Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1418//2010 vp Eläketulon leikkaantuminen Eduskunnan puhemiehelle Vuoden 2007 alusta eläkelakia muutettiin. Kun tapaturmaeläke vähennetään työeläkkeestä, pienentävät tapahtuneet ansioiden alentumiset huomattavasti eläkettä. Erityisesti näin on käynyt sellaisille, joiden työnantaja on alentanut palkkaa, kun he eivät tapaturman vuoksi ole voineet enää tehdä samaa työtä kuin ennen. Tällaisissa tapaturmissa vakuutusyhtiö on hyvittänyt palkan pienentymisen hyvittämällä vanhan vakiintuneen palkan ja alentuneen työkyvyn johdosta maksetun uuden palkan erotuksen. Lakimuutoksen seurauksena tapaturman vuoksi joidenkin suomalaisten eläkekertymä jää pysyvästi pienemmäksi kuin ennen lakimuutosta. Työntekijän eläkelain voimaanpanolain 14 mahdollistaa eläkelaitoksen harkinnanvaraisen eläkepalkan tarkistamisen ja on sisällöltään seuraavanlainen: "Ennen vuotta 2005 päättyneen tai TEL-lain muuttamisesta annetun lain (634/2003) voimaantulosäännösten 4 momentin mukaisesti päätetyn työsuhteen eläkepalkka voidaan harkinnanvaraisesti tarkistaa työntekijän hakemuksesta ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olleen TEL-lain 7 d mukaan ja ennen vuotta 1996 päättyneen työsuhteen eläkepalkka TEL-lain muuttamisesta annetun lain (1482/1995) voimaantulosäännöksen 8 momentin mukaan. Edellytyksenä tarkistamiselle on, että eläkepalkan harkinnanvaraista tarkistamista koskeva työntekijän hakemus tulee eläkelaitokselle viimeistään 31 pnä joulukuuta 2011." Vanhan TEL-lain 7 d :ssä, johon edellä siteeratussa voimaanpanolain 14 :ssä viitataan, on säädetty seuraavaa: "Jos työntekijän tai edunsaajan ilmoituksen johdosta tulee selvitetyksi, että eläkepalkka on työntekijän tai edunjättäjän tämän laina alaisessa työsuhteessa jonkin ennen eläketapahtumaa ilmaantuneen poikkeuksellisen syyn vuoksi alempi kuin hänen 9 :n mukaisesti tarkistettu eläkepalkkansa samassa työsuhteessa ennen tällaisen syyn ilmaantumista niin pitkänä aikana, että suurempaa palkkaa voitaisiin pitää vakiintuneena, ja jos tällä seikalla on vähintään 20 %:n vaikutus eläketurvaan, pidetään eläkepalkkana sitä keskimääräistä työansiota, joka työntekijällä olisi ollut, jollei mainittua syytä olisi esiintynyt." Jos työntekijä tai edunsaaja esittää riittäväksi katsottavan selvityksen, noudatetaan 1 momentin säännöstä, vaikka poikkeuksellinen syy olisi ilmaantunut aikaisemmin kuin kymmenen vuotta ennen eläketapahtumaa. Eläkepalkan laskutapaa tulisi tarkastaa edellä siteerattujen lainkohtien perusteella. Muutoin tapaturman vuoksi hyvitetyn tapaturmaeläkkeen leikkaus alentaa jatkossakin pysyvästi joiden suomalaisten eläketuloa epäreilulla tavalla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että eläketulo ei leikkaannu perusteluissa mainituissa tapauksissa epäreilulla tavalla pois vuoden 2007 tapahtuneen lakimuutoksen vuoksi? Versio 2.0

2 Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2011 Krista Kiuru /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 1418/2010 vp Krista Kiuru /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Krista Kiurun / sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1418/2010 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että eläketulo ei leikkaannu perusteluissa mainituissa tapauksissa epäreilulla tavalla pois vuoden 2007 tapahtuneen lakimuutoksen vuoksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Nähdäkseni kirjallisessa kysymyksessä perusteluineen lähdetään siitä, että työeläkkeen perusteena olevat työansiot tulisi tarkistaa ennen vuotta 2005 työeläkelainsäädännössä voimassa olleen eläkepalkan harkinnanvaraista tarkistamista koskevan säännöksen periaatteiden mukaisesti tilanteissa, joissa ensisijainen etuus vähentää työeläkettä. Kysymykseen liittynee myös työeläkkeisiin nähden ensisijaisten etuuksien vähentämistä koskevan niin sanotun kolmen vuoden säännöksen jättäminen pois työeläkelaeista vuoden 2007 alusta alkaen. Vuoden 2007 alusta voimaan tulleen työntekijän eläkelain (TyEL) 92 :ssä säädetään työeläkkeeseen