Hailuodon ikiliikkuja

Transkriptio

1 TERVALeijona TERVALEIJONA 1/2017 Piiri 107-I Tiedotuslehti helmikuu 2010 Lions I-piirin lehti kertoo leijonien toiminnasta lähelläsi Tänä vuonna juhlivat sekä Suomi että Lions-järjestö Kansainvälisen kesäleirin nuorille haussa majapaikkoja >> 4 Piirikokous pidetään Oulussa >> 11 Sri Lankan kummitytöllä kylässä Hailuodon ikiliikkuja Martti Kangas on vain neljä viikkoa itsenäistä Suomea nuorempi. 99-vuotiaan leijonan virkeyden salaisuus on jokapäiväinen liikunta. Lionien kuntokampanjaan hän osallistuu vuosittain. >> 3 >> 15 Intialaisvieraat kiersivät Kainuussa >> sivut 5 ja 23

2 2 TERVALEIJONA 1/2017 Lahjoja oululaisille perheille LC-Oulu/ Myllyoja-Haapalehto Tule mukaan, meillä on reipas meininki! LCMyllyojaHaapalehto/ L LÄÄKÄRIREKRYTOINTIA SUORIIN TYÖSUHTEISIIN Pinssien tilaus LC Oulu/Avain, puh TERVALEIJONA Julkaisija: Lions-Liitto I-piiri (Kainuu, Oulun ja Raahen seutu) Päätoimittaja: Aarto Mäkinen, puh Toimitus ja ulkoasu: Elsi Salovaara, elsi.salovaara@gmail.com Painatus: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani 2017 Painosmäärä: Jakelu: I-piirin leijonaklubit eijonien Me palvelemme -periaatteen mukaisesti LC Oulu/Avaimen toimintaan jouluaikana on kuulunut perinteisesti tuki, apu ja ilon tuottaminen paikkakunnan vähävaraisille perheille. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää aktiivista ja tehokasta varainkeruuta. Suurille kauppaketjuille suorittamiemme inventointien sekä heidän erillisprojektien avulla olemme pystyneet ylläpitämään varainkeruun hyvän tason. Viime jouluna LC Oulu/Avain jatkoi monikymmenvuotista jouluperinnettään jakamalla joulupaketteja yhdeksälle perheelle Oulun alueella. Paketit sisälsivät muutaman erityistoivomuksen lisäksi asiantuntijoiden avulla rakennetun ruokapaketin sekä 100 euron lahjakortin. Joulupaketit saavien perheiden valinnassa olivat yhteistyökumppaneina Oulun seurakuntien diakoniatyö sekä Oulun NNKY. Saamamme palaute kannustaa meitä jatkamaan. Kempeleen kirjakassipartio tuo kirjat kotiin K empeleen kirjasto ehdotti LC Kempele Sampolalle vuonna 2013 kirjastoaineiston toimittamista kirjaston kotipalveluasiakkaille. Palvelu on tarkoitettu niille, jotka eivät itse pääse asioimaan kirjastoon esimerkiksi korkean iän, sairauden tai toimintakyvyn heikentymisen takia. Leijonat ovat siitä lähtien yhdessä kirjaston kanssa kehittäneet tätä palvelutehtävää ja luoneet toimintamallin siinä hengessä, että tämä palvelee mahdollisimman hyvin niin kirjastoa kuin sen asiakkaita. Tehtävä hoidetaan kerran kuukaudessa. Asiakkaat ovat ilmaisseet kiitollisuutensa ja tyytyväisyytensä kotipalvelun käytännön hoitajille. Kohteliaat ja luotettavat leijonat ovat tervetulleita ja odotettuja vieraita. Näin he voivat pitää yllä lukemisinnostusta. Moni ei pääsisi kirjastossa asioimaan.

3 TERVALEIJONA 1/ Martti on veteraanileijona Neljä viikkoa itsenäistä Suomea nuorempi Martti Kangas on tuttu näky Hailuodon raitilla, jossa hän käy kävelyllä harva se päivä. Joka aamu kello kymmenen Martti Kangas painaa kotinsa ulko-oven kiinni ja suuntaa kävelylle Kuusikontieltä. Liukkaatkaan eivät häntä pelota, kepin kanssa muutaman kilometrin lenkki taittuu säässä kuin säässä. Viinikantielle asti kävelen, sitä pidemmälle on kielletty menemästä. Metsätaipaleille ei saa kuulemma lähteä, 99-vuotias aktiiviliikkuja naurahtaa. Martti Kangas on tuttu näky kylällä. Hän on asunut Hailuodossa koko ikänsä. Tämä on paras paikka maailmassa. Kun pikku-martti tuotiin pariviikkoisena kapaloissa mantereelta saareen, elettiin tammikuuta 1918, ja Suomi oli julistautunut itsenäiseksi kuukautta aikaisemmin. Poikaporukoissa olin aina hyvin rentevänä, että minä se olen vapaaseen Suomeen syntynyt, Martti naurahtaa. Sielunmaisemana Marjaniemen satama Sata vuotta sitten Hailuodossa oli asukkaita reilusti yli 2 000, nyt hieman alle tuhat. Kalastuksen ja maanviljelyn hiivuttua leipä on tiukassa. Valtaosa käykin töissä mantereella. Kuten niin monelle muullekin luotolaiselle, meri antoi leivän Martti Kankaalle. Marjaniemen satamassa hän ohjasi laivoja turvallisesti satamaan luotsina. Voi sanoa, että ammatti oli verissä. Isäkin oli luotsi, samoin veli. Parikymppisenä Martti Kankaan oli lähdettävä ikäistensä kanssa sotaan. Olin mukana Suursaaren valtauksessa, hän kertoo, mutta ei innostu tarinoimaan enempää sota-ajoista. Panssarilaiva Ilmarisen mukana meni kolme luotolaista nuorukaista, ikätovereita. Martti Kankaan lisäksi Hailuodossa on elossa vain muutama muu miespuolinen veteraani. Martti on heistä vanhin, joten hänellä on ollut kunnia johtaa joukkoja itsenäisyyspäivänä sankarihaudalle ja lukea muistosanat. Veteraanin asemasta on konkreettisia ilojakin. Joka maanantai käyn hierojalla, siitä minä tykkään. Omat pojat päivittäin apuna Olohuoneen seinällä on taulu, johon taiteilija on ikuistanut näkymän Marjaniemen satamasta vuonna Tuolloin Martti oli palannut sodasta ja löytänyt luotolaisneidoista mieleisensä, Sylvin. Aviossa pariskunta ehti olla yli 70 vuotta. Sylvin kuolemasta on muutama vuosi. Hänkin ehti täyttää 90 vuotta, kertoo vaimoaan loppuun saakka hoitanut Martti silmäkulma kimaltaen. Martti ja Sylvi Kangas saivat kolme poikaa, joista kaikki asuvat kotisaaressa. Käsistään kätevänä miehenä Martti veti aikanaan puutyöpiirejä. Kodista löytyy komeita seinäkelloja ja useita kaappikelloja, jotka hän on tehnyt itse. Kädentaitoja on siirretty myös pojille. Poikain kanssa on tämä talokin rakennettu, ja kaikki tässä Martti Kankaan takana näkyy maisema Marjaniemen satamasta vuodelta Kaappikello on omin käsin tehty, eikä se ole suinkaan talon ainoa omatekoinen kello. Poikaporukoissa olin aina hyvin rentevänä, että minä se olen vapaaseen Suomeen syntynyt. ympäristössä, Martti toteaa ylpeänä ja viittaa pihamaalle. Kun Martti palaa kotiin päivittäisiltä kävelyiltään, keittiöstä leviävät yleensä jo herkulliset tuoksut. Pojat huolehtivat isästään ja joku heistä on aina kokkausvuorossa. Ruokahalu minulla on hyvä, syön enempi kuin on tarpeen. Pitää varoa, ettei housunliitinki ala puristaa, Martti myhäilee. Kädentaidot käytössä yhteiseksi hyväksi Herkkuja oli pöydässä myös tammikuussa, kun talo oli tupaten täynnä väkeä juhlistamassa Martti Kankaan 99-vuotispäiviä. Onnittelijoita riitti. Kotiseutu on aina ollut Martille tärkeä. Kolmisenkymmentä vuotta sitten hän oli mukana tuomassa Hailuotoon lions-toimintaa. Leijonien tavoitteena on auttaa ja palvella oman kotipaikkakunnan apua tarvitsevia. Lasten ja vanhusten ilahduttamisen lisäksi toiminnassa pääsi hyödyntämään kädentaitoja muun muassa kotiseutumuseon alueella. Martti käy yhä klubin tapahtumissa, jos ne vain ovat sopivaan kellonaikaan. Kuukausikokoontumiset ovat tosin yleensä iltaseitsemältä, ja minun pitää olla silloin jo petissä, Martti Kangas naurahtaa. Aamulla on taas kävely edessä. ELSI SALOVAARA Juttu on julkaistu aiemmin Rauhan Tervehdyksessä 11/2017

4 4 TERVALEIJONA 1/2017 FAKTA Lions-järjestö on järjestänyt jo vuodesta 1966 nuorisoleirejä vuotiaille kansainvälisille nuorille. Nuoria valitaan Suomeen 40 maasta ja he ovat täällä noin 3 viikkoa, josta ajasta leirillä 10 päivää. Suomi järjestää vuosittain 4 5 kansainvälista nuorisoleiriä, nuorelle. Tervan tie - leirin osallistujamäärä on noin 30 nuorta. Leirin järjestävät: LC Muhos, LC Oulu / Myllyoja-Haapalehto, LC Oulu / Pokkitörmä, LC Utajärvi, LC Utajärvi/Iisat, LC Sotkamo ja LC Tyrnävä sekä isäntäklubina LC Vaala Teksti: LAURI RATAVA AVAA OVESI ELÄMYKSILLE! Isäntäperheitä etsitään kesäksi Heinä elokuussa saapuu kolmenkymmenen nuoren ryhmä tutustumaan, millaista elämä on Suomineidon vyötäröllä. Lions Club Vaala etsii ulospäinsuuntautuneita tavallisia suomalaisia perheitä, jotka ovat valmiita tarjoamaan ulkomaalaiselle nuorelle aidon kokemuksen maastamme. Perheet voivat olla Kainuusta tai Pohjois- Pohjanmaalta. Järjestämme tulevana kesänä kansainvälisen nuorisoleirin, jonka yhteydessä nuoret tutustuvat maamme kulttuuriin ja elämäntapoihin asumalla isäntäperheissä 2 3 viikkoa pääasiassa heinäkuun 2017 aikana. Luonto ja pesäpallo tutuksi Leirin ohjelma koostuu monipuolisista luontoon, liikuntaan ja kulttuuriin liittyvistä aktiviteeteistä. Leirillä seikkaillaan muun muassa Rokuan kansallispuiston ja Kivesvaaran maisemissa, liikutaan Oulujärven kauniilla vesillä sekä tutustutaan On plussaa, jos perheessä on samanikäisiä nuoria. pesäpalloon Sotkamossa. Nuoret vierailevat myös Muhoksella Pyhäkosken voimalaitoksella ja tervakaupunki Oulussa Pohjanlahden rannikolla. Lisäksi ohjelmassa on yhdessä kokkailua paikallisista herkuista, nuorten kotimaaesittelyitä, leiriolympialaiset sekä leirijuhla, jossa juhlitaan satavuotiaan Suomen rinnalla myös Lionsjärjestön satavuotista tietä Suomessa. Mahdollisuus myös suomalaisnuorille Isäntäperheen on tarkoitus tarjota nuorelle mahdollisuus osallistua suomalaisen perheen arkiseen elämään ja sen lisäksi jonkin verran arjesta poikkeavaa vieraanvaraisuutta. Nuoret ovat iältään vuotiaita ja tulevat ympäri maailmaa. He ovat kiinnostuneita uusista kulttuureista ja haluavat luoda ja ylläpitää yhteisymmärrystä maailman kansojen kesken. Isäntäperheenä toimiminen tuo vaihtelua arjen keskelle ja luo parhaimmillaan elinikäisiä ystävyyssuhteita. On plussaa, jos perheessä on samanikäisiä nuoria. Se ei ole kuitenkaan välttämätöntä, sillä yhteistyötä voidaan tehdä muiden perheiden tai mahdollisesti vaikkapa naapureiden kanssa isännöintiin ja ajanviettoon liittyen. Mikäli kiinnostus heräsi, tai teillä on kysyttävää, ottakaa rohkeasti yhteyttä marit.saastamoinen@gmail. com tai MARI SAASTAMOINEN leirikoordinaattori Vaalan kunta Oulujärven rantamaisemissa riittää myös ihasteltavaa ulkomaalaisille.

