsin pieneksi. Juristien palkkiot ovat tunnetusti huikeita. Mitä mahdollisuuksia Ylvalla on saada edullista oikeusapua? e) Jos asiat menevät oikeuteen, onko Ylvalla oltava oikeudenkäynnissä juristi? Millaisia laskuja tästä voi tulla? 3. (10 p.) Määrittele lyhyesti seuraavat konkurssioikeuden käsitteet (vastaustila yhteensä korkeintaan 1 sivu): a) Velkojien tasavertaisuuden periaate b) Oletussäännöt c) Jälkivalvonta d) Konkurssiasiamies e) Universaaliperiaate 4. Todistustaakka riita-asioissa (10 p) 5. Oikeustapaus (10 p). Miesasia-aktivisti Jukka Pakkassalo ilmoittautui syyskuussa Naisten Lenkki juoksutapahtumaan. Juoksutapahtuma järjestettiin Turussa lokakuussa Tapahtuman järjestäjän Suomen Juoksut Oy:n puolesta toimitusjohtaja Virve Kantosuo ilmoitti, että Naisten Lenkki tapahtumaan voivat osallistua vain naiset. Pakkassalo pyysi vastauksen kirjallisena ja hän sai sen. Pakkassalo nosti kanteen Suomen Juoksut Oy:tä vastaan Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa ja vaati käräjäoikeutta oikeuttamaan hänet osallistumaan juoksutapahtumaan tasa-arvolain 8e :n perusteella. KäO pyysi Suomen Juoksut Oy:ltä vastineen, ja vastineessa Oy kiisti käräjäoikeuden toimivallan sekä kanteen. Toimivallan kiistämisen perusteeksi Oy ilmoitti, että kyseessä on valtakunnallinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. KäO kutsui asianosaiset valmistelun istuntoon, johon Pakkassalo saapui itse ja Oy toimitusjohtaja Kantosuon edustamana. Istunnossa Ryti toisti haastehakemuksessa esittämänsä vaatimuksen saada osallistua juoksutapahtumaan sekä vaati lisäksi hyvitystä 4000 tasa-arvolain vastaisesta syrjinnästä ja oikeudenkäymiskulujensa korvaamista 500.

8 Lisäksi Pakkassalo ilmoitti, että hänen vaatimuksensa tulee hyväksyä senkin vuoksi, että toiminta on Euroopan Unionin palveluista annetun direktiivin vastaista sukupuolisyrjintää. Naisten Kuntosali Oy vastusti uusien vaatimusten käsittelemistä ylipäätään ja huomautti, että Euroopan Unionin direktiivin vetäminen hihasta on laitonta ja tekee vastaamisen kanteeseen täysin mahdottomaksi. Oletetaan, että KäO päätyy käsittelemään asian ja hyväksyy Pakkassalon esittämät vaatimukset. Käräjäoikeuden tuomio annettiin eikä siihen haettu muutosta. Pakkassalo haluaa osallistua juoksuun jälleen vuonna Jälleen hänen pyyntönsä evätään. Pakkassalo kääntyy tuohtuneena puoleesi ja pyytää sinua laittamaan vireille uuden kanteen. Hän myös ihmettelee, miten käräjäoikeus saattoi viivytellä asian käsittelyn kanssa niin, että tapahtumaan osallistuminen oli jo myöhäistä. Tarkastele tapauksessa esiin tulevia prosessioikeudellisia ongelmia: 1) Miten suhtaudut Oy:n väitteeseen käräjäoikeuden toimivallasta? 2) Miten käräjäoikeuden tulee menetellä valmistelun istunnossa esitettyjen vaatimusten suhteen? 3) Miten arvioit tilannetta nyt? Mikä on KäO:n tuomion merkitys tulevia tapahtumia ajatellen? Mitä oikeussuojakeinoja Pakkassalolla on käytettävissään? Kysymykset tarkastetaan seuraavasti: 1 Tuuli Hong, 4 Anna Hurmerinta 2,3 ja 5 Johanna Niemi Kysymyksen 5 liite. Kysymyksessä mainitaan seuraavat aineellisoikeudelliset säännökset. Niitä ei suoranaisesti tarvita tapauksen ratkaisemisessa (kysymyksessä tulee arvioida prosessuaalisia seikkoja), mutta ne voivat olla avuksi tilanteen hahmottamisessa. Tasa-arvolaki 8 e ( /1023) Syrjintä tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa Tavaroiden tai palvelujen tarjoajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos henkilö asetetaan julkisella tai yksityisellä sektorilla yleisesti saatavilla olevien tavaroiden ja palvelujen tarjonnassa sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan tai häntä muutoin kohdellaan 7 :ssä tarkoitetulla tavalla. Tavaroiden ja palvelujen tarjoaminen yksinomaan tai pääasiallisesti toisen sukupuolen edustajille on kuitenkin sallittua, jos se on perusteltua oikeutetun tavoitteen saavuttamiseksi ja tähän tavoitteeseen pyritään asianmukaisin ja tarpeellisin keinoin. Direktiivi 2004/113 miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla. 4 artikla Yhdenvertaisen kohtelun periaate 1. Tässä direktiivissä miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelunperiaatteella tarkoitetaan, että a) sukupuoleen perustuvaa välitöntä syrjintää ei esiinny, ei myöskään raskaudesta tai äitiydestä johtuvaa naisten epäedullisempaa kohtelua;

