ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero EPOELY/346/ /2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero Projektikoodi S10362 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi ProArt hanke (Professional art promotion and development hanke) Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Etelä-Pohjanmaan liitto Projektin vastuuhenkilön nimi Marjatta Eväsoja Sähköpostiosoite Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Carita Laitala Sähköpostiosoite Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Kulttuuri ja erityisesti kulttuurisisältöinen yritystoiminta on keskeinen Etelä-Pohjanmaan kehittämisen voimavara ja luovat alat on huomattava työllistäjä alueella ja ala on naisvaltainen. Etelä-Pohjanmaalta löytyy menestymismahdollisuuksia yritystoiminnan kasvuun kehittämisen kautta. Alueen keskeiset vahvuudet kulttuuri- ja elämysteollisuuden toimialoilla ovat mm. muotoilu, musiikki eri muodoissaan, tanssi, kuva-, valokuva- ja veistotaide, valtakunnalliset kulttuuritapahtumat, käsi- ja taideteollisuus ja kulttuurimatkailu. Haasteena on kulttuurialojen liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja sen tehokas hyödyntäminen, yritystoiminnan aloittaminen ja olemassa olevien yritysten kehittäminen sekä verkostoituminen muiden toimialojen tai saman toimialan kanssa. Yritystoiminnasta ja erityisesti viennistä tulisi olla tilastotietoa ja tehdä markkina- ja asiakastutkimuksia. Tekijänoikeuksiin perustuva talous tulee lisääntymään globalisaation ja teknologisen kehityksen myötä ja tämä asettaa kulttuurialoille suuria liiketoimintaosaamiseen ja ansaintamahdollisuuksiin liittyviä haasteita. EURA JÄRJESTELMÄ 1/14

2 Tärkeimpinä haasteina ovat kulttuurialojen tuotekehityksen ja innovaatioiden edistäminen, tuotetestaus, liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja tehokas hyödyntäminen, yritystoiminnan edistäminen, yhteistyöverkostojen kehittäminen, markkinointi, näyttelyiden ja esitysten saaminen arvostettuihin ulkomaisiin esityspaikkoihin sekä agentuuri- ja manageritoimintojen kehittäminen. Projektin toiminnan kohdealue oli Etelä-Pohjanmaan maakunta ja varsinaisina kohderyhmiä olivat a) kulttuurimatkailu, johon kuuluu mm. museot, taidehallit, galleriat, kulttuurikeskukset ja tapahtumat b) säveltaide, johon mm. kuuluu sekä klassinen-, rytmi- ja kansanmusiikki sekä kuorot c) tanssi, mm. klassinen ja moderni d) käsi- ja taideteollisuus e) kuvataide, mm eteläpohjalaiset kuvataiteilijat sekä Pohjanmaan valokuvakeskuksen jäsenet ja lisäksi projekti oli avoin myös muille yksityisille henkilöille tai ryhmille. Välillisiä kohderyhmiä olivat mm. MEK, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit, Suomen suurlähetystöt, Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK ja GRAMEX, Finnish Fund for Art Exchange - FRAME, Luovan säveltaiteen edistämissäätiö - LUSES, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry, Music Export Finland - MUSEX, Pohjanmaan taidetoimikunta, Finpro, Etelä- Pohjanmaan kunnat ja -yritykset sekä Etelä-Pohjanmaan liitto, ystävyysseurat, kohdemaiden taiteilijajärjestöt, galleriat, kulttuurikeskukset, museot ja tapahtumajärjestäjät, Etelä-Pohjanmaan kuntien ystävyyskaupungit ja Etelä-Pohjanmaan liiton ystävyysmaakunnat, kohdemaiden Suomea myyvät matkatoimistot ja matkanjärjestäjät sekä Suomen sekä ulkomaiden eri kulttuurialojen agentit ja managerit, FinnWest ry, kulttuurialan koulutuskeskukset ja konsultit sekä mobiilipalveluita tarjoavat yritykset. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektin toteutus jakautui pitkäkestoiseen ja lyhytkestoiseen koulutukseen, seminaareihin ja workshoppeihin, tuotteistamiseen, koemarkkinointiin ja tuotetestaukseen, viestintään, neuvotteluihin ja opintomatkoihin. Kaikki koulutustilaisuudet olivat avoimia niin yksittäisille henkilöille, yrittäjille, yhdistyksille, kuntien edustajille kuin ryhmillekin. Osallistujien hakemisessa käytettiin lehti-ilmoituksia, sähköpostia, lehdistötiedotteita, puhelinsoittoja sekä henkilökohtaisia tapaamisia. a) Kulttuurimatkailun osalta yhteistyötä ja erilaisia neuvotteluita käytiin mm. Kulttuurikeskus Wanhan Paukun, Sisustuskeskus Sella Oy:n, Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n, Etelä-Pohjamaan maakuntamuseon, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseon, FinnWest ry:n, Komiat Hetket Oy:n, MAKUMA-, HYMA2-, MATKO2- sekä Culture Finland/MEK kulttuurimatkailuhankkeiden kanssa.lisäksi tutustuttiin Gentin kaupungin festivaalituotantoon sekä museoihin ja gallerioihin Belgiassa. Etelä-Pohjanmaan kulttuurimatkailua kehitettiin yllä olevien organisaatioiden lisäksi seuraavien tapahtumien osalta: Ilmajoen musiikkijuhlat, Provinssirock, Cumbre Mundial del Tango-festivaali, Tangomarkkinat ja Miljoonarock. Kulttuurimatkailupaketit koottiin tapahtumista ja Ähtärin eläinpuistosta, PowerParkista, Kylpylä Kivitippusta ja Härmän kylpylästä Umeå2014-tapahtumaan Ruotsissa ja lisäksi erilaisissa tapahtumissa jaettiin Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuuri- sekä Pohjanmaan kautta esitettä. b) Säveltaiteen/Rytmimusiikin osalta yhteistyöneuvottelut käytiin Frami Oy hallinnoiman Rytmikorjaamohankkeen, Rytmi-instituutin sekä The Limits of Tango-projektin kanssa ja osallistuttiin EURA JÄRJESTELMÄ 2/14