5 TERVALEIJONA 1/ Tiina Suutari Juhani Alanen Nea Gunnila pääsi laskiaissunnuntaina Memme-ponin kyytiin. Taluttajana Tanja Ahola. Kajaanissa iloiteltiin perinteisesti LC Kajaanin Linnan perinteinen laskiaisilottelu keräsi Kajaanin Kaupunginlammelle laskiaissunnuntaina talvihuveista nauttivia arviolta Lions Clubin jäsen Juhani Alanen kertoo, että järjestyksessään jo 51. laskiaistapahtuma onnistui kaikin puolin mainiosti. Pulkka luisti, hoijakka nauratti, hevoskyydit ihastuttivat ja myytävät herkut kävivät kaupaksi. Sääkin suosi. Kyllä kaikki tarvikkeet saatiin muutettua rahaksi. Tulot Lions Club lahjoittaa Punainen Sulka -kampanjaan, jonka kautta rahat päätyvät lasten ja nuorten harrastuksiin. Alasen mukaan suuri osa laskiaisilottelun tuloista palautuu kajaanilaisille lapsille. Lapsilta lapsille, se on ajatuksemme. TIINA SUUTARI Juttu on julkaistu Kainuun Sanomissa Navita Aggarwal, kansainvälisen varapresidentin puoliso pääsi oikeaan leijonansyleilyyn.lisää heidän Suomenvierailustaan sivuilla Suomi ja Lions-järjestö juhlivat pyöreitä Nallikariin nousi sata metriä lumiveistosta Tämä on kyllä vuoden paras tapahtuma, ja vielä ilmainen. Tosi hienoa, kun järjestitte tämmöisen, me tykättiin. Tällaisia kommentteja kuultiin laskiaissunnuntaina Oulun Nallikarissa. Pohjolan Rivierana tunnetussa, ja varsinkin kesäisin hyvin vilkkaassa Nallikarissa oltiin tällä kertaa talvisten touhujen parissa. Kiitokset kirvoitti ilmoille kuuden oululaisen lionsklubin (Oulu, Hannat, Limingantulli, Pokkitörmä, Raatti ja Sarat) yhteistyönä järjestetty yhteisöllinen ja kaikille avoin lumenveistotapahtuma 100 visiota Leijonien Suomesta. Osallistujia tapahtumassa oli satoja, sillä yhtä reilun metrin pätkää oli tekemässä vähintään kaksi henkeä, yleensä perhe tai kaveriporukka. Paikalla oli lainattavia lumenmuokkausvälineitä, kuten erilaisia lapioita, sankoja ja raastimia. Veistosten pohjat eli kuution muotoiset lumimuurin pätkät tehtiin leijonien talkootöinä edellisenä päivänä isojen puisten muottien avulla. Maakunnan ykköslehti Kaleva kävi tekemässä juttua talkoopäivästä. Valmis lumiveistosrivistö jäi ilahduttamaan alueella liikkuneita. Koska tempauksessa juhlittiin satavuotiasta Suomea ja leijonajärjestöä, oman kädenjälkensä pystyi koristelemaan myös pienin suomenlipuin ja tapahtuman mainosflyerein. Tapahtumassa myytiin Punainen Sulka -keräyksen hyväksi myös linnunpönttöjä. Kokemus palveluhenkisestä klubien yhteistyöstä oli niin positiivinen, että yhdessä tekeminen saa lohkossa varmasti jatkoa. ELSI SALOVAARA

6 6 TERVALEIJONA 1/2017 Elsi Salovaara Heinäntekoaikaan kokoontuu Liminkaan Pappilan pellolle runsaasti väkeä seuraamaan Viikateniiton MM-kisoja ja Niittypäivää. Kuva on kesältä Siivouspäivänä kadut putsataan yhdessä Tiistai 9. toukokuuta on valtakunnalllinen Eurooppapäivä ja meidän leijonien ympäristöpäivä. Tästä Siivouspäivästä on tarkoitus tehdä jokavuotinen aktiviteetti piirissä. Toivomus on, että jokainen klubi osallistuu päivän toteuttamiseen tavalla tai toisella. Tänä vuonna siivoamme yhteisiä alueita Suomi 100- ja Lions 100- juhlavuoden kunniaksi. Kevään 2018 tapahtumakalenterissakin päivä on jo mukana, tällöin siivoamme paikat juhlakuntoon, kun koko maan jellonat kokoontuvat Ouluun.. Haastamme mukaan eri järjestöjä sekä kouluja ja päiväkoteja. On tärkeää opettaa ympäristöstä huolehtimista jo lapsille. Siivottava alue voi olla vaikkapa koulun, päiväkodin tai lähikaupan ympäristö tai lähipuisto. Tarvittavat roskasäkit, hanskat ja roska-astiat, toimitetaan siivouspaikalle. Oulun kaupunki on sitoutunut toimittamaan kerätyt jätteet kaatopaikalle. Siivouksen jälkeen voidaan nauttia vaikka mehut ja keksit yhdessä ja tehdä leijona-asiaa tutuksi. Vastaan mielelläni kysymyksiinne. EIJA TUOMAALA lohkonpuheenjohtaja Vesa Ojanperä Limingan niit hikoillaan he Siikajoella pilkittiin koko perheen voimin Lions Club Siikajoki vietti jokakeväistä pilkkipäivää Merikylänlahdella. Tällä kertaa saaliina oli ahvenien ja haukien ohessa pitäjän nimikkokalaakin eli siikaa! Viikateniiton maailmanmestaruuskisa on vain yksi osa Niittypäivän ohjelmaa. Itse kisoissa on nopeuden lisäksi muitakin kriteereitä. Limingan keskustan liepeillä on heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna jo 24 vuoden ajan liikkunut vanhoihin perinneasuihin pukeutuneita naisia ja miehiä viikatteet olalla. Heillä on ollut tavoitteena saavuttaa Viikateniiton maailmanmestaruus joko joukkueessa tai henkilökohtaisessa kisassa. Perinneasu on tuonut kisaan lisäpisteitä, mutta sen lisäksi ovat tuomarit antaneet pisteitä viikatteen teroittamisesta eli liippaamisesta, niittotyylistä, nopeudesta ja työn jäljestä. Lions Club Liminka-Liminganlahden alulle panemat Viikateniiton MM-kisat ovat saaneet osallistujia Norjaa, Saksaa, Viroa ja aina Espanjaa myöten. Voittoisimmat kilpailijat ovat kuitenkin tulleet entisen Oulun läänin eteläosista eli Pyhäjärveltä ja Kiuruvedeltä sen jälkeen kun Limingan, Lumijoen, Rantsilan ja Temmeksen naiset ja miehet ovat jättäneet kilpailemisen vähemmälle. Laulua ja ritsalla ampumistakin Niittokisat ovat aikojen myötä muuttunut entistä enemmän koko perheen tapahtumaksi, Niittypäiväksi. Ohjelmassa on ollut niittokisan lisäksi muun muassa musiikkia, yhteislaulua, ritsalla ampumista, heinäseipään heittoa, neulan etsintää heinäsuovasta, poniajelua, keppihevoskilpailua. Ruokapuolesta ovat huolehtineet lions clubin ladyt. Puhvetista on saanut hernekeittoa lisukkeineen, suolaista ja makeaa leivonnaista kahvin, teen tai mehun kaveriksi. Yhteistyö Limingan kunnan kanssa on tuonut mukaan Narikka-tapahtuman ja musiikkileirin musikantit. Paikalliset yhdistykset ovat saaneet mahdollisuuden kertoa toiminnastaan ja myydä arpoja ja omia tuotteitaan. Heinäkuun alussa pidettävän Niittypäivän sisältöä pohditaan jo kovaa vauhtia. Tapahtuman on-

7 TERVALEIJONA 1/ Tapani Tasanto Metsätyö Pa-Ko Stihl sahat Turvavarusteet Varaosat Pihapuun kaadot Pensasaitojen leikkaukset metsatyo.pako@gmail.com Hyvinvointipäivä ja Leidit Lentoon -tapahtuma Limingassa tokisoissa inäkuussa Niittypäivän aikana näkee myös monenlaisia perinneasuja. nistumisen kannalta on tärkeää, että sää on suosiollinen, heinä kasvaa hyvin eikä lakoonnu, talkooväki saa paikat kuntoon hyvissä ajoin, kilpailijoita saadaan runsaasti kisailemaan. Suomen ja Limingan juhlavuodet näkyvät Oman säväyksen Niittypäivälle tuo tänä vuonna Suomi 100v- ja Liminka 540v -juhlallisuudet. Abrahamin pidoista saamme hieman maistijaisia etukäteen, sillä varsinaista oopperaa esitetään välisenä aikana. Mikä tämän kaiken takana oikein on? Niittypäivän veturi Ilkka Tornberg kertoo, että tällä tapahtumalla kerätään varoja apua tarvitseville, muun muassa nuorille, opiskelijoille, partiolaisille, urheiluseuroille, syrjäytymisen vaarassa oleville, vanhuksille ja muille vähäosaisille. Osa tuloista käytetään valtakunnalliseen Punainen Sulka -keräykseen. Lionsklubit noudattavat periaatetta: mitä kansalta kerätään se myös lyhentämättömänä kansalle jaetaan. LC Liminka Liminganlahti yhdessä ladyjen kanssa on jakanut vuosittain keskimäärin euroa Limingan ja Lumijoen yhdistyksille, järjestöille ja yksityisille avun tarvitsijoille. Niittypäivään on luonnollisesti vapaa pääsy, mutta muutama kolikko on hyvä varata arpajaisille, lounaaseen tai kahvitteluun. LC Liminka/Kultasirkut OLEN LAULAJA, LAULAJA VAIN. ABRAHAMIN PIDOT OOPPERA ROHKEUDESTA Koe oopperan taika ja autenttinen Vanha Liminka Kuusi näytöstä Liput 45 / 50 + toimituskulut Lisätiedot ja ryhmävaraukset: TAPANI TASANTO Tervetuloa lauantaina klo Limingan Pappilan pellolle viettämään päivää perheen voimin ja tapaamaan tuttuja ja tuntemattomia.

