VESIHUOLLON LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET BALTIAN MAISSA, VENÄJÄLLÄ JA KESKI-AASIASSA. Markkinaselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VESIHUOLLON LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET BALTIAN MAISSA, VENÄJÄLLÄ JA KESKI-AASIASSA. Markkinaselvitys"

Transkriptio

1 VESIHUOLLON LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET BALTIAN MAISSA, VENÄJÄLLÄ JA KESKI-AASIASSA Markkinaselvitys Tekijä: Anu Hassinen Tilaaja: Green Net Finland ry Marraskuu 2003

2 SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO TAULUKOISTA... 3 KÄYTETYT LYHENTEET TIIVISTELMÄ JOHDANTO Tausta Tavoitteet, rajaukset, menetelmät ja raportin rakenne RAHOITTAJIEN STRATEGIAT EU-Phare EU-ISPA Koheesiorahasto Rakennerahastot EU-Tacis Euroopan Jälleenrakennus- ja Kehityspankki Euroopan Investointipankki Pohjoisen Ulottuvuuden Ympäristökumppanuus Euroopan Unionin Vesialoite Pohjoismaat Bilateraalinen tuki Pohjoismaiden Investointipankki Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiö Pohjoismaiden Projektivientirahasto Maailmanpankki Aasian Kehityspankki Muut MARKKINAPOTENTIAALI Investointitarpeet ja suunnitellut hankkeet Baltian maat Venäjä Keski-Aasia Puhdistamot Lietteenkäsittely Verkostosaneeraus Yksityisen sektorin mahdollisuudet YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...57 LÄHDELUETTELO...61 LIITE 1. Alueen kartta LIITE 2. NDEP:n valmisteilla olevat projektit LIITE 3. Itämeren suojelun tämänhetkiset prioriteettikohteet LIITE 4. Maailmanpankin Venäjän vesihuoltoprojektin kaupungit LIITE 5. Baltian ja Venäjän kansalliset kontaktit

3 LUETTELO TAULUKOISTA Taulukko 1. Baltian maiden direktiivikohtaiset siirtymäajat ja asteittainen toteutus... 8 Taulukko 2. EBRD:n toteutetut ja meneillään olevat hankkeet Taulukko 3. Suunnitellut vesihuollon hankkeet Baltian maissa vuosina Taulukko 4. Suunnitellut vesihuollon hankkeet Venäjällä vuosina Taulukko 5. Vesihuoltopalvelujen kattavuus Venäjällä ja Keski-Aasiassa vuonna Taulukko 6. Suunnitellut vesihuollon hankkeet Keski-Aasiassa Taulukko 7. Yksityisten operaattoreiden riskiarviot Keski- ja Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maista56 Taulukko 8. Baltian ja Venäjän vesihuollon investointitarpeet Taulukko 9. Yhteenveto rahoitusvolyymista vuosina KÄYTETYT LYHENTEET ADB EBRD EIP EU IDA ISPA NDEP NEFCO NIP Nopef PPC PPP YK Aasian Kehityspankki (Asian Development Bank) Euroopan Jälleenrakennus- ja Kehityspankki (European Bank for Reconstruction and Development) Euroopan Investointipankki (European Investment Bank, EIB) Euroopan Unioni (European Union) Maailmanpankkiryhmään kuuluva kehitysrahasto (International Development Association) Liittymistä valmisteleva rakennepolitiikan väline (Instrument for Structural Policies for Pre-Accession) Pohjoisen Ulottuvuuden Ympäristökumppannuus (Northern Dimension Environmental Partnership) Pohjoismaiden Ympäristörahasto (Nordic Environment Finance Corporation) Pohjoismaiden Investointipankki (Nordic Investment Bank) Pohjoismaiden projektivientirahasto (Nordic Project Fund) Hankevalmistelukomitea (Project Preparation Committee) Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuudet (Public Private Partnerships) Yhdistyneet Kansakunnat (United Nations) 3

4 1 TIIVISTELMÄ Ilman puhdasta vettä ja sanitaatiota olevien ihmisten osuuden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä on yksi köyhyyden vähentämiseen tähtäävistä kehitystavoitteista, jotka ohjaavat kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten ja kahdenvälistä kehitysyhteistyötä tekevien valtiollisten organisaatioiden toimintaa. Baltian maissa suomalaiselle vesihuollon osaamiselle on potentiaalia sekä kansainvälisten rahoittajien hankkeissa että lisääntyvässä määrin myös teollisuusyritysten jätevedenkäsittelyhankkeissa, sillä yksityisen sektorin kehittyessä sen panostus ympäristösektorille kasvaa EU:n lainsäädännön toimeenpanemiseksi ehkäisevien toimenpiteiden ja saastuttaja maksaa- periaatteiden mukaisesti. Julkisen sektorin investointien pääpaino tällä hetkellä on jätevedenpuhdistamojen ja vähemmässä määrin (juoma)vedenpuhdistamojen rakentamisessa ja saneerauksessa, minkä jälkeen tulee sekä vesijohto- että varsinkin viemäriverkoston kattavuuden parantaminen, ja vasta sen jälkeen verkostosaneeraus. Latvia että Liettua mainitsevat investointistrategioissaan myös lietteenkäsittelyn yhdeksi kohdealaksi. Baltian maat ovat saaneet eniten kansainvälistä rahoitusta Itämeren suurten rantakaupungien vesihuollon kehittämiseen ja hankkeiden painopiste siirtyy vähitellen pienempiin kaupungeihin ja taajamiin. Hankekoko kuitenkin kasvaa, jo pelkästään sen vuoksi, että hankkeiden minimikoko on koheesiorahastossa suurempi, minkä lisäksi Baltian maat pyrkivät yhdistämään hankkeita valuma-alueittain vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti mahdollistaakseen pienempien kuntien hankkeiden rahoituksen. Suuret hankkeet koostuvat yleensä useista tarjouskilpailuista, joista vaan osa on kansainvälisiä ja osa paikallisia. Merkittävimmät rahoittajat EU:n koheesio- ja rakennerahastojen lisäksi ovat EBRD, EIP, NEFCO sekä NIB. Venäjällä on investointien suhteen pitkälti samat painotukset kuin Baltian maissa. Investointitarpeet ovat moninkertaiset Baltian maihin nähden mutta rahoitusmahdollisuudet ovat huomattavasti vähäisemmät. Poikkeuksena on kuitenkin Luoteis-Venäjän alue, joka on päässyt hyötymään Itämeren suojeluun käytettävästä rahoituksesta (Pohjoismaat, NIB, NEFCO) ja saa lähitulevaisuudessa lisärahoitusta myös Pohjoisen Ulottuvuuden Ympäristökumppanuuden (NDEP) puitteissa. EBRD on kuntatasolla merkittävin rahoittaja ja valtion tasolla lisääntyvässä määrin myös EIP. EU:n Tacis-ohjelma rahoittaa kunnallispalvelujen tehostamiseen liittyviä teknisen avun hankkeita ja Maailmanpankki vesihuollon investointeja. Keski-Aasiassa kansallista panostusta vesihuollon kehittämiseen ohjaavat pitkälti kansainväliset rahoituslaitokset, joiden prioriteettina on alueellisten vesivarojen hallinnan ja maaseudun vesihuollon infrastruktuurin, erityisesti kastelu- ja ojitusjärjestelmien, kehittäminen. Merkittävimmät rahoittajat ovat Maailmanpankki ja Aasian Kehityspankki sekä EBRD. Uusia hankkeita ja rahoituslähteitä voi tulla lähivuosina myös EU:n vesialoitteen puitteissa. 4

5 2 JOHDANTO 2.1 Tausta Vuosi 2003 on YK:n Tadzhikistanin valtion aloitteesta julistama kansainvälinen makean veden vuosi. Puhtaan juomaveden saatavuus on monelle suomalaiselle itsestäänselvyys; onhan Suomi maailman rikkain maa puhtaan veden varannoilla mitattuna sekä vesivarojen tehokkaan ja kestävän käytön johtava maa maailmassa (World Water Council, ). Vedellä on kiistaton merkitys olemassaololle; sen puute aiheuttaa alueellisia ja paikallisia konflikteja ja sen huono laatu vaikuttaa sairauksien ja kuolleisuuden lisääntymisen myötä negatiivisesti kokonaisten maanosien kehitykseen. Viimevuosien kansainvälisissä kokouksissa jokaisen ihmisen perusoikeus puhtaaseen veteen ja riittävään sanitaatioon on tullut korostetusti esille, mukaan lukien YK:n vuosituhatjulistus, YK:n kestävän kehityksen kokous Johannesburgissa sekä EU:n vesialoite. Vuosituhatjulistuksen kehityspäämääristä konkreettisimmin veteen liittyvät tavoitteet ilman puhdasta juomavettä olevien ihmisten osuuden puolittamisesta vuoteen 2015 mennessä sekä vähintään 100 miljoonan slummiasukkaan elämän laadun parantamisesta. Johannesburgin kestävän kehityksen kokouksessa päämäärään lisättiin myös tavoite ilman sanitaatiopalveluita olevien ihmisten osuuden puolittamisesta vuoteen 2015 mennessä. Veden saatavuudella ja sanitaatiolla on myös huomattava merkitys tavoitteessa nälästä ja köyhyydestä kärsivien ihmisten määrän puolittamisessa vuoteen 2015 mennessä sekä alle viisivuotiaiden kuolleisuuden vähentämisessä yhteen kolmasosaan vuoteen 2015 mennessä. 2 Kehitysyhteistyötä tekevät kahdenväliset ja monenkeskiset organisaatiot ovat sitoutuneet avustamaan kohdemaitaan näiden tavoitteiden saavuttamisessa omien avustusohjelmiensa puitteissa. Edellyttäen, että sama sitoutuminen löytyy kohdemaan viranomaisilta, ovat monet laina- ja lahja-apua antavat organisaatiot halukkaita yhdistämään voimavaransa yhteisten tavoitteiden aikaansaamiseksi. Apua tarvitaan maasta riippuen lainsäädännön ja institutionaalisten puitteiden kehittämisessä, viranomaisten osaamisen parantamisessa, investointien rahoituksessa ja hoidossa sekä ulkopuolisten toimijoiden kuten käyttäjäyhteisöjen ja yksityisen sektorin, osallistumismahdollisuuksien luomisessa. Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa vesihuoltosektorin uudistaminen alkoi 90-luvun loppupuolella, jolloin hallinnon hajauttamisen myötä vastuu vesihuoltopalvelujen tuottamisesta siirrettiin kunnallisille vesilaitoksille, joita on sittemmin liikelaitoistettu. Koska muutokset tehtiin ilman tarvittavia tariffipolitiikan ja instituutionaalisten suhteiden uudistuksia, päädyttiin usein tilanteeseen, jossa kunnalliset vesilaitokset ovat vastuussa vesihuollon järjestämisestä ja siihen liittyvistä investoinneista, mutta eivät käytännössä 1 Vesi-köyhyys-indeksi mittasi 147 kansakunnan tilaa vesiasioissa. Mittauksessa arvioitiin maan 1) kapasiteettia eli kykyä ostaa, hallita ja toimia paremman veden puolesta; 2) vesivaroja - pinta- ja pohjaveden määrää asukasta kohden; 3) veden saatavuutta juomavetenä, teollisuuden ja maatalouden käyttöön; 4) veden käyttöä kotitalouden, maanviljelyksen ja teollisuuden tarkoituksiin sekä maan 4) ympäristökysymyksiä, veden laatua, ympäristöstrategiaa, -säännöstelyä ja uhanalaisia lajeja. 2 5

6 pysty rahoittamaan edes normaaleja operointi- ja kunnossapitokustannuksia, varsinkin kun samaanaikaan valtion tuki pääosin lakkautettiin. Tällä hetkellä vesihuollon infrastruktuurin huononeminen puutteellisen kunnossapidon ja riittämättömien investointien vuoksi aiheuttaa yleisesti veden laadun heikkenemistä, onnettomuuksien lisääntymistä ja jakelukatkoksia. Suomalaisella vesihuollon osaamisella on näissä maissa potentiaalista kysyntää, mikäli hankkeisiin tarvittava rahoitus on järjestettävissä. 2.2 Tavoitteet, rajaukset, menetelmät ja raportin rakenne Tämä markkinaselvitys on osa Green Net Finlandin InnoEnvi-projektia, jonka puitteissa kootaan ympäristöalan liiketoiminta Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakunnista yhtenäiseksi ympäristö-klusteriksi, johon pienetkin yritykset voivat päästä mukaan. Ympäristöklusterin tavoitteena on antaa uutta voimaa monipuolisen ympäristöosaamisen kokoamiseen sekä viennin tehokkaaseen kasvattamiseen. Vesiminiklusteri on yksi ympäristöklusterin sisälle muodostettuja yhteistyöverkostoja, joille valmistellaan alakohtaiset toimintamallit ja strategiat. Uusilla menetelmillä sekä yritysten ja julkisyhteisöjen sitoutumisella on tavoitteena saada ympäristöklusterille korkeatasoinen kilpailukyky ja käynnistää toiminta konkreettisesti mm. osallistumalla kansainvälisiin projektitarjouskilpailuihin. Selvityksen sisältöä on ohjannut mukana olevien yritysten (YIT Environment Ltd., Skanska East Europe Oy, PIC Engineering Oy, Helsingin Vesi, Suunnittelukeskus Oy sekä Maa ja Vesi Oy) edustajista koostuva johtoryhmä kokoontumalla työn aikana 3-4 kertaa. Markkinaselvityksen tavoitteena on kartoittaa suomalaisen vesihuollon osaamisen markkinapotentiaali verkostosaneerauksen, modernin hallintajärjestelmän 3 ja lietteenkäsittelyn aloilla. Nämä alat on klusterin työn aikana tunnistettu aloiksi, joissa suomalaista erikoisosaamista on jo olemassa ja/tai voidaan kehittää vastaamaan markkinoiden tarpeita. Modernin hallintajärjestelmän osalta tarkastalleen investointeja veden- ja jätevedenpuhdistamoihin olettaen, että puhdistamoiden rakentamisessa ja saneerauksessa on kysyntää myös automaatiojärjestelmille. Tarkasteltava maantieteellinen markkina-alue on rajattu mukana olevien yritysten haastatteluihin perustuen kattamaan Baltian maat, Venäjän ja Keski-Aasian valtiot, mukaan lukien Kazakstan, Kirgisia, Uzbekistan, Turkmenistan ja Tadzhikistan. Alueen kartta on esitettty liitteessä 1. Tarkastelu painottuu investointitarpeiden ja julkisen rahoituksen lähteiden selvittämiseen maakohtaisesti, käsittäen myös yksityistämistrendit alueen vesihuoltosektorilla. Tutkimusmenetelminä on käytetty kirjallisuustutkimusta, internethakua ja haastatteluita. Markkinapotentiaali on arvioitu kansainvälisen tarjouskilpailun kohteeksi tulevien hankkeiden pohjalta. Hanketiedot on koottu käymällä läpi merkittävimpien kansainvälisten julkisten rahoittajien hanketietokannat sekä arvioimalla kansalliset investointitarpeet selvityksen kohteena olevilla aloilla kansallisten ympäristöstrategioiden ja -ohjelmien perusteella (esim. Baltian maiden kohdalla ISPA-strategiat ja EUympäristölainsäädännön direktiivikohtaiset toimeenpano-ohjelmat). 3 Tässä raportissa on käytetty termiä moderni hallintajärjestelmä kuvaamaan projektin osana myöhemmin määriteltävää tuotetta, joka voi kattaa esimerkiksi vesi- ja viemärilaitoksen automaatiojärjestelmän, laskutusjärjestelmän, johdon informaatiojärjestelmän, jne. 6

7 Luvussa 3 tarkastellaan valitun maantieteellisen alueen vesisektorin merkittävimpiä kansainvälisiä rahoituslähteitä ja rahoittajien strategioita, mukaan lukien esimerkkejä toteutetuista hankkeista. Luvussa 4 arvioidaan markkinapotentiaali maittain ja valittujen tuotteiden (moderni hallintajärjestelmä, lietteenkäsittely ja verkostosaneeraus) osalta Baltian maissa, Venäjällä ja Keski-Aasiassa hanketietokantojen ja kansallisesti tunnistettujen investointitarpeiden pohjalta. Lisäksi tarkastellaan yksityisen sektorin osallistumismahdollisuuksia vesihuoltopalvelujen tarjoamiseen. Luvussa 5 tehdään edellä esitetyn pohjalta johtopäätöksiä markkinaponnistusten kohdistamistamiseksi. 3 RAHOITTAJIEN 4 STRATEGIAT 3.1 EU-Phare Koska Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua ovat liittymässä Euroopan Unioniin toukokuussa 2004, ovat ne velvollisia mukauttamaan ympäristölainsäädäntönsä vastaamaan EU-direktiivejä ja toimeenpanemaan direktiivien vaatimat muutokset. Liittymistä edeltävässä strategiassa suunnittelun perusväline on liittymiskumppanuus, jonka jokainen ehdokasvaltio vahvistaa ja joka sisältää painopisteet, välitavoitteet sekä niiden saavuttamiseen tarvittavat rahoituskeinot. Tätä täydentää yhteisön säännöstön omaksumista koskeva, jokaiselle liittymisvaiheen valtiolle tehty kansallinen ohjelma (the National Programme for the Adoption of the Acquis (NPAA)) sekä kyseisen ohjelman täytäntöönpanoa koskeva asianmukainen aikataulu, mukaan lukien mahdollisesti neuvotellut siirtymäajat ja niiden mukaiset asteittaiset toteuttamiset. Phare-ohjelman tavoitteena on taloudellisten tukitoimien toteuttaminen Keski- ja Itä- Euroopan ehdokasvaltioiden hyväksi. Alun perin Phare-ohjelma oli tarkoitettu yksinomaan kahdelle maalle eli Unkarille ja Puolalle. Kaikki liittyjämaat ovat hyödyntäneet Phare-rahoitusta liittymiskumppanuuksissa tunnistettujen prioriteettien toteuttamiseksi, esimerkiksi twinning-järjestelyjen kautta, joiden puitteissa EU-maiden viranomaiset auttavat uusien jäsenmaiden viranomaisia omien hallintoalojensa kehittämisessä vastaamaan EU-maiden tasoa. Vuonna 1999 Phare-rahoitusta täydentämään tuli ISPA (ks. myöhempänä) ja Sapard maatalouden alalla, minkä myötä Phare-rahoitus keskittyi entistä selvemmin taloudellisen ja sosiaalisen yhdentymisen tukemiseen, erityisesti institutionaalisen kapasiteetin kehittämiseen ja yhteisön säännösten omaksumista tukeviin investointeihin kansallisten kehittämissuunnitelmien (National Development Plans) pohjalta. Lisäksi Phare-rahoitus tukee liittyjämaiden valmistautumista EU:n rakennerahastojen (aluekehitysrahasto ja sosiaalirahasto) täyteen hyödyntämiseen. Phare-vuosibudjetti on noin 1,560 miljoonaa 4 Termiä rahoittajat käytetään tässä selvityksessä yhteisnimittäjänä kaikille julkisen sektorin vesihuollon investointeja mahdollisesti rahoittaville organisaatioille. Näistä osa on sekä kahdenvälistä että monenkeskistä kehitysyhteistyötä tekeviä valtiollisia organisaatioita, joiden toimintaa ohjaavat kuitenkin ensisijaisesti kehitystavoitteet eivätkä niinkään liiketaloudelliset intressit. Yhteistyö voidaan rahoittaa joko vastikkeettomalla lahja-avulla tai lainoilla, mutta rahoitus on toissijainen hankkeen sisältöön ja sillä pyrittyihin tavoitteisiin nähden. 7

8 euroa vuosina , josta Virolle on varattu noin 29,3 miljoonaa, Latvialle 34,4 ja Liettualle 103,5 miljoonaa euroa vuodessa. Maakohtaiset allokaatiot pohjautuvat pääosin väestömäärään ja BKT/asukas-lukuihin, mutta niissä otetaan huomioon myös kunkin maan toteutunut kehitys, tarpeet ja aiempien projektien toimeenpanon tehokkuus. Pharetuen korvaa liittymisen jälkeen EU:n rakennerahastot (ks. alla). 3.2 EU-ISPA Uudet jäsenmaat ovat tehneet direktiivikohtaisia toimeenpanosuunnitelmia, erityisesti suuria investointeja vaativille direktiiveille, joihin myös tässä selvityksessä olennaiset direktiivit, Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta annettu neuvoston direktiivi 80/778/EY (jäljempänä juomavesidirektiivi) ja Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva direktiivi 91/271/ETY (jäljempänä jätevesidirektiivi), kuuluvat. Muita merkittäviä selvitykseen liittyviä direktiivejä ovat lietteenkäsittelyä säätelevä neuvoston direktiivi 86/278/ETY ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä (jäljempänä lietedirektiivi) ja direktiivi 2000/76/EY jätteenpoltosta. Kahden ensiksi mainitun suhteen Baltian maat ovat neuvotelleet alla esitetyt takarajat direktiivien toteuttamiselle. Taulukko 1. Baltian maiden direktiivikohtaiset siirtymäajat ja asteittainen toteutus Juomavesidirektiivi Jätevesidirektiivi Maa Siirtymäaika Siirtymäaika Viro kemialliset parametrit: indikaattoriparametrit: avl 5 > 2,000: avl<2,000: keräysjärjestelmät: avl >2,000: jätevedenkäsittely: avl >2,000: Latvia avl>100,000: avl>10,000: avl>2,000: avl>100,000: avl>10,000: avl>2,000: Liettua ei siirtymäaikaa keräysjärjestelmät: avl>10,000, joista jätevedet johdetaan haavoittumiselle alttiille alueille: keräysjärjestelmät: avl>2,000: jätevedenkäsittely: avl >10,000 joista jätevedet johdetaan haavoittumiselle alttiille alueille: jätevedenkäsittely: avl>2,000: Vaikka Baltian maat ovatkin pääosin pysyneet sovitussa aikataulussa lainsäädäntömuutosten suhteen, on direktiivien toimeenpanoon tähtäävä urakka on vasta alullaan. Tarvittavat institutionaaliset ja henkilöresurssit ovat suurimmaksi osaksi kunnossa, mutta rahoitusresurssien valtava tarve asettaa rajoituksia toteutusaikataululle. Kaikki maat tarvitsevat myös tukea sekä kansallisten sektorikohtaisten hallintoelinten että 5 avl=asukasvastineluku 8

9 samaan valuma-alueeseen 6 kuuluvien maiden eri hallintoelinten välisen suunnittelun ja toteutuksen koordinointiin ja yhteistyöhön myös kansalaisyhteiskunnan kanssa, mihin erityisesti vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanossa kiinnitetään huomiota. EU:n päärahoitusinstrumenttina suuria infrastruktuuri-investointeja vaativien direktiivien toimeenpanoon liittyjämaissa ympäristön ja liikenteen alalla on ISPA, liittymistä valmisteleva rakennepolitiikan väline. ISPA-rahoituksen saajana ovat yleensä julkisen sektorin yksiköt, kuten kunnanyhtiöt tai kunnalliset liikelaitokset, joiden omistus on kuitenkin kokonaan paikallisyhteisöjen hallussa. ISPA:n vuosibudjetti on noin 1,04 miljardia euroa vuosille , josta Virolle on varattu noin 28,6-36,4 miljoonaa, Latvialle 36,4-57,2 ja Liettualle 41,6-62,4 miljoonaa euroa vuodessa. Osuudet ovat liukuvia, jotta komissiolla olisi mahdollisuus kilpailuttaa maita keskenään, ja myöntää rahoitusta ensisijaisesti laadullisesti parhaisiin projekteihin. Investointirahoituksen lisäksi ISPA- rahoitusta saa myös teknisen apuun eli esimerkiksi hankevalmisteluun ja projektiaikaiseen valvontaan (noin 10 % varoista). ISPA-projektit identifioidaan ja valmistellaan kansallisella tasolla. Lopullista päätäntävaltaa projektien valinnassa käyttää EU-komissio ja hyväksynnän jälkeen hankkeiden hallinnointi tapahtuu kansallisella tasolla. Kohdemaissa ohjelmaa koordinoi ja toteutuksesta vastaa kansallinen koordinaattori (National ISPA Coordinator), joka on yleensä maan talousministeri tai talousministeriön kansliapäällikkö, alaisuudessaan toimivan rahoitus- ja sopimusasioiden keskusyksikön (The Central Finance and Contracting Unit (CFCU)) kanssa, sekä kansallinen toteutus- tai hallintoyksikkö (Project Implementation / Management Unit PIU/PMU), joka sijaitsee usein vastaavassa ministeriössä. Rakenne- ja koheesiorahastojen aikana kansallinen hallinnointivastuu vaatii myös tämänhetkisten markkinointiponnistusten kohdistamista yhteistyökumppaneille kohdemaissa itsessään. Ennen rakennerahastokautta liittyjämaiden on kuitenkin kehitettävä esimerkiksi tarjouskilpailuissa, sopimusmenettelyissä ja varainhoidon valvonnassa tarvittavat rakenteet ja menettelyt vastaamaan EU-maiden käytäntöjä. Useat maat ovatkin kehittäneet kansallisia hankeoppaita EU:n Phare- ja ISPA-oppaiden tilalle. Koska ISPA-rahoitus kattaa vain 75 prosenttia projektin kustannuksista ja rahoittaa pääsääntöisesti vain projekteja joiden kokonaisbudjetti ylittää 5 miljoonaa euroa, liittyjämaat tarvitsevat lisärahoitusta, joka tulee yleensä joko kansallisesta budjetista tai kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta; harvemmin myös yksityiseltä sektorilta. Tämä minimikokorajoitus on aiheuttanut ongelmia pienille Baltian maille, jotka ovat hyödyntäneet Pohjoismaisia rahoituslähteitä sekä Maailmanpankin luottoja suurimpiin vesihuollon investointeihin, erityisesti jätevedenkäsittelyn alalla, ja pienempien kuntien projekteja on vaikea yhdistää suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Kansainväliset rahoittajat ovat pyrkineet vastaamaan tähän ongelmaan sekä tukemalla hankevalmistelua teknisen avun turvin että avustamalla rahoitusohjelmien luomisessa kunnille. Avustukset ovat tarpeen, koska kuntien luottokelpoisuus on usein riittämätön, ja myös valtio on saattanut asettaa rajoituksia kuntien velanottokyvylle niiden ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi. 6 Vesipolitiikan puitedirektiivin käännöksessä valuma-alueen sijasta käytetään termejä vesistöalue ja vesistöalueen osa, joista muodostetaan hallinnollisia vesipiirejä. Ks. =guichett 9

10 Esimerkiksi Virossa lainanhoitokulut saavat olla enimmillään 20 prosenttia kuntien budjetista, minkä tarkoituksena on estää uusien kuntien taloudellista ahdinkoa 7. Tanskan Ympäristöministeriö avusti vuonna Liettuan ympäristösektorin investointien rahoitusstrategian kehittämistä. Strategia sisälsi Liettuan Ympäristöministeriön toivomuksesta kunnallisen kehittämisohjelman (Municipal Development Program) vesihuollon, jätteenkäsittelyn ja ilmansuojelun aloilla, mukaan lukien selvityksen tariffien korotusmahdollisuudesta ja potentiaalisista rahoituslähteistä (DEPA/DANCEE, 2001). Ohjelman toteuttamista yhteisrahoittavat Maailmanpankki, NIB, EIB, Tanska, Ruotsi, Suomi ja Japani. Kahdenvälistä apua tarvitaan erityisesti kuntien kapasiteetin kehittämiseen kunnallisten investointisuunnitelmien ja projektien valmistelua varten. 3.3 Koheesiorahasto Liittymisen jälkeen vuoteen 2006 asti EU:n ympäristönsuojeluun antama tuki kasvaa yli kolminkertaiseksi liittymistä edeltäneeseen ajanjaksoon verrattuna, kun liittymistä valmistelevien rahoitusvälineiden tehtävät siirtyvät rakenne- ja aluekehitysrahastojen sekä siirtymäkauden institutionaalisen kehittämisen ohjelmien hoidettavaksi. Unionin rahoituksen pääkohteita tulevat olemaan ympäristöalan infrastruktuurin rahoittaminen, hallintorakenteiden vahvistaminen sekä kansalaisjärjestöjen ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden tukeminen. Vuosi 2003 on viimeinen vuosi esittää komissiolle rahoitettavaksi uusia ISPA-hankkeita, minkä jälkeen liittyjämaat tulevat saamaan siirtymäkauden ( ) tukea 2,8 miljardia euroa vuodessa ISPA:n korvaavasta koheesiorahastosta (vertaa ISPA:n 1,04 miljardiin). Siirtymä-kaudella Viro tulee saamaan 312 miljoonaa, Latvia 520 miljoonaa ja Liettua 614 miljoonaa euroa. Myös siirtymäkauden jälkeisen tuen määrän arvellaan olevan merkittävä perustuen EU:n tämänhetkisten heikommin kehittyneiden alueiden (Kreikka, Espanja, Portugal ja Irlanti) saamiin ympäristötukiin (DANCEE, 2001). Hankkeiden minimikoko koheesiorahastossa on 10 miljoonaa euroa, samalla kun maiden omarahoitusosuus on pienempi. 3.4 Rakennerahastot Suoraan EU:n budjetista alueiden kehittämiseen suunnattavat rakennerahastovarat on viime vuosina moninkertaistettu. Maatalouden ohella alue- ja rakennepolitiikka on EU:n suurin menoerä. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) on suurin rakennerahastoista, joka on myös merkittävin ympäristön ja vesihuollon infrastruktuurin rahoittajana koheesiorahaston ohella. Muut rahastot ovat työllisyyshankkeita tukeva Euroopan sosiaalirahasto (ESR) sekä Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR), jonka varoja ohjataan maatalouden ohella maaseutualueiden kehityshankkeisiin. Neljäs rakennerahasto on Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR). Rakennerahastot eivät rahoita erikseen yksittäisiä projekteja vaan monivuotisia aluekehitysohjelmia (yhtenäinen ohjelma-asiakirja; Single Programming Document), jotka ovat alueiden hallintoviranomaisten, jäsenmaiden ja komission yhdessä kehittämiä. Ohjelmat on jaettu 7 Viron kunnista 10 (Vohma, Vonnu, Kopu, Imavere, Olustvere, Kallaste, Moisakula, Orissaare, Kehra ja Keila) ovat käytännöllisesti katsoen vararikossa yliarvioituaan lainanhoitoon käytettävissä olevan tulorahoituksen (CEE Bankwatch Network, 2002). 10