9 b) sukupuoleen perustuvaa välillistä syrjintää ei esiinny. 5. Tämä direktiivi ei estä erilaista kohtelua, jos tavaroiden tai palvelujen tarjoaminen yksinomaan tai pääasiallisesti toisen sukupuolen edustajille on perusteltua oikeutetun tavoitteen saavuttamiseksi ja tähän tavoitteeseen pyritään asianmukaisin ja tarpeellisin keinoin Mitä väittämistaakalla tarkoitetaan sekä mitä etuja ja haittoja siitä on? (10 p.) (Luennot) 2. Mitä tarkoitetaan tunnustamisella ja mikä on sen merkitys todisteena? (10 p.) (Jokela, Oikeudenkäynti III) 3. Loppukeskustelu rikosprosessissa? (10 p.) (Jokela, Rikosprosessi) 4. Asiallinen toimivalta on yksi Jokelan mainitsemista tuomioistuinten toimivaltaa koskevista toimivaltatyypeistä. a) Mitä muita toimivaltatyyppejä Jokela mainitsee? Selosta niiden merkitys lyhyesti. (5 p.) b) Mitä juttutyyppejä on asiallisella perusteella jaettu yleisten tuomioistuinten välillä? (5 p.) (Jokela, Oikeudenkäynti I) (10 p) 5. Syyttäjä asianomistajan yksityisoikeudellisten vaatimusten ajajana? (Jokela, Oikeudenkäynti II) (10 p.) Ulosottoasian vireilläolon päättyminen? (Linna, Ulosottokaaren pääkohdat) (10 p.) 2. Mitä tarkoitetaan prekluusiolla ja mihin prekluusio kohdistuu? (luennot) (10 p.) 3. Mitä tarkoitetaan tuomion lainvoimaisuudella ja milloin tuomioistuimen antama ratkaisu tulee lainvoimaiseksi? (Jokela, Oikeudenkäynti III) (10 p.) 4. Rikosasian pääkäsittelyn peruuttaminen? (Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) 5. Syytesidonnaisuus? (Jokela, Oikeudenkäynti III) (10 p.)

10 Kerro lyhyesti, mikä on vastapuolen kuulemisen periaate ja pohdi sen jälkeen, miten se toteutuu vangitsemisoikeudenkäynnissä. (Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) 2. Asianomistajan syyteoikeus? (Jokela, Oikeudenkäynti II) (10 p.) 3. Todistelun välittömyys? (Jokela, Oikeudenkäynnin perusteet) (10 p.) 4. Väittämistaakka riita-asioissa? (Jokela, Oikeudenkäynti III) (10 p.) 5. Muodollinen prosessinjohto rikosasian pääkäsittelyssä? (Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) Mitä hallituksen esityksen (26/2003) mukaan tavoiteltiin uuden konkurssilainsäädännön uudistamisella? (10 p.) 2. Vaatimistaakka ja väittämistaakka riita-asioissa? (Jokela, Oikeudenkäynti III) (10 p.) 3. Todistelun välittömyys? (Jokela, Oikeudenkäynti I) (10 p.) 4. Rikosprosessilain (ROL 2 luku) mukaisen oikeudenkäyntiavustajan määrääminen asianomistajalle? (Jokela, Oikeudenkäynti II) (10 p.) 5. Esitutkinnan toimittamatta jättäminen, lopettaminen ja rajoittaminen uuden esitutkintalain (805/2011) mukaan? (10 p.) Määräämisperiaate ja käsittelymenetelmä dispositiivisissa riita-asioissa. (Jokela, OikeudenkäyntiI)(10p.) 2. Todistajan vaitiolovelvollisuus ja -oikeus. (Jokela, Oikeudenkäynti III) (10 p.) 3. Velallisen asema konkurssissa? (Konkurssilaki, hallituksen lakiesitys ja luennot) (10 p.) 4. Oikeustapaus (10 p.) Hanna, Iida ja Kalle ovat haastaneet veljensä Heikin oikeuteen. Käräjäoikeudelle toimittamassaan haastehakemuksessa kantajat ovat lausuneet, että heidän vanhempansa Juho ja Hilma olivat myyneet Aittaniemi-nimisen tilan Heikille euron kauppahinnasta. Kauppakirjan mukaan kauppahinta tuli suorittaa siten, että ostaja maksoi sisarilleen Hannalle ja Iidalle kummallekin euroa ja otti vastattavakseen Osuuspankkiin olevasta metsänparannuslainan jäännöspääomasta euroa ja suoritti kauppahinnan jäännöksen euroa myyjille annettavana elinkautisena vapaana asuntoetuna tilalla olevassa asuinrakennuksessa, johon kuului asuntona oma huone valoineen ja lämpöineen.