8 8 TERVALEIJONA 1/2017 Vuosisata Lionstoimintaa Vuosi 2017 on leijonille ainutlaatuinen. Saamme elää historiallista aikaa kahden meille tärkeän asian saavuttaessa 100 vuoden merkkipaalun. Itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Myös Lions-toiminta täyttää 100 vuotta. Järjestö perustettiin Melvin Jonesin aloitteesta Uusi järjestö valitsi nimekseen: Association of Lions Clubs (Lions klubien järjestö). Kansainvälinen järjestöstä tuli 1920, kun Kanadaan perustettiin ensimmäinen lionsklubi USA:n ulkopuolella ja loppu onkin historiaa. Leijonien motto on We Serve eli me palvelemme. Kansainvälisesti on päätetty, että 100 vuotta juhlistetaan pääosin palvelun kautta. Tavoitteeksi asetettiin palvella 100 miljoonaa ihmistä välisenä aikana. Nyt on saavutettu jo 127 miljoonaa palveltua. Myöhemmin mukaan tuli jäsenhaastekampanja, sekä perintöprojektit. Kaikki tavoitteita on tähän mennessä toteutettu niin Suomessa kuin maailmalla. Muitakin asioita ja tapahtumia on suunniteltu ja toteutetaan vuoden aikana, niin liiton, piirin kuin klubien tasolla. Punainen Sulka -keräys huipentuu kesäkuun loppuun mennessä. Keräyksen tulos on Leijonien lahja 100 vuotta täyttävälle Suomelle nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyn hyväksi. Kotimainen 100-vuotisjuhlien päätapahtuma on liiton vuosikokous Joensuussa. Vuosikokoukseen pyrimme saamaan juhlapuhujaksi Tasavallan Presidentin Sauli Niinistön. Lions-järjestön kansainvälinen presidentti Bob Corlew osallistuu kokoukseen. Liiton vuosikokouksessa on myös esillä 100-vuotishistorianäyttely. Se sisältää Lions-toiminnan Näytetään suomalaisille Leijonien palveluvoima. kansainvälisen sekä kotimaisen historian merkkipaaluja eri vuosikymmeniltä. Näyttely toteutetaan näyttävien tulosteiden ja esineiden muodossa. Jokainen piiri saa käyttöönsä vastaavat tulosteet pienemmässä koossa. Järjestön pääjuhlaa vietetään kansainvälisen vuosikokouksen yhteydessä Chicagossa Yhdysvalloissa. Vuosikokouksessa hyväksytään maailmanlaajuisen järjestön uusi seuraavan vuosisadan strategia ja visio. Mielenkiinnolla odotamme, millaiseksi uudet tavoitteet ja visiot muodostuvat. Kannustan kaikkia piirejä ja klubeja pitämään omia 100-vuotisjuhlallisuuksia ja tapahtumia. Tämä vuosi on erinomainen hetki tuoda arvokasta toimintaamme esille monin eri tavoin. Suomi 100 teemana on Yhdessä. Teeman hengessä tehkäämme yhteistyötä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden, päättäjien ja vaikuttajien kanssa. Otetaan tästä ainutkertaisesta vuodesta kaikki irti. Näytetään suomalaisille Leijonien palveluvoima ja lähimmäisestä välittäminen. Lopuksi kiitän kaikkia I- piirin Leijonia tekemästänne palvelutyöstä, sekä osallistumisesta järjestömme asettamiin kampanjatavoitteisiin. Suomen koordinaattorina olen tuntenut suurta ylpeyttä niistä erinomaisista tuloksista, joita olette järjestölle raportoineet. Hyvää ja menestyksellistä juhlavuotta 2017! HEIMO POTINKARA Suomen Lions-toiminnan 100-vuotisjuhlakoordinaattori Juhlien Joensuu Suomen Lions-liiton 64. vuosikokous järjestetään Joensuussa. Euroopan suurin vuotuinen lionstapahtuma tuo kaupunkiin noin vierasta. Tapahtumapaikkana on vuonna 2004 valmistunut Suomen suurin puurakenteinen rakennus Joensuun Areena, joka tarjoaa ihanteelliset puitteet vuosikokoukselle ja iltajuhlille. Sadatta vuottaan juhliva lionstoiminta ja 100-vuotias itsenäinen Suomi näkyvät kaikissa järjestelyissä. Vuosikokouksen teema Juhlien Joensuu Vuotta Yhdessä toteutetaan leijonaväelle erinomaisesti onnistuvana ja elämyksellisenä tapahtumakokonaisuutena. Iloista palvelumieltä ja karjalaista vieraanvaraisuutta tarjoa- vat järjestäjinä toimivat Joensuun alueen 13 lionsklubia. Hyvänä taustavaikuttajana on koko H-piiri. Ruusuntuoksua ja musiikkia Perjantai painottuu suomalaiseen toimintaan ja Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen. Juhlinta alkaa jo aamupäivällä keskustan esiintymislavalla yleisötapahtumalla, joka jatkuu Punaisen Sulan viimeisellä kampanjahuipentumalla. Iltapäivällä ovat kansallisesti merkittävän perintökohteen Lions-Ruusupuiston avajaiset Penttilänrannassa. Joensuun kaupungin ja lionsklubien yhteistyönä aikaansaadun puiston avaa kv. presidentti Bob Corlew. Tilaisuudessa on musiikkia ja mahdollisuus tutustua yli 130 ruusulajikkeesta koostuvaan liki tuhannen ruusun puistoon. Loppuiltapäivä käynnistetään Joensuu Areenalla johtajaehdokkaiden haastatteluilla ja illalla ovat vuosikokouksen avajaiset. Suomi 100 vuotta -leijonailtamissa lavalle nousevat esiintymään muun muassa Karjalainen Rahvas sekä Motora. Iltamatansseja tahdittaa orkesteri Timo Hacklin, solistina Satu Suhonen. Juhlagaalassa päästään tanssimaan Lauantaina on varsinaisen vuosikokouksen vuoro Areenalla. Väliajoilla voi tutustua lionstoiminnan juhlanäyttelyyn. Puolisoille on tarjolla omaa ohjelmaa neljästä eri vaihtoehdosta. Illan juhlagaalassa väkeä tanssittaa suosittu Blue Notes -orkesteri solistina muun muassa tangokuningas Erkki Räsänen. Sunnuntaina aamiaisen jälkeen kotimatkalaiset voivat suunnata vielä Karjalaisen kansan messuun ev.lut. kirkkoon tai ortodoksiseen liturgiapalvelukseen. Maistuva ruoka on kokous-

9 TERVALEIJONA 1/ Suomen ehdokkaat Lionsien kv. hallitukseen CC HEIKKI MATIAS HEMMILÄ LC Ylivieska, piiri 107-O s Brisbane, Australia Puoliso Lion Raija Fors 3 lasta, 1 lapsenlapsi Lääketieteen lisensiaatti 1980 Kelan asiantuntijalääkäri (osaeläke) Kielitaito: suomi, ruotsi, englanti kutsuu Vuosikokouksen kotisivuilla ( löytyy tietoa esimerkiksi ohjelmista, aikatauluista, osallistumispasseista ja majoituksista. Majoitusvaraukset kannattaa tehdä heti, sillä iloinen Joensuu on suosittu kesäkaupunki ja kiinnostus Lions 100 -juhlia kohtaan on ollut jo nyt suurta. Vuosikokoukseen ilmoittautuminen ja osallistumispassin varaaminen tehdään kotisivujen kautta. Järjestäjien harras toive on, että ohjeet ilmoittautumisesta viihtyvyyden ja juhlatunnelman tärkeä osa. Joensuun vuosikokouksen hyvistä ja runsaista pitopöydistä löytyy aitoja raaka-aineita, tarjottavissa suositaan luomua ja lähiruokaa. Joensuussa ruoka maistuu ruualta, koska hyvää ruokaa parempaa ei olekaan! Pääyhteistyökumppanit ovat Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy, Sanomalehti Karjalainen, Puna- Musta Oy, Autotalo Laakkonen Oy ja Joensuun kaupunki. Kaikki oleellinen löytyy vuosikokoussivuilta luetaan huolella, jotta kokouspaikalla halutut palvelut saadaan vieraille sujuvasti. Joensuuhun on hyvät liikenneyhteydet ja omilla autoilla saapuville löytyy runsaasti paikoitustilaa aivan Areenan välittömässä läheisyydessä. Leirintäalue on kokouspaikan vieressä ja keskustan hotelleista on Areenalle ja takaisin non-stop kuljetukset. 100-vuotisjuhlia ei ole monesti tarjolla, joten tervetuloa juhlatunnelmaan iloiseen Itä-Suomeen! Lion vuodesta 1982 Klubipresidentti ja Piirin diabetesvastaava Lohkon puheenjohtaja Suomi Johtoon piirivastaava Sri Lankan Lionsystävien toimik Piirin leirikoordinaattori Piirisihteeri Piirikuvernööri Lions-liiton puheenjohtaja PCC HEIMO POTINKARA synt. aika Hallituksen puheenjohtaja, HHJ- Pj Puoliso, lion Tuire, kolme lasta ja neljä lastenlasta C-piiri Presidentti LC Lahti / Laune Lohkon puheenjohtaja Alueen puheenjohtaja Piirisihteeri Varapiirikuvernööri Piirikuvernööri Lions-liitto Hallituksen jäsen , Eurooppa Forum 2009 Tampere, päätoimikunta Varapuheenjohtaja Puheenjohtaja Kuvernöörineuvoston puheenjohtaja Kuvernöörineuvoston jäsen , Hallituksen puheenjohtaja LCI 100 vuotta, Suomen juhlatoimikunnan pj Rakennemuutostyöryhmä Piirirakennetyöryhmän jäsen Lions Aatteen Killan hallitus 2016

10 10 TERVALEIJONA 1/2017 LIONS-LIITON PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Perinteitä ja kansainvälisyyttä Tällä kaudella on juhlittu jo sekä itsenäisen Suomen että Kansainvälisen Lions-järjestön 100-vuotista menestystarinaa. Vuosi alkoi räiskyen lähes joka kaupungissa ja pitäjässä. Kotikaupungissani Ylivieskassa oli peräti kolmet juhlat, kun kaupunki täytti 150 vuotta ja paikallislehti Kalajokilaakso 90 vuotta. Monenmoisia tapahtumia ovat lionitkin järjestäneet: konsertteja, kunnianosoituksia sankarihaudoilla, tilaisuuksia vanhuksille, vammaisille sekä hienoja 100-vuotismuistohankkeita. Kotikaupunkini kolme klubia suunnittelevat yhdistää PuSu- ja 100v-hankkeet paikallisten esiintyjien konsertilla. Ohjelmassa on pari suosikkisävelmää jokaiselta itsenäisyytemme vuosikymmeneltä, kullakin oma sponsori, à 50 euroa. Taustalle heijastetaan vielä vuosikymmenestä kertova valokuva. Tavoite on täyttää kerralla klubiemme PuSu-tavoitteet. O-Piiri pilotoi ensimmäisenä Suomessa lukioikäisten puhetaitokilpailun. Retoriikan taiteella on vuosituhantiset perinteet, mutta Suomessa sitä ei vielä riittävästi arvosteta. Tuota käsitystäni vahvisti into, millä koulut ottivat haasteen vastaan. Yhteensä 18 oppilasta, sekä suomenettä ruotsinkielisistä kouluista, oli ilmoittautunut kisaan, kaikki hyvin valmistautuneina, ajankohtaisine aiheineen. Tuomarien tehtävä ei ollut helppo. Kilpailu jatkuu ensi kaudellakin, toivottavasti myös muissa piireissä! Kansainvälinen aate yhdistää Lions-aate on kansainvälinen, niin kuin sen nimissä tehtävä työkin. Eräs tanskalainen lion kertoi klubinsa jakavan keräystuotot kolmeen osaan: Yksi osa kotipitäjään, toinen valtakunnalliseen hankkeeseen ja viimeinen kolmannes maailmalle. Samalla rahalla kun saa Heikki Hemmilä ja puoliso Raija Fors viihtyvät kansallispuvuissa. maailmalla paljon enemmän aikaan. Kymppi kuussa muun muassa riittää turvaamaan Sri Lankan orpolapsen koulunkäynnin. Lionit voivat jopa edistää maailmanrauhaa. Toimimme mallina muille tutustuessamme klubien kautta toisiin kansoihin ja kulttuureihin. Se hälventää omiakin ennakkoluulojamme ja pelkojamme. Hyvän tekeminen yhdessä saa niin antajat kuin avun saajatkin hyvälle mielelle. Ja sana leviää, keskinäinen luottamus paranee, eikä ystävää vastaan mennä nyrkit tai ohjukset tanassa. Rauhaa rakentamassa Kuhmon Kuvernöörineuvoston kokouksen teemana oli Rauha Kuulimme erinomaisia esitelmiä rauhan tilanteesta muun muassa Itämeren alueella. Meillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus toimia paremman tulevaisuuden puolesta: Rohkeasti mukaan, tutustumaan ja solmimaan ystävyyssopimuksia myös itään päin! Kansainvälisyyttä edustaa myös Pohjoismainen Yhteistyöneuvosto, NSR, joka kokousti tammikuussa Islannissa. Meillä on suuria yhteisiä hankkeita, viimeksi Kenian Aurinkokeittimet. Teemme myös koulutusyhteistyötä, esiinnymme yhdessä Kansainvälisessä vuosikokouksessa, ja jatkossa voimme tehdä yhteistyötä myös pienemmissä projekteissa, sekä muun muassa julkaisutoiminnassa. Silmäsairaalassa 150 leikkausta päivässä Kansainvälisen yhteistyön tulosta on myös suurin ylpeyden aiheemme, Ratnapuran silmäsairaala, jonka kapasiteetti tuplaantuu juuri alkaneella kakkoskerroksen kalustamisella. Helmikuussa, ennen viime vierailuani, oli tehty uusi ennätys, 150 kaihileikkausta päivässä. Moderni sairaala ja sen hyvä palvelu houkuttelee taloon taitavia lääkäreitä sekä maksavia asiakkaita, joiden maksuilla voidaan kustantaa ilmaisleikkauksia. Hyvä Me! Ole rohkea Ole lion. HEIKKI HEMMILÄ Lions-liiton puheenjohtaja

11 TERVALEIJONA 1/ Tervetuloa I-piirin vuosikokoukseen I-PIIRIN VUOSIKOKOUS LAUANTAINA HOTELLI RAVINTOLA LASARETTI Kasarmintie 13b, Oulu OHJELMA JA AIKATAULU 09:00 12:30 Ilmoittautuminen, Aurora-sali 09:00 10:00 Aamukahvi, Aurora-sali 09:40 10:30 Piirihallituksen kokous, Linna-kabinetti 10:30 11:00 Kummilapsemme: Pirjo Puoskari, Linna-kabinetti Kansainvälisen Lions-järjestön 100-vuotisjuhlavuoden ympäristöaiheinen seminaari Aurora-sali 09:30 09:40 Seminaarin avaussanat suomalaisten lionien ympäristötekoja: varapiirikuvernööri Seppo Saarela 09:40 10:10 Suomalaisen metsäluonnon tila metsien merkitys suomalaisten hyvinvoinnille: professori Eero Kubin 10:10 10:40 Rakennettu ympäristö ja yhteisöllinen vastuu: Oulun kaupungin edustaja 10:40 11:00 Suuri lionien siivouspäivä LCI 100 vuoden ympäristötekona yhteistyö kuntien ja muiden toimijoiden kanssa: lohkon puheenjohtaja Eija Tuomaala 11:00 12:15 Lounas Avajaisjuhla, Aurora-sali 12:30 12:35 Liput saapuvat Leijonahenki: säestää urkuri Maija Tynkkynen 12:35 12:40 Tervetuloa: presidentti Hannu Tarvas LC Oulu/Myllyoja Haapalehto 12:40 12:50 Seppelepartion lähettäminen sankarihaudoille: kappalainen Ilkka Mäkinen, Narvan Marssi: Maija Tynkkynen 12:50 13:00 Poisnukkuneiden muistaminen: piirikuvernööri Aarto Mäkinen Pianosoolo: Jean Sibelius Kuusi: Maija Tynkkynen 13:00 13:15 Juhlapuhe: maaherra emeritus Eino Siuruainen 13:15 13:25 Oulun kaupungin tervehdys: kaupunginjohtaja Päivi Laajala 13:25 13:30 Päätössanat: piirikuvernööri Aarto Mäkinen Kymmenen virran maa, yhteislaulu: säestää Maija Tynkkynen 13:30 14:15 Päiväkahvi LIONS INTERNATIONAL D 107 I VUOSIKOKOUS lauantaina Oulu HOTELLI RAVINTOLA LASARETTI ESITYSLISTA 1. KOKOUKSEN AVAUS 2. KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 3. VALTUUTETTUJEN, KOKOUSEDUSTAJIEN JA MUIDEN OSALLISTUJIEN TOTEAMINEN 4. KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 5. TYÖJÄRJESTYKSESTÄ PÄÄTTÄMINEN 6. TOIMINTAKERTOMUKSEN ESITTÄMINEN KAUDELTA TILINPÄÄTÖKSEN ESITTELY JA TILINTARKASTAJIEN LAUSUNTO KAUDELTA TOIMINTAKERTOMUKSEN HYVÄKSYMINEN, TILINPÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN KAUDELTA VAALIKAUDEN EHDOKASESITTELYT 10. VAALIKAUDEN DG (PIIRIKUVERNÖÖRI) EHDOKKAAN, 1. VDG:N (1. VARAPIIRIKUVERNÖÖRI) JA 2. VDG:N (2. VARAPIIRIKUVERNÖÖRI) VAALI,VAALIN TULOKSEN ESITTELY JA VAHVISTAMINEN 11. EHDOTUS TOIMINTASUUNNITELMAKSI JA TALOUSARVIOKSI KAUDELLE VALITAAN KAKSI (2) TOIMINNAN TARKASTAJAA JA KAKSI (2) HENKILÖÄ HEIDÄN VARALLEEN KAUDELLE TOIMIKAUDEN PIIRIHALLITUKSEN, TOIMI- KUNTIEN, TYÖRYHMIEN JA ASIANTUNTIJOIDEN ESITTELY 14. KLUBIEN ALOITTEET PIIRILLE I PIIRIN NUORISOLEIRIMAKSU SEURAAVA PIIRIKOKOUS 17. MUUT TIEDOTUSASIAT 18. PALKITSEMISET 19. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 14:15 16:30 I-piirin vuosikokous, Aurora-sali 14:15 16:00 Puoliso-ohjelma 19:00 23:00 Leijona-iltajuhla, Aurora-sali

12 TERVALEIJONA 1/2017 EHDOKAS I-PIIRIN KAUDEN PIIRIKUVERNÖÖRIKSI (DG) Seppo Saarela EHDOKAS I-PIIRIN KAUDEN VARAPIIRIKUVERNÖÖRIKSI (1. VDG) Jari Hautala LC Oulu/Myllyoja-Haapalehto Syntynyt 1949 Puoliso lion, filosofian tohtori, rehtori Leena Saarela Kaksi lasta ja viisi lastenlasta Filosofian tohtori, emeritusprofessori Työura: Oulun yliopistossa 40 vuotta, post doc -tutkijana Marburgin yliopistossa Saksassa ja vierailevana tutkijana Yhdysvalloissa Sotilasarvo: vänrikki Tärkeimmät Lions-tehtävät Lion vuodesta 1980, LC Oulu/Myllyoja-Haapalehdon perustajajäsen Klubin presidentti ja , sihteeri neljä kertaa I-piirin toimikunnan puheenjohtaja , , , , , Lohkon puheenjohtaja (ZC) Aluepuheenjohtaja (RC) , , Toinen varapiirikuvernööri (2VDG) Ensimmäinen varapiirikuvernööri (1VDG) Osallistuminen Lions-kokouksiin Suomen Lions-liiton vuosikokoukset seitsemän kertaa NSR-kokouksessa kutsuttu sessioesitelmä Tärkeimmät Lions-tunnustukset ja -ansiomerkit Lionsritari n:o 575 (2004) Medal of Merit 30-vuotisperustajajäsenen ansiomerkki Muut tärkeimmät luottamustoimet ja tunnustukset Oulun yliopiston hallituksen jäsen Oulun yliopiston biologian laitoksen johtaja Nuorten Ystävät ry:n hallituksen puheenjohtaja Oulun yliopiston pronssinen plaketti ja yliopiston juhlamitali Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n Benevolentiaansioristi 2003 ja hopeinen ansioristi 2010 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n hopeinen ansiomerkki 2014 Nuorten Ystävät ry:n 100-vuotisjuhlamitali Valoisa tulevaisuus n:o ja Pro pueris septentrionalibus, Pohjoisen lapsen puolesta -mitali 2015 LC Liminka/Liminganlahti Syntynyt 1966 Puoliso Saila Hautala Kolme lasta Diplomi-insinööri, tuotantopäällikkö Sotilasarvo: alikersantti Tärkeimmät Lions-tehtävät Leo , Leo Club Kokkolanseudun perustajajäsen Leo klubin presidentti Lion vuodesta 2000, 100% osallistuminen Klubin presidentti , sihteeri kaksi kertaa ja yhden kerran rahastonhoitaja I-piirin toimikuntapuheenjohtaja , ja Lohkon puheenjohtaja (ZC) Aluepuheenjohtaja (RC) Piirisihteeri (CS) , ja Toinen varapiirikuvernööri (2.VDG) Osallistuminen Lions-kokouksiin Suomen Lions-liiton vuosikokoukset 15 kertaa Eurooppa foorumi 2009 Kansainvälinen vuosikokous 2013 Tärkeimmät Lions-tunnustukset ja -ansiomerkit IP Leadership Award I ruusukkeen ansiomerkki Melvin Jones -jäsenyys (2007) Lionsritari n:o 1537 (2014) 100% klubipresidentin palkinto Lions-toiminnassa piirihallituksen on tärkeää huolehtia klubien ja jäsenten hyvinvoinnista sekä klubien toimintakyvystä. Klubien jäsenille tulee tarjota riittävästi koulutusta ja ohjausta heidän toimintaansa hallinnollisiin ja toiminnallisiin tehtäviin. Klubeissa teemme kaikki yhdessä ansiokasta palvelutyötä. Tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkki (SVR) 1999 Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan I-luokan ritarimerkki (I SVR) Klubeissa vieraillessamme olemme saaneet tutustua monipuoliseen palvelutoimintaan. Tämän vuoksi voimme todeta, että on todella monta tapaa tehdä hyvää. Haluamme jatkaa palvelutyötä lioneina avun tarpeessa olevien auttamiseksi. Olen valinnut teemakseni: Osallistu turvaa tulevaisuus

