PUINEN PRINSSI MÄLKKI DENK SUSANNA JEREMY PE / FRE / FRI 26 / 05 / HELSINGIN MUSIIKKITALO MUSIKHUSET I HELSINGFORS HELSINKI MUSIC CENTRE

Transkriptio

1 PUINEN PRINSSI PE / FRE / FRI 26 / 05 / HELSINGIN MUSIIKKITALO MUSIKHUSET I HELSINGFORS HELSINKI MUSIC CENTRE SUSANNA MÄLKKI JEREMY DENK

2 Pianokonsertto nro 3 E-duuri BÉLA BARTÓK Vuonna 1940 unkarilainen Béla Bartók ( ) jätti taakseen toisen maailmansodan kourissa olevan Euroopan. Hän muutti Yhdysvaltoihin jossa alkoi työskennellä opettajana, musiikin tutkijana ja pianistina. Bartókin oli vaikea sopeutua amerikkalaiseen elämänmenoon. Hänen teoksiaan ei juuri soitettu, ja vuonna 1942 hän alkoi sairastella vakavasti. Koussevitzky-säätion tilaama Konsertto orkesterille (1943) muodosti käännekohdan. Teos aiheutti sensaation ja teki säveltäjästä kuuluisan. Hänelle alkoi sadella uusia tilauksia aivan liian myöhään. Bartókin kuollessa leukemiaan syksyllä 1945 häneltä jäi kesken alttoviulukonsertto. Pelkän suunnitelman asteelle jäi mm. seitsemäs jousikvartetto. Viimeiseksi teokseksi jäi pianisti-vaimolle, Ditta Pásztorylle syntymäpäivälahjaksi tarkoitettu kolmas pianokonsertto. Finaalin viimeiset 17 tahtia jäivät Bartókilta soitintamatta. Partituurin täydensi hänen oppilaansa Tibor Serly. Pianokonsertto sai kantaesityksensä Philadelphiassa Eugene Ormandyn johdolla. Solisti oli György Sándor. Bartókin kolmesta pianokonsertosta ensimmäinen (1926) on terävän modernistinen, toinen (1931) antiromanttinen ja kontrapunktinen. Kolmas konsertto on klassinen ja tasapainoinen, lähempänä Mozartia kuin vaikkapa Schönbergiä. Teos on toisinaan nähty Bartókin tietoisena yrityksenä luoda helpohkoa, yhdysvaltalaiselle yleisölle sopivaa taidemusiikkia. Toisaalta hän oli jo alkanut ottaa yhä suurempaa etäisyyttä siihen ekspressionistiseen ja riitasointuiseen ilmaisuun, jota oli käyttänyt etenkin useassa 1920-luvulla syntyneessä teoksessa. Rennosti tanssiva ensimmäinen osa (Allegretto) noudattaa selkeää, helposti seurattavaa sonaattimuotoa. Toinen osa (Adagio religioso) alkaa ja päättyy hiljaisella koraalilla, joka sisältää viittauksen Beethovenin a-mollikvarteton (opus 132) kolmanteen osaan. Keskellä osaa soi yömusiikki mystisine luontoäänineen. Finaali (Allegro vivace) pursuaa optimistista energiaa. 2

3 Puinen prinssi BÉLA BARTÓK Béla Bartókille ( ) 1910-luvun alku oli vaikeaa aikaa. Hänen sävellyksensä saivat huonon vastaanoton, tai niitä ei esitetty lainkaan. Vuonna 1909 solmittu avioliitto Márta Zieglerin kanssa osoittautui pettymykseksi. Bartók jätti säveltämisen syrjään ja alkoi tutkia kansanmusiikkia. Luovan tauon onnistui lopettamaan runoilija Béla Balázs, joka vuonna 1914 esitteli Bartókille Puinen prinssi-nimisen baletin skenaarion. Bartók innostui ja ryhtyi oitis sävellystyöhön. Sotavuodet kuitenkin estivät teoksen pikaisen valmistumisen. Baletin ensi-iltaa Budapestin oopperatalossa ympäröi fiaskon odotus. Orkesteri oli pitänyt musiikkia modernina ja käsittämättömänä, ja oli sabotoinut harjoituksia. Muistelmissaan Balázs kertoo tunnelmista: Ooppera oli valmistautunut skandaaliin. Arvostelujen sanavalinnat olivat valmiit: Béla-pieni, lopeta nyt se säveltäminen. Viimeisen tahdin jälkeen salissa vallitsi pitkään täydellinen hiljaisuus. Sitten räjähti: hurmioituneita suosionosoituksia, innostunutta kiljumista Sinä yönä monta arvostelua oli pakko kirjoittaa uusiksi. Puinen prinssi teki Bartókista kuuluisan ja suositun. Sittemmin teos on kuitenkin täysin jäänyt hänen toisen balettinsa, Ihmeellisen mandariinin varjoon. Puinen prinssi yhdistää persoonallisesti mm. Debussyltä, Richard Straussilta ja unkarilaisesta kansanmusiikista saatuja vaikutteita. Musiikki on sekä lumoavan kaunista että energisen rytmistä. Laajaan orkesteriin kuuluu mm. kolme saksofonia sekä nelikätisesti soitettava celesta. Tarina on symbolisesti monimielinen satu. Prinssi rakastuu prinsessaan mutta haltijatar antaa luonnonvoimien estää heidän tapaamisen. Herättääkseen prinsessan huomion prinssi ripustaa vaatteensa puiselle kepille. Haltijatar taikoo kepistä puisen prinssin, johon prinsessa rakastuu. Prinssi ajautuu niin syvään epätoivoon, että haltijatar ymmärtää tehneensä väärin. Prinssin nukkuessa haltijatar taikoo hänelle uudet, hienot vaatteet ja tekee puisesta prinssistä elottoman. Prinsessa rakastuu oikeaan prinssiin. 3