3 Rytmimusiikkiverkoston yhteisiin kehittämistilaisuuksiin, joissa myös kerrottiin ProArt hankkeen toiminnasta ja mahdollisesta yhteistyöstä. Yhteistyössä rytmimusiikkialan toimijoiden kanssa selvitettiin Etelä-Pohjanmaalla toimivat bändit n. 15 kpl, joihin hankkeen puitteissa oltiin yhteydessä. Hankkeeseen valikoitui lopulta 5 bändiä, joiden kanssa käytiin kehityskeskustelut sekä järjestettiin Rock'n Roll & Dollars seminaari, jonka tavoitteena oli, että osallistujat saavat käytännön neuvoja musiikkialan toimijoilta. Seminaarin kansainvälisestä osuudesta vastasi Kristina Koivio, Universal Music Lontoon toimistosta. Lisäksi järjestettiin asiantuntijaworkshopit, joiden tavoitteena oli lisätä orkestereiden osaamista tuottajan käyttämiseen. Muutamat bändien jäsenet osallistuivat myös hankkeen järjestämään Luovien maailmassa seminaariin, jossa käsiteltiin kulttuurialojen liiketoiminnan, viennin ja markkinointiviestinnän asioita. Rytmimusiikin toimijoille järjestettiin yhteistyössä MUSEXin kanssa opintomatka Berliiniin Popkommmessuille. Bändeille järjestettiin myös viestintäworkshop ja avustettiin viestinnässä. b) Säveltaide/Klassisen musiikin yhteistyötä tehtiin Seinäjoen orkesteriyhdistyksen sekä muiden klassisen musiikin toimijoiden kanssa. Klassisen musiikin tuotekehitykseen liittyen käytiin yhteisneuvottelut musiikin, teatterin ja tanssin edustajien kanssa ajatukselle, että miten eri taiteen alojen välille voitaisiin löytää uusia rajapintoja ja miten kulttuurialat voisivat tukea toisiaan. Seinäjoen kaupunginorkesterin uuden intendentin kanssa ideoitiin uusia konsertteja ja toimintamalleja sekä avustettiin uuden toimintastrategian sekä uuden ilmeen luomisessa ja markkinoinnissa. Klassiselle musiikille, kansanmusiikille sekä kuoroille järjestettiin viestintäworkhop sekä Music Art Forum seminaari sekä workshop, jonka tavoitteena oli saada tietoa miten festivaalit ja musiikin tekijät voivat jalostaa ideansa ja osaamisensa menestystarinaksi. c) Tanssi. Yhdessä Seinäjoen Orkesteriyhdistyksen, Rytmi-Instituutin, Pohjanmaan taidetoimikunnan, Seinäjoen kaupunginteatterin sekä Valkea Kääpiö ry:n kanssa pidettiin yhteiskokous, jossa ideoitiin eri taiteenalojen välille löydettäviä uusia rajapintoja ja miten kulttuurialat voisivat tukea toisiaan. Erilaisille kohderyhmille suunnattuja pieniä ja isompia tanssiteoksia yhteistyössä muusikkojen ja muiden kulttuuritoimijoiden kanssa on valmiina ja hankkeen aikana niitä tuotiin tunnetuksi eteläpohjalaisille kulttuurihankkeille ja muille organisaatioille. Hankkeen aikana Vaasaan perustettiin Pohjanmaan tanssin aluekeskus, joka palvelee kolmen pohjalaisen maakunnan tarpeita. Sitä rahoittavat OKM, maakuntien liitot sekä maakuntien keskuskaupungit. d) Käsi- ja taideteollisuus. Yhdessä Pohjanmaan taidetoimikunnan kanssa järjestettiin ProPata-seminaari, joka tarjosi innostavia tarinoita luovan toimialan yrityksiltä ja taiteilijoilta sekä tietoa tekijänoikeuksista, sopimuksista ja myynnin edistämisestä ja erityisenä näkökulmana oli kansainvälistyminen. Toisessa seminaarissa "Haluatko lisää liksaa" käsiteltiin taiteen ja kulttuurin toimijoiden menestymisen keinoja. Miten tuotteistaa ja markkinoida omaa osaamistaan? Lisäksi järjestettiin "Luovien maailmassa"-seminaari ja workshop, jossa käsiteltiin laajasti viestintää, markkinointia ja oman brändin kehittämistä. Miten valjastaa mielikuvat ja viestit kasvun tueksi? Mitä pitää huomioida siirtyessä kansainvälisille markkinoille? Useat eteläpohjalaiset käsi- ja taideteollisuuden edustajat osallistuivat näihin seminaareihin. Hankkeen aikana aloitettiin käsi- ja taideteollisuuden tuotekehitys yhteistyöneuvottelulla Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry:n kanssa, jolta saatiin tietoa alueellamme olevista toimijoista. Soittokierroksen, EURA JÄRJESTELMÄ 3/14

4 tiedottamisen ja yrittäjien lähettämien portfolioiden jälkeen projektiin valikoitui kuusi käsi- ja taideteollisuuden yrittäjää, joiden kanssa luotiin eteläpohjalainen käsityömallisto nimeltään Aakia design collection. Yrittäjät osallistuivat useisiin kehittämistilaisuuksiin sekä koemarkkinointitapahtumiin hankkeen aikana. Yhteistyössä Seinäjoen Ammattikorkeakoulun kulttuuriyksikön kanssa graafisen alan opiskelijat tekivät kolme ehdotusta, joista valikoitui opinnäytetyötä tekevän opiskelijan ehdotus. Yhteistyössä designereiden, hankehenkilöstön sekä opiskelijan kanssa kehitettiin Aakia design collectionin graafinen ilme ja ohjeistus, paperikassit, tuotetagit, tarinat ja logo. Osa malliston yrittäjistä otti osaa hankkeen järjestämälle Tendence Life Style-messuille Frankfurt Am Mainiin Saksaan, jossa yrittäjät tutustuivat alan trendeihin ja saivat kontakteja. Lisäksi tutustuttiin Art Helsinki messuihin Helsingissä. Käsityömalliston julkistamis- ja koemarkkinointitilaisuus pidettiin ELMAmessuilla Helsingissä, jossa järjestettiin myös lehdistötilaisuus. Muita koemarkkinointitilaisuuksia järjestettiin Umeå2014-tapahtumassa Ruotsissa sekä Provinssin VIP-tilaisuudessa Seinäjoella. e) kuva- ja valokuvataide; Yhdessä Pohjanmaan taidetoimikunnan kanssa järjestettiin myös kuva- ja valokuvataiteelle suunnattu ProPata-seminaari. Sen tavoitteena tälle kohderyhmälle oli innostaa yrittäjyyteen, antaa tietoa tekijänoikeuksista ja sopimuksista sekä selvittää myynnin menestysreseptejä. Kansainvälisyydestä tilaisuudessa oli kertomassa sisustusarkkitehti, huonekalumuotoilija Yrjö Kukkapuro. Kuva- ja valokuvataiteelle oli suunnattu myös "Haluatko lisää liksaa?"-seminaari, jossa keskityttiin teemaan "Miten tuottaja, manageri tai agentti voi auttaa taiteen ja kulttuurin aloja menestymään ja kansainvälistymään?" Seminaari järjestettiin yhteistyössä Pohjanmaan taidetoimikunnan kanssa. Hankkeen pitkäkestoinen koulutus "Etelä-Pohjanmaan luovan alan toimijoiden kansainvälinen yrittäjyysvalmennus" toteutettiin ajalla ja osallistujia haettiin lehti-ilmoituksilla, sähköpostilla sekä puhelinsoitoilla. Koulutus kilpailutettiin ja kouluttajaksi valittiin Suomen Yrittäjäopisto Kauhavalta. Koulutuksen kohderyhmänä olivat eteläpohjalaiset ammattitaiteilijat, kulttuurilaitokset, tapahtumat sekä muut jo kansainvälistä kokemusta omaavat henkilöt tai ryhmät. Tavoitteena oli, että osallistujat laativat liiketoimintasuunnitelman tai toimintasuunnitelman omasta tuotteestaan tai palvelustaan, jonka jälkeen ideaa työstetään edelleen hankkeen aikana. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin mm. ulkomaille suuntautuvilla opintomatkoilla. Käsi- ja taideteollisuuden toimijat tutustuivat Tendence Life Style-messuilla Frankfurt Am Mainissa tämän ja huomisen päivän design trendeihin ja hakivat samalla ideoita omiin tuotteisiin sekä loivat kontakteja ulkomailla toimiviin organisaatioihin. Rytmimusiikin edustajat osallistuivat yhdessä MUSEXin kanssa Berliinin Popkommmessuille. Bändien jäsenet tutustuivat MUSEXin sekä messujen toimintaan ja loivat kontakteja kansainvälisten managereiden ja agenttien kanssa.eteläpohjalaisten kuntien kulttuurivastaaville, yhdistyksille, tapahtumatuottajille sekä museoille järjestettiin opintomatka tutustumaan Belgiaan Gentin kaupunkiin, joka on onnistuneesti jo 53 vuoden ajan järjestänyt kansainvälisiä festivaaleja ja muita tapahtumia ympäri vuoden. Lisäksi tutustuttiin Euroopan parlamentin sekä WFA-toimiston toimintaan ja sen palveluihin. Umeå2014-tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Vaasan kaupungin kanssa tavoitteena tuoda esille niin Etelä-Pohjanmaan kuin Pohjanmaan maakuntien matkailu- ja kulttuuripalveluita. Tilaisuudessa käsityökeskus Loftet Vaasasta esitteli ja koemarkkinoi Aakia design collectionin tuotteita Uumajan torilla ja korumuotoilija Jenni Köykkä Ilmajoelta piti työnäytöksen korujen valmistuksesta. Kulttuurimatkailutuotteet paketoitiin yhdessä Etelä-Pohjanmaan matkailu Oy:n kanssa ja käännettiin Ruotsin kielelle. Lisäksi kaikissa EURA JÄRJESTELMÄ 4/14

