Projektityö Tutkimuksia vedestä ja maaperästä
|
|
- Ismo Nieminen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Projektityö Tutkimuksia vedestä ja maaperästä Pedagogiset ohjeet opettajalle ja työohjeet oppilaille Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Kemian laitos Kemian opettajankoulutusyksikkö Tekijät: Reetta Heino Sonja Martikainen Katja Sievänen Pvm:
2 Sisällys 1. Projektityön tavoitteet OPS-kytkentä Projektin laboratoriotyöt Analyysit Vesianalyysin tutkimuskohteet Maaperäanalyysin tutkimuskohteet Työ-ohjeet Vesianalyysin työ-ohjeet Bakteeriviljelmän lisäohjeet Mikroskopoinnin lisäohjeet Veden kemiallinen hapenkulutus Maaperäanalyysin työ-ohjeet Bakteeriviljelmän lisäohjeet Mikroskopoinnin lisäohjeet Työn toteutus käytännössä sekä ajan käyttö Projektin käsitteet ja kemiallinen ilmiö Arviointi... 9 Lähteet... 9 Työohjeet oppilaille
3 1. Projektityön tavoitteet Tässä työssä tutustutaan erilaisiin kemiallisiin ja biologisiin analyysimenetelmiin sekä näytteenottoon vesistä ja maaperästä. Omien havaintojen tekeminen ja niiden kirjaaminen on tärkeä osa laboratoriotyöskentelyä ja projektityötä. 2. OPS-kytkentä Projektityö soveltuu sekä yläkouluun että lukioon. Yläkoulussa aihe voidaan liittää Ilma ja Vesi - kokonaisuuteen, koska sen keskeisiin sisältöihin kuuluu vesi ja veden ominaisuudet, kuten happamuus ja emäksisyys. Peruskoulun yläluokilla tavoitteina on, että oppilas oppii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen, tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkitsemaan ja esittämään tuloksia, tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle, sekä käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä. Projektityö perustuu näiden taitojen kehittämiseen. Lukion 1. kurssin, ihmisen ja elinympäristön kemia, tavoitteena on, että opiskelija oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja; saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä; syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävien asioiden yhteydessä. Projektimainen työskentely kehittää oppilaan kokeellisia työskentelytaitoja, harjoittaa kriittistä tiedonhankintaa erityisesti tuloksia käsiteltäessä sekä tuo kemiaa lähemmäksi arkielämää luonnon tutkimiseen liittyvällä aiheella. 3
4 3. Projektin laboratoriotyöt 3.1 Analyysit Vesianalyysin tutkimuskohteet Aistinvarainen arviointi: haju, väri, sameus Veden ph:n mittaus Veden johtokyvyn mittaus Veden kemiallinen hapen kulutus Bakteeriviljelmä ja mikroskopointi Maaperäanalyysin tutkimuskohteet Maan koostumus/raekoko ph:n määritys maaperästä Maaperän kosteus Bakteeriviljelmä ja mikroskopointi 3.2 Työ-ohjeet Vesianalyysin työ-ohjeet Vesianalyysin aistinvarainen arviointi, ph:n ja johtokyvyn mittaus, veden kemiallisen hapen kulutus (SFS 3036) sekä bakteeriviljelmän ja mikroskopoinnin teko löytyvät oppilaille tarkoitetusta paketista Bakteeriviljelmän lisäohjeet Työssä tulee oppilaille tutuksi mikrobeihin ja niiden kasvatukseen liittyvää sanastoa kuten viljelmä, kasvualusta, agar, petrimalja, siirrostus(silmukka), lasisauva, steriili ja aseptinen työskentely. Näistä voit lukea lisätietoa mikrobiologian kirjoista tai harkinnan mukaan internetistä. 4
5 Agarin valmistus Mikrobiologiassa käytettävää agaria (tai agar-agaria) myydään useimmiten jauheena esim. apteekeissa. Agaria käytetään hyytelöimisaineena makeisissa sekä elintarvikkeissa eläinperäisen hyytelöimisaineen, liivatteen, korvaajana vegaanisissa ruoissa. Jauhetta annostellaan veteen ohjeen mukaan (n. 1,2 1,6 %). Saatu seos keitetään kattilassa 100ºC:ssa ja liuoksen annetaan jäähtyä noin asteiseksi, minkä jälkeen agarliuos on valmista kaadettavaksi kasvatusalustalle, esimerkiksi petrimaljalle. Keittämisen ansioista kasvualusta on steriiliä, joten maljojen valamisessa on pyrittävä mahdollisimman aseptiseen työskentelyyn kontaminaatioiden välttämiseksi. Kun agar jäähtyy alle 45 ºC:een, se jähmettyy, joten maljojen valamisessa täytyy toimia ripeästi. Jätteiden hävittäminen Kasvualustoja kasvatetaan maksimissaan kolme vuorokautta. Koulussa ei ole käytössä sterilointiin tarkoitettua autoklaavia, joten työssä kannattaa käyttää muovisia kertakäyttömaljoja, jotka voidaan työn jälkeen hävittää sekajätteenä muovipussiin pakattuna. Vesinäytteissä, joita oppilaat tuovat, ei todennäköisesti ole terveydelle haitallisia bakteereja. Lisäksi bakteerien määrät kasvualustoilla ovat suhteellisen pieniä verrattuna esimerkiksi puhdasviljelmään jostakin bakteerista Mikroskopoinnin lisäohjeet Ennen näytteen mikroskopointia on hyvä alustaa oppilaille mikroskoopin käyttö. Erityisesti preparaattilasien käsittelyssä tulee olla varovainen, sillä lasin rikkoontuvat helposti. Lasien pesuliuokseksi täytyy valmistaa 10 % etanoli-vesiliuos. Vesinäytettä tarvitsee preparaattiin vain pienen määrän, joten oppilaat voivat tutkia myös toistensa tuomia vesinäytteitä, jos on aikaa Veden kemiallinen hapenkulutus Ohessa tarkemmat liuosten teko-ohjeet. Kaliumpermanganaattiliuos 0,02 mol/l Liuotetaan 3,2 g kaliumpermanganaattia litraan vettä. Liuos kuumennetaan kiehuvaksi (n. 30 min), jonka jälkeen liuos suodatetaan lasikuitusuodattimen läpi. Voidaan myös käyttää valmista kaupallista liuosta. Permanganaattiliuos säilytetään tummassa lasipullossa ja suojataan auringonvalolta. 5
