ROVANIEMEN KAUPUNKI Asemakaavan muutos 4. kaupunginosa katu- ja virkistysalueet, Katajaranta

Transkriptio

1 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI Asemakaavan muutos 4. kaupunginosa katu- ja virkistysalueet, Katajaranta Suunnittelualueet Viistokuva KAAVASELOSTUS KAAVOITUS , päivitetty

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 tunnistetiedot Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 4. kaupunginosa katu- ja virkistysalueet Katajaranta laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki, Tekninen osasto, kaavoitus Timo Hätönen kaavasuunnittelija Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL Rovaniemi puh / tekninen lautakunta , 100 vireilletulosta ilm. päivämäärä viranomaisneuvottelu valmisteluvaiheen kuuleminen tekninen lautakunta , 98 kaupunginhallitus , 352 julkisesti nähtävillä kaupunginhallitus x.x.20xx, xx kaupunginvaltuusto x.x.20xx, xx 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee 4. kaupunginosassa Katajarannan asuinalueella. Tarkempi suunnittelualueen sijainti on esitetty sijaintikartassa sivulla Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia osittain yleiskaavassa osoitetun asuinpientaloaluevarauksen A-4 sekä viheralueen V muuttamista niin, että se mahdollistaisi toteuttaa täydennyskaavoituksella rivitalorakentamista alueelle. Muutoksella alueelle muodostuu kaksi rivitalotonttia. 2

3 3 Sijaintikartta Kartassa on osoitettu kaavoituksen suunnittelualue sekä vaikutusalue katkoviivalla. 3

4 4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset, selvitykset, lähdeluettelo ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset (MRL 62 ) Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Liitteet Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Asemakaavan seurantalomake, s. 19 Liite 2 Viranomaisneuvottelun pöytäkirja s. 21 Liite 3 Vuorovaikutuslomake, vireilletulo ja valmisteluvaihe s. 23 4

5 5 Liite 4 Liite 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta, erillinen Selvitykset: Rovaniemen liikennejärjestelmä 2030 suunnitelma Rovaniemen alueen tulvariskien pienentäminen kerran 100 vuodessa toistuvassa tulvatilanteessa Rovaniemen keskustan seudun viherselvitys ja -suunnitelma 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulopäätös ja nähtävilläpito; Asemakaavan muutos on käynnistetty teknisen lautakunnan päätöksen johdosta. Alueen kaavoitus on kuulutettu vireille Lapin Kansassa. Asemakaavan muutoksen vireille tuloon on voinut tutustua alkaen palvelupiste Osviitassa, kaupungin internet-sivuilla kaavatorilla sekä kaupungintalolla kaavoituksessa. Nähtävilläolon aikana saapui kolme mielipidettä. Mielipiteet käsitellään teknisessä lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen. Valmisteluvaiheen nähtävilläpito; Asemakaavan muutoksesta on laadittu kaksi kaavaluonnosvaihtoehtoa. Kaavaluonnokset on asetettu nähtäville väliseksi ajaksi. Kuulutus nähtävilläpidosta julkaistiin Lapin Kansassa sekä kirjeellä asianosallisille. Kaavaluonnoksiin ja aineistoon on ollut mahdollisuus tutustua palvelupiste Osviitassa ja kaupungin internet sivuilla kaavatorilla. Nähtävilläolon aikana saapui 3 mielipidettä sekä pyydettynä ELY:n lausunto. Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläpito; Teknisen lautakunnan esityksestä on kaupunginhallitus hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen ja päättäneet asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville Kuulutus nähtävillä pidosta julkaistiin Lapin Kansassa sekä kirjeellä maanomistajalle sekä rajanaapureille. Nähtävillä olon aikana kaavaehdotukseen on ollut mahdollisuus tutustua palvelupiste Osviitassa, kaupungin internet sivuilla kaavatorilla sekä kaavoituksessa. Kaavaehdotuksen hyväksyminen; Julkisen nähtävillä pidon jälkeen on kaupunginhallitus käsitellyt x.x.201x kaavaehdotusta ja esittäneet kaavan hyväksymistä kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuusto on x.x.201x hyväksynyt asemakaavan muutoksen. Muutoksenhaku Valtuuston päätöksestä on mahdollisuus hakea 30 vuorokauden aikana muutosta Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelta. 5