11 tavoitteisiin: Tavoitteella 1 pyritään niiden yleisestä kehityksestä jälkeenjääneiden alueiden kehittämiseen ja rakenteelliseen sopeuttamiseen, joiden keskimääräinen BKT asukasta kohti on alle 75 prosenttia Euroopan unionin keskiarvosta. Tavoitteella 2 edistetään uuden tavoitteen 1 ulkopuolelle jäävien, rakenteellisista vaikeuksista kärsivien alueiden taloudellista ja yhteiskunnallista uudistamista. Tavoitteeseen 3 kuuluvat kaikki muilla kuin tavoite 1 -alueilla toteutettavat inhimillisten voimavarojen kehittämiseen tähtäävät toimet. Lisäksi rakennerahastot rahoittavat seuraavia yhteisöaloitteita: Interreg III -aloite, jonka tavoitteena on rajat ylittävän, ylikansallisen ja alueidenvälisen yhteistyön edistäminen; Leader+ -aloite, jonka tavoitteena on maaseudun kehittäminen paikallisten toimintaryhmien tekemien aloitteiden avulla; Equal-aloite, jonka avulla pyritään kehittämään uusia käytäntöjä työmarkkinoilla esiintyvän syrjinnän ja eriarvoisuuden torjumiseksi; Urban II -aloite, jonka avulla edistetään kaupunkialueiden ja ongelmalähiöiden taloudellista ja sosiaalista elpymistä. Kaikki liittyjämaat ovat parhaillaan valmistelemassa omia aluekehitysohjelmiaan, jotka sisältävät toimenpiteitä myös ympäristön ja vesihuollon infrastruktuurin parantamiseen. Rakennerahastojen uusissa suuntaviivoissa painotetaan, että vesipolitiikan puitedirektiivissä esitellään uusi vesiensuojelumalli, joka perustuu vesivarojen yhdennettyyn hallintaan vesistöalueiden laajuudessa. Vaikka jätevesien käsittelyyn ja juomaveden hankintaan liittyvät toimet säilyvät edelleen tärkeinä painopistealueina, ne olisi kuitenkin nähtävä osana kokonaisstrategiaa, jonka avulla pyritään turvaamaan koko vesistöalueen hyvä ekologinen tila ja kemiallinen laatu. Tukea voidaan myöntää myös vesistöalueiden yhdennetyille hallintaohjelmille ja vesipoliitikan puitedirektiivin mukaisten hallintasuunnitelmien kehittämistä varten. Vuosille Virolle on varattu Tavoite 1:n mukaisesti 371 miljoonaa, Latvialle 625 miljoonaa ja Liettualle 895 miljoonaa, minkä lisäksi ne saavat rahoitusta Interreg- ja Equal-ohjelmista seuraavasti: Viro 11 ja 4 miljoonaa, Latvia 15 ja 8 miljoonaa ja Liettua 22 ja 12 miljoonaa euroa. 3.5 EU-Tacis Euroopan yhteisön Tacis-ohjelmalla kannustetaan demokratian ja oikeusvaltion lujittamista sekä markkinatalouteen siirtymistä entisen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen syntyneissä uusissa itsenäisissä valtioissa. Kyseessä ovat seuraavat valtiot: Armenia, Azerbaidzhan, Valko-Venäjä, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Mongolia, Uzbekistan, Venäjä, Tadzhikistan, Turkmenistan ja Ukraina. Kaudella toteutettava ohjelma perustuu unionin ja osallistujamaiden välisissä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksissa, kauppasopimuksissa ja taloudellista yhteistyötä koskevissa sopimuksissa vahvistettuihin periaatteisiin ja tavoitteisiin. Toisena perustana on yhteisön demokratialauseke. Tacis-ohjelma antaa etupäässä teknistä apua, mutta voi rahoittaa poikkeuksellisesti myös infrastruktuuri-investointeja, kuten esimerkiksi lietteenpolttolaitoksen rakentamista Lounais-Venäjällä 24 miljoonalla eurolla. Tacisohjelma avustaa erityisesti selvitysten ja kannattavuuslaskelmien tekemistä sellaisille projekteille, joilla on potentiaalia saada rahoitusta investointeihin kansainvälisiltä kehitysrahoituslaitoksilta ja muilta rahoittajilta. 11

12 Venäjän kansallinen Tacis-ohjelma vuosille sisältää 35 miljoonaa euroa kunnallisten palveluiden kehittämiseen osana EU-tukea markkinatalouteen siirtymisestä aiheutuvien sosiaalisten haittavaikutusten minimoimiseksi. Tavoitteena on edistyminen kohti tehokkaita, turvallisia ja saatavilla olevia kunnallispalveluita (mukaan lukien lämpö, vedenjakelu, viemäröinti, joukkoliikenne, jäte ja muut). Ohjelma avustaa lainsäädännön ja institutionaalisen kapasiteetin kehittämisessä kunnallisten investointien suunnittelemiseksi yhdessä muiden rahoittajien kanssa, tukee modernien johtamismenetelmien omaksumista kunnallisella sektorilla ja kunnallispalvelujen tehostamista taloudelliset seikat ja voimavarat huomioiden, ja avustaa toimilupasopimusmekanismien 8 (konsessiot) kehittämisessä. Ohjelman tuloksena odotetaan lisäinvestointeja kansainvälisiltä rahoittajilta kunnallisinfrastruktuuriinvestointeihin, parempaa vesihuoltopalvelujen saatavuutta, veden ja energian käytön parempaa tehokkuutta sekä realistista kunnallispalvelujen tariffi- ja tukipolitiikkaa. Vuonna 2002 aloitettu hanke Municipal Investment Support Programme tukee 3 miljoonan euron budjetilla venäläisiä kuntia hankevalmistelussa, mm. rahoittamalla kannattavuuslaskelmia, tarjoamalla asiantuntija-apua kunnallisten laitosten yksityistämisessä, esimerkiksi tariffien määrittämisessä, lainojen takaisinmaksu- ja laskutusmenettelyissä, sopimusmenettelyissä ja muissa lainsäädännön ongelmissa. Tarkoitus on, että hankkeet johtavat investointirahoituksen saamiseen esimerkiksi EBRD:ltä tai Maailmanpankilta. Vuodelle 2003 ohjelma sisältää seuraavat kaksi projektia: Support to utilities reform (Rehabilitation and development of the housing sector), 2 MEUR, ja Utilities Reform Support Programme (UTISP), 8MEUR. Keski-Aasian maat (Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan) kattavan uuden alueellisen EU-strategian toimeenpanemiseksi on vuosille varattu Tacis-ohjelman puitteissa 50 miljoonaa euroa vuodessa, mikä kaksinkertaistaa aiemman alueellisen Tacis-avun määrän. Noin 7 miljoonaa euroa on varattu vuosittain ympäristöhankkeisiin. Strategian ydintavoitteena on edistää Keski-Aasian maiden vakautta ja turvallisuutta ja auttaa maiden ponnisteluissa kestävän taloudellisen kehityksen saavuttamiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Tacis-ohjelma tukee tätä päätavoitetta kolmella suuntauksella: 1) Turvallisuuden edistäminen ja konfliktien ehkäiseminen; 2) Poliittisia ja sosiaalisia jännitteitä aiheuttavien tekijöiden poistaminen, ja 3) Paremman toimintaympäristön luominen kaupalle ja teollisuudelle. Tacis-ohjelma koostuu 1) alueellisesta yhteistyöohjelmasta, joka sisältää yhteistyön liikenne- ja energiaverkkojen, luonnonvarojen kestävän käytön ja kansainvälisten ympäristösopimusten toimeenpanon sekä kansalaisvapauksien ja sisäasian aloilla; 2) alueellisesta tukiohjelmasta, joka toteutetaan kansallisella tasolla ja joka sisältää tukea investointien ja kaupan edistämiseen, tullikäytäntöjen ja rajavalvonnan parantamiseen, ruokaomavaraisuus- ja köyhyyden vähentämisohjelmien toimeenpanoon sekä 8 EU-lainsäädännössä käytetään termiä käyttöoikeussopimus. Tässä konsessiolla tarkoitetaan julkisen ja yksityisen sektorin välisiä sopimuksia, joilla julkinen elin (esim. kunta) voi siirtää infrastruktuurin suunnittelun, rakentamisen, operoinnin ja rahoituksen yksityiselle toimijalle. Tavallisesti kunta omistaa infrastruktuurin ja määrittelee sopimuksessa tason, jota se vaatii vesihuollolta. Sopimuksesta riippumatta kunta vastaa veden laadusta. Yrityksen vastuulle jää laitteistojen kunto, huolto ja sopimuksessa määritellyn toiminnan hoitaminen. Kunta vaatii yritykseltä vuosittain taloudellisen selvityksen. 12

13 koulutussektorin uudistuksiin; ja 3) köyhyyden vähentämisaloitteesta, jonka puitteissa toteutetaan pilottihankkeita 2-3 valitulla alueella (Ferghana Valleyn alueella Tadzhikistanissa, Kirgisiassa ja Uzbekistanissa) maaseudun kaikkein heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien keskuudessa. EU pyrkii toimimaan entistä enemmän yhteistyössä ja koordinoimaan hankkeita paremmin muiden kansainvälisten rahoittajien kanssa. Keski-Aasia strateginen sijainti Kiinan, Venäjän, Ukrainan, Iranin ja Afganistanin risteyksessä ja maiden välinen kilpailu vesi- ja energiavaroista on lisääntyvä uhka alueen turvallisuustasapainolle. Keski-Aasian 56 miljoonainen väestö on keskittynyt Amu Darya- ja Syr Darya-jokilaaksoihin, missä sijaitsee myös Ferghana Valley, joka kattaa vain yhden prosentin Keski-Aasian pinta-alasta mutta käsittää viidenneksen koko alueen väestöstä. Jokien yläjuoksulla sijaitsevat maat Kirgisia ja Tadzhikistan käyttävät vesivaroja vesivoiman tuotantoon, kun taas alajuoksulla sijaitsevat maat Kazakstan, Uzbekistan ja Turkmenistan tarvitsevat vesivaroja kasteluun. EU muiden kansainvälisten järjestöjen ja kahdenvälisen avun (erityisesti Yhdysvaltain, Saksan, Japanin ja Sveitsin) kanssa pyrkii ennalta ehkäisemään alueen ongelmia avustamalla myös vesivarojen oikeudenmukaista jakoa ja järkevää käyttöä tukevia hankkeita, mukaan lukien vesihuollon infrastruktuurin rakentamisen ja saneerauksen. Rahoittajien tuella alueen maat yrittävät solmia pitkäaikaisia vesivarojen jakamissopimuksia, jotka ottavat huomioon parhaillaan tapahtuvan vesivoimaloiden yksityistämisprosessin yläjuoksun maissa. Kazakstan ja Uzbekistan ovat olleet suurimpia avun saajia paremman toimintaympäristön ansiosta nopeamman talouskehityksen vuoksi, mutta viime aikoina monet kahdenväliset rahoittajat ovat lisänneet avustusohjelmiaan Kirgisialle ja Tadzhikistanille erityisesti kehitteillä olevien köyhyyden vähentämisohjelmien puitteissa, kun taas Turkmenistanin vaikea poliittinen ympäristö on vähentänyt sen saamaa apua. Kaikki Keski-Aasiat ovat saaneet EU-avustuksia myös kansallisten Tacis-ohjelmien kautta vuodesta 1991; tosin Turkmenistan viimeisin kansallinen ohjelma kattoi vuodet , koska hankkeiden toteutusvaikeuksien vuoksi uutta ohjelmaa vuosille ei kehitetty ollenkaan. Aluestrategian vuosisuunnitelma 2003 sisältää seuraavat ympäristöprojektit: Support to the Development of Environmental Strategies for Sustainable Development, Development of Integrated Management Plan for the lake Balkash/Ili Basin ja Support to the Ministry of Agriculture for the Creation and Development of Water Use Associations Kazakstanissa. Euroopan Unionilla on myös kaikki Tacis-kohdemaat kattava alueellinen strategia vuosille ja sen toteuttamiseksi indikatiivinen ohjelma vuosille , joka sisältää 35 miljoonaa euroa seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi: vuosituhatjulistuksen vesi- ja sanitaatiotavoitteiden saavuttaminen; EU:n vesialoitteen EECCA 9 -komponentin toteuttaminen (ks. alla); ylikansallisten vesivarojen saastumisen vähentäminen ja vedenlaadun parantaminen sekä meriympäristöjen suojelu; ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten ja yksityisen sektorin investointien lisääminen vesihuoltosektorilla. 9 Eastern Europe, Caucasus and Central Asia 13

14 Tämän strategian osana Tacis Interstate-ohjelma on rahoittanut viime vuosina Venäjällä ja Keski-Aasiassa ympäristöalaa, mukaan lukien vesisektori, mm. seuraavien projektien puitteissa: "Development of Common Environmental Policies in the NIS and Mongolia"; "Raising Environmental Awareness and Developing Environmental Media in the NIS"; "Widening the Environmental Action Plan to the NIS and Mongolia"; "Joint Environmental Programmes; "Joint River Management on Water Quality Monitoring and Assessment"; "New Regional Environmental Centres" (Phases 1,2,3); "Environmental Support Facility"; "Guiding Principles for Reform of the Urban Water Supply and Sanitation Sector in the NIS"; "Support for the Implementation of Environmental Policies and NEAPs in the NIS"; ja Water resources management and agricultural production (WARMAP-1, 2, 3) in Central Asian Republics. Parhaillaan toteutettavan 3 miljoonan euron projektin Support for the Implementation of Environmental Policies and NEAPs in the NIS konsortio 10 (BCEOM, French engineering Consultants (France), COWI A\S (Denmark) and Halcrow Group Limited (United Kingdom)) on kehittänyt yhdessä kohdemaiden viranomaisten kanssa kuntakohtaisia rahoitusstrategioita vesihuollon alalla, mm. Rostovin ja Yaroslavin kaupungeille Venäjällä, alueellisen strategian Itä-Kazakstanille ja maakohtaisen strategian Uzbekistanille. Toinen strategian osaohjelma Cross-Border Cooperation painottaa ympäristöhankkeita, erityisesti vesihuollossa. Vuosien suunnitelma sisältää seuraavat projektit: Yhteistyö vesihuollon investointiprojektien rahoittamisessa Pohjoismaiden (Ruotsi, Tanska ja Suomi) kanssa viidessä Leningradin alueen kaupungissa (Gatchina, Tikhvin, Pikalevo, Svetogorsk ja Kirovsk) Pohjoisen Ulottuvuuden Ympäristökumppanuuden puitteissa (ks. alla); Vedenkäsittelylaitosten rakentaminen neljälle Kaliningradin kaupungille (Baltiisk, Svetlyi, Primorsts ja Yantaroye) Pohjoisen Ulottuvuuden Ympäristökumppanuuden puitteissa; ja Jätevedenkäsittelylaitoksen rakentaminen Pudozshin ja Medvejegorskin kaupunkeihin Karjalan tasavallassa Pohjoisen Ulottuvuuden Ympäristökumppanuuden puitteissa. Kaliningradin alueelle on varattu 25 miljoonaa euroa erityistukea taloudelliseen ja sosiaalisen kehitykseen. Lisäksi strategia sisältää teknistä apua EBRD:n investointiprojektien valmisteluun 10 miljoonaa euroa vuosittain. 10 Lisätietoja ks. projektin internetsivut 14

15 3.6 Euroopan Jälleenrakennus- ja Kehityspankki Kaikki entisen Neuvostoliiton maat voivat saada projektirahoitusta Euroopan Jälleenrakennus- ja Kehityspankilta (EBRD) sekä julkisen että yksityisen sektorin investointiprojekteihin. EBRD:n osuus kuntien rahoittajina on merkittävä, koska se ei vaadi enää välttämättä valtion takuita lainoilleen, esimerkiksi Baltian maissa ja Venäjällä, vaan suosii suoraa kuntien tai yksityisen sektorin rahoitusta. Pankki vaatii usein lainaehdoissa varsin tiukkaa tariffipolitiikkaa (samoin kuin Maailmanpankki) niissä valtion politiikan asettamissa rajoissa, joissa kunnalla on määräämisoikeus. Pankki rahoittaa myös ulkomaisia suoria investointeja liittyjämaissa ja kannustaa yksityisen rahoituksen osuuteen sen tukemissa projekteissa. Lisäksi EBRD auttaa pienempiä kuntia saamaan rahoitusta tukemalla paikallisia liikepankkeja, esimerkiksi jälleenrahoittamalla niiden lainaohjelmia. Viron, Latvian ja Liettuan strategiat painottavat kunnallisten laitosten yhtiöittämistä ja yksityisen sektorin osallistumista kunnallisten palvelujen tuottamiseen ja infrastruktuuriinvestointeihin. Virossa EBRD on erityisesti kiinnostunut kehittämään kunnallisten investointien rahoitusta paikallisen pankkisektorin kautta. Latviassa EBRD tukee kuntia erityisesti EU:n koheesio- ja rakennerahastojen hankevalmisteluissa, yhteisrahoituksessa ja toteuttamisessa. Liettuassa painotetaan myös projekteja, jotka eivät vaadi valtion takuita ja tuetaan mahdollisuutta paikallispankkien osallistumiseen. Venäjän osuus EBRD:n sitoumuksista on ylivoimaisesti suurin (20,4 %): 4 mrd euroa, josta 2,8 mrd on jo maksatettu. EBRD:n vuoden 2002 lokakuussa hyväksytty Venäjästrategia seuraa pitkälti Venäjän valtion kestävän kasvun turvaavan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen keskipitkän aikavälin ohjelmaa ( ) ja kattaa liikenteen, tietoliikenteen, energian ja kunnallisen infrastruktuurin, painottaen yksityisen sektorin kehittämistä. Kunnallispalvelujen liikelaitostaminen, yhtiöittäminen ja mahdollisuuksien mukainen yksityistäminen ovat painopistealueita kunnallisten laitosten institutionaalisen kehittämisen ohella. EBRD pyrkii lisäksi helpottamaan yksityisen sektorin osallistumista kunnallispalvelujen tuottamiseen tekemällä valtion kanssa yhteistyötä tarvittavien lainsäädännöllisten muutosten aikaansaamiseksi, mm. PPP-mallien toteuttamisen helpottamiseksi. EBRD:n kunnallisia ja ympäristösektorin infrastruktuuri-investointeja Venäjällä rahoittava lainasalkku on tällä hetkellä noin 600 miljoonaa euroa ja koostuu 25 hankkeesta, jotka ovat joko parhaillaan toteutettavia tai suunniteltuja keskipitkän aikavälin hankkeita. Meneillään olevat 8 hanketta toteutetaan seuraavissa kaupungeissa: Kaliningrad (1), Pietari (4), Surgut (1), Yaroslavl (1) ja Moskova (1). Kuusi uutta pitkälle valmisteltua hanketta ovat: Komi (Syktyvkar, Vorkuta) (1), Arkhangelsk (1), Sakhalin (1), Moskova (monisektorinen), Pietari (lietteenpolttolaitos), sekä Pietari (julkisen liikenteen leasing). EBRD pyrkii myös hajauttamaan lainasalkkuansa alueellisesti, erityisesti Venäjän Kaukoitään ja enemmänkin kuntien takaamiin projekteihin. 12 uutta kunnallis- ja ympäristöinfran hanketta on identifioitu seuraavissa kaupungeissa: Krasnoyarsk (1), Cheliabinsk (2), Vologda (1), Komi (1), Kazan (2), Kaliningrad (2) ja Khanty- 15

16 Mansi Okrug (1) 11. Myös ruplamääräistä lainoitusta lisätään, kunhan yhteistyö valtion kanssa tarvittavan lainsäädännön kehittämisessä tuottaa tulosta, koska kunnilla on vaikeuksia saada valuuttatuloja lainojen takaisinmaksuun. EBRD:n myönsi vuoden 2003 alussa ruplamääräisen luoton (EUR 18 milj.), jonka puitteissa vesilaitokselle on laadittu yrityksen kehittämissuunnitelma. Luotto on kunnan eikä valtion takaama, mikä on varsin uutta Venäjällä. Venäjän vesilaitoksille ulkomaiset lainat on ainoa vaihtoehto, koska kotimaisia ei ole tarjolla. Esimerkiksi EBRD:n hankkeet sisältävät usein toimenpiteitä kunnan luottokelpoisuuden parantamiseksi, mikä voi auttaa tulevaisuudessa saamaan investointirahoitusta kotimaisilta pääomamarkkinoilta niiden kehittyessä. Vesilaitosten yksityistämisessä monet venäläiset kunnalliset päättäjät suosivat Saksan-Ranskan mallista Service Contract-järjestelyä, joka mahdollistaa kontrollin pysyvän kunnalle eli julkisella eikä yksityisellä sektorilla. (Dmitri Pouzanov, Apulaisjohtaja, Yaroslavlin vesilaitos, Pietarin seminaarissa ) Kazakstanin strategia painottaa poliittisen vuoropuhelun jatkamista valtiollisten ja alueellisten hallintoelinten kanssa parempien puitteiden luomiseksi kunnallisille infrastruktuuri-investoinneille, erityisesti kuntien taloudellisen itsemääräämisoikeuden lisäämiseksi tariffien määräämisessä ja budjettiallokaatioissa. Reformeja odottaessa pankki keskittyy lainaamaan luottokelpoisille alueille, mukaan lukien Mangistau ja Aktobe ja mahdollisesti toinen laina Aturaylle. Vaikka valtio on ilmaissut kiinnostuksensa BOT 12 -järjestelyihin yksityisen sektorin kanssa, tariffipolitiikan kehittymättömyys estää yksityisen pääoman tehokkaan hyödyntämisen kunnallisten infrastruktuuri-investointien rahoituksessa. Kirgisian strategia painottaa yksityisen sektorin kehittämistä investointien houkuttelemiseksi infrastruktuurin kehittämiseen. EBRD ei rahoita vesihuollon infrastruktuurihankkeita huolimatta valtavasta tarpeesta, koska nämä edellyttäisivät valtion takuita ja IMF on asettanut rajat valtion velanottokyvylle. Tadzhikistan on köyhin Keski-Aasian maista. EBRD voi periaatteessa rahoittaa vesihuollon hankkeita, jotka pystyvät maksamaan itsensä takaisin tulorahoituksella tarvitsematta turvautua valtion takuisiin. Tämän vuoksi pankki pyrkii toimimaan yhdessä muiden kansainvälisten rahoittajien kanssa, jolloin pankin markkinaehtoinen rahoitus täydentää lahja-apua. Turkmenistanin strategia ei sisällä uusia investointeja ennen kuin valtio etenee EBRD:n ja muiden kehitysrahoituslaitosten vaatimissa uudistuksissa. Uzbekistanissa EBRD on valmis myöntämään lainarahoitusta kunnille infrastruktuuriin, myös vesihuoltoon, ottaen kuitenkin huomioon tämänhetkisten projektien toteuttamisvaikeudet ja julkisen sektorin heikon lainanhoitokyvyn. Valtio on sitoutunut kunnallisten laitosten uudelleenjärjestelyyn ja on esimerkiksi nostanut tariffeja vähentääkseen laitosten tappioita kunnallispalvelujen tuotannossa. Kunnallisten laitosten hallinto on hajautettu ja valtio on tukenut vedenkäyttäjäyhdistysten perustamista ja vesimittarien asentamista. 11 Tom Bartos, EBRD, Pietarin seminaarissa Build-Operate-Transfer: Rakenna-Ylläpidä-Siirrä-järjestely 16

17 Taulukossa 2 on esitetty EBRD:n tämänhetkiset vesihuollon projektit. Yleensä hankevalmistelun feasibility study-vaiheeseen palkataan ulkopuolinen konsultti, joka valmistelee vesilaitokselle kehittämissuunnitelman (Corporate Development Plan) ja usein myös suosituksen tariffipolitiikan tarvittaviin muutoksiin rakennus- ja saneeraustöiden suunnittelun lisäksi. Taulukko 2. EBRD:n toteutetut ja meneillään olevat hankkeet Projektin nimi Maa Hyväksymis- /allekirjoitusvuosi Kokonaisrahoitus ( '000) EBRD:n osuus ( '000) Yksityinen sektori Tallinn Water and Viro ,055 38,216 Environment Project Tallinn Water Privatisation Viro ,000 55,000 Financing Project St Petersburg Water & Venäjä ,659 17,895 Environmental Services Improv. Program Almaty Potable Water and Kazakstan ,053 7,500 Sewerage Project Yksityinen yhteensä 296, ,611 Julkinen sektori Small Municipalities Viro ,018 10,226 Environment Project Riga Environment Project Latvia ,686 15,822 Riga Water Company Latvia ,578 31,953 Corporate Loan Riga Water Company Latvia ,000 9,000 Corporate Loan Extension Kaunas Water and Liettua ,549 14,262 Environment Kaunas Water and Liettua ,600 14,700 Environment Project - Phase II Kaliningrad Water and Venäjä ,947 17,174 Environmental Services Project St. Petersburg Municipal Venäjä ,233 64,411 Support Project Surgut Municipal Services Venäjä ,775 40,327 Development Programme Yaroslavl Municipal Venäjä ,200 16,300 Services Development Programme Atyrau Municipal Kazakstan ,979 11,449 Infrastructure Development project Julkinen yhteensä 1,316, ,624 Kaikki yhteensä 1,613, ,235 17

