YLEISRADIOTOIMINNAN JULKISEN PALVELUN KILPAILUVAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINTI

Transkriptio

1 YLEISRADIOTOIMINNAN JULKISEN PALVELUN KILPAILUVAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINTI

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO JOHTOPÄÄTÖS TOIMEKSIANTO JA ENNAKKOARVIOINNIN TOTEUTUS TERÄVÄPIIRTOLÄHETYKSET SUOMESSA TERÄVÄPIIRTO-OHJELMISTOJEN TARJONTA YLEISRADION TERÄVÄPIIRTOLÄHETYSTEN PALVELUKUVAUS ENNAKKOARVIO YLEISRADION TERÄVÄPIIRTOKANAVAN VAIKUTUKSISTA RELEVANTEILLA MARKKINOILLA MARKKINOIDEN MÄÄRITTELY VAIKUTUKSET KATSOJALUVUISTA KÄYTÄVÄÄN KILPAILUUN VAIKUTUKSET TELEVISIOMAINONNAN MARKKINOILLA VAIKUTUKSET MAKSULLISTEN TELEVISIOPALVELUIDEN VÄHITTÄISMYYNTIMARKKINALLA VAIKUTUKSET OHJELMISTOJEN HANKINTAMARKKINALLA VAIKUTUKSET TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA MUITA KILPAILUTILANTEESEEN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA TERÄVÄPIIRTOLÄHETYSTEN AJANKOHTA TERÄVÄPIIRTOLÄHETYSTEN SALAAMISEN VAIKUTUS KILPAILUTILANTEESEEN JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET

3 1. Johtopäätös 1. Näkemyksemme mukaan Yleisradion teräväpiirtokanavalla ei ole suoria kilpailua rajoittavia vaikutuksia. Mahdolliset epäsuorat vaikutukset on estettävissä siten, että Yleisradion jakeluehdot eivät sido palveluoperaattoreita kohtuuttoman pitkillä jakeluvelvoitteilla. 2. Toimeksianto ja ennakkoarvioinnin toteutus 2. Yleisradio Oy:n ( Yle ) toimintaa sääntelee Laki Yleisradio Oy:stä (1993/1380). Tämän lain 1 :n mukaan Yleisradio harjoittaa julkista palvelua liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. Yleisradion hallintoneuvosto ( hallintoneuvosto ) on päättänyt varata julkisen palvelun televisiotoimintaan kapasiteettia yhden teräväpiirto- eli HD-kanavan lähettämistä varten. 3. Säännöllisten teräväpiirtolähetysten aloittaminen on hallintoneuvoston mukaan Ylelle uusi merkittävä palvelu, joka edellyttää EU:n valtiontukisääntöjen mukaista ennakkoarviointimenettelyn käynnistämistä. Ennakkoarvioinnin valmistelee hallintoneuvoston nimeämä työvaliokunta viestintäpolitiikan professori Hannu Niemisen ja Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy:n ( B&K ) avustuksella. Lopullisen päätöksen tekee hallintoneuvosto. 4. Ennakkoarvioinnin avulla selvitetään Yleisradion ehdottaman uuden palvelun mahdolliset positiiviset ja negatiiviset vaikutukset markkinoihin sekä yhteiskunnalliset vaikutukset. Tämä raportti käsittelee kilpailuvaikutuksia, yhteiskunnalliset vaikutukset arvioi professori Hannu Nieminen. 5. Osana ennakkoarviointia on toteutettu avoin kysely markkinaosapuolille ja intressiryhmille. Kyselyssä kartoitettiin sekä markkinarakennetta että uuden palvelun yhteiskunnallisia vaikutuksia. Määräpäivään mennessä lausuntoja saatiin 18 toimijalta. 1 Määräajan jälkeen saatiin vielä 2 lausuntoa. Lisäksi Viestintävirasto on antanut lausunnon viestintämarkkinalain 134 :n mukaisesta jakeluvelvoitteesta. 6. Neljä tahoa kritisoi ennakkoarviointimenettelyä ja katsoi, ettei Yleisradion hallintoneuvoston suorittama ennakkoarviointi ole Euroopan unionin komission edellyttämällä tavalla objektiivinen ja riippumaton. Tässä arvioinnissa ei laajemmin tarkastella eikä oteta kantaa itse ennakkoarviointimenettelyyn. 7. Joissakin lausunnoissa on kritisoitu Yleisradion asemaa julkisesti rahoitettuna toimijana ja julkisen rahoituksen vaikutuksia kaupallisten toimijoiden toimintaedellytyksiin. Yleisradion rahoitus on erillisen selvityksen alaisena. 2 Tässä arvioinnissa ei oteta kantaa yleisradiotoiminnan julkiseen rahoitukseen muutoin kuin siltä osin kuin teräväpiirtokanavan poikkeuksellisilla rahoitusjärjestelyillä on vaikutusta alan kilpailutilanteeseen. 1 Lausuntoyhteenveto liitteenä 1. 2 Työryhmän loppuraportti (23/2009), Yleisradio Oy:n julkinen palvelu ja rahoitus. Työryhmän ehdotusten jatkovalmistelu on käynnissä. 3

4 8. Yksi lausunnonantaja on katsonut, että esitetty palvelukuvaus on puutteellinen ja että kilpailuvaikutusten arviointi tulisi suorittaa vasta sen jälkeen, kun avoimet kysymykset, kuten teräväpiirtokanavan jakeluverkko on ratkaistu. Katsomme, että kilpailuvaikutukset voidaan arvioida käytössä olevien tietojen perusteella. 9. Tämä arviointi on tehty yhteistyössä Kilpailuviraston kanssa. Yhteistyöllä tarkoitetaan sitä, että Kilpailuvirastolle on annettu mahdollisuus kommentoida kysymysluonnoksia, saatuja vastauksia ja arviointiluonnosta. B&K vastaa kuitenkin kuulemisesta ja lausunnon sisällöstä yksin. 3. Teräväpiirtolähetykset Suomessa 3.1. Teräväpiirto-ohjelmistojen tarjonta 10. Teräväpiirtotelevisio (High Definition Television) on tekniikka, joka mahdollistaa noin viisi kertaa tarkemman kuvanlaadun ja paremman äänenlaadun kuin tavallinen televisiolähetys. Teräväpiirtolähetysten vastaanottamista varten katsojalla tulee olla teräväpiirtolähetysten vastaanottoon soveltuva (HD Ready) TV-vastaanotin tai erillinen sovitin eli digiboksi sekä CI+-moduli eli Conax-kortinlukijalaite. Jotta teräväpiirtotelevision kuvan laatu olisi parempi, myös ohjelman tuotannon ja lähetyksen pitää olla toteutettu teräväpiirtotekniikalla. 11. Antenniverkossa vain osa käytössä olevista kanavanipuista kykenee välittämään teräväpiirto-ohjelmistoa. Valtioneuvosto on myöntänyt 5 verkkotoimilupaa teräväpiirtolähetyksiä varten. DNA Oy:llä on toimiluvat VFH-taajuusalueella kanavanippuihin HD1 ja HD2. Anvia Oy:llä on toimiluvat kahteen kanavanippuun UHF-taajuusalueella, joista toinen on valtakunnallinen kanavanippu F ja toinen ainoastaan pääkaupunkiseudulla näkyvä HD3. Sekä Anvian että DNA:n toimiluvat ovat voimassa asti. Digita Oy:lle on myönnetty oikeus aloittaa teräväpiirtolähetykset kanavanipussa E vuonna Kanavanipun E toimilupa on voimassa saakka. Lisäksi valtioneuvosto on julkistanut haettavaksi uuden toimiluvan yhdelle VHF-taajuusalueen teräväpiirtoverkolle kanavanippuun VHF-C. 3 Antenniverkon teräväpiirtolähetyksissä käytetään DVB-T2-lähetysstandardia ja MPEG4- kuvanpakkausta. 12. Teräväpiirtolähetykset alkoivat antenniverkossa loppuvuonna Valtioneuvosto on myöntänyt seitsemän ohjelmistotoimilupaa 4 antenniverkon teräväpiirtokanaville. Ohjelmistotoimiluvat ovat voimassa vuoden 2016 loppuun saakka. Lisäksi valtioneuvosto on julistanut haettavaksi uusia ohjelmistotoimilupia kanavanippuihin F ja VHF-C. 5 Kana- 3 Toimiluvan hakuaika umpeutui Liikenne- ja viestintäministeriöstä saadun tiedon mukaan kanavanippuihin VHF A ja VHF B on myönnetty toimiluvat kanaville Animal Planet, Suomi TV Nuoriso HD, Canal+Film HD, 4 Pro 1 HD, MTV Networks ja Turner Classic sekä TV 1000 HD. Kanavista TV 1000 HD ja Suomi TV Nuoriso HD eivät ole määräaikaan mennessä käynnistäneet toimintaansa. Lisäksi taajuuskapasiteettia on varattu yhtä Yleisradion kanavaa varten. 5 Toimilupien hakuajat umpeutuivat ja