5 koulutuksissa, seminaareissa ja workshopeissa käsiteltiin kansainvälistymiseen tarvittavia tietoja ja taitoja. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeesta laadittiin sähköinen esite, jossa kerrottiin projektin keskeinen sisältö ja se liitettiin Etelä- Pohjanmaan liiton internetsivustolle ja sitä myös jaettiin eri tilaisuuksissa. Seminaareihin kutsuttiin osanottajia sekä lehdistön edustajia lähinnä sähköpostilla ja lehti-ilmoituksilla sekä joskus myös puhelimitse ja lisäksi tapahtumat olivat Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuuri-sivustolla. AAKIA design collectionista tehtiin yhteistiedote samoin kuin eteläpohjalaisista kulttuurimatkailutuotteista Ruotsiin. Projektipäällikkö tiedotti myös Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnalle projektin toiminnasta ja hankkeesta kerrottiin myös Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuuri- ja ProEP-lehdissä. Tiedotteissa käytettiin ESR projekteista määrättyjä tunnuksia. Varsinaista päätösseminaaria ei pidetty, mutta luovan alan toimijoiden kanssa on käyty runsaasi keskusteluja hankkeen aikana ja myös sen jälkeen erilaisissa tilaisuuksissa. Hankkeen tuloksia esiteltiin kuitenkin kulttuurimatkailuseminaarissa Lapualla Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET "Etelä-Pohjanmaan luovan alan toimijoiden kansainvälinen yrittäjyysvalmennus" oli ajalla , jossa lähiopetuspäiviä järjestettiin 10. Lisäksi valmennukseen käytettiin konsultointia sekä verkko-oppimisympäristö Moodlea, jota käytettiin etäopiskeluun ja tehtävien tekoon. Ongelmana oli, että lähipäiviin opiskelijat osallistuivat vaihtelevasti - keskimäärin paikalla oli 5-7 hengen ydinjoukko. Sisältöä muutettiin valmennuksen alussa, kun huomattiin, ettei kovinkaan monella opiskelijalla ollut todellisia aikomuksia eikä valmiuksia lähteä laajasti kansainvälistymään. Kansainvälistyminen pidettiin kuitenkin jokaisessa lähijaksossa mukana - huomioiden opiskelijoiden todelliset lähtökohdat. Valmennuksen tavoitteeksi asetettiin alun perin se, että jokainen opiskelija toteuttaisi kansainvälisen liiketoimintasuunnitelman/-strategian ja käytännössä moni toteuttikin suunnitelman, joka palveli hänen omia tai organisaationsa intressejä. Suunnitelmat eivät kuitenkaan suoranaisesti palvelleet yritysten/organisaation kansainvälistymistä vaan kyse oli useimmiten käytännönläheisestä toiminnasta esim. markkinoinnin, talouden tai uuden liiketoiminnan aloittmisen suhteen. Muutama opiskelija aikoo mahdollisesti myöhemmin suorittaa yrittäjän ammattitutkinnon näyttötutkintona. Opiskelijapalautteen mukaan ongelmana oli se, että osa joukosta lipesi ja osalla luennoitsijoista kulttuurialan sisältötuntemus oli heikko ja liian ylimalkainen ote aiheeseen. Valmennuksen osallistujamäärä oli liian suppea ja opetuskertoja oli liian vähän. EURA JÄRJESTELMÄ 5/14

6 Palautteen mukaan suosituksena esitetään, että jatkossa tärkeintä on saada osallistujiksi sellaisia, joilla on innostusta ja pitkäjänteisyyttä jatkaa aloitettua opiskelua sekä lisäksi toivottiin, että opiskelijat sitoutuisivat paremmin. Luoville aloille on melko tyypillistä, että keskitytään enemmän teosten/tuotteiden valmistusprosessiin ja esim. markkinoinnin ongelma tunnistetaan, mutta sen eteen ei olla kovinkaan valmiita käytännössä satsaamaan. Jatkossa valmennuksen suunnittelussa on erittäin tärkeää tietää, millaisia opiskelijoita on tulossa ja mikä on heidän lähtötilanteensa. Jatkossa myös voitaisiin ennen varsinaisen valmennuksen aloitusta varata aikaa keskusteluun jokaisen opiskelijan kanssa henkilökohtaisesti ja yhdessä miettiä hänelle omaa laajempaa polkua. a) Kulttuurimatkailun osalta yhteistyötä tehtiin MAKUMA ja HYMA2-hankkeiden kanssa, joiden tavoitteena oli tuotteistaa kulttuurimatkailutuotteita. Ongelmana hankkeissa oli saada kulttuurin toimijoita näiden hankkeiden erilaisiin koulutus- ja muihin tilaisuuksiin. Hanke koosti yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n sekä organisaatioiden kanssa matkapaketteja yksittäisille matkailijoille tai perheille eteläpohjalaisille festivaaleille, kylpylöihin, huvipuistoihin ja Ähtärin eläinpuistoon. Matkapaketit käännettiin ruotsiksi ja tietoa jaettiin Umeå2014-tapahtumassa. Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy on alueemme myyntiorganisaatio, mutta siihen eivät kuulu kaikki eteläpohjalaiset kunnat vaan osa kuuluu Pohjanmaan Matkailu ry:hyn, joka toimii Vaasassa. Ongelmaksi muodostuu myyntiorganisaatioiden toimesta tehtävä koko Etelä-Pohjanmaan kulttuurimatkailun tuotteistaminen esim. kulttuurireittien osalta sekä yksittäisille matkailijoille tai perheille suunnatut paketit. Niin Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:ltä kuin Pohjanmaan Matkailu ry:ltä puuttuu sähköinen kauppapaikka sekä yksittäisille matkailijoille tarjottavat muut palvelut kuin majoituspalvelut. Suosituksena onkin, että sähköinen kauppapaikka laitetaan nopeasti käyntiin ja yhteistyössä molemmat organisaatiot tuotteistavat myös kulttuurimatkailutuotteet erilaisille kohderyhmille ja että ne ovat ostettavissa molempien organisaatioiden sähköisestä, eri kieliversioin toteutetusta kauppapaikasta. b) Rytmimusiikkia harrastavia ja keikoilla käyviä bändejä eri genreistä Etelä-Pohjanmaalla on melko paljon, mutta ongelmana melkein kaikilla on vähäinen kotimainen tunnettuus saati sitten ulkomainen, keikkojen saaminen, radion soittolistoihin pääseminen ja resurssien puute. Rytmimusiikki on Seinäjoen kaupungin kulttuurin kehittämisen painopiste, jota on erittäin tärkeä jatkaa ja kehittää, koska se luo pitkällä aikavälillä ammattimaisuutta alalle sekä toiminnan jatkuvuuden. Bändeille tyypillistä on kaupallinen ja innostunut ote toimintaan, mutta rahallisten resurssien puute vaikeuttaa toiminnan kehittämistä. Bändeille tärkeitä asioita ovat kappaleiden säveltäminen ja sanoittaminen, levyn tekeminen ja julkaiseminen, promootiomateriaalin suunnittelu ja julkaiseminen, markkinointi ja jakelu. Ilman resursseja toiminta jää harrastukseksi, vaikka itse soittaminen olisikin ammattimaisella tasolla. Suosituksena bändien kehittämiseen on aineellisten ja aineettomien resurssien lisääminen. Näiden avulla on mahdollisuus löytää agentti tai manageri, joka lähtee promotoimaan ja myymään bändiä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Keikkojen lisääntyessä tunnettuus paranee ja resurssit lisääntyvät esim.uuden levyn ja paremman promootiomateriaalin tekemiseen. Bändeillä on sitä kautta resursseja myös itse lähteä EURA JÄRJESTELMÄ 6/14

7 markkinoimaan itseään ja tulla valituksi esim. showcase-esiintyjiksi musiikkialan messuillle ja muihin tilaisuuksiin. Hyvä ponnahduslauta on myös päästä lämmittelybändiksi kuuluisammalle bändille. b) Klassisen musiikin konsertteja järjestetään säännöllisesti pääasiassa Seinäjoella, mutta yhteistyötä on myös alueella toimivien erilaisten musiikkijuhlien, isompien produktioiden ja festivaalien kanssa. Ongelmana Seinäjoen orkesteriyhdistyksellä on vakituisen miehityksen vähäisyys, jolloin toiminnan painopiste on kamarimusiikki. Alueen kuorot ovat harrastajapohjalta, joskin toimineet jo vuosikausia. Kansanmusiikin koulutusta on Sibelius-Akaterian kautta saatavilla ja kansanmusiikin taitajia on paljon. Ongelmana on lisäksi klassisen musiikin tuotteistaminen ja sen markkinointi erilaisiin tilaisuuksiin ja tunnettuuden puute niin kotimaassa kuin ulkomailla. Suosituksena on tuotteistaa erilaisia klassisen musiikin konsertteja erilaisille esityspaikoille ja esittää klassista musiikkia vaikka kansan parissa. Kehittää kansainvälisille musiikkifestivaaleille eteläpohjalainen tango-tuote tai jokin muu erilainen ja yllätyksellinen esitys yhteistyössä muiden luovan alan toimijoiden kanssa. Eteläpohjalaisten, erilaisten ja yllättävienkin esityksen voimin voitaisiin markkinoinnin ja olemassa olevien kontaktien ja viestinnän avulla saada kutsuja esiintymään ulkomaisille musiikkifestivaaleille. Näiden esitysten avulla tunnettuus lisääntyy ja saadaan uusintakutsuja. Tämä vaatii kansainvälistymiseen tähtäävän strategian ja toimintasuunnitelman tekemisen, tuotteistamisen ja markkinoinnin sekä suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen kehittämisen, joka luo pohjan tulevaisuudelle ja resurssien lisäämiselle. c) Tanssi. Etelä-Pohjanmaan ammattimainen tanssitaide koostuu lapsille ja nuorille suunnatuista baletti- ja modernin tanssin kouluista ja lisäksi kilpa- ja lavatanssikouluista, jotka järjestävät esityksiä säännöllisin väliajoin. Lisäksi alueella toimii Valkea Kääpiö ry, jolla on olemassa valmiita teoksia useampiakin ja suunnitelmissa on myös uusia. Ongelmana tanssissa on olemassa olevien teosten tuotteistaminen, ammattimainen valokuvaus, tuottajan puute sekä rahallisten resurssien puute. Suosituksena on, että toteutetaan Helmi-festivaalille tehty 5-vuoden suunnitelma ja sen rahoittaminen esim. Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen kautta ja tanssia kehitetään myös muiden Etelä-Pohjanmaalla toimivien organisaatioiden yhteisvoimin. d) Käsi- ja taideteollisuus Etelä-Pohjanmaalla jakautuu käsi- ja taideteollisuuden taiteilijoihin, harrastajiin sekä piensarjatuotantoa tekeviin yrittäjiin. Alueella toimii myös jo pitkään toimineita suurempia yrityksiä, joilla on valtakunnalliset jälleenmyyntipisteet sekä jonkin verran vientiä. Pienyrittäjät myyvät tuotteitaan joko omasta liikkeestään, verkkokaupastaan, Suomen taitoshoppeista tai muista vastaavista vähittäisliikkeistä ja messuilta saamiensa kontaktien kautta suoraan asiakkaalle. Joillakin on myös myyntiä ulkomaille messuilta saatujen kontaktien ansiosta. Suurin osa pienyrittäjistä tekee itse tuotteensa alusta loppuun ja he käyttävät hyvin vähän alihankintaa muussa kuin materiaalin ostamisessa. Ongelmana on pääomien ja alihankintaresurssien puute sekä markkinointiin ja myyntiin panostaminen sekä tuotteiston kehittämiseen tarvittavan tietotaidon ja ajankäytön sekä verkoston puuttuminen. Vastaaminen EURA JÄRJESTELMÄ 7/14