6 6 2.2 Asemakaava Asemakaavan käyttötarkoituksen muutoksella on alueelle tarkoitus muodostaa kaksi rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta AR. Asemakaavassa Katajaranta kadun pohjoisosan korttelialueen kerrosluvuksi on osoitettu 1 u1/2 joka mahdollistaa yksikerroksisen ja tarvittaessa ullakolla varustetun rivitalon rakentamisen kahdelle kaavassa osoitetulle rakennuspaikalle. Katajaranta kadun ja Kiviniementien kulmauksen korttelialueelle kerrosluvuksi on osoitettu II, joka mahdollistaa joko yksi tai kaksi kerroksisen rakennuksen toteuttamisen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kun alueen asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja sen jälkeen kuulutettu lainvoimaiseksi, voidaan alueelle myöntää lohkomistoimitusten ja tontinluovutusehtojen jälkeen asemakaavamääräysten mukainen rakennuslupa. Hankeen toteuttamistapaa voidaan käsitellä myös kaupunkikuvatyöryhmässä ennen varsinaisen luvan myöntämistä. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kaavoituksen kohteena oleva suunnittelualue on kenttäaluetta sekä osittain luonnontilaista virkistysaluetta. Katajaranta kadun pohjoisosaa on käytetty myös kaupungin puistopuolen kasvien varastointialueena. Lähiympäristö on toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Alue on rauhallinen pientaloalue joka on sijoittunut Kemijoen välittömään läheisyyteen Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Suunnittelualueen kohde kuuluu 4. kaupunginosaan Katajarannan asuinalueeseen. Alueen rakennuskanta on matalaa ja väljästi rakennettua pientaloaluetta. Luonnonolot Pinnanmuodoltaan alue on tasaista joissa rakennettujen korttelialueiden väliin on jätetty luonnonmukaista puistoaluetta. Puistoalueet ovat maaston tasaisuuden ja maaperän vuoksi erittäin kosteita alueita. Pääpuulaji on pääsääntöisesti lehtipuuta. Vesistöt, vesitalous ja hulevedet sekä tulva HQ 1/100 Alueen pinta- ja hulevedet johdetaan ojitusjärjestelmien kautta alueen kunnalliseen hulevesiviemäriverkostoon tai ojitusjärjestelmien kautta alueen Kemijoen vesistöön. Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Laskennallinen keskimäärin kerran 100 vuodessa tapahtuva tulvakorkeus alueella on N2000 tasossa + 76,98 m. 6

7 7 Tulvakartta Suunnittelualue on pieniltä osin tulvavaaran alaista aluetta Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelun kohteena olevalla alueella ei ole asukkaita. Yhdyskuntarakenne Lähialueen yhdyskuntarakenne on toteutunut kokonaan voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Kaupunkikuva Suunnittelualue ja sen lähiympäristö on muodostunut matalista pientaloista. Pääasiallinen kerrosluku alueella vaihtelee yhdestä kahteen. Maisemakuvaa hallitsee enimmäkseen Kemijoen vesistöalue vastapäisine ranta-alueineen sekä Kemijoen ylittävä silta. Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta Lähimmät palvelut alueella on sijoittunut aivan suunnittelualueen välittömään läheisyyteen Kivikadun varteen. Ydinkeskustan alueelle matkaa on noin kilometri. Virkistys Suunnittelualue liittyy alueen virkistysaluekokonaisuuteen jotka tarjoavat asukkaille hyvät luonnossa liikkumisen mahdollisuudet vesistöineen. Liikenne Kivikatu toimii alueen pääväylänä, jolta on hyvät yhteydet niin auto- kuin kevyenliikenteen osalta eri kaupunginosiin. Liikenteen nopeus alueella noudattaa normaalia kaupunkinopeutta (50 km/h). Katajaranta kadun liikenne on rajoitettu 40 km/h. 7