5 vanippuihin on mahdollista myöntää ohjelmistotoimilupia sekä teräväpiirtokanaville että tavallisen tarkkuuden kanaville. Tällä hetkellä kaikki antenniverkossa lähetettävät teräväpiirtokanavat ovat maksullisia. 13. Suomessa on kymmeniä paikallisia kaapelitelevisioverkkoja, joissa kaikissa voidaan lähettää teräväpiirtolähetyksiä. Kaapelitelevisioverkoissa on tarjolla laaja valikoima pääasiassa maksullisia teräväpiirtokanavia. Kanavatarjonta vaihtelee operaattorikohtaisesti. Kotimaisista kanavista teräväpiirtolähetyksinä on tällä hetkellä saatavilla kaapelitelevision kautta Nelonen HD ja SuomiTV HD. 14. Myös satelliittiverkkojen kautta on saatavilla laaja valikoima maksullisia teräväpiirtokanavia, joiden tarjonta vaihtelee operaattorikohtaisesti. Satelliittilähetyksiä voidaan vastaanottaa koko maassa riippuen paikallisista vastaanotto-olosuhteista. Teräväpiirtolähetyksiä jaellaan myös IPTV:n kautta. Tällä hetkellä laajakaistaverkkojen kapasiteetti asettaa rajoituksia laajamittaiselle teräväpiirtolähetysten jakelulle IPTV:n kautta Yleisradion teräväpiirtolähetysten palvelukuvaus 15. Yleisradion on tarkoitus käynnistää säännölliset teräväpiirtotelevisiolähetykset (ns. High Definition -teknologia, HD) yhdellä kanavalla keväällä Teräväpiirtolähetystoiminnan tarkoituksena on luoda perustaa Yleisradion julkisen palvelun tehtävien toteuttamiselle uudessa teknologisessa ympäristössä. On odotettavissa, että televisiotoiminta siirtyy lähivuosina kokonaisuudessaan teräväpiirtoteknologiaan. Nyt esitettävä uusi palvelu on Yleisradion ensimmäinen askel tähän suuntaan. Palvelu on luonteeltaan rajoitettu, eikä se tähtää tässä vaiheessa Yleisradion kaiken ohjelmiston välittämiseen teräväpiirtoteknologialla. Yleisradion muut kanavat (Yle1, Yle2, FST, Teema) jatkavat edelleen Yleisradion täyden palvelun ohjelmatoimintaa. 16. Yleisradion tarkoitus on aloittaa teräväpiirtolähetykset samanaikaisina eli ns. simulcastlähetyksinä yhdellä kanavalla. Kanava koostuu arkisin Yle2:n ohjelmistosta ja viikonloppuisin Yle1:n ohjelmistosta. Kanavan lähetysaika on ns. paras katseluaika (prime-time) eli klo Käynnistettävä kanava sisältää aitoa teräväpiirtomateriaalia mutta myös muunneltua (ns. upkonvertoitua) SD-materiaalia. Palvelun suunniteltu aloittamisajankohta on kevät Yleisradion osalta ei ole vielä tehty päätöstä, missä aikataulussa se siirtyy teräväpiirtoteknologiaan tämän palvelun tuottamisen jälkeen. 17. Kanavan ohjelmatarjonta käsittää alkuvaiheessaan noin tuntia vuodessa. Säännöllinen toiminta on tarkoitus käynnistää ehdolla, että hallintoneuvosto hyväksyy palvelun. Lisäksi edellytyksenä on, että jakeluoperaattorit ovat valmiina käynnistämään lähetykset. Teräväpiirtomateriaalin tarjonta Yle Areenassa aloitetaan vasta myöhemmin teknisten edellytysten täyttyessä. Päätelaitteiden, palvelun tilaajamäärän kasvun ja teräväpiirtomateriaalin yleistyessä on mielekästä vahvistaa teräväpiirtotarjonnan osuutta kokonaistarjonnasta vuoteen 2016 mennessä. Nykyiset television verkko- ja ohjelmistoluvat päättyvät vuoden 2016 lopussa. Ratkaisu on lähtökohtaisesti tarkoitettu toimimaan vuoden 2016 loppuun. Liikenne- ja viestintäministeriö aloittanee vuoden 2016 jälkeisiä lupia koskevan suunnittelun jo vuoden 2011 aikana. Tässä suunnittelussa, johon myös Yleisradio osallistuu, otetaan huo- 5

6 mioon niin julkisen palvelun kuin kaupallisen toiminnankin teräväpiirto-ohjelmatoiminnasta saadut kokemukset. Esitetty koostekanavaratkaisu perustuu kustannustehokkuusajatteluun toiminnan alkuvaiheen toteuttamisessa. 18. Aluksi teräväpiirtomateriaalin määrä on vähäistä, mutta aidon teräväpiirtosisällön määrä kasvaa jatkuvasti. Yleisradio tuottaa jo nyt draamatuotannot teräväpiirtotasoisena ja ns. independent-ohjelmahankinnoista pyritään saamaan myös teräväpiirtokopio. Osa dokumenteista ja lifestyle-ohjelmista tuotetaan jo teräväpiirtotasoisena. Urheilu- ja tapahtumalähetysten teräväpiirtotuotannot ovat mahdollisia jo nyt. Tuotantomäärät kuitenkin kasvavat vuoden 2011 aikana, kun Yleisradion oma teräväpiirtotuotantoauto otetaan käyttöön. Uutis-, ajankohtais- ja viikoittaistuotantoja muutetaan teräväpiirtotasoisiksi tuotantotekniikan uusimisen yhteydessä. Tv-studioiden uusiminen on ajoitettu vuosille Teräväpiirtokanavan käynnistäminen on vaatinut Yleltä noin kolmen miljoonan euron investointikustannukset. Tämän lisäksi siirto- ja lähetystekniikan, medianhallintajärjestelmien ja tuotantokohtaisten laitteistojen päivitysten ylläpitomenot ovat noin euroa vuodessa. 20. Yleisradion tarkoituksena on käynnistää teräväpiirtolähetykset uudella palveluoperaattorilähtöisellä jakelumallilla. Yleisradio pyrkii kehittämään toimintaansa erityisesti sisältöjä ja ohjelmia tuottavana organisaationa. Tässä tarkoituksessa Yleisradio pyrkii ohjaamaan resurssejaan pääosin sisältöihin ja ohjelmiin. Uudessa mallissa Yleisradio sopii palveluoperaattorin (kortti- tai maksu-tv-operaattori) kanssa jakelusta ja palveluoperaattori sopii verkkoyhtiön kanssa jakelukustannuksista. Perusedellytyksenä on, että Yleisradion teräväpiirtokanava on mukana kaikkien halukkaiden palveluoperaattoreiden tarjonnassa kuluttajalle ilmaisena palveluna. 21. Kyseinen malli on palvelu- ja jakeluoperaattorineutraali. Palveluoperaattorit voivat itsenäisesti etsiä tehokkaimmat liiketoiminta- ja jakeluratkaisut. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei Yleisradio maksa millekään jakeluoperaattorille jakelusta. Toisaalta teräväpiirtoratkaisu edistää myös palveluoperaattoreiden omaa teräväpiirtotekniikan maksutelevisiotoimintaa. 22. Palveluoperaattori salaa halutessaan palvelun maksutelevision katselukortilla. Kortti on loppuasiakkaalle ilmainen, jos hän haluaa vain Yleisradion teräväpiirtokanavan. Jos loppuasiakas haluaa maksutelevisiopaketin tai hänellä on jo se, Yleisradion kanava on tämän paketin ilmainen osa, eli maksutelevisiosopimuksen päättyessä kortin on kuitenkin mahdollistettava Yleisradion kanavan katselu. Yleisradion teräväpiirtokanava on kaikkien maanpäällisen jakelun verkko-operaattoreiden saatavilla. Jakeluoperaattoreiden alustavan näkemyksen mukaan alkuvaiheen peittoalueet kattavat noin prosenttia väestöstä. Palvelun laajentaminen koko maan kattavaksi on mahdollista taajuuksien osalta, mutta laajentaminen ja sen nopeus riippuvat ensi vaiheessa jakeluoperaattoreiden ja Yleisradion välisistä neuvotteluista ja päätöksenteosta. Kanavan on tarkoitus olla ns. must carry -kanava, joten se jaetaan myös kaapeli- sekä IPTV-verkoissa. Yleisradio tähtää siihen, että palvelu on saatavissa myös satelliittiteitse. 6