18 3.7 Euroopan Investointipankki Euroopan Investointipankki (EIP) rahoittaa lainoillaan sekä Baltian maiden että Venäjän vesihuoltosektoria. Lainavaltuudet Keski- ja Itä-Euroopan maille olivat 9,3 miljardia euroa vuoden 2002 lopussa. Baltian maissa pankki korostaa erityisesti EU-direktiivien toimeenpanon vaatimien investointien rahoitusta, myös ISPA-, koheesio- ja rakennerahastohankkeiden yhteisrahoituksena kuten Liettuassa. Se rahoittaa myös pienempiä kuntia paikallisen pankkisektorin kautta ( global loans -ohjelmien puitteissa). EIP tukee suoria yksityisiä sijoituksia liittyjämaihin ja edistää yksityisen sektorin osallistumista, esim. PPP 13 - järjestelyin. Ympäristöalan EIP-rahoitus tulee uusissa jäsenmaissa lisääntymään entisten jäsenmaiden tasolle. Venäjällä pankki rahoittaa Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentamista, Nevajoen tulvapadon rakentamista ja vedenpuhdistushanketta Kaliningradin alueelle. Rahoitus perustuu 100 miljoonan euron erityisiin lainavaltuuksiin 14. EIP ja Venäjän Federaatio allekirjoittivat joulukuussa 2002 Pohjoisen Ulottuvuuden Ympäristökumppanuuden (ks. alla) yhteydessä pankin luottojen käyttöä ja niihin sovellettavia sääntöjä koskevan puitesopimuksen. EIP:n rahoitus Venäjällä tullee lisääntymään Pohjoisen Ulottuvuuden Ympäristökumppanuus Pohjoinen ulottuvuus on Euroopan unionin aloite, jolla pyritään edistämään kestävää kehitystä alueella, joka kattaa EU:n pohjoiset jäsenvaltiot, Itämeren kaakkoispuolen maat sekä Luoteis-Venäjän. Komission, Venäjän, Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan Alankomaiden, Belgian, Saksan, Kanadan, Pohjoismaiden Investointipankin, NEFCO:n, EIP:n, EBRD:n (ja Maailmanpankin), rahoittamassa pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuudessa (Northern Dimension Environmental Partnership, NDEP) tuetaan ympäristöhankkeita erityisesti Pietarin, Kaliningradin, Venäjän Karjalan ja Murmanskin alueilla sekä ydinjäteinvestointeja Kuolan niemimaalla. Ensimmäisiksi investointikohteiksi on nimetty 12 ympäristöhanketta, joiden kokonaisarvo on 1,3 miljardia euroa (ks. liite 2) ja 16 ydinjätehanketta yhteisarvoltaan 500 miljoonaa euroa. Ympäristöhankkeet keskittyvät Itämeren ja Barentsinmeren suojeluun ja kattavat kunnallispalvelut vesihuollon (34 % kokonaisrahoituksesta), kaukolämmön energiatehokkuuden ja jätteenkäsittelyn aloilla. Rahaston suuruus on 124 miljoonaa euroa, josta ydinturvahankkeisiin on varattu 74,5 miljoonaa euroa. NDEP:n myöntämän avustuksen osuudella hankkeissa tulee olla kerrannaisvaikutus eli hankkeissa tulee olla moninkertaisesti enemmän lainarahaa kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta tai yksityisen sektorin rahoitusta. Esimerkiksi Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon PPP-rahoituksessa NDEP:n osuus oli 5,8 miljoonaa euroa, kun koko rahoituspaketti on suuruudeltaan 189 miljoonaa euroa. 13 Public-Private-Partnerships 14 Lainavaltuuksia ollaan korottamassa 500 miljoonaan euroon vuoteen 2007 ulottuvalle ajanjaksolle, mutta valtuutus sisältää myös muita maita kuin Venäjän, esimerkiksi Ukrainan. 15 Timo Hokkanen, johtaja, NDEP, Pietarin seminaarissa

19 Venäjällä on 5,700 vesilaitosta, jotka kaikki tarvitsevat mittavia investointeja, mutta rahoitusta on vaikea löytää. Valtion suunnitelma vesi-, jätevesi-, lämpö- ja voimalaitosten modernisointiin sisältää USD 33 mrd investoinnit. Lounaisen puhdistamon PPP-esimerkin tapaisia järjestelyitä on kehitteillä muuallakin. Ennen lainarahoitusta kunnat tarvitsevat kuitenkin koulutusta. Pietarin vesilaitoksen toiminnan tehostuminen uuden johtamiskulttuurin omaksumisen myötä perustuu Suomen rahoittamaan yhteistyöhön Helsingin vesilaitoksen kanssa ja tämä on mahdollistanut kaiken myöhemmän kehityksen ja menestyksekkäät rahoituskuviot. ( Felix Karmazinov, pääjohtaja, Pietarin vesilaitos, Pietarin seminaarissa ) Novgorodin kunta sai vesi- ja jätehuollon sekä kaukolämmön modernisointiin 50 miljoonaa euroa lainarahaa NIB:ltä pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden alla sekä lisäksi lahja-rahaa NDEP:ltä, NEFCO:lta, Ruotsilta ja Tanskalta. Projektin osana olevan Ruotsin rahoittaman ja SWECO:n toteuttaman komponentin Institutional Development for Creditworthiness Enhancement on ratkaiseva tekijä mahdollistamaan lainojen tehokkaan hyödyntämisen. Projekti sisältämä yrityksen kehittämissuunnitelma on laadittu ja SIDA on valinnut sen esimerkiksi 14 muussa kunnassa toteutettaville suunnitelmille. Tällä hetkellä on työn alla taloushallinnon uudistus ja siihen liittyvien järjestelmien hankinta, käyttöönotto ja koulutus. NEFCO:n rahoituksella on perustettu rahasto (revolving fund), josta laitokset saavat lainaa energiansäästöinvestointeihin ja oppivat samalla toimimaan kansainvälisillä osto/hankintasäännöillä. Novgorod pyrkii tekemään kaiken mahdollisen ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi, mukaan lukien paikallislainsäädännön kehittämisen, vuoden 1998 kriisistä aiheutuvien velkojen uudelleenjärjestelyn jne. Alue on toisella sijalla vertailussa kotimaisten ja ulkomaisten sijoitusten kohdistumisessa Venäjällä. ( Yuri Chermashentsev, varakunnanjohtaja, Velikiy Novgorod, Pietarin seminaarissa ) 3.9 Euroopan Unionin Vesialoite Euroopan Unioni lanseerasi Johannesburgin kestävän kehityksen kokouksessa syyskuussa 2002 vesialoitteen, joka sisältää mm. miljardin euron tukipaketin vuosituhatjulistuksen vesi- ja sanitaatiotavoitteiden saavuttamiseen AKT-maissa 16. Osana tätä vesialoitetta solmittiin Kiovassa toukokuussa 2003 EU:n ja Itä-Euroopan, Kaukasuksen ja Keski-Aasian (EECCA) maiden välinen vesialan strateginen kumppanuus kestävän kehityksen saavuttamiseksi (Strategic Partnership on Water for Sustainable Development). 17 Kumppanuus perustuu jo meneillään olevaan kahdenväliseen ja monenkeskiseen yhteistyöhön, jota sen on tarkoitus ennestään vahvistaa parantamalla eri kumppaneiden välisten hankkeiden suunnittelun ja toteutuksen koordinointia. Kumppaneihin kuuluu myös kansalaisjärjestöjä ja yksityisen sektorin edustajia. Kumppanuuden kaksi pääpilaria ovat: 1) vedenjakelu ja sanitaatio, mukaan lukien vesihuollon infrastruktuurin rahoittaminen, ja 2) integroitu vesivarojen hallinta (Integrated Water Resources Management), mukaan lukien rajajokien valuma-alueen mukainen hallinta ja alueellisten merien erityiskysymykset. Vesihuollon peruspilarin alla on tunnistettu seuraavat toiminta-alueet: Vesihuollon infrastruktuurin parantaminen investointien ja teknisen avun kautta; Institutionaalisen kapasiteetin ja lainsäädännöllisten puitteiden parantaminen; Vesi- ja viemärilaitosten taloudellisen kannattavuuden parantaminen; 16 Afrikan, Karibian ja Tyynen Valtameren valtiot 17 lisätietoja ks. 19

20 Vesihuollon turvaaminen köyhimmille väestönosille kaikille kuuluvana perusoikeutena; Kansanterveyden turvaaminen; ja Ympäristön suojelu. Vesivarojen hallinnan alalla EU on sitoutunut avustamaan EECCA-maita kehittämään IWRM- ja vesitehokkuussuunnitelmat vuoteen 2005 mennessä. Kahden peruspilarin lisäksi aloite sisältää tutkimus- ja rahoituskomponentit. Tanska ja Venäjä ovat omaksuneet johtavan roolin ja kehittävät kumppanuutta eteenpäin Kiovan kokouksen jälkeen yhdessä muiden EU- ja EECCA-maiden sekä monenkeskisten kehitysrahoituslaitosten edustajien kanssa. Kumppanit ovat identifioineet 270 hankeideaa, joista 40 prosenttia on vesihuollon alalla (osa näistä hankkeista on tutkimushankkeita). Näistä valikoitujen noin 130 hankeidean rahoittamiseksi on arvioitu tarvittavan yli 775 miljoonaa euroa. Kuten yllä mainittiin, EU on alueellisen Tacis-ohjelman puitteissa allokoinut kumppanuuden toimeenpanoon 35 miljoonaa euroa vuosille Karkeana kokonaisarviona on mainittu, että vuosituhatjulistuksen vesi- ja sanitaatiotavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä EECCA-maat tulevat tarvitsemaan miljardia euroa. Jos kansainvälisten rahoittajien avustusmäärät pysyvät nykyisellä tasolla, tulevat ne kattamaan vain viisi prosenttia kokonaistarpeesta. Loppurahoitus on löydettävä kansallisilta viranomaisilta esimerkiksi budjettivaroista, kuluttajien ja yritysten käyttömaksuista ja ympäristöveroista, yksityisen sektorin investointien kautta sekä lainarahana kansallisten raha- ja pääomamarkkinoiden kehittyessä. Tanskan johtama työryhmä kehittää parhaillaan kumppanuuden puitteissa yksityiskohtaisempaa rahoitusstrategiaa ja tarkoituksena on myös järjestää piakkoin rahoittajien konferenssi lisärahoituksen saamiseksi Pohjoismaat Bilateraalinen tuki Baltian maissa merkittävimmät kahdenvälisen lahja-avun antajat vesiensuojelun alalla ovat olleet Pohjoismaat Suomi, Tanska ja Ruotsi. Kaikki kolme maata ovat sijoittaneet huomattavasti sekä teknistä apua että investointirahoitusta Itämeren suojelusopimuksen puitteissa vuonna 1992 identifioitujen ongelmakohteiden (hot spots) eliminoimiseksi. Näiden maiden tuella esimerkiksi Viro on onnistunut poistamaan hot spot-listalta lähes kaikki kohteensa ja loppujenkin on ennakoitu poistuvan tämän vuoden loppuun mennessä (ks. liite 3). Baltian maiden liittyessä EU:hun on Pohjoismaiden kahdenvälinen julkinen tuki loppumassa, joten tämänhetkisiä projekteja ollaan saattamassa loppuun, mutta vastaavasti yksityisen sektorin investointien ja rahoituksen uskotaan kasvavan. Suomi on tukenut vuosien aikana Viron, Latvian ja Liettuan ympäristönsuojelun investointeja yhteensä 47,7 miljoonalla eurolla ja antanut teknistä apua yhteensä noin 9,3 miljoonaa euroa. Toteutettuja hankkeita on kuvattu seuraavalla 20

21 sivulla. Yhteistoiminta hallinnon kehittämiseksi Baltian maissa tulee jatkumaan, samoin hankkeet ulkoisten uhkien torjumiseksi, mihin voidaan lukea esimerkiksi öljyntorjuntayhteistyö. Virossa toteutetaan parhaillaan Viron pienten kuntien vesi- ja jätevesiohjelmaa (Estonian Small Municipalities Water and Wastewater Accession Programme, SMIP). Ohjelman avulla tuetaan kaupunkien investointihankkeita yhteistyössä Ruotsin, Tanskan, NIB:n, NEFCO:n ja EU:n kanssa. Viron pienten kaupunkien vesihuollon kehittämisohjelman ensimmäinen vaihe (SMEP), minkä aikana Suomi tuki yhdeksän virolaisen kunnan ja kaupungin vesihuoltoa, päättyi vuonna Nyt käynnistyneeseen SMIPohjelmaan kuuluu 17 pientä kuntaa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 39 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus on euroa. Suomi on avustanut vuonna 2002 alkaneita Türin ja Pöltsamaan investointeja tukemalla putkisto- ja pumppaamomateriaalien toimituksia sekä kaupunkien vesihuoltoverkkojen laajennusta. Lisäksi Suomi tukee vuonna 2003 alkavia Kundan ja Pölvan investointeja. Latviassa Suomi tukee NEFCO:n kanssa pienten kaupunkien vesihuollon kehittämistä. Liettuassa Suomi osallistuu vuonna 2000 käynnistyneeseen kunnalliseen kehittämisohjelmaan (ks. yllä), minkä puitteissa Suomi on tukenut jätevedenpuhdistamon rakentamista Skuodasiin viimeisenä kahdenvälisenä investointihankkeena. Lisäksi Suomi on tukenut Baltian maiden ISPA-hankkeiden valmistelua palkkaamalla maiden hankevalmistelua toteuttaviin yksiköihin suomalaiset asiantuntijat. (Ympäristöministeriö, 2003) Valtio teki vuonna 2002 periaatepäätöksen Suomen kansallisesta Itämeri-ohjelmasta, joka sisältää toimia sekä kotimaassa että lähialueilla, keskittyen kuitenkin Suomesta peräisin olevan saastekuormituksen vähentämiseen. Tuki Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentamiseksi Venäjällä on osa Itämeriohjelmaa. Lisäksi Suomi (samoin kuin Ruotsi) osallistuu Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusrahastoon 10 miljoonalla eurolla, joka käytetään parhaillaan meneillään oleviin Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon suomalaisiin laitetoimituksiin ja hankintapalveluihin 18. Tarkoituksena on myös jatkaa pitkäjänteistä yhteistyötä Pietarin jätevesihuollon parantamiseksi. Kymmenvuotisesta yhteistyöstä tehdyssä evaluoinnissa (ks. alla) kritisoitiin hankkeiden vähäistä kilpailutusta, minkä seurauksena ympäristöministeriö (YM) muutti menettelytapojaan. Tämä ei kuitenkaan sulje pois yksittäisen suomalaisen kumppanin mahdollisuutta saada YM:stä avustusta esimerkiksi vastapuolen kanssa identifioidun hankkeen kehittämiseen (feasibility studyvaiheeseen), jos se sopii Itämeri-ohjelman tavoitteisiin ja on todistettavissa, että suomalaisella osapuolella on hankkeen käsittävällä alalla ylivoimainen osaaminen. Hankeselvityksen pohjalta kumppaneiden on helpompi lähestyä muita rahoittajia YM:n ja UM:n tuella Lisätietoja ks. 19 Saijonmaa, Ympäristöministeriö. 21

22 Kymmenvuotisen yhteistyön aikana Pietarin vesilaitoksella on Suomen ympäristöministeriön (YM) tukemana toteutettu yli 50 erilaista hanketta, joilla on kehitetty vesilaitoksen organisaatiota ja parannettu laitoksen käyttövarmuutta. Avustuksia on myönnetty mm. jätevedenpuhdistamoiden ja pumppaamoiden kunnostukseen ja rakentamiseen sekä laitoksen viemäröinnin parantamiseen. Hankkeiden kokonaiskustannukset ovat 10 vuoden aikana olleet yhteensä noin 33 miljoonaa euroa, josta YM:n avustus on ollut 12 miljoonaa. Hankkeita on ollut seuraavilla aloilla: vesilaitosyhteistyö ja hallinnon kehittäminen; vedenjakelujärjestelmien kaukovalvonta; kemikaalien käytön optimointi veden käsittelyssä; lainahankkeiden valmistelu; jätevedenpuhdistamoiden kunnostus ja rakentaminen; sekä viemäreiden kunnostus. Ohjelmaan sisältyi twinning Helsingin vesilaitoksen kanssa. Pushkinon jätevedenpuhdistamolla avustettiin pilottihankkeena kompostoinnin kehittämistä lietteenkäsittelyyn (Ideachip Oy). Viatek-yhtiöt toimittivat mm. Vasilin saaren vesijohto- ja viemäriverkoston kaukovalvontäjärjestelmän (KureCAD-järjestelmä). Genera Elektroniikka Oy toimitti vedenjakeluverkoston kaukovalvontajärjestelmän, jonka tavoitteena oli olla yhteensopiva KureCADjärjestelmän kanssa (yhteensopivuuden varmistaminen jäi vesilaitoksen vastuulle). Yhteistyöstä tehtiin evaluointi- ja strategiaselvitys, joka määritteli myös tulevan yhteistyön suuntaviivat. Arviointi osoitti, että suomalaisyritysten avulla Pietariin viety uusi vesihuollon teknologia on otettu laajasti käyttöön ja yhteistyö suomalaisten yritysten ja Pietarin vesilaitoksen välillä toimii. Yhteistyön avulla laitos on onnistunut tehostamaan toimintaansa ja vähentämään kaupungin jätevesikuormitusta Suomenlahteen, säästämään energiaa ja parantamaan taloudellista tilaansa. Myös laitoksen asiakaspalvelu on parantunut, kustannustietoisuus on lisääntynyt ja laitoksen henkilöstön motivaatio ja työmoraali ovat parantuneet. Yhteistyön päätavoite on edelleenkin Suomenlahden suojelu. Eri komponenttien prioriteetit ovat seuraavat: 1) suorien päästöjen eliminointi; 2) jätevedenpuhdistamoiden tehostaminen; 3) ylivuotojen ja ohitusten vähentäminen; 4) vesilaitoksen taloudellisen tilan kohentaminen; sekä 5) vesilaitoksen toiminnan tehostaminen. YM keskittyy tärkeimpiin komponentteihin tukien hankkeiden valmistelua ja kv. rahoituksen saannin varmistamista. Esimerkiksi NEFCO on osoittanut kiinnostusta pienimuotoisemman PPPrahoitusmallin käyttöön. Pietarin vesilaitos on itse maininnut potentiaalisiksi yhteistyöalueiksi veden kierrätyksen, lietteenkäsittelyn, käsittelyprosessiautomaation ja verkostoautomaatiojärjestelmän laajentamisen. Keski-Aasian maissa Suomen kehitysyhteistyön avulla pyritään tukemaan alueellista vakautta, edistämään demokratiakehitystä ja oikeusvaltion rakentamista. Tavoitteena on ympäristön tilan parantaminen sekä köyhyyden vähentäminen. Ulkoministeriö rahoitti vuonna 1998 selvityksen ympäristöalan yhteistyömahdollisuuksista (Kazakstan, Kirgisia, Turkmenistan ja Uzbekistan). Suomen ja Kazakstanin välillä on ollut alueellisia kehitysyhteistyöhankkeita. Suomi on esimerkiksi osallistunut Aral-järven ympäristön tilan kohentamiseen hankkeessa, joka kattaa kaikki viisi Keski-Aasian maata; ympäristöselvitysten laatimiseen; Keski-Aasian aavikoitumisen torjuntaohjelmaan ja viimeisimpänä Kazakstanin kosteikkojen suojeluohjelmaan. Kirgisia on Suomen kahdenvälisen kehitysavun keskeinen kohdemaa Keski-Aasiassa. Suomi avustaa tällä hetkellä Kirgisian ympäristönsuojelun perusinstituutioiden luomista vuonna 1998 alkaneen hankkeen toisen vaiheen ( ) puitteissa. Lisäksi Suomi rahoittaa mm. hanketta radioaktiivisten jätteiden kartoittamiseksi. Tadzhikistanissa, Turkmenistanissa ja Uzbekistanissa Suomella ei ole kahdenvälisiä hankkeita, mutta kaikki maat hyötyvät Suomen tuesta yllämainittuihin alueellisiin ohjelmiin. 22

23 Keski-Aasia ei tällä hetkellä kuulu Suomen kehitysavun tai lähialueyhteistyön ensisijaisiin kohteisiin, mutta alueen saama lisähuomio EU:n ja muiden kahdenvälisten rahoittajien keskuudessa voi myötävaikuttaa Suomen panostuksen lisääntymiseen, esimerkiksi lähialueyhteistyön uuden strategian myötä. Nykyisen vuodelta 2000 olevan strategian mukaan lähialueyhteistyötä toteutetaan Euroopan unionin poliittisen linjauksen määrittelemällä pohjoisen ulottuvuuden alueella, erityisesti Luoteis-Venäjällä ja Kaliningradissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa sekä hankekohtaisesti tärkeistä poliittisista tai taloudellisesta syistä muissa IVY- ja KIE- maissa. Ympäristöministeriön sopimusvaltuudet ovat noin EUR 8,8 miljoonaa vuodelle 2003 ja EUR 5,7 miljoonaa vuodelle 2004 Baltian hankkeiden tultua lähes loppuunsaatetuiksi. Venäjällä YM tukee edelleen Pietarin lounaisen puhdistamon rakentamista ja Maailmanpankin Venäjän kunnallista vesihuoltoprojektia sekä Krasnyj Borin ongelmajätelaitosta. Virossa tuetaan Sillamäen jätealueen kunnostusta ja lisäksi rahoitetaan NEFCO:a lainaehtojen lieventämiseksi Pohjoismaiden Investointipankki Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) myöntää lainoja julkisen ja yksityisen sektorin hankkeisiin, jotka tukevat taloudellista kehitystä ja parantavat ympäristön tilaa Puolassa, Kaliningradissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Luoteis-Venäjällä. Pankin lainavaltuuksia lähialueen ympäristöprojekteihin korotettiin vuoden 2003 alusta 300 miljoonaan euroon aiemman 100 miljoonan asemasta. Rahoitus Baltian maihin tullee lisääntymään maiden tullessa juuri hyväksytyksi pankin jäseniksi, koska pankki on merkittävä infrastruktuuri- ja teollisuusinvestointien rahoittaja myös Pohjoismaissa. Venäjällä NIB oli NDEP:n puitteissa Lounaisen jätevedenpuhdistamon rahoituspaketin pääneuvottelija ja se rahoittaa myös lietteenpolttolaitoksen rakentamista. Lisäksi NIB rahoittaa 20 miljoonalla eurolla venäläisen Vneshtorg-pankin kautta pienempiä ympäristöinvestointeja Leningradin alueella, mukaan lukien vesihuoltohankkeet. Hankkeisiin pyritään saamaan yhteisrahoitusta Suomelta, Ruotsilta ja NDEP:ltä. Kesällä 2003 käynnistyivät Suomen ja Ruotsin kanssa yhteisrahoitetun Sestoretskin jätevedenpuhdistamon rakennustyöt sekä Laatokka-järven ympäristöohjelma, joka keskittyy teollisuudesta peräisin olevien pistekuormituslähteiden tunnistamiseen ja poistamiseen Laatokka- ja Onega-järvien valunta-alueilla Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiö NEFCO (Nordic Environment Finance Corporation) on toinen merkittävä viiden Pohjoismaan yhteisrahoituslaitos Itämeren alueen maiden ja Luoteis-Venäjän piirissä. NEFCO:n toimintaa keskittyy ympäristön tilaa parantavien hankkeiden rahoitukseen pääasiallisesti vesihuoltoon, jätteiden käsittelyyn, energian säästöön, uusiutuvan energian käyttöönottoon tai puhtaaseen teknologiaan. Tämänhetkisiä kohdealueita ovat Luoteis- 20 NIB Interim Report 1-8/

24 Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Tšekin Tasavalta, mutta on odotettavissa, että painopiste siirtyy vähitellen Venäjälle, Ukrainaan ja Valko-Venäjälle 21. NEFCO:lla on kaksi rahastoa: investointirahasto ja Pohjoismaiden ympäristökehitysrahasto. Investointirahaston noin 100 miljoonan euron pääomaa käytetään liiketaloudellisesti kannattaviin ja samalla ympäristön tilaa parantaviin hankkeisiin. NEFCO on rahoittanut monia hankkeita yhdessä Suomen ympäristöministeriön kanssa, siten että YM on rahoittanut hankkeiden suunnittelua ja valmistelua ja NEFCO myöntänyt lainaa ja tehnyt pääomasijoituksia. Joissakin, erityisesti vesihuollon hankkeissa avustus on suunnattu kunnallisten vesilaitosten toiminnan ja ylläpidon kehittämiseen yhteistyössä suomalaisten kunnallisten vesilaitosten kanssa. Venäjällä NEFCO osallistuu Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen. Lisäksi NEFCO on mukana Barentsin alueen ympäristöyhteistyössä sekä Arktisen neuvoston ympäristöohjelmissa. Se on rahoittanut Barentsin neuvoston ohjelmaan kuuluvia hankkeita kuten esimerkiksi Murmanskin kaupungin jätevesien käsittelyn kehittämistä, Lovozeron kaupungin vesihuollon uudistamista ja Murmanskin kaupungin jätteenpolttolaitoksen kunnostamista. Ympäristökehitysrahastosta on vuodesta 1995 alkaen käytetty noin 40 miljoonaa euroa etupäässä Venäjän ja Baltian tärkeisiin ympäristöhankkeisiin täydentämään Pohjoismaiden antamaa kahdenvälistä apua hankkeilla, jotka eivät sisälly kahdenvälisiin ohjelmiin. Rahaston lainapääomaa korotetaan 5 miljoonalla eurolla vuosittain. NEFCO keskittyy toiminnassa erityisesti pienten projektien rahoitukseen ja on esittänyt EU:lle harkittavaksi rahaston perustamista pieniä ympäristö- ja puhtaan tuotannon hankkeita varten Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmassa Pohjoismaiden Projektivientirahasto Pohjoismaiden projektivientirahasto Nopef (Nordic Project Fund) myöntää korotonta lainaa ja tukea pohjoismaisille yrityksille näiden kansainvälistymis- ja projektivientihankkeiden valmistelukustannuksiin. Hankkeen pitää suuntautua EU ja EFTA maiden ulkopuolelle. Kansainvälistymishankkeissa laina voi kattaa 40 prosenttia hyväksytyistä esitutkimuskuluista. Laina voidaan muuttaa tueksi edellyttäen, että hankkeen raportointi ja tilintarkastajan vahvistamat kustannukset on hyväksytty. Toteutunut hanke lähialueilla voi saada ylimääräiset 20 prosenttia tukea valmisteluvaiheen kustannuksista. Projektivientihanke voi saada 50 prosenttia riskilainaa, joka maksetaan takaisin Nopefille, kun yritys saa toimituksen ja maksun. Laina on korotonta. Laina voidaan muuttaa tueksi, jos kilpailija voittaa kaupan tai hanke jää toteutumatta muista selkeistä syistä. Projektivientihanke on esimerkiksi järjestelmän tai turn-key laitoksen toimitus asiakkaalle. Kansainvälistymishanke on esimerkiksi ulkomaisen yrityksen haltuunotto, tytäryrityksen tai yhteisyrityksen perustaminen, lisensiointi-, franchising tai muu

25 pitkäaikainen tuotantoyhteistyösopimus. Nopef ei osallistu agentin tai maahantuojan etsimiskuluihin tai yleisten markkinatutkimuksien tekemiseen. 22 Nopef:in hankkeista 85 prosenttia suuntautuu EU:n Pohjoisen Ulottuvuuden alueelle. Venäjä on päämarkkina-alue; vuonna 2002 Nopef:in 165 lainasta 20 prosenttia suuntautui Venäjälle. Nopef osallistui myös Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon hankeselvitysten rahoitukseen. Lisääntyvä osa uusista hankkeista on ohjelmistoihin liittyviä. Vuosina Nopef suunnittelee rahoittavansa ainakin 300 uuden hankkeen esiselvitystä, minkä odotetaan johtavan 120 uuden investointihankkeen käynnistymiseen pääasiallisesti Luoteis-Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa, mutta myös Puolassa ja Ukrainassa. Venäjällä uskotaan suuntautuvan 25 prosenttia hankkeista Maailmanpankki Maailmanpankin vesihuollon strategia Itä-Euroopan, Kaukasuksen ja Keski-Aasian maille tähtää vuosituhatjulistuksen vesi- ja sanitaatiotavoitteiden saavuttamiseen avustamalla alueen maita seuraavilla aloilla: Olemassa olevien laitosten ja verkostojen saneeraus ja huollon parantaminen; Vesihuoltosektorin taloudellisen kannattavuuden parantaminen; Vesi- ja viemärilaitosten taloudellisen ja operatiivisen tehokkuuden parantaminen paikallisen, alueellisen ja kansallisen institutionaalisen kapasiteetin vahvistamisen avulla; Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien (PPP) edistäminen vesihuoltopalvelujen parantamiseksi; Resurssien tehokas käyttö; Sektorikohtaisten instituutioiden hyvän hallinnon vahvistaminen; ja Ympäristön ja vesiensuojelun parantaminen kiinnittämällä enemmän huomiota jäteveden- ja jätteenkäsittelyyn. Strategian ensimmäisen viisivuotisvaiheen painopistealueena ovat Albania, Moldova, Kosovo, Armenia, Tadzhikistan ja Kirgisia sekä mahdollisesti myös Georgia, Kazakstan ja Bosnia. Valinta perustuu maiden tarpeisiin, köyhyyskriteereihin, nykyiseen lainaohjelmaan ja tuleviin operaatioihin, jotka tarjoavat mahdollisuuksia vuoropuhelun ja investointien kehittämiseen. Seuraavan vaiheen interventiot suunnitellaan myöhemmin, mutta niihin tulevat mukaan Turkin, Ukrainan, Venäjän ja Romanian pienet ja keskisuuret kaupungit ja taajamat, joissa pankki on jo tällä hetkellä aktiivinen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Baltian maat turvautuivat Maailmanpankin apuun muiden entisten neuvostotasavaltojen tavoin ja pankki oli merkittävä rahoittaja myös vesihuollon alalla (ks. alla). EU-liittymisprosessin myötä maat ovat kuitenkin päässeet hyödyntämään liittymistä edeltäviä rahoitusinstrumentteja, joten Maailmanpankin lainojen tarve vähentyi huomattavasti ja tilalle tulivat EU-rahoituksen lisäksi EBRD:n ja NIB:n lainat. Virolla ei ole enää meneillään olevia Maailmanpankin hankkeita eikä uusia 22 Lisätietoja 25