11 Kauppakirjan perusteella Heikille oli myönnetty lainhuuto tilaan Lainhuutoa haettaessa esitetyn verotusarvotodistuksen mukaan tilan verotusarvo vuonna 2000 oli ollut euroa. Myyjien asumisoikeuden arvoksi oli arvioitu verotusperusteiden mukaan euroa. Juho oli kuollut Hänen jälkeensä laaditun perukirjan mukaan vainajan pesän säästö oli ollut 1530 euroa kuolleen Hilman jälkeen laaditun perukirjan mukaan hänen kuolinpesässään ei ollut ollut säästöjä. Haastehakemuksen oheen liitetyn kiinteistönvälittäjä Veli Välittäjän arvion mukaan tilan nykyinen arvo laajoine metsineen ja rantoineen on vähintään euroa. Mainituilla perusteilla kantajat ovat haastehakemuksessaan katsoneet, että Aittaniemen tilan luovutusta oli pidettävä sellaisena lahjanluontoisena ennakkoperintönä ja lahjana, jolla oli tarkoitettu suosia Heikkiä muiden lakiosaan oikeutettujen perillisten vahingoksi. Sen vuoksi Hilman kuolinpesän varoihin oli lisättävä vähintään tilan puoliskon arvo euroa, jolloin kunkin kantajan lakiosa äitinsä rintaperillisenä oli 1/8 osa tästä summasta eli euroa, mitä kukin kantaja on vaatinut Heikiltä lakiosan täydennyksenä. Kantajat ilmoittavat lisäksi aikovansa kuulla Välittäjää todistajana asiassa. Heikki on häneltä pyydetyssä kirjallisessa vastineessaan vastustanut kannetta, koska kauppahinta on vastannut tilan arvoa kaupantekohetkellä. Lisäksi Heikki on vaatinut kulujensa korvaamista. Suullisen valmistelun istunnossa kantajia on edustanut asianajaja Leksiläinen. Vastaaja on saapunut itse paikalle avustajanaan varatuomari Vastus. Leksiläinen on toistanut haastehakemuksen kanteeksi asiassa ja lausunut lisäksi, että kauppakirjan mukaan myyjillä oli oikeus niin kauan kuin he elivät käyttää tilalle vuosittain maksettavat yhteismetsärahat. Hilma oli sittemmin luopumalla tästä oikeudestaan antanut Heikille euron suuruisen rahalahjan ja ennakkoperinnön. Heikki oli myös saanut tilaan kohdistuvia säännöstelykorvauksia noin euroa. Heikki oli vielä Hilman jouduttua sairaalaan nostanut hänen pankkitililtään euroa, joita Hilma ei ollut ehtinyt kuluttaa ennen kuolemaansa. Tämäkin määrä oli ennakkoperintö ja lahja, jolla oli tarkoitettu suosia Heikkiä muiden perillisten vahingoksi. Kaikki nämä määrät tuli lisätä Hilman kuolinpesän varoihin. Jos tilojen arvo vuoden 2010 alussa oli euroa tai enemmän, kunkin kantajan lakiosa oli vaaditut euroa. Sen vuoksi Leksiläinen on vaatinut Heikin velvoittamista suorittamaan kullekin päämiehelleen mainitut euroa lain mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien sekä korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa jutussa yhteensä eurolla lain mukaisine korkoineen. Vastus on vastustanut edelleen kannetta ja katsonut, että Leksiläisen vasta suullisen valmistelun istunnossa esittämät uudet vaatimukset ja perusteet sekä oikeudenkäyntikuluvaatimus ja korkovaatimukset on jätettävä tutkimatta kiellettyinä kanteen muutoksina ja joka tapauksessa liian myöhään tehtyinä. Vastus huomauttaa myös siitä, ettei Leksiläinen ole esittänyt oikeudelle asianajovaltakirjaansa. Käräjäoikeuden pääkäsittelyssä asianosaiset puolin ja toisin toistavat aikaisemmin lausumansa ja vaatimansa. Heikki asianosaisena todistelutarkoituksessa kuulusteltuna vahvistaa kantajien esittämät tapahtumatiedot tilan arvoa lukuun ottamatta oikeiksi. Tämän jälkeen kuullaan kantajien haastehakemuksessaan nimeämänä todistajana Veli Välittäjää,

12 joka vahvistaa arvionsa tilan nykyisestä euron arvosta ja katsoo tilan arvon Hilman kuolinhetkelläkin olleen ainakin euroa. Välittäjä pyytää todistajanpalkkioksi 500 euroa, jonka Leksiläinen heti myöntää oikeaksi. Vastaajan oikeudenkäyntikulujen määräksi, joita Heikki oli vaatinut jo kirjallisessa vastauksessaan, Vastus ilmoittaa euroa. 1) Arvioi ensin esseemuodossa lain ja tenttikirjan Oikeudenkäynti II pohjalta tapauksessa esiin tuotuja prosessuaalisia kysymyksiä, kuten a) Leksiläisen valtakirjan puuttumista, b) Vastuksen väitettä kielletystä kanteenmuutoksesta sekä c) prekluusiouhkaa riita-asiain valmistelussa! 2) Laadi lopuksi käräjäoikeuden perusteltu ratkaisu jutussa! Kaikkiin vaatimuksiin ja väitteisiin on kohdassa 2 annettava vastaus käräjäoikeuden perustellun päätöksen muodossa. Näiltä osin vastaukseen ei tule sisällyttää erillistä esseeselostusta. 