4 SUSANNA MÄLKKI Helsingin kaupunginorkesterin 13. ylikapellimestari, Helsingissä syntynyt ja nuoruusvuodet asunut Susanna Mälkki on kasvanut musiikkikulttuuriin HKO:n säestyksellä. Pienenä hän kävi perheensä kanssa konserteissa, vähän vanhempana myös koululaiskonserteissa, ja nuorena opiskelijana tietenkin kausikonserteissa kuuntelemassa maailman parhaita solisteja. Ennen kapellimestarinuraansa Mälkki opiskeli sellonsoittoa Sibelius-Akatemiassa ja Tukholmassa sekä Lontoossa, voitti Turun sellokilpailun ja nousi Göteborgin sinfoniaorkesterin soolosellistiksi. Jo nuorena kytemään jäänyt kiinnostus kapellimestarin työtä kohtaan oli siinä vaiheessa kuitenkin vahvistunut sillä seurauksella, että hän oli pyrkinyt Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalle onnistuneesti. Luulen, että olen aina jollain tavalla tiennyt päätyväni kapellimestariksi. Muistan jo sello-opiskeluaikoinani ajatelleeni, että kyllä minäkin pääsisin kapuluokalle, Mälkki kertoo. Mälkin ensikosketus orkesterinjohtamiseen tuli Tukholmassa orkesterisoitinten opiskelijoista kootun pienyhtyeen kapellimestarina. Tunne todellisen intohimon löytymisestä oli kirkas jo silloin, ja on sitä edelleen. Syksyllä 2016 Mälkki aloitti synnyinkaupunkinsa orkesterin ylikapellimestarina. Ensimmäisen kauden teemana on ranskalaisuus. Olen halunnut koota hienoja teoksia yhteen ja tehdä niistä yhtenäisen ohjelmiston, jotta ei edettäisi vain kappale tai konsertti kerrallaan. Esteettisesti ajatellen Ranskassa on erilainen tapa tuottaa ääntä myös soitinryhmäkohtaisesti. Ranskalaisessa musiikissa on erilainen sointi, aivan kuten suomalaisilla orkestereilla on oma sointinsa Sibeliuksessa. Vuonna 1882 perustettu Helsingin kaupunginorkesteri, jonka historiaan kuuluvat suomalaisen musiikin merkkihenkilöt Robert Kajanuksesta ja Jean Sibeliuksesta alkaen, on Mälkin mielestä suuri ylpeydenaihe koko kaupungille. Orkesterikonsertissa koemme asioita yhdessä, jaamme yhteisiä elämyksiä. Orkesteri on kuin elävä musiikkikirjasto, avoin kaikille. Klassinen musiikki on aina ollut olennainen osa koko kulttuurimme identiteettiä, jo Sibeliuksen ajoista alkaen. 4