7 4. Ennakkoarvio Yleisradion teräväpiirtokanavan vaikutuksista relevanteilla markkinoilla 4.1. Markkinoiden määrittely 23. Yleisradion teräväpiirtokanavan kilpailuvaikutusten arvioimiseksi on määriteltävä ne tuotteet tai palvelut, joihin teräväpiirtokanavalla voi olla vaikutusta, eli niin sanotut relevantit markkinat. Samoille relevanteille hyödykemarkkinoille kuuluvat sellaiset tavarat tai palvelut, jotka ovat asiakkaiden kannalta siinä määrin samanarvoisia, että niitä voidaan pitää toisiaan korvaavina hyödykkeinä. Korvaavuutta arvioitaessa ratkaisevia tekijöitä ovat mm. tuotteen hinta, ominaisuudet ja käyttötarkoitus. Merkittävä hinnanero kahden tuotteen välillä viittaa siihen, että hyödykkeet kuuluvat eri tuotemarkkinoille. Markkinoiden määrittelyssä ja kysynnän korvattavuuden arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, miten asiakkaat reagoivat (hypoteettisiin) pieniin, mutta pysyviin noin 5 10 %:n muutoksiin hyödykkeen hinnassa, kun kaikkien muiden hyödykkeiden hintojen ajatellaan säilyvän ennallaan. Huomiota kiinnitetään myös asiakkaiden kulutustottumuksiin ja markkinoiden erityispiirteisiin. Asiakasryhmien tai jakeluketjujen erilaisuus voi aiheuttaa tietyissä tapauksissa sen, että relevantit markkinat tulee määritellä asiakasryhmittäin tai jakeluketjuittain. 24. Selvityksen yhteydessä on tunnistettu viisi markkinaa, joissa julkisen palvelun yleisradiotoiminta mahdollisesti voisi vääristää kilpailua. Näitä markkinoita ovat: Televisiokatsojamarkkinat Televisiomainonnan markkinat Maksullisten televisiopalveluiden vähittäismyyntimarkkinat Ohjelmistojen hankintamarkkinat Televisiolähetyspalveluiden markkinat 25. Relevantit maantieteelliset markkinat muodostuvat sellaisesta alueesta, jolla yritykset kilpailevat keskenään ja jolla kilpailuolosuhteet ovat olennaisesti samanlaiset kaikille yrityksille. Tuotteiden myyntialuetta saattavat rajoittaa mm. kustannukselliset, tekniset tai oikeudelliset syyt. Esimerkiksi kuljetuskustannukset voivat rajata aluetta, jolle tiettyä hyödykettä kannattaa markkinoida. Lisäksi kiinnitetään huomiota asiakkaiden kulutustottumuksiin, sanoin kuin heidän mahdollisuuksiinsa hankkia tuotetta pitkien etäisyyksien päästä. Tällöin arvioidaan, millä alueilla myytäviin tuotteisiin asiakkaat siirtäisivät kysyntäänsä yhdellä alueella tapahtuvan hypoteettisen, noin 5 10 prosentin pysyvän hinnankorotuksen seurauksena. 26. Yleisradion teräväpiirtokanavan kilpailuvaikutuksia arvioitaessa on katsottu, että televisiokatsojien, televisiomainonnan, maksullisten televisiopalveluiden, televisiolähetyspalveluiden sekä ohjelmistohankintojen markkinat ovat lähtökohtaisesti kansalliset. 6 Ohjelmistojen hankintamarkkinoilla on kuitenkin myös kansainvälisiä piirteitä. 7 6 Muun muassa Komission päätökset asioissa News Corp/BSkyB (Case No. COMP/M.5932), MSG Media Service (Case No. IV/M.469), RTL/Veronica/Endemol (Case No. IV/M.553) sekä Kirch/Richemont/Multi Choice/Telepiu (Case No. IV/M. 584). 7 Komission päätös asiassa Bertelsmann / CLT (Case No IV/M.779). 7

8 4.2. Vaikutukset katsojaluvuista käytävään kilpailuun 27. Kaikki televisioyhtiöt kilpailevat jossakin määrin keskenään katsojaluvuista. Suurin merkitys katsojaluvuilla on mainosrahoitteisille televisioyhtiöille, sillä katsojaluvut vaikuttavat suoraan mainonnan tavoittavuuteen ja sitä kautta mainosmyyntiin. Julkisesti rahoitetussa yleisradiotoiminnassa katsojaluvuilla on merkitystä julkisen palvelun yleisen arvostuksen ja oikeutuksen mittarina. Sen sijaan maksullisessa televisiotoiminnassa katsojalukuja tärkeämpi mittari on tilaajien määrä. Vaikka mainosrahoitteiset ja maksutelevisioyhtiöt kilpailevat osittain samoista katsojista, on näitä toimintoja EU:n komission ja Kilpailuviraston tulkintakäytännön 8 mukaisesti tarkasteltu erillisinä markkinoina. Maksullisten ja maksuttomien televisiopalveluiden on katsottu kuuluvan eri relevanteille hyödykemarkkinoille muun muassa niiden toiminnan rahoituksessa, kilpailuolosuhteissa, palveluiden hinnoissa ja kaupankäyntitavoissa olevista eroavaisuuksista johtuen. Vapaasti vastaanotettavilla televisiopalveluilla on kuitenkin yhteys maksullisiin televisiopalveluihin esimerkiksi siten, että maksutelevisiomarkkina kasvaa hitaammin silloin, kun vapaasti vastaanotettava kanavatarjonta on laajaa ja sisällöllisesti vaihtelevaa. 28. Vaikka televisionkatsojamarkkinat eivät tiukasti kilpailuoikeudellisesti tarkasteltuna ole taloudellinen markkina, on Yleisradion teräväpiirtokanavan markkinavaikutuksien arvioimisen yhteydessä kuitenkin tarpeellista huomioida myös mahdolliset katsojaluvuissa tapahtuvat muutokset. 29. Yleisradiolla on Suomessa vakiintunut asema. Yleisradion kanavien yhteenlaskettu katsojaosuus on vakiintunut noin 45 %:n tuntumaan ja oli 45,2 % vuonna Seuraavaksi suurimpien toimijoiden eli MTV Median ja Sanoma Televisionin vapaasti vastaanotettavien kanavien katsojaosuudet oli 28,1 % ja 14,6 %. 9 Maksutelevisiopalveluiden suosio on Suomessa ollut melko vähäistä ja maksutelevisiokanavien katsojaosuus vuonna 2010 oli yhteensä vain 6,8 % Yleisradion esittämän arvion mukaan teräväpiirtokanavat tulevat olemaan pitkälti samoja kuin tavanomaiset standardikanavat. Yleisradion mukaan kyse on teknologiasiirtymään liittyvästä lähetys- ja vastaanottotekniikan innovaatiosta, ei niinkään sisällöllisestä markkinamuutoksesta. 31. Suurin osa lausunnonantajista piti Yleisradion teräväpiirtolähetysten aloittamista lähtökohtaisesti kannatettavana. Yleisradion teräväpiirtokanavan katsottiin lisäävän suomalaisten kuluttajien kiinnostusta teräväpiirtolähetyksiin sekä halukkuutta hankkia teräväpiirtolähetysten vastaanottamisessa tarvittavat laitteistot ja antennit. Yhdessä lausunnossa katsottiin, että lyhyellä aikavälillä Yleisradion teräväpiirtolähetykset saattaisivat heikentää maksullisten teräväpiirtokanavien suosiota erityisesti, jos Yleisradion teräväpiirtoinen ohjelmistotarjonta olisi muita kanavia kiinnostavampaa esimerkiksi huippu-urheilutapahtumien takia. 8 Komission päätös asiassa News Corp/BSkyB (Case No. COMP/M.5932) ja Kilpailuviraston päätös (dnro 579/81/2007) TV 4 Ab / C More Group Ab. 9 Finnpanel Oy, TV-mittaritutkimus Tieto saatu Yleisradio Oy:ltä. 8

9 Muutoin lausunnoissa ei nähty Yleisradion teräväpiirtokanavalla olevan vaikutuksia televisionkatsojamarkkinoihin. 32. Yleisradion suunnittelema Yle1- ja Yle2-kanavien koosteohjelmiston lähettäminen samanaikaisena lähetyksenä teräväpiirtotekniikalla ei todennäköisesti juurikaan vaikuta television katsojaluvuista käytävään kilpailuun. Lyhyellä aikavälillä teräväpiirtolähetykset voivat siirtää televisionkatselua Yleisradion omilta standardikanavilta teräväpiirtokanavalle ja pienessä mittakaavassa myös muilta standardikanavilta Yleisradion teräväpiirtokanavalle. Koska Yleisradion teräväpiirtokanavalla ei ole omaa uutta ohjelmatarjontaa, vaikutukset katsojamääriin jäänevät vähäisiksi. Lyhyen aikavälin vaikutuksia pienentää se, että teräväpiirtoverkot näkyvät vain osassa maata ja että tällä hetkellä vain noin 10 %:lla kotitalouksista on teräväpiirto-ohjelmiston katseluun soveltuvat laitteistot Vaikutukset televisiomainonnan markkinoilla 33. Vapaasti vastaanotettavat mainosrahoitteiset kanavat kilpailevat keskenään mainostajista ja mainostuloista. Komission tulkintakäytännön 12 mukaisesti televisiomainontaa on tarkasteltu muusta mainonnasta - esimerkiksi lehtimainonnasta - erillisenä markkinana. 34. Tällä hetkellä Suomessa toimii antenniverkossa yhdeksän vapaasti vastaanotettavaa mainosrahoitteista kanavaa, joista katsojaluvuiltaan suurimmat ovat MTV3 ja Nelonen. Kanavien määrä tulee lisääntymään kun Valtioneuvosto myöntää uudet haussa olleet ohjelmistotoimiluvat vuonna Osa uusista kanavista saattaa olla mainosrahoitteisia. Lisäksi kaapeli- ja satelliittitelevisioverkoissa on tarjolla useita vapaasti vastaanotettavia kanavia. Viestintämarkkinalain 134 :n ns. must carry -säännöksen nojalla kaapeliverkoissa on siirrettävä ilman korvausta yleisradion julkisen palvelun ohjelmistot sekä näihin liittyvät lisäja oheispalvelut sekä muut valtakunnalliset vapaasti vastaanotettavat kanavat. Must carry - velvollisuus supistuu alkaen koskemaan Yleisradion kanavien lisäksi vain niitä televisiokanavia, joihin on televisio- ja radiotoimintalain 19a :n mukaisesti liitettävä ääni- ja tekstityspalvelu. 35. Yleisradion arvion mukaan teräväpiirtolähetyksiin siirtymisellä ei ole vaikutusta tvkanavien mainosmyyntiin. 36. Periaatteessa Yleisradion suunnittelema operaattorilähtöinen jakelumalli saattaisi lisätä maksullisten kanavien kiinnostavuutta, minkä johdosta mainosrahoitteisten kanavien katsojamäärät voivat vähentyä. Katsojamäärän vähentyminen vaikuttaisi negatiivisesti mainostuloihin pienentäen mainosrahoitteisen television markkinoita. Kukaan lausunnonantajista ei kuitenkaan tuonut esiin tällaista eikä muutakaan suoraa kielteistä vaikutusta televisiomainonnan markkinoille. Pidämme siten todennäköisenä, ettei Yleisradion teräväpiirto- 11 Toimilupaehtojen mukaan Anvian ja DNA:n teräväpiirtoverkkojen tulee kattaa 60 % Manner-Suomen väestöstä vuoden 2011 loppuun mennessä. Yleisradiolta saadun tiedon mukaan elokuussa 2010 joka kymmenennessä kotitaloudessa oli HD-laitteisto. 12 Komission päätös asiassa Bertelsmann/CLT (Case No IV/M.779). 9