8 suurempaan tilaukseen on myös ongelma yhden henkilön työpanoksella. Yritystoiminta on mikroyrittäjyyttä, jossa kuitenkin olisi kehittämisen mahdollisuuksia oman liiketoiminnan suunnittelulla, tuotevalikoiman ja valmistuksen määrän lisäämisellä, työntekijöiden palkkaamisella tai käyttämällä alihankintaa myös tuotteen tekemiseen. Markkinointiin ja myyntiin tulisi panostaa sekä nettimyynnin että henkilökohtaisen myynnin kautta. Yrittäjällä tulee olla ajantasaiset internetsivut kieliversioineen ja mahdollisuus liittää niihin verkkokauppa. Yrittäjän sivut tulee myös linkittää useampiin jo olemassa oleviin, tunnettuihin sivustoihin ja verkkokauppoihin myynnin kehittämiseksi. Verkottuminen alueella ja kansallisesti toimivien suurempien tai muiden pienyritysten kanssa toisi lisämahdollisuuden kasvattaa yritystä, tuotteistoa, alihankintaa, kannattavuutta ja tunnettuutta sekä mahdollisuuden palkata työntekijöitä ja investoida. Pienyrittäjien kansainvälistyminen vaatii osaamisen kehittämistä sekä kansainvälistymisstrategian luomista mm. tuotekehitykseen ja markkinointiin, johon kuuluu hinnoittelu, viestintä ja jakelu. Pienyrittäjien osaaminen ja tavoitetaso ovat erilaisia, joten jatkon osalta olisi suositeltavaa selvittää kunkin yrittäjän tilanne henkilökohtaisen keskustelun kautta ja luoda polku välitavoitteineen yritystoiminnan kehittämiseksi ja seurata sitä. Pienyrittäjien osaamistason nostamiseen tarvitaan täsmäkoulutusta ja konsultointia ja/tai menterointia. Tuotteen tai tuotevalikoiman kehittämiseen tarvitaan täsmäkoulutuksen ja konsultoinnin lisäksi koemarkkinointia ja benchmarkkausta niin kotimaassa kuin ulkomailla. Myynnin kehittäminen vaatii yrittäjän markkinointistrategian luomista, jossa selvitetään tuotteen valmistaminen, hinta, viestintä ja jakelu. Luovan alan seminaarit palvelevat yleisen tietoisuuden lisäämistä, mutta ongelmana on saadun tiedon soveltaminen omaan toimintaan. Saadun palautteen mukaan esim. käsi- ja taideteollisuuden toimijoilta on, että tietotaidon lisääminen tulee olla kunkin yrittäjän tarpeeseen räätälöityä. e) Kuva- ja valokuvataide. Etelä-Pohjanmaalla toimii runsaasti kuva- ja vakuvataiteen toimijoita, jotka järjestävät näyttelyitä yksin tai ryhmässä. Kansainvälistä tunnettuutta on muutamilla ja heillä on valmiit kontaktit. Ongelmana on kontaktien, tunnettuuden sekä rahallisten resurssit puute. Suosituksena on, että otetaan yhteyttä Suomen kulttuuri-instituutteihin ulkomailla näyttelyiden saamiseksi heidän tiloihinsa. Kulttuuri-instituutit voivat myös auttaa kontaktien luomisessa yksityisiin gallerioihin, jotka ovat kiinnostuneita yksityisnäyttelyistä. Yhteyksiä tulisi luoda myös ulkomaisiin museoihin ja saada sitä kautta galleriat kiinnostumaan taiteilijasta. Mikäli nämä kontaktit johtavat siihen, että taiteilija on kirjoilla jossain ulkomaisessa, tunnetussa galleriassa niin sitä kautta hän pääsee myös kansainvälisille taidemessuille esim. New Yorkin galleristien messut. Kotimaassakin järjestetään vuosittain Art Helsinki messut, joihin olisi suositeltavaa pyrkiä. Yleisesti ottaen hankkeen ongelmana oli se, että hankkeen virallinen päätös saatiin vasta ja hankkeen kohderyhmiä oli useita, joilla kaikilla oli erilaiset tarpeet. Hankkeen päätavoite oli kansainvälistymisen osaamisen lisääminen eli kulttuurialojen liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja sen tehokas hyödyntäminen, yritystoiminnan aloittaminen ja olemassa olevien yritysten kehittäminen sekä EURA JÄRJESTELMÄ 8/14

9 verkostoituminen muiden toimialojen tai saman toimialan kanssa. Suosituksena on, että vähennetään kohderyhmiä ja keskittyä muutamaan kulttuurialaan kerrallaan konkreettisten hyötyjen aikaansaamiseksi. 8. PROJEKTIN TULOKSET Yleinen arvio projektin tavoitteiden toteutumisesta on se, että luovien alojen toimijoiden kansainvälinen osaaminen lisääntyi hankkeen aikana toteutettujen toimenpiteiden kautta ja osanottajat olivat kiinnostuneita kehittämään omaa toimintaansa ja myös verkottumaan muiden luovan alan toimijoiden kanssa. Hankkeen aikana työskenneltiin kaikkien kohderyhmien kanssa. Eniten kehitystyötä tehtiin käsi- ja taideteollisuuden, klassisen- ja rytmimusiikin sekä kulttuurimatkailun osalta. Hankkeen tuloksina olivat mm. eteläpohjalaisten klassisen musiikin toimijoiden saamat kutsut esiintymään vuonna 2012 Gentin festivaalille Belgiaan sekä Seinäjoen orkesteriyhdistyksen toimintastrategian valmistuminen ja markkinointi-ilmeen uudistaminen sekä uusien toimintojen luominen yhteistyössä muiden luovan alan toimijoiden kanssa. Eteläpohjalaisten bändien tieto-taito lisääntyi opintomatkojen, seminaarien sekä workshoppien avulla. Käsija taideteollisuuden designerit, joita oli kuusi yrittäjää, loivat Aakia design collectionin tuotekokonaisuuden. Kokoelmaan kuului yhteensä n. 20 tuotetta ja tuotteita kokoelmaan on tullut lisää myös hankkeen päätyttyä. Aakia design collectionin tuotteet ovat herättäneet kiinnostusta eri jakelukanavissa kotimaassa. Kulttuurimatkailun kehittämisessä päästiin eteenpäin yhteistyöllä eri organisaatioiden kanssa ja tehtiin valmiita kulttuurimatkailutuotteita myös kansainvälisille matkailijoille. Ruotsiin koottiin yhteistyössä Etelä- Pohjanmaan Matkailu Oy:n sekä tapahtumien ja muiden matkailupalveluita tarjoavien organisaatioiden kanssa perheille ja yksittäisille matkailijoille tarkoitetut kulttuurimatkailupaketit, jotka käännettiin Ruosin kielelle. Valmiita kulttuurimatkailultuotteita kieliversioin löytyy mm. sivustolta ja Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n sivustolta. Eteläpohjalaisten kuntien edustajat sekä tapahtumatuottajat lisäsivät tietojaan ja osaamistaan sekä saivat kontakteja Belgiaan suuntautuvalla opintomatkalla. Samoin käsi- ja taideteollisuudelle- sekä rytmimusiikille suunnatut opintomatkat ulkomaille palvelivat kansainvälisen osaamisen lisäämisessä ja kontaktien luomisessa. Hankkeessa järjestetty pitkäkestoinen "Kulttuurialan kansainvälinen yrittäjyyskasvatus"-koulutus poiki muutamia liiketoimintasuunnitelmia. Muihin hankkeessa järjestettyihin seminaareihin ja workshoppeihin saatiin runsaasti osanottajia sekä kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettuja luennoitsijoita. Tilaisuudet lisäsivät osanottajien kansainvälistä osaamista. Hankkeeseen osallistui yrittäjiä, eri organisaatioiden edustajia, eläkkeellä olevia ja opiskelijoita, joiden tilanne hankkeen päätyttyä on saman kaltainen. EURA JÄRJESTELMÄ 9/14