5. Millä edellytyksillä rikosasia voidaan ratkaista pääkäsittelyä toimittamatta kirjallisessa menettelyssä? (Jokela: Rikosprosessi) (10 p) Mitä tarkoitetaan tuomioistuinten riippumattomuudella? (Jokela, Oikeudenkäynti I) (10 p.) 2. Syytetyn julkinen puolustus? (Jokela, Oikeudenkäynti II) (10 p.) 3. Minkälaisia velvoitteita voidaan panna täytäntöön ulosottokaaressa säädetyssä järjestyksessä ja minkälaiset asiakirjat kelpaavat ulosottoperusteiksi? (Linna, Ulosottokaaren pääkohdat) (10 p.) 4. Oikeustapaus (10 p.) A:ta oli käräjäoikeudessa syytetty vammantuottamuksesta sillä perusteella, että A oli suljetulla piha-alueella jättänyt pitämättä kahta koiraansa valvonnassaan siten, etteivät koirat päässeet pois piha-alueelta. Toinen koirista oli purrut A:n asuintalon kohdalla tiellä kävellyttä asianomistajaa X vammoja aiheuttaen. Käräjäoikeuden perustelujen mukaan koirat olivat olleet vapaina sisällä A:n asunnossa, jossa A ja tämän tuttava K olivat juoneet kahvia. Koirat olivat päässeet ulos asunnosta, kun K oli lähtenyt asunnosta mennäkseen tupakalle ja kun A oli ollut samaan aikaan wc:ssä. A:n ja K:n käsityksen mukaan koirat olivat päässeet asunnosta, kun K ei ollut ulos mennessään sulkenut ulko-ovea kunnolla. Käräjäoikeus katsoi A:n huolimattomuudellaan aiheuttaneen asianomistaja X:n vammat, koska A ei ollut ollut paikalla K:n poistuessa asunnosta eikä ollut siten riittävän huolellisesti varmistautunut siitä, ettei vahinkoa päässyt tapahtumaan, ja koska hän oli laiminlyönyt velvollisuuden ohjeistaa

13 vieraitaan riittävästi asunnon ulko-oven kunnollisesta sulkemisesta. Sen vuoksi käräjäoikeus tuomitsi A:n järjestyslain 14 :n 3 momentin ja rikoslain 21 luvun 10 :n nojalla vammantuottamuksesta 20 päiväsakkoon ja velvoitti hänet suorittamaan vahingonkorvaukseksi asianomistaja X:lle 1 443,30 euroa korkoineen. A on valittanut hovioikeuteen ja pyytänyt asiassa jatkokäsittelylupaa, koska oli aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta. A on vaatinut, että syyte ja vahingonkorvausvaatimus hylätään. A:n näkemyksen mukaan käräjäoikeus ei ollut arvioinut A:n menettelyä normaalien tuottamussäännösten mukaisesti, vaan oli perustanut A:n rangaistus- ja korvausvastuun tosiasiassa vain koirien omistamiseen. A on katsonut, ettei käräjäoikeuden ilmeisesti hänen syykseen luetun huolimattomuuden tueksi viittaama järjestyslain säännös soveltunut lainkaan asiaan, koska tapaus ei ollut sattunut taajamassa. A:n huolimattomuutta tai varomattomuutta osoittavina seikkoina oli mainittu, että kun A ei ollut ollut paikalla K:n poistuessa asunnosta, hän ei ollut riittävän huolellisesti varmistautunut siitä, ettei vahinkoa päässyt tapahtumaan, ja että A oli laiminlyönyt velvollisuutensa ohjeistaa vieraitaan riittävästi asunnon ulko-oven huolellisesta sulkemisesta. Asiassa ei kuitenkaan ollut osoitettu sellaista A:n tekoa tai laiminlyöntiä, jonka perusteella A:n voitaisiin katsoa menetelleen tuottamuksellisesti. Käräjäoikeus ei ollut ottanut lainkaan kantaa siihen, mikä merkitys K:n menettelylle oli annettava arvioitaessa A:n vastuuta. Tapaus oli myös oikeudellisesti tulkinnanvarainen, koska koiran omistajan huolellisuusvelvollisuuden rikkomisesta tämän kaltaisissa tapauksissa ei ollut aikaisempaa korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöä. Vielä A on todennut, että syytteen teonkuvaus ei ollut koskenut sitä menettelyä, minkä käräjäoikeus oli lukenut A:n syyksi. a) Arvioi lain ja tenttikirjan (Oikeudenkäynti III) pohjalta käräjäoikeuden ratkaisua syytesidonnaisuuden kannalta! (5 p.) b) Tarkastele lain ja luentojen pohjalta A:n oikeutta saada valituksensa hovioikeuden käsiteltäväksi täystutkintaisessa menettelyssä! (5 p.) 5. Henkilötodistajien avulla tapahtuva todistelu on keskeisessä asemassa sekä esitutkinnassa että oikeudenkäynnissä. Miten henkilötodistajien todistamisvelvollisuus esitutkinnassa eroaa todistamisvelvollisuudesta oikeudenkäynnissä? Mitä muutoksia uusi esitutkintalainsäädäntö tuo tähän? (Viljasen luennot) (10 p.) Tuomioistuinten vakinaisuus? (Jokela, Oikeudenkäynti I) (10 p.) 2. Ulosoton keskeiset periaatteet? (Linna, Ulosottokaaren pääkohdat) (10 p.) 3. Syyttämispyynnön tekeminen? (Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) 4. Kanteen merkitys ja sisältö? (Oikeudenkäynti II) (10 p.) 5. Oikeustapaus (10 p.) Anna, Else ja Lasse kertoivat käräjäoikeudelle jättämässään haastehakemuksessa, että heidän äitinsä Helmi oli allekirjoittamallaan lahjakirjalla lahjoittanut pojalleen ja kantajien veljelle Erkille eräät asunto-osakkeet. Lahjakirjassa ei ollut ennakkoperinnön luonteen kumoavaa mainintaa, joten kyseessä oli ennakkoperintö. Kun Helmi oli kuollut , kantajat eivät olleet voineet saada lakiosiaan pesässä jäljellä olleesta omaisuudesta. Sen vuoksi he vaativat, että Erkki velvoitetaan suorittamaan heille kullekin lakiosan täydennystä euroa lainmukaisine korkoineen. Erkki on häneltä pyydetyssä kirjallisessa vastauksessaan vastustanut kannetta ja vaatinut sen hylkäämistä, koska olosuhteisiin katsoen oli otaksuttava Helmin tarkoittaneen lahjan muuksi kuin ennakkoperinnöksi.