10 kanavalla ole lainkaan suoraa vaikutusta tai suora vaikutus on vain vähäistä mainosrahoitteiseen televisiotoimintaan. 37. Yksi lausunnonantaja katsoi, että Yleisradion julkisin varoin rahoitetut teräväpiirtolähetykset aiheuttaisivat laajan ja pitkävaikutteisin häiriön maamme televisiotoimintaan. Yleisradion erityisasema vähentäisi kaupallisten toimijoiden kykyä tuottaa ja tuoda tarjolle yleisölle vaihtoehtoja Yleisradion ohjelmasisällöille. Tämä mahdollisesti kaventaa viestinnän moniarvoisuutta. Nyt käsillä olevat teräväpiirtolähetyksiä koskevat ratkaisut eivät koske vain pienimuotoista toimintaa koeaikana, vaan kyseessä on pitkävaikutteinen linjaus siitä, millaisessa arvoketju-, kilpailu- ja ansaintamalliympäristössä televisiotoimintaa pitkäjänteisesti harjoitetaan Suomessa tulevaisuudessa. 38. Pidämme tätä argumenttia uskottavana. Yleisradion saama julkinen rahoitus saattaa vaikuttaa kaupallisten televisiotoimijoiden liiketoimintamahdollisuuksiin epäsuorasti. Yleisradion suunnittelema teräväpiirtokanavan jakelumalli muuttaa Yleisradion kustannus- ja rahoitusjärjestelyjä aikaisempaan käytäntöön verrattuna. Tästä aiheutuvia mahdollisia kilpailuvaikutuksia käsitellään tarkemmin jäljempänä kohdassa Vaikutukset maksullisten televisiopalveluiden vähittäismyyntimarkkinalla 39. Maksullisten televisiopalveluiden tarjontamarkkinoita on tarkasteltu kahdella portaalla: tukku- ja vähittäismarkkinalla. Tukkumarkkinalla toimivat kanavaoperaattorit, jotka myyvät kanavia tai kanavapaketteja jakeluoperaattoreille. Vähittäismarkkinalla jakelijat tarjoavat maksullisia televisiopalveluita loppukäyttäjille. 13 Yleisradion suunnittelemalla teräväpiirtokanavan jakelumallilla on suoria vaikutuksia maksullisten televisiopalveluiden vähittäismyyntimarkkinalla, minkä lisäksi heijastusvaikutukset saattavat ulottua myös tukkuportaalle. 40. Valtioneuvosto on myöntänyt ohjelmistotoimiluvan 19 antenniverkossa toimivalle maksutelevisiokanavalle. Lisäksi valtioneuvosto tulee jakamaan useita, arviolta 6-10 uutta ohjelmistotoimilupaa sekä teräväpiirtokanaville että standardikanaville vuonna Useimmat uusista kanavista tulevat ilmeisesti olemaan maksullisia. Kaapeli- ja satelliittiverkoissa ohjelmistotoiminta on luvasta vapaata ja näiden verkkojen kautta maksutelevisiokanavia on tarjolla runsaasti. 41. Suomessa maksutelevisiopalveluita tarjotaan sekä antenniverkon, kaapeliverkon, satelliittiverkon että jossakin määrin myös laajakaistaverkon (IPTV) kautta. Antenniverkossa toimii tällä hetkellä kaksi jakeluoperaattoria, PlusTV Oy sekä DNA Oy. Lisäksi TDF Entertainment Oy on aloittanut toimintansa maaliskuussa Kaapeli-, satelliitti- tai IPTVverkkojen kautta palveluita tarjoavat muun muassa Canal Digital, Maxisat, TeliaSonera se- 13 Kilpailuviraston päätös , yrityskaupan hyväksyminen ehdollisena TV4 AB / C More Group AB. 14 Liikenne- ja viestintäministeriöltä saadun tiedon mukaan kanavanippuun F mahtuisi neljä teräväpiirtokanavaa ja kaksi standardikanavaa. Kanavanippuun VHF-C tulisi kaksi teräväpiirtokanavaa ja kahdeksan standardikanavaa. 15 TDF Entertainmet Oy toimii nimellä TV Viihde. TDF Entertainment Oy kuuluu samaan konserniin kuin Digita Oy. 10

11 kä Elisa. Maksutelevisiotoiminta on Suomessa suhteellisen pientä. Yleisradion esittämän arvion mukaan maksutelevision katsojaosuus kaikesta televisionkatselusta on noin 7 % ja osuus televisiotoiminnan tuloista noin 24 %. 42. Yleisradion tarkoituksena on käynnistää teräväpiirtolähetykset uudella palveluoperaattorilähtöisellä jakelumallilla, missä Yleisradio sopii palveluoperaattorin, eli kortti- tai maksutelevisio-operaattorin kanssa jakelusta ja palveluoperaattori sopii verkkoyhtiön kanssa jakelukustannuksista. Perusedellytyksenä on, että Yleisradion teräväpiirtokanava on mukana kaikkien halukkaiden palveluoperaattoreiden tarjonnassa kuluttajalle ilmaisena palveluna. 43. Yleisradion arvion mukaan palveluoperaattorilähtöinen jakelumalli edistäisi maksullisten televisiopalveluiden leviämistä, mutta neutraalisti suhteessa alalla toimiviin yrityksiin. 44. Markkinatoimijoilta saaduissa lausunnoissa on katsottu, että Yleisradion teräväpiirtokanava vaikuttaisi markkinoihin positiivisesti lisäämällä maksullisten televisiokanavien myyntiä. Yleisradiolla on katsottu olevan tienraivaajan rooli maanpäällisiin teräväpiirtolähetyksiin siirryttäessä. Neljä lausunnonantajaa on kuitenkin katsonut, että Yleisradion suunnittelema jakelumalli, jossa Yleisradion teräväpiirtokanavan jakelukustannukset jäävät palveluoperaattoreiden vastattavaksi, vääristää kilpailua ja voi vaarantaa maksutelevisiooperaattoreiden liiketoiminnan kannattavuuden. Mikäli palvelukuvauksessa kuvattu tapa rahoittaa julkisen palvelun televisiojakelua vakiintuu pysyväksi käytännöksi, maksutelevisio-operaattoreilla ei ole kaupallisia edellytyksiä jaella televisiosisältöjä koko Suomen alueella ja turvata palveluille 100 %:n väestöpeittoa. Yleisradion suunnittelemassa mallissa maksutelevisio-operaattoreille aiheutuisi kustannuksia paitsi teräväpiirtokanavan jakelusta, myös asiakkaille ilmaiseksi jaettavien korttien hankinnasta, jakelusta ja valvonnasta. Kun palveluoperaattorilla ei ole mahdollisuutta periä kustannuksia Yleisradiolta eikä asiakkailta, siirtyvät kustannukset kaupallisten televisiotoimijoiden maksettavaksi. Tämä asettaisi Yleisradion ja muut televisiotoimijat perusteettomasti eriarvoiseen asemaan, minkä seurauksena olisi televisiotoimijoiden välisen kilpailun vääristyminen. 45. Useissa lausunnoissa on katsottu, että edellä mainittujen kustannusvaikutusten pienentämiseksi sekä antenni- että kaapeliverkossa toimivien palveluoperaattoreiden tulisi voida periä asiakkaalta korttimaksu silloin, kun asiakas haluaa käyttöönsä vain Yleisradion teräväpiirtokanavan. Korttimaksu on rinnastettu internet-yhteydestä perittävään liittymä- ja kuukausimaksuun. 46. Lisäksi yksi lausunnonantaja on todennut, että suunniteltu malli johtaa Yleisradion toiminnan rahoituksessa kaksinkertaiseen maksumenettelyyn. Maksuista vain toinen (televisiomaksu) olisi läpinäkyvä ja kuluttajien hahmotettavissa. Lausunnon mukaan Yleisradion tulisi rahoittaa kaikki toiminnastaan aiheutuvat kustannukset suoraan Yleisradion toimintaan osoitetuista määrärahoista. Yleisradion ei tulisi ottaa vastaan muuta toimintatukea kaupallisilta toimijoilta tai järjestöiltä. 47. Yhdessä lausunnossa on kiinnitetty huomiota Yleisradion ehdottaman jakelumallin palvelu- ja jakeluoperaattorineutraliteetin käytännön toteuttamiseen. Yleisradion palvelukuvauksesta ei käy ilmi, tekisikö Yleisradio kaikki jakelusopimukset täsmälleen samoin ehdoin 11

12 ja julkaistaisiinko käytettävät ehdot siten, että kaikki osapuolet voisivat varmistua jakeluehtojen tasapuolisuudesta. 48. Yleisradion teräväpiirtokanava aiheuttaa maksutelevisiopalveluiden markkinoille sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Yleisradion suunnittelema palveluoperaattorilähtöinen jakelumalli todennäköisesti edistää maksutelevisiopalveluiden leviämistä. Katselukorttien jakelu maksutelevisio-operaattoreiden kautta luo näille kontaktin suureen määrään sellaisiakin kotitalouksia, jotka muutoin eivät olisi harkinneet maksutelevisiopalveluiden käyttöä. Lausunnoissa ei ole esitetty arvioita siitä, missä määrin Yleisradion teräväpiirtokanava lisäisi maksutelevisiopalveluiden käyttöä. Jakelumalli on kilpailuneutraali suhteessa eri palveluoperaattoreihin, koska kaikilla operaattoreilla on mahdollisuus saada Yleisradion teräväpiirtokanava jakeluun samoilla ehdoilla. Jotta palveluoperaattorit voivat varmistua jakeluehtojen tasapuolisuudesta, Yleisradion tulisi julkaista käyttämänsä jakeluehdot. 49. Yleisradion suunnittelema jakelumalli siirtää kustannuksia Yleisradiolta kaupallisille toimijoille. Teräväpiirtokanavan jakelusta sekä asiakkaille jaettavista ilmaisista katselukorteista aiheutuu palveluoperaattoreille vähäistä enemmän kustannuksia. Markkinatoimijoilta saatujen arvioiden mukaan teräväpiirtokanavan jakelukustannukset olisivat kanavan tarvitsemasta kapasiteettimäärästä ja jakeluverkosta riippuen noin euroa kuukaudessa. Lisäksi katselukorteista aiheutuu palveluoperaattoreille kustannuksia, jotka yhden lausunnonantajan arvion mukaan ovat noin 10 euroa/kortti. 16 Koska Yleisradion suunnittelemassa mallissa näitä kustannuksia ei voi periä Yleisradiolta eikä asiakkailta, kustannukset jäävät rasittamaan palveluoperaattoreita ja siirtyvät viime kädessä maksutelevisioasiakkailta perittäviin maksuihin. Yleisradion teräväpiirtokanavan jakelusta aiheutuva kustannusrasite saattaa myös heikentää palveluoperaattoreiden mahdollisuuksia hankkia palveluvalikoimaansa kaupallisia kanavia tai saattaa pienentää palveluoperaattoreiden kaupallisille kanaville maksamia korvauksia. Edellä kuvatut kustannukset syntyvät siitä huolimatta, saako palveluoperaattori itselleen Yleisradion teräväpiirtokanavan avulla uusia maksavia asiakkaita vai ei. Yleisradion suunnittelemalla jakelumallilla voi siten olla negatiivisia vaikutuksia maksutelevisiomarkkinoilla toimivien palveluoperaattoreiden toiminta- ja kilpailuedellytyksiin. 50. Yleisradion teräväpiirtokanavan jakelumalli perustuu antenniverkossa toimivien palveluoperaattoreiden osalta vapaaehtoisuuteen. Mikäli operaattorit katsovat, että Yleisradion teräväpiirtokanavan jakamisesta aiheutuvat kustannukset ovat suuremmat kuin siitä saatavat hyödyt, ne eivät ota kanavaa palveluvalikoimaansa. Etenkin toimintaansa aloittavalle palveluoperaattorille saattaa aiheutua merkittävä riski katselukorttien jakamisesta veloituksetta sellaisille asiakkaille, jotka haluavat katsella vain Yleisradion teräväpiirtokanavaa. Katselukortteihin liittyvän vapaamatkustajariskin arvioiminen etukäteen on vaikeaa ja paras osaaminen tällaisen arvion tekemiseen on palveluoperaattoreilla itsellään. 17 Erityisesti 16 Katselukorteista syntyvien suorien kustannusten lisäksi palveluoperaattoreille voi lausuntojen mukaan aiheutua kustannuksia muun muassa korttien linkityksestä ja asiakashallintajärjestelmän vaatimista muutoksista. 17 Palveluoperaattorit voivat etsiä erilaisia keinoja vapaamatkustajariskin pienentämiseksi, esimerkiksi panttimaksun perimistä katselukortista. 12

13 asiakkaille veloituksetta jaettavien katselukorttien kustannusvaikutus saattaa muuttua ajan kuluessa ja muuttaa palveluoperaattorin arviota Yleisradion teräväpiirtokanavan jakelun kannattavuudesta. Kuten Yleisradion palvelukuvauksesta käy ilmi, palveluoperaattorit voivat itse valita, salaavatko lähetyksen vai jakavatko sen salaamattomana. Tätä valintaa tehdessään palveluoperaattorit ottavat huomioon myös katselukorteista aiheutuvat kustannukset. Palveluoperaattoreilla tulisi olla mahdollisuus lopettaa Yleisradion teräväpiirtokanavan jakaminen, jos toiminnan kustannukset käyvät liian raskaiksi saavutettavaan hyötyyn nähden. Yleisradion jakeluehtojen ei tule sitoa palveluoperaattoreita kohtuuttoman pitkillä jakeluvelvoitteilla, vaan sopimuksen tulisi mahdollistaa teräväpiirtokanavan jakelusta vetäytymisen Vaikutukset ohjelmistojen hankintamarkkinalla 51. EU:n komission ratkaisukäytännössä ohjelmistojen hankintamarkkinat on jaettu useisiin erillisiin relevantteihin alamarkkinoihin muun muassa ohjelmasisällön (elokuvat, urheilu) ja esitysajankohdan perusteella. Lisäksi ohjelmahankinta maksutelevisiopalveluita ja vapaasti vastaanotettavia palveluita varten on katsottu kuuluvan erillisille markkinoille. 18 Kilpailuvirasto on kuitenkin katsonut, että Suomessa tällainen erottelu ei kaikilta osin ole perusteltua. 19 Yleisradion teräväpiirtokanavan mahdollisia kilpailuvaikutuksia voidaan riittävällä tarkkuudella arvioida ylätason markkinalla, joka sisältää kaikki itsenäisiltä tuottajilta tehtävät ohjelmistohankinnat. 52. Yleisradio ei ole omassa arvioinnissaan esittänyt ohjelmistojen hankintamarkkinaan kohdistuvia kilpailuvaikutuksia. Myöskään saaduissa lausunnoissa ei ole esitetty ohjelmistojen hankintamarkkinaan suoraan liittyviä kilpailuvaikutuksia. Yksi lausunnonantaja on kuitenkin todennut, että Yleisradion tulee rajoittaa huippu-urheilun teräväpiirtotelevisiointioikeuksien hankinnat sellaisiin, joiden esittäminen Yleisradion teräväpiirtolähetyksissä on erityisesti perusteltua. Samoin muussa teräväpiirtotelevisiointioikeuksien hankinnassa Yleisradion tulee välttää suoraa kilpailua kaupallisten tv-yhtiöiden ohjelmahankinnan kanssa. 53. Ohjelmatuotanto siirtyy joka tapauksessa vähitellen teräväpiirtotekniikkaan riippumatta siitä, aloittaako Yleisradio teräväpiirtolähetykset vai ei. Ohjelmatuotannon kannalta kyseessä on teknologiamuutos, jolla ei ole suuria kilpailuvaikutuksia. Koska Yleisradion teräväpiirtokanavalla ei ole omaa itsenäistä ohjelmistoa, vaan kyseessä on Yle1- ja Yle2- kanavien ohjelmista tehty kooste, ei Yleisradion teräväpiirtokanavalla voida katsoa olevan kilpailuvaikutuksia ohjelmistohankintojen markkinalla Vaikutukset televisiolähetyspalveluiden markkinalla 54. Yleisradion teräväpiirtokanavan kilpailuvaikutuksia voidaan arvioida myös suhteessa televisiopalveluiden keskeisiin jakeluteihin. Komissio on katsonut, että televisiokanavien eri 18 Komission päätökset asioissa Newscorp/Telepiú (Case No IV/M.2876) ja Vivendi / Canal+ /Seagram (Case No IV/M.2050). 19 Kilpailuviraston päätös , yrityskaupan hyväksyminen ehdollisena TV4 AB / C More Group AB. 13