8 8 Tekninen huolto Alueen kunnallistekniikka on kaupungin teknisen huollon piirissä. Alueelle on sijoitettu myös kotitalouksille jätteen kierrätyspiste. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä ei ole suojeltavia kohteita tai sellaisia häiriötekijöitä joilla olisi oleellista merkitystä alueen suunnittelussa Maanomistus Suunnittelualueen maa on kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset, selvitykset, lähdeluettelo Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaava Alueidenkäyttötavoitteet liittyvät suurelta osin valtakunnallisiin maankäytön suunnittelun kysymyksiin. Tärkeimpinä kaikkia kaavatasoja koskevana tavoitteina on hyvän elinympäristön tavoittelu ja kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen suunnittelussa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät asemakaavoitukseen pääosin maakuntakaavan ja yleiskaavan ohjausvaikutuksen kautta. Rovaniemen maakuntakaava Alueella on voimassa Lapin liiton valtuuston hyväksymä maakuntakaava. Maakuntakaavassa alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkintä kaavassa osoittaa mm. asumiseen tarkoitetut alueet. 8

9 9 Yleiskaava Rovaniemen yleiskaavassa 2015 alue on osoitettu pientaloalueeksi AP sekä virkistysalueeksi V. Asemakaava Suunnittelualueen asemakaavat on hyväksytty ja Kaavassa alueet on merkitty virkistysalueiksi merkinnöillä VL ja PL sekä katualueeksi. Virkistysalue VL sisältää lisäksi leikki- ja oleskelualueen merkinällä le. Ote voimassa olevasta asemakaavasta 9

10 10 Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Rovaniemen kaupungin rakennusjärjestyksen , 35. Kiinteistörekisteri Suunnittelualue on merkitty yleisten alueiden rekisteriin 4K ja 4P. Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / mukainen ja se vastaa nykyistä olosuhdetta. Rakennuskiellot ja suojelumääräykset Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja, eikä suojelupäätöksiä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueen suunnittelu on käynnistynyt kaupungin aloitteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta on päättänyt 4. kaupunginosan Katajarannan asemakaavan muutoksen tutkimisesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset (MRL 62 ) Kaavoitusmenettely tulee järjestää suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella (1441/2006) Vireille tulo Asemakaavan muutoksen vireille tulo on kuulutettu Lapin Kansassa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Asemakaavan muutoksen vireille tulosta on lähetetty sähköinen jakelu laajalle viranomaistaholle ja muille asiantuntija tahoille sekä kirjeellä asianosallisille. Asemakaavan muutokseen ja asiakirjoihin on voinut tutustua palvelupiste Osviitassa, kaupungintalolla kaavoituksessa sekä kaupungin internet-sivuilla kaavatorilla. Valmisteluvaiheen kuuleminen on suoritettu pitämällä voimassa oleva asemakaava sekä asemakaavan muutoksen luonnosvaihtoehdot valmisteluvaiheen kuulemista varten yleisesti nähtävillä palvelupiste Osviitassa. Nähtävillä pidosta 10

11 11 on tiedotettu kuulutuksella Lapin Kansassa ja kirjeitse asianosaisille. Lisäksi kaava-asiaan on voinut tutustua kaupungin internet sivuilla Kaavatorilla sekä Kaavoitus yksikössä kaupungintalolla. Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus ovat käsitelleet kaava-asiaa valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen ja päättäneet kaavaehdotuksesta sekä julkisesta kaavan nähtävillä pidosta. Nähtävillä pidosta on tiedotettu lehtikuulutuksella Lapin Kansassa sekä lähettämällä tieto muutoksesta rajanaapureille. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus hakea muutosta valittamalla asiasta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen Viranomaisyhteistyö Kaava-alueen vireilletulosta on tiedotettu kirjeellä sekä lähetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ELY-keskuksen alueidenkäyttöyksikköön. Kaava-asian osalta on pidetty viranomaisneuvottelu Muutoksen osalta on pyydetty lausunto valmisteluvaiheessa. Pöytäkirja on selostuksen liitteenä sivulla Asemakaavan tavoitteet Teknisen lautakunnan päätöksen mukaisesti on asemakaavan muutoksella tarkoitus eheyttää olevaa aluerakennetta niin, että se ei kuitenkaan heikennä olevaa elinympäristön laatua. Mahdollistaa käyttötarkoituksen muutoksella toteuttaa alueelle kaksi rivitalotonttia. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioiminen Suunnittelualue on pieniltä osin tulvakarttojen mukaan tulvavaaran alaista aluetta. Yhdellä rakennuspaikalla korttelissa 418 on pieniä osia tulvarajan alapuolella noin 0 30 cm. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet on huomioitu alueen suunnittelussa jossa kaavamääräys huomio, että tulvan osalta alueen toteuttamisessa ei ole riskiä. Suunnittelussa on hyödynnetty Rovaniemen alueen tulvariskien pienentäminen kerran 100 vuodessa toistuvassa tulvatilanteessa laadittua selvitystä. Pituusleikkaus Katajakadun suuntaisesti lännestä itään suunnittelualueelta 11