26 suunnitelmissa. Maailmanpankin Latvian strategia (2002) ei sisällä uusia lainoja vesihuoltoon vaan painottaa toimenpiteitä, jotka lisäävät hankevalmistelu ja toteutuskapasiteettia erityisesti paikallisviranomaisten tasolla nykyisten hankkeiden puitteissa. Tavoitteena on, että kunnat pystyvät kunnallisten laitosten uudelleenjärjestelyn, yhtiöittämisen ja yksityistämisen kautta vähentämään riippuvuuttaan ulkopuolisesta lainarahoituksesta. Liettuassa Maailmanpankki tukee suuria ja keskisuuria kuntia 20 miljoonan dollarin luotolla Municipal Development Program - hankkeen alla yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa (ks. yllä 3.2). Pankin strategia (1999) sisältää myös mahdollisuuden jatkaa vesisektorin infrastruktuurin tukemista Liettuan niin halutessa, mutta pankilla ei ole suunniteltuja hankkeita. Baltian maissa Maailmanpankki myönsi lainoja vuosina tärkeimpien Itämeren rannikkokaupunkien (Haapsalu, Liepaja, Daugavpils, Klaipeda, Siuluai) vesihuollon kehittämiseen (ks. alla). Lainarahoituksen osuus perustui 5 23 % peukalosääntöön eli olettamukseen, että kotitaloudet ovat halukkaita käyttämään 5 % käytettävissä olevista tuloistaan vesimaksuihin ja tätä kautta kunnalliset vesilaitokset pystyisivät selviytymään lainojen takaisinmaksusta tariffeja korottamalla. Samaan aikaan veden ominaiskulutus kuitenkin aleni huomattavasti, noin litrasta/as/vrk jopa 71 litraan mittarien asentamisen, vuotojen korjaamisen, käyttömaksujen korotusten ja taloudellisen toiminnan vähenemisen seurauksena. Projektien toteuttamistehokkuus ja vaikuttavuus vaihteli, mutta yleisinä tuloksina verkostovuodot alenivat huomattavasti ja investointien seurauksena sekä juomaveden että uimavesien laatu parani. Vesilaitosten toiminta tehostui ja muuttui kannattavammaksi liikelaitostamisen, henkilöstön vähentämisen ja uuden johtamiskulttuurin, -menetelmien ja -työkalujen ansiosta. Kunnan säätelemä tariffipolitiikka oli ratkaisevassa asemassa taloudellisen tuloksen parantamisessa. Lainarahoitukseen liittyi yleensä bilateraalisten rahoittajien (Suomi, Ruotsi, Tanska) rahoittamia osia, erityisesti twinningjärjestelyjä. Lietteenkäsittely suljettiin projektien ulkopuolelle toteutettavaksi myöhemmin muulla rahoituksella. Yleisenä johtopäätöksenä Maailmanpankki ja muut rahoittajat totesivat, että vesilaitoksen institutionaalisen kapasiteetin parantaminen, erityisesti uuden johtamiskulttuurin omaksuminen, tarpeeksi aikaisessa vaiheessa on kriittinen tekijä projektin onnistumiselle. Maailmanpankki lainasi vuonna 1995 Virolle USD2 miljoonaa Haapsalun kaupungin ja läheisen Matsalun lahden ympäristön tilan parantamiseen. Projekti sisälsi verkostojen kattavuuden parantamisen ja veden- ja jätevedenkäsittelylaitosten rakentamisen. Ruotsi rahoitti twinning-järjestelyn Haninge Gatukontoret MWW:n kanssa. Kunta ei halunnut investoida biologisiin puhdistusmenetelmiin tässä vaiheessa. Liete käy läpi kaksivaiheisen käsittelyn, jossa se tiivistämisen jälkeen sekoitetaan kompostiksi turpeen ja sahanpurun kanssa ja vuoden kompostoinnin jälkeen myydään maanparannusaineeksi. Maailmanpankki lainasi vuonna 1995 USD27,3 miljoonaa Latvian valtiolle Municipal Services Development -projektin puitteissa kunnallispalvelujen parantamiseen. Projektin toteutus päättyi kesäkuussa Yhtenä projektin osana oli Daugavpils-kaupungin juomaveden laadun parantaminen ja jätevesipäästöjen vähentäminen Daugava-jokeen ja sitä kautta Itämereen, sekä Daugavpilsin vesilaitoksen talousjohtamisen parantaminen ja vesilaitoksen liikelaitostaminen. Lisäksi projektin puitteissa luotiin Pilot Municipal Development Fund -rahasto, joka rahoitti samantyyppisiä investointeja muissa kunnissa. Projektin loppuraportissa todetaan vesilaitoksen toiminnan tehostuneen, mutta ennalta arvaamattoman nopeasti laskeneen vedenkysynnän aiheuttaneen taloudellisia vaikeuksia projektin toteuttamiselle, koska tarvittavat laitosinvestoinnit ylimitoitettiin ja käyttömaksujen korotusta ei voitu nopeuttaa poliittisista syistä. Suomen rahoittama (USD1,2 milj.) Twinning Tampereen vesilaitoksen kanssa sisälsi operatiivista tukea, koulutusta, apua strategiseen suunnitteluun ja laskutusjärjestelmän käyttöönottoon. Samalla laitos otti käyttöön SCALA-kirjanpito- ja johdoninformaatiojärjestelmän. Raportissa mainitaan kaupungin hakevan ISPA-rahoitusta lietteenkäsittelyn organisointiin. Tällä hetkellä liete säilytetään kaatopaikalla. 23 Tällä hetkellä käytetään useimmiten 4 %, joka kattaa vedenjakelun ja jätevedenpuhdistuksen. Tanskan ympäristöministeriö on EBRD:n kanssa yhteistyössä kehittänyt työkalun tariffien korotuspotentiaalin ja sitä kautta kunnallisten investointien kannattavuuden arvioimiseksi, mikä ottaa paremmin huomioon kuluttajien maksukyvyn ja maksuhalukkuuden (FEASIBLE-malli). 26

27 Maailmanpankki lainasi vuonna 1994 Liettualle USD7 miljoonaa Klaipedan ymparistön tilan parantamiseen. Projektin toteutus päättyi kesäkuussa Projekti sisälsi Suomen ja Ruotsin rahoittaman (USD12,67 milj.) jätevedenpuhdistamon rakentamisen, jotta käsittelemättömät jätevesipäästöt Itämereen vähentyisivät, Klaipedan juomaveden laadun ja viereisten rantojen uimaveden laadun parantamisen sekä juomaveden ja jäteveden käsittelyn laadun, luotettavuuden ja kustannustehokkuuden parantamisen yleensä, mukaan lukien verkostojen kattavuuden parantaminen ja putkistovuotojen vähentäminen. Ruotsin rahoittama twinning Malmön vesilaitoksen kanssa paransi vesilaitoksen tehokkuutta ja projektin johdosta se kykeni selviytymään sekä lainakustannuksista että investoimaan omia varojaan myös verkostosaneerauksen jatkamiseen. EU-Phare rahoituksella hankittiin mekaaniseen lietteenkäsittelyyn kuivauslinko. Maailmanpankki ja Venäjän hallitus sopivat vuonna 1997 vesihuolto-ohjelmasta, jonka tavoitteena on kehittää 14 venäläisen keskisuuren eli alle puolen miljoonan asukkaan kaupungin vesihuoltojärjestelmiä tukemalla välittömiä infrastruktuuri-investointeja sekä kehittämällä vesilaitosten operointia, taloutta ja hallintoa. Tulevaisuudessa laitosten on katettava kustannuksensa sataprosenttisesti asukkailta ja muilta käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Ohjelmaa rahoittaa Maailmanpankin myöntämä 122,5 miljoonan dollarin lainan lisäksi Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Ison-Britannian kahdenvälinen tuki. Ohjelmaan toteutuksen alettua vuonna 2003 suunnitteluvaiheessa mukana olevista kaupungeista on jäljellä viisi: Gagarin, Volhov, Volodga, Cheboksary ja Pechora. Uudet 9 kaupunkia valitaan tämän vuoden loppuun mennessä, koska aiemmin mukana olevilta ei löytynyt tarvittavaa sitoutumista 24. Ohjelman toteutus kestää noin viisi vuotta. Suomi rahoittaa investointien toimeenpanon tukea, kuten suunnittelu- ja hankintapalveluja sekä rakennustöiden valvontaa. Suomi on aikaisemmin rahoittanut lainaohjelman valmisteluun liittyviä toteutettavuusselvityksiä ja urakka-asiakirjojen laadintaa Murmanskissa, Petroskoissa, Petsorassa, Votkinskissa ja Cheboksaryssa. Suomen rahoituksella on myös palkattu asiantuntijoita Maailmanpankin Moskovan ja Washingtonin hankevalmisteluyksiköihin. Projektin yhtä komponenttia (Management Strengthening and Operational Improvement Program) toteuttaa kv. korsortio, johon kuuluu Severn Trent Water International (UK), Mott MacDonald (UK), SWECO (Ruotsi), Maa ja Vesi (Suomi) ja Trade House Utilities (Venäjä), joista pohjoismaiset toteuttavat bilateraalirahoitteisia komponenttejaan ja britit ja venäläiset brittirahoitteista osaa. Tämän komponentin osana mukana oleville kaupungeille kehitetään kunnallistalouden uudistusohjelmat, joiden toteuttamisvaiheessa on tarvetta myös hallintajärjestelmille. Maailmanpankin Venäjän strategia vuosille sisältää laina- ja takuupaketin USD 600 miljoonaan vuodessa. Kolme pääpainoaluetta ovat: 1) Yritysten liiketoimintaympäristön parantaminen ja kilpailun edistäminen; 2) Julkisen sektorin parantaminen; ja 3) Sosiaalisten ja ympäristöriskien vähentäminen. Pankki tukee Venäjän valtiota vesihuollon kehittämisessä 122,5 miljoonan dollarin luotolla (ks. yllä). Lisäksi meneillään oleviin hankkeisiin Environmental Management ja Community Social Infrastructure sisältyy vesihuoltoon liittyviä osia. Keski-Aasiassa pankin vesihuoltostrategia painottuu 1) alueen vesi- ja energiavarojen tasapuolista jakoa edistävän vuoropuhelun tukemiseen kehittämällä alueellista yhteistyötä parantavaa lainsäädäntöä ja institutionaalista kapasiteettia 25 ; sekä 2) vesihuollon infrastruktuurin kehittämiseen, mukaan lukien kastelujärjestelmät, vedenjakelun ja viemäröinnin kattavuuden parantaminen ja verkostosaneeraus. 24 Geoff Lawn, edustuston johtaja, Mott MacDonald, Pietarin seminaarissa Ks. kartta liite GEF-projektin Aral Sea Environmental Program puitteissa, jossa tukevat Keski-Aasian maiden lisäksi UNDP, UNEP, USAID, EU-Tacis, ADB ja Sveitsi. Toinen samantyyppinen GEF-projekti avustaa Kaspian meren rantavaltioiden yhteistyön kehittämistä. 27

28 Kazakstan, jolla on suuret öljy- ja muut mineraalivarat sekä laajat maanviljelykelpoiset alueet, on taloudellisesti kehittynein Keski-Aasian maista. Koska viimeaikainen taloudellinen kasvu on vähentänyt maan tarvetta ulkoiseen rahoitukseen, Maailmanpankin avun painopiste on siirtymässä rakennesopeutusluotoista kohti suppeammin kohdistettuja investointilainoja, poliittista vuoropuhelua ja tiedonsiirtoa. Parhaillaan päivitettävän strategian ( ) mukaan pankin toiminta Kazakstanissa keskittyy neljälle pääalueelle: 1) Julkisen sektorin uudistamiseen, mukaan lukien esteiden poistaminen yksityisen sektorin kehitykseltä ja julkisten palvelujen tehokkuuden parantaminen; 2) Yksityisen sektorin johdolla tapahtuvan taloudellisen kasvun edistäminen; 3) Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien väestönosien tukeminen, mukaan lukien vesihuollon palvelujen parantaminen; ja 4) Ympäristönsuojelu, mukaan lukien saastuneiden jokien ja muiden vedenottamoiden puhdistaminen ja vesihuoltopalvelujen hallinnon parantaminen. Maailmanpankin lainaohjelmaan vuosille oli varattu miljoonaa dollaria toteutuneesta kehityksestä riippuen. Meneillään olevien vesihuollon hankkeen lisäksi ( Aturay Pilot Water Supply ) strategia sisältää vuosille Northeastern Kazakhstan Water Supply and Sanitation sekä vuosille Urban Water Supply II -hankkeet. Kirgisian on ollut vaikeampaa houkutella ulkomaisia investointeja sen ollessa pieni alhaisen tulotason maa ilman merkittäviä mineraalivarantoja, ja valtio onkin varsin velkaantunut kehitysrahoituslaitoksille, mukaan lukien Maailmanpankkiryhmään kuuluva IDA 26. Talouden yksipuolisuus tekee siitä myös herkän ulkopuolisille shokeille, kuten vuoden 1998 Venäjän kriisi tai vuoden 2002 Kumtor-kaivoksen maanvyörymä. Valtion vesihuoltopolitiikka perustuu paikallisyhteisöjen osallistumiseen vesivarojen kestävään käyttöön. Kahden viime vuoden aikana valtio on kehittänyt vesihuoltostrategian, jonka luo perustan sektorin tehokkaalle ja kestävälle kehitykselle ja määrittelee ensisijaiset investointikohteet vesihuoltopalvelujen parantamiseksi ja terveysuhkien torjumiseksi. Maaseutualueiden vesihuollon uudistamisohjelma hyväksyttiin vuonna Äskettäin hyväksytyt vesilait sallivat vesihuoltojärjestelmien yksityisen omistamisen ja luovat sitä kautta puitteet paikallisyhteisöjen omistuksen kautta tapahtuvaan vesihuollon kehittämiseen mm. tariffien asettamisoikeudella. Pankki tukee Kirgisian valtiota näissä pyrkimyksissä. Kolme pääpainoaluetta pankin strategiassa vuosille ovat: 1) yksityisen sektorin johdolla tapahtuvan talouskasvun edistäminen; 2) tärkeimmän infrastruktuurin ja sosiaalisten palvelujen tason heikentymisen pysäyttäminen; ja 3) hyvän hallinnon kehittäminen. IDA:n tuki vuosille on perusskenaariossa USD171 miljoonaa. Uusia varsinaisia vesihuollon hankkeita ei sisälly strategiaan meneillään olevan Rural Water Supply and Sanitation -hankkeen lisäksi. Tadzhikistanin strategia vuosille sisältää USD80 miljoonan IDAlainaohjelman. Päätavoitteet ovat paikallisyhteisöjen kautta tapahtuvan infrastruktuurin ja julkisten palvelujen kehittäminen, erityisesti terveyden ja koulutuksen aloilla, taloudellisen kasvun edistäminen yksityisen sektorin kehityksen kautta ja markkinatalouden edistäminen tarvittavia instituutioita vahvistamalla. Kansainväliset kahdenväliset ja monenkeskiset rahoittajat lupasivat Tadzhikistanille USD900 miljoonaa lainoja, lahja-apua ja humanitaarista apua kriisinjälkeiseen kestävän kehityksen edistämiseksi tämän vuoden toukokuussa. Maailmanpankin vesihuollon strategia sisältää Ferghana Valley water resources management -lainan (alkaen 2005), joka tukee 26 Maailmanpankkiryhmään kuuluvan IDA:n lainat ovat korottomia pitkiä lainoja köyhimmille maille. 28

29 alueellista vesivarojen allokointia ja hallintaa, Community Agriculture and Watershed Management (2004) sekä Municipal Infrastructure (2005) -hankkeet. Tällä hetkellä on meneillään pääkaupungin Dushanben vesihuollon kehittämishanke. Turkmenistanissa pankin vuodesta 1997 alkaen toteuttama vesihuollon hanke Water Supply and Sanitation, jolla avustettiin yhden maan köyhimmän alueen Dashoguzin vesihuollon kehittämistä, lopetettiin vuonna 2003 toteutusvaikeuksien vuoksi perumalla laina. Pankilla ei ole Turkmenistanille strategiaa eikä uusia hankkeita, koska maa ei ole ilmoittanut ulkoisen velkansa määrää, se on rikkonut pankin sääntöjä eikä julkisen sektorin (talous)hallinto täytä vaadittuja vähimmäisstandardeja. Pankki kuitenkin jatkaa teknisen avun hankkeita ei-valtiollisen sektorin kanssa. Vesihuoltopalvelut Uzbekistanissa ovat heikentyneet nopeasti ja juomaveden huono laatu sekä vedenjakelun heikko luotettavuus ovat kasvavia ongelmia. Vesi- ja viemärilaitosten huono kunto, tehoton käyttö, taloudellinen kannattamattomuus, institutionaalisen kapasiteetin ja lainsäädännön heikkous sekö vesivarojen niukkuus ja saastuminen ovat yleisiä ongelmia useissa Keski-Aasian maissa. Esimerkiksi Bukharassa ja Samarkandissa vesijohtoverkostovuodot kattavat 39 (Bukhara) ja 48 (Samarkand) prosenttia vedenkäytöstä. Vesilaitokset saavat vain 18 (Bukhara) ja 27 (Samarkand) prosenttia laskutuksestaan rahana. Maailmanpankki myönsi vuonna 2002 Uzbekistanin valtiolle USD40 miljoonan luoton vesihuollon laadun, luotettavuuden, tehokkuuden ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseksi näissä kahdessa kaupungissa. Hanke, jonka kokonaiskustannukset ovat USD62 miljoonaa, muodostuu kolmesta komponentista: 1) Nykyisten vesihuoltojärjestelmien strateginen saneeraus ja tehokkuuden lisääminen; 2) Vesilaitosten institutionaalisen kapasiteetin parantaminen solmimalla management contract-sopimus ulkomaisen operaattorin kanssa; ja 3) Vesilaitosten taloudellisen tilan parantaminen taloushallinnon vahvistamisen ja liiketaloudellisten periaatteiden omaksumisen kautta. Maailmanpankin lisäksi hanketta tukee teknisellä avulla Sveitsi ja Uzbekistanin omarahoitus. Uzbekistanissa pankilla on meneillään suurimpien kaupunkien Bukharan ja Samarkandin vesihuollon kehittämishankkeet (ks. yllä) sekä vesihuolto- ja terveysprojekti kuivuudesta pahimmin kärsivien Karakalpakstanin ja Khorezmin alueilla. Pankin vuodet kattavan strategian tavoitteena on: 1) valuuttasäännöstelyn ja kaupan vapauttamisen edistäminen; 2) yksityisen sektorin kehityksen edistäminen; 3) resurssien allokoinnin ja käytön tehokkuuden lisääminen, erityisesti sosiaalisen infrastruktuurin alalla; ja 4) puuvillan, riisin ja muiden vesi-intensiivisten kasvien viljelyyn kehitettyjen kastelu- ja ojitusjärjelmien ylläpidon ja tehokkaan käytön vahvistaminen maaperän ja vesivarojen suolaantumisen ehkäisemiseksi. Pankin lainapaketti on suuruudeltaan USD miljoonaa. Uusia vesihuollon hankkeita ei sisälly strategiaan Aasian Kehityspankki Aasian Kehityspankilla (Asian Development Bank, ADB) on maakohtaiset kolmivuotiset avustussuunnitelmat (Country Assistance Plans) Keski-Aasian maista Kazakstanille, Kirgisialle, Tadzhikistanille ja Uzbekistanille. Lainojen lisäksi pankki antaa avustuksia lainoja valmistelevaan tekniseen apuun 27 sekä lainaohjelman ulkopuoliseen tekniseen apuun. Pankilla on lisäksi Keski-Aasian maat kattava alueellinen taloudellisen kehityksen ohjelma (Central Asia Regional Economic Cooperation Program, CAREC). 27 Esim. Advisory Technical Assistance (AOTA) tai Project Preparatory Technical Assistance (PPTA). 29

30 Vuonna 1998 Suomi solmi sopimuksen ADB:n kanssa konsulttirahastosta, jonka tarkoituksena on rahoittaa erityisesti ympäristösektorin hankkeita pankin Keski- Aasian jäsenmaissa, mahdollisimman paljon suomalaisten asiantuntijoiden voimin. Suomi maksoi rahastoon 20 miljoonaa markkaa vuosina Kazakstanin vuosien suunnitelma sisältää neljä julkisen sektorin lainaa yhteissummaltaan USD190 miljoonaa ja lisäksi kaksi ns. stand by-lainaa USD100 miljoonaa. Vesihuollon hankkeet tukevat vuosituhatjulistuksen vesi- ja sanitaatiotavoitteiden saavuttamista avustamalla vesihuollon ja vesivarojen hallinnan investointeja. ADB:n tuki keskittyy maaseudun vesihuollon parantamiseen. Julkisen sektorin lisäksi pankki aikoo myöntää lainoja yksityiselle sektorille valtion prioriteettien mukaisesti, lainoittamalla myös vesihuollon investointihankkeita vieraan ja oman pääoman ehdoilla paikallisten pankkien kautta. Meneillään olevan Rural Water Supply and Sanitation -hankkeen lisäksi suunnitelma sisältää hankkeen II-vaiheen (alkaen vuonna 2006) ja teknistä apua hankkeen suunnitteluun (2005) sekä lainan (2005) ja teknistä apua (2004) vesivarojen ja maa-alueiden (kastelujärjestelmien) hallinnan parantamiseen. Rural Water Supply and Sanitation - hanke tukee valtion pyrkimyksiä vedenjakelun kattavuuden parantamiseksi hajautettujen pienten järjestelmien avulla. Tämä strategia yhdistää paikallisten pohjavesivarantojen hyödyntämisen ja olemassa olevien verkostojen saneerauksen tai uusien verkostojen rakentamisen. Maaseudun väestökeskittymien pirstaleisuus vaikeuttaa neuvostoajalta peräisin olevien vesijohtoverkostojen saneerausta. Hankkeessa pyritään hajauttamaan vedenjakelujärjestelmien hallinta niin lähelle käyttäjää kuin mahdollista. ADB:n tuki keskittyy seuraaville aloille: (i) sopivan teknologian käyttö, (ii) "käyttäjä maksaa"- periaatteen soveltaminen, ja (iii) avunsaajien osallistuminen toimeenpanoon, ylläpitoon ja huoltoon. Tariffipolitiikassa tulisi tasapainottaa kuluttajien maksukyky ja taloudellinen kannattavuus, mukaan lukien investointien kohtuullinen tuotto. ADB tukee valtiota optimaalisen tukijärjestelmän luomisessa ja sen tasapainottamisessa keskus- ja paikallishallintojen välillä. Alkuvaiheessa käyttö- ja liittymismaksujen tulisi kattaa ainakin ylläpito- ja huoltokustannukset ja vähitellen myös investoinnit. ADB auttaa lisäksi valtiota jakamaan optimaalisesti vastuun vedenjakelun järjestämisestä keskus- ja paikallishallintojen välillä. Kirgisian vuosien suunnitelma keskittää pankin avun aiempaa suppeammille sektoreilla maan velanottokyvyn heikentymisen vuoksi. Pääpaino on vuosituhatjulistuksen köyhyystavoitteiden mukaisesti köyhyyden puolittaminen, erityisesti maan köyhimmillä alueilla. Kuusi lainaprojektia yhteissummaltaan USD90 miljoonaa keskittyy maanviljelyn kehittämiseen, rahoitussektorin uudistamiseen ja kauppasuhteiden parantamiseen. Lisäksi pankki avustaa erityisesti koulutussektoria. Suunnitelma ei sisällä varsinaisia vesihuoltohankkeita; ainoastaan yhden teknisen avun hankkeen kastelukäytäntöjen kehittämiseksi. Tadzhikistanin heikentynyt velanottokyky supistaa samoin ADB:n lainoitusta. Pankin vuosien suunnitelman tavoitteen ovat avustaa valtiota markkinatalouteen siirtymisessä ja konfliktien ja luonnonkatastrofien jälkeisessä jälleenrakentamisessa. Pankin tuki keskittyy maatalouden, infrastruktuurin, erityisesti teiden ja voimalaitosten, ja sosiaalisen sektorin kehittämiseen. Maatalouden ja tulvasuojelun selvitysten pohjalta kehitetty Water Resources Rehabilitation and Development -hanke (alkaen vuonna 2004), joka keskittyy maaseutuväestön osallistumiseen vesivarojen hallintaan ja kasteluja ojitusjärjestelmien saneeraukseen ja uudelleenorganisointiin. Lainaohjelma vuosille on noin USD120 miljoonaa. 30

31 Uzbekistanin vuosien suunnitelmaan sisältyy 1) instituutioiden ja kapasiteetin kehittäminen hyvän hallinnon saavuttamiseksi; 2) markkinatalouteen siirtymisestä aiheutuvien sosiaalisten haittavaikutusten vähentäminen; sekä 3) taloudellisen kasvun edistäminen alueellisen yhteistyön ja kaupan esteitä poistamalla, kehittämällä maaseutua ja tukemalla yksityistä sektoria. ADB:n vesihuollon tuen tavoitteena on infrastruktuurin laajentaminen ja saneeraus, institutionaalisten puitteiden parantaminen vesihuoltopalvelujen vastuun hajauttamiseksi paikallishallinnoille, sekä paikallisyhteisöjen osallistumisen lisääminen vesihuoltojärjestelmien hallintaan ja johtamiseen. Tämänhetkisten kahden vesihuoltoprojektin ( Urban Water Supply USD36 milj. ja Western Uzbekistan Rural Water Supply USD38 milj.) toteuttaminen on ollut hidasta, mikä vaikeuttaa uusien projektien hyväksymistä. Pankki jatkaa valtion kanssa poliittista vuoropuhelua instituutioiden uudistamisen, tariffien määräämisen, rahoitusjohtamisen sekä paikallisyhteisöjen osallistumisen suhteen. Suunnitelma sisältää Amu Zhang Water Resources Management -hankkeen, jonka tavoitteena on Amu Zhangin kastelujärjestelmien parantaminen. Lainaohjelma vuosille on noin USD150 miljoonaa vuodessa eli yhteensä USD450 miljoonaa Muut Islamic Development Bank (IDB) on islaminuskontoa tunnustavien maiden yhteinen kehityspankki, jonka toiminta on verrattavissa Maailmanpankkiin ja EBRD:hen. Kaikki Keski-Aasian maat Uzbekistania lukuun ottamatta ovat pankin jäseniä ja IDB on niissä merkittävä rahoittaja. Pankin hankintasääntöjen mukaisesti ovat kansainväliseen tarjouskilpailuun tulevat hankkeet sellaisilla aloilla (mukaan lukien vesihuolto), joilla jäsenmailla on riittävä osaamistaso, rajattu vain pankin jäsenmaille, mutta monimutkaiset ja laajat rakennushankkeet, esimerkiksi juomaveden- ja jätevedenpuhdistamot, ovat avoimia kaikille. Pankki tukee voimakkaasti yksityisen sektorin kehittämistä jäsenmaissaan sekä rahoittamalla pankkijärjestelmää että suoraan yksityisiä yrityksiä. Tällä hetkellä tarjousvaiheessa on kaksi tänä vuonna hyväksyttyä hanketta (ks. alla 4.1.3). Global Environment Facility (GEF) on monenkeskinen ympäristöalan rahasto, joka myöntää avustuksia globaaleja ympäristöuhkia ehkäiseviin tarkoituksiin. Vesihuolto sisältyy usein yhtenä osa-alueena sekä luonnon monimuotoisuutta edistäviin että kansainvälisten vesistöalueiden suojelua koskeviin hankkeisiin. Yleensä vesialan GEFprojektien sisältönä on eri maiden välisten yhteistyön parantaminen, lainsäädännön ja institutionaalisen kapasiteetin parantaminen ja pahimmin saastuttavien kohteiden tunnistaminen. GEF-projektit ovat teknisen avun hankkeita ja varsinaisia investointeja GEF ei rahoita. GEF-rahoitus voidaan kanavoida joko YK:n Kehitysohjelman, Maailmanpankin, YK:n Ympäristöohjelman tai alueellisten kehityspankkien kautta. Usein GEF-projekteissa tunnistettuja investointikohteita rahoittaa joko saman projektin puitteissa tai eri projektilla esimerkiksi EU, Maailmanpankki tai EBRD. Tällä hetkellä ainut vesihuoltokomponentin sisältävä kehitteillä oleva GEF-projekti on Maailmanpankin Reduction of Nutrient Discharges and Methane Emissions in Rostov-on-Don. Alueellisia GEF-hankkeita ei käsitellä tässä selvityksessä tarkemmin. 31