6 Kaliumpermanganaattiliuos 0,002 mol/l Laimennetaan 10 ml kaliumpermanganaattiliuosta (0,02 mol/l) vedellä, niin että yhteistilavuudeksi saadaan 100 ml. Liuos on uusittava päivittäin. Rikkihappo 4 mol/l Lisätään varovasti ja samalla sekoittaen 220 ml väkevää rikkihappoa noin 600 millilitraan vettä. Liuos jäähdytetään huoneenlämpöiseksi ja laimennetaan 1000 millilitraksi. Kaliumjodidiliuos 0,1mol/l Liuotetaan 4,15 g kaliumjodidia veteen ja laimennetaan 250 millilitraksi. Tärkkelysliuos Sekoitetaan 1 g tärkkelystä 100 millilitraan vettä. Seos lämmitetään n. 85 asteiseksi, sekoitetaan hyvin ja annetaan jäähtyä. Sen jälkeen siihen lisätään 0,1 g salisyylihappoa liuoksen kestävöimiseksi. Myös kaupallisia jodometristä määritystä varten olevia tuotteita voidaan käyttää. Natriumsulfaattiliuos n. 0,01mol/l Liuotetaan 2,5 g natriumtiosulfaattipentahydraattia veteen. Lisätään 0,1 g vedetöntä natriumkarbonaattia liuoksen kestävöimiseksi. Liuos laimennetaan 1000 ml:ksi. Myös vastaavia kaupallisia liuoksia voidaan käyttää. Jätteiden hävittäminen Kaliumpermanganaattiliuos (>0,02 %), vahva rikkihappo ja vahva natriumtiosulfaattiliuos (= emäs) ärsyttävät ihoa, joten niiden kanssa on käytettävä suojakäsineitä. Happo ja emäs on neurtaloitava ennen sen kaatamista viemäriin. Vahvempi kuin 0,02 % kaliumpermanganaattiliuos on ongelmajätettä ja toimitettava Ekokemille Maaperäanalyysin työ-ohjeet Maaperäanalyysin raekoon määrittäminen, ph:n ja kosteuden mittaus, sekä bakteeriviljelmän ja mikroskopoinnin teko löytyvät oppilaille tarkoitetusta paketista Bakteeriviljelmän lisäohjeet Maanäytteen tutkimiseen ja jätteiden hävittämiseen pätevät samat ohjeet kuin vesinäytteeseenkin. Kovin hiekkaisesta näytteestä ei kannata tehdä viljelmää, kun taas multainen maa sisältää paljon eliöitä. 6
7 Mikroskopoinnin lisäohjeet Maanäytteestä ei välttämättä näy samanlaista eliöiden liikkumista kuin vesinäytteestä. Varsinkin kuiva tai hiekkainen näyte on eliöiltään varsin köyhää. Oppilaille on mielenkiintoista nähdä miten kuiva ja veteen liuotettu maanäyte eroavat mikroskoopilla tarkasteltaessa. 4. Työn toteutus käytännössä sekä ajan käyttö Ennen projektityön aloittamista oppilaat voidaan tutustuttaa projektityön aiheisiin veteen, maaperään ja näytteenottoon liittyvillä kysymyksillä. Kysymykset johdattelevat oppilaat projektitöihin ja etsimällä tietoa kysymyksiin, he tutustuvat veden ja maaperän ominaisuuksiin. Pohdintatehtävät oppilaille ennen työn aloittamista: 1. Mistä eri paikoista voidaan ottaa vesinäytteitä? Entä maaperänäytteitä? Pohdi, onko kotisi lähistöllä mahdollisia näytteenottopaikkoja. 2. Miten veden ominaisuudet vaihtelevat eri paikoissa? Miten ne vaikuttavat eliöihin? 3. Miten maaperän ominaisuudet vaihtelevat eri paikoissa? Miten ne vaikuttavat eliöihin? Kokeelliset työt pitää suorittaa nopeasti näytteenoton jälkeen, jotta tulokset ovat luotettavia. Oppilaat jaetaan kahteen ryhmän, joista toiset keskittyvät ensin vesianalyyseihin ja toiset maaperäanalyyseihin. Oppilaille annetaan ohjeet ensin siihen analyysiin, näytteenottoon ja laboratoriotöihin, jonka he tekevät ensin. Laboratoriotyöt oppilaat saavat tehdä itsenäisesti yksin tai pareittain. Opettaja toimii vain avustajana, ei aktiivisena ohjaajana. Projektiin olisi hyvä varata aikaa noin viikko. Se olisi hyvä jakaa siten, että vesianalyysille on puoli viikkoa ja toisen puolen oppilaat saisivat käyttää maaperäanalyyseille. Projektityöviikon voi toteuttaa yhteistyössä biologian opettajan kanssa, koska aihe liittyy suuresti myös biologiaan. Laboratoriotöiden jälkeen oppilaille on vielä tehtävämoniste, joka kokoaa viikon laboratoriotyöt ja niiden teorian yhteen. 1. Millaisia asioita voidaan määrittää vesinäytteestä aistinvaraisesti? Minkälaisten ominaisuuksien mittaamiseen tarvitaan mittauslaitteita? 2. Millaisia asioita voidaan määrittää maaperänäytteestä aistinvaraisesti? Minkälaisten ominaisuuksien mittaamiseen tarvitaan mittauslaitteita? 3. Mitä bakteereja vedessä voi olla? Mainitse muutamia esimerkkejä ja piirrä yksi bakteeri. 7
8 4. Mitä bakteereja maaperässä voi olla? Mainitse muutamia esimerkkejä ja piirrä yksi bakteeri. 5. Mitä metalleja maaperässä voi olla? Mainitse muutamia esimerkkejä. 6. Mistä maaperän raskasmetallit ovat peräisin? 7. Mitä saat selville määrittämällä veden kemiallisen hapenkulutuksen? Perustele. 8. Miksi järvi rehevöityy? 9. Miksi vesinäytteen analysointi tulee tehdä mahdollisimman pian näytteenotosta? 10. Mikä on ihanteellinen ph eliöille ja miksi? 5. Projektin käsitteet ja kemiallinen ilmiö Projektityön kemialliset ilmiöt perustuvat seuraaviin käsitteisiin: ph, konsentraatio, johtokyku, hapettuminen, happo-emästitraus, neutralointi, COD ja 0-näyte. happo: protonin luovuttaja emäs: protonin vastaanottaja Konsentraatio, c (mol/l) -Konsentraatio ilmoittaa liuenneen aineen pitoisuuden liuoksessa. Sen symboli on c ja perusyksikkö on mol/l eli M. ph - ph-arvo ilmaisee aineen happamuuden logaritmisella asteikolla ja sen arvo on välillä Kun ph-arvo on alle 7, aine on hapan ja kun ph-arvo on yli 7, aine on emäksinen. Kun ph on 7, aine on neutraali. ph-arvo lasketaan oksonium-ionikonsentraatiosta, ph = - log [H 3 O + ]. Johtokyky - Veden johtokyky kuvaa veteen liuenneiden elektrolyyttien (ionien) kokonaismäärää. Hapettuminen - Hapettuminen on kemiallinen reaktio, jossa hapetusluku kasvaa. Hapettuva aine luovuttaa elektoneja pelkistyvälle aineelle. Pelkistyvä aine vastaanottaa elektroneja. Pelkistyminen tapahtuu samaan aikaan kun hapettuminen ja reaktiota kutsutaan hapetus-pelkistysreaktioksi. Hapettuva aine on siis pelkistin ja pelkistyvä aine hapetin. Happo-emästitraus - Tutkittavaan happamaan näytteeseen lisätään titraamalla emäksistä liuosta, jonka tarkka pitoisuus tiedetään. Kun kaikki tutkittava aine on reagoinut, liuoksen ph muuttuu ja jos indikaattoria käytetään näytteen väri muuttuu. - Sen perusteella, kuinka paljon mittaliuosta on kulunut titrauksessa, voidaan laskea tutkittavan aineen määrä. Happo-emästitrauksella näytteestä voidaan laskea myös ainemäärä, pitoisuus ja pharvo. 8
9 Neutralointi - kemiallinen reaktio, jossa happo ja emäs reagoivat muodostaen suolaa ja vettä. Vetyionit (H + ) ja hydroksidi-ionit (OH ) muodostavat vesimolekyylin (H 2 O), ja samalla muodostuu myös suolaa. COD Mn - tarkoittaa kemiallisen hapen kulutusta, joka on määritelty hapettamalla näyte permanganaatilla standardin SFS 3036 mukaan. 0-näyte - Standardinäyte, johon tutkittavalle aineelle saatua tulosta voidaan verrata. 6. Arviointi Projektityön arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kyky tehdä töitä yksin ja ryhmässä sekä kyky työskennellä itsenäisesti annetun ohjeen mukaan. Arvioinnissa on tärkeää huomioida myös oppilaan kyky etsiä tietoa ja soveltaa sitä käytännön töissä sekä huolellisuus ja tarkkuus, tulosten kirjaus ja analysointi. Arviointiin vaikuttavat myös esitehtävien ja työn jälkeiset tehtävät suoritus, sekä koonnin tai raportin kirjoittaminen työstä. Lähteet (käyttöturvallisuustiedotteet, luettu ) (Peruskoulun opetussuunnitelma, luettu ) (Lukion opetussuunnitelma, luettu ) (Suomen standardoimisliitto, luettu ) (Tietoa käsitteistä, luettu ) (Tietoa käsitteistä, luettu ) Linkkejä eri työ-ohjeisiin aiheeseen liittyen: s.html (Työohje: veden kemiallinen hapenkulutus, luettu ) (Luettu ) (Luettu ) (Luettu ) 9
10 Työohjeet oppilaille Tutkimuksia vedestä ja maaperästä Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut erilaisiin kemiallisiin ja biologisiin analyysimenetelmiin sekä näytteenottoon vesistä ja maaperästä. Omien havaintojen tekeminen ja niiden kirjaaminen on tärkeä osa laboratoriotyöskentelyä. Pohdi näitä ennen työn aloittamista 1. Mistä eri paikoista voidaan ottaa vesinäytteitä? Entä maaperänäytteitä? Pohdi, onko kotisi lähistöllä mahdollisia näytteenottopaikkoja. 2. Miten veden ominaisuudet vaihtelevat eri paikoissa? Miten ne vaikuttavat eliöihin? 3. Miten maaperän ominaisuudet vaihtelevat eri paikoissa? Miten ne vaikuttavat eliöihin? 10
11 Analyysit Vesianalyysin tutkimuskohteet Aistinvarainen arviointi: haju, väri, sameus Veden ph:n mittaus Veden johtokyvyn mittaus (Veden kemiallinen hapen kulutus) Bakteeriviljelmä ja mikroskopointi Maaperäanalyysin tutkimuskohteet Maan koostumus/raekoko ph:n määritys maaperästä Maaperän kosteus Bakteeriviljelmä ja mikroskopointi Työturvallisuus Laboratoriotöitä tehdessä on käytettävä laboratoriotakkia, suojalaseja ja suojakäsineitä. Kaikkia kemiallisia aineita käsiteltäessä on oltava varovainen ja huolellinen. Erityistä huolellisuutta vaativat työt: Veden kemiallinen hapen kulutus, sekä bakteeriviljelmä ja mikroskopointi. Tutkimustulosten kirjaus ja analysointi Tutkimuksia tehdessäsi kirjaa kaikki tulokset ylös. Muista kirjata ylös saadun tuloksen lisäksi omat havainnot ja piirrokset, omat huomiot, työstä heräävät kysymykset, mahdolliset virheet työn suorituksessa ja virheiden syyt. 11