12 12 Yleiskaavan huomioon ottaminen Suunnittelualue leikkautuu pieneltä osin Rovaniemen yleiskaavan 2015 merkitylle virkistysalueelle. Leikkaus mm. suhteessa kaavan mittasuhteisiin ja virkistysalueiden laajuuteen ei ole kovinkaan merkittävä. Kaavassa varmistetaan myös jatkossakin viheralueen yhtenäinen jatkumo kulkuyhteyksineen aina Kemijoen ranta-alueelta Katajarannasta Lukkarinkadulle asti josta yhteyttä eteenpäin ei ole ollut aiemminkaan yleiskaavassa. Alueelta on kuitenkin muita yhtenäisiä viheralueyhteyksiä mm. Koskipuiston alueelle, Ounasvaaralle sekä Keinuvuopajan ja Pöykkölän suuntaan. Yleispiirteisen kaavan ohjausvaikutus ei vaadi ratkaisun ehdotonta noudattamista asemakaavaa laadittaessa (MRL 54.1, yleispiirteisen suunnittelun ohjausvaikutus). Muutoin yleiskaavan mukainen tavoite täyttyy muutoksessa Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Tukee Rovaniemen kaupunkistrategian linjauksia Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavalla on tarkoitus luoda edellytykset korkealuokkaiselle ja hyvin rakennettuun ympäristöönsä soveltuva sekä laadukas toteuttaminen. Rakennusten on sopeuduttava hyvin jo alueelle toteutuneeseen rakennuskantaan ja ympäristöönsä nähden. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavan muutosta alueelle on laadittu kaksi muutosvaihtoehtoa. Vaihtoehdot ovat massoitukseltaan vastaavia, mutta sijoitusperiaatteet poikkeavat toisistaan. Katajarannan virkistysalueiden kokonaispinta-ala, rajoittuen Ounasvaarantien, Kajaanintien ja Kemijoen väliselle alueelle on noin 7,32 ha. Asemakaavan muutos pienentää Katajaranta alueen virkistysaluetta noin 0,59 ha (n. 8%). Katajarantakadun pohjoispuolinen puiston osa muutoksessa kapenee, mutta tulevan tontin osalta yhtenevää viheralueyhteyttä ei katkaista. Tontin molemmille puolille jätetään 10 m leveät puistokaistat joissa toiseen osoitetaan jo useita vuosikymmeniä alueella olevalle polulle kevyenliikenteen yhteys. Kevyenliikenteen yhteys mahdollistaa siten toteuttaa kaupungintoimesta paremman kulkuväylän viheryhteyden kautta Katajaranta kadun ja Kivikadun välille. Seuraavassa kohdassa on esitelty alueelle laaditut kaavavaihtoehdot havainnekuvineen Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaihtoehto 0: Asemakaavaa ei muuteta. Vaihtoehto 1: Asemakaavan käyttötarkoituksen, joka mahdollistaa toteuttaa alueelle kaksi rivitalotonttia. Vaihtoehto 2: 12

13 13 Kaavoitusprosessin aikana esiin tuleva jokin muu mahdollinen vaihtoehto tai vaihtoehtojen yhdistelmä alueiden käytöksi. Asemakaavan muutosvaihtoehto 1 AR=Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue, tontteja 2, rakennuspaikkoja 3, kerrosluvut I u½ ja II Rakennusoikeus 2 x 460 k-m2 ja 600 k-m2 at=autosuoja ja talousrakennus 2x170 k-m2 ja 180 k-m2 Havainnekuva vaihtoehto 1 Asemakaavan muutosvaihtoehto 2 AR=Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue, tontteja 2, rakennuspaikkoja 3, kerrosluvut I u½ ja II Rakennusoikeus 2 x 460 k-m2 ja 600 k-m2 at=autosuoja ja talousrakennus 2x170 k-m2 ja 180 k-m2 13