32 4 MARKKINAPOTENTIAALI 4.1 Investointitarpeet ja suunnitellut hankkeet Baltian maat Viron ympäristöministeriön suunnitelman mukaan vedenjakelujärjestelmät vaativat 268 miljoonan euron investointeja vuosien 2000 ja 2013 välillä. Suunnitelma priorisoi seuraavat investoinnit 67 suurimmassa asutuskeskuksessa: vesijohtoverkoston jälleenrakentaminen, 500 km; vesijohtoverkoston saneeraus, 900 km; 60 pumppaamon jälleenrakennus ja/tai saneeraus: 50 vedenpuhdistamon tai puhdistusjärjestelmien jälleenrakentaminen; ja 130 porakaivon kunnostus. Yhteensä puhtaan ja jätevedenkäsittelyn investointitarve on julkiselta sektorilta vuosien 2000 ja 2010 välillä 320 miljoonaa euroa. Kansallisen vesiensuojeluohjelman tavoitteena on mm. lisätä juomavedenlaatukriteerit täyttävän juomavedenjakelun piirissä olevan väestön määrää 100,000:lla ja vähentää orgaanisen aineen osuutta vesistöjen kuormituksessa tonnia. Nämä tavoitteet edellyttävät mittavia investointeja verkostosaneeraukseen sekä veden- ja jätevedenpuhdistamojen rakentamiseen ja saneeraukseen. Uudistetussa vesialan lainsäädännössä edellytetään, että vesivarojen hallinta organisoidaan vesipolitiikan puitedirektiivien mukaisiin valuma-alueisiin, joita Virossa on kymmenen; yksi koko maan kattava ja yhdeksän alueellista valuma-aluetta. Tarkoituksena on valmistella valuma-alueille vesivarojen hallinta- ja kehittämissuunnitelmat vuoteen 2006 mennessä, joista koko maata kattava suunnitelma kootaan vuoden 2008 loppuun mennessä. Nämä valuma-alueet tulevat olevaan myös EU:n rakennerahastojen avustusten kohteena. Pääinstrumentti julkisen sektorin hankkeiden suunnitteluun on ns. Public Investment Program (PIP), jota koordinoi valtiovarainministeriö ja johon sisältyvät kaikki hankkeet, joihin tarvitaan myös valtion omarahoitusta, myös EU-hankkeet. Rakennerahastoja varten on laadittu myös kansallisen kehittämisohjelma, johon sisältyville hankkeille omarahoitusosuus on taattu. ISPAhankkeiden päämääränä on saavuttaa ko. direktiivin osalta täysi direktiivinmukaisuus hankkeen toteutuksen myötä. Prioriteettihankkeet sisältävät kotitalouksien yhdistämisen vedenjakelu- ja jätevedenkäsittelyverkostojen piiriin suurimmissa asutuskeskuksissa, jätevedenkäsittelylaitosten rakentamisen ja saneerauksen, verkostosaneerauksen vuotojen vähentämiseksi sekä biologisen ja tarvittaessa kemiallisen jätevedenkäsittelyn. Vuosina prosenttia Virolle tulevasta EU-rahoituksesta tulee koheesiorahastosta, joka korvaa ISPA:n. Kunnat saavat yhteisrahoitusta ISPA-hankkeisiin myös valtion takaamista NIB:n 6 miljoonan euron ja EIB:n 12 miljoonan euron lainaohjelmista. Viron yhtenäinen ohjelma-asiakirja sisältää myös kuntatasoisten vesihuollon kehittämissuunnitelmien (Public Water Supply and Sewerage Development Plans) valmistelun valuma-alueiden vesiensuojeluohjelmien lisäksi. Ohjelma painottaa hankkeita, joissa julkisen ja yksityisen sektorin resurssit yhdistyvät. 32

33 Latvian vuoden 2000 julkisten hankkeiden ohjelma (PIP) sisälsi 264 investointihanketta, joista 142 oli kuntien ehdottamia; näistä 17 prosenttia oli ympäristöhankkeita. Valtion rahoitti ympäristöhankkeista 30 prosenttia, lahja-apu 15 prosenttia ja loput 54 prosenttia katettiin kuntien omarahoituksesta ja yritysten omasta pääomasta tai valtion takaamista lainoista. Vuonna 2000 EU:n komission hyväksymän kansallinen ISPA-strategia täydentää kansallista 800+pienten ja keskisuurten kaupungien vesihuollon ohjelmaa, jonka piiriin kuuluu noin 100 kaupunkia, kattaen 35 prosenttia Latvian väestöstä. Ohjelman puitteissa on inventoitu vedenjakeluverkostot ja jätevedenpuhdistamot kaikissa kaupungeissa, joissa on yli 2,000 asukasta, ja kehitetty tämän pohjalta investointistrategia vuoteen 2010 saakka. Tärkeimmät identifioidut toimenpiteet sisältävät juomaveden laadun ja jätevesien keräyksen ja käsittelyn parantamiseen liittyvät hankkeet, institutionaalisen vahvistamisen, valuma-alueet kattavat integroidut hankkeet ja pilottihankkeet pienissä kunnissa, joilla ei ole resursseja osallistua suuriin hankkeisiin. Hankkeet sisältävät puhtaan veden osalta: 1) vedensaatavuuden parantamisen (porakaivojen saneerausta ja rakentamista); 2) vedenkäsittelyn (raudanpoiston) parantamisen saneerauksen ja rakentamisen avulla; ja 3) jakeluverkostojen (ml. putkistot, tekoaltaat ja pumppaamot) mallinnus, saneeraus ja laajennus, kotitalouksien liittäminen ja mittarien asennus. Jätevedenkäsittelyn osalta hankkeisiin sisältyy: 1) sakokaivojen tyhjennys haja-asutusalueilla; 2) viemäriverkoston mallinnus, saneeraus ja laajennus; sekä 3) jätevesien- ja lietteenkäsittely, mukaan lukien nykyisten puhdistamoiden saneeraus ja laajennus, uusien käsittelymenetelmien käyttöönotto ja lietteenkuivaus. Institutionaalisella puolella keskitytään koulutukseen, kuljetuksen järjestämiseen ja tietojenkäsittely- ja automaatiojärjestelmien hyödyntämiseen. Kokonaisinvestointitarpeet on arvioitu juomavesidirektiivin osalta vähintään 540 miljoonaksi euroksi ja jätevesidirektiivin osalta vähintään 615 miljoonaksi euroksi. Latviassa juoma- ja jätevesidirektiivin toteutus on yhdistetty niin, että hankkeet kattavat koko vesihuollon. Asteittainen toteutus Latvian 88 kunnassa sisältää ensimmäisessä vaiheessa Riikan, Daugavpilsin ja Liepajan kaupungit (avl>100,000), toisessa vaiheessa 20 kaupunkia, joissa avl>10,000 ja kolmannessa vaiheessa 65 kaupunkia, joissa avl>2,000. Juomavedenkäsittelyhankkeita toteutetaan lisäksi pienissä asutuskeskuksissa, joissa on vähintään 50 asukasta keskitetyn vedenjakelun piirissä. Pienten kuntien rahoituksen helpottamiseksi kuntia tarkastellaan vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti valuma-alueittain, joita on kymmenen. Koska jotkut näistä ovat hyvin pieniä, on ne ryhmitelty kolmeksi kokonaisuudeksi: pohjoinen (Gauja, Salaca, pienet itäisen Riianlahden joet, Suur Emajegi); keskinen (Daugava, Velikaja, Nemuna); ja läntinen (Vents, Lielupa, Itämeren pienet joet, läntisen Riianlahden joet). Seitsemää suurinta kaupunkia käsitellään erillisinä. 28 Direktiivikohtaisten toimeenpano-ohjelmien rahoitus tapahtuu sisällyttämällä valmistellut hankkeet osaksi julkisen sektorin investointiohjelmaa (PIP), jota kautta ne saavat rahoitusta sekä valtion budjetista että EUja muista lähteistä, kuntien ja vesilaitosten omarahoitusosuus mukaan lukien. ISPAhankkeissa jätevedenkäsittely suurissa kaupungeissa (avl >25,000) ja pienemmissä asutuskeskuksissa (avl>2,000) sekä vesilaitosten palvelutason ja vedensaatavuuden parantaminen ovat etusijalla. 28 Yksityiskohtainen tieto löytyy direktiivikohtaisista toteuttamisohjelmista 33

34 Liettuan vuosien ympäristöinvestoinneista pääosa (noin 245 miljoonaa euroa) käytettiin jätevedenpuhdistamojen rakentamiseen. Näiden investointien seurauksena vain 2 prosenttia vesistöihin lasketuista jätevesistä on käsittelemättömiä. Lisäinvestointeja, jotka on tarkoitus kattaa koheesiorahastosta, tarvitaan jätevesien keräykseen ja käsittelyyn, juomaveden käsittelyyn ja verkostosaneeraukseen. Jätevedenkäsittelyn 90 hanketta, kokonaissummaltaan noin 130 miljoonaa euroa, on toteutettava vuoteen 2009 mennessä. Prioriteettihankkeita toteutetaan kaikilla viidellä valuma-alueella (joihin kuuluvat kaikki asutuskeskukset, joissa on yli 500 asukasta), mutta noin 30 prosenttia investointien arvosta kohdistuu Kaunaksen kaupunkiin, jossa on tällä hetkellä pelkkä mekaaninen käsittely. Myös Kaunaksen vedenjakeluverkosto vaatii merkittävää saneerausta. Valuma-alueille on laadittu investointisuunnitelmat, jotka toteutetaan kolmessa vaiheessa: ensimmäinen vaihe kattaa vuodet , toinen vaihe ja kolmas vaihe Viemäriverkoston kattavuuden parantaminen vaatii 395 miljoonan euron ja nykyisen viemäriverkoston saneeraus 250 miljoonan euron investoinnit. Rakennerahastoista rahoitetaan pienten, alle 500 asukkaan, asutuskeskusten liittäminen keskitetyn vedenjakelun ja jätevedenkäsittelyn piiriin. Vesihuollon tehostamiseksi on tarkoitus uudelleenorganisoida kunnalliset vesilaitokset 5-10 alueelliseksi yritykseksi. Liettua on arvioinut ympäristörahoitusstrategiassaan saavansa noin 25 miljoonaa Euroa vuodessa ISPA-rahoitusta, vuosina miljoonaa Euroa vuodessa koheesiorahastosta sekä 30 miljoonaa euroa vuosittain rakennerahastojen aluekehitysrahastosta. EU-rahoituksen arvellaan kattavan noin 50 prosenttia tarvittavista investoinneista; 20 prosenttia katetaan valtion omarahoitusosuudella, joka rahoitetaan erityisesti käyttömaksuista ja ympäristöveroista valtion budjettiin kertyvillä varoilla ja kuntien yleisbudjeteista. Loput 30 prosenttia toivotaan katettavan kansainvälisiltä rahoittajilta saatavilla luotoilla ja yksityisillä investoinneilla. Rakennerahastojen aikana EU-rahoituksen osuus kasvaa ja omarahoitusosuus pienenee. Kaikki hankkeet, jotka saavat valtion rahoitusta, mukaan lukien ulkomaiset lainat, sisällytetään julkisen sektorin investointiohjelmaan (PIP). Investoinnit jätevedenkäsittelyyn ja vedenjakeluun sekä jätteenkäsittelyyn ovat edelleenkin etusijalla. Lainarahoitusta kunnat voivat saada mm. Tanskan subventoidun 30 miljoonan euron lainaohjelman, NIB:n 20 miljoonan euron sekä Maailmanpankin ja EBRD:n lainojen (yhteensä 35 miljoonaa euroa) kautta. Alla olevassa taulukossa on esitetty Baltian maiden vuosille suunnittelemat vesihuoltohankkeet, jotka on tarkoitus rahoittaa pääosin ISPA/koheesiorahastosta ja jotka mahdollisesti sisältävät selvitykseen kuuluvia tuotteita. Taulukossa numero 1 tarkoittaa hanketta, joka sisältää puhdistamon uudelleenrakentamisen tai saneerauksen ja voi siten sisältää tarpeen automaatiojärjestelmälle. Numero 2 tarkoittaa lietteenkäsittelyn sisältävää hanketta (olettamuksena on, ettei lietteenkäsittely sisälly jokaiseen puhdistamohankkeeseen, ellei sitä ole erikseen mainittu). Numero 3 tarkoittaa verkostosaneerauksen sisältäviä hankkeita. 34

35 Taulukko 3. Suunnitellut vesihuollon hankkeet Baltian maissa vuosina Maa Hanke Budjetti MEUR/ MUSD Viro Viro Viro Viro Viro Viro 2001/EE/16/P/ PE/008 Narva water and wastewater network 2002/EE/16/P/ PE/012 Rapla water management 2002/EE/16/P/ PE/013 Kohtla- Järve: Rehabilitation of Sewage Treatment Systems 2003/EE/16/P/ PE/014Viimsi Water and Sewage Project Pärnu River Basin Management Expansion and rehabilitation of Pärnu sewage networks Viro East-Harju - Water Management Viro Keila- Vasalemma River Basins Rahoittaja 6,87 EU-ISPA/ Cohesion Fund 4,26 EU-ISPA/ Cohesion Fund 38,23 EU-ISPA/ Cohesion Fund 13,10 EU-ISPA/ Cohesion Fund 14,00 EU-ISPA/ Cohesion Fund 12,00 EU-ISPA/ Cohesion Fund 13,00 EU-ISPA/ Cohesion Fund 7,60 EU-ISPA/ Cohesion Fund Arvioitu aikataulu/status Two service contracts will be tendered. The first one for the preparation of the TD in September 2003, the second one for the supervision of the works in March A Works contract will be tendered in December One single contract will be tendered for services and works in April Expected approval by the EC at the latest by November; contracts likely to be tendered in Expected approval by the EC at the latest by November; contracts likely be tendered in Expected to be included in cohesion fund pipeline. Expected to be included in cohesion fund pipeline. Expected to be included in cohesion fund pipeline. Expected to be included in cohesion fund Tuotteet** Sisältö Rehabilitation of sewers, replacement/rehabilitat ion of tunnels/pipelines, rehabilitation of water pipelines, purchase of laboratory vehicle for inspection of sewers. Construction of new water supply network, sewage network construction, reconstruction of water pipelines, reconstruction of sewage pipelines. The project comprises the rehabilitation of the sewage network, reconstruction of wastewater treatment plant, upgrading of automated operation system, upgrading of biological sewage treatment and sludge dewatering systems; installation of nitrogen removal system. Construction of a wastewater treatment facilities and sewerage networks, water supply networks. Rehabilitation of wastewater treatment facilities and sewage networks, water supply networks and treatment of past pollution near aquivers. Rehabilitation (of central part of town approx. 4km2) and building (of Vana- Sauga and Rääma regions approx. 3.8km2) of wastewater networks in Pärnu town. Rehabilitation of wastewater treatment facilities and sewerage networks, water supply networks. Rehabilitation of wastewater treatment facilities and sewerage 35

36 Viro Viro Viro Viro Viro Viro Viro Latvia Latvia Latvia Water Protection West-Viru Water Management Emajögi and Vöhandu Catchment Area Water Management Paide Water Network and Sewage Sillamäe and Narva-Jöesuu wastewater Matsalu River Basin District Water Management Islands Water Management Pandivere Pöltsamaa and Adavere 2001/LV/16/P/ PE/07 Development of Water Services in Eastern Latvia River Basin Municipalities (18 municipalities) 2002/LV/16/P/ PE/009 Rezekne development of water services Preparation of tender documents for the development of water services in Riga, Daugavpils and Liepaja 18,85 EU-ISPA/ Cohesion Fund 12,00 EU-ISPA/ Cohesion Fund 7,13 EU-ISPA/ Cohesion Fund 5,00 EU-ISPA/ Cohesion Fund 27,00 EU-ISPA/ Cohesion Fund 10,00 EU-ISPA/ Cohesion Fund 6,40 EU-ISPA/ Cohesion Fund 67,60 EU-ISPA/ Cohesion Fund 9,46 EU-ISPA/ Cohesion Fund 12,50 EU-ISPA/ Cohesion Fund pipeline. Expected to be included in cohesion fund pipeline. Expected to be included in cohesion fund pipeline for Expected to be included in cohesion fund pipeline for Expected to be included in cohesion fund pipeline. Expected to be included in cohesion fund pipeline. Expected to be included in cohesion fund pipeline. Expected to be included in cohesion fund pipeline. Tender documents are under preparation. The Procurement notice is expected in the beginning of 2004 for three works contracts and one service contract. Tender documents are under preparation. The Procurement notice is expected in the beginning of 2004 for two works contracts one supply contract and one service contract. Expected approval by the EC at the latest by November; contracts likely be tendered in networks, water supply networks and treatment of past pollution near aquivers. Rehabilitation of wastewater treatment facilities and sewerage networks, water supply networks. Rehabilitation of wastewater treatment facilities and sewerage networks, water supply networks and treatment of past pollution near aquivers. Rehabilitation and construction of wastewater treatment facilities and sewerage networks, water supply networks. Rehabilitation of wastewater treatment facilities and sewerage networks. Rehabilitation of wastewater treatment facilities and sewerage networks, water supply networks. Rehabilitation of wastewater treatment facilities and sewerage networks, water supply networks. Water and wastewater management in nitrate-vulnerable area. Potable water treatment plants design-build in 14 municapilities, wastewater treatment plants design-build in 15 municipalities, extension and rehabilitation of water supply and sewerage networks in 18 municipalities. Reconstruction of wastewater treatment plant, construction of iron removal plant and network interconnection. Rehabilitation and extension of water supply and sewage networks. 36

37 Latvia Latvia Latvia Latvia Latvia Latvia Latvia Latvia Development of Water services in Liepaja* Development of Water services in Daugavpils* Development of Water services in Riga* Development of Water services in Ventspils* Development of water services in the Eastern Latvia river basin municipalities phase II (19 municipalities)* Development of water services in Kuzeme region (13 municipalities)* Development of water services in Eastern Latvia river basin municipalities phase III (15 municipalities)* Development of water services in Zemgale 25,00 EU-ISPA/ Cohesion Fund 50,00 EU-ISPA/ Cohesion Fund 20,00 EU-ISPA/ Cohesion Fund 20,00 EU-ISPA/ Cohesion Fund 80,00 EU-ISPA/ Cohesion Fund 61,00 EU-ISPA/ Cohesion Fund 61,00 EU-ISPA/ Cohesion Fund 61,00 EU-ISPA/ Cohesion Fund Expected to be included in cohesion fund pipeline to be submitted for approval in 2004 and implemented between Expected to be included in cohesion fund pipeline to be submitted for approval in 2004 and implemented between Expected to be included in cohesion fund pipeline to be submitted for approval in 2004 and implemented between Expected to be included in cohesion fund pipeline to be submitted for approval in 2004 and implemented between Expected to be included in cohesion fund pipeline to be submitted for approval in 2004 and implemented between Expected to be included in cohesion fund pipeline to be submitted for approval in 2005 and implemented between Expected to be included in cohesion fund pipeline to be submitted for approval in 2005 and implemented between Expected to be included in cohesion fund pipeline to be Rehabilitation WWTP, reconstruction and extension of drinking water and sewage network; improvements of the existing sewerage PS and the construction of the new PS; supply of equipment, supervision of construction works. Upgrading of Iron Removal Plant, water tower, water mains and pumping station; improvement of the WWTP; rehabilitation and extension of networks, supervision of contruction works. Replacement of strategic valves and renewal of central network parts; Renewal of sewage network; construction of new collector and rehabilitation of sewers; Extension of drinking water and sewage network; Supervision of construction works. Reconstruction and extension of drinking water and sewage networks; Renovation of water supply transmission mains; Supervision of construction works. Construction and rehabilitation of 17 iron removal and 17 wastewater treatment plants; rehabilitation and extension of water supply and sewerage networks. Expected to include network rehabilitation and construction of iron removal and wastewater treatment plants. Expected to include network rehabilitation and construction of iron removal and wastewater treatment plants. Expected to include network rehabilitation and construction of iron removal and 37

38 Latvia Latvia Latvia Latvia Liettua Liettua Liettua region (12 municipalities)* Development of water services in Jelgava* Development of Water Services in Jekabpils Municipality Improvement of water services in four Latvian towns (JASP) Rehabilitation of Daugavpils Wastewater Treatment Plant 2001/LT/16/P/ PA/002 Sludge Management in Lithuania 2002/LT/16/P/ PE/014 Mazeikiai wastewater treatment plant construction Plunge Wastewater Treatment Plant Reconstruction, Sewer Network Extension and Potable Water Network Rehabilitation 15,00 EU-ISPA/ Cohesion Fund 3,4 NIB 0,61 EU 0,55 Finland 0,19 n/a EU Finland 0,48 12,44 Finland with NEFCO Denmark 1,61 Sweden 0,26 EU-ISPA/ Cohesion Fund 5,80 EU-ISPA/ Cohesion Fund 7,00 EU-ISPA/ Cohesion Fund submitted for approval in 2005 and implemented between Expected to be included in cohesion fund pipeline to be submitted for approval in 2005 and implemented between Pipeline Project under development Included in the Municipal Services Development Project Prepare Feasibility Study for Sludge Management in Lithuania with institutional and financial analysis; Prepare the Environmental Impact Assessment according to the findings of the Feasibility Study; Prepare ISPA Application for the project. International open tender expected Five contracts are tendered: Services contract: Design and Tender Documents Preparation OPEN UNTIL ; Works contract: Wastewater treatment plant reconstruction; Works contract: Sewer network extension and potable water network rehabilitation; Services contract: Technical Supervision; Services contract: Technical Assistance to Project wastewater treatment plants. Expected to include network rehabilitation and construction of iron removal and wastewater treatment plants. Improvement of water quality to customers and reduction of pollution load into environment. Improvement of the living standards of local people by improving water services. Rehabilitation of Daugavpils Wastewater Treatment Plant Technical Assistance Construction of WWTP in Mazeikiai Wastewater Treatment Plant Reconstruction, Sewer Network Extension and Potable Water Network Rehabilitation?? 38

39 Liettua Liettua Liettua Liettua Liettua Liettua Nemunas Midland River Basin Management Nemunas lowland river basin Sludge management Investment Support to Ignalina WWTP Trakai- Lentvaris WWTP Turnkey Project No-Dig Rehabilitation Per Aarslev 40,00 EU-ISPA/ Cohesion Fund 48,00 EU-ISPA/ Cohesion Fund n/a EU-ISPA/ Cohesion Fund 1,8 NIB 0,5 Denmark 0,57 3,63 NIB 2,2 Denmark 0,34 1,18 Finland 0,24 Denmark 0,48 Implementation Unit. Services contract: Preparation of Feasibility Study, Status: Tendering procedures ongoing; Services contract: Preparation of Organisational Framework and ISPA application, Status: Tendering procedures ongoing; Other contracts (to be specified in the Feasibility Study). Technical Support for the PIU. Services contract: Preparation of Feasibility Study, Status: Tendering procedures ongoing; Services contract: Preparation of Organisational Framework and ISPA application. Status: Tendering procedures ongoing; Other contract to be specified in the Feasibility Study. Expected to be included in cohesion fund pipeline. Pipeline Pipeline Project being developed Expected to include water and sewarage network extension and rehabilitation and construction of iron removal and wastewater treatment plants. Expected to include water and sewarage network extension and rehabilitation and construction of iron removal and wastewater treatment plants. Solve the wastewater treatment plant sludge problem using similar regional approach as with domestic waste. Turn-key project comprising of Ignalina wastewater treatment plant, Ignalina waterworks, renovation of wastewater pumping stations and renovation of sewerage system. Construction of wastewater treatment plant. Demonstration project initiated to provide Siuliai Water Company and other Lithuanian water companies with information on how to solve problems with deteriorated pipelines. * Budjetti on karkea arvio direktiivikohtaisten toimeenpanosuunnitelmien pohjalta. ** 1=puhdistamo (automaatio), 2=lietteenkäsittely, 3=verkostosaneeraus. 39

40 4.1.2 Venäjä Venäjän vesihuollon investointitarpeet ovat Baltian maihin nähden monenkymmenkertaiset ja investointeihin tarvittavan rahoituksen järjestyminen on ongelmallista kuntien heikon luottokelpoisuuden ja rajallisen velanhoitokyvyn vuoksi valtion tuen ollessa vähäistä. Ensisijaisesti hankkeiden rahoitus onkin katettava tulorahoituksella, koska ulkopuolisten rahoituslähteiden, kuten kansainvälisten rahoittajien, tarjoamat resurssit ovat riittämättömät. Erityisesti tariffipolitiikka vaatii uudistusta; tariffit määrää yleensä paikallishallinto eikä niiden asettamisessa oteta huomioon vesihuoltopalvelujen todellisia inflaatiolla korjattuja kustannuksia, esimerkiksi poistoja. Lisäksi monimutkaiset sosiaaliset tukijärjestelmät sekä vesilaitosten puutteellisen laskutus- ja perintäjärjestelmät aiheuttavat sen, ettei alhaisista tariffeista koostuva kassavirta kata edes normaaleja käyttö- ja ylläpitokustannuksia. Laitokset ovat yleensä myös hallinnollisesti tehottomia; henkilökunnan määrä on tarpeettoman suuri ja energian käyttö tuhlailevaa, mikä pahentaa taloudellista tilannetta edelleen. Tehottomuus, heikko ja epäsäännöllinen tulovirta vaikeuttavat vesilaitosten luottokelpoisuuden kehittymistä ja pääsyä ulkomaisille rahoitusmarkkinoille, eivätkä kotimaiset investoijat ole kiinnostuneita sijoittamaan epävarmoihin tuottoihin. Korjaukset ja uusinvestoinnit on ollut tarkoitus rahoittaa valtion budjetista, erityisesti kannetuista ympäristömaksuista koostuvilla rahastoilla, mutta budjettivarat ovat olleet riittämättömiä ja puutteellinen sektorikohtainen strateginen suunnittelu on vaikeuttanut varojen kohdentamista. Lisäksi vesilaitosten ja kuntien puutteellisesti määritellyt omistus- ja päätöksentekovaltuudet vaikeuttavat investointipäätösten tekoa ja toteuttamista. Vuonna 2001 hallitus hyväksyi valtiollisen asuntosektorin saneeraus- ja kehittämisohjelman 29, joka sisältää laaja-alaisia toimenpiteitä vesihuoltopalvelujen tehokkuuden ja kannattavuuden parantamiseksi. Päätavoitteena on parantaa kunnallispalvelujen tehokkuutta ja luotettavuutta, houkutella lisäinvestointeja ja tarjota kohdistettua sosiaaliapua köyhimmille väestönosille. Ohjelma pyrkii luomaan kunnallispalveluja tuottaville laitoksille sellaisen toimintaympäristön, jossa niistä voi tulla omarahoitteisia, muun muassa 1) edistämällä kunnallispalvelujen tuottamista liikelaitostamisen ja laillisten sopimusten pohjalta, joissa osapuolten vastuut ja oikeudet on tarkoin määritelty; 2) eriyttämällä tariffien määräämisen sosiaalisista kysymyksistä ja siirtymällä taloudellisiin perusteisiin (täysi kustannusten kattaminen vuoteen 2003 mennessä), minkä on tarkoitus luoda puitteet yksityisten investointien houkuttelemiseksi; 3) asuntokohtaisten mittarien asennus vedenkulutuksen vähentämiseksi; sekä 4) lopettamalla käytännön, jossa eri kuluttajaryhmät (pääosin yrityssektori) kattaa korkeammilla tariffeilla muiden (lähinnä kotitaloussektorin) kulutusta. Ohjelman kustannuksiksi on arvioitu kunnallispalvelujen kehittämisen osalta 18 miljardiksi euroksi, josta vesihuollon osuus on 7,4 miljardia ja kaukolämmön osuus 10,6 miljardia. Sosiaalinen tukipaketti tariffipolitiikan muuttamiseksi maksaa lisäksi 12 miljardia euroa. Ohjelman toteutus tapahtuu alueellisten suunnitelmien ja budjettien kautta ja alueiden on katettava 98 prosenttia ohjelman rahoituksesta alueellisista ja paikallisista rahoituslähteistä (korkeampien tariffien, lisääntyneen kustannustehokkuuden 29 Government Program Reform and Modernization on the Housing and Municipal Infrastructure Sector of the Russian Federation for , Government Resolution 797, November