14 Erkin lausuman johdosta kantajat ovat heiltä pyydetyssä kirjallisessa lausumassa vedonneet lisäksi siihen, että Helmi oli ilmeisesti tarkoittanut lahjoituksella suosia vastaajaa kantajien vahingoksi. Suullisen valmistelun istunnossa ja sittemmin pääkäsittelyssä kantajien avustaja Pykälä on kuitenkin ilmoittanut, että kysymyksessä ei ollut suosiolahja vaan ennakkoperintö. Erkin avustaja Leksi on uudistanut vastaajan puolesta aikaisemmin lausutun. Pääkäsittelyssä kuultiin useita todistajia, joista viimeiseksi kuultu Paavo kertoi Helmin sanoneen, ettei lahjaa ollut tarkoitettu ennakkoperinnön luonteiseksi. Pääkäsittelyn lopuksi asianosaiset puolin ja toisin vaativat korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, kantajat 3000 euroa ja vastaaja 2000 euroa lainmukaisina korkoineen. Käräjäoikeus julistamassaan tuomiossa katsoi selvitetyksi, että Helmi oli halunnut lahjoituksella suosia vastaajia kantajien kustannuksella. Helmin tarkoitus ja hänen määräyksensä lahjoituksen luonteesta kumosivat lahjoituksen ennakkoperintöluonteen. Koska kantajat olivat suullisessa valmistelussa ja sittemmin pääkäsittelyssä vedonneet ainoastaan lahjoituksen ennakkoperintöluonteeseen ja kun Helmin suosimistarkoituksen takia lahjoitus ei ollut ennakkoperintöä, käräjäoikeus hylkäsi Erkkiin kohdistetun kanteen ja velvoitti kantajat korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut vaadituilla 2000 eurolla lain mukaisine korkoineen. Kantajat ovat valittaneet käräjäoikeuden tuomiosta Calonian hovioikeuteen ja vedonneet vaihtoehtoisesti siihen, että Helmi oli antanut Erkille muunlaisen perintökaaren 7 luvun 3 :ssä tarkoitetun lahjoituksen kuin ennakkoperinnön, joka lahjoitus esti heitä saamasta Helmin jälkeen heille kuuluvia lakiosia. Valittajat ovat lausuneet, että kannetta oli käräjäoikeudessa ajettu ennakkoperintöperusteella, koska kantajien tiedossa ei ollut ollut sellaisia seikkoja, jotka olisivat muuttaneet lahjan luonteen muuksi. Tämän jälkeen kantajilla ei ollut ollut mahdollisuutta vedota todistajan pääkäsittelyn viime minuuteilla vahvistamaan seikkaan. Sen vuoksi kantajat ovat vaatineet käräjäoikeuden tuomion kumoamista ja vastaajan velvoittamista suorittamaan heille kanteessa vaaditut määrät oikeudenkäyntikuluineen sekä lisäksi vastaajan velvoittamista korvaamaan heidän muutoksenhakukulunsa 1000 euroa lain mukaisine korkoineen. Erkki on vastauksessaan vaatinut käräjäoikeuden tuomion pysyttämistä ja kantajien velvoittamista korvaamaan hänen vastauskulunsa hovioikeudessa 500 eurolla lain mukaisine korkoineen. Tarkastele ensin esseemuodossa lain, luentojen ja tenttikirjan (Oikeudenkäynti III) pohjalta tapauksen prosessuaalisia ongelmia, kuten a) kantajien väittämistaakkaa (vetoamisvelvollisuutta) asiassa ja b) kantajien oikeutta saada valituksensa hovioikeuden käsiteltäväksi. c) Laadi lopuksi hovioikeuden perusteltu ratkaisu valituksen johdosta! Pääkäsittelyn välittömyys käräjäoikeudessa? (Jokela, Oikeudenkäynti I) (10 p.) 2. Ulosottomiehen oikeus käyttää voimakeinoja? (Linna, Ulosottokaaren pääkohdat) (10 p.) 3. Oikeustapaus (10 p.) a) Kverulantti katsoo Calonian käräjäoikeudessa vireille panemassaan kanteessa, että Happo on aiheuttanut hänelle vahinkoa ja kärsimystä käsittelemällä huolimattomasti syövyttäviä happoja. Haastehakemuksessaan Kverulantti on vaatinut korvausta menetetystä työansiosta väliseltä ajalta euroa sekä kivusta ja särystä euroa. Käräjäoikeus on tutkinut kummankin vaatimuksen tuomiossa, joka saa lainvoiman. Kverulantti saapuu tämän jälkeen Mokan toimistoon ja ilmoittaa haluavansa vielä Hapolta lisäkorvausta samasta syystä aiheutuneesta työansion menetyksestä ainakin joulukuulta Mikä on Mokan lainmukainen neuvo Kverulantille? b) Happo puolestaan on kantajana eräässä toisessa käräjäjutussa. Hän on nostanut Calonian käräjäoikeudessa kanteen Sahaa vastaan ja vaatinut tältä valmistelussa samoin kuin haastehakemuksessakin korvausta euroa ansionmenetyksenä, joka hänelle oli aiheutunut loukattuaan itsensä Sahan epäkuntoisella ja hengenvaarallisella moottorisahalla. Toissijaisena perusteena kanteelleen Happo ilmoittaa suullisen valmistelun istunnossa sen, että hänelle oli aiheutunut kustannuksia lääkärinhoidosta parantolassa onnettomuuden jälkeen samansuuruinen summa. Pitääkö

15 valmistelua hoitavan tuomarin reagoida jo valmistelun aikana Hapon ilmoitukseen tai ryhtyä sen johdosta joihinkin toimenpiteisiin? c) Olettakaamme, että tuomari pysyy passiivisena valmistelun aikana ja että Happo muotoilee kanteensa myöhemmin pääkäsittelyssä samalla tavoin kuin suullisen valmistelun istunnossakin. Saha on kiistänyt Hapon vaatimukset kokonaisuudessaan perusteettomina. Käräjäoikeuden tuomiossa Saha velvoitetaan maksamaan Hapolle kaikkiaan euroa onnettomuuden johdosta. Saha ei kuitenkaan tyydy tuomioon, vaan valittaa siitä asianmukaisesti hovioikeuteen. Tehtävänäsi hovioikeuden esittelijänä on laatia ratkaisuehdotus asiassa! Tarkastele esillä olevia prosessuaalisia ongelmia kohdittain ensin esseemuodossa lain, tenttikirjallisuuden (Oikeudenkäynti II ja Oikeudenkäynti III) ja luentojen pohjalta. Vastaa sen jälkeen asianomaisessa kohdassa esitettyyn kysymykseen tai tee siinä pyydetty ratkaisu! 4. Mitä todistusoikeudessa tarkoitetaan: a) Vapaalla todistusten harkinnalla b) Legaalisella presumtiolla c) Notorisuudella? (Jokela, Oikeudenkäynti III) (10 p.) 5. Muodollinen prosessinjohto rikosasian pääkäsittelyssä? (Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) Asianosaisen totuusvelvollisuus oikeudenkäynnissä? (Jokela, Oikeudenkäynti I) (10 p.) 2. Kanteenmuutoskiellon sisältö ja merkitys? (Jokela Oikeudenkäynti II) (10 p.) 3. Pääkäsittelyn lykkääminen riita-asiassa? (Jokela, Oikeudenkäynti III). (10 p.) 4. Mitä tarkoitetaan passiivirekisteröinnillä ulosotossa, miten kyseinen rekisteröinti toimitetaan ja mitkä ovat sen vaikutukset? (Linna, Ulosottokaaren pääkohdat) (10 p.) 5. Oikeustapaus (10p.) Syyttäjä vaati Calonian käräjäoikeudessa eilen pidetyssä pääkäsittelyssä A:n tuomitsemista rangaistukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyte perustui siihen, että A oli vastaavana päivystävänä lääkärinä Turun keskussairaalassa laiminlyönyt pitää sairaalan päivystyspoliklinikalla riittävän kauan tarkkailtavana potilasta, jolla oli merkkejä siitä, että tämä oli saanut iskun takaraivoonsa. Tällöin oli ollut riski siitä, että potilas oli saanut kallo- ja aivovammoja. Joitakin tunteja sairaalan jätettyään potilas oli kuollut poliisiputkassa. A oli esitutkinnassa kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Syyttäjä oli kuitenkin katsonut, että juttu voitiin tutkia ja ratkaista A:n poissaolosta huolimatta. Käräjäoikeus oli kutsunut A:n pääkäsittelyyn ilmoituksin, että A voi saapua istuntoon vastaamaan syyttäjän vaatimuksiin, mutta että hänen läsnäolonsa istunnossa ei ollut välttämätöntä, vaan että juttu voitiin tutkia ja ratkaista hänen poissa ollessaankin, jolloin rangaistukseksi voitiin tuomita vain sakkoa. Haastehakemuksen johdosta antamassaan kirjallisessa lausumassa A oli kiistänyt rangaistusvaatimuksen ja pyytänyt pääkäsittelyn siirtämistä, koska hän ei erään yliopistollisen kurssin vuoksi voinut olla läsnä pääkäsittelyssä haastehakemuksessa ilmoitettuna päivänä. Käräjäoikeus ei siirtänyt eikä lykännyt pääkäsittelyä, vaan totesi päätöksellään, ettei A:n esittämä syy muodostanut laillista estettä. Syytteensä toteen näyttämiseksi syyttäjä kuulustutti jutussa 12 todistajaa, jotka kertoivat muun muassa potilaan vammoista ja tilasta sekä A:n toiminnasta ja sen lääketieteellisestä arvioinnista. Lisäksi syyttäjä jätti oikeudelle

16 kirjallisina todisteina useita asiakirjoja, jotka koskivat potilaan tilaa päivystyspoliklinikalle saavuttaessa ja myöhempää kuolinsyytä. Käräjäoikeus katsoi A:n syyllistyneen syytteenalaiseen rikokseen. Käräjäoikeus totesi, että potilas oli kuollut joitakin tunteja sen jälkeen kun hänet oli A:n päätöksellä poistettu sairaalasta. Kuolema oli aiheutunut päässä olleesta vammasta, joka oli syntynyt noin kuusi tuntia ennen kuin hänet oli viety sairaalaan. Käräjäoikeus katsoi A:n menetelleen moitittavasti siinä, että hän ei ollut pitänyt potilasta riittävän kauan paikalla selvittääkseen, johtuivatko tässä ilmenneet oireet kallo- ja aivovammasta. Sen vuoksi käräjäoikeus tuomitsi A:n rikoslain 40 luvun 10 :n nojalla tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkorangaistukseen. A) Arvioi käräjäoikeuden menettelyn oikeellisuutta lain, tenttikirjan (Rikosprosessi) ja luentojen pohjalta! (5 p.) B) Selvitä vielä erikseen lain, tenttikirjan (Rikosprosessi) ja luentojen pohjalta lyhyesti perustellen mahdollisuudet kyseisen jutun käsittelemisen kirjallisessa menettelyssä! (5 p.) Vastauksen enimmäispituus yhteensä 2 sivua Tuomioistuinten riippumattomuus? (Jokela, Oikeudenkäynti I) (10 p.) 2. Asianomistajan syyteoikeus? (Jokela, Oikeudenkäynti II) (10 p.) 3. Millaisia keinoja on käytettävissä todistajien ja muiden oikeudenkäynnissä kuultavien suojaamiseksi? (Oikeudenkäynti III) (10 p.) 4. Velallisen tietojenantovelvollisuus ulosotossa? (Linna) (10 p.) 5. Käräjäoikeudessa pidettävän pääkäsittelyn peruuttaminen rikosasioissa? (Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) Todistelun välittömyys oikeudenkäynnissä? Kerro myös, missä tapauksissa todistelun välittömyydestä voidaan poiketa. (Jokela, Oikeudenkäynti I) (10 p.) 2. Haastehakemuksen täydentäminen riita-asiassa? (Jokela Oikeudenkäynti II) (10 p.) 3. Tuomioistuimen muodollinen prosessinjohto ja kurinpitovalta rikosasioissa? (Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) 4. Saatavien valvonta ja selvittäminen sekä konkurssipesään kuuluvan omaisuuden rahaksimuutto uudessa konkurssimenettelyssä? (Konkurssilaki, hallituksen lakiesitys ja luennot) (10 p.) 5. Oikeustapaus (10 p.) seuraavalla sivulla Käräjäoikeuden pääkäsittelyn lykkääminen rikosasiossa? (Antti Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) 2. Määräämisperiaate ja käsittelymenetelmä dispositiivisissa riita-asioissa? (Jokela, Oikeudenkäynti I) (10 p.)