5 SUSANNA MÄLKKI SIMON FOWLER 5

6 JEREMY DENK Nerona oleminen vie paljon aikaa. Pitää istua kauan tekemättä mitään, yhtään mitään, kerrotaan Gertrude Steinin sanoneen. Totta tai ei, se ei päde ainakaan amerikkalaiseen Jeremy Denkiin (s. 1970), jota on monesti nimitetty neroksi, viimeistään hänen saatuaan MacArthur-säätiön Genius-stipendin vuonna Korkeimman tason musiikkinörtiksi itseään kutsuva Denk ei ole vain pianisti vaan myös ahkera kirjoittaja. Mutta oli lähellä ettei hänestä tullut myös luonnontieteilijää, sillä yliopistossa hän opiskeli musiikin lisäksi pääaineenaan kemiaa. Musiikinystävien onneksi hänen kemianopettajansa sattui kerran kuulemaan Denkin soittoa ja pyysi tätä harkitsemaan tarkkaan, kannattaako kemianopintoja sittenkään jatkaa. Äidinkieli ja kirjallisuus kulki musiikkiopiskelujen rinnalla yhtä lailla, ja kun hän kolmekymppisenä löysi vanhan intohimonsa kirjoittamiseen, aloitti hän harrastuksekseen Think Denk -bloginsa. Blogissaan hän riisuu klassisen musiikin myyttejä rajulla kädellä, humoristisen tyylin ja värikkäällä aihepiireillä ja tavoilla leikitellen. Hän on mm. analysoinut kielitieteellis-musikologisesti Miss Amerikka -kilpailijan lausuntoa, tehnyt lakialoitteen pianistien oikeuksien lisäämisestä, tarinoinut satunnaisista kohtaamisista metrossa ja tietenkin ruotinut musiikkia humoristisesti. Nykyään Denk kirjoittaa The New Yorkeriin, The Guardianiin, The New York Timesiin ja The New Republiciin. Think Denk on valittu arkistoitavaksi kongressin kirjaston verkkokokoelmiin. Denk on myös kirjoittanut libreton Steven Stuckyn säveltämään oopperaan Classical Style: an Opera (of Sorts). Denk on esittänyt Bartókin kolmatta pianokonserttoa useasti, mm. Ashevillessä, jossa Bartók sävelsi teosta, sekä San Franciscossa ja Clevelandissa Susanna Mälkin johdolla. Hän myös pyrkii elvyttämään sooloresitaaliperinnettä, mikä Denkin kohdalla tarkoittaa yleensä 2-3 konserttiesiintymistä viikossa. Niin, kyllä neroillakin on joskus kiire. Seuraa Jeremy Denkiä 6

7 JEREMY DENK MICHAEL WILSON 7

8 HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Helsingin kaupunginorkesteri on perustettu vuonna 1882 ja on siten Pohjoismaissa pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut ammattisinfoniaorkesteri. Se on kasvanut 36 muusikon soittajistosta 102 vakinaisen soittajan orkesteriksi, joka konsertoi vuosittain noin kuulijalle. Viisi ensimmäistä vuosikymmentä orkesterin ylikapellimestarina oli sen perustaja Robert Kajanus. Vuosina orkesteri kantaesitti valtaosan Jean Sibeliuksen sinfonisesta tuotannosta säveltäjän itsensä johdolla. Sittemmin kaupunginorkesteria ovat luotsanneet mm. Paavo Berglund, Okko Kamu ja Leif Segerstam. Ylikapellimestari John Storgårdsin kausi päättyi vuoden 2015 lopussa. Kapellimestari Susanna Mälkki valittiin syyskuun 2014 alussa orkesterin seuraavaksi ylikapellimestariksi, ja hänen kolmivuotinen kautensa on käynnistynyt syksystä Vuonna 2011 kaupunginorkesteri aloitti konsertoinnin uudessa kotisalissaan Helsingin Musiikkitalossa. Vuosittaisten konsertin lisäksi orkesteri tekee säännöllisesti ulkomaankiertueita. Ensimmäinen konserttimatka suuntautui Pariisin maailmannäyttelyyn kesällä Orkesteri on Euroopan lisäksi vieraillut neljä kertaa Yhdysvalloissa ja Japanissa sekä tehnyt ensimmäisenä suomalaisena sinfoniaorkesterina konserttikiertueen Etelä-Amerikkaan. HKO on saanut tunnustusta levytyksistään, joista useille on myönnetty palkintoja sekä Grammyehdokkuuksia. helsinkiphilharmonic HelsinkiPhilharmonic 8

9 THE FOURTH INTERNATIONAL MAJ LIND PIANO COMPETITION AUGUST NELJÄS KANSAINVÄLINEN MAJ LIND -PIANOKILPAILU MUSIIKKITALO HELSINKI ORKESTERIFINAALIT Helsingin kaupunginorkesteri johtaa Anna-Maria Helsing majlindcompetition.fi Liput 9 38, ticketmaster.fi, (1,98 /min+pvm) 9