41 ja yksityisten investointien lisääntymisen myötä). Valtion budjetista tulee vain yksi prosentti ja loppu arvioidaan katettavan kansainvälisiltä rahoittajilta saatavilla luotoilla ja avustuksilla. Sosiaalisen tukipaketin rahoituksesta alueelliset ja paikallishallinnot joutuvat kattamaan 86 prosenttia ja loput tulevat valtion budjetista. Kaliningradin alue esitti helmikuussa 2002 alueellisen ohjelmaluonnoksen, joka sisälsi laajan investointiohjelman kunnallispalvelujen kehittämiseksi. Kokonaisbudjetti vuosille oli USD 330 miljoonaa, josta 110 miljoonaa arvioitiin tulevan alueellisesta ja 140 miljoonaa kunnallisista budjeteista (pääosin Kaliningradin kaupungilta, jonka osuus oli USD 135 miljoonaa). Loput USD 75 miljoonaa arvioitiin katettavan muista lähteistä, kuten kansainvälisiltä rahoittajilta. Kaliningradin alue saakin huomattavasti ulkopuolista rahoitusta sekä avustuksina (esim. Tacis, Tanska ja muut pohjoismaat) että lainoina. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansainvälisten rahoittajien suunnitellut vesihuollon hankkeet Venäjällä. Taulukko 4. Suunnitellut vesihuollon hankkeet Venäjällä vuosina Maa Hanke Budjetti MEUR/ MUSD Venäjä Venäjä Venäjä Venäjä Venäjä Venäjä Improvement of Sortavala Sewage Treatment Small Wastewater investments in Kaliningrad Support to Utilities Reform: Rehabilitation and development of the housing sector Utilities Reform Support Programme (UTISP) Surgut Municipal Services Development Project Archangelsk Municipal Multisector Loan Rahoittaja Arvioitu aikataulu/ status 0,30 Tacis Expected tendering in October 2002 delayed. 1,00 Tacis Project under preparation. 2,00 Tacis Project under preparation. No details available. 8,00 Tacis Project under preparation. No details available. 79,00 EBRD 49 Tacis 0,05 20,00 EBRD 10 Finland 0,23 NDEP 9 Sweden 0,50 Approved in Procuremen t for goods and works in expected to begin in December 2003 and be completed in Pipeline (tendering expected to begin in the 4th quarter of 2003). Procuremen t includes Tuotteet Sisältö Technical assistance for the functioning of the wastewater treatment plant. Small investments in developing wastewater treatment facilities in coordination with NEFCO. Supports the implementation of the Government's Programme. Supports the implementation of the Government's Programme. Rehabilitation of water distribution, wastewater collectors and district heating networks, various civil works for water supply and wastewater system, automation of water supply and wastewater system, rehabilitation and upgrade of boiler stations. Rehabilitation and modernization of water supply and sewerage infrastructure resulting on improved water quality, standards of sewage treatment effluent and energy saving through???? 41

42 Venäjä Venäjä Venäjä Venäjä Venäjä Venäjä Ekaterinburg Municipal Services Development Project Komi Regional Municipal Services Development Municipal Environment Investment Programme in the Leningrad Oblast Novgorod Municipal Services Project Reduction of Nutrient Discharges and Methane Emissions in Rostov-on-Don St. Petersburg Northern Wastewater Treatment supply and upgraded equipment. installation of SCADA system at Water Treatment Plant. 45,00 EBRD 30 Pipeline (i) Upgrading of water treatment process; (ii) replacement of out-of-date equipment and more efficient design for the water pumping and storage system; (iii) institutional development; (iv) creditworthiness enhancement programme; (iv) development of a regulatory function of the City. 30,00 EBRD 15 Canada 0,60 NDEP 5,90 Sweden 0,50 24,80 NIB 6,7 Denmark 2,70 Finland 2 NDEP 4 NEFCO 0,6 Sweden 4,4 50,00 NIB 24,26 Denmark NEFCO 1,1 Sweden 2 28,25 WB GEF 9,73 49,40 EBRD 23,8 NIB 9 Pipeline (tendering expected to begin in the first quarter of 2004). Procuremen t includes upgrade of water disinfection system, network modelling, automation of water production, supply and installation of SCADA system. Pipeline Pipeline Pipeline (2005) Pipeline Investment programme designed to improve the quality of drinking water, water supply and wastewater infrastructure and services in the municipalities of Syktyvkar and Vorkuta. Rehabilitation of water distribution, sewerage system and wastewater treatment in five towns in Leningrad oblast. Modernisation of municipal services in the city of Novgorod, including water and waste water services and possibly district heating and/or municipal waste management. Two sub-projects: (i) reduction of nutrient discharges, notably through the rehabilitation and improvement of the secondary wastewater treatment at Rostov WWTP, sewage network reconfiguration and policy reform; and (ii) reduction of methane emissions through gas capture and combustion, electric and heat generation displacement and sludge dewatering. The Northern Waste Water Treatment Plant generates m3 per year of dehydrated sludge 42

43 Venäjä Venäjä Venäjä Venäjä Venäjä Venäjä Venäjä Plant Incinerator Cherepovets Municipal Services Development Project Kemerovo City Sewer Treatment Facilities Kirov City Water Supply Systems Modernisation of Water Supply and Drainage Systems in Smolensk city Reconstruction and Enlargement of Water Supply Treatment Facilities in Khabarovsk Reconstruction of a Water Line in Slyznevo- Arzamas (Kaluzhskaya oblast) Reconstruction of Production Capacity of "Vodocanal" Small-Scale Enterprise (Pushkino District) n/a n/a n/a n/a n/a n/a n/a Project explored by EBRD Project presented by Russian Government at the May 2002 PPC Meeting Project presented by Russian Government at the May 2002 PPC Meeting Project presented by Russian Government at the May 2002 PPC Meeting Project presented by Russian Government at the May 2002 PPC Meeting Project presented by Russian Government at the May 2002 PPC Meeting Project presented by Russian Government at the May 2002 PPC Meeting which currently goes to landfill. Completion of the incinerator at the NWWTP is needed to reduce the discharge of untreated waste water into the Gulf of Finland. Upgrading of water treatment process and wastewater treatment plant; improved demand management; creditworthiness enhancement programme; development of a regulatory function of the City. Canalisation of Kemerovo city by means of a deep collector from the present CPP 2/6 to the city sewer treatment facilities. Reconstruction and modernisation of the current water supply systems and construction of a main water line from Korchemkino to the centre of Kirov will ensure an adequate drinking water supply and the maintenance of quality and reliability. The project will include (i) building reconstruction and modernisation of capital assets of the municipal utility "Gorvodocanal"; (ii) reconstruction and renewal of engineering equipment; (iii) adoption of waste reduction technologies; (iv) adoption of new energy-saving technologies; (v) restoration of pipeline capacity; (vi) introduction of control systems. Improvement of the efficiency and reliability of the water supply system through the reconstruction and modernisation of the present facilities which will also increase the output capacity. The reconstruction will include the replacement of pipelines, the installation of cost-saving equipment and repairs to a filtration plant, chlorine storage and pumping stations. Improvement to the quality of drinking water and reconstruction of the waste water biological treatment plants for the villages of Kalistovo and Sophrino. Venäjä Reconstruction n/a Project The project will include the 43

44 Venäjä Venäjä Venäjä Venäjä of the Gas Turbine Plant in Ust-Katava (Chelyabinska ya oblast) Reconstruction of the Water Supply and Drainage System in Pyategorsk (Stavropolsky krai) Reconstruction of Water Supply and Drainage Systems in Kopeisk (Chelyabinska ya oblast) Reconstruction of Water Supply and Sewerage in Anzhero- Sudzhensk (Kemerovskay a oblast) Waste Water Biological Treatment Complex (Tomskaya oblast) n/a n/a n/a n/a presented by Russian Government at the May 2002 PPC Meeting Project presented by Russian Government at the May 2002 PPC Meeting Project presented by Russian Government at the May 2002 PPC Meeting Project presented by Russian Government at the May 2002 PPC Meeting Project presented by Russian Government at the May 2002 PPC Meeting building of a heat and power facility in the town of Ust-Katava. This should improve the efficiency and reliability of the heat and power supply systems, improve the reliability of the water supply system and reduce environmental pollution. Reconstruction and modernisation of the water supply and sewage system, resulting in increased efficiency, a reduction in environmental pollution, lower prices for water and sewage disposal and an increase in safety. Reconstruction of the water supply and draining systems in Kopeisk will provide an efficient and reliable water supply and drainage systems and improve the quality of services. Improvement of the efficiency and reliability of the local water supply and the waste drainage systems through (I) replacement and/or construction of two water lines; (ii) major repairs to collectors; (iii) introduction of more economical equipment and technologies; and (iv) introduction of drinking water and wastewater metering. Construction of a utility waste water biological treatment complex consistiong of four major units and a unit for the treatment of sediments formed as a result of waste water purification Keski-Aasia Keski-Aasiassa vesihuollon infrastruktuurin jatkuva huononeminen, kastelu ja ojitusjärjestelmät mukaan lukien, uudistusten ja taloudellisen kasvun hitauden vuoksi aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja ja pahentaa edelleen alueen köyhyysongelmaa. Heikko institutionaalinen kapasiteetti ja rahoituksen puute on ennen kaikkea alueen köyhimpien ja vähemmän kehittyneiden maiden, Tadzhikistanin ja Turkmenistanin, ongelma. Kirgisiaissa, Uzbekistanissa ja Kazakstanissa lainsäädännölliset ja institutionaaliset puitteet ympäristöhallinnon alalla ovat hieman paremmat, mistä huolimatta alueen kaikkia maita yhdistävät samantyyppiset vesihuollon ongelmat. Vedenjakeluverkoston puutteellisuus etenkin maaseudulla johtaa usein saastuneiden vesilähteiden, kuten kastelukanavien, käyttöön vedenottamona. Erityisesti sanitaation 44

45 puute maaseudulla vaikeuttaa huomattavasti tautien leviämisen torjumista ja lapsikuolleisuuden vähentämistä. Alla olevassa taulukossa on esitetty vesihuoltopalvelujen kattavuus maittain. Taulukko 5. Vesihuoltopalvelujen kattavuus Venäjällä ja Keski-Aasiassa vuonna 2000 Liitetty vedenjakeluverkkoon Liitetty viemäriverkkoon Maa Koko maa Kaupungit Maaseutu Koko maa Kaupungit Maaseutu Venäjä 77% 95% 30% 66% n.a. n.a. Kazakstan 63% 93% 26% 43% 72% 5% Kirgistan* 76% 86% 70% 19% 51% 3% Tadzhikistan 49% 87% 35% 10% 33% 1% Turkmenistan** 46% 86% 14% 34% 70% * Viemäriverkon osalta tiedot vuodelta % ** Viemäriverkon osalta tiedot vuodelta Lähde: World Bank Water Resources in Europe and Central Asia. Volume II. Country Water Notes and Selected Transboundary Basins. Kazakstanissa, joka on öljytulojensa ansiosta Keski-Aasian talousveturi, yli 90 prosenttia kotitalouksista on keskitetyn vedenjakelun piirissä kaupunkialueilla. Suurimmissa kaupungeissa (yli 50,000 asukasta) suurin osa vedenjakeluverkoston piirissä olevista on liitetty myös viemäriverkostoon ja sitä kautta jätevedenpuhdistamoon. Pienemmissä kaupungeissa vedenjakeluverkoston piirissä olevat eivät kuulu välttämättä viemäriverkostoon. Vedenjakelun luotettavuus ja veden laatu on kuitenkin heikko puutteellisen veden- ja jätevedenpuhdistuksen vuoksi. Vuodesta 1993 kunnalliset vesilaitokset ovat olleet periaatteessa omarahoitteisia, kun valtio lopetti vesihuollon tukiaiset. Alhaisten tariffien vuoksi vesilaitokset eivät kuitenkaan pysty kattamaan edes käyttökustannuksiaan ja selviytyvät ainoastaan lykkäämällä esimerkiksi energialaskujensa maksua. Korkea vedenominaiskulutus (jopa 420 l/as/vrk) ja verkostovuodot (55 %) rasittavat vedenjakelukapasiteettia. Suurin osa vedenjakelu- ja jätevedenpuhdistusinfrastruktuurista vaatii välitöntä korjausta, mukaan lukien vedenottamot, vesijohtoverkostot, viemäriverkostot, pumppaamot sekä veden- ja jätevedenpuhdistamot, jotka ovat pääosin biologis-mekaanisia. Arvion mukaan vesilaitosten tulojen pitäisi kaksinkertaistua pelkästään nykyisen infrastruktuurin ylläpitämiseksi. Lisärahoitusta tarvitaan nykyisen infrastruktuurin saneerauksen ja pääkaupungin Astanan kasvun johdosta tarvittaviin uusinvestointeihin. Pääosan rahoituksesta oletetaan tulevan julkiselta sektorilta ja vähemmissä määrin yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisiltä rahoittajilta. Kirgisian 4,6 miljoonan asukkaan väestöstä vain kolmannes väestöstä on keskitetyn vedenjakelun piirissä, toinen kolmannes saa vettä vesiposteista tai tankeista ja viimeinen kolmannes on kokonaan vedenjakelun ulkopuolella. Kattavuus on paras pääkaupungissa Bishekissä ja alenee suhteessa alueen väestömäärään; 1,750 kylässä ei ole ollenkaan järjestettyä vedenjakelua. Vedenjakelun luotettavuus ja veden laatu on kärsinyt huollon ja rahoituksen puutteesta ja vedenjakelun keskeytykset ovat tavallisia jopa pääkaupungissa. Myös riittämätön vedenpaine vaikeuttaa jakelua talojen ylimpiin kerroksiin. Jakelun keskeytykset saavat aikaan puhdistamattoman veden pääsyn verkostoon ja sitä kautta veden laatu edelleen heikkenee, vaikka puhdistus on muutenkin riittämätöntä 45

46 puhdistamojen huonon kunnon ja kemikaalien hankkimiseen tarvittavan rahan puutteen vuoksi. Riittävän sanitaation puute lisää veden kautta leviävien tautien epidemioita, jotka ovat tavallisia erityisesti maaseudulla, missä osa väestöstä ottaa juomavetensä kastelukanavista. Noin 40 prosenttia jätevedenkäsittelylaitoksista ei ole ollenkaan toiminnassa ja 30 prosenttia toimivista ei täytä valtion asettamia normeja. Tadzhikistanissa 93 prosenttia kaupunkiväestöstä ja 47 prosenttia taajamaväestöstä on vesihuoltopalvelujen piirissä. 40 prosenttia väestöstä käyttää juomavettä, joka on johdettu vesijohtoa pitkin asuntoon, pihalle tai maapalstalle. Vedenlaatu on hyvin alhainen ja vedenkautta leviävien tautien osuus pääkaupungissa Dushanbessa on korkeimpia Keski- Aasiassa. Vedenjakelujärjestelmien puutteellinen huolto, riittämätön vedenpuhdistus ja juoma- ja viemärivesien sekoittumisesta aiheutuva pilaantuminen alhaisen vedenpaineen seurauksena ovat aiheuttaneet useita lavantautiepidemioita viime vuosina. Turkmenistanissa 90 prosenttia vedestä käytetään maanviljelyn, erityisesti puuvillan, tuotannossa. Kotitalouksien ja teollisuuden jätevedet lasketaan pääosin puhdistamattomina maahan ja kasteluvedet sellaisenaan jokiin, minkä vuoksi juomaveden laatu on erittäin huono ja aiheuttaa tautien leviämistä. Toimivat jätevedenpuhdistamot ovat pääosin mekaanisia. Myös Uzbekistanissa vesihuoltopalvelujen taso on nopeasti heikkenemässä ja veden laatu ja saannin luotettavuus alenemassa. Maaseudulla 60 prosenttia väestöstä on keskitetyn vedenjakelun piirissä. Vain 40 prosenttia väestöstä on liitetty viemäriverkostoon ja jätevedenkäsittelylaitokseen. Vesihuoltopalvelut ovat tehottomia ja infrastruktuuri vaatii saneerausta, mutta tarvittavan rahoituksen löytäminen on vaikeaa. Vesihuoltopalvelujen hajautus kuntien vastuulle vähensi valtion tukea ja alhaiset tariffit eivät riitä käyttö- ja ylläpitokustannuksiin. Vesivarojen vähyyden vuoksi eri sektorit kilpailevat vedenkäytöstä epäterveellisellä tavalla. Valtion ensisijaisena intressinä on kastelu- ja ojitusjärjestelmien saneeraus. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansainvälisten rahoittajien suunnitellut vesihuollon hankkeet Keski-Aasiassa. Taulukko 6. Suunnitellut vesihuollon hankkeet Keski-Aasiassa Maa Hanke Budjetti MEUR/ MUSD Kaz Kaz Astana Water Supply and Environmental Infrastructure Northeastern Kazakhstan Water Supply and Sanitation Project Rahoittaja 20,04 EBRD 10,11 EU 106,52 World Bank 76,88 Arvioitu aikataulu/ status Pipeline Pipeline ( ) Tuotteet Sisältö Rehabilitation of the water distribution network and wastewater collectors, upgrading of existing water and wastewater treatment plants and installation of water meters. Improvement of water supply and wastewater services in Karaganda, Kokshetau and Temirnau, including (a) rehabilitation and efficiency improvements of existing facilities; (b) transfer of operational 46

47 Kaz Kaz Kaz Uzb Uzb Urban Water Supply II Rural Area Water Supply and Sanitation Sector Rural Water Supply to Karaganda Oblast Tashkent Water Supply Improvement Project Western Uzbekistan Rural Water Supply Project 60,00 World Bank Pipeline ( ) 67,00 Asian Approved: Development 20 Bank 35 September 2003 Estimated Completion Date: December ,31 Islamic Development Bank 9,45 13,50 EBRD 9 Belgium 0,08 65,00 Asian Development Bank 38 Loan approval 02/03/2003 Pipeline Loan Approval Date 2 May 2002 Estimated Completion Date September 2005 and financial management of participating water and wastewater enterprises (vodokanals) to an internationally experienced water utility operator under a performance-based management contract; (c) strengthening institutional and financial capacity of the vodokanals; and (d) creating an enabling legal and regulatory environment that promotes financial and institutional autonomy for vodokanals, including setting tariffs that allow full cost recovery. Project processing is continuing due to on-going restructuring of the vodocanals participating in the project. N/A?? Part A: Physical infrastructure consists of about 100 subprojects covering an average of eight villages and including developing and rehabilitating piped water supply systems, wastewater drainage facilities, school latrines and bath houses. Part B: Capacity Building includes an institutional development program and consulting services for project management support. Improvement of the health and quality of life of the rural population of the Karaganda Oblast, through provision of safe and easy access to drinking water services. Replacement of existing water pumps and valves and installation of a water distribution unit; Preparation and implementation of a Financial and Technical Operational Performance Improvement Programme for the Tashkent Water Company. The Project will mitigate the on-going effects of the drought by providing safe and easily accessible water supply, minimizing water wastage and improving health conditions through supporting the provision 47

48 Tadz Tadz Dushanbe Water Supply Municipal Infrastructure 10,70 Islamic Development Bank 9,22 Loan approved 02/03/ ,00 World Bank Pipeline (2005) of sanitation facilities and encouraging better hygiene practices in the rural communities in Karakalpalstan and Khorezm. Potable water supply includes the development of new systems and rehabilitation and upgrading of existing facilities. Improvement of the safety and reliability of water supply services in the City of Dushanbe, through the construction of two water treatment plants. Rehabilitation of municipal infrastructure services at the subnational government level.?? 4.2 Puhdistamot Virossa on 23 vedenpuhdistamoa, joista suurin osa vaatii saneerausta. Joitakin puhdistamoja on jo saneerattu, esimerkiksi Tallinnassa, Kuressaaressa ja Tartossa. Uusia puhdistamoita tai nykyisten saneerausta tarvitaan yli 20 kunnassa ja asutuskeskuksessa. Terveysministeriö valvoo noin 1,700 lähdettä ja muuta vedenottamoa. Näistä 173 (10 %) lähdettä ei täytä vedenlaatuvaatimuksia. Lisäksi Virossa on yli 2,400 yksityistä rekisteröityä vedenottamoa, joista 31 prosenttia ei täytä terveysvaatimuksia. Teollisuuden ja kotitalouksien jätevedet käsitellään tavallisesti yhdessä kunnallisissa jätevedenpuhdistamoissa. Vuoden 1997 lopussa Virossa oli 959 jätevedenpuhdistamoa, joista 929 oli pieniä (alle 200 m 3 /vrk), 13 keskisuuria (200-2,000 m 3 /vrk) ja 17 suuria (yli 2,000 m 3 /vrk). Noin 130 jätevedenpuhdistamoa on poissa käytöstä alentuneen teollisuus- ja maataloustuotannon seurauksena. Prosentteina noin 77 prosenttia väestöstä on jätevedenkäsittelyn piirissä, mutta vain 58 prosenttia jätevedenpuhdistamoista toimii riittävän hyvin. Uusia puhdistamoita rakennettiin vuosien välillä useisiin kaupunkeihin (Tallinna, Tartto, Haapsalu, Rapla, Kuressaare, Keila, Jõgeva ja Tapa) ja useisiin pienempiin asutuskeskuksiin. Vuonna 2001 kokonaisjätevesipäästöt olivat 1,497 miljoonaa m 3, josta kuitenkin ei-käsittelyä vaativat voimalaitosten lauhdevedet kattoivat 80 prosenttia. 305 miljoonasta kuutiometristä käsittelyä vaativista vesistä, 7,5 miljoonaa (2,5 %) laskettiin käsittelemättöminä vesistöihin, erityisesti Koillis-Virossa, jossa Kohtla- Järven ja Narvan kaupunkien jätevedet ovat pahimmat vesistöjen pistekuormituksen aiheuttajat. Pääkäsittelymenetelmä on edelleenkin mekaaninen käsittely (myös kaivosteollisuuden jätevesille). Vuonna 2000 Viron ympäristöministeriön toimeksiannosta tehty selvitys osoitti, että 65 tutkitusta jätevedenkäsittelylaitoksesta vain kahden laitoksen (Valga ja Keila) todettiin täyttävän EU-vaatimukset lähiaikoina. Kolmentoista laitoksen todettiin toimivan tyydyttävällä tasolla (mekaaninen käsittely, biologinen käsittely sekä typen ja fosforin biologinen sidonta) ja vain kolmessa laitoksessa oli myös kemiallinen käsittely. 48

49 Kolmetoista muuta laitosta vaativat tarkempaa inventointia ja mahdollisia parannuksia, kun taas loput 34 laitosta toimivat epätyydyttävästi (typensidonta puuttuu 11 laitoksessa ja sekä typen että fosforinsidonta 23 laitoksessa). Latviassa vedenottamot käyttävät sekä pinta- ja pohjavettä; pintavettä käytetään osittain suurissa kaupungeissa (Riika, Daugavpils, Olaine ja Ventpils) keskitettyyn vedenjakeluun. Jätevedenkäsittelylaitoksia on 1,100; niistä 159 alle 2,000 asukkaan kunnissa sijaitsevaa laitosta käyttää pelkkää mekaanista käsittelyä ja 805 biologista käsittelyä (pääosin aktiivilietemenetelmää). Pienistä 16 on ylikuormitettuja ja 146 huonokuntoisia. Suuremmista 45 on ylikuormitettuja ja 80 huonokuntoisia. Liettuassa vesistöjen pääasiallinen saastekuormitus tulee riittämättömästi käsitellyistä yhdyskuntien jätevesistä, mutta myös maatalouden hajakuormituksesta ja teollisuudesta. Jätevesien kokonaismäärä oli vuonna miljoonaa m 3, joista 14 prosenttia käsiteltiin EU-direktiivin mukaisesti. 141 miljoonaa m3 (84 %) laskettiin vesistöihin ilman riittävää käsittelyä (pelkkä mekaaninen tai riittämätön biologinen käsittely). Venäjällä vedenpuhdistamoiden rakennus ja saneeraustarve on vielä suurempi kuin Baltian maissa. Ensisijaisia ovat investoinnit alueilla, joilla juomavesi ei täytä nykyisiä normeja (Daghestanin, Ingushetiyan, Kalmykian, Karachi-Cherkessin, Karjalan ja Tatarstanin tasavallat, Altayn ja Primorskin alueet, Arkhangelsk, Ivanovsk, Kirovsk, Kostroma, Ryazan, Smolensk ja Ulyanovsk). Kaikki mainitut alueet ovat saaneet osarahoitusta valtiollisen juomavesiohjelman 30 puitteissa. Laajamittaisemmat investoinnit on tarkoitus toteuttaa vuosina Jätevedenkäsittelylaitoksista 60 prosenttia on ylikuormitettuja; niistä 38 prosenttia on ollut käytössä yli 25 vuotta ja vaatii saneerausta. Lisäkapasiteetin tarve on noin 9 miljoonaa m 3 vuorokaudessa. 44 kaupungissa (4 % kokonaismäärästä) ja 583 taajamassa (70 %) ei ole keskitettyä jätevesien keräysjärjestelmää. Vuonna 2000 vesilaitosten jätevesipäästöt olivat 9,2 miljoonaa m 3, josta 30 prosenttia oli riittävästi käsitelty mutta 17 prosenttia oli käsittelemättömiä. Lähes 60 prosenttia Ryazanin ja Novgorodin alueiden ja Sahan tasavallan (Yakutia) kaupunkien jätevesistä on biologisesti puhdistettu, kun taas pohjoisilla alueilla (Arkhangelsk, Murmansk, Komin tasavalta, Hakassiya ja Primorskiy) biologisen puhdistuksen osuus on vain 10 prosenttia. Habarovskissa vain 2 prosenttia jätevesistä käsitellään ollenkaan. Esikäsittelemättömien teollisuuden jätevesien suuri osuus joillakin alueilla vaikeuttaa ennestään tilannetta. Lain mukaan teollisuus- ja maatalousyritysten jätevedet on esikäsiteltävä ennen viemäriverkostoon laskemista. Pintavesiin laskettujen jätevesien käsittelynormit perustuvat yleensä kalastukselle ja kalanviljelylaitoksille asetettuihin normeihin, jotka ovat tiukempia kuin juomavedelle asetetut normit ja tämä johtaa tilanteeseen, jossa yritysten on puhdistettava jätevetensä puhtaammaksi kuin ne alun perin olivat. Ne myös joutuvat maksamaan sakkoja normien ylityksestä. Jätevedenkäsittelyn heikko laatu on suorassa yhteydessä juomaveden laatuun useissa kaupungeissa, joissa vedenottamot sijaitsevat jokien alajuoksulla jätevedenpuhdistamojen alapuolella (esimerkiksi Pietari, Arkhangelsk, Rostov-on-Don, Asov, Taganrog, Armavir ja useissa Siberian ja Kaukoidän kaupungeissa, kuten Tumen, Ishim ja Habarovsk). 30 Federal Program Providing population of Russia with drinking water ( ) 49