12 Vesinäytteenotto ja sen aistinvarainen arviointi Näytteenotto Ota vesinäyte valitsemastasi kohteesta pulloon, jonka olet saanut opettajalta. Täytä pullo aivan täyteen, niin että sinne ei jää yhtään ilmaa. Sulje pullo tiiviisti. Näyte tulee tutkia vuorokauden sisällä näytteenotosta. Jos näytettä täytyy säilyttää ennen määritystä, pidä se pimeässä ja kylmässä. Aistinvarainen arviointi Ravista pulloa kevyesti, jotta näytteessä mahdollisesti oleva kiinteä aines sekoittuu tasaisesti. Tutki vesinäytettä pullon läpi. Mitä voi sanoa sen väristä? Entä sameudesta? Avaa pullo ja haista vesinäytettä. Mitä voit havaita? 12
13 Veden ph:n mittaus Työhön tarvittavat välineet - 40 ml vesinäytettä ml:n dekantterilasi - ph-mittari - Kalibrointiliuokset, ph 4/7/10 Työvaiheet Ravista pulloa, jotta näyte on tasaisesti sekoittunut. Ota tutkittavasta vesinäytteestä 40 ml dekantterilasiin. Suorita ph-mittarin kalibrointi laitteen ohjeiden mukaan. Tämän jälkeen mittaa näytteen ph. Veden johtokyvyn mittaus Työhön tarvittavat välineet - 40 ml vesinäytettä ml:n dekantterilasi - Johtokykymittari Työvaiheet Ravista pulloa ennen näytteenottoa. Ota tutkittavasta vesinäytteestä 40 ml dekantterilasiin. Suorita näytteen johtokyvyn mittaus laitteen ohjeen mukaan. 13
14 Veden kemiallinen hapen kulutus Työn tarvikkeet Tarvittavat liuokset ja reagenssit Tarvittavat välineet - 10,0 ml:n vesinäyte - Vesihaude - 0,02 M kaliumpermanganaattiliuos - Byretti - 4 M rikkihappo - Pipettejä - 0,1 M kaliumjodidiliuos - Koeputkia ja koeputkiteline - Tärkkelysliuos - 0,01 M natriumtiosulfaattiliuos Työturvallisuus Kaliumpermanganaattiliuos saattaa ärsyttää ihoa, joten työtä tehdessä on käytettävä suojakäsineitä. Rikkihappo on vahva happo, joka tuottaa lämpöä liuetessaan veteen. Se ärsittää ihoa, joten sitä on käsiteltävä varoen. Työvaiheet Ravista näytepulloa ja mittaa 10,0 ml näytettä koeputkeen. Lisää näytteeseen 0,5 ml 4 M rikkihappoa ja 2,0 ml 0,02 M kaliumpermanganaattiliuosta. Laita näyteliuos tämän jälkeen kiehuvaan vesihauteeseen 20 minuutiksi, jonka jälkeen se jäähdytetään huoneenlämpöiseksi kylmässä vedessä. Liuoksen jäähdyttyä lisää siihen 1ml 0,1 M kaliumjodidiliuosta ja 5 tippaa tärkellysliuosta. Titraa näyte 0,01 M natriumtiosulfaattiliuosella koko ajan sekoittaen, kunnes sininen väri häviää. Valmista nollanäyte 10 ml tislattua vettä ja käsittele se samoin kuin näyte. Työn päätyttyä liuokset voidaan kaataa viemäriin runsaan veden kanssa. Laske näytteen kemiallinen hapen kulutus: COD Mn = (V 1 V 2 ) c 1 800, jossa COD Mn = näytteen kemiallinen hapenkulutus (mg/l) V 1 = näytteen titraukseen kulunut natriumtiosulfaattiliuoksen tilavuus (ml) V 2 = nollanäytteen titraukseen kulunut natriumtiosulfaattiliuoksen tilavuus (ml) c 1 = natriumtiosulfaattiliuoksen konsentraatio (mol/l = M) kerroin 800 = puolet hapen (O) moolimassasta milligrammoiksi muutettuna jaettuna näytetilavuudella ( (16/2) x (1000/10) 14
15 Bakteeriviljelmä vesinäytteestä Bakteeriviljelmä - Vesinäyte - Agar-kasvatusalusta - Petrimaljoja Työvaiheet Bakteeriviljely tehdään steriilille agar-kasvualustalle, joka on valettu kannelliselle petrimaljalle. Opettajalta saat ohjeet oikeista työtavoista. 1. Ota pieneen astiaan vesinäytettä ja pipetoi näytettä kasvualustalle 1 ml. Levitä näyte kevyesti kasvualustan pintaan joko taivutetulla lasisauvalla tai erillisellä siirrostussilmukalla. Agar-geeliä ei saa painella, sillä kasvualustasta tulee silloin epätasainen. 2. Petrimaljat laitetaan lämpökaappiin tai huoneenlämpöön, merkitse ylös kasvatuslämpötila. Käännä petrimalja kasvatuksen ajaksi ylösalaisin. Miksi näin tehdään? 3. Tarkkaile kasvualustaa päivittäin kolmen vuorokauden ajan. Petrimaljan kantta ei saa avata eikä kasvustoihin saa koskea, sillä alustalle kasvaa oikeita bakteereja! Kirjaa havainnot ja muutokset. Hävitä jätteet opettajalta saadun ohjeen mukaan. Vesinäytteen mikroskopointi Mikroskopointi - Vesinäyte - Mikroskopointilasi ja peitinlasi - Mikroskooppi Työvaiheet 1. Näin teet näytepreparaatin: Ota pipetillä pisara vesinäytettä aluslasille. Aseta peitinlasi varovasti näytteen päälle. 2. Katso ensin pienimmällä mikroskoopin suurennoksella. Mitä näet? Voit piirtää näkemäsi muistiinpanovihkoon. Luonnonvesistä voi löytyä esim. erilaisia pieneliöitä ja planktoneja. Jatka sitten kohti suurempaa suurennosta ( kertainen). Mitä nyt havaitset? 3. Kun olet tutkinut näytteen, puhdista aluslasi ja peitinlasi ensin vedellä ja sen jälkeen 10 % etanoli-vesiliuoksella, jonka saat opettajalta. 15
16 Maaperänäytteenotto ja sen aistinvarainen arviointi Näytteenotto Ota maaperänäyte kannelliseen muoviastiaan tai puhtaaseen muovipussiin. Jos näytettä täytyy säilyttää ennen määritystä, pidä se pimeässä ja kylmässä. Aistinvarainen arviointi Ota näytteestä pieni osa erilliseen astiaan. Tunnustele näytettä. Mitä havaitset? Minkälaista maa on koostumukseltaan? (esim. hiekkaista, savista, multaista, sisältääkö kiviä.) Haista näytettä. Mitä havaitset? 16