nähden ensisijaisten etuuksien vähentämisestä työeläkkeestä. Sen mukaan tämän lain mukaisesta eläkkeestä vähennetään työntekijän saama ensisijainen etuus ja perhe-eläkkeestä ensisijaista etuutta vastaava perhe-eläke tai korvaus. Ensisijaisia etuuksia ovat: tapaturmavakuutuslain säännöksiin perustuva päiväraha tai tapaturmaeläke, liikennevakuutuslain nojalla myönnetty omaan vammaan perustuva ansionmenetyskorvaus tai eläke, tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain nojalla myönnetty ansionmenetyskorvaus, liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain nojalla myönnetty ansionmenetyskorvaus, sotilasvammalain nojalla myönnetty elinkorko ja sotilastapaturmalain nojalla myönnetty päiväraha tai tapaturmaeläke. TyEL:n 92 :ssä luetellut ensisijaiset etuudet, siis myös tapaturmavakuutuslain mukainen tapaturmaeläke, olivat jo vanhan työntekijäin eläkelain (TEL) mukaan työeläkkeestä vähennettäviä etuuksia. Ennen vuotta 2007 voimassa olleessa TEL:ssa ja myös muussa työeläkelainsäädännössä oli kuitenkin poikkeussäännös edellä kuvatusta ensisijaisten etuuksien vähentämistä koskevasta pääsäännöstä. Tämän poikkeussäännöksen mukaan eläkkeitä yhteensovitettaessa sellaista ensisijaista etuutta, jota työntekijä tai yrittäjä oli saanut vähintään kolmen vuoden ajan ennen työeläkelakien mukaista eläketapahtumaa, ei otettu huomioon siltä osin kuin ensisijainen etuus ei ylittänyt työeläketapahtumaa edeltänyttä tasoa. Tämän kolmen vuoden säännön perusteella tapaturmavakuutuslain mukaiset päivärahat ja tapaturmaeläkkeet ja myös muut TyEL:n 92 :ssä mainitut ensisijaiset etuudet saattoivat jäädä vähentämättä työeläkkeestä. Mainittu kolmen vuoden säännös jätettiin pois vuoden 2007 alusta voimaan tulleista uusista yksityisten alojen työeläkelaeista. Säännöksen poisjättämistä perusteltiin sillä, että säännöstä oli jouduttu soveltamaan käytännössä vain harvoin ja säännöksen poisjättäminen selkeyttäisi lakia ja sen toimeenpanoa. Kolmen vuoden säännöksen poisjättämistä perusteltiin myös sillä, että se mahdollisti etuuksilla spekuloinnin. 3

4 Ministerin vastaus Ennen vuoden 2005 alusta voimaan tullutta työeläkeuudistusta yksityisten alojen työeläkelainsäädännössä oli voimassa eläkepalkan harkinnanvaraista tarkistamista koskeva säännös. Sen mukaan jos työntekijän tai edunsaajan ilmoituksen johdosta tulee selvitetyksi, että eläkepalkka on työntekijän tai edunjättäjän tämän lain alaisessa työsuhteessa jonkin ennen eläketapahtumaa ilmaantuneen poikkeuksellisen syyn vuoksi alempi kuin hänen TEL-indeksillä tarkistettu eläkepalkkansa samassa työsuhteessa ennen tällaisen syyn ilmaantumista niin pitkänä aikana, että suurempaa palkkaa voitiin pitää vakiintuneena, ja jos tällä seikalla on vähintään 20 prosentin vaikutus eläketurvaan, pidetään työsuhteen eläkepalkkana sitä keskimääräistä työansiota, joka työntekijällä olisi ollut, jollei mainittua syytä olisi esiintynyt. Säännöksessä tarkoitettuna poikkeuksellisena syynä on vakiintuneesti pidetty muun muassa sairauden tai vamman aiheuttamaa työansioiden pienentymistä työntekijän jatkaessa sairaudesta tai vammasta huolimatta työntekoa samassa työsuhteessa. Säännöksen soveltamisen esteenä ei ole ollut ensisijaisen etuuden saaminen. Vuoden 2005 työeläkeuudistuksen yhteydessä siirryttiin koko työuran aikaisiin kunkin kalenterivuoden työansioiden perusteella muodostettavaan eläkkeen perusteena olevaan työansioiden määrittelyyn ja samalla luovuttiin työsuhdekohtaisesta eläkkeen perusteena olevasta eläkepalkan määrittelystä. Työsuhdekohtaisesta eläkepalkan määrittelystä luopumisen myötä katsottiin, että ennen vuotta 2005 voimassa olleesta eläkepalkan harkinnanvaraista tarkistamista koskevasta säännöksestä voitiin luopua tarpeettomana. Vuoden 2005 työeläkeuudistusta koskevien lakien voimaantulosäännöksiin otettiin kuitenkin säännös, jonka perusteella eläkepalkan harkinnanvaraista tarkistamista koskevaa säännöstä voidaan työntekijän hakemuksesta soveltaa ennen vuotta 2005 päättyneiden tai päätettyjen työsuhteiden eläkepalkkaan. Edellytyksenä