17 3. Selosta yksityiskohtaisesti perustellen mitä haastehakemuksen tulee sisältää? (Jokela, Oikeudenkäynti II) (10 p.) 4. Todistajan vaitiolovelvollisuus ja vaitiolo-oikeus? (Oikeudenkäynti III) (10 p.) 5. Konkurssimenettelyn pääpiirteittäinen kulku? (Konkurssilaki, hallituksen lakiesitys ja luennot) (10 p.) Syytteen tarkistaminen? 2. Korkein oikeus? 3. Prosessinedellytyskysymysten käsittely? 4. Todistajan käsite ja kelpoisuus? 5. Ulosottoasian vireillepano? Rikosjutun asiaesittely käräjäoikeudessa? (Antti Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) 2. Kontradiktorisen periaatteen sisältö ja kehittyminen? (Jokela, Oikeudenkäynti I) (10 p.) 3. Kumulaation merkitys ja sääntely? (Jokela, Oikeudenkäynti II) (10 p.) 4. Prekluusion tarkoitus? (Oikeudenkäynti III) (10 p.) 5. Oikeustapaus (10 p.): Käräjäoikeus katsoi virallisen syyttäjän syytteestä selvitetyksi, että A oli Turussa yrittänyt anastaa tavaraa asunto-osakeyhtiö X:n kellarista yrittäen murtaa raudalla rikki kellarin ovea, mutta tullut paikalla häirityksi. Ovi oli vaurioitunut. A kiisti syytteen. Hän kiisti edes olleensa tekopaikalla. Käräjäoikeus perusti syyksilukemisen luotettavana pitämäänsä todistaja Y:n kertomukseen, jonka mukaan Y oli kuultuaan asuntoosakekyhtiö X:n käytävästä ääniä ja mentyään paikalle katsomaan nähnyt siellä A:n käytävässä. Käytävän ovessa oli ollut murtojälkiä ja Y oli löytänyt myöskin murtoesineen paikalta. Käräjäoikeus tuomitsi A:n rikoslain 28 luvun 1 :n ja 5 luvun 1 :n nojalla varkauden yrityksestä sekä eräästä muusta hänen syykseen luetusta rikoksesta 30 päivän yhteiseen vankeusrangaistukseen. A valitti käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen. Hän kiisti syyllistyneensä käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan tekoon ja vaati syytteen hylkäämistä sillä perusteella, että todistaja Y:n kertomus ei ollut luotettava. A:n mielestä Y:n kertomuksen teki epäluotettavaksi se, että Y oli tehnyt poliisille aikanaan ilmoituksen, jonka mukaan A olisi murtautunut asunto-osakeyhtiö X:ssä olleeseen työmaakoppiin ja kantanut käsissään työkaluja. Poliisitutkinnassa oli todettu, ettei työmaakoppiin ollut murtauduttu eikä kopista ollut hävinnyt omaisuutta. Kun työmaakoppiin

18 tunkeutumista koskeva ilmoitus osoittautua perätömäksi, oli sen tilalle esitetty väite asuntoosakeyhtiön kellarin oven vääntämisestä. Poliisi ei ollut selvittänyt tämän väitteen todenperäisyyttä. A ei vaatinut pääkäsittelyn toimittamista hovioikeudessa. Hovioikeus katsoi, että A ei ollut valituksessaan riitauttanut todistaja Y:n kertomuksen sisältöä. Kertomuksen luotettavuus oli riitautettu sellaisella perusteella, jonka merkitys oli arvioitavissa kirjallisessa menettelyssä. Hovioikeus katsoi, ettei todistaja Y:n kertomusta ollut valituksessa esitetyllä perusteella pidettävä epäluotettavana. Todistaja Y ei tehdessään poliisille ilmoitusta työmaakoppiin kohdistuneesta teosta ollut tuntenut A:ta eikä hän ollut ilmoittanut, että A olisi tuon rikoksen tekijä. Hovioikeus ratkaisi asian kirjallisessa menettelyssä ja pysytti käräjäoikeuden tuomion. Arvioi hovioikeuden menettelyn oikeellisuutta lain, luentojen ja tenttikirjan (Oikeudenkäynti I) pohjalta! (10 p.) Selvitä, a) mitkä eri syyt (funktiot) perustelevat oikeudenkäynnin julkisuutta ja b) millaisissa tilanteissa poikkeukset käsittelyjulkisuudesta ovat lain mukaan sallittuja. (Jokela Oikeudenkäynti I, luennot) (10 p.) 2. Tuomioistuimen muodolliseen prosessinjohtoon kuuluva kurinpitovalta rikosasian pääkäsittelyssä? (Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) 3. Kanteenmuutoskiellon sisältö ja merkitys? (Jokela, Oikeudenkäynti II) (10 p.) 4. Ulosoton keskeiset periaatteet? (Linna) (10 p.) 5. Oikeustapaus (10 p.) seuraavilla sivuilla Syyttäjän esteellisyys? (Jokela, Oikeudenkäynti II) (10 p) 2. Asian käsittelykieli tuomioistuimissa käsiteltävissä riita-, rikos- ja hakemusasioissa? (Jokela: Oikeudenkäynti III) (10 p) 3. Kansainvälinen maksukyvyttömyysoikeus? (HE 26/2003 vp. ja luennot) (10 p) 4. Mitä tarkoitetaan tuomioistuinten riippumattomuudella? (Jokela: Oikeudenkäynnin perusteet. Oikeudenkäynti I) (10 p) 5. Poissaoloseuraamukset asianomistajajutussa? (Jokela: Rikosprosessi, 2008) (10 p)