14 jakelutiet kuuluvat samalle relevantille markkinalle. 20 Sen sijaan Viestintävirasto on katsonut, että Suomen markkinoilla maanpäällinen antenniverkko muodostaa oman markkinansa ja että muut jakelutiet ovat enintään antennijakelua korvaavia. 21 Yleisradion teräväpiirtokanavan kilpailuvaikutuksia on arvioitu sekä kunkin jakelutien osalta erikseen että jakeluteiden välisen kilpailun kannalta. 55. Tärkeimmät televisiopalveluiden jakelutiet ovat maanpäällinen antenniverkko, jonka piirissä on noin 41 % televisiotalouksista ja kaapelitelevisioverkot, joiden piirissä on noin 44 % televisiotalouksista. Muita jakeluteitä ovat satelliitti (6 %) ja laajakaistaisen internetyhteyden yli käytettävä IPTV (4 %). 22 Teräväpiirtolähetyksiä on jo nyt saatavilla sekä kaapelitelevisio- että satelliittiverkoissa ja jossakin määrin myös IPTV-verkoissa. Antenniverkossa teräväpiirtolähetysten on tarkoitus alkaa laajassa mitassa kevään 2011 aikana. 56. Yleisradio ei ole omassa arvioinnissaan esittänyt televisiolähetyspalveluiden markkinaan tai eri jakeluverkkoihin kohdistuvia kilpailuvaikutuksia. Yleisradio on todennut, että kaapelitelevisioverkot edelleen lähettävät Yleisradion teräväpiirtokanavan asiakkaille maksuttomana kortillisena palveluna viestintämarkkinalain 134 :n ns. must carry -säännön perusteella. Säännöksen mukaan jakeluvelvoitteen piiriin kuuluvat Yleisradion julkisen palvelun ohjelmistojen lisäksi näihin ohjelmistoihin liittyvät oheis- ja lisäpalvelut, mikä Yleisradion näkemyksen mukaan koskee myös maksutonta korttia. 57. Yhteensä kahdeksan lausunnonantajaa on katsonut, että Yleisradion suunnittelemaan jakelumalliin liittyy kilpailuongelmia. Kilpailuongelmia on katsottu syntyvän toisaalta siitä, että Yleisradion teräväpiirtokanavalle varataan jakelukapasiteettia kahdessa maanpäällisessä antenniverkossa ja toisaalta siitä, että teräväpiirtokanavan jakelukustannukset siirtyvät kaupallisten toimijoiden katettavaksi. 58. Sekä DNA Oy että Anvia Oy ovat verkkotoimilupaehtojen nojalla velvollisia varaamaan lähetyskapasiteettia Yleisradio Oy:n tarpeisiin. Useissa lausunnoissa on todettu, ettei Yleisradiolle ole perusteltua osoittaa kapasiteettia useammasta kanavanipusta saman sisällön samanaikaiselle jakelulle. Päällekkäinen jakelu johtaisi taajuuksien tehottomaan käyttöön ja yhdessä lausunnossa sen arvioitiin olevan viestintämarkkinalain ja radio- ja televisiotoiminnasta annetun lain vastaista. Lisäksi kaikki Yleisradiolle osoitettu siirtokapasiteetti olisi pois kaupallisesta liiketoiminnasta. Siirtokapasiteetin kysyntä ylittää selvästi siirtokapasiteetin nykyisen tarjonnan, mikä on käynyt ilmi ohjelmistotoimilupaprosesseissa vuosina 2010 ja 2011, jolloin ohjelmistotoimiluvan hakijoita on ollut joka kerta selvästi enemmän kuin mitä ohjelmistolupia on voitu myöntää. Lisäksi yhdessä lausunnossa on pidetty mahdollisena, että uusien kanavien myötä jakeluverkkojen siirtokapasiteetti täyttyy ja kaikkia nykyisiä Yleisradion lisä-ääni ja kuulovammaistekstityksiä ei pystytä lähettämään yhtä aikaa teräväpiirtolähetysten kanssa. 20 Komission päätös asiassa News Corp/BSkyB (Case No. COMP/M.5932) 21 Viestintäviraston päätös huomattavasta markkinavoimasta TV- ja radiolähetyspalveluiden tukkumarkkinalla (Dnro 1668/934/2008) 22 Yleisradio Oy:ltä saatu tieto. 14

15 59. Lausunnoissa on todettu, että antenniverkon ohjelmistotoimiluvissa luvan haltijan toiminta on vallitsevan käytännön mukaisesti rajattu yhteen kanavanippuun. Ohjelmistoluvan haltijalla on tällöin oikeus saada tarvetta vastaava määrä kapasiteettia siitä kanavanipusta, jossa se toimiluvan mukaisesti toimii eikä ohjelmistoluvan haltijalla ole mahdollisuutta kilpailuttaa eri jakeluverkkoja. Jos Yleisradiolle varataan kapasiteettia useammasta eri kanavanipusta saman ohjelmiston lähettämistä varten, Yleisradio voi kilpailuttaa jakelua tehokkaammin ja saada näin kilpailuetua kaupallisiin televisiotoimijoihin verrattuna. 60. Kahdessa lausunnossa on katsottu, että Yleisradion teräväpiirtokanavan jakeluratkaisu vaikuttaa suoraan VHF-jakeluverkon toimintamahdollisuuksiin. VHF-verkon lähetysten vastaanottaminen vaatii jonkinlaisia antenni-investointeja merkittävässä osassa Suomen kiinteistöjä. 23 Verkkokilpailun käynnistymisen vuoksi olisi välttämätöntä, että Yleisradion teräväpiirtokanavaa jaeltaisiin vain VHF-verkossa. DNA on toimilupavelvoitteensa mukaisesti varannut kapasiteettia Yleisradion teräväpiirtokanavaa varten ja luottanut siihen, että Yleisradion teräväpiirtokanava tulee ainoastaan DNA:n verkkoon. Kanavan jakaminen vain VHF-verkossa ei mitenkään poissulje sitä mahdollisuutta, että kaikki halukkaat palveluoperaattorit voisivat jakaa kanavaa omalla kortillaan. Lisäksi lausunnoissa on katsottu, että tulevaisuudessa televisiotoiminta painottuu VHF-alueelle ja suurin osa UHF-alueesta vapautetaan muuhun käyttöön. Siirtokapasiteetti Yleisradion teräväpiirtokanavalle tulisikin näin ollen osoittaa alkuperäisen päätöksen mukaisesti VHF-kanavanipusta. 61. Yksi lausunnonantaja on katsonut, että Yleisradio edistäisi parhaiten antennitelevision DVB-T2 ja teräväpiirron penetraatiota välittämällä omaa teräväpiirtokanavaansa ainakin UHF-taajuuksiin perustuvassa kanavanipussa, sillä katsojilla on jo lähetyksen vastaanottamisessa tarvittavat antennit valmiina. Sen sijaan kanavan jakaminen vain VHFkanavanipussa tulisi kuluttajille kalliiksi, sillä käytännössä kuluttajien tulee hankkia uudet VHF-antennit. 62. Lausunnoissa on ehdotettu, että valtioneuvosto osoittaisi Yleisradion teräväpiirtokanavalle tarvittavan kapasiteetin yhdestä kanavanipusta vastaavasti kuin muillekin televisiokanaville. Esitetyt perustelut, kuten taajuustehokkuus, verkkokilpailun edistäminen ja kuluttajille antenneista aiheutuvien kustannusten minimointi ovat sinänsä kilpailumyönteisiä. Kilpailuvaikutukset relevanteilla markkinoilla olisivat kuitenkin syrjiviä. Yleisradion teräväpiirtokanavan jakelu vain yhdessä kanavanipussa toisi kyseisen kanavanipun haltijalle kilpailuetua suhteessa muihin verkko-operaattoreihin. 63. Neljä lausunnonantajaa on katsonut, että Yleisradion palveluoperaattorilähtöinen suunnitelma, jonka mukaan Yleisradio ei itse vastaa kanavan jakelukustannuksista, aiheuttaa negatiivisia kilpailuvaikutuksia. Mikäli Yleisradio saisi jakelukapasiteetin käyttöönsä joltakin verkko-operaattorilta veloituksetta, siirtyisivät Yleisradion kanavan jakelusta aiheutuneet kustannukset käytännössä muiden toimijoiden katettavaksi. Tämä asettaisi Yleisradion ja muut televisiotoimijat perusteettomasti eriarvoiseen asemaan, minkä seurauksena olisi televisiotoimijoiden välisen kilpailun vääristyminen. 23 DNA on lausunnossaan todennut olevansa halukas tukemaan loppukäyttäjien antennien ja DVB-T2- päätelaitteiden hankinnassa. 15