10 Hankkeessa järjestettiin seuraavat seminaarit, koulutukset ja infotilaisuudet: ProPata , Etelä- Pohjanmaan kansainvälinen yrittäjyysvalmennus-koulutus , Luovien Maailmassa + workshop , Viestintäworkshop klassiselle musiikille , Bändien kehityskeskustelut , Rock'n Roll&Dollars , Viestintäworkshop Bändikampus , Asiantuntijaworkshop bändeille ja , Music Art Forum+workshop ja Culture Finland infotilaisuus Opintomatkoja järjestettiin seuraavasti: Tendence Life Style-messut Frankfurt Am Mainiin Saksaan , Art Helsinki-messut , Popkomm-messut Berliiniin Saksaan , sekä Gentiin ja Brysseliin Gelgiaan Koemarkkinointi- ja julkistamistilaisuuksia järjestettiin seuraavasti: ELMA-messut Helsingissä , Umeå2014-tapahtuma Ruotsissa sekä Provinssi Rock-festivaalin VIP-tilaisuus Projektin pitkäkestoisissa koulutuksissa mukana oli yhteensä 51 henkilöä, joista naisia 28. Heistä suurin osa oli iältään välillä vuotta. Lyhytkestoisiin koulutuksiin otti osaa 110 henkilöä ja tiedotustilaisuuksiin 6 henkilöä. Lyhytkestoisiin koulutuksiin käytettiin aikaa yhteensä 79 päivää ja pitkäkestoiseen koulutukseen 324 henkilötyöpäivää, joista lähiopetuspäiviä oli 219 ja etäopetuspäiviä 14. Hankkeen erilaisissa toimenpiteissä oli yrittäjiä/yritysten edustajia yhteensä 25 ja muita organisaatioita PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Uutena menetelmänä kulttuuritoimijoiden kansainvälisen osaamisen lisäämisessä järjestettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjäopiston kanssa pitkäkestoinen koulutuspaketti, jossa osallistujilla oli myös mahdollisuus suorittaa yrittäjän ammattitutkinto näyttökokeena. Koulutukseen kuului 10 lähiopetuspäivää, konsultointia sekä etäopiskelua Moodle-oppimisjärjestelmän kautta. Toisena menetelmänä käytettiin Etelä-Pohjanmaan alueella toimivien yhdistysten, hankkeiden, yrittäjien ja muiden organisaatioiden yhteisiä tapaamisia, joiden avulla poistettiin päällekkäisiä toimintoja sekä saatiin tietoa ja kehittämisideoita hankkeen toimenpiteisiin. Tällä tavoin tutustuttiin alueen luovan alan toimijoihin ja toimintaan sekä hyödynnettiin jo olemassa olevaa tietoa hankkeen toimenpiteisiin. Toimintatavaksi muodostui myös yhteiset kehittämispalaverit hankkeen eri kohderyhmien edustajien kanssa ja toimintaa muokattiin hankkeen aikana yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Seminaareja järjestettiin eri kohderyhmiä ajatellen useita ja luentojen jälkeen jatkona olivat aiheeseen liittyvät workshopit, joihin ilmoittauduttiin joko ennakkoon tai paikan päällä. Näin saatiin halukkaille omakohtaisempaa tietoa ja voitiin kehittää heidän osaamistaan enemmän. Uutena tuotteena hankkeessa kehitettiin Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuusmallisto AAKIA design EURA JÄRJESTELMÄ 10/14

11 collection ja yhteistyössä Seinäjoen Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tekijän sekä designereiden kanssa suunniteltiin malliston graafinen ilme ja ohjeistus. Graafiseen ilmeeseen kuuluivat myös paperikassit, AAKIA-tarra, tarinat ja tuotetagit, joiden painatuksen yrittäjät maksoivat itse. Laadittiin myös yhteinen nettisivusto Eri kohderyhmien viestinnän osaamiseen kiinnitettiin paljon huomiota. Seminaareissa käsiteltiin asiaa ja järjestettiin myös viestintäworkshoppeja, joissa osallistujat ryhmätöiden muodossa miettivät oman toimintansa pääviestit. Pääviestin kiteyttäminen loi pohjan myös tuotteiden/teosten/palveluiden kehittämiseen sekä niiden markkinointiin. Koemarkkinointitilaisuudet sekä opintomatkat kotimaahan ja ulkomaille, joita hankkeen aikana järjestettiin, toimivat verkottumistapahtumina sekä palautteen saamiseksi tuotteista ja palveluista niiden edelleen kehittämiseksi. Seinäjoen Orkesteriyhdistys ry loi uuden markkinointi-ilmeen sekä strategian. Alueen bändit löysivät uusia yhteistyökumppaneita seminaarien ja opintomatkojen sekä kehityskeskusteluiden kautta. Tanssin edustajat verkottuivat mm. Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen, Seinäjoen kaupunginteatterin, Seinäjoen kaupunginorkesterin, tapahtumajärjestäjien sekä musiikin kehittämishankkeiden edustajien kanssa. Kulttuuritoimijat verkottuivat matkailutoimijoiden kanssa ja eteläpohjalaiset kulttuurin alalla toimivat organisaatiot sekä hankkeet tutustuivat toistensa toimintaan. Siten estettiin suurimmat päällekkäiset toimenpiteet ja yhteistyö lisääntyi kaikilla tasoilla. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Hankkeessa ei tehty sukupuolivaikutusten arviointia, koska kohderyhmiin valikoituneet henkilöt ovat taidetta ammattimaisesti harjoittavia henkilöitä, jotka olivat itse kiinnostuneita toimintansa kehittämisestä. Suunnittelu- ja rekrytointivaiheessa hanke oli avoin. Erilaisiin koulutuksiin, seminaareihin ja workshoppeihin kutsuttiin laajalti luovan alan organisaatioita ja toimijoita. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Kulttuurialan kansainvälisen yrittäjyyskasvatus-koulutuksen viimeisen koulutuspäivän jälkeen pidettiin tilaisuus, johon osallistuivat koulutukseen osallistuneet, koulutusorganisaation edustajat sekä projektipäällikkö. Tilaisuudessa saatiin palautetta koulutuksen kehittämiseen liittyvistä asioista sekä aikaansaaduista suunnitelmista. Neuvottelutilaisuuksista eri ryhmien kanssa ja opintomatkoista kirjoitettiin muistiot ja raportit. Uusista tuotteista levitettiin tietoa koemarkkinointitilaisuuksissa sekä erilaisissa tapaamisissa kotimaassa ja ulkomailla kuten esimerkiksi Umeå2014-tapahtumassa Ruotsissa, Popkomm-messuilla Berliinissä, Provinssin VIP-tilaisuudessa Seinäjoella, Seinäjoen elinkeinokeskuksen Tahto-lehdessä, Tendence Life Style-messuilla Frankfurt Am Mainissa sekä kulttuurimatkailuseminaarissa Lapualla. Viestiä on levitetty myös muille luovan alan hankkeille sekä organisaatioille. EURA JÄRJESTELMÄ 11/14