13 TERVALEIJONA 1/2017 EHDOKAS KAUDEN VARAPIIRIKUVERNÖÖRIKSI (2. VDG) Hannu Anttonen, LC Oulu/Pateniemi Synnyin 1948 Kokkolassa ja olen asunut Oulussa vuodesta 1967 lähtien. Perheeseeni kuuluu vaimoni Vuokko, neljä lasta ja seitsemän lastenlasta. Koulutukseltani olen FT; fyysikko ja työhygieenikko. Työurallani olen toiminut Työterveyslaitoksessa eri tehtävissä vastaten johtajana ja johtoryhmän jäsenenä valtakunnallisesti palvelutoiminnasta, tutkimuksesta muun muassa. EU-hankkeissa ja työhyvinvointiajattelun kehittämisestä. Olen ex professori ja Oulun yliopistossa dosentti. Leijonana aloitin 1984 LC Oulu/Pateniemi klubissa. Olen toiminut klubiviroissa mm. presidenttinä ja sekä I-piirissä piirihallituksen jäsenenä mm. ZC:na v ja GLT:na v Olen osallistunut klubini edustajana useampiin liiton vuosikokouksiin, piirin vuosikokouksiin sekä yhteen KvN:oon ja tietenkin kolmen viimeisen vuoden aikana lähes kaikkiin piirin koulutustilaisuuksiin. Liiton muutosvalmentajakurssin kävin ja piirin opaslion-kurssin 14. Olin yhtenä avainhenkilönä perustamassa LC Oulu/Kuivasjärvi klubia, joka oli suurin ponnistukseni leijonaurallani. Olen myös hankkinut omaan klubiini uusia jäseniä. Ulkomaisia lions-yhteyksiä minulla on ollut muun muassa Nepaliin, USAan, Viroon. Olen osallistunut myös Pohjoismaisiin Webinaareihin. Klubissani olen ideoinut useita aktiviteetteja ja toiminut niissä vetäjänä muun muassa Kevätpäivä Kuivasojalla -tapahtumassa, Yhteistyöllä hyvää Pateniemeen -päivässä, vanhusten viikolla, Nenäpäivässä, nuorten olympialaisissa. Myöskin piirin nuorisoleirin järjestelyissä olen ollut mukana. Hain onnistuneesti Suomi 100- aluetuen klubimme perintöprojektille. Klubin ja I-piirin tunnustuksista voisin mainita muun muassa Lions-järjestön 1 ja 2 ruusukkeen ansiomitalit ja tasavallan presidentin myöntämät Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkit (SVR ja I SVR) sekä Puolustusvoimien sotilasansiomitalin. Vapaa-aikanani harrastan lions-toiminnan tuoman hyvänmielen täydentämiseksi lastenlapsia, mökkeilyä, kalastusta ja lukemista sekä remontointia. Koulutuksen ja klubivierailujen yhteydessä olen todennut, että klubit toimivat tuloksekkaasti ja näkyvyydeltään hyvin. Olemme siis mahdollisuuksien omistajina hyvän tekemisessä, kuten on suunniteltukin. Lioneina olemme nyt murrosvaiheessa: uudenlaiset haasteet ja mahdollisuudet, uudet jäsenistön ja asiakkaiden odotukset, uudenlainen jäsenkuntakin. Tarvitsemme selkeämpää viestintää palveluistamme, painopisteistämme ja vaikutuksistamme; myös jäsenistöllemme. Tarvitsemme myös enemmän hyväntuulista, jopa yllätyksellisiä kokemuksia tuottavaa tiimityötä niin piirin kuin klubienkin johtamisessa, päivittämistä toimintatavoissamme ja syvempää verkostoitumista keskenämme ja asiakkaisiimme. Silloin teemme toiminnastamme suurempaa kuin koskaan EHDOKAS KAUDEN VARAPIIRIKUVERNÖÖRIKSI (2. VDG) Antero Stenius, LC Jääli Olen 58-vuotias ammattikorkeakoulun yliopettaja, ja olen ollut Lions club Jäälin jäsen vuodesta 1991, Olen toiminut klubin presidenttinä kausilla ja Kaudella toimin lohkomme puheenjohtajana. Klubimme rahastonhoitajana olen toiminut useana kautena, kuten myös nykyisellä toimikaudella. Puolisoni Seija on ollut klubimme jäsen vuodesta 2004, ja on toiminut presidenttinä kaudella , ja on lisäksi toiminut myös klubimme sihteerinä. Lions-toiminta on ollut yhteinen harrastuksemme jo yli kahdenkymmenenviiden vuoden ajan. Liittokokousosallistumisia lienee yhteensä parikymmentä. Lions-toimintaan meitä on innostanut mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin, mahdollisuus toimia hyvässä seurassa, ja mahdollisuus auttaa tarpeessa olevia paikallisesti sekä myös laajemmin maailmanlaajuisesti. Olemme saaneet toiminnassa valtavasti ystäviä ja palkitsevia kokemuksia. Perheeseeni kuuluu puolisoni Seijan (Nokian insinööri) lisäksi kolme poikaa, 35-v. rakennusinsinööri, 26-v. OTM sekä kuopus 21-v. oik. yo, sekä yksi pojanpoika. Asumme nykyisin kahdestaan yhdessä rakentamassamme omakotitalossa Oulun Jäälissä. Koulutukseltani olen tekniikan lisensiaatti (tuotantotalous) ja rakennustekniikan diplomiinsinööri. Lisäksi olen suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET) sekä ammatilliset opettajaopinnot. Minulla on myös turvallisuuskorttikouluttajan pätevyys. Toimin tällä hetkellä Oulun ammattikorkeakoulun rakentamistekniikassa rakennustuotannosta vastaavana tiimipäällikkönä ja tuotantotekniikan yliopettajana. Aikaisemmin olen toiminut suomalaisen rakennusliikkeen venäläisessä tytäryhtiössä liiketoiminnan kehitysjohtajana ja varapääjohtajana, ammattikorkeakoulussa rakentamistekniikan osastonjohtajana ja lehtorina. Ennen opetustyöhön siirtymistä toimin rakennusliikkeessä suunnittelupäällikkönä ja projekti-insinöörinä. Työurani aikana olen työskennellyt Venäjällä Pietarissa ja länsi-siperiassa Jekaterinburgissa, molemmissa yhteensä 5 vuotta, näiden lisäksi pääsin kokemaan Kostamuksen rakentamista opiskeluaikoina. Opetustehtävissä olen ollut Kreikassa, Espanjassa, Saksassa, Englannissa, Venäjällä, Puolassa ja Romaniassa, yhteensä 14 kertaa kolmesta neljään viikkoa kestävillä englanninkielisillä monikansallisilla kursseilla. Olen osallistunut useisiin valtakunnallisiin rakennusalan koulutuksen kehittämisprojektei- hin joko työryhmän vetäjänä tai jäsenenä. Varsinaista ammattitaitoani pidän yllä toimimalla harrastusmielessä rakentamisen suunnittelijana ja valvojana. Harrastuksiini kuuluu Lions-toiminnan ohella talvella hiihtäminen, kesällä moottoripyöräily ja syksyisin hirvenmetsästys, sekä ympärivuotinen mökkeily Kuusamossa. Uusin sivutoimeni on pappana toimiminen. Sotilasarvoltani olen luutnantti.

14 12 TERVALEIJONA 1/2017 Piirikuvernööri Aarto Mäkinen palkitsi sotkamolaisen Tenetin koulun oppilaan Rita Sirviön menestyksestä Rauhanjulistekilpailussa. Olemmeko mahdollisuuden omistajia? Kun aloitimme 100-vuotispäivän juhlimisen paikkakuntien palvelemisessa osoitamme kunnioitusta menneisyydelle ja otamme nykyisyyden vastaan meidän pitää suunnitella tulevaisuutta ja muokata sitä. Meidän tulevaisuutemme on valoisa. Mutta jos puhumme vertauskuvallisesti, jos haluamme kiivetä seuraavalle vuorelle, meidän pitää ensin luoda polku ja merkitä se tuleville Lions-sukupolville, jotta pystymme säilyttämään palvelun perintömme. Tulevaisuuden turvaaminen Yhtä ainoaa takuuvarmaa muutoksen läpiviennin reseptiä ei olemassa. Se kuitenkin on varma, että onnistumisen yksi tärkeimmistä ainesosista ovat osaava klubin presidentti tiimi apunaan piirin organisaatio kokonaisuudessa. Jokaiseen muutokseen mahtuu kokemuksia niin onnistuneista kuin epäon- nistuneista muutosprojekteista vuosikymmeneltä. Muutos tapahtuu tekemällä klubeissa Muutosviestinnän merkitystä prosessin alusta loppuun ei voi kylliksi korostaa eli sanojen on muututtava teoiksi nopeasti. Leijonien kädet ja aivot toimivat vuorovaikutuksessa niin, että itse tekeminen muuttaa ajattelua ja sitä kautta käyttäytymistä. Samalla kun uusia toimintatapoja otetaan käyttöön, mietitään, mistä luovutaan ja miten. Vanhat käytännöt on tehtävä näkyviksi ja juurittava pois joskus kovallakin kädellä, tai ne jatkavat elämäänsä piilossa ja murentavat perustaa uusilta toimintatavoilta. Arkisessa leijonatyössä lohkojen puheenjohtajilla, lohkareilla ja klubien hallituksella on iso vastuu jaksaa sinnikkäästi taistella vanhoja käytäntöjä vastaan, koska moni niistä on näivettänyt klubia ajan muuttuessa niin, että uudet jäsenet eivät saa toteuttaa unelmaansa palvelutyöstä. Muutos ei ole aina reilua Mikään muutos ei ole kaikille tasapuolinen. Positiivisessakin muutostilanteessa aina joku kokee häviävänsä, koska joutuu luopumaan tutusta ja on pakotettu oppimaan uutta. Toinen voi samassa tilanteessa olla riemumielellä mukana, sillä kokee saavansa uusia mahdollisuuksia, tehtäviä ja vastuuta. Ääritilanteissa, joissa yleensä on kysymys henkilöstön vähentämisestä, koko organisaatio kokee häviävänsä ja kriisiytyy väistämättä. Klubinjohdon on oltava herkkänä ja aistittava yksilölliset reaktiot muutokseen. Muutostilanteiden kohtaaminen on jäsenelle helpompaa, jos avoimesti tunnustetaan myös negatiiviset puolet. Tärkeää on löytää jokaisen kanssa positiivisia tekijöitä, jotka tekevät muutoksesta mielekästä. Palvelua pitää kehittää koko ajan Paikkakunnan palvelutarpeisiin vastaamalla luomme yhteyttä asukkaisiin ja muihin vapaaehtoisjärjestöihin. Rakentamalla uusia palvelukonsepteja myös muiden klubien sekä organisaatioiden kanssa teemme uusia mielenkiintoisia palveluja, jossa myös viihdytään ja palvelukohde saa osakseen tuntea leijonien laadukkaan työn tulosta. Uudet palvelut eivät välttämättä ole ns. rahakysymyksiä, sillä me leijonat olemme tunnuksemme mukaisesti palvelujärjestö Me Palvelemme We Serve. Moni uudistunut palvelu lisää näkyvyyttämme alueella, jolloin saamme uusia jäseniä mukaan. Yhden jäsenen palveluvaikutus on noin 30 henkilöä ja kehitysmaissa 50 henkilöä. Missä tarve siellä LION. Jos haluat kulkea kovaa, mene yksin. Jos haluat kulkea kauas, mene yhdessä kuuluu afrikkalainen sanonta. Klubien kannattaa miettiä, mitkä ovat heidän kärkihankkeitaan alkavalla satavuotiskaudella. Palveluhankkeiden suunnitteluun kannattaa käyttää aputyökaluja, joita löytyy järjestömme kotisivuilta. Palvelut kannattaa mitoittaa omien voimavarojen mukaisesti ja tehtävä niistä mukaansa tempaavia. Me leijonat teemme paljon hyvää pyynteetöntä palvelutyötä kotipaikkakunnan ja Suomen sekä kansainvälisten avuntarvitsijoiden hyväksi. Kiitos kaikille palvelutyöhön osallistuneille. Kutsukaa uusia henkilöitä mielenkiintoiseen ja mielihyvää antavaan harrastukseen mukaan. Olemme Mahdollisuuksien Omistajia! AARTO MÄKINEN piirikuvernööri