19 1. Todistelun välittömyys ja siitä tehdyt poikkeukset? (Jokela, Oikeudenkäynti I) 2. Mitkä ovat yksipuolisen tuomion perusteet ja käyttömahdollisuudet poissaoloseuraamuksena dispositiivisissa riita-asioissa? Selvitä myös asianosaisten käytettävissä olevat oikeussuojakeinot yksipuolista tuomiota vastaan! (Jokela: Oikeudenkäynti III) 3. Sivullisen tietojenantovelvollisuus ulosotossa? (Linna, Ulosottokaaren pääkohdat) 4. Syyttäjän vireillepaneman rikosasian jättäminen tutkimatta haastetta antamatta? (Jokela: Rikosprosessi, 2008 ) 5. Seuraamuksia koskevat rajoitukset uudessa rikosasioiden kirjallisessa menettelyssä? (Jokela: Rikosprosessi, 2008) Virkatuomarien nimittäminen? (Oikeudenkäynti I) (10 p.) 2. Asianosaisseuraanto rikosasioissa? (Oikeudenkäynti II) (10 p.) 3. Asiaesittely rikosjutun pääkäsittelyssä? (Jokela, Rikosprosessi) (10 p.) 4. Suomen muutoksenhakujärjestelmä ja käytössä olevat muutoksenhakukeinot? (Oikeudenkäynti III) (10 p.) 5. Tapaus Riita-asioiden erityiset oikeuspaikat? (Oikeudenkäynti I) (10 p.) 2. Missä tapauksissa esitutkinta voidaan jättää toimittamatta? (10 p.) 3. Loppukeskustelu osana riita-asian pääkäsittelyä? (Oikeudenkäynti III) (10 p.) 4. Rikosasioiden uuden kirjallisen menettelyn edellytykset? (Rikosprosessi) (10 p.) 5. Tapaus Asianomistajan luopuminen syytteestä ja syyttämispyynnön peruuttaminen? (Jokela: Oikeudenkäynti II) (10p.) 2. Rikosasian tutkiminen ja ratkaiseminen syytetyn poissaolosta huolimatta? (Jokela: Oikeudenkäynti III) (10p.) 3. Oikeusvoiman subjektiivinen ulottuvuus? (Jokela: Oikeudenkäynti III) (10p.) 4. Asianajajan esteellisyys? (Jokela: Oikeudenkäynnin perusteet. Oikeudenkäynti I) (10p.)

20 5. Kuulemisperiaate ulosottomenettelyssä? (Linna-Leppänen: Ulosottomenettely) (10p.) Oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan erityiset kelpoisuusehdot? (Jokela: Oikeudenkäynti II) (10 p) 2. Missä tilanteessa todistelua voidaan ottaa vastaan pääkäsittelyn ulkopuolella? Mitä lisävelvoitteita siitä aiheutuu tuomioistuimelle? (Jokela: Oikeudenkäynti III) (10 p) 3. Missä järjestyksessä rikosasian ratkaisemiseen vaikuttavista kysymyksistä äänestetään tuomioistuimessa? (Jokela: Oikeudenkäynti III) (10 p) 4. a) Yhden tuomarin päätösvalta vähäisissä rikosasioissa? (OK 2:6 1) (Jokela I) (5 p) b) Rikosasian siirtäminen? (Jokela I) (5 p) 5. Virallistoimintoisuus ulosottomenettelyssä? (Linna-Leppänen) (10 p) Tuomarin aineellinen prosessinjohto riita-asian pääkäsittelyssä? (Jokela: Oikeudenkäynti III) (10 p.) 2. Osatuomio ja välituomio? (Jokela: Oikeudenkäynti III) (10 p.) 3. Selosta lyhyesti ne periaatteet ja säännöt, jotka toteuttavat rikosprosessissa syytetyn suosimisen eli favor defensionis periaatetta. (Jokela: Oikeudenkäynti I) (10 p.) 4. Kuulemisperiaate ulosotossa? (Linna Leppänen) (10 p.) 5. Puolustajan, asianomistajan avustajan ja tukihenkilön määrääminen ja määräyksen peruuttaminen? (Jokela: Oikeudenkäynti II) (10 p.) Missä tapauksissa esitutkinta voidaan jättää toimittamatta? (Jokela: Oikeudenkäynti II) (10 p.) 2. Miten pääkäsittelyn suullisuus toteutuu siviiliprosessissa ja mitä poikkeuksia siihen on? (Jokela: Oikeudenkäynti I) (10 p.) 3. Mitä ulosottomenettelyn virallistoimintoisuus käytännössä merkitsee? (Linna - Leppänen) (10 p.) 4. Muutoksenhaun tarkoitus ja tehtävä? (Jokela: Oikeudenkäynti III) (10 p.)