12 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Projektin aikana tehdyt toimenpiteet jatkuvat syntyneiden yrittäjäverkostojen omana toimintana sekä luotujen jälleenmyyntisopimusten kautta. Hankkeen aikana saadut kontaktit ja tulevat esiintymistilaisuudet lähivuosina tulevat myös jatkamaan toimintaa ja kehittämään sitä. Luovien alojen yleinen kansainvälistyminen ja sen kehittäminen alueella sekä kansainvälisesti ja kansallisesti luo myös alueemme toimijoille mahdollisuuden, uskalluksen ja osaamisen liittyä uusiin projekteihin tai erilaisiin organisaatioihin. Maakunnan lähivuosien panostus luovien alojen yritystoiminnan kehittämiseen takaa jatkossa toiminnan jatkuvuuden. Kulttuurin kansainvälistyminen on kirjattu Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan sekä Etelä- Pohjanmaan luovien alojen yritysten kehittämisohjelmaan ja kehittämistoimintaa jatketaan myös Etelä- Pohjanmaan kulttuuristrategian suuntaviivojen mukaan. Tämä myös osaltaan edesauttaa luovan alan toiminnan jatkuvuutta. Hankkeessa mukana olleilta kulttuuritoimijoilta sekä yrittäjiltä saadun palauteen mukaan toivotaan Etelä- Pohjanmaan liiton jatkavan luovien alojen kehittämistä. Käsi- ja taideteollisuuden yrittäjät sekä ruokapuolen yrittäjät ovat myös ilmaisseet kiinnostuksensa kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaan liiton kanssa. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 70 % ,45 70 % Kuntien rahoitus ,00 24 % ,15 26 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus ,00 6 % ,25 4 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Kulttuuri ja kulttuurinen yritystoiminta on keskeinen Etelä-Pohjanmaan kehittämisen voimavara.luovat alat on huomattava työllistäjä alueella ja ala on naisvaltainen. E-P:lta löytyy mahdollisuuksia yritystoiminan kasvuun kehittämisen kautta. Alueen keskeiset vahvuudet ovat mm.muotoilu, musiikki, tanssi, kuvataide, valtakunnunnalliset kulttuuritapahtumat, käsi- ja taideteollisuus ja kulttuurimatkailu. Haasteena on kulttuurialojen liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja niiden tehokas hyödyntäminen, yritystoiminnan aloittaminen ja yritysten kehittäminen sekä verkostoituminen saman tai eri toimialojen kanssa. Tärkeimpiä haasteita ovat kultt.alojen tuotekehityksen ja innovaatioiden edistäminen, tuotetestaus, liiketoiminnan tunnistaminen, kv-taidot, yritystoiminnan edistäminen, verkostojen kehittäminen, EURA JÄRJESTELMÄ 12/14

13 markkinointi, näyttelyiden ja esitysten saaminen arvostettuihin ulkomaisiin esityspaikkoihin sekä agentuurija manageritoimintojen kehittäminen. Projektin toiminnan kohdealue oli Etelä-Pohjanmaan maakunta. Projektin tavoitteena oli käynnistää Etelä-Pohjanmaan luovan talouden yrittäjyyden edistäminen sekä luoda toiminnan edellytykset lähivuosien kansainväliselle kulttuurivaihdolle. Projektin varsinaisia kohderyhmiä olivat 1) Kulttuurimatkailu 2) Säveltaide 3) Tanssitaide 4) Käsi- ja taideteollisuus 5) Kuvataide. Välillisinä kohderyhminä olivat kansainväliset ja valtakunnalliset kulttuuria edistävät organisaatiot sekä alueella toimivat kulttuuria edistävät sekä muut organisaatiot. Lisäksi hanke oli avoin muille ammattimaisesti toimiville henkilöille, ryhmille ja yrityksille. Projektin toteutus jakautui pitkäkestoiseen ja lyhytkestoiseen koulutukseen, seminaareihin ja workshoppeihin. Pitkäkestoinen koulutus toteutettiin monimuoto-opiskeluja, joka jakautui lähiopiskeluun, etäopiskeluun verkon kautta sekä konsultointiin. Koulutuksen tavoitteena oli se, että osallistujat laativat kansainvälisen liiketoimintasuunnitelman/-strategian oman toimintansa kehittämiseksi ja muutamia suunnitelmia syntyikin. Lyhytkestoiset koulutukset olivat seminaareja, jotka olivat avoimia kaikille ja seminaarien jälkeen jatkettiin järjestämällä workshopit niille, jotka halusivat syvemmin kehittää omaa toimintaansa. Lisäksi kokoonnuttiin yhteisiin, eri kultt.alojen ja kultt.alakohtaisiin suunnittelupalavereihin. Yritystoiminnan kehittäminen kultt.toimijoiden kanssa aloitettiin kulttuurin tuotteistamisesta. Selvitettiin olemassa olevat tuotteet ja suunniteltiin uusia. Tuotteistamisessa auttoivat seminaarien puhujat sekä workshoppien pitäjät ja ehkä parhaiten yhteiset kokoontumiset ja ideariihet. Hankkeen aikana luotiin eteläpohjalainen käsityömallisto AAKIA design collection, joka julkistettiin vuonna 2010 Helsingissä ELMA-messuilla. Käsityömalliston koemarkkinointitilaisuuksia järjestettiin lisäksi Uumajassa/Ruotsissa ja Seinäjoella. Julkistamistilaisuudessa ELMA-messuilla koottiin myös palautetta tuotteista, jonka jälkeen niitä vielä kehitettiin ja valikoimaa laajennettiin. Käsityömalliston syntyyn vaikutti myös opintomatka, jonka hanke järjesti Tendence-messuille Frankfurt Am Mainiin. Messuilta saatiin uusia ideoita, tehtiin kontakteja, luotiin alihankintaverkostoja ja havainnoitiin tulevia trendejä. Oppia saatiin myös näytteilleasettajien osastojen suunnittelusta sekä markkinoinnista. Samaa tuotteistusmetodia käytettiin myös eteläpohjalaisten muiden kulttuuritoimijoiden kanssa. Klassisen musiikin toimijat, tapahtumajärjestäjät, museot sekä kuntien kulttuuritoimijat saivat uusia ideoita seminaareista ja workshopeista ammattilaisten johdolla sekä opintomatkasta, joka suuntautui Gentiin ja Brysseliin Belgiassa, jossa mm. tutustuimme Gentin kaupungissa järjestettäviin festivaaleihin sekä muihin kulttuurilaitoksiin. Rytmimusiikin toimijoille järjestettiin myös koulutusta sekä opintomatka Popkomm-messuille Berliiniin, jossa osallistujat loivat kontakteja agentteihin ja managereihin. Kuva-, valokuva- ja veistotaiteen toimijoille järjestettiin tutustumismatka Art Hki-messuille, jossa oli mahdollisuus luoda kontakteja sekä kotimaisiin että ulkomaisiin gallerioihin ja museoihin. Tanssin kehittämisessä tehtiin yhteistyötä Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen kanssa. EURA JÄRJESTELMÄ 13/14

14 Markkinointiviestinnän kehittäminen oli myös yksi tärkeä osa-alue ja tuloksena siitä on AAKIA design collectionin graafinen ohjeistus, tarinat, tuotetagit, logo, paperikassit ja yhteiset nettisivut. Hankkeen tuloksena myös Seinäjoen orkesteriyhdistys ideoi uusia tuotteita ja uudisti markkinointi-ilmeensä. Rytmimusiikin kehittämistä jatkaa Seinäjoella toimiva Rytmi-instituutti ja tanssi kehittyy yhteistyössä Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen kanssa. Tapahtumatuottajat sekä erilaiset käyntikohteet saivat uutta puhtia ohjelmistoon ja yhteistyön kehittämiseen. Hankkeen aikana koottiin myös eteläpohjalaiset kulttuurimatkailutuotteet Ruotsin kielelle tavoitteena markkinoida eteläpohjanmaan palveluita Uumajan kultt.pääkaupunkivuonna AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Hankkeen asiakirjat säilytetään osoitteessa Etelä-Pohjanmaan liitto Kampusranta 9 C SEINÄJOKI Päiväys ja allekirjoitus Asko Peltola Maakuntajohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 14/14

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 30.06.2011 Diaarinumero EPOELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 02.04.2012 Diaarinumero EPOELY/141/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys Tämä näyttö on tarkoitettu ainoastaan seurantalomakkeen sisällön katselua varten. Lomake täytetään ja tulostetaan

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU - Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 2009-2011

KULTTUURIN KETJU - Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 2009-2011 KULTTUURIN KETJU - Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 2009-2011 Osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10552 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere Tervetuloa Hankehelmet Cocktails Teerenpeli, Tampere Tuloksellista viestintää Tuija Nikkari kehittämisasiantuntija ESR-koordinaatioryhmä Keski-Suomen ELY-keskus Ketkä ovat homman takana? Päättyneellä ohjelmakaudella

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Luova Matka Culture Creators go Tourism

Luova Matka Culture Creators go Tourism Luova Matka Culture Creators go Tourism Toteutusaika 1.10.2015 30.9.2018 Euroopan sosiaalirahaston rahoittama valtakunnallinen hanke (ESR) Budjetti 600 000 euroa Hankkeen hallinnoija Visit Finland/Finpro

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11410 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Osaamisen lisäämisellä tukea kansainvälistymiseen PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Johtamistaidon Opisto JTO Elinkeinoelämän arvostetuin ja tunnetuin johtamiskouluttaja ja

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 HANKKEEN STARTTITILAISUUS TAMPEREELLA 3.2.2016 Yhteyshenkilöt Eeva-Liisa Lehto, puh 040 8255056, sähköposti eeva-liisa.lehto@foodwest.fi

Lisätiedot

KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ. Arcusys Oy Jari Järvelä

KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ. Arcusys Oy Jari Järvelä KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ Arcusys Oy Jari Järvelä OLEMME 90 KANSAINVÄLISYYS ARCUSYSISSÄ Kansainvälinen työyhteisö Kansainvälisyys ollut tietoinen päätös Työkieli on englanti Yrityksen liiketoiminta kansainvälistymässä

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 10.02.2015 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Faktaa. 7.6.2010 Kylämatkailun Koordinaatiohanke susanna.kulmala@lomalaidun.fi

Faktaa. 7.6.2010 Kylämatkailun Koordinaatiohanke susanna.kulmala@lomalaidun.fi Faktaa Peräseinäjoki on entinen kunta, nykyään osa Seinäjoen Kaupunkia Asukkaita kokoa kylällä on n 3500 Matkailu keskittynyt kirkonkylälle, jossa Kalajärven virkistysalue eri toimijoineen ja mm Siirtolaisuus

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN KV-HANKKEET. MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 Johanna Hietanen, SeAMK Maa- ja metsätalous, Ilmajoki

ETELÄ-POHJANMAAN KV-HANKKEET. MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 Johanna Hietanen, SeAMK Maa- ja metsätalous, Ilmajoki ETELÄ-POHJANMAAN KV-HANKKEET MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 Johanna Hietanen, SeAMK Maa- ja metsätalous, Ilmajoki Kansainvälistyminen Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategiassa Painopistealueet:

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA. RYSÄ 17.10.2012, Mikkeli Kimmo Kainulainen

LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA. RYSÄ 17.10.2012, Mikkeli Kimmo Kainulainen LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA RYSÄ 17.10.2012, Mikkeli Kimmo Kainulainen TAVOITTEET Minkälaisia kokemuksia itäsuomalaisilla kulttuuritoimijoilla ja luovien alojen yrityksillä on

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Musiikin laitos Erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 ERIKOISTUMISOPINNOT LUKUVUONNA 2006-2007 Lukuvuonna 2006-2007 Musiikin laitoksella

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Mikä on Kultahanke? Hankkeen osarahoittajia ovat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Opetusministeriö.

Mikä on Kultahanke? Hankkeen osarahoittajia ovat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Opetusministeriö. Mikä on Kultahanke? Kultahanke on valtakunnallinen, kolmevuotinen hanke, jonka keskeisenä tavoitteena on edistää käsi- ja taideteollisuusalan osaajien yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamista vahvistamalla

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN Riitta Sutinen KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN BioTurku aamiaisinfo 27.1.2012 Riitta Sutinen 1) HealthBIO-klusterin kv. myynti- ja markkinointikoulutuksen tarveselvitys

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry Jarno Valkeapää, Finpro Ry Finpron ja MEK:n integraatio 10.10.2013 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!!

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Esityksen runko 1. Hankkeen taustat, tavoitteet, toimenpiteet ja kohderyhmät. 2.

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tunniste S12432.0000 Tila

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 11.4.2008 Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Valtakunnalliset hankkeet ohjelmien toteuttamisen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

SUOMA-AKATEMIA. Matkailualan ammattilaisten ja matkailualan koulutusta tarjoavien oppilaitosten valtakunnallinen verkosto.

SUOMA-AKATEMIA. Matkailualan ammattilaisten ja matkailualan koulutusta tarjoavien oppilaitosten valtakunnallinen verkosto. SUOMA-AKATEMIA Matkailualan ammattilaisten ja matkailualan koulutusta tarjoavien oppilaitosten valtakunnallinen verkosto. Helmi Liiketalousopisto, Anu Nylund anu.nylund@liiketalousopisto.fi SUOMA-akatemian

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus Työtä teatterista Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke Hakemus OKM / Taiteilijoiden toimeentulon ja työllisyyden kehittäminen sekä vapaan kentän tuki 08.05.2013

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta

Ajankohtaista maaseutuverkostosta Ajankohtaista maaseutuverkostosta Maaseutututkijatapaaminen Säkylä, 27. 28.8.2015 Joel Karlsson Sivu 1 30.8.2015 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston

Lisätiedot

Luovien alojen valtakunnallinen Jalostamo-palvelu. Yhteistyöllä voimaa 2.6.2010

Luovien alojen valtakunnallinen Jalostamo-palvelu. Yhteistyöllä voimaa 2.6.2010 Luovien alojen valtakunnallinen Jalostamo-palvelu Yhteistyöllä voimaa 2.6.2010 Taustaa Pohjautuu Uudenmaan TE-keskuksen hallinnoiman TEM/ESR-rahoitteisen SILEprojektin (v. 2004 2008) toimintatapaan Jalostamo-tapaamisia

Lisätiedot

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012 Kouvolan seudun matkailun master plan Työpajat 15.-16.5.2012 Ohjelma 15.5. klo 9-12 Työpaja 1: Kokous- ja kongressimatkailu klo 9.00 Alustukset aiheeseen Leena Sipilä, Finnish Convention Bureau Minna Kurttila,

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin

Lisätiedot

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus Luova Suomi Creative Industries Finland Silja Suntola Luova talous ja kulttuuri Projektijohtaja alueiden voimana Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus VERKOSTO Tietoa ja

Lisätiedot