17 Maaperänäytteen ph:n mittaus Työhön tarvittavat välineet - ph-paperia Työvaiheet Kosteasta maaperänäytteestä voit mitata ph:n ph-paperilla. Jos näyte on kuivaa tai hiekkaista, ei tätä vaihetta toteuteta. Maaperän kosteus Työhön tarvittavat välineet - 10 g maanäytettä - Analyysivaaka - Kuiva laakea astia Työvaiheet Punnitse tarkasti 10,00 g maanäytettä kuivaan laakeaan astiaan. Jätä näyte kuivumaan huoneenlämpöön (vetokaappiin) kolmeksi päiväksi. Punnitse näyte uudestaan ja laske alkuperäisen näytteen kosteus prosentteina. 17
18 Bakteeriviljelmä maaperänäytteestä Bakteeriviljelmä - Maaperänäyte - Agar-kasvatusalusta - Petrimaljoja Työvaiheet Bakteeriviljely tehdään agar-kasvualustalle kannelliselle petrimaljalle. Pohdi, miten maanäytteen tutkiminen ja siirrostus kasvualustalle eroaa vesinäytteen bakteeriviljelystä. Katso ohjeet vesinäytteen työohjeesta. Pudota pieni määrä näytettä maljalle ja sulje kansi. Tarkkaile kasvualustalla tapahtuvia muutoksia kolmen vuorokauden ajan. Hävitä jätteet opettajalta saadun ohjeen mukaan. Maaperänäytteen mikroskopointi Mikroskopointi - Maaperänäyte - Mikroskopointilasi ja peitinlasi - Mikroskooppi Työvaiheet Maanäytteen voi mikroskopoida sekä kuivana että veteen liuotettuna. Katso ohje näytepreparaatin tekemiseen vesinäytteen mikroskopointi ohjeesta. 18
19 Tehtäviä 1. Millaisia asioita voidaan määrittää vesinäytteestä aistinvaraisesti? Minkälaisten ominaisuuksien mittaamiseen tarvitaan mittauslaitteita? 2. Millaisia asioita voidaan määrittää maaperänäytteestä aistinvaraisesti? Minkälaisten ominaisuuksien mittaamiseen tarvitaan mittauslaitteita? 3. Mitä bakteereja vedessä voi olla? Mainitse muutamia esimerkkejä ja piirrä yksi bakteeri. 4. Mitä bakteereja maaperässä voi olla? Mainitse muutamia esimerkkejä ja piirrä yksi bakteeri. 5. Mitä metalleja maaperässä voi olla? Mainitse muutamia esimerkkejä. 6. Mistä maaperän raskasmetallit ovat peräisin? 19
20 7. Mitä saat selville määrittämällä veden kemiallisen hapenkulutuksen? Perustele. 8. Miksi järvi rehevöityy? 9. Miksi vesinäytteen analysointi tulee tehdä mahdollisimman pian näytteenotosta? 10. Mikä on ihanteellinen ph eliöille ja miksi? 20
VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla?
VÄRIKÄSTÄ KEMIAA KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. Parhaiten työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme tai yläkouluun kurssille
LisätiedotKemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä
Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella
LisätiedotKALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS
sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa
LisätiedotCOLAJUOMAN HAPPAMUUS
COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.
LisätiedotCOLAJUOMAN HAPPAMUUS
COLAJUOMAN HAPPAMUUS Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAUSTA Cola-juomien voimakas happamuus johtuu pääosin niiden sisältämästä fosforihaposta. Happamuus saattaa laskea jopa ph
LisätiedotLÄÄKETEHTAAN UUMENISSA
LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.
LisätiedotPOHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ
MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.
LisätiedotTÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA
sivu 1/8 TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA LUOKKA-ASTE/KURSSI TAUSTA Työ soveltuu peruskoulun yläasteelle ja lukioon. Työn tavoite on tutustua proteiinien kokeellisiin tunnistusmenetelmiin. POHDITTAVAKSI
LisätiedotTyöohjeet Jippo- polkuun
Työohjeet Jippo- polkuun TUTKIMUSPISTE 1: Kelluuko? Tarvikkeet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. Tutkimus 1a: Tee hypoteesi
LisätiedotMAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE
MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE Riitta Latvasto 1 & Päivi Riikonen 1 1 Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto Aihe: Tässä laboratoriotyössä tutustutaan
LisätiedotSIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva.
SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa
LisätiedotTÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?
TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä
LisätiedotTITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU
Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan
LisätiedotFysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille
Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?
TÄS ON PROTSKUU! TAUSTAA Proteiinit kuuluvat perusravintoaineisiin ja nautit päivittäin niitä sisältäviä ruokia. Mitkä ruoka-aineet sisältävät proteiineja ja mihin niitä oikein tarvitaan? ENNAKKOTEHTÄVIÄ
LisätiedotHAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa.