14 14 Havainnekuva vaihtoehto Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Alueen asemakaavan muutosvaihtoehdoksi vaihtoehto 1 on todettu soveltuvan alueelle parhaiten. Vaihtoehdossa korttelin 418 päärakennuksen rakennuspaikka on jo valmiiksi tulvavaaran yläpuolella ja sijoittuu luontevasti katujen kulmaukseen. Autotalli/varastorakennuksen osalta alue on osittain ja hyvin pieniltä osin tulvavaaran alapuolella (n. 0-30:n cm) joka poistuu, kun alueen toteuttamisessa huomioidaan ympäröivän rakennuskannan korkeustaso. Myös naapuritontilla olevan rakennuksen osalta vaihtoehto 1 on paras. Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Alueelle laaditut kaavamuutosvaihtoehdot soveltuvat sijoittelun, korkeustasotarkastelun, massoittelun sekä alueelta laadittujen havainnekuvien osalta luontevasti alueella. Korkeustasotarkastelun osalta on voitu todeta, että alue on toteutettava jo alueella olevien tonttien ja niillä olevien rakennusten mukaisesti. Tämä tarkoittaa silloin sitä, että mahdollinen tulvavaara HQ 1/100 on silloin vältettävissä. Korttelin 418 viereinen rakennuspaikka ( ) sekä Katajaranta katu (+77.50) ovat tulvavaaran yläpuolella. Toteuttaminen ei myöskään poikkea normaalista rakentamisesta poikkeavaa maan pergertämistä vaan soveltuu ympäristöönsä luontevasti. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavan vireilletulon aikana on saapunut kolme mielipidettä ja valmisteluvaiheen aikana kolme mielipidettä. Valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä on kaavaluonnoksista pyydetty ja saatu 1. viranomaisneuvottelun osalta sovittu ELY keskuksen kirjattu lausunto. Saapuneisiin mielipiteisiin ja lausuntoon on laadittu vuorovaikutuslomake, joka on selostuksen liitteenä

15 15 Mielipiteet ja ELY:n lausunto käsitellään valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen ja saatetaan teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsiteltäväksi Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Teknisen lautakunnan yksimielinen päätös kaavoituksen käynnistämisestä. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Tuleva toiminta nivoutuu luontevasti jo alueella olevaan rakenteeseen, niin kerroskorkeudeltaan, kuin rakennustehokkuudella. Katajaranta kadun pohjoispuolinen suunnittelualueen osa muodostetaan omaksi korttelialueeksi jolla turvataan olevan puistoalueen jatkumo molemmin puolin korttelia. Korttelin itäpuolelle osoitetaan lisäksi kevyenliikenteen varaus. Alue on ollut jo ennestään asukkaiden yhteysväylänä Kivikadulle. Katajaranta kadun ja Kiviniementien kulmauksessa oleva suunnittelualue liitetään olevaan kortteliin Mitoitus Asuntokunnan keskimääräistä keskikokoa käyttäen 1,85 hlö/asunto, niin asukasmäärän lisäykseksi alueelle tulisi noin 46 henkilöä. Muut mitoitukseen liittyvät seikat on esitetty kaavaselostuksen liitteenä olevassa asemakaavan seurantalomakkeessa Palvelut Katajarannan alueen palvelukokonaisuus on tulevan kaavaratkaisun osalta hyvä. Lähialueelta, noin 1,5 km säteellä, löytyy monipuolinen palvelukokonaisuus. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan muutos toteutuessaan täydentää ja monipuolistaa luontevasti alueelle jo toteutettua kaupunkirakennetta. Hyödyntää alueelle rakennettua tekniikkaa ilman lisärakentamista. 5.3 Aluevaraukset Tontille voidaan rakentaa rivitaloja ja esimerkiksi autokatoksin tai varastoin toisiinsa kytkettyjä pientaloja asumistarkoituksiin Korttelialueet Asuinrakennusten korttelialueet Tonttijako Autopaikat 15