10 10 BÉLA BARTÓK Pianokonsert nr 3 E-dur År 1940 lämnade ungraren Béla Bartók ( ) bakom sig det andra världskrigets Europa. Han flyttade till Amerika där han började arbeta som lärare, musikforskare och pianist. Bartók hade svårt att vänja sig vid den amerikanska livsstilen. Hans musik framfördes rätt sällan. År 1942 blev han allvarligt sjuk. Den av Koussevitzky-stiftelsen beställda Konserten för orkester (1943) innebar en vändpunkt. Verket blev en sensation och gjorde tonsättaren berömd. Nya beställningar haglade in - men alltför sent. Då Bartók avled i leukemi hösten 1945 var en altviolinkonsert ofullbordad. Bl.a. en sjunde stråkkvartett förblev på idéstadiet. Det sista verket blev den tredje pianokonserten som var avsedd att bli en födelsedagspresent åt hustrun, pianist Ditta Pásztory. Bartók hann aldrig orkestrera finalens sista 17 takter; partituret kompletterades av hans elev Tibor Serly. Pianokonserten uruppfördes i Philadelphia den under ledning av Eugene Ormandy. Solist var György Sándor. Av Bartóks tre pianokonserter är den första (1926) vasst modernistisk, den andra (1931) anti-romantisk och kontrapunktisk. Den tredje är klassicistisk och balanserad, närmare Mozart än låt säga Schönberg. Verket har ibland uppfattats som Bartóks medvetna försök att skapa en lättillgänglig konstmusik anpassad den amerikanska publikens smak. Men han hade förvisso redan tidigare börjat ta ett allt större avstånd till den dissonanta expressionism som han hade gjort bruk av i vissa av sina verk under framförallt 1920-talet. Den lättsamt dansande första satsen (Allegretto) följer en tydlig, enkelt skönjbar sonatform. Den andra satsen (Adagio religioso) inleds och avslutas med en tyst koral med hänvisningar till Beethovens a-mollkvartetts (opus 132) tredje sats. Mitt i satsen klingar en nattmusik med mystiska naturljud. Finalen (Allegro vivace) sprudlar av optimistisk energi. BÉLA BARTÓK Träprinsen Början av 1910-talet var en svår tid för Béla Bartók ( ). Hans kompositioner fick ett dåligt mottagande eller framfördes inte. Det år 1909 inledda äktenskapet med Márta Ziegler blev en besvikelse. Bartók slutade komponera och började istället studera folkmusik. Den skapande pausen tog slut då poeten Béla Balázs år 1914 presenterade ett scenario till en balett med titeln Träprinsen. Bartók blev så inspirerad att han omedelbart inledde

11 kompositionsarbetet. Krigsåren förhindrade dock partituret från att genast fullbordas. Balettens premiär i Budapests operahus den förväntades bli ett fiasko. Orkestern ansåg att musiken var modern och obegriplig och hade saboterat repetitionerna. I sina memoarer berättar Balázs: Operan förberedde sig för en skandal. Recensionernas ordval hade redan slagits fast: Béla-vännen, nu skall du sluta komponera. Efter den sista takten rådde länge dödstystnad i salen. Sedan kom en explosion: exalterade applåder, entusiastiska utrop Den natten måste flera recensioner skrivas om. Träprinsen gjorde Bartók berömd och populär. Sedermera har verket dock helt hamnat i skuggan av hans senare balett Den underbara mandarinen. Träprinsen utgör en personlig syntes av impulser från bl.a. Debussy, Richard Strauss och ungersk folkmusik. Musiken är såväl magiskt vacker som energiskt rytmisk. I den stora orkestern finner man bl.a. tre saxofoner och en celesta som spelas fyrhändigt. Berättelsen är en symboliskt mångbottnad saga. Prinsen förälskar sig i prinsessan, men fen låter naturkrafterna hindra dem från att träffas. För att väcka prinsessans uppmärksamhet hänger prinsen upp sina kläder på en käpp av trä. Fen förvandlar käppen till en träprins som prinsessan förälskar sig i. Prinsen blir då så djupt förtvivlad att fen inser att hon handlat fel. Medan prinsen sover trollar hon åt honom nya vackra kläder och gör träprinsen livlös. Prinsessan förälskar sig i den riktiga prinsen. SUSANNA MÄLKKI Helsingfors stadsorkesters trettonde chefdirigent Susanna Mälkki är född och uppvuxen i Helsingfors, dessutom uppvuxen till ackompanjemang av HSO. Som liten gick hon med sin familj på konserter, som litet äldre på skolkonserter, och då hon studerade gick hon på säsongkonserter och lyssnade på världens bästa solister. Före dirigentkarriären inleddes studerade Mälkki cello vid Sibelius-Akademin och i Stockholm och London. Hon vann första pris i Åbo cellotävling och blev Göteborgs symfoniorkesters solocellist. I detta skede hade lusten att dirigera dock blivit allt starkare. Mälkki sökte till Sibelius-Akademins dirigentklass och blev antagen. Jag tror att jag på något plan alltid vetat att jag skall bli dirigent. Jag minns att jag redan då jag studerade cello tänkte: nog skulle jag också komma in på dirigentklassen. Mälkki dirigerade en orkester första gången i Stockholm, där orkesterstuderande bildat en ensemble som behövde en dirigent. Denna erfarenhet bevisade henne att dirigerandet var rätt sätt 11

12 att ge utlopp för passionen för musik. Hösten 2016 inledde hon sitt arbete som chefdirigent för sin hemstads orkester. Den första konsertsäsongens tema är det franska. Jag har velat föra samman flera fina verk för att bilda en enhetlig repertoar i vilken man inte bara går från ett stycke till ett annat, eller från en konsert till en annan. I Frankrike har man ett helt eget sätt att producera ljud även inom instrumentgrupperna. Den franska musiken har en helt egen klang, på samma sätt som finska orkestrar har sin egen Sibelius-klang. Helsingfors stadsorkester är grundad år 1882 och till dess historia höra flera musikens stormän från och med Robert Kajanus och Jean Sibelius. Mälkki anser att staden har skäl att vara stolt över sin orkester. På en orkesterkonsert upplever vi ting tillsammans, delar dem gemensamt. Orkestern är som ett levande orkesterbibliotek som är öppet för alla. Den klassiska musiken har alltid, redan sedan Sibelius tider, utgjort en väsentlig del av vår kulturella identitet. JEREMY DENK Gertrude Stein lär ha sagt: Genialitet kräver tid. Man bör sitta länge stilla utan att göra något alls. Sant eller ej så stämmer detta inte då det gäller amerikanen Jeremy Denk (f. 1970). Han har blivit geniförklarad redan många gånger, senast år 2013 då han tilldelades MacArthur-stiftelsens Genius-stipendium. Denk kallar sig själv för en veritabel musiknörd. Han är såväl pianist som skribent och det var fem före att han inte blivit även naturforskare. Då kemiläraren på universitet råkade höra Denk spela rekommenderade han dock sin elev att noga överväga om kemistudierna var det som verkligen gällde. Denk studerade även engelska och litteratur, och i 30-årsålder startade han sin blog Think Denk. I den skriver han om alla möjliga musikrelaterade ämnen både okonventionellt drastiskt och färgstarkt humoristiskt. Numera skriver han för The New Yorker, The Guardian, The New York Times och The New Republic. Think Denk arkiveras i kongressbibliotekets nätsamling. Denk har dessutom skrivit librettot till Steven Stuckys opera Classical Style: an Opera (of Sorts). Bartóks tredje pianokonsert har Denk spelat flera gånger, bl.a. i Asheville, där tonsättaren skrev verket, och i San Fransisco och Cleveland under ledning av Susanna Mälkki. Han eftersträvar också att bringa nytt liv i solorecitaltraditionen, vilket i Denks fall innebär att han ger 2-3 konsertuppträdanden i veckan. Visst har även genier fullspäckade tidtabeller. Följ Jeremy Denk på 12

13 HELSINGFORS STADSORKESTER Helsingfors stadsorkester är grundad år 1882 och är därmed den av Skandinaviens professionella symfoniorkestrar som har varit längst kontinuerligt verksam. Ensemblen bestod till en början av 36 musiker. Idag består orkestern av 102 fast anställda musiker. Den konserterar årligen för ca lyssnare. Under orkesterns fem första årtionden var dess chefdirigent dess grundare, Robert Kajanus uruppförde orkestern majoriteten av Jean Sibelius symfoniska produktion under tonsättarens egen ledning. Senare har stadsorkestern letts av bl.a. Paavo Berglund, Okko Kamu, Leif Segerstam och John Storgårds. I början av september 2014 valdes Susanna Mälkki till orkesterns nästa chefdirigent. Mälkki inledde sin treårsperiod hösten År 2011 började stadsorkestern konsertera i sin nya hemsal i Musikhuset i Helsingfors. Orkestern ger årligen konserter och gör regelbundet konsertturnéer utomlands. Den första konsertresan riktades världsutställningen i Paris sommaren Orkestern har turnerat i Europa samt bl.a. fyra gånger i Förenta Staterna och Japan. Den var den första finländska symfoniorkester som turnerade i Sydamerika. HSO har blivit uppmärksammad för sina skivinspelningar. Flera av dem har tilldelats pris och bl.a. Grammy-nomineringar. Käsiohjelma / Programblad / Program Teosesittelyt / Verkpresentationer / Programme Notes Christian Holmqvist Taiteilijaesittelyt / Artistpresentationer / Artist bios Jaani Länsiö Käännökset / Översättningar / Translations Christian Holmqvist (ruotsi / svenska / Swedish) Susan Sinisalo (englanti / engelska / English) Ulkoasu / Design Bond Creative Agency Oy Taitto ja painatus Grano Oy, Vantaa 2017 Oikeudet muutoksiin pidätetään. / Rätt till ändringar förbehålles. / All rights reserved. Käsiohjelma 2 (sis. alv. 10 % 0,18 ). Y-tunnus:

14 BÉLA BARTÓK Piano Concerto No. 3 in E Major In 1940, Béla Bartók ( ) sought refuge from war-torn Europe in the United States, where he worked as a teacher, researcher and pianist. His works were seldom performed, however, and in 1942 he fell ill. The Concerto for Orchestra commissioned by the Koussevitzky Foundation nevertheless turned out to be a great success and brought him new commissions. His last work was his third piano concerto, composed as a birthday present for his wife, Ditta Pásztory. On his death, all but the last 17 bars remained to be orchestrated, and this was done by a pupil, Tibor Serly. The concerto was premiered in Philadelphia in Whereas the first Bartók piano concerto (1926) is sharply modernistic and the second (1931) is anti-romantic and contrapuntal, the third is classical, well-balanced and comes closer to Mozart than, say, to Schönberg. Could this late style have been an attempt to woo his American audiences? The slow movement contains a reference to Beethoven s op. 132 string quartet. BÉLA BARTÓK The Wooden Prince In 1914, the poet Béla Balázs showed Béla Bartók ( ) his scenario for a ballet called The Wooden Prince. Bartók was immediately inspired, but the premiere in 1917 had all the makings of a fiasco: the orchestra claimed the music was impossible and sabotaged rehearsals, and complete silence reigned at the end. All the greater was his surprise at receiving a standing ovation and ecstatic cries of Bravo. The Wooden Prince became his most famous and most popular ballet, overshadowed only by the later The Miraculous Mandarin. In style, the music is a distinctive mixture of Debussy, Richard Strauss, Hungarian folk and other elements. The big orchestra includes three saxophones and a celesta to be played four-hands. A Prince falls in love with a Princess but is prevented from reaching her by a fairy. In order to attract her attention, he hangs his cloak on a wooden pole. The fairy turns the pole into a wooden prince, with which the Princess falls in love. The Prince is in such despair that the fairy realises she has done wrong and as he sleeps, she conjures forth new finery and makes the wooden prince lifeless again. The Princess then falls in love with the real Prince. 14

15 SYKSYN 2017 KAUSIKORTTI- MYYNTI ON ALKANUT! Syksyn 2017 kausikortit ovat myynnissä Kertalippujen myynti alkaa Avointen kenraaliharjoitusten lipunmyynti alkaa BILJETTFÖRSÄLJNING FÖR HÖSTEN 2017 Säsongkort till hösten 2017 är till salu Försäljning av engångsbiljetter inleds De öppna generalrepetitionernas biljettförsäljning inleds den TICKET SALES FOR AUTUMN 2017 Season tickets for autumn 2017 are on sale from 4 May to 2 August Single tickets for concerts go on sale on 10 August Tickets for final rehearsals go on sale on 15 August TICKETMASTER puh./tel (1,98 / MIN+PVM/LNA/LNC) ma-la / må-lö / Mon-Sat 8 21 su / sö / Sun MUSIIKKITALON LIPPUMYYMÄLÄ Musikhusets biljettkassa / Ticket sales desk at Helsinki Music Centre ma-pe / mån-fre / Mon-Fri 9 18 la / lö / Sat

16 SUSANNA MÄLKKI Born and bred in Helsinki, Susanna Mälkki has begun the 2016/2017 season as the 13th Chief Conductor of the Helsinki Philharmonic Orchestra. Before turning to conducting, she studied the cello in Helsinki, Stockholm and London, won the Turku Cello Competition and played principal cello in the Gothenburg Symphony Orchestra. The desire to conduct sparked off at an early age was, however, catching fire, with the consequence that she applied and was accepted for the Sibelius Academy s conducting class. The theme for Susanna Mälkki s first season as Chief Conductor of the HPO is the French connection. I want to put fine works together as a coherent entity, not just to hop from one piece or concert to the next, she says. As she knows from her term as Music Director of the Ensemble Intercontemporain, French orchestras produce sound in a different way, just as Finnish orchestras have their own distinctive sound in playing Sibelius. The Helsinki Philharmonic Orchestra, founded in 1882 and with a history featuring a host of great names in Finnish music, is in Susanna Mälkki s opinion a great source of pride for the whole of the Finnish capital. At an orchestral concert we encounter things together; we share experiences. An orchestra is like a live music library, open to all. Classical music has always been a fundamental element of Finland s cultural identity, ever since the days of Sibelius. JEREMY DENK Jeremy Denk (b. 1970) can certainly not be accused of letting the grass grow under his feat. Many have called him a genius, most recently on his winning the MacArthur Foundation Genius fellowship in Not only a pianist, he is also an active writer and at university read chemistry in addition to music. Having discovered his passion for writing, he launched his popular Think Denk blog in which he strips classical music of some of the myths surrounding it and has, among other things, made a linguistic-musicological analysis of a statement by a candidate for the Miss America title, proposed a bill to increase the rights of pianists and described random encounters on the subway. He nowadays writes for The New Yorker, The Guardian, The New York Times and The New Republic. Denk has performed the third Bartók Piano Concerto many times at Asheville (where Bartók composed it), in San Francisco and Cleveland, for example. He regularly gives two or three recitals a week, so no wonder he is sometimes busy. Follow Jeremy Denk on 16

17 THE HELSINKI PHILHARMONIC ORCHESTRA The Helsinki Philharmonic Orchestra, the first professional symphony orchestra to be founded in the Nordic countries, has been operating without a break for 132 years. It has grown from a band of 36 players to an orchestra of 102 regular members giving concerts attended by a total audience of a good 100,000 a year at the Helsinki Music Centre and abroad. Between 1892 and 1923 the HPO gave the first performances of almost all the symphonic works by Jean Sibelius with the composer himself conducting. The HPO s founder and first Chief Conductor Robert Kajanus was succeeded by Paavo Berglund, Leif Segerstam and John Storgårds. Conductor Susanna Mälkki was appointed the next chief conductor of the Helsinki Philharmonic Orchestra in autumn She began a three-year term as Chief Conductor of the Orchestra in autumn Works by Sibelius and Rautavaara have featured on the highlyacclaimed discs made by the HPO. The disc of songs by Sibelius, featuring soprano Soile Isokoski and Leif Segerstam, was awarded the MIDEM Classical Award in Cannes in 2007, and Towards the Horizon, disc containing music by Einojuhani Rautavaara under the baton of John Storgårds, the Gramophone Award in SYVENNÄ MUSIIKINHARRASTUSTASI Pro Filharmonia ry toimii yhdyssiteenä Helsingin kaupunginorkesterin ja konserttiyleisön välillä sekä edistää klassisen musiikin harrastusta ja tuntemusta. Niin ikään yhdistys pyrkii eri tavoin auttamaan orkesteria saavuttamaan omat päämääränsä kansainvälisesti arvostettuna huippuorkesterina. LUE LISÄÄ JA LIITY: 17

18 18 I VIULU I VIOLIN Pekka Kauppinen I Jan Söderblom I Satu Savioja II Reetta Kataja II ** Eija Hartikainen Katariina Jämsä-Pesonen Maiju Kauppinen Helmi Kuusi Ilkka Lehtonen Jani Lehtonen Anna Malmivirta Kari Olamaa Erkki Palola Kalinka Pirinen Petri Päivärinne Elina Viitasaari Elina Lehto ** Kati Rantamäki ** Riikka Sintonen ** II VIULU II VIOLIN Anna-Leena Haikola 4 Ari Vilhjalmsson 4 Kati Kuusava 4 * Heini Eklund 6 Teija Kivinen 7 Susanne Helasvuo 7 ** Satu Alanko-Rautamaa Teppo Ali-Mattila Silja Fontana Matilda Haavisto Linda Hedlund Anna-Kaisa Oravisto Siiri Rasta Krista Rosenberg Mirjam Suomisto-Vallbacka Heikki Tamminen Osmo Vallbacka Emilia Karjunen ** Pia Sundroos ** ALTTOVIULU ALTVIOLIN VIOLA Atte Kilpeläinen 4 Torsten Tiebout 4 Andres Kaljuste 4 ** Petteri Poijärvi 6 Tiila Kangas 7 * Aulikki Haahti-Turunen Tuomas Huttunen Kaarina Ikonen Pekka Laakkonen Veikko Lipponen Carmen Moggach Lotta Poijärvi Markus Sallinen Heikki Vehmanen Silja Salorinne ** SELLO CELLO Tomas Nuñez-Garcés I Tuomas Ylinen I Kari Lindstedt II Jaani Helander Mathias Hortling Veli-Matti Iljin Jaakko Rajamäki Ilmo Saaristo KONTRABASSO KONTRABAS DOUBLE-BASS Mikko Moilanen 4 Ville Väätäinen 4 Tuomo Matero 4 * Jiri Parviainen 6 Martti Pyrhönen 7 Paul Aksman Eero Ignatius Adrian Rigopulos Pauli Pappinen ** HUILU FLÖJT FLUTE Päivi Korhonen 4 Elina Raijas 5 Tapio Laivaara Katja Ceder ** Pikkolo Piccolo Jenny Villanen Qiao Zhang ** OBOE Hannu Perttilä 4 Jussi Jaatinen 5 Nils Rõõmussaar 5 * Englannintorvi Cor Anglais Paula Malmivaara KLARINETTI KLARINETT CLARINET Osmo Linkola 4 Anna-Maija Korsimaa 5 Es-klarinetti E Flat Clarinet Petteri Kivioja Bassoklarinetti Bass Clarinet Heikki Nikula

19 FAGOTTI FAGOTT BASSOON Markus Tuukkanen 4 Mikko-Pekka Svala 5 Kontrafagotti Contrabassoon Noora Kärnä Erkki Suomalainen KÄYRÄTORVI VALTHORN HORN Ville Hiilivirta 4 Mika Paajanen 4 Sam Parkkonen 6 Miska Miettunen Sakari Niemi Joonas Seppelin Elina Tiainen ** TRUMPETTI TRUMPET Pasi Pirinen 4 Touko Lundell 4 ** Thomas Bugnot 5 Alfonso Cantó Ramón Mika Tuomisalo PASUUNA BASUN TROMBONE Valtteri Malmivirta 4 * Jussi Vuorinen 5 * Anu Fagerström Bassopasuuna Bass Trombone Tom Bildo Pasi Mäkinen ** TUUBA TUBA Petri Keskitalo 4 PATARUMMUT TIMPANI Tomi Wikström 4 Mikael Sandström 5 LYÖMÄSOITTIMET SLAGINSTRUMENT PERCUSSION Xavi Castelló Aràndiga 4 Pasi Suomalainen 5 HARPPU HARPA HARP Anni Kuusimäki 4 Minnaleena Jankko 5 ORKESTERI- JÄRJESTÄJÄT ORKESTER- INSPICIENTER STAGE MANAGERS Mikko Aspinen Matti Tähkävuori I / II / III * ** KONSERTTIMESTARI / KONSERTMÄSTARE / LEADER SOOLOSELLISTI / SOLOCELLIST / PRINCIPAL CELLIST ÄÄNENJOHTAJA / STÄMLEDARE / SECTION PRINCIPAL VUOROTTELEVA ÄÄNENJOHTAJA / ALTERNERANDE STÄMLEDARE / ASSOCIATE PRINCIPAL VARAÄÄNENJOHTAJA / VICESTÄMLEDARE / SUB-PRINCIPAL III SOITTAJA / MUSIKER / PLAYER VAKITUISEN SOITTAJAN TILAPÄINEN TEHTÄVÄ / ORDINARIE MUSIKERS TILLFÄLLIGA UPPGIFT / TEMPORARY POSITION, REGULAR PLAYER MÄÄRÄAIKAINEN KIINNITYS / TIDSBUNDET ENGAGEMANG / TEMPORARY PLAYER 19

20 IV SARJA / SERIE / SERIES SUSANNA MÄLKKI kapellimestari / dirigent / conductor JEREMY DENK piano Béla Bartók ( ) Pianokonsertto nro 3 E-duuri Sz. 119 (1945) 23 Pianokonsert nr 3 E-dur Piano Concerto No. 3 in E Major Allegretto Adagio religioso Allegro vivace väliaika / paus / interval Béla Bartók ( ) Puinen prinssi, baletti op. 13 (1916) 53 Träprinsen, balett Th e Wooden Prince, ballet HKO SCREEN #hkoscreen SUORA LÄHETYS / DIREKTSÄNDNING / LIVE BROADCAST HELSINKIKANAVA.FI Katsottavissa netissä 30 päivän ajan konsertin jälkeen. Se på nätet i 30 dagars tid efter konserten. Watch on demand for 30 days after the concert. Konsertti päättyy n. klo / Konserten avslutas ca kl / The concert ends at about 21.00