HAPANTA HUNAJAA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu alakouluun, mutta sitä voi soveltaa muillekin luokka-asteille. Yläkouluissa ja lukiossa voidaan käyttää vahvoja happoja ja emäksiä ja laskea tarkemmin pitoisuudet
Lisätiedot3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Happo Happo on protonin (H+) luovuttaja Esim. suolahappo (tässä vesi on emäs) Happo luovuttaa vetyionin ja syntyy oksoniumioni H₃O+ Maistuu happamalta, esim. karboksyylihapot
Lisätiedotjoka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,
LisätiedotNeutraloituminen = suolan muodostus
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Neutraloituminen = suolan muodostus Taustaa: Tähän asti ollaan tarkasteltu happojen ja emästen vesiliuoksia erikseen, mutta nyt tarkastellaan mitä tapahtuu, kun happo ja emäs
LisätiedotKE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia
KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Arvostelu: koe 60 %, tuntitestit (n. 3 kpl) 20 %, kokeelliset työt ja palautettavat tehtävät 20 %. Kurssikokeesta saatava kuitenkin vähintään 5. Uusintakokeessa testit,
LisätiedotLuku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin
LisätiedotMyös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.
sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.
LisätiedotTyön toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine
LisätiedotLimsan sokeripitoisuus
KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on
Lisätiedotluku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio
Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2
LisätiedotBIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ
BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat
LisätiedotSUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA
sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan
LisätiedotKALKINPOISTOAINEET JA IHOMME
KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME Martta asuu kaupungissa, jossa vesijohtovesi on kovaa 1. Yksi kovan veden Martalle aiheuttama ongelma ovat kalkkisaostumat (kalsiumkarbonaattisaostumat), joita syntyy kylpyhuoneeseen
LisätiedotKOHDERYHMÄ KESTO: MOTIVAATIO: TAVOITE: AVAINSANAT: - TAUSTAA
ANTIBIOOTTISYNTEESI KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu ensisijaisesti lukiolaisille. Lukiossa työn voi toteuttaa kurssilla KE3 tai työkurssilla. KESTO: Työ kestää 90 min (refluksointi 60min) (120 min tislauksen
LisätiedotFOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA
FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu parhaiten kurssille KE4. KESTO: Työ kestää n.1-2h MOTIVAATIO: Vaatteita
LisätiedotSUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA
SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää
LisätiedotHAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ
HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ Mitä hunaja sisältää? Hunaja sisältää noin 200 yhdistettä, muun muassa erilaisia sokereita, vettä, happoja, vettä proteiineja, vitamiineja, hivenaineita, entsyymejä
Lisätiedot1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.
1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-
LisätiedotLiuenneen silikaatin spektrofotometrinen määritys
Liuenneen silikaatin spektrofotometrinen määritys 1. Työn periaate Liuenneen silikaatin määritys perustuu keltaisen silikomolybdeenihapon muodostumiseen. Keltainen kompleksi pelkistetään oksaalihapolla
LisätiedotVeden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5
REAKTIOT JA Veden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5 Kun hapot ja emäkset protolysoituvat, vesiliuokseen muodostuu joko oksoniumioneja tai hydroksidi-ioneja. Määritelmä: Oksoniumionit H 3 O + aiheuttavat
LisätiedotKemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus
Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa
LisätiedotENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA
sivu 1/8 ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA TAUSTA Nautit päivittäin tärkkelystä sisältäviä ruoka-aineita. Oletko koskaan pohtinut mitä tärkkelykselle tapahtuu elimistössäsi? Mitkä ruoka-aineet
LisätiedotSIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA?
SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9
2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen
LisätiedotLiuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali
Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
LisätiedotROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)
ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen
LisätiedotYmpäristöanalytiikan projekti. Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä. Projektisuunnitelma
ja Ympäristöanalytiikan projekti Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä Projektisuunnitelma 1 1 Projektitehtävän määrittely 1.1 Tausta Bodominjärvi on Espoon suurin järvi. Espoon järvistä Bodominjärvi
LisätiedotFOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA
FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA TAUSTAA Pehmeä vesi on hyvän pesutuloksen edellytys. Tavallisissa pesupulvereissa fosfori esiintyy polyfosfaattina, joka suhteellisen nopeasti hydrolisoituu vedessä ortofosfaatiksi.
LisätiedotTyön tekemiseen kuluva aika: 1-2 oppituntia kahden kuukauden aikana/lukuvuosi. Projektityö. Luokka-aste: Sopii yläkouluun tai lukioon
Kemiaa vedestä Työn tekemiseen kuluva aika: 1-2 oppituntia kahden kuukauden aikana/lukuvuosi. Projektityö. Luokka-aste: Sopii yläkouluun tai lukioon Tarkemmat ohjeet materiaaleihin ja työturvallisuuteen
LisätiedotFyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016
Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään
LisätiedotMahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita?
KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä yläkoulussa tai lukiossa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Parhaiten työ soveltuu yläkouluun kokonaisuuteen elollinen luonto ja yhteiskunta. KESTO: 1 h. MOTIVAATIO:
LisätiedotTutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.
JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,
LisätiedotKiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko)
Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko) VINKKEJÄ OPETTAJALLE: Työ voidaan suorittaa 8 luokalla ionisidosten yhteydessä. Teoria ja kysymysosa osa voidaan suorittaa kotitehtävänä. Kirjallisuudesta etsimiseen
LisätiedotMääritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin
Hapot ja emäkset Määritelmät Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin Happo-emäsreaktioita kutsutaan tästä johtuen protoninsiirto eli protolyysi reaktioiksi Protolyysi Happo Emäs Emäs
LisätiedotALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ:
ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion kursseille KE1, KE2 ja KE4. KESTO: Työ kestää n.1h MOTIVAATIO: Työ on havainnollinen ja herättää pohtimaan kaasujen kemiaa. TAVOITE: Työssä opiskelija
Lisätiedotdekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki
Vastuuhenkilö Tiina Ritvanen Sivu/sivut 1 / 5 1 Soveltamisala Tämä menetelmä on tarkoitettu lihan ph:n mittaamiseen lihantarkastuksen yhteydessä. Menetelmää ei ole validoitu käyttöön Evirassa. 2 Periaate
LisätiedotOppilaan tehtävävihko
maan syvyyksistä Oppilaan tehtävävihko 1 Painovuosi: 2014 Copyright Taloudellinen tiedotustoimisto ry Tekijät: Öljyalan Keskusliitto & Taloudellinen tiedotustoimisto ry Graafinen suunnittelu ja taitto:
LisätiedotVinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1
Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet
LisätiedotOhjeita opettajille ja odotetut tulokset
Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Aktiviteetti alkaa toimintaan johdattelulla. Tarkoituksena on luoda konteksti oppilaiden tutkimukselle ja tutkimusta ohjaavalle kysymykselle (Boldattuna
LisätiedotNäiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.
9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotMark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member
Summary Form Skill Number 604 Skill Laborantti Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonta ja tutkimus Lääketurvallisuus 35.00 40.00
LisätiedotTiedelimsa. Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen?
Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen? TAUSTAA Moni ihminen lapsista aikuisiin saakka on varmasti joskus pohtinut hiilidioksidiin liittyviä
Lisätiedotα-amylaasi α-amylaasin eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Tärkkelys Oligosakkaridit Maltoosi + glukoosi
n eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Työssä eristetään ja puhdistetaan merkittävä ja laajalti käytetty teollisuusentsyymi syljestä. pilkkoo tärkkelystä ensin oligosakkarideiksi
LisätiedotHapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen
Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.
LisätiedotSUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA
SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA Työskentelet metallinkierrätyslaitoksella. Asiakas tuo kierrätyslaitokselle 1200 kilogramman erän kellertävää metallimateriaalia, joka on löytynyt purettavasta
LisätiedotKemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe
Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä
LisätiedotYTO-aineiden integrointi: Kemian toteutus Työskentely maatalousalalla tutkinnon osaan
YTO-aineiden integrointi: Kemian toteutus 2017 - Työskentely maatalousalalla tutkinnon osaan Hämeen ammatti-instituutti, Mustiala Maatilatalouden osaamisala Lehtori Kirsi Lähde Osaamistavoitteet (OPS 2014)
LisätiedotSUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje
SUPERABSORBENTIT KOHDERYHMÄ: Soveltuu kaiken ikäisille oppilaille. Työn kemian osuutta voidaan supistaa ja laajentaa oppilaiden tietojen ja taitojen mukaisesti. KESTO: 5 15 min. MOTIVAATIO: Kosteuspyyhkeet
LisätiedotVEDEN LAADUN TUTKIMINEN
VEDEN LAADUN TUTKIMINEN KOHDERYHMÄ: Ohje on tarkoitettu pääasiassa yläasteikäisille, mutta teoriaa voidaan helposti laajentaa lukioikäisille. KESTO: Noin 120 min, jos kaikki määritykset tehdään ja vesinäytteet
LisätiedotAlumiinista alunaa TAUSTAA
KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun tai lukion kursseille KE3 ja KE4. Teorian laajuus riippuu siitä mille kohderyhmälle työ vedetään. KESTO: Noin 1-1,5h. Kesto riippuu siitä, tehdäänkö tuotteelle imusuodatus
LisätiedotILOTULITUSRAKETTIEN KEMIAA TUTKIMUKSELLINEN OPPIMISKOKONAISUUS YLÄKOULUN KEMIAN OPETUKSEEN
ILOTULITUSRAKETTIEN KEMIAA TUTKIMUKSELLINEN OPPIMISKOKONAISUUS YLÄKOULUN KEMIAN OPETUKSEEN Topias Ikävalko 1 & Roosa Pylvänen 1 1 Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto Aihe: Metallien liekin
LisätiedotASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA
ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA Jaakko Lohenoja 2009 Johdanto Asetyylisalisyylihapon määrä voidaan mitata spektrofotometrisesti hydrolysoimalla asetyylisalisyylihappo salisyylihapoksi ja muodostamalla
LisätiedotENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ
ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ TAUSTA Nautit päivittäin tärkkelystä sisältäviä ruoka-aineita. Oletko koskaan pohtinut mitä tärkkelykselle tapahtuu elimistössäsi? Mitkä ruoka-aineet sisältävät tärkkelystä ja kuinka
LisätiedotOhjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1
Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1 Toiminta aloitetaan johdattelulla. Tarkoituksena on rakentaa konteksti oppilaiden tutkimukselle ja kysymykselle (Boldattuna oppilaiden työohjeessa),
LisätiedotLABORATORIOTYÖ: AGAROOSIGEELIELEKTROFOREESI
LABORATORIOTYÖ: AGAROOSIGEELIELEKTROFOREESI Agaroosigeelielektroforeesi (AGE) on yksinkertainen ja tehokas menetelmä erikokoisten DNAjaksojen erottamiseen, tunnistamiseen ja puhdistamiseen. Eri valmistajien
LisätiedotTutkimuksellisia töitä biologian opetukseen
Tutkimuksellisia töitä biologian opetukseen Justus / Biotieteiden opetuksen keskus BioPop 13.6.2017 1 Päivän ohjelma 16:00 16:25 Mitä tutkimuksellisuus on? 16:25 16:35 Johdatus päivän tutkimustyöhön 16:35
LisätiedotKokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa
Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa 1 TURVALLINEN TYÖSKENTELY Turvallinen työskentely on keskeinen osa kemian osaamista. Kokeellisissa töissä noudatetaan kemikaali, jäte ja työturvallisuuslainsäädäntöä.
LisätiedotIlmiö 7-9 Kemia OPS 2016
Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä
LisätiedotProsessi-, kemian- ja materiaalitekniikka. Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen
Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen Tekijä: lehtori Anna-Maija Talonen, Koulutuskeskus Tavastia Muokkaus Tarja Koskinen Tutustumisjakson tarkoitus
LisätiedotKEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet
KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan
LisätiedotALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA
ALKOHOLIT SEKAISIN TAUSTAA Kaasukromatografia on menetelmä, jolla voidaan tutkia haihtuvia, orgaanisia yhdisteitä. Näyte syötetään tavallisesti ruiskulla injektoriin, jossa se höyrystyy ja sekoittuu inerttiin
LisätiedotMarja-Liisa Ollonen BP07S Tuomas Heini BP07S Daniel Usurel BP07S Juha Vattuaho BP07S Valtteri Walta BP07S
1 Metropolia Ammattikorkeakoulu marja-liisa.ollonen@metropolia.fi tuomas.heini@metropolia.fi daniel.usurel@metropolia.fi juha.vattuaho@metropolia.fi valtteri.walta@metropolia.fi Ryhmä 3 Marja-Liisa Ollonen
LisätiedotHAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ. Copyright Isto Jokinen
HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSINÄ PINTAKÄSITTELYLINJOILLA Happo-emäs-titraus on yksinkertainen analyysikeino jolla voidaan selvittää pintakäsittelyissä käytettävien kylpyjen
LisätiedotAmylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen
Amylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen Mikrobiologian ja biotekniikan osasto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Työn tavoite Työssä on tarkoitus osoittaa
LisätiedotOpetuskokonaisuus: Mikromaailma preparaatin valmistaminen
Opetuskokonaisuus: Mikromaailma preparaatin valmistaminen AIHE: Mikromaailma, solut, mikroskopointi IKÄLUOKKA: 1.-6. luokka TAVOITTEET: Työn tavoitteena on oppia valmistamaan erilaisia näytteitä, joita
LisätiedotEksimeerin muodostuminen
Fysikaalisen kemian Syventävät-laboratoriotyöt Eksimeerin muodostuminen 02-2010 Työn suoritus Valmista pyreenistä C 16 H 10 (molekyylimassa M = 202,25 g/mol) 1*10-2 M liuos metyylisykloheksaaniin.
LisätiedotTehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.
Helsingin yliopiston kemian valintakoe 10.5.2019 Vastaukset ja selitykset Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta. Reaktio
Lisätiedot9500 FOTOMETRIN mittausohjeet
9500 FOTOMETRIN mittausohjeet Fotometrin ohjelmointinumero: Phot 7. KLOORI (DPD) Vapaan, sitoutuneen ja kokonaiskloorin analysointi vedestä. Fotometrinen menetelmä Automaattinen aallonmittaus Mittavälillä
LisätiedotVesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa
Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: 2. vuosiluokka TAVOITTEET: Opetuskokonaisuudelle asetettu yleinen tavoite on tutustua
LisätiedotIlmiö 7-9 Kemia OPS 2016
Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä
LisätiedotYmpäristöntutkimus 67301
Ympäristöntutkimus 67301 Ympäristöntutkimussalkku 67301 Erinomainen uusi opetusmateriaali ympäristön tutkimiseen! Pohjautuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat lähiympäristöön
LisätiedotReaktiot ja tasapaino
Reaktiot ja tasapaino Kurssi 5, KE5 Kurssin yleiset tiedot Kurssi 5 (syventävä): Reaktiot ja tasapaino Tunnit (45min ja 1,5h): ma 14:10 14:55, ke 08:00 09:50, to 11:20 12:05 ja 14:10 14:55 pe 14:10 14:55
LisätiedotOAMK TEKNIIKAN YKSIKKÖ MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO
OAMK TEKNIIKAN YKSIKKÖ MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Työ 5 ph-lähettimen konfigurointi ja kalibrointi 2012 Tero Hietanen ja Heikki Kurki 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan nykyaikaiseen teollisuuden yleisesti
LisätiedotReaktiot ja tasapaino
Kurssi 5, KE5 Kurssin yleiset tiedot Kurssi 5 (syventävä/ohjattu tenttiminen*): Tunnit (ohjausajat ja labrat 1,5h): labrat: ke 12:15 14:00, ohjausajat: ti 14-15 ja pe 10-11 sopiiko? Kurssikirja: Reaktio
Lisätiedotluku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen
Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien
LisätiedotENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5
1/5 ASTE/KURSSI Yläasteelle ja lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Sopii myös alaasteryhmille opettajan avustaessa poltossa, sekä laskuissa. AIKA n. ½ tuntia ENERGIAA! Vertaa vaahtokarkin ja cashewpähkinän
Lisätiedotsulfatiatsoli meripihkahappoanhydridi eli dihydro-2,5- furaanidioni etanoli (EtaxA, 99 %)
ANTIBIOOTTISYNTEESI TAUSTAA Olet kesätöissä lääketehtaalla. Lääkefirman kemistit ovat kehittäneet antibiootin, sulfiatsolin, joka estää bakteerien foolihapon synteesiä. Foolihappoa tarvitaan esimerkiksi
LisätiedotLukion kemian OPS 2016
Lukion kemian OPS 2016 Tieteellisen maailmankuvan rakentuminen on lähtökohtana. muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden (ao. muutoksien jälkeen). Orgaaninen kemia pois KE1-kurssilta - yhdisteryhmät KE2-kurssiin
LisätiedotKemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.
Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,
LisätiedotSeokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit
LisätiedotHiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta
iilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta Kohderyhmä: Työ on suunniteltu alakoululaisille sopivalle tasolle. Työ ei ole liian vaikea ymmärtää esikoululaiselle, muttei liian helppo
LisätiedotStipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos
Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe
Lisätiedot5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet
5.10 Kemia Kemian opetus tukee opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa ymmärtämään kemian ja sen sovellusten
LisätiedotPaula Kajankari 2015. LUMA-kerho Kokeellista kemiaa. Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset. Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa
LUMA-kerho Kokeellista kemiaa Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa Tavoite Tavoitteena on osoittaa oppilaille, että luonnontieteiden opiskelu voi olla muutakin kuin kirjasta
Lisätiedot