16 16 Leikkialueet Rakentamistaso Hulevedet Tulvavaara ja maantäyttö Suunnittelualue on pieniltä osin tulvavaaran alaista aluetta. Alue voidaan toteuttaa niin, että hyvin maltillisella maanpinnan nostolla se ei tule poikkeamaan ympäröivän rakennetun alueen korkeustasosta. Rakennusten ja toimintojen sijoittelu ja sijainti tonteilla Rakennukset voidaan sijoittaa vapaasti asemakaavan rakennusalalle kuitenkin niin, että asemakaavamääräykset tulevat huomioiduksi. Sijoittelussa on pyrittävä yhtenäiseen ilmeeseen ja niin, että tonteille muodostuu suojaisa sisäpihaalue valoisaan ilmansuunteen. Muihin alueella oleviin rakennuksiin on esitettävä katujulkisivujen osalta yhtenäinen ja korkeustasotarkastelultaan soveltuva suunnitelma. Maaston muotoilussa tulee välttää tarpeettomia täyttöjä tai leikkauksia. Rakentamisen ohjaus kaupunkikuvatyöryhmän osalta Tulevan rakentamisen osalta, ennen lupa-asian hyväksymistä voidaan asiaa käsitellä alueen ominaispiirteitten vuoksi myös tarvittaessa kaupunkikuvatyöryhmässä. Työryhmän mahdolliset ohjeistukset pitää tuolloin ottaa huomioon suunnittelussa ennen varsinaisen rakennusluvan myöntämistä Muut alueet Virkistysalueet Katualueet Alueelle ei muodostu uutta katualuetta. 16

17 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tavoitteena eheyttää kaupunkistrategian mukaisesti aluerakennetta, lisätä tonttitarjontaa sekä lisätä vaihtoehtoja eri asumismuotoihin Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Suunnittelualueelle on jo aiemmin toteutettu leikkikenttä joka on ollut jo vuosia kunnossapidon ulkopuolella. Myös Katajarannan kadun pohjoispuolinen suunnittelualueen osa on ollut kaupungin puistopuolen kasvien varastointialueena monia vuosia. Alueen kaavoitus ei näin ollen muuta jo alueen olevaa luonnonympäristöä kuin hyvin pieniltä osin. Myöskään kaava ei sulje olevia puistoalueiden jatkumoa eri alueiden väliltä. Kaavoituksella pyritään lisäksi suojelemaan mahdollisimman paljon alueella olevaa nykyistä puustoa. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole varsinaisia ympäristön häiriötekijöitä. Alueelle on kuitenkin sijoitettu jäteveden pumppaamo, joka voi jossain tapauksissa päästää hajuhaittaa. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavassa esitetyt merkinnät ja määräykset ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia. Niiden sisältö on esitetty kokonaisuudessaan asemakaavakartalla. 17

18 Nimistö Uutta nimistöä asemakaavan muutoksella ei synny. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alue voidaan toteuttaa, kun kaavan lainvoimaisuuden jälkeen on alueen osalta saatu tontinluovutuspäätös ehtoineen sekä tonttiin liittyvät kiinteistötekniset toimet, kuten tonttijako sekä lohkomistoimitus suoritettua Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutusta seurataan viranomaisten eri rekistereillä sekä valvontatoiminnalla. 6.4 Liitteet Liite 1 Asemakaavan seurantalomake, s. 19 Liite 2 Viranomaisneuvottelun pöytäkirja s. 21 Liite 3 Vuorovaikutuslomake, vireilletulo ja valmisteluvaihe s. 23 Liite 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 25 Liite 5 Kaavakartta, erillinen Rovaniemellä , päivitetty Timo Hätönen kaavasuunnittelija Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö 18

19 19 Liite 1 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 698 Rovaniemi Täyttämispvm Asemakaavan muutos 4. kaupunginosa katu- ja virkistysalue, Katajaranta Kaavan nimi Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,9469 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,9469 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,16 0, A yhteensä 0, , ,26 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,1-0,5939 R yhteensä L yhteensä 0,0873 9,2 0,0008 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 19

20 20 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,16 0, A yhteensä 0, , ,26 0, AR 0, , ,26 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,1-0,5939 VL 0, ,0-0,1189 PL. -0,4750 R yhteensä L yhteensä 0,0873 9,2 0,0008 Kadut 0, ,0 0,0008 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 20

21 21 Liite 2 Viranomaisneuvottelun pöytäkirja 21

22 22 22

23 23 Liite 3. Vuorovaikutuslomake, vireilletulo ja valmisteluvaihe 23

24 24 24

25 25 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos 4. kaupunginosa virkistysalue, Katajaranta Ilmakuva suunnittelualueesta Pictometry, Blom Oy, 2014 Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut/kaavoitus

26 26 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ) kuvataan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat sekä osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään kaavatyön eri vaiheissa tarvittaessa. Suunnittelualueen sijainti. SUUNNITTELUALUE JA VAIKUTUSALUE Suunnittelualue sijaitsee Katajarannalla. Vaikutusalue käsittää lähiympäristön kortteli-, katu-, virkistys- sekä vesialueita. Rovaniemen yleiskaava 2015 Suunnittelualue on oikeusvaikutteisessa Rovaniemen yleiskaava 2015:ssa osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi AP ja virkistysalueeksi V. Ote Rovaniemen yleiskaavasta Asemakaava ja suunnittelualueen rajaus Voimassa olevassa asemakaavassa alue on puistoaluetta PL ja VL sekä katualuetta. TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT VE 0: Asemakaavaa ei muuteta. VE 1: Tutkitaan alueen muuttamista asuinkäyttöön. VE 2: Jonkin muu suunnitteluprosessin aikana esille tullut vaihtoehto tai niiden yhdistelmä. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n sekä Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaisella tavalla. Suunnittelutyö laaditaan olemassa olevia selvityksiä hyödyntäen ja niitä tarvittaessa täydentäen. Selvitykset Tulva HQ 1/100 ELY/KJOY 26

27 27 Tulva Alustava suunnittelualue on osittain tulvavaaran alaista aluetta (HQ 1/100). Viranomaisyhteistyö (MRL 66 ) Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaavan osalta tulisi järjestää. Vireilletulo (MRL 63 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville , 14 vrk:n ajaksi palvelupiste Osviittaan, jolloin osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille sekä ilmoitetaan kuulutuksella Lapin Kansassa. OSALLISET JA VUOROVAIKUTUS Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osalliset alustavan tarkastelun perusteella: Viranomaiset: - Lapin ELY-keskus - ympäristölautakunta. Kaava-alue ja sen ympäristö: - kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja -haltijat - 4. kaupunginosan asukasyhdistys. Muut - Rovaniemen Energia ja Napapiirin vesi - alueen teleoperaattorit - Rovaniemen luonto ry - muut asukkaat ja kaupunkilaiset. Osallisten määrää täydennetään tarvittaessa prosessin aikana. SUUNNITTELUN VAIHEET Käynnistysvaihe (MRL 51 ) Asemakaavan muutos on käynnistetty kaupungin toimesta. Tekninen lautakunta Valmisteluvaihe (MRL 62 ) Valmisteluvaiheen kaavaluonnos ja mahdolliset vaihtoehdot asetetaan nähtäville palvelupiste Osviittaan. Nähtävillä olosta on ilmoitettu Lapin Kansassa sekä kirjeitse kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille. Nähtävilläolon aikana osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Ehdotusvaihe (MRL 65 ) Asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vrk:n ajaksi sekä pyydetään tarvittavat lausunnot. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää muistutus kaavaehdotuksesta. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaavaalueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille sekä Lapin Kansassa ja palvelupiste Osviitan ilmoitustaululla. Hyväksymisvaihe (MRL 52 ) Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä. PALAUTTEEN ANTAMINEN Kirjalliset mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS), kaavaluonnoksesta sekä muistutukset kaavaehdotuksesta osoitetaan Rovaniemen kaupunginhallitukselle osoitteeseen: Rovaniemen kaupunki kirjaamo PL Rovaniemi YHTEYSHENKILÖT Kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi puh Kaavasuunnittelija Timo Hätönen puh etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi 27

28 KAAVOITUSPROSESSI JA TAVOITEAIKATAULU ALOITE Kaupunki TEKNINEN LAUTAKUNTA Kaavoituspäätös VIREILLETULO Vireilletulo nähtävillä (OAS), mahdollisuus jättää mielipide VALMISTELUVAIHE Kaavaluonnos nähtävillä, mahdollisuus jättää mielipide TEKNINEN LAUTAKUNTA Esitys kaupunginhallitukselle 5/2016 kaavaehdotukseksi KAUPUNGINHALLITUS Kaavaehdotuspäätös 5/2016 EHDOTUSVAIHE Kaavaehdotusnähtävillä, 6-7/2016 mahdollisuus jättää muistutus KAUPUNGINHALLITUS Esitys kaupunginvaltuustolle 8/2016 KAUPUNGINVALTUUSTO Hyväksyy kaavaehdotuksen 9/2016 MUUTOKSENHAKUAIKA Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 30 vrk 28