15 TERVALEIJONA 1/ Eero Mattila HTO Auctions Huutokaupat - Auktioner Kultasirkkujen kahvikonsertissa kuultiin 1940-luvun helmiä Me Limingan Kultasirkuissa halusimme tehdä kaudella jotain uutta. Olimme järjestäneet klubimme perustamisesta lähtien monta perinteistä konserttia. Lisäksi yksi tärkeimmistä tapahtumistamme on ollut keväisin Leidit lentoon - liikuntatapahtuma. Toimikunnassa syntyi idea järjestää heti loppiaisen jälkeen kahvikonsertti, jonka teemana olisi luvun musiikki. Vieraat nauttisivat musiikista kauniisti koristelluiden pöytien ääressä. Tarjolla olisi erilaisia leivonnaisia ja kahvi tarjoiltaisiin pöytiin. Vieraat saisivat pukeutua ajan hengen mukaisesti niin halutessaan. Myimme liput vanhanaikaisesti etukäteen. Emme mainostaneet tapahtumaa missään. Halusimme henkilökohtaisesti kutsua ystävämme tekemään kanssamme musikaalinen aikamatka. Limingan seurakuntatalon sali oli lähes täynnä. Kunniavieraaksi oli saatu myös Marsalkka Mannerheim ja hänen adjutanttinsa puvuissaan tuomaan juhlavaa tunnelmaa. Konsertissa lauloivat Ahti Alatalo, Anne Kiljo-Pietilä, Eila Pakkanen, Anja Garanvölgyi ja lauluyhtye Nonetti. Heljä Rahikkala lausui runoja. Tiina Nikander- Koivukangas soitti huilumusiikkia. Konsertin juonsi Pirkko Moisander. Konsertin pianistina ja kuoronjohtajana toimi Tibor Garanvölgyi. Konsertin tuoton lahjoitimme Punainen Sulka -kampanjaan saavuttaen samalla keräystavoitteemme. Puheissa juhlistimme sekä 100-vuotiasta Suomea että 100-vuotiasta Lions-järjestöä. HEIDI HAATAJA presidentti LC Liminka/Kultasirkut Huutokauppoja neljä kertaa vuodessa! Numismatiikkaa, militariaa, filateliaa Tervetuloa huutamaan! Lue lisää: Lasten olympialaisista tehdään perinne Kutsumme kaikki Oulun alueen klubit mukaan järjestämään ihanan, iloisen, innostavan, palkitsevan tapahtuman, Lasten leijonaolympialaiset. Rahaa ei tarvitse sijoittaa, vain työpanoksen. Päivä on lauantai , Pateniemen urheilukentällä. Tapahtumalla kannustamme nuoria rehtiin kilpaan, iloisin mielin. Viime kesänä tavoitimme urheilijoita 63 ja suorituksia oli 131. Alle 5-vuotiaita oli mukana arviolta 40, vanhempia 100, lisäksi toimitsijat. Kaikki yhteensä n. 250 henkilöä. Kustannuksissa pääsimme plussan puolelle, joten jatkamme samalla linjalla. Elikkä järjestäjille tapahtuma on riskitön, mutta tarvitsemme tilaisuuteen jokaisesta oululaisklubista muutaman henkilön toimitsijaksi. Vuonna 2018 tapahtumasta tehdään Lions liitto ry:n vuosikokouksen oheistapahtuma, joten nyt kun saamme lisää kokemusta urheilutapahtuman järjestämisestä, niin ensi kaudella meillä on hyvin pullat uunissa järjestää mieliinpainuva, iso tapahtuma. AIKA lauantai PAIKKA Pateniemen urheilukenttä, Oulu

16 14 TERVALEIJONA 1/2017 Kummi on tukena koko koul Sri Lankan lapsilla on ollut suomalaiskummeja jo 30 vuotta. Joka vuosi kummien edustajat käyvät tapaamassa heitä. Ohessa tietoa ja tunnelmia. Vuonna 1986 lion Seppo Rautaheimo ja puoliso Birgitta tutustuivat Sri Lankassa lion Pandula Kanangaraan. Pandula pyysi heiltä apua Sri Lankan lasten koulutuksen hyväksi. Rautaheimot suostuivat ja näin Hikkaduwassa alkoi köyhien, hyvin koulussa menestyneiden lasten auttaminen lion Pandulan avulla. Projekti saatiin alkuun ja alkoi kummien etsiminen Ossi ja Anneli Vuorisen suostuessa Rautaheimon pyytämään kirjeenvaihtoapuun. Tänä päivänä sri lankalaiset lionsklubit (25) täyttävät lapsesta hakemuskaavakkeen, jonka vahvistaa tämän projektin koordinaattori Sri Lankassa. Hakemukset lähetetään Suomeen yhdyshenkilölle lapselle lahjana koulukengät Suomessa toiminnasta vastaa kummilapsitoimikunta. Toimikunta etsii uusia kummeja, ylläpitää kummilapsirekisteriä, pitää yhteyttä sri lankalaisiin yhdyshenkilöihin ja auttaa kummeja erilaisissa tilanteissa. Suomessa kummilapsia on koko toiminnan aikana ollut vuotta täyttäneen kummilapsitoiminnan arvo on tähän mennessä yli kolme miljoonaa euroa. Tällä hetkellä kummilapsia on noin Juhlavuoden kunniaksi jokainen heistä sai kenkäkauppaan lahjakortin, jotka rahoitettiin yksityisillä lahjoituksilla. Näin he saivat yhdet uudet koulukengät ilman, että kuukausiavustusta piti käyttää siihen. Yli sata lasta odottaa kummia Ohjelmasta on poistunut koulunsa ja opiskelunsa päättäneinä lääkäreitä, insinöörejä, opettajia ja suuri joukko erilaisten ammattien harjoittajia. Peruskoulun koululaiselle maksetaan kuukausittain 10 euroa vastaava summa maan valuutassa (rupee), lukiolaiselle 15 euroa ja yliopistossa opiskelevalle 30 euroa. Nämä suomalaisittain vaatimattomat summat takaavat, että lapselle voidaan hankkia pakollinen koulupuku, koulutarvikkeita ja ravitsevaa ruokaa, tarvittaessa myös lääkkeitä. Tälläkin hetkellä noin 130 köyhän perheen lasta, 8-vuotiaasta lapsesta yliopisto-opiskelijaan, odottaa kummia, joka mahdollistaisi koulunkäynnin. Kummilapseksi hyväksytään 5 12-vuotias tyttö tai poika, jonka koulumenestys on lupaava. Yleensä nämä lapset ovat isästään orpoja, ja perheen toimeentulo on niukka. Perheen kuukausitulot saattavat olla noin 30 euroa ja asumisolot

17 TERVALEIJONA 1/ uajan SRI LANKA on helmi Intian valtameressä KUVATEKSTIT Sri Lankassa suomalaiskummien työtä arvostetaan, kuten kyltistä huomaa. Oululainen Pirjo Puoskari kummityttönsä veljen kanssa selät vastakkain. Eero Arvo, Pirjo Puoskari ja Leena Marvola-Sine selvittivät lasten opintomenestystä ja maksujen saamista Akuressa. Haastateltavana tanssijapoika Pasan. Sri Lankan demokraattinen sosialistinen tasavalta eli Sri Lanka ( ylevä maa ) on saarivaltio Intian valtameressä Intian eteläpuolella. Vuosina Sri Lanka tunnettiin nimellä Ceylon. Maan 21,5 miljoonasta asukkaasta suurin osa kuuluu ryhmiltään joko buddhalaisiin singaleeseihin tai hindulaisiin tamileihin. Näiden välille kehittynyt jännite kiristyi pitkittyneeksi maan sisällissodaksi vuosiksi Vaikka Sri Lankan keskimääräinen kansantulo henkeä kohti on melko korkea, taloudellinen epätasa-arvo on vaikea ongelma. Maaseudun ja kaupunkien tuloerot ovat suuret. Noin 15 prosenttia maan väestöstä elää köyhyydessä. Itsenäistymisensä (1948) jälkeen sosialistinen Sri Lanka on avannut talouttaan yksityissektorille ja siirtynyt kohti markkinataloutta. BKT on kasvanut sisällissodasta huolimatta kymmenen vuoden ajan 5 7 prosenttia vuodessa muulloin, paitsi kansainvälisen taantuman aikaan vuonna Sri Lanka on kuuluisa Ceylonin teestä ja kanelista. Maatalous muodosti 11,1 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllisti 31,8 prosenttia työvoimasta (2012). Koulunkäynti on pakollista 14 vuoden ikään asti. Vuonna 2001 aikuisista noin 90 prosenttia oli lukutaitoisia, miehillä taito oli hiukan yleisempi kuin naisilla. PS. Suomalaiset leijonat ovat mukana tukemassa Ratnapuraan rakennetun silmäsairaalan toimintaa. Viime vuonna siellä tehtiin satoja kaihileikkauksia. erittäin vaatimattomat. Kummilapsitoiminnan hallinnollinen työ tehdään vapaaehtoisena lionstyönä ja niinpä kummin maksama koulutusavustus siirretään lyhentämättömänä kummilapselle. Välttämättömien pankki-, postitus-, valokuvaus- ym. kulujen kattamiseksi kummeilta peritään 10 euroa vuodessa. Vuosittaiset tarkastusmatkat Meidän yhteyshenkilöidemme matka ja työ Sri Lankassa tapahtuu omakustanteisena. Matkan aikana he tarkastavat avustajiensa kanssa kaikkien 25 klubin kummilapsitilit ja maksutapahtumat ja vastaanottavat kummeille lähetettävät kuitit. Kummilapset kutsutaan klubeittain lastenjuhlaan, johon he ovat itse valmistaneet ohjelman: tanssia, laulua ja puheita. Lapsille annetaan erilaisia koulutarvikkeita sisältävä lahjakassi. Jokaista lasta haastatellaan henkilökohtaisesti ja lopuksi heidät valokuvataan. Lapsen vuosiraportti, maksukuitti ja valokuvat postitetaan kummille matkan jälkeen Suomesta. MATTI PAAVOLA PDG /DC, LC Lahti Harjun perhe kävi kummipoikaa katsomassa Nurmijärveläinen Harjun perhe vietti tammikuussa 2016 lomaa Sri Lankassa, jossa heillä on 12-vuotias kummipoika Anura. Poika pääsi mukaan kummilapsiprojektiin kolme vuotta sitten. Eräs ajatus kummilapsen ottamiseen oli: Omat lapset Santeri ja Eerika oppivat näkemään, että kaikilla lapsilla ei ole aina kaikki yhtä hyvin kuin meillä Suomessa. Anura saa koulutusavustuksena 10 euroa /kk. Perheeseen kuuluu äiti, Anura, pikkuveli ja äidin sekä kuolleen isän vanhemmat. Äiti kerää metsästä oksia, niputtaa ne ja myy kyläläisille, että he voivat keittää ruokaa. Hän saa tästä rahaa perheensä elättämiseen. Lisää ansioita hän saa tekemällä hoppereita, riisijauhoista tehtyjä lättyjä, joita kyläläiset ostavat aamiaisekseen. Nämä ovat perheen ainoat tulot. Harjun perhe oli ajatellut viettää yhden päivän Anuran kanssa. Anuralta etukäteen tiedusteltiin, mitä hän haluaisi nähdä. Hän vastasi, että hotellin ja uima-altaan! Koko perhe päiväateriaa odottelemassa rantaravintolassa. Retkipäivän aamuna kummiperhe vieraili Anuran kotona, jossa vaatimattomissa oloissa oli valmistettu teen kera pientä purtavaa. Alkujännitys oli katosi nopeasti ja lapset juoksentelivat yhdessä kodin pihalla ja tutkivat sisällä Anuran koulukirjoja ja todistuksia. Ilman suomalaisten kummien apua hän ei pystyisi jatkamaan koulunkäyntiä. Anuran matkasta Hikkaduwaan muodostui varmasti ikimuistettava. Kummiperheen hotellilla oli uima-allas. Santerilta lainattiin uimahousut ja kaikki kolme lasta pulahtivat uima-altaaseen. Anura ei osannut uida, mutta riemua ja pärskettä riitti. Illan hämärtyessä Anura vietiin turvallisesti takaisin kotiin. Yksi onnellinen ja muistorikas päivä oli takana. Hänen toiveensa oli toteutunut ja hän oli saanut tavata suomalaisen kummiperheensä. MATTI PAAVOLA

18 16 TERVALEIJONA 1/2017 Vihannissa paistetaan härkiä uudessa paikassa Vihannin Lions toiminnan alkuvaiheessa, yli 50 vuotta sitten, Lauri Pellikan aloitteesta syntyi idea tuottavasta ja vähätöisestä yleisötapahtumasta Vihannin Härkäjuhlista. Tapahtuman paikaksi valittiin Vihannin Mäntylampi ja ajankohdaksi elokuun toinen lauantai juuri sopivasti kesälomien päätösvaiheessa. Härkää vartaassa, tanssia, musiikkia ja leppoisaa yhdessä oloa. Siinä resepti, jolla toivottiin yleisön saapuvan juhlille. Loppukesän huipentuma Heti ensimmäisestä kerrasta alkaen yleisö otti tapahtuman omakseen ja Härkäjuhlista muodostui suosittu ja odotettu maakunnallinen loppukesän huipentuma. Alkuvuosien jälkeen Vihannin Urheilijat liittyivät mukaan toteuttamaan juhlia ja yhteistyö kantoi pitkälle 2010-luvulle saakka. Vuodesta 2015 alkaen Vihannin Härkäjuhlia on kierrätetty eripuolilla Vihannin aluetta paikallisten nuorisoseurojen toimiessa yhteistyökumppaneina. Yhteistyötä on tehty Vihannin ja Alpuan Nuorisoseurojen kanssa. Ensi eloku- ussa Vihannin Härkäjuhlat järjestetään Lumimetsän Nuorisoseuralla. Kantrihengessä Maritan tahdissa Tulevat Härkäjuhlat vietetään kantri-hengessä ja pääesiintyjänä juhlilla on suomalaisten naisartistien tähtikaartiin kuuluva monipuolinen tulkitsija Marita Taavitsainen. Hyvän ohjelman lomassa voi nauttia sisä- ja olutravintolan antimista ja tietenkin Härkäravintolan maittavista annoksista. Vihannin Härkäjuhlat on säilynyt vuosikymmenien ajan merkittävänä tapahtumana alueen viihdetarjonnassa. Aktiivinen härkäjuhlayleisö, yhteistyökumppanit ja vapaaehtoistyö ovat juhlien pitkän iän salaisuus. Lions Club Vihanti ja Lumimetsän Nuorisoseura toivottavat juhlijat tervetulleiksi elokuun tummenevaan iltaan. Seuraavat Härkämarkkinat lauantaina Limingassa odotetaan jo Wanhan ajan joulua Reilut kymmenen vuotta sitten Limingan kunta loi adventin aattoon toritapahtuman, jossa paikalliset yksityiset henkilöt ja yrityksetkin pääsivät myymään jouluisia tuotteitaan. Tapahtumapaikaksi saatiin Limingan pappilan pihapiiri. Perinnemiljöö oli omiaan luomaan vanhan ajan tunnelmaa. Perinteistä markkinameininkiä loivat myös sepän työnäytös ja torimyyjien perinneasut. LC Liminka Lakeus vastasi vuosien ajan tapahtuman liikenteenohjauksesta. Kun Viime vuonna uutuus oli lättähattuliikenne Oulusta ja Kempeleestä. kunta lopulta halusi luopua tapahtuman järjestämisestä, otti klubi tapahtuman haltuunsa ja on vastannut sen järjestelyistä nyt kaksi kertaa. Perinnetapahtumaan ei vuosittain tehdä kovin suuria muutoksia. Toissa vuonna tapahtumalle tuli nettisivut fi ja viime vuoden uutuus oli lättähattuliikenne Oulusta ja Kempeleestä Liminkaan tapahtuman aikana. Näiden kahden vuoden aikana Wanhan Ajan Joulusta on tullut tapahtuma, josta klubi muistetaan läpi vuoden. Tapahtumaa aletaan odottaa jo varhain ja ensimmäiset toripaikan kyselijät ottavat yhteyttä jo tammikuulla. Myyjiä tapahtumassa on vuosittain satakunta ja yleisöä muutama tuhat. Klubilaiset tekevät tapahtumaan vuoden aikana useamman sata talkootuntia. Niistä suurin osa tehdään juuri ennen ja jälkeen perinnetyylisten torikojujen parissa. Näitä kojuja klubi vuokraa Wanhan Ajan Joulun lisäksi käytettäväksi muillakin markkinoilla ja vastaavissa tapahtumissa. Wanhan Ajan Joulua vietetään

19 TERVALEIJONA 1/ Haukipudashiihto vie yhä pitkin kyliä Helmikuun 19. päivänä hiihdettiin 37. kerran Haukipudashiihto aurinkoisissa ja hyvissä olosuhteissa. Hiihtoon osallistui 228 hiihtäjää. Lähtö tapahtui Torpanmäeltä ja maali oli Jatulissa, joka toimi kilpailukeskuksena. Haukipudashiihdossa on nykyisin 14 kilpasarjaa ja 4 kuntosarjaa naisille ja miehille. Matkojen pituudet ovat 33 km, 18 km ja 10 km alle 16-vuotiaille tytöille ja pojille. LC Haukipudas/Kellon perustama Haukiputaan ensimmäinen Haukipudashiidon laturetki hiihdettiin silloinkin aurinkoisessa säässä ja lentokelissä. Matkoina hiihdettiin 35 km ja 20 km. Lähtö tapahtui Kiiminkijoen jäältä. Osallistujia oli lähes 300. Seuraavana vuonna 1980 Haukipudashiihtoon osallistui jo yli 400 kuntoilijaa. LC Haukipudas/Kellon kanssa Haukipudashiihtoa olivat silloin järjestämässä myös Haukiputaan Veikot ja Kellon lyönti. Vuosittaisen laturetken reitin teko oli haastavaa LC Haukipudas/Kellolle, joka oli neljä kertaa järjestämässä laturetkeä. Järjestelyvastuu urheiluseuroille Tämän jälkeen Haukipudas-hiihdon järjestelyoikeudet luovutettiin neljälle Haukiputaalla hiihtoa järjestävälle urheiluseuralle: Haukiputaan Heitto, Haukiputaan Veikot, Kellon Lyönti ja Kellon Työväen Urheilijat. Vuonna 1984 seurat olivat järjestämässä Haukipudashiihtoa jolloin lähtö oli edelleen Kiiminkijoen jäältä, jossa hiihdettiin Isomiehikkään kautta ylittäen Kiiminkijoki ennen Pappilanlahtea. Reitti jatkui Isoniemeen, josta 20 km hiihtäjät Runtelinharjulta palasivat Holmanpellon kautta joelle ja Keskusurheilukentän kautta kilpailukeskuksen maaliin. Pitemmän matkan 35 km hiihtäneet jatkoivat Runtelista Virpiniemeen ja sieltä latua kohti Kiviniemeä hiihtäen Kalimeenojaa pitkin Pönnään, josta metsäautoteitä hiihdettiin kohti Takkurantaa. Täältä Suokkosenperän kautta hiihdettiin Jussilanperälle ja Jokelantien, jota kutsutaan myös Tenttutieksi, vartta kilpailukeskukseen Haukiputaan lukion ja Yläasteen pihalle. Lähtö pois joen jäältä Vuosien myötä Kiiminkijoki osoittautua yhä epävarmemmaksi lähtöpaikaksi, koska rannoille alkoi nousta vettä. Kerran Haukipudas-hiihto jouduttiin tämän vuoksi perumaan. Perumisen jälkeen Haukipudashiihdossa ei enää hiihdetty Kiiminkijokea pitkin. Vähäinen lumi aiheutti myös vuonna 2014 laturetken perumisen. Nykyinen Haukipudashiihdon reitti myötäilee latuverkostoa Haukiputaalta Virpiniemeen. Haukipudashiihtojen järjestelyissä ovat auttaneet myös Haukiputaan Latu ja Haukiputaan Eräpaja. LC Haukipudas/Kello tukee edelleen Haukipudashiihtojen järjestelyjä numerolappujen hankinnassa ja lahjoittamalla kaikkien osallistujien kesken arvottavan 350 euron arvoisen lahjakortin Väiskin Tv- ja Koneeseen Haukiputaalla. HANNU LILJAMO LC Haukipudas/Kello presidentti Palkkaa ammattilaispölyttäjät paikalle! Onnistunut pölytys tuottaa hyvän sadon sekä laadukkaampia ja kestävämpiä hedelmiä ja marjoja myös kotipuutarhassa. Mehiläispölytyksen avulla voidaan myös torjua biologisesti mansikan ja vadelman harmaahometta sekä omenan siemenkotamätää. Pyydä tarjous mehiläisteni tekemästä pölytystyöstä! Mehiläistarhuri Hannu Luukinen hannu@hannuluukinen.fi Kuva on tämän vuoden Haukipudashiihtojen lähdöstä. Mukana oli 228 hiihtäjää.

20 18 TERVALEIJONA 1/2017 Terwalaiset Tervahiihdon huolto Kun pystytimme syksyllä 2015 perinteeksi muodostuneen joulukuusen Tuiraan, eräs rouva tuumasi, että aivan ihanaa, kun saimme taas valmiin, komean kuusen ihan ikkunan alle. Saammeko samanlaisen taas ensi vuonna? Tottakai, lupasimme leijona-kuorossa. Edellä kerrotun rouvan ihastelun lisäksi saimme monia muitakin kiitoksia, joista parhaiten jäi mieleen erään äidin kertoma lastensa iltarutiini. Äiti kertoi, että kun lapset menevät iltaisin nukkumaan, he katsovat ikkunasta viimeisenä kuuseen ja toivottavat sille: Hyvää yötä kuusi. Voiko vilpittömämpää ja hienompaa palautetta lions-palvelusta saada! Koska vietämme Suomen 100-vuotisjuhlavuotta ja klubimme 40-vuotistaivalta, lupaamme tulevan syksyn kuusiprojektiin jotakin erilaista näyttävyyttä. Kuusikin on jo hakusalla. Punainen Sulka pitää liikkeellä Punaisen Sulan kiivas projektivuosi on ollut myös Terwa-klubin johtoajatus läpi kuluvan talven. Rotuaarilla, Kärppäpelissä, Ruskotunturilla ja Valkean maisemissa on lipaskeräyksen ohella myyty makkaraa ja valistettu kulkijoita PuSukeräyksen tarkoituksesta. Varsinkin syksyllä tietoisuus Punaisesta Sulasta oli kansalaisten keskuudessa vaatimatonta. Monet lipaskeräykset ja loppuvuoden tiiviit telkkarimainokset kohensivat projektin tuntemusta, joten viimeisissä keräyssessi- oissa ei enää tarvinnut selittää keräyksen tarkoitusta. Lipaskeräyksen tuottoa ajatellen pulmana on usein se, että eipä ole käteistä, käykö kortti kommentti monelta ohikulkijalta. Laatumakkarat kävivät kaupaksi Viime talven kokemuksella otimme vastuul- Makkaranmyyjillä riitti hymyä maaliskuisessa pakkasessa. lemme hoitaa tervahiihdon rakovalkeat ja maalialueen makkaranmyynnin. Määtän Jorman johdolla rakovalkeat pystytettiin reitin varrelle jo hiihdon aattopäivänä ja maalialueelle kohosi Laitisen Kalervon vuosien kokemuksella komea kota telttoineen. Itse myynti tuotti pienen pettymyksen, kun Ouluhallin edustalle parkkeerasi viereiselle paikalle erään tunnetun kauppaketjun teltta, jossa jaettiin isolla metelillä makkaraa ja limsaa ihan ilmaiseksi. Onneksi makkaroiden laadussa oli niin iso ero, että meidänkin grillillä kävi kohtuullinen liikenne. Koko talvi itse asiassa on ollut täynnä tapahtumia ja aktiviteetteja enemmän NIITTYPÄIVÄ lauantaina klo Limingassa, Pappilantie 2. Koko perheen tapahtumassa * viikateniiton 25. MM-kisat * narikkatori * Aabrahamin pidot -oopperan maistijaisia * kotiruokaa ja kahvia * leikkimielisiä kisoja ja tekemistä kaikenikäisille TERVETULOA kauempaankin (yksin tai yhdessä) toivottaa LC Liminka-Liminganlahti

21 TERVALEIJONA 1/ joukkoina Laadukasta kasvatustyötä LASTEN- JA NUORTENKOTI KIMPPA TURULAN PERHEKOTI Raappananmäentie 21 D Karsitie Melalahti, Paltamo Lampinsaari Rakovalkeat pystytettiin Tervareitin varrelle jo edellispäivänä. Onneksi makkaroiden laadussa oli niin iso ero, että meidänkin grillillä kävi kohtuullinen liikenne. kuin ehkä koskaan. Siitäkin huolimatta klubilaiset ovat jaksaneet puristaa aikaa hyvän tekemisen eteen aina syksyn ensimmäisistä PuSu-tapahtumista lopputalven rutistuksiin asti. Kruunaamme kauden perinteisesti kevät-karnevaaleissa Myllyojan asukastuvalla ja lataamme sitten akkuja klubimme syksyn suureen koitokseen eli 40-vuotisjuhlaan. Kajaanin päiväkeskus sai perkolaattorin HÄRKÄ- JUHLAT HÄRKÄJUHLAT 2017 LUMIMETSÄSSÄ LAUANTAINA ESIINTYMÄSSÄ MARITA TAAVITSAINEN. Nähdään siellä! Alpuan Ns & LC Vihanti Tammikuussa LC Kajaani Linnan leijonat tavoitti tieto, että Kajaanin Päiväkeskuksessa olisi tarvetta kahvinkeittimelle. Vaikka yhdistyksellä on meneillään rahankeruu valtakunnalliseen Punainen Sulka -kampanjaan, yhdistys halusi huomioida myös paikallisen tarpeen. Leijonat lahjoitti päiväkeskukseen perkolaattorin, jolla voi keittää jopa 60 kupillista kahvia kerrallaan. Kahvinkeitin on ahkerassa käytössä, sillä päiväkeskuksessa käy päivittäin henkeä. LC Kajaani Linna lahjoitti perkolaattorin Kajaanin Päiväkeskuksen käyttöön. Kuvassa klubin 1. varapresidentti Pauliina Saikkonen, presidentti Pekka Niemi ja Päiväkeskuksen Marja-Leena Kortelainen (oik.). Markus Ahola

22 TERVALEIJONA 1/2017 Kuvat: Leena Saarela Extracting innovation Terrafame on suomalainen monimetalliyhtiö, joka tuottaa nikkeliä, sinkkiä ja kobolttia Sotkamossa sijaitsevalla kaivoksellaan ja metallitehtaallaan. Kuhmo-talossa esiintyivät muun muassa MyDance-tanssikoulu ja Ketterät-kuoro. KOKO PERHEEN KEVÄTPÄIVÄ su klo Kuivasojalla Miten kirjoitetaan Lions? Yleisperiaate on, että kun puhutaan Lions-aatteesta tai arvoista, Lions kirjoitetaan isolla ja erotetaan tavuviivalla. Mutta kun puhutaan aatteen toiminnallisista ilmentymistä, lions kirjoitetaan pienellä ja yhteen. Jos kyseessä on tuote kuten LION-lehti tai LION-viesti, silloin kirjoitusasu on niiden itse käyttämän mukainen PERUNAMARKKINAT TYRNÄVÄLLÄ KLO 9-15 Tervetuloa koko perheellä! Järjestäjänä LC-Tyrnävä

23 TERVALEIJONA 1/2017 Kun Kuhmo meni sekaisin Kun kansainvälisiä vie-raita kotimaisten lisäksi saapuu pienelle maalaispaikkakunnalle keskellä talvea, sehän panee koko kylän ihan sekaisin joksikin aikaa. Kuhmon Lions-klubit LC Kuhmo/Kuhmoniemi ja LC Kuhmo/Helenat ottivat kuitenkin vastaan haasteen Kuvernöörineuvoston kokouksen järjestämisestä. Toimeen tartuttiinkin reippaasti. Kokenut entinen piirikuvernööri Jorma Soikkeli valittiin vetämään järjestelyryhmää. Molemmat klubit olivat täysillä mukana. On tosi helppo tulla valmiiseen pöytään, mutta se vaatii monen hengen täyden panoksen. Aloin kirjoittaa tätä pari viikkoa ennen H-hetkeä. On saatu jo seminaarin tärkeimmät esiintyjät varmistetuiksi ja muutosten muutoksetkin hallintaan. Silittäessäni Eestin, Intian ja Venäjän lippuja mietin, miltähän intialaisesta varapuheenjohtajasta tuntuu pyrähtää Kuhmon Miltähän intialaisesta varapuheenjohtajasta tuntuu pyrähtää Kuhmon talveen pimeänä iltana. Lions-järjestön kansainvälinen varapuheenjohtaja eli varapresidentti Naresh Aggarwal tervehti Kuhmoon kokoontuneita kuvernöörineuvoston väkeä. talveen pimeänä iltana. Onneksi meillä on tarjota kokouspaikaksi Kuhmo-talo. Kuhmon Kamarimusiikkiin osallistuneet ulkomaiset muusikot ovat pitäneet talon akustiikkaa maailman parhaana. Näin ne juhlat etenivät Jatkan kirjoittamista jälkeen juhlien. Kuhmo-talossa pidettiin avajaisjuhla lippukulkueineen. Kuhmon Puhallinorkesteri soitti, Maija Palsio ohjasi tyttöjen kaksi liikuntaryhmää ja Kuhmo Eläkeliiton kuoro Ketterät lauloi Nälkämaan laulun ja päätti avajaisjuhlan yhteisesti laulettuun Maammelauluun. Seminaarin aiheena oli rauha. Puhumassa olivat ministeri Pirkko Mattila ja europarlamentaarikko Merja Kyllönen. Kaupunginjohtajamme Eila Valtanen toi Kuhmon kaupungin tervehdyksen. Suomen Lions-liiton puheenjohtaja Heikki Hemmilä puolestaan terveiset liitosta. Viron piirikuvernööri Raivo Kokser toi Viron klubien tervehdyksen. Piirikuvernööri Aarto Mäkinen kertoi Lions-toiminnasta. Puoliso-ohjelma suuntautui Luontokeskus Petolaan, jossa Eeva Pulkkinen kertoi metsäpeurasta. Helenat tarjosivat päiväkahvit. Kuvernöörineuvosto piti samaan aikaan kokouksensa Kuhmo-talossa. Hotelli Kainuussa pidettiin iltajuhla, ja useimmat osallistujat asuivat myös siellä. Illan odotetuin vieras, Lionsien kansainvälinen varapresidentti Naresh Aggarwal saapui varsin myöhään. Huolimatta pitkästä matkustamisesta hän tervehti meitä kätellen ja jakaen kaikille 100-vuotispinssin. Eestin piirikuvernööri Raivo Kokser oli valloittava persoona. Hän ja minä lauloimme Eestin kansallislaulun viroksi. (Olen opetellut sen kansakoulussa Siukosen laulukirjasta!) Helenat oli hankkinut runsaasti palkintoja arpajaisiin. Pääpalkintona oli Jorma Soikkelin lahjoittama kolmirenkainen aikuisten polkupyörä. Sen voitti Pirkko Vihavainen Juvalta. Ilta päättyi orkesteritanssiaisiin. Kahden kuukauden työrupeaman jälkeen järjestelyvetäjäkin sai jo nukutuksi yönsä rauhassa. Omasta mielestämme ja saamistamme palautteista johtuen uskon, että tapahtuma kaikkineen onnistui mukavasti. SINIKKA SOIKKELI LC Kuhmo/Helenat Nelikymppinen Oulujoki jakoi lahjoja LC Oulu/Oulojoki vietti juhlavuottaan lahjoittamalla muun muassa Oulun kaupunginsairaalalle kahdeksan rollaattoria potilaskäyttöön.