50 Ensisijaisia hankkeita, jotka ovat saaneet rahoitusta, ovat: 1) Ivangorod (Pietarin alue), jossa useita veden- ja jätevedenpuhdistamoja on osittain rakennettu (valmiusaste 90 % ); 2) Oka-joen vedenottamon saneeraus ja laajentaminen Tulan kaupungissa (46,6 %); 3) Chikolinskin vesijohdon rakentaminen Pohjois-Ossetiassa, Alanyan tasavallassa (85 %); ja 4) Vedenpuhdistamon ja hapetusjärjestelmän rakentaminen Azanakaevissa, Tatarstanissa (73,6 %). Vuonna 2002 valtio rahoitti 79 vesihuollon hanketta 279 miljoonalla ruplalla. Vuodeksi 2003 on varattu 900 miljoonaa ruplaa 170 hankkeen rahoittamiseksi. Lisärahoitusta tullaan saamaan Maailmanpankin luoton kautta 14 kaupungille ja EBRD:n kanssa parhaillaan neuvoteltavien samantyyppisten lainojen puitteissa. 4.3 Lietteenkäsittely Baltian maissa lietteen määrä tulee lisääntymään EU:n jätevesidirektiivin toimeenpanon myötä, koska jäsenmailla kaikissa taajamissa, joiden asukasvastineluku on yli 2,000, on oltava asianmukaiset jätevesien keräys- ja käsittelymenetelmät. Tällä hetkellä jätevesienkeruun ja käsittelyn piirissä erityisesti taajama-alueilla on huomattavasti vähemmän kotitalouksia ja yrityksiä kuin suurissa kaupungeissa. Lietteenkäsittelyssä, kuten muussakin jätteiden käsittelyssä, EU painottaa ehkäisyä, uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja vasta sitten polttoa tai loppusijoitusta kaatopaikoille. Lietedirektiivi säätelee lietteen uudelleenkäyttöä maanparannusaineena. Lietteenkäsittely on harvinaista kaikissa Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maissa ja jätevesienkäsittelyssä syntyvä liete viedään usein sellaisenaan avokentille, joiden suotovedet ja kuivina aikoina pöly saastuttavat ympäristöä. Lietteenkäsittelymenetelmiä ei tunneta ja teknologia on liian kallista. Lietteenkäyttö maataloudessa on vähäistä kaikissa siirtymätalouden maissa, lähinnä lietteen korkean raskasmetallipitoisuuden vuoksi, mutta myös puutteellisen organisoinnin, esimerkiksi kuljetusmahdollisuuksien puuttumisen tai liian pitkien kuljetusmatkojen vuoksi. Virossa kansallinen ympäristöohjelma (NEAP) sisältää investoinnit jätteidenkäsittelyn tietojärjestelmän parantamiseen, jotta yksityiskohtaiset tiedot tuotetuista jätemääristä, myös lietteen määrästä, ja käsittelystä saataisiin toimenpiteitä varten. Samoin ohjelma sisältää lietteenkäsittelystrategian laatimisen ja toimeenpanon, erityisesti pienempien jätevedenpuhdistamojen ongelmien ratkaisemiseksi ja kaatopaikkojen orgaanisen aineksen vähentämiseksi, sekä kompostointialueiden rakentamisen EU-vaatimusten mukaisesti. Lietteenkäsittelystrategian toimeenpanemiseksi NEAP sisältää investointeja lietteenkäsittelyteknologioihin. Vuonna 2000 yhdyskuntien jätevesipuhdistamoilla muodostui lietettä yhteensä noin 3,8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa (23,860 tonnia kuiva-ainetta vuodessa). Tällä hetkellä lietteenkäsittely tapahtuu kuivauksella lähellä suurimpia jätevedenpuhdistamoja sekä kuljettamalla liete kaatopaikoille tai käyttämällä se kompostointiin. Pienempien jätevedenpuhdistamojen sekä lika- ja sakokaivojen liete viedään tavallisesti kaatopaikoille. Kompostoitu liete käytetään hylättyjen kaivos- ja louhosalueiden kunnostamiseen Koillis-Virossa sekä kaupunkien viheralueille, koska korkea hinta ja kuljetuskustannukset estävät kompostoidun lietteen käytön maanviljelyssä. 50

51 Mekaaninen kuivaus suotonauhapuristimien ja linkojen avulla ei ole yleistynyt, koska laitteet ovat kalliita ja käyttäjiä ei ole koulutettu. Narvan puhdistamo käyttää mädätystä metaanitankeissa, samoin AS Salutaguse Yeast Factory ja Tallinnan puhdistamo vuodesta Lisäksi käytetään tiivistystä (sakeutusta) erityisissä tiivistämöissä (kiinteästi katettuja korkeareunaisia kenttiä tai betonialtaita) tai liete kuivatetaan avoimilla käsittelykentillä; vaihtoehtoisesti liete kuljetetaan viheralueille ilman käsittelyä. Lietettä kompostoidaan määräysten mukaisesti Tallinnassa (Paljassaare ja Liikva) ja viimeaikoina myös Tartossa. Muiden kuntien kompostit eivät täytä EU-vaatimuksia. Puunkuorta ja turvetta käytetään yleisesti tukiaineena. Loppusijoituksessa Viron jätteenkäsittelystrategia suosii yleensä kaatopaikkakäsittelyä polton sijaan, mutta poltto energiantuotantotarkoitukseen suurimmissa kaupungeissa on ensisijainen vaihtoehto. Lietteenkäsittelylainsäädäntö on pääosin EU:n lietedirektiivin mukainen 31. Lain mukaan lietteenkäsittelyyn tarvitaan jätelupa ja lietteen tuottaja on vastuussa sen laadusta. Latviassa tuotetun lietteen määrä on laskenut vuodesta 1990 käsiteltyjen jätevesien määrän alentuessa 2,2-kertaisesti. Vuonna 2000 tuotetun lietteen määrä oli noin 20,000 tonnia kuiva-ainetta. Riikassa noin kg kuiva-ainetta tuotetaan asukasta kohden vuodessa. Lietteen raskasmetallipitoisuus ylittää paikoitellen (kadmium Riikassa, kromi Liepajassa ja Jelgavassa) sallitut määrät, mikä estää lietteen hyödyntämisen maanparannusaineena. Vuonna prosenttia lietteestä käytettiin maanviljelyksessä, 7 prosenttia kompostoitiin, 38 prosenttia välivarastoitiin ja 26 prosenttia sijoitettiin kaatopaikoille. Polttoa ei tehty koska tällä hetkellä siihen ei ole kapasiteettia, vaikka se on teollisuuden vaaralliseksi jätteeksi luokitellun lietteen yksi mahdollinen käsittelyvaihtoehto. Suunnitelmissa on rakentaa mobiili pienen mittakaavan jätteenpolttopolttolaitos, joka polttaisi myös lietteenä tuotetun orgaanisen aineen. Lietteenkäyttöä maanviljelyssä säätelee EU:n lietedirektiivin mukainen säädös. 32 Liettuan jätestrategian mukaan loppusijoitus kaatopaikalle on jätteenkäsittelyssä päämenetelmä, tosin poltto energiantuotantotarkoituksessa on ensisijainen. Lietteenkäsittelyä vaikeuttaa kuivausteknologian puute. Suurin osa lietteestä kuivataan lietekentillä, joita ei ole rajattu tai valvottu, minkä jälkeen se kuljetetaan kaatopaikoille tai hylätyille soranottopaikoille. Ympäristöministeriö on sisällyttänyt lietteenkäsittelystrategian laatimisen ja sen vaatimat investoinnit koheesiorahastosta katettaviin hankkeisiin. Lietteenkäsittelyn järjestämiseen harkitaan samantyyppistä alueellista lähestymistapaa kuin jätteenkäsittelyssä sovelletaan. Vuonna 2001 tuotettiin 261,000 tonnia jätevesilietettä. Myös Venäjällä jätevedenkäsittelyn tehostuminen lisää lietteen määrää. Vaikka Venäjällä on viime aikoina rakennettu kansainvälisten projektien yhteydessä lietteenpolttolaitoksia, jotka täyttävät EU:n ilmanpäästövaatimukset, on sielläkin liete pääosin käsittelemättömänä kaatopaikoilla tai välivarastoituna lietekentillä, jotka eivät täytä EU-vaatimuksia. Hyötykäyttö tai kompostointi on harvinaista, koska liete sisältää paljon raskasmetalleja ja teollisuuden jätevesistä peräisin olevia haitallisia yhdisteitä, joita ei pystytä puhdistamaan riittämättömän jätevedenkäsittelyn johdosta. Venäjä onkin 31 Regulation No. 93 from 11 November 1999 by the Ministry of Environment of the Republic of Estonia Rules for using sewage sludge in agriculture, greenery and cultivation, RTL 1999, 156, Regulation No. 316 of September 1997 for the Use of Effluent Sludge in the Fertilization of Soil and in Organizing Territorial Public Services. 51

52 harvoja maita, jossa löytyy joutomaata lietekenttiä varten. Vuosittainen keskimääräinen lietteen määrä on noin 80 miljoonaa kuutiometriä (kosteus- % 96-97), josta kuiva-ainetta kertyy noin 3 miljoonaa tonnia vuodessa. Lain mukaan suljettuja ja toiminnassa olevia lietekenttiä on valvottava säännöllisesti, mutta nykyisin paikalliset resurssit harvoin riittävät siihen. Yrityksiltä jätevedenkäsittelystä ja normien ylittämisestä perittävien maksujen tarkoituksena on kattaa myös lietteenkäsittely ja loppusijoitus. 4.4 Verkostosaneeraus Viron vedenjakeluverkosto on pääosin huonokuntoista; hukkavettä on verkostovuotojen takia prosenttia. Keskimäärin 77 prosenttia väestöstä on keskitetyn vedenjakelun piirissä; suurimmissa asutuskeskuksissa jopa prosenttia. Vesijohtoverkoston kokonaispituus on noin 3,100 km (25 prosenttia verkostosta on Tallinnan alueella). Putkistot ovat yleensä terästä ja valurautaa ja vaativat saneerausta; Koillis-Virossa vuodot yltävät 60 prosenttiin. Hukkavesi johtaa verkoston ylikuormitukseen, koska vuotojen takia vedenotto on suurta riittävän jakelun turvaamiseksi. Suuri vedenotto johtaa puolestaan pohjavesivarantojen pinnanalenemiseen ja sitä kautta pohjaveden laadun heikkenemiseen; rannikkoalueilla se aiheuttaa myös suolapulsseja. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 3,280 km. Latviassa keskitetyn vedenjakelun piirissä on prosenttia väestöstä pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa ja prosenttia suurissa kaupungeissa. Suurimmissa kaupungeissa prosenttia väestöstä kuuluu viemäriverkostojen piiriin, mutta pienimmillä paikkakunnilla vain 35 prosenttia. Verkostovuodot ovat prosenttia ja verkostojen kapasiteetti on myös ongelma. Lähes 60 prosenttia hukkavesistä syntyy Riikan alueella. Pienten kaupunkien 800+-vesihuolto-ohjelma ja suurten kaupunkien (mm. Liepaja, Riika, Daugavpils, Madona ja Cesis) investointihankkeet ovat osaltaan auttaneet vuotojen vähentämisessä korjaamalla vanhoja pääsiirtolinjoja ja laitteita, toteuttamalla verkostonvalvontajärjestelmiä ja tarkastamalla vedenottamoita. Liettuassa 95 prosenttia juomavedestä otetaan pintavedestä ja 5 prosenttia pohjavedestä. Juomaveden laatu on huono, pääosin rautapitoisuuden, paikoitellen fluoripitoisuuden, ja putkistojen huonosta kunnosta. Vedenjakeluverkoston kokonaispituus on 4,640 km; 60 prosenttia siitä on rakennettu vuotta sitten. Veden korkea rautapitoisuus syövyttää putkistoja ennestään ja arvion mukaan 955 km tai 21 prosenttia verkostosta vaatii saneerausta. Arvioitu rahoitustarve on 175 miljoonaa euroa. Maaseudulla noin miljoona asukasta ottaa juomavetensä matalista pohjavesilähteistä, jotka eivät täytä juomavedelle asettuja laatuvaatimuksia. Viime aikoina tilanne on huonontunut, kun keskitetty vedenjakelu on paikoitellen jouduttu lopettamaan taloudellisten ja teknisten syiden seurauksena. Noin 80 prosenttia kaupunkiväestöstä on liitetty viemäriverkostoon, mutta 300, ,000 asukasta on viemäriverkostojen ulkopuolella. Saneeraustarpeeksi on arvioitu 10 prosenttia, kun taas 13 prosenttia viemäriverkostoista vaatii uudelleenrakentamisen. Venäjällä kunnallisen infrastruktuurin, mukaan lukien julkiset ja yksityiset laitokset, koneet ja laitteet, verkostot, johdot ja palvelut, kehittäminen on tämänhetkinen valtion prioriteetti. Noin 62 prosenttia juomavedestä otetaan pintavesistä, jotka ovat useimmiten saastuneempia kuin pohjavedet. Yli 40 prosenttia juomavedestä ei täytä paikallisia 52

53 normeja (SanPiN). 1,082 kaupunkia (99,1 % kokonaismäärästä) ja 1,687 taajama-aluetta (90 %) on keskitetyn vedenjakelun piirissä. Näiden lisäksi Venäjällä on 4,876 paikallista vedenjakeluverkostoa, joista kunnalliset vedenjakeluverkostot suurimmissa kaupungeissa käsittävät 69 prosenttia. Vedenjakeluverkostojen kokonaispituus on 463,000 johtokilometriä, josta 200,900 km tai 43,4 prosenttia on kaupungeissa. Verkostojen kokonaiskapasiteetti on 90 miljoonaa m 3 /vrk ja kapasiteetin lisätarve noin 10 prosenttia. Keskimääräinen talousvedenkulutus on noin 248 litraa/as/vrk; joillakin alueilla ominaiskulutus ei ylitä litraa/as/vrk. Veden saatavuudessa heikoin tilanne on pohjoisen alueen kylmillä seuduilla ja eteläisen alueen kuivilla seuduilla, missä saatavuus vaihtelee sadannan ja vuodenajan mukaan ja lisäksi vedenpuhdistus on riittämätöntä. Keski-Venäjällä tilanne saatavuuden suhteen on huomattavasti parempi. Yli 60 prosenttia kunnallisesta infrastruktuurista on hajoamistilassa ja neljännes kiinteästä omaisuudesta on poissa käytöstä kulumisen seurauksena. Esimerkiksi vuonna 2002 tapahtui 70 putkirikkoa 100 johtokilometriä kohden ja 200 kuuman veden aiheuttamaa onnettomuutta 100 johtokilometriä kohden. Putkirikkojen aiheuttama lämpöhävikki vastaa 30 prosenttia lämpöenergian käytöstä (EU, 2003). Pääosa suunnitelluista ylläpito- ja korjaustöistä korvautuu hätätilanteisiin vastaamisella. Joillakin alueilla, kuten Krasnoyarsk, Primorsk, Novgorod ja Koryak, 70 prosenttia vesi- ja viemäriverkostosta vaatii uusimista. 30 prosenttia vedenottamoista ja vedenkäsittelylaitoksista (27 miljoonaa m 3 ) ja 16 prosenttia verkoista (73,600 km) vaatii pikaista saneerausta. Keskimäärin hukkavettä on 16,7 prosenttia vuositasolla, mutta joissakin kaupungeissa (Pskov, Chelyabinsk, Kurgan, Tomsk ja Primorsk) se yltää 30 prosenttiin. Putkistot ovat pääosin terästä ja valurautaa, jotka ovat päällystämättömiä tai sinkittyjä, ja ruosteongelma on huomattava. Lain mukaan kaikkien uusien asuinrakennusten ja yritysten on oltava yhdistettyjä viemäriverkostoon ja sitä kautta jätevedenkäsittelylaitokseen, mikä ei tuota suuria vaikeuksia kaupungeissa; haja-asutusalueille se on kuitenkin ongelma. Myös kaupungeissa olemassa olevat viemäriverkostot eivät ole välttämättä yhteydessä jätevedenkäsittelylaitokseen ja vaativat tehokkaampien keräysjärjestelmien rakentamista. Terveysministeriön alainen Sanitaatio-Epidemiologinen Tarkastusvirasto on ainoa viranomainen, joka saa päättää viemäriverkoston rakentamisesta tai laajentamisesta sekä yritysten ja kuluttajien liittämisestä olemassa oleviin verkostoihin. 4.5 Yksityisen sektorin mahdollisuudet Sekä Baltian maissa että Venäjällä yksityinen sektori, lähinnä teollisuusyritykset, tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia vesihuollon teknologian vientiin, erityisesti jätevedenkäsittelyn alalla, automaatiojärjestelmät mukaan lukien. Ennen kaikkea Virossa, jossa yksityistäminen on edennyt nopeasti edistyksellisen hallituspolitiikan ansiosta, teollisuusyritysten kasvu on tuonut niille omarahoitusta, jolla ne pystyvät rahoittamaan merkittäviä ympäristöinvestointeja saastuttaja maksaa periaatteen mukaisesti. Kilpailuvalttina suomalaisilla teknologian viejillä on valtion tukemien rahoitusmahdollisuuksien tarjoaminen. Potentiaalisia investointikohteita ovat esimerkiksi Itämeren suojelun jäljellä olevat hot spots-kohteet (ks. liite 3). Luoteis-Venäjällä todennäköisiä sektoreita, joilla tulee lähivuosina olemaan investointirahoitusta, ovat: öljy- ja kaasu (Murmansk), kaivos (Murmansk), metalli (alumiini, nikkeli, rauta ja teräs) 53

54 Leningradin alue, Volodga, Murmansk), kemian teollisuus (Volodga, Pietarin alue) ja massa- ja paperiteollisuus (Archangelsk, Volodga). Esimerkiksi Pohjoismaiden Projektivientirahasto Nopef (ks ) voi rahoittaa yksityisen sektorin hankkeiden valmistelua lähialueilla. Kansainväliset rahoittajat suosivat yksityisen sektorin mukaantuloa myös julkisen sektorin hankkeisiin. Maailmanpankin arvion mukaan vesihuollon investointitarpeet Keski- ja Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa (ECA-alue) ovat noin USD100 miljardia seuraavan 5-10 vuoden aikana. Rahoittaakseen tämän valtavan tarpeen alueen valtiolliset ja kunnalliset viranomaiset joutuvat ponnistelemaan yhdistääkseen optimaalisesti eri rahoituslähteet (valtion ja kuntien budjettivarat, kuluttajien käyttö ja liittymismaksut, kansainvälisen lahja-avun, kansainväliset kehitysrahoituslainat sekä yksityiset sijoitukset). Maailmanpankin mukaan kansainväliset (kehitys)rahoittajat ovat vähentämässä vesihuoltoon antamansa avun määrää 50 prosentilla. Maailmanlaajuisesti yksityisen sektorin osuus vesihuollon hankkeissa oli vain 5 prosenttia kokonaisinvestoinneista vuosina ja yksityisen sektorin investoinnit vesihuoltopalveluihin ovat vähentyneet viimeisen neljän vuoden aikana. Kaikista niistä Maailmanpankin vesihuoltoprojekteista, joissa yksityinen sektori on osallisena, 17 prosenttia (projektien kokonaismäärästä) suuntautuu ECA-alueelle; investoinneilla mitattuna vain 8 prosenttia vuosina Public-Private-Partnership (PPP)-mallien mukaisesti yksityinen ja julkinen sektori voi muodostaa kumppanuuksia esimerkiksi seuraavan tyyppisten sopimusmallien avulla vesilaitosten kiinteän omaisuuden säilyessä julkisessa omistuksessa: Palvelusopimus (Service Contract), jossa julkisella sektorilla säilyy kokonaisvastuu vesihuoltojärjestelmän operoinnista ja kunnossapidosta lukuun ottamatta tiettyjä rajattuja palveluita, jotka ostetaan yksityisiltä palveluntarjoajilta. Julkinen laitos myös kantaa koko kaupallisen riskin ja vastaa käyttö- ja kiinteästä pääomasta. Yksityisen yrityksen vastuu on rajoitettu sen oman henkilökunnan ja palveluiden tehokkaaseen käyttöön. Palvelusopimusten kesto on yleensä lyhyt (1-2 vuotta) ja usein toistuva tarjouskilpailu pakottaa palveluntarjoajan tehokkuuteen; Management-sopimus eli ylläpitourakointi (Management Contract), jossa ulkopuoliselle yhtiölle maksetaan kiinteätä palkkiota siitä, että se ottaa vastattavakseen vesihuoltojärjestelmän operoinnin ja kunnossapidon. Operaattoriyhtiö vastaa päivittäisestä päätöksenteosta, mutta suuremmat kuluerät on hyväksytettävä tilaajalla, johon myös kuluttajat ovat asiakassuhteessa. Laitoksen kaupallinen riski pysyy julkisella sektorilla, joka myös vastaa käyttö- ja investointipääoman riittävyydestä. Kesto on tavallisesti 3-5 vuotta. Vuokrasopimuksessa (Lease Contract) operaattoriyhtiö vuokraa laitoksen julkiselta omistajalta ja ottaa vastuun kaikista laitoksen johtamiseen, operointiin ja kunnossapitoon liittyvistä toiminnoista. Julkinen sektori pysyy kuitenkin laitoksen ainoana omistajana ja päättää edelleen investoinneista. Operaattori vastaa käyttöpääomasta ja maksaa vuokrana myös osan investointikuluista, mutta on samalla oikeutettu ylijäämään eli liiketoiminnan tuottoihin. Näin kaupallinen 54

55 riski siirtyy operaattorille, mutta investointiriski säilyy tilaajalla. Vuokrasopimuksen kesto on yleensä 5-15 vuotta. Toimilupasopimus (Concession), jossa operaattorilla on vuokrasopimuksen asettamien oikeuksien ja velvollisuuksien lisäksi vastuu suurista investoinneista. Julkinen tilaaja omistaa edelleen kiinteän omaisuuden, mutta se luovutetaan sopimusajaksi operaattorin haltuun ja tilaajan rooliksi jää operaattorin toiminnan valvonta. Käytön ja investointivastuun yhdistämisen katsotaan sisältävän sen, että operaattori joutuu olemaan investoinneissaan tehokas voidakseen palauttaa vesihuoltojärjestelmän julkiselle tilaajalle sopimuskauden päättyessä sopimuksen mukaisessa kunnossa. Tyypillinen konsessiosopimus on kestoltaan vuotta, minkä aikana operaattori voi kuolettaa sijoittamansa pääoman. 33 Parhaiten ovat käytännössä toimineet järjestelyt, joissa yksityisen sektorin saama korvaus on riippuvainen suorituksesta ja palvelulaadusta (performance-based) ja joissa on tarkoin määritelty osapuolten oikeudet ja velvollisuudet esimerkiksi tariffien määrittämisen ja perimisen sekä ylijäämän jakamisen suhteen. Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamon PPP-malli on uusi toteutusmalli Venäjällä. Rakennuttajana toimii Venäjälle hanketta varten perustettu ja rekisteröity yhtiö LLC Nordvod, jonka omistajina ovat Pietarin vesilaitos, urakoitsijakonsortio (NCC, Skanska, YIT) sekä NEFCO. Laitoksen valmistuttua se myös vastaa laitoksen operoinnista lainan takaisinmaksun ajan (12 vuotta), minkä jälkeen operointi kilpailutetaan. Hanke rahoitetaan lainoilla, avustuksilla ja omalla pääomalla. Suurimmat rahoittajat ovat NIB ja EBRD. Täydellisessä yksityistämisessä kiinteä omaisuus vaihtaa omistajaa julkiselta yksityiselle puolelle ja samalla siirtyvät riskit ja tuotot. EBRD tukee erityisesti kunnallisten palvelujen liikelaitostamista, yhtiöittämistä ja yksityistämistä ja on tunnettu innovatiivisista rahoitusratkaisuista, esimerkiksi vesilaitosten yksityistämisprosesseissa, johon myös sitä ennakoiva investointirahoitus tähtää. Baltian maissa EBRD on tähän mennessä järjestänyt vuonna 2001 Tallinnan vesilaitoksen yksityistämisen, jonka seurauksena International Water UU (Tallinn) B.V., Hollannissa rekisteröity yhtiö, jonka omistavat brittiyhtiöt International Water Limited ja United Utilities International Ltd., nousi Tallinnan vesilaitoksen enemmistöosakkaaksi (50,4 %) kunnan ollessa vähemmistöosakas (49,6 %). Yksityistämisprosessi sisältää suunnitelman kunnallisen tariffien säätelyelimen perustamisen vuoteen 2005 mennessä. Tallinnan vesilaitos oli ensimmäinen yksityistämiskohde Baltian maissa telekommunikaatiosektorin ulkopuolella. EBRD:n vuodesta 1994 jatkuneen tuen myötä Tallinnan Veden luottokelpoisuus nousi huomattavasti ja EBRD yhdessä DEFPA Investment Bank Ltd:n kanssa onnistui syndikoimaan EBRD:n Tallinnan Vedelle antaman EUR 80 miljoonan luoton ryhmälle eurooppalaisia pankkeja. Latviassa EBRD on tukenut Riikan vesilaitoksen kehittämistä ja liikelaitostamista vuodesta Pankki aikoo syndikoida ensimmäistä kertaa osan vesilaitokselle myöntämästään yritysluotosta liikepankkisektorille Latviassa, mikä edistää edelleen yksityisen sektorin kehittymistä ja vapauttaa pankin luottolimiittejä vähemmän kannattaviin hankkeisiin. Myös Maailmanpankki edistää aktiivisesti yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksia vesihuollon hankkeissaan. Esimerkiksi yllä kuvattu Bukharan ja Samarkandin vesihuollon kehittämishanke Uzbekistanissa sisältää ulkomaisen operaattorin mukaantulon vesilaitosten hallinnon ja operoinnin kehittämiseksi management contract - 33 Vehmaskoski (2002) 55

56 sopimuksen kautta. Lisäksi pankki on tukenut neuvontapalvelujensa (Public-Private Infrastructure Advisory Facility) kautta yksityisen sektorin osallistumista pilottihankkeiden kautta lainaohjelmien liitännäisenä Kazakstanissa, Tadzhikistanissa ja Uzbekistanissa. Kazakstanissa joitain vesilaitoksia on yksityistetty, esimerkiksi aikaisemman pääkaupungin Almatyn vesilaitos on yhteisyritys ranskalaisen Veolia Water Systemsin (aiemmin Vivendi) kanssa, Ranskan valtion myönnettyä luoton Almatyn vesihuollon kehittämiseen. Maailmanpankki ja OECD teettivät vuonna 2002 kyselytutkimuksen yksityisen sektorin halukkuudesta investoida vesihuollon palvelujen kehittämiseen Itä-ja Keski-Euroopan ja Keski-Aasian maissa. Kyselyyn vastasi 11 eurooppalaista operaattoria Ranskasta, Isosta- Britanniasta, Saksasta, Italiasta ja Itävallasta. Alla olevassa taulukossa on esitetty yritysten arviot investointiriskeistä maittain. Taulukko 7. Yksityisten operaattoreiden riskiarviot Keski- ja Itä-Euroopan ja Keski- Aasian maista Country Operation risk Water Low tariffs profit low expectations Strong Financial War, competition civil Risk dist urbance Regulatory risk Legislat. does not permit Breach of contract Macro economic risk Political instability Political interference Recipient not Other interested Estonia 1,3 0,7 0,7 1,3 1,0 0,3 1,7 0,3 1,0 2,0 0,7 1,3 0,0 0,0 Latvia 1,3 0,7 0,7 1,3 1,0 0,3 2,0 0,3 1,0 2,0 0,7 1,7 0,3 0,0 Lithuania 1,3 0,7 0,7 1,3 1,0 0,3 2,0 0,3 1,0 2,0 0,7 1,7 0,3 0,0 Russia 1,5 1,7 1,2 1,0 1,5 0,8 1,5 1,5 1,7 1,9 0,8 1,6 0,3 0,8 Kazakhstan 1,8 1,5 1,5 0,8 2,0 1,5 2,0 1,4 2,0 2,3 1,0 2,0 0,8 1,3 Kyrgyz Rep. 2,0 2,0 1,8 0,8 2,0 1,8 2,0 1,8 1,8 2,3 1,6 2,3 0,8 0,7 Tajikistan 2,0 2,0 1,5 0,8 2,0 2,3 2,0 1,8 2,0 2,0 2,0 2,3 0,8 1,3 Turkmenistan 2,0 2,0 1,5 0,8 2,0 1,8 2,0 1,8 2,0 1,5 1,6 1,7 0,8 2,0 Uzbekistan 2,0 2,0 1,5 0,8 2,3 1,8 2,0 1,4 1,8 2,0 1,8 2,3 0,8 1,3 Legend: (3)=this is the main reason/risk (2) this is a main reason/risk (1) this a reason/risk to some extent (0) this is not a significant risk Lähde: OECD/World Bank (2002), Private sector participation in municipal water services in Central and Eastern Europe and Central Asia, Conference proceedings, April 2002, Paris Taulukon mukaan operaattorit arvioivat Baltian maissa taloudellisen kehityksen epävarmuuden ja lainsäädännön muutosten olevan suurin riski, vaikkakin lievempi kuin Keski-Aasian maissa tai Venäjällä, joissa myös tariffien alhaisuus on merkittävä tekijä. Baltian maiden suhteen yksityiset operaattorit ilmaisivat suosivansa yhteistyötä kansainvälisten rahoittajien kanssa rahoituksen saamiseksi ja lainsäädännöllisten uudistusten aikaansaamiseksi. Venäjä, Uzbekistan ja Kazakstan olivat useimpien mielestä vielä liian riskipitoisia investointikohteita; ne, jotka olivat kiinnostuneita, suosivat Management Contract-järjestelyä. Turkmenistan, Kirgisia ja Tadzhikistan ei kiinnostanut yksityisiä operaattoreita. Euroopan komissio rohkaisee Rakennerahastoista tehdyssä väliarvioinnissa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien luomista rakennerahastoista tuettavien toimien toteuttamista varten. Komissio on laatinut julkisen ja yksityisen sektorin 56