16 64. DNA Oy on tehnyt joulukuussa 2010 Kilpailuvirastolle toimenpidepyynnön, jossa se katsoo Digitan syyllistyneen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön. DNA:n mukaan TDF Nordicin tytäryhtiöt Digita ja TDF Entertainment ovat syyllistyneet kilpailunrajoituslain 6 :ssä kiellettyyn saalistavaan ja syrjivään menettelyyn. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on toteutettu käyttämällä hyväksi Anvian kanssa harjoitettua yhteistoimintaa, jossa Anvia toimii Digitan verkkokapasiteetin jälleenmyyjänä. DNA:n tietojen mukaan TDF Entertaiment/Digita ovat tarjoutuneet kattamaan Yleisradion teräväpiirtolähetysten verkkokustannukset. Kilpailuviraston ratkaisulla saattaa olla vaikutuksia Yleisradion teräväpiirtokanavan jakeluratkaisuihin. 65. Yleisradion suunnittelema palveluoperaattorimalli saattaa johtaa siihen, että Yleisradion teräväpiirtokanava tullaan jakamaan useammassa maanpäällisen antenniverkon kanavanipussa samanaikaisesti. Yhteen kanavanippuun mahtuu vain tietty teknisesti tarkoituksenmukainen määrä kanavia ja yksi teräväpiirtokanava vie noin neljä kertaa enemmän kapasiteettia kuin SD-kanava. Käytössä olevan kapasiteetin määrä rajoittaa suoraan myönnettävissä olevien ohjelmistotoimilupien määrää. Tähän asti ohjelmistotoimilupiin on tullut enemmän hakemuksia kuin lupia on voitu myöntää. Yleisradion teräväpiirtokanavan päällekkäinen jakaminen useammassa kanavanipussa vie taajuusresursseja ja johtaa entistä suurempaan niukkuuteen taajuuksista. Taajuuksien käytön kannalta tehokkainta olisi jakaa Yleisradion teräväpiirtokanava vain yhdessä kanavanipussa. 66. Televisiotoiminta maanpäällisessä antenniverkossa vaatii valtioneuvoston myöntämän ohjelmistotoimiluvan. 24 Yleisradio ei siten yksin omilla toimillaan voi vaikuttaa taajuuksien käyttöön tai alalle tulon kynnykseen. Valtioneuvosto tulee myöntämään uusia ohjelmistotoimilupia teräväpiirtokanaville vuoden 2011 aikana, mutta myönnettävien lupien lukumäärä ei ole vielä tiedossa. Uusien ohjelmistotoimilupien lukumäärä ja kapasiteettitarve ratkaisevat sen, onko tarjolla olevissa verkoissa riittävästi kapasiteettia Yleisradion teräväpiirtokanavan päällekkäiseen jakamiseen. Valtioneuvoston verkko- ja toimilupapolitiikan avulla voidaan myös varmistaa, että kuulo- ja näkövammaisten tarvitsemien teksti- ja lisääänipalveluiden välittämiseen varataan tarvittava kapasiteetti. 67. Sekä Anvia Oy:lle että DNA Oy:lle myönnetyissä verkkotoimiluvissa on edellytetty, että toimiluvanhaltija omalta osaltaan huolehtii siitä, että Yleisradio Oy saa käytettäväkseen toiminnan harjoittamiseen tarvittavan kapasiteetin. On mahdollista, että uusien ohjelmatoimilupien myöntämisen jälkeen Yleisradion käyttöön jää kapasiteettia sekä UHF- että VHF-teräväpiirtoverkoissa. Olisi poikkeuksellista, että saman kanavan tarpeisiin varataan kapasiteettia kahdesta eri antenniverkosta, ja tässä suhteessa Yleisradio saisi selkeää etua kaupallisiin televisiotoimijoihin nähden. Toimilupapolitiikan kilpailuvaikutusten arviointi ei kuitenkaan kuulu tämän selvityksen piiriin. 68. Yleisradion teräväpiirtokanavan jakaminen samanaikaisesti kahdessa kanavanipussa aiheuttaa taajuuksien tehottoman käytön lisäksi kaksinkertaiset jakelukustannukset, jotka Yleisradion esittämässä mallissa tulisivat palveluoperaattoreiden kannettaviksi. Jakelumal- 24 Yleisradio Oy ei tarvitse ohjelmistotoimilupaa, vaan yhtiön toiminta perustuu lakiin Yleisradio Oy:stä. 16

17 lin aiheuttamista kustannuksista johtuvia mahdollisia kilpailuongelmia on käsitelty tarkemmin edellä kohdassa 4.4. Mikäli palveluoperaattorit katsovat, että kanavan jakaminen kahdessa eri kanavanipussa on heidän liiketoimintansa kannalta taloudellisesti tehotonta, operaattoreilla on mahdollisuus tehostaa jakelua yhteistoiminnan avulla. Teknisesti on mahdollista järjestää Yleisradion teräväpiirtokanavan lähettäminen siten, että kanava lähetetään yhdessä kanavanipussa salattuna ns. simulcrypt-menetelmällä, jolloin jokainen palveluoperaattori voi jakaa kanavaa omien katselukorttiensa kautta. Tietojemme mukaan markkinatoimijat ovat neuvottelemassa vastaavista yhteistyöjärjestelyistä kaupallisten kanavien osalta. Jakeluyhteistyömallissa palveluoperaattorit voivat jakaa kanavan jakelukustannukset keskenään esimerkiksi pääluvun tai asiakasmäärän mukaisessa suhteessa. Vaikka yhteistyö pienentäisi palveluoperaattoreiden jakelukustannuksia, on mahdollista että jakeluverkkojen teknisistä eroista ja muista liiketoiminnallisista syistä johtuen palveluoperaattorit päätyvät jakamaan Yleisradion teräväpiirtokanavaa sekä UHF- että VHFverkoissa. 69. Koska Yleisradion esittämässä mallissa teräväpiirtokanavan jakaminen on antenniverkossa toimiville palveluoperaattoreille vapaaehtoista, ne voivat tehdä ratkaisunsa itsenäisesti ja valita omaan toimintaansa parhaiten sopivan jakeluverkon. Tällöin Yleisradion teräväpiirtokanavaa lähtevät jakamaan vain ne operaattorit, jotka arvioivat kanavan tuoman kilpailuedun ylittävän sen jakamisesta aiheutuvat kustannukset. Näin ollen malli ehkäisee kilpailuongelmien realisoitumista markkinoilla. Yleisradion suunnitteleman palvelumallin negatiivisia kilpailuvaikutuksia vähentää se, että kyseessä on väliaikainen järjestely. Useimmat verkko- ja ohjelmistotoimiluvat ovat voimassa vain vuoden 2016 loppuun asti. 70. Yleisradion teräväpiirtokanavaa tultaisiin Yleisradion näkemyksen mukaan jakamaan must carry -velvoitteen nojalla kaapeliverkoissa veloituksetta kuten nykyisiäkin Yleisradion kanavia. Viestintäviraston lausunnon mukaan Yleisradion teräväpiirtokanava kuuluu jakeluvelvoitteen piiriin, jos kanavaa jaellaan antenniverkossa. Jotta kilpailuolosuhteet olisivat kaikille kaapelioperaattoreille yhtäläiset, Yleisradion tulee omilla toimillaan varmistua siitä, että teräväpiirtokanava on kaikkien kaapelioperaattoreiden saatavilla tasapuolisin ehdoin (mm. signaalin noutopiste ja kustannus). 71. Toisin kuin antenniverkossa toimivilla palveluoperaattoreilla, kaapelioperaattoreilla ei ole must carry -sääntelyn vuoksi oikeutta kieltäytyä Yleisradion teräväpiirtokanavan jakamisesta. Teräväpiirtokanava vie kaapeliverkossa enemmän kapasiteettia kuin perinteinen standardikanava ja kapasiteetin käytöstä aiheutuu kaapelioperaattoreille aikaisempaa enemmän kustannuksia. Eräältä markkinatoimijalta saadun tiedon mukaan teräväpiirtokanavan jakelukustannus kaapeliverkossa on joitakin tuhansia euroja kuukaudessa. Tämä kustannus vaihtelee eri kaapelioperaattoreilla riippuen muun muassa verkon koosta, mutta se on joka tapauksessa selvästi pienempi kuin antenniverkon jakelukustannus. Yleisradion teräväpiirtokanavasta kaapelioperaattoreille aiheutuvat jakelukustannukset eivät kuitenkaan muuttaisi kilpailutilannetta merkittävästi nykytilanteesta. Kaapelioperaattorit vastaavat jo nyt jakeluvelvoitteen piiriin kuuluvien standardikanavien jakelukustannuksista. 72. Viestintämarkkinalain 134 :n mukaan jakeluvelvoitteen piiriin kuuluvat ohjelmistot ja palvelut on tarjottava käyttäjälle muuttamattomina ja samanaikaisesti alkuperäisen lähe- 17

18 tyksen kanssa. Lain esitöiden mukaan ohjelmisto tai palvelu on myös tarjottava siten, että lähetykseen ei lisätä eikä siitä poisteta teknistä suojausta. 25 Joissakin lausunnoissa esitettyjen näkemysten mukaan tämä tarkoittaisi sitä, että antennitelevisioverkossa toimiva palveluoperaattori tekee salauspäätöksen myös kaapelioperaattorin puolesta. 73. Yleisradion suunnitelman mukaan kaapelioperaattorit vastaisivat omalta osaltaan asiakkaille jaettavien katselukorttien kustannuksista. Viestintävirasto on lausunnossaan todennut, että jakeluvelvoitteen piiriin kuuluva ohjelmisto on jaettava kaapelitelevisioverkossa muuttamattomana eli salattuna tai salaamattomana sen mukaan, miten ohjelmisto maanpäällisessä verkossa jaetaan. Näin ollen kaapelioperaattorit eivät voi valita lähettävätkö ne Yleisradion teräväpiirto-ohjelmistoa salattuna vai salaamattomana vaan niiden tulee käyttää samaa lähetysmuotoa kuin antenniverkon palveluoperaattorit. 74. Kaapelioperaattoreilla ei ole mahdollisuutta suojautua katselukortteihin liittyvältä vapaamatkustajaongelmalta. Tästä syystä katselukorttien jakelusta saattaa aiheutua kaapelioperaattoreille niiden kokoon ja liikevaihtoon nähden merkittäviäkin kustannuksia. Katselukortista aiheutuvat kustannukset ovat sellaisia lisäkustannuksia, joita kaapelioperaattorit eivät tällä hetkellä joudu must carry -velvoitteen nojalla kantamaan. Tällainen lisäkustannusrasite voi vaikuttaa negatiivisesti kaapelitelevisiomarkkinoiden kilpailuolosuhteisiin ja voi heikentää kaapeliverkkojen asemaa televisio-ohjelmien jakelutienä. 75. Must carry -velvoite syntyy vain, jos Yleisradion teräväpiirtokanava on vapaasti saatavilla antenniverkossa. Kuten edellä on kuvattu, antenniverkossa toimivat palveluoperaattorit ottavat Yleisradion teräväpiirtokanavan jakeluun ja salaavat lähetyksen vain, mikäli ne katsovat, että Yleisradion teräväpiirtokanavan jakelusta syntyvät kilpailuedut ovat suuremmat kuin jakelu- ja korttikustannuksista aiheutuvat haitat. On todennäköistä, että teräväpiirtokanavan jakelusta syntyvät kilpailuedut ja -haitat ovat samansuuntaisia myös kaapeliverkoissa, etenkin kun jakelukustannukset ovat kaapeliverkossa merkittävästi antennijakelua pienemmät. Tämä ei kuitenkaan täysin sulje pois sitä mahdollisuutta, että must carry -velvoite yhdistettynä katselukorttien vastikkeettomaan jakeluun saattaa ainakin yksittäisissä kaapeliverkoissa johtaa kilpailuolosuhteiden kannalta negatiiviseen lopputulokseen. Yleisradion suunnitteleman palvelumallin negatiivisia kilpailuvaikutuksia vähentää kuitenkin se, että kyseessä on väliaikainen järjestely. 76. Joissakin lausunnoissa on kiinnitetty huomiota Yleisradion teräväpiirtokanavan tekijänoikeusmaksuihin. Tekijänoikeusmaksut ovat suuruudeltaan joitakin eurosenttejä kuukaudessa per kotitalous. 26 Tällä hetkellä kaapelioperaattoreiden ei ole tarvinnut maksaa tekijänoikeusmaksuja must carry -velvoitteen nojalla edelleen lähettämistään kanavista. Kilpailuneutraliteetin kannalta on tärkeää, että mahdolliset tekijänoikeusmaksut kohdistuvat tasapuolisesti eri osapuoliin ja jakeluteihin. 77. Arviomme mukaan Yleisradion teräväpiirtokanavalla ei ole suurta vaikutusta IPTVverkkojen asemaan televisio-ohjelmistojen jakelutienä. Teräväpiirtokanavan jakelu laaja- 25 HE 13/ Kopiosto ry:n mukaan vapaasti vastaanotettavan kotimaisen kanavan edelleen lähettämisestä perittävä maksu kaapeliverkossa on 0,03 euroa/kuukausi/kanava/kotitalous. 18

19 kaistaverkoissa vaatii runsaasti kapasiteettia ja laajamittainen IPTV-tarjonta edellyttää laajakaistaverkkojen verkkoarkkitehtuurin mukauttamista IPTV-palveluille nykyistä paremmin sopivaksi. 27 Myöskään annetuissa lausunnoissa ei ole tuotu esiin suoria IPTV-jakeluun liittyviä kilpailuvaikutuksia. 5. Muita kilpailutilanteeseen vaikuttavia seikkoja 5.1. Teräväpiirtolähetysten ajankohta 78. Yleisradion suunnitelman mukaan teräväpiirtolähetykset alkaisivat keväällä Lausuntokierroksella annetut näkemykset jakaantuivat sen suhteen, onko yleisradion suunnittelema ajankohta oikea. Yhteensä viisi vastaajaa katsoi, että kevät 2011 on oikea ajankohta teräväpiirtolähetysten aloittamiselle. Erityisesti katsottiin, että Yleisradion teräväpiirtokanavan lanseerauksen tulisi ajoittua samaan ajankohtaan kaupallisten kanavien aloituksen kanssa. Sen sijaan kaksi vastaajaa katsoi, että kevät 2011 on liian aikainen ajankohta teräväpiirtolähetysten aloittamiselle. Kantaa perusteltiin muun muassa maanpäällisten teräväpiirtolähetysten vastaanottamiseen tarkoitettujen DVB-T2-laitteiden rajoitetulla saatavuudella. 79. Lisäksi useat vastaajat kiinnittivät huomiota siihen, että Yleisradion palvelukuvaus jättää avoimeksi useita palvelun käytännön toteutuksen kannalta tärkeitä seikkoja. Tällaisia seikkoja ovat mm. katselukortin ja päätelaitteen linkitys sekä tekijänoikeuskysymykset. Vastaajat totesivat, että avoimet kysymykset tulee ratkaista ennen teräväpiirtolähetysten aloittamista. 80. Yleisradion teräväpiirtolähetysten aloittamisajankohdalla ei ole suurta vaikutusta toiminnan kilpailuvaikutusten kannalta. Mikäli teräväpiirtokanavan lähetykset aloitetaan keväällä 2011, realisoituvat mahdolliset kilpailuongelmat aikaisemmin kuin jos lähetysten aloitusajankohtaa siirretään myöhemmäksi. Lähetysten alkamisajankohdalla ei ole juurikaan vaikutusta mahdollisten kilpailuongelmien luonteeseen Teräväpiirtolähetysten salaamisen vaikutus kilpailutilanteeseen 81. Yhteensä kuudessa lausunnossa on kiinnitetty huomiota Yleisradion suunnitelmaan, jonka mukaan teräväpiirtokanava lähetettäisiin salattuna ja palveluoperaattoreiden tulisi jakaa salatun kanavan katsomisen kannalta välttämättömät katselukortit veloituksetta kaikille halukkaille. Lausunnonantajat ovat todenneet, että katselukorteista ja niiden jakelusta aiheutuu palveluoperaattoreille kustannuksia. Yleisradion esittämässä mallissa asiakkaat voisivat hakea useita ilmaisia katselukortteja, mikä saattaa merkittävästikin lisätä palveluoperaattoreille korttien jakelusta ja valvonnasta aiheuttavia kustannuksia. Lisäksi palveluoperaattorit voivat joutua tekemään muutoksia omiin asiakasjärjestelmiinsä. Koska palveluoperaattorit eivät saisi periä näitä kustannuksia kotitalouksilta tai Yleisradiolta, ilmaisen katselukortin ja jakelun kustannukset siirtyisivät kaupallisten toimijoiden ja lopulta asiakkaiden maksettavaksi muiden palveluiden hinnankorotusten kautta. Tämä johtaisi 27 IPTV:n lähitulevaisuus. Työryhmän loppuraportti, LVM:n julkaisuja 1/

20 kilpailua vääristävään markkinahäiriöön ja siirtäisi Yleisradion toiminnasta aiheutuvia kustannuksia kaupallisten toimijoiden maksettavaksi. Lisäksi lausunnoissa on todettu, että vaikka asiakas saisi maksukortin ilmaiseksi, on asiakkaan joka tapauksessa vielä hankittava noin euron hintainen Conax Conditional Access -moduuli jokaiseen käyttämäänsä televisiovastaanottimeen. 82. Kolme lausunnonantajaa on katsonut, että teräväpiirtokanavan salaus saattaa aiheuttaa ongelmia viestintämarkkinalain 134 siirtovelvoitteen toteuttamiselle tai ettei salattu kanava mahdollisesti edes olisi lain tarkoittaman siirtovelvoitteen piirissä. Yhdessä lausunnossa on todettu, että viestintämarkkinalain 134 :ää pitäisi muuttaa siten, että kaapelioperaattorin omaisuudensuoja-aspekti tulisi asianmukaisesti huomioiduksi. Vastaavasti lähettäminen IPTV-verkossa voisi edellyttää kanavan uudelleenkoodausta siten, että kanavan soveltuvuus IPTV-verkon eri osiin voitaisiin varmistaa. Edellä mainitun enkoodauksen mahdollistaminen edellyttäisi myös viestintämarkkinalain 134 :n muuttamista. Pykälään mahdollisesti tehtävät muutokset kuuluvat liikenne- ja viestintäministeriön ja eduskunnan toimivaltaan, eikä niihin oteta tässä lausunnossa kantaa. 83. Yleisradion palvelukuvauksen mukaan palveluoperaattorit voivat halutessaan jakaa teräväpiirtokanavan salattuna. Yleisradio ei siten velvoita kanavan salaukseen, vaan valinta on jätetty palveluoperaattoreille. Toisaalta Yleisradio katsoo, että mikäli kanava jaetaan salattuna, tulisi salauksen purkuun tarvittavat katselukortit jakaa velvoituksetta. Yleisradio katsoo myös, että katselukortti olisi viestintämarkkinalain momentin 2-kohdan mukainen teräväpiirto-ohjelmiston oheis- tai lisäpalvelu, joka tulee jakaa katsojille veloituksetta. 84. Yleisradion suunnitelma, jonka mukaan palveluoperaattori voi itse päättää teräväpiirtokanavan jakamisesta salattuna tai salaamattomana ei aiheuta merkittäviä kilpailuongelmia. Lähetystapaa koskevaa valintaa tehdessään palveluoperaattori ottaa huomioon sekä mahdollisesta salauksesta aiheutuvat hyödyt että kulut, mukaan lukien katselukorttien vastikkeettoman jakelun. Mikäli palveluoperaattori katsoo, että salauksesta aiheutuvat kulut ovat suuremmat kuin siitä saatavat hyödyt, operaattori voi jakaa kanavan salaamattomana. 85. Viestintävirasto on lausunnossaan katsonut, että Yleisradion teräväpiirtokanava kuuluu viestintämarkkinalain 134 :n mukaisen siirtovelvoitteen piiriin ja että kanava tulee jakaa kaapeliverkossa muuttamattomana eli joko salattuna tai salaamattomana sen mukaan, miten kanavaa jaellaan antenniverkossa. Kuten edellä on todettu, on mahdollista, että teräväpiirtokanavan jakaminen salattuna aiheuttaisi yksittäisille kaapelioperaattoreille kustannuksia, jotka ylittävät kanavan jakelusta saatavan hyödyn. Tällaiset negatiiviset kilpailuvaikutukset eivät ole kovin todennäköisiä Johtopäätökset ja suositukset 86. Yleisradion teräväpiirtolähetysten aloittamista on yleisesti pidetty positiivisena ja on katsottu, että Yleisradion teräväpiirtokanava lisää myös muiden teräväpiirtosisältöjen tarjon- 28 Katso edellä kohdat