säännöksen soveltamiselle on, että työntekijän hakemus saapuu eläkelaitokseen viimeistään vuoden 2011 loppuun mennessä. Vastaavanlainen säännös on myös vuoden 2007 alusta voimaan tulleissa yksityisten alojen työeläkelakeja koskevissa voimaanpanolaeissa. Hallitus on voimassa olevassa hallitusohjelmassaan sitoutunut siihen, että lakisääteistä työeläketurvaa koskevat asiat valmistellaan yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Koska edellä mainitun kolmen vuoden säännön poistamisen työeläkelainsäädännöstä on koettu joissakin tilanteissa johtaneen työeläketurvan kannalta epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin, sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt yhdessä Eläketurvakeskuksen ja työmarkkinaosapuolten kanssa selvittää ja käsitellä asiaa sen arvioimiseksi, onko asian johdosta lainmuutostarpeita. Sen sijaan ministeriön tietoon ei ole tullut, että eläkepalkan harkinnanvaraista tarkistamista koskevasta säännöksestä luopuminen olisi johtanut eläkkeensaajan kannalta työeläkkeen kohtuuttomaan pienentymiseen. Mikäli tarvetta ilmenee, ministeriö on valmis ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi myös viimeksi mainitun asian osalta. Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula 4

5 Ministerns svar KK 1418/2010 vp Krista Kiuru /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1418/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Krista Kiuru /sd: Vad ämnar regeringen göra för att förhindra att pensionsinkomsten i de fall som nämns i motiveringen till spörsmålet minskar på ett orättvist sätt till följd av lagändringen 2007? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Såvitt jag kan förstå utgår det skriftliga spörsmålet och motiveringen till det från att den arbetsinkomst som ligger till grund för arbetspensionen bör justeras enligt principerna i den bestämmelse om justering av pensionslönen efter prövning som gällde i arbetspensionslagstiftningen fram till 2005, i situationer där den primära förmånen minskar arbetspensionen. Spörsmålet avser troligen också slopandet av den så kallade treårsregeln inom arbetspensionslagarna vid ingången av Denna regel gäller avdrag av de i relation till arbetspensionen primära förmånerna. I 92 i lagen om pension för arbetstagare (Ar- PL), som trädde i kraft vid ingången av 2007, finns bestämmelser om de i relation till arbetspensionen primära förmåner som dras av från arbetspensionen. Enligt paragrafen avdras från pension enligt denna lag en primär förmån som arbetstagaren erhållit och från familjepension en familjepension eller ersättning som motsvarar en primär förmån. Primära förmåner är dagpenning eller olycksfallspension som grundar sig på lagen om olycksfallsförsäkring, ersättning för inkomstbortfall på grund av egen skada eller pension som beviljats med stöd av trafikförsäkringslagen, ersättning för inkomstbortfall beviljad med stöd av lagen om rehabilitering som ersätts enligt lagen om olycksfallsförsäkring, ersättning för inkomstbortfall beviljad med stöd av lagen om rehabilitering som ersätts enligt lagen om trafikförsäkring, livränta beviljad med stöd av lagen om skada, ådragen i militärtjänst och dagpenning eller olycksfallspension beviljad med stöd av lagen om olycksfall i militärtjänst. De primära förmåner som anges i 92 i ArPL, alltså också olycksfallspension enligt lagen om olycksfallsförsäkring, var redan enligt den gamla lagen om pension för arbetstagare (APL) sådana förmåner som dras av från arbetspensionen. I APL, som gällde fram till 2007, och även i den övriga arbetspensionslagstiftningen fanns dock ett undantag från den ovan beskrivna huvudregeln att primära förmåner ska dras av. Enligt undantagsbestämmelsen skulle vid samordningen av pensioner en sådan primär förmån inte beaktas som en anställd eller en företagare åtnjutit under minst tre års tid före pensionsfallet enligt arbetspensionslagarna, till den del den primära förmånen inte överstigit en ersättning som motsvarade ersättningsnivån före arbetspensionsfallet. Enligt denna treårsregel har man kunnat låta bli att från arbetspensionen dra av dagpenning och olycksfallspension som grundar sig på lagen om olycksfallsförsäkring och även andra primära förmåner som avses i 92 i ArPL. Treårsregeln togs inte in i de nya arbetspensionslagar för den privata sektorn som trädde i kraft vid ingången av Slopandet av bestämmelsen motiverades med att den endast sällan hade behövt tillämpas i praktiken och med att slopandet av bestämmelsen skulle göra lagen och verkställigheten av den tydligare. Slopandet av 5

6 Ministerns svar treårsregeln motiverades också med att den möjliggjorde spekulation med förmåner. Före den arbetspensionsreform som trädde i kraft vid ingången av 2005 ingick i arbetspensionslagstiftningen för den privata sektorn en bestämmelse om justering av pensionslönen efter prövning. I den konstateras att om det av arbetstagarens eller förmånstagarens uppgifter framgår att pensionslönen i arbetstagarens eller förmånslåtarens arbetsavtalsförhållande som omfattas av denna lag, av något undantagsskäl som yppat sig före pensionsfallet är lägre än hans eller hennes enligt APL-index justerade pensionslön i samma arbetsavtalsförhållande, innan ett sådant skäl yppade sig, under så lång tid att den större lönen kunde anses såsom stabiliserad, och om denna omständighet har en inverkan om minst 20 procent på pensionsskyddet, anses såsom pensionslön i detta arbetsavtalsförhållande den genomsnittliga arbetsinkomst som arbetstagaren hade haft om nämnda skäl inte hade funnits. Som sådant undantagsskäl som avses i bestämmelsen har av hävd betraktats bl.a. en minskning av arbetsinkomsterna till följd av sjukdom eller skada när arbetstagaren trots sjukdomen eller skadan fortsätter i samma anställningsförhållande. Utbetalningen av en primär förmån har inte utgjort något hinder för tillämpningen av bestämmelsen. I samband med arbetspensionsreformen 2005 övergick man till att fastställa den arbetsinkomst som ligger till grund för pensionen på basis av arbetsinkomsterna under respektive kalenderår under hela yrkesbanan, och samtidigt slutade man fastställa den pensionslön som ligger till grund för pensionen enligt varje enskilt anställningsförhållande. I och med att man slopade fastställandet av pensionslön enligt enskilda anställningsförhållanden ansågs det att den bestämmelse som gällde fram till 2005 och som avsåg justering av pensionslönen efter prövning kunde slopas såsom obehövlig. I ikraftträdandebestämmelserna för de lagar som omfattades av arbetspensionsreformen 2005 togs det emellertid in en bestämmelse enligt vilken justering av pensionslönen efter prövning på ansökan av arbetstagaren kan tillämpas på pensionslönen i ett anställningsförhållande som upphört före 2005 eller som har avslutats. Ett villkor för tillämpning av bestämmelsen är att arbetstagarens ansökan inkommer till pensionsanstalten före utgången av En motsvarande bestämmelse finns också i de lagar som gäller införande av arbetspensionslagarna för den privata sektorn och som trädde i kraft vid ingången av Regeringen har i det gällande regeringsprogrammet förbundit sig till att de ärenden som gäller det lagstadgade arbetspensionsskyddet ska beredas i samarbete med de centrala arbetsmarknadsorganisationerna. Eftersom slopandet av treårsregeln inom arbetspensionslagstiftningen i vissa situationer har ansetts leda till orättvisor när det gäller arbetspensionsskyddet, har socialoch hälsovårdsministeriet tillsammans med Pensionsskyddscentralen och arbetsmarknadsparterna beslutat att utreda och behandla frågan för att bedöma om det finns behov av lagändringar. Däremot har ministeriet inte fått några uppgifter om att slopandet av bestämmelsen om justering av pensionslönen efter prövning skulle ha lett till att pensionstagarens arbetspension blivit orimligt liten. Om det behövs är ministeriet berett att vidta nödvändiga åtgärder för att ändra lagstiftningen också när det gäller den sistnämnda frågan. Helsingfors den 8 april 2011 Social- och hälsovårdsminister Juha Rehula 6