57 kumppanuuksia käsittelevän oppaan 34 erityisesti liittymistä edeltävästä rakennepolitiikan välineestä (ISPA) ja koheesiorahastosta tuetuista kumppanuussopimuksista saatujen kokemusten perusteella. Myös muut rahoittajat (EIP, NDEP, NIB ja NEFCO) suosivat yksityisen sektorin osallistumista hankkeisiin, koska yksityissektorin katsotaan tuovan lisäarvoa, ei pelkästään rahoituksen vaan ennen kaikkea tehokkuuden ja kokemuksen kautta. Kohdemaat eivät kuitenkaan aina ole yhtä vastaanottavaisia esimerkiksi ulkomaisten operaattoreiden markkinoille tulolle. 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Ilman puhdasta vettä ja sanitaatiota olevien ihmisten osuuden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä on yksi köyhyyden vähentämiseen tähtäävistä kehitystavoitteista, jotka ohjaavat kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten ja kahdenvälistä kehitysyhteistyötä tekevien valtiollisten organisaatioiden toimintaa. Vesihuollon infrastruktuurin rakentamis- ja saneeraustarpeet jo pelkästään entisen Neuvostoliiton alueella ovat kuitenkin niin mittavat, että kansainvälisten rahoittajien resurssit tuskin yksistään riittävät ratkaisemaan kohdemaiden vesihuollon ongelmia, jotka ovat hyvin samantapaisia kaikissa maissa. Alla olevassa taulukossa on koottuna kansallisten suunnitelmien pohjalta identifioidut vesihuollon investointitarpeet Baltian maissa ja Venäjällä. Taulukko 8. Baltian ja Venäjän vesihuollon investointitarpeet Viro Latvia Liettua Venäjä 1,2 mrd EUR, josta 540 MEUR juomavesi; 615 MEUR jätevesi MEUR julkisen sektorin investointitarpeet puhdas- ja jätevesiinvestointeihin 950 MEUR, josta 130 MEUR jätevedenkäsittely ; 395 MEUR viemäriverkoston kattavuuden parantaminen ; 250 MEUR nykyisen viemäriverkoston saneeraus ; 175 MEUR juomavesiverkon saneeraus. 7,4 mrd EUR vesihuollon kehittämiseen Näiden investointitarpeiden pohjalta ovat Baltian maat ja Venäjä huomattava potentiaalinen markkina suomalaiselle vesihuollon osaamiselle. Baltian maissa mahdollisuuksia on sekä kansainvälisten rahoittajien hankkeissa että lisääntyvässä määrin myös suorassa kahdenvälisessä yhteistyössä, esimerkiksi teollisuusyritysten jätevedenkäsittelyhankkeissa, sillä yksityisen sektorin kehittyessä sen panostus ympäristösektorille kasvaa EU:n lainsäädännön toimeenpanemiseksi ehkäisevien toimenpiteiden ja saastuttaja maksaa- periaatteiden mukaisesti. Julkisen sektorin investointien pääpaino tällä hetkellä on jätevedenpuhdistamojen ja vähemmässä määrin (juoma)vedenpuhdistamojen rakentamisessa ja saneerauksessa, minkä jälkeen tulee sekä vesijohto- että varsinkin viemäriverkoston kattavuuden parantaminen, ja vasta 34 Guidelines for Successful Public-Private Partnerships, European Commission, DG Regional Policy, March

58 sen jälkeen verkostosaneeraus. Lietteenkäsittely on saanut vähemmän huomiota, mutta sekä Latvia että Liettua mainitsevat sen yhdeksi painopistealueeksi kansallisissa strategioissaan. Baltian maat ovat saaneet eniten rahoitusta Itämeren suurten rantakaupunkien vesihuollon kehittämiseen ja hankkeiden painopiste siirtyy vähitellen pienempiin kaupunkeihin ja taajamiin. Hankekoko kuitenkin kasvaa, jo pelkästään sen vuoksi, että hankkeiden minimikoko on koheesiorahastossa suurempi, minkä lisäksi Baltian maat pyrkivät yhdistämään hankkeita valuma-alueittain vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti mahdollistaakseen pienempien kuntien hankkeiden rahoituksen. Suuret hankkeet koostuvat yleensä useista tarjouskilpailuista, joista vaan osa on kansainvälisiä ja osa paikallisia. Merkittävimmät rahoittajat Baltian maissa EU:n koheesio- ja rakennerahastojen lisäksi ovat EBRD, EIP, NEFCO ja NIB, jonka rahoitus tullee lisääntymään maiden tullessa hyväksytyksi pankin jäseniksi. Kaikki rahoittajat osallistuvat EU-hankkeiden rahoitukseen. Venäjällä on investointien suhteen pitkälti samat painotukset kuin Baltian maissa. Vedenjakelun ja viemäriverkoston kattavuuden parantaminen ja vedenpuhdistamoiden rakentaminen ovat kansallisella tasolla prioriteetteja jätevesien puhdistamisen ja verkostosaneerauksen ohella. Lietteenkäsittely ei ole yhtä ajankohtainen, koska suurimpia kaupunkeja lukuun ottamatta joutomaata on vapaana lietteen varastoimiseen lietekentillä, vaikka suurin osa lietteestä päätyykin kaatopaikalle. Teollisuuden jätevesien esikäsittely vaatisi myös huomattavia investointeja, mutta yksityinen sektori pystyy niitä toistaiseksi harvoin rahoittamaan. Venäjän vesihuollossa investointitarpeet ovat moninkertaiset Baltian maihin nähden, mutta rahoitusmahdollisuudet ovat huomattavasti vähäisemmät. Poikkeuksena on kuitenkin Luoteis-Venäjän alue, joka on päässyt hyötymään Itämeren suojeluun käytettävästä rahoituksesta (Pohjoismaat, NIB, NEFCO) ja saa lähitulevaisuudessa lisärahoitusta myös Pohjoisen Ulottuvuuden Ympäristökumppanuuden (NDEP) puitteissa. EBRD on kuntatasolla merkittävin rahoittaja ja valtion tasolla lisääntyvässä määrin myös EIP. EU:n Tacis-ohjelma rahoittaa kunnallispalvelujen tehostamiseen liittyviä teknisen avun hankkeita ja Maailmanpankki myös investointeja. Keski-Aasiassa kansallista panostusta vesihuollon kehittämiseen ohjaavat pitkälti kansainväliset rahoituslaitokset, joiden prioriteettina on alueellisten vesivarojen hallinnan ja maaseudun vesihuollon infrastruktuurin, erityisesti kastelu- ja ojitusjärjestelmien, kehittäminen. Merkittävimmät rahoittajat ovat Maailmanpankki ja Aasian Kehityspankki sekä EBRD. Uusia hankkeita ja rahoituslähteitä voi tulla lähivuosina myös EU:n vesialoitteen puitteissa. Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto kansainvälisistä rahoituslähteistä Baltian maissa, Venäjällä ja Keski-Aasiassa. Volyymit ovat suuntaa-antavia, koska rahoittajien strategiapainotukset vaihtelevat huomattavasti, kuten luvusta 3 ja luvun 4 hankeluetteloista käy ilmi. Selvimmin pelkästään vesihuollon ja muiden kunnallispalvelujen kehittämiseen suuntautuu alla mainituista Tacis-rahoitus ja myös ISPA- ja koheesiorahastot, jotka tosin kattavat myös liikenteen infrastruktuuriinvestoinnit. Pohjoismaiset rahoittajat keskittyvät myös selvästi ympäristösektorille. Muiden rahoittajien volyymit kattavat kaikki ko. rahoittajien preferenssit. 58

59 Taulukko 9. Yhteenveto rahoitusvolyymista vuosina EU- Phare EU- ISPA 41,6-62,4 MEUR/ vuosi MEUR Koheesiorahasto Rakennerahasto EAKR Tacis Baltian maat Venäjä Keski-Aasia Viro Latvia Liettua Kaz Kir Tad Tur Uzb 29,3 34,4 103,5 MEUR/ MEUR/ MEUR/ vuosi vuosi vuosi MEUR MEUR ,6-36,4 MEUR/ vuosi MEUR ,4-57,2 MEUR/ vuosi MEUR MEUR MEUR kunnallispalvelujen kehittämiseen; 25 MEUR Kaliningradin alueen taloudellinen ja sosiaalinen kehitys EIP ei rajoitettu 100+ MEUR EBRD ei rajoitettu NDEP 124 MEUR, sis. ydinturvahankkeet 74,5 MEUR Suomi 5,7 MEUR YM:n lähialueyhteistyö 2004 NIB 300 MEUR lainavaltuus lähialueille (ml. Puola) NEF- CO 140 MEUR vuodesta 1995 (ml. Puola, Tsekin Tasavalta) WB 20 MUSD (toteutuksessa) 600 MUSD vuodessa MUSD ADB 290 MUSD MEUR kaikki Tacis-maat kattava alueellinen ohjelma (EU:n vesi-aloite); 50 MEUR, josta 7 MEUR vuodessa ympäristöhankkeisiin Keski-Aasian maille vuosina MUSD MUSD MUSD MUSD MUSD MUSD Investointien yhteisrahoituksen lisääntyminen on selvä trendi rahoittajien keskuudessa, mikä on luonnollista infrastruktuurihankkeiden suuren koon vuoksi. Ympäristöalan investointiprojektien identifioimista, suunnittelua ja toimeenpanoa entisen Neuvostoliiton alueella on koordinoinut vuodesta 1993 sekä kahdenvälistä kehitysapua antavien valtioiden että monenkeskisten kehitysrahoituslaitosten samoin kuin EU:n edustajista koostuva ryhmä (Project Preparation Committee, PPC), jonka sihteeristö on sijoittunut EBRD:n tiloihin. PPC:n toimihenkilöt koostuvat sekä EBRD:n että Maailmanpankin 59

60 asiantuntijoista. PPC toimii avunsaajavaltioiden ja rahoittajien foorumina, mikä on edistänyt useiden suuria investointeja vaativien projektien rahoitusratkaisujen syntymistä lainarahoituksen ja kahdenvälisen teknisen avun yhdistelmänä. PPC koordinoi esimerkiksi Pietarin Vesilaitoksen tukipakettia, mikä myötävaikutti innovatiivisen PPPrahoitusratkaisun kehittämiseen usean rahoittajan ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Tacis-ohjelma toimii tiiviissä yhteistyössä Maailmanpankin, EBRD:n ja NEFCO:n kanssa myöntämällä avustuksia laina-rahoitettujen investointihankkeiden valmisteluun Joint Environmental Programme II -puitteissa (budjetti EUR6 miljoonaa). Äskettäin perustettu EU:n Pohjoisen Ulottuvuuden Ympäristökumppanuusrahasto (NDEP) on yksi esimerkki lisääntyvästä yhteistyöstä, joka tavallisesti on enemmänkin hankekohtaista. Suomalaisten vesihuollon toimijoiden markkinaponnistukset kannattaa kohdistaa entistä selvemmin kansalliselle tasolle sekä Baltian maiden että Venäjän suhteen. EU:n rakennerahastojen aikakaudella myös Baltian maiden hankkeiden päätöksenteko ja hallinnointi hajautetaan enenevässä määrin. Venäjällä mahdollinen strategia kansainvälisten rahoittajien hankkeiden lisäksi on paikallisen yhteistyökumppanin (vesilaitoksen tai yrityksen) löytäminen ja hankkeen kehittäminen yhteistyössä Suomen Ympäristöministeriön kanssa. Baltian ja Venäjän kansallisten hankkeiden yhteystietoja on esitetty liitteessä 5. Kansainvälisten rahoittajien hankkeiden yhteyshenkilöt löytyvät hankekohtaisesti esimerkiksi kehityspankkien internetsivuilta. 60

61 LÄHDELUETTELO Arthur Andersen. October Disposal and recycling routes for sewage sludge. Study for the European Commission, DG Environment. Asian Development Bank Internet-sivut: BISNIS Water Treatment Equipment of Northwest Russia. CEE Bankwatch Network. Insitute for Environmental Tax Reform Financing Environmental Protection Infrastructure in Poland, Lithuania, Latvia and Estonia. DANCEE The Environmental Challenge of EU Enlargement in Central and Eastern Europe. DANCEE Danish Support to Improved Water Quality in Central and Eastern Europe Thematic report. DANCEE The Environmental Challenges for Northwest Russia. Thematic Report. DEPA/DANCEE Lithuania. Environmental Financing Strategy. DEPA/DANCEE Municipal Water Services, Kazakhstan. Backgound Analysis for the Financing Strategy. Estonian Environmenl Information Centre. State of the Environment in Estonia on the Threshold of I Century EU External Relations Strategy Paper & Indicative Programme for Central Asia. EU External Relations Tacis Regional Cooperation: Strategy Paper and Indicative Programme EU External Relations Russia: National Indicative Programme Euroopan Unionin Internetsivut Euroopan Investointipankki Internetsivut: Euroopan Jälleenrakennus- ja Kehityspankki Internetsivut: Euroopan Yhteisöjen Komissio Komission tiedonanto. Rakennerahastot ja niiden yhteensovittaminen Koheesiorahaston kanssa. Tarkastetut ohjeelliset suuntaviivat. Estonian Ministry of the Environment Internet-sivut: Finnish Environment Institute Environmental Development Co-operation Opportunities Kazakstan, Kyrgyz Republic, Turkmenistan, Uzbekistan. 61

62 Government of Lithuania Single Programming Document for Lithuania Hannu Vikman Consulting in Association with Skyttä Consulting LLC & AS Eesti Veevärk Konsultatsioon Evaluation and Strategy Study of the Co-operation btween the Ministry of the Environment, Finland and Vodokanal of St. Petersburg, Russia. Islamic Development Bank Internet-sivut: Latvian Environment Agency Environmental Indicators in Latvia Merisaar, Maret Problems concerning the sewage sludge disposal in Estonia. Estonian Green Movement, Tallinn Office, Estonia. Ministry of Environmental Protection and Regional Development of the Republic of Latvia Directive Specific Implementation and Financing Plan. Council Directive 91/271/EEC Concerning Urban Waste Water Treatment. Ministry of Environmental Protection and Regional Development of the Republic of Latvia Directive Specific Implementation and Financing Plan. Council Directive 98/831/EEC Concerning The Quality of Water Intended for Human Consumption. Ministry of Environmental Protection and Regional Development of the Republic of Latvia Internet-sivut: Nordic Investment Bank Interim report 1-8/2003. Pohjoisen Ulottuvuuden Ympäristökumppanuus Internet-sivut: Pohjoismaiden Investointipankki Internet-sivut: Pohjoismaiden Projektivientirahasto Internet-sivut: Pohjoismaiden Ympäristörahasto Internet-sivut: Republic of Estonia ISPA Strategy Paper for the Environment Sector. Republic of Lithuania National ISPA Strategy: Environment Sector. Working Paper. Strategic Partnership on Water for Sustainable Development EECCA Component of the EU Water Initiative ftp://ftp.dhi.dk/pub/english%20versions/programmedocumentmaterial/kiev.conf_2003_inf_3 3_Eng.pdf Submission of the Nordic Council of Ministers in preparation for the new Northern Dimension Action Plan , March 6, Swedish Trade Council EU Investments in the Environmental Secor in the Baltic Sea Region Business Opportunities for Swedish Companies. Brussels. 62

63 Ulkoasianministeriö. Itälinja Keski-Aasian maatiedostot. Ulkoasianministeriön kehitysyhteistyö Internet-sivut: United Nations Environment Programme Division of Technology, Industry, and Economics. International Environmental Technology Center. International Source Book on Environmentally Sound Technologies for Wastewater and Stormwater Management. Vehmaskoski, Tuomo Vesihuollon alueellinen operointi. Teknillinen Korkeakoulu. Vesihuoltotekniikan laboratorio. World Bank Internet-sivut: World Bank World Bank Environmental Activities in Europe and Central Asia. World Bank/OECD Private Sector Participation in Municipal Services in Central and Eastern Europe and Central Asia. Conference Write-Up. World Bank Water Resources in Europe and Central Asia. Volume II. Country Water Notes and Selected Transboundary Basins. World Water Council Internet-sivut: Ympäristöministeriö Suomen ympäristöministeriön lähialueyhteistyö Zhukov, Nikolai Development of Water Supply and Sanitation on the Russian Federation. Haastattelut Ympäristöministeriö Senior Adviser Laura Saijonmaa. Central and East European Cooperation. Ulkoministeriö Senior Adviser Antero Inkari. Unit for Eastern Europe and Central Asia. Seminaari Financing and Delivering Water Projects in Russia, Pietari, Venäjä, Adam Smith Conferences. 63

64 LIITE 1. Alueen kartta Lähde: World Bank Natural Resource Management Strategy: Eastern Europe and Central Asia

65 LIITE 2. NDEP:n valmisteilla olevat projektit The NDEP's environmental programme consists of 12 priority projects whose combined cost ascends to 1.3 billion. These projects aim to deliver environmental solutions to Northwest Russia in the areas of district heating, solid waste management, wastewater treatment and energy efficiency. 1. St Petersburg Southwest Wastewater Treatment Plant (SWWWTP) Completion of the Southwest Wastewater Treatment Plant in St Petersburg to contribute to a sustainable reduction of effluent load to Bay of Neva, the Finnish Gulf and the Baltic Sea. Lead IFI: NIB Total cost: million NDEP grant: 5.8 million Status: Signed 2. St Petersburg Flood Protection Barrier The completion of the St Petersburg Flood Protection Barrier will protect the City of St Petersburg and its residents from yearly damaging floods. Lead IFI: EBRD Total cost: approx. 581 million NDEP grant: 1 million Status: Signed 3. St Petersburg Northern Wastewater Treatment Plant Incinerator Constructing a sewage incinerator will solve the sludge disposal problem plaguing the Northern Wastewater Treatment Plant and the Gulf of Finland. Lead IFI: EBRD Total cost: 52.6 million NDEP grant: 6.35 million Status: Approved 4. Municipal Environment Investment Programme in the Leningrad Oblast Four towns in the Leningrad Oblast Gatchina, Kirovsk, Pikalevo and Tikhvin will benefit from Improvements and upgrades to their water and sewage treatment facilities. Lead IFI: NIB Total cost: million NDEP grant: 4 million Status: Approved 5. Komi Municipal Services Improvement Project Investing in infrastructure and services in Komi's municipalities of Syktyvkar and Vorkuta will improve the quality of drinking water, water supply and wastewater services for the local population. Lead IFI: EBRD Total cost: 30.5 million NDEP grant: 5.9 million Status: Approved 6. Kaliningrad District Heating Rehabilitation Rehabilitating Kaliningrad's district heating system will reduce losses, help increase productivity and safeguard the area's environment. Lead IFI: EBRD Total cost: 20.8 million NDEP grant: 7.3 million Status: Approved 7. Novgorod Cross Municipal Rehabilitation Novgorod s financial situation has led to the deterioration of its municipal services. This project will tackle some of these problems by bringing substantial improvements to the city s wastewater, solid waste and district heating utilities. Lead IFI: NIB Total cost: 66 million NDEP grant: 5 million Status: In process 8. Kaliningrad Solid Waste Management Project This project would significantly improve how solid waste is managed in Kaliningrad and help mitigate the negative environmental impacts of past uncontrolled dumping of waste. Lead IFI: NIB Total cost: 47 million NDEP grant: 9 million Status: In process 9. Archangelsk Municipal Water Services Project This project will be the Archangelsk region s first step towards reaching Russian and EU environmental standards in the water and wastewater sector. It will contribute to reducing the level of untreated discharges of sewerage into the Barents Sea basin. Lead IFI: EBRD Total cost: 25.3 million NDEP grant: 8.2 million Status: Approved by the Steering Group

66 10. Murmansk District Heating Project This project would improve the heating system operating in the Leniskij district, which covers one-third of Murmansk city's area. Subsequently, the project would also help other district area's in improving their heating systems. Lead IFI: NIB Total cost: 20 million NDEP grant: 7.5 million Status: In process 11. St Petersburg Neva Wastewater Collector Project This project's principal aim is helping to eliminate direct discharges of untreated wastewater into the Neva river. Lead IFI: NIB Total cost: 200 million NDEP grant: 1 million Status: Approved by NDEP Steering Group 12. St Petersburg District Heating Programme This project would improve the district heating system of the City of St Petersburg. Lead IFI: Total cost: NDEP grant: Status: EBRD 74.1 million 26.1 million On hold Lähde: NDEP:n Internetsivut 66

67 LIITE 3. Itämeren suojelun tämänhetkiset prioriteettikohteet (the shadowed lines indicate the Hot Spots deleted from the list as per 10 April 2003) Key Priority Hot Spots Location Country Site name Site type Bothnian Bay 14 Lake Ladoga Russia Syasstroi Industry (Pulp & Paper) 15 Lake Ladoga Russia Volkhov Industry (Aluminum) Gulf of Finland 18 Gulf of Finland Russia St. Petersburg Connection Sewers 19 Gulf of Finland Russia St. Petersburg (Urban) Municipal & Industrial 20 Gulf of Finland Russia St. Petersburg (Suburban) Municipal & Industrial 21 Gulf of Finland Russia St. Petersburg Phosphorous Removal 22 Gulf of Finland Russia St. Petersburg Industry (Metal Plating) 23 Gulf of Finland Russia St. Petersburg Hazardous Waste 24 Gulf of Finland Russia St. Petersburg Region Large Livestock Farms 25 Gulf of Finland Estonia Narva Power Plants (Oil Shale) 26 Gulf of Finland Estonia Kohtla Järve Area Municipal & Industrial 27 Gulf of Finland Estonia Kehra Industry (Pulp & Paper) 28 Gulf of Finland Estonia Tallinn Municipal & Industrial 29 Gulf of Finland Estonia Tallinn Industry (Pulp & Paper) 30 Gulf of Finland Estonia Gulf of Finland Agricultural Runoff Programme Western Estonian Coast 31 Estonian Coast Estonia Haapsalu Municipal & Industrial 32 Estonian Coast Estonia Matsalu Bay Management Programme Gulf of Riga / Daugava River Basin 33 Gulf of Riga Estonia Pärnu Municipal & Industrial 34 Gulf of Riga Estonia Paide Municipal & Industrial 35 Gulf of Riga Estonia Vohma Meat Combine Industry 36 Gulf of Riga Estonia Gulf of Riga Agricultural Runoff Programme 37 Gulf of Riga Estonia/Latvia Gulf of Riga Mgt Management Programme 38 Gulf of Riga Latvia Sloka Industry (Pulp & Paper) 39 Gulf of Riga Latvia Latbiofarm Industry (Pharmaceutical) 40 Gulf of Riga Latvia Agriculture / Livestock Agricultural Runoff Programme 41 Gulf of Riga Lithuania Siauliai Municipal & Industrial 42 Daugava RB Latvia Riga (WWTP Phase II) Municipal & Industrial 43 Daugava RB Latvia VEF Plant (Riga) Industry (Metals) 44 Daugava RB Latvia RER Plant (Riga) Industry (Metals) 45 Daugava RB Latvia Riga Industry (Various) 46 Daugava RB Latvia Daugavpils Municipal & Industrial 67

68 Key Priority Hot Spots Location Country Site name Site type Nemunas River Basin 49 Nemunas RB Russia Sovetsk Industry (Pulp & Paper) 50 Nemunas RB Russia Neman Industry (Pulp & Paper) 51 Nemunas RB Lithuania Kaunas Municipal & Industrial 52 Nemunas RB Lithuania Amalg Azotaz Industry (Fertilizer) 53 Nemunas RB Lithuania Kedainiai Municipal & Industrial 54 Nemunas RB Lithuania Kedainiai Industry (Chemicals) 55 Nemunas RB Lithuania Panevezys Municipal & Industrial 56 Nemunas RB Lithuania Panevezys Industry (Food) 57 Nemunas RB Lithuania Marijampole Municipal & Industrial 58 Nemunas RB Lithuania Alytus Municipal & Industrial 59 Nemunas RB Lithuania Vilnius / Grigiskes Municipal & Industrial 60 Nevezis RB Lithuania Agriculture / Livestock Agricultural Runoff Programme Lithuanian Coast 62 Lith. Coast Lithuania Mazeikiai Oil Refinery / Marine Terminal 63 Lith. Coast Lithuania Klaipeda Municipal & Industrial 64 Lith. Coast Lithuania Cardboard Factory Industry (Paper) 65 Lith. Coast Lithuania Palanga Municipal Lithuanian / Kaliningrad Coast 66 Lith/Kal Coast Lith/Russia Kursiu Lagoon Management Programme Kaliningrad 67 Kaliningrad Russia Kaliningrad Municipal & Industrial 68 Kaliningrad Russia Pulp & Paper No 1 Industry (Pulp & Paper) 69 Kaliningrad Russia Pulp & Paper No 2 (4) Industry (Pulp & Paper) 70 Kaliningrad Russia Kaliningrad Hazardous Waste 71 Kaliningrad Russia Oil Bunkering Station Industry 72 Kaliningrad Russia Agriculture / Livestock Agricultural Runoff Programme Kaliningrad / Polish Coast 73 Kal/Pol Coast Russia/Pol Vistula Lagoon Management Programme Lähde: HELCOM 2003

69 LIITE 4. Maailmanpankin Venäjän vesihuoltoprojektin kaupungit Lähde: Pietarin seminaarin esitysmateriaalit

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI

OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI FI LIITE OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI Taulukko 1 Perustiedot Jäsenvaltio: Suomi Raportointipäivä: 30.9.2014 Viitepäivä, jonka avulla tunnistetaan vaatimustenvastaisuudet tai erääntyvät

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Eräitä kansainvälisiä

Eräitä kansainvälisiä Eräitä kansainvälisiä ympäristöhankkeiden rahoituslähteitä Johannes Moisio Etelä-Karjalan liitto Kuva: Arto Hämäläinen Coca-Cola säätiön tuet myönnetään vuoden mittaan perustuen * yhtiön prioriteetteihin

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa 27.10.2015

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa 27.10.2015 Sinisen biotalouden näkymät Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa 27.10.2015 Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla. Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi

Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla. Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi 2 Nopeas8 kehi1yvä Vietnam 89 milj. asukasta ja BKT n. 142 miljardia USD

Lisätiedot

Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille

Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille haastavilla markkinoilla Kivi 2009 -seminaari Seinäjoki 3.9.2009 Matti Kerppola, Finnfund Finnfund lyhyesti Teollisen yhteistyön rahasto Oy - valtion

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3. URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.2011, Helsinki Jarmo J. HUKKA Senior Consultant Water and Environment

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi RAKENNERAHASTO-OHJELMAT 2007-2013 Total financing* in regions (NUTS II) 5 186 M South 19,3% (1 003 M ) West

Lisätiedot

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima. Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008

Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008 Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008 Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti Alueiden kehittämisosasto Rakennerahastopolitiikkaryhmä haasteita Ohjelmien käynnistäminen kaikilta osiltaan Valitun

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille haastavilla markkinoilla. Siv Ahlberg Golden Gavia-lounas 24.4.2012

Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille haastavilla markkinoilla. Siv Ahlberg Golden Gavia-lounas 24.4.2012 Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille haastavilla markkinoilla Siv Ahlberg Golden Gavia-lounas 24.4.2012 Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) - valtion omistama kehitysrahoitusyhtiö.

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Finnfund ja Finnpartnership - Markkinaehtoista riskirahoitusta teollisiin hankkeisiin

Finnfund ja Finnpartnership - Markkinaehtoista riskirahoitusta teollisiin hankkeisiin Finnfund ja Finnpartnership - Markkinaehtoista riskirahoitusta teollisiin hankkeisiin haastavilla markkinoilla Kasvua kansainvälisiltä markkinoilta Salo 16.11.2010 Matti Kerppola, Finnfund Finnfund lyhyesti

Lisätiedot

Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy

Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy 11.6.2013 Kriisi- ja katastrofiliiketoiminta? Luonnonkatastrofit Kuva: Jukka Gröndahl

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Viennin rahoituksen kehittäminen vesialan kannalta

Viennin rahoituksen kehittäminen vesialan kannalta Viennin rahoituksen kehittäminen vesialan kannalta Matti Leppäniemi Econet Oy, toimitusjohtaja Finnish Water Forum, hallituksen jäsen 1 Alkuvaiheen rahoituksella mukaan hankkeisiin Finnish Water Forumin,

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille haastavilla markkinoilla

Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille haastavilla markkinoilla Markkinaehtoista riskirahoitusta yksityisille hankkeille haastavilla markkinoilla Vierivä KiVi ei sammaloidu Yrittäjien kokemuksia kansainvälistymisestä 11.11.2009 Pori Matti Kerppola, Finnfund Finnfund

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Kehitysyhteistyövaliokunta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/2179(COS) 3. kesäkuuta 2003 Lisäys MIETINTÖLUONNOS Komission tiedonanto Vesihuolto kehitysmaissa ja EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot