Yhteystiedot Käyntiosoite Postiosoite Verkossa Koulusihteeri Tuula Ropponen Koulusihteeri Matti Wallin Rehtori Merja Rytsy

Transkriptio

1 1

2 Yhteystiedot Käyntiosoite Kaivomestarinniitty 2, Espoo Postiosoite Kuninkaantien lukio PL ESPOON KAUPUNKI Verkossa facebook.com/kuninkaantienlukio 2 Koulusihteeri Tuula Ropponen tuula.ropponen@espoo.fi p f Koulusihteeri Matti Wallin (ma, ti) matti.wallin@espoo.fi p Rehtori Merja Rytsy p merja.rytsy@espoo.fi Apulaisrehtori Harri Piiroinen p harri.piiroinen@espoo.fi Opinto-ohjaaja Essi Haataja p essi.haataja@kuninkaantie.espoo.fi Opinto-ohjaaja Niina Tonder p niina.tonder@kuninkaantie.espoo.fi Terveydenhoitaja Kirsi Kesti p kirsi.kesti@espoo.fi Wilma-viesti Kuraattori Tuula Karlsson p Psykologi Mira Numminen (yhteystiedot ilmoitetaan lukuvuoden alussa) Opettajainhuone p f Vahtimestari (projektiyhtiön henkilökuntaa) p

3 Rehtorin palsta Kuninkaantien lukion opinto-opas jaetaan paperiversiona opiskelijoille lukuvuoden alkaessa. Sen tietoja päivitetään lukuvuoden kuluessa kotisivuille. Lukiossamme on 540 opiskelijaa. Opettajat, opinto-ohjaajat, koulusihteerit, apulaisrehtori, rehtori sekä terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori ja erityisopettaja ovat kaupungin palveluksessa. Projektiyhtiö Arandur Oy:n osakasyritysten palveluksessa ovat siivoojat, keittiöhenkilökunta, vahtimestarit, kiinteistönhoitajat, kahvion henkilöstö ja palvelupäälliköt. Lukiomme ajanmukainen av-varustelu mahdollistaa monipuolisen opetusmenetelmien käytön. Koulun tietokoneet vaihdetaan kesän aikana ja lukuvuoden alkaessa käytössämme on uudet laitteet. Yhteen opetustilaan rakennetaan kesän aikana Abitti-koeympäristö ja liikuntasaliin ja sen läheisiin tiloihin valmistuu varsinainen sähköisen yo-kokeen ympäristö. Digitalisoituminen näkyy arjessamme monin eri tavoin ja meidän on rohkeasti tartuttava sen edellyttämiin asioihin ja opittava koko ajan uutta. Toivon kuitenkin, että tuo kehitys ei vähennä kasvotusten tapahtuvan kanssakäymisen ja vuorovaikutuksen määrää, mikä on yksi vahvuuksistamme. Olemmehan saaneet kannustavasta ja välittävästä ilmapiiristä paljon kiitosta opiskelijoiltamme ja myös huoltajilta. Olemme saaneet myös maistaa menestystä monin eri tavoin. Olemme löytäneet tavan toimia tuloksekkaasti. Siitä on pidettävä kiinni ja meidän on jatkettava pitkäjänteistä ahkerointia, jotta kaikki lukiolaisemme saavat mahdollisimman hyvät lähtökohdat jatko-opintoja ja ylipäänsä elämää varten. Niin tiedollisesti, taidollisesti kuin myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Toivotan kaikille hyvää lukuvuotta ! Espoossa 3. päivänä heinäkuuta 2015 Merja Rytsy Rehtori 3

4 4 Sisällysluettelo Yhteystiedot... 2 Rehtorin palsta... 3 Kuninkaantien lukion henkilöstö lv Lukuvuosi Jaksot ja työpäivät...7 Koeviikot...7 Uusintakuulustelut...8 Hylätyn kurssin uusinnat...8 Hyväksytyn kurssin uusinnat...8 Tapahtumakalenteri lukuvuodelle Opiskelijahuollollisia asioita Terveydenhoitaja...14 Psykologi...14 Erityisopettaja...15 Kuraattori...15 Asiointi kansliassa...16 Ohje opiskelijoille ja huoltajille yhteydenpitoa varten Opintojen eteneminen Opinto-ohjaus Kurssin itsenäinen suoritus Yhteinen kurssitarjonta Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi Opiskelijan arviointi Kurssin arviointi...18 Etenemiseste...19 Hyväksytyn kurssin uusiminen...19 Oppimäärän arviointi...19 Lukion oppimäärän suorittaminen...20 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu...20 Jaksoarvostelut ja todistukset...20 Matematiikan tason vaihtaminen...20 Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinnon rakenne...21 Tutkinnon suorittaminen...21 Luki- ja kirjoitushäiriöiset kokelaat, sairauden tai vamman vaikutus suoritukseen...21 Selvitys vieraskielisyydestä...21 Arvostelu...21 Reaaliaineiden kokeet...22 Kielten kokeet...22 Äidinkielen koe...22 Ylioppilaskirjoitusinfot...22 Sähköiseen ylioppilastutkintoon siirtyminen...22 Lukiodiplomit Kuvataiteen lukiodiplomi...23 Median lukiodiplomi...23 Musiikin lukiodiplomi...23 Liikunnan lukiodiplomi...24 Informaatioteknologia- ja mediapainotus Mediasisältöjen tuottaminen ja toimittaminen osana painotusta...24 Painotukseen liittyvät kurssit oppiaineittain...25

5 Tietotekniset laitteet ja palvelut Tietotekniikkaluokat, koulun verkko ja tunnukset sekä salasanat...26 Kotihakemisto...26 Tulostus...26 Wilma...26 Fronter...27 Langaton verkko...27 Käytössä huomioitavaa...27 Tavallisimmat ongelmatilanteet ja niiden ratkaisut...27 AT-vastuuopettajat...28 Opiskelijakunta Kuninkaantien lukion järjestyssäännöt Kuninkaantien lukion tuntijako Alustavat kurssivalinnat lv , suunnittelupohja Ohjeita valintojen tekemiseen...32 Opetussuunnitelman mukaiset kurssit Lukuvuonna käytettävät oppikirjat Viikkoaikataulut lv Viikkoaikataulu ja tuntikierto, jakso 1 ( )...38 Viikkoaikataulu ja tuntikierto, jakso 2 ( )...39 Viikkoaikataulu ja tuntikierto, jakso 3 ( )...40 Viikkoaikataulu ja tuntikierto, jakso 4 ( )...41 Viikkoaikataulu ja tuntikierto, jakso 5 ( )...42 Ylioppilaskirjoitusten koepäivät Syksyn 2015 yo-koepäivät...43 Kevään 2016 yo-koepäivät...43 Ryhmänohjaajat, kotiluokat ja opinto-ohjaajat Versio 1.0.1,

6 Kuninkaantien lukion henkilöstö lv Nimi Lyhenne Vakanssi Opetettavat aineet RO 1 Rytsy Merja RYM, MR Rehtori YH1 2 Piiroinen Harri PII Apulaisrehtori OP, HI3, HI4 3 Ropponen Tuula TR Koulusihteeri 4 Wallin Matti MW Koulusihteeri, ma ja ti 5 Andersson Juha AND Lehtori AI, AT 15F 6 Haataja Essi HAE Lehtori OP 7 Heikkilä Hanna HEH Lehtori RAA, RAB, EAB 8 Häyrinen Martti HÄM Pt. tuntiopettaja (toist.) MU 9 Ilmo Katja ILM Lehtori LI, TE 13C 10 Kaitaranta Esa KAE Lehtori MAA, KE 15E 11 Kaunisto Sari KAS Lehtori RUB 14E 12 Keskitalo Hannu KEH Lehtori, hallinnon vara FY, MAA 13 Kettinen Mari KEM Lehtori HI 13D 14 Kuismanen Mirja KUM Lehtori MAA, KE 14B 15 Laakso Elsi LAE Lehtori MAB 16 Lahti Ari LAA Pt. tuntiopettaja (toist.) AI, PS 13B 17 Laukkanen Lasse LAL Lehtori YH, HI, ET 15D 18 Leinonen Anniina LEA Lehtori MAA, AT 14C 19 Lindquist Antti LIA Lehtori ENA, FI 13E 20 Louhivirta Seija LOS Lehtori AI 14D 21 Luoma Nina LUN Lehtori KU, MM2 22 Mannisenmäki MAN Lehtori ENA 13A Ulla-Maija 23 Mehtälä Katariina MEH Lehtori (Tapiolan lukio) RUB 24 Mikkola Marjo MIM Lehtori BI, GE (Haukilahden koulu) 25 Rintala Soile RIS Lehtori SAA, SAB, RUB 15C 26 Rytkölä Ville RYV Pt. tuntiopettaja (toist.) MAA, MAB, MM1 14A 27 Rämä Markus RÄM Lehtori LI, TE (Haukilahden koulu) 28 Saarinen Johanna SAJ Lehtori FY, MAA 13F 29 Somerma Päivö SOP Lehtori BI, GE 30 Stenius Mia STE Lehtori UE, PS 15B 31 Suontaus Anne SUO Lehtori RUA, RUB, SAB 15A 32 Tallgren Tom TAT Lehtori ENA 14F 33 Tonder Niina TON Lehtori OP Denis Anu DEA Pt. tuntiopettaja, RAA, RAB, EAB jaksot Korpi Hennariikka KOH Pt. tuntiopettaja, UE jaksot Markow Aino MAR St. tuntiopettaja YH05 6

7 Lukuvuosi Jaksot ja työpäivät 1. jakso ke pe jakso ma ma jakso ti pe jakso ma pe jakso ma la Syyslukukausi ke la Koulukohtaiset työpäivät la , la , la Taksvärkkipäivä pe Syysloma to pe Koulukohtaiset vapaapäivät ma ke Syksyn ylioppilasjuhla pe klo 13 Joululoma ma ke Kevälukukausi to la Penkkaripäivä to Vanhojenpäivä pe Talviloma ma pe Kevään ylioppilasjuhla la klo Koeviikot Jokaisen jakson lopussa on kahdelle kalenteriviikolle jakautuva koeviikko. Koeviikon ensimmäisenä päivänä on palkin yksi koe. Koepäivän aamuna on klo 8.20 oppitunti, joka useimmissa tapauksissa on kokeeseen valmentava. Esimerkiksi kielten kursseilla tuolloin voi olla myös kokeen kuuntelukoeosio. Tunnin jälkeen on lyhyt tauko. Varsinainen koe alkaa klo 9.30 ja kestää minuuttia siten kuin kurssin opettaja on etukäteen ilmoittanut. Koe pidetään samassa opetustilassa kuin kyseisen kurssin opetuskin ellei muuta ilmoiteta. Pääsääntöisesti kukin opettaja valvoo oman kurssinsa koetilaisuudet. Mikäli opiskelijalla on pidennetty koeaika tai muu erityisjärjestely, hänelle ilmoitetaan koetila etukäteen. Kokeen jälkeen koulupäivä päättyy. Koeviikon järjestelyjä käydään läpi myös ryhmänohjauksessa. Jakso Koeviikko Kokeiden palautus Jaksoarvostelut 1. jakso to pe pe pe jakso pe ma ti ti jakso pe pe ke abit ti la on koepäivä ti muut 4. jakso to pe ti ti jakso ke to pe pe

8 Uusintakuulustelut Hylätyn kurssin uusintakokeita järjestetään jokaisen jakson jälkeen ja kussakin kokeessa voi uusia ainoastaan kyseisen jakson aikana suoritetun kurssin. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan Wilman kautta. Ilmoittautuminen on auki Wilmassa n. viikon ajan, viimeinen ilmoittautumispäivä on merkitty taulukkoon. Koe kestää 3 tuntia, ja samalla kerralla voi pääsääntöisesti uusia yhden kokeen. Kahden kokeen suorittaminen on mahdollista vain ko. aineenopettajien luvalla. Useamman kuin kahden kokeen suorittaminen samalla kerralla ei ole mahdollista. Tulokset saa opettajalta viikon kuluttua kokeesta, kesän uusintakokeesta koulutyön alettua elokuussa. Hylätyn kurssin uusinnat Jakso Pvm Aika Ilmoittaudu viimeistään 1. jakso ti klo pe jakso ti klo to jakso ti klo to jakso ti klo to jakso ke klo pe Hyväksytyn kurssin uusinnat Jakso Pvm Aika Ilmoittaudu viimeistään jakso ti klo to jakso to klo pe

9 Tapahtumakalenteri lukuvuodelle J A K S O 1 ke pe ti veso (1/1): suunnittelupäivä esteellisyys yo-valvonnoissa tiedoksi rehtorille ke syyslukukausi alkaa to pe ma kesäkuun uusintojen arvosanojen syöttö ti ykkösten päivä klo 9.50 ke to pe valokuvaus ma ti veso (1/2) klo 16-19: lukuvuosisuunnitelman valmistelu ke to pe ma ykkösten ryhmänohjaajien koulutus klo ti 1.9. ke vsk. vanhempainilta klo 18 to 3.9. pe 4.9. ma 7.9. ti 8.9. ke 9.9. to pe ma ti ke to pe ma ti ke to pe ma ti ke to pe kirjoitettavien aineiden pakollisten kurssien oltava suoritettu yo-kuuntelu: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä yo-kuuntelu: vieras kieli, pitkä oppimäärä yo-kuuntelu: vieras kieli, lyhyt oppimäärä yo: äidinkieli, tekstitaito yo: ps, fi, hi, fy, bg yo: vieras kieli, pitkä oppimäärä nälkäpäiväkeräys yo: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä yo: äidinkieli, essee yo: matematiikka palkin 1 koe yo: ue, et, yh, ke, ge, tt palkin 2 koe yo: vieras kieli, lyhyt oppimäärä palkin 3 koe palkin 4 koe palkin 5 koe palkin 6 koe valtakunnallinen Abitti-harjoitus (kolmen tunnin äidinkielen koe) palkin 7 koe 9

10 J A K S O 2 ma ma ma ti ke to pe ja 4. vuosikurssin vanhempainilta kokeiden palautus, arvosanojen syöttö klo 10 mennessä ilmoittautuminen 1. jakson uusintaan alkaa koulukohtainen vapaapäivä koulukohtainen vapaapäivä koulukohtainen vapaapäivä syysloma syysloma, ilmoittautuminen 1. jakson uusintaan päättyy ma ti ke to pe ma ti jakson uusintakoe klo ke to pe la teemapäivä (1. koulukohtainen työpäivä) ma ti uusintakokeiden arvosanojen syöttö; OPS-iltapäivä klo ke vsk. vanhempainilta klo 18 to pe ma ti ke to pe ma ti ke to pe ma ti ke to pe ma ti ke to pe ma palkin 1 koe palkin 2 koe palkin 3 koe palkin 4 koe palkin 5 koe palkin 6 koe palkin 7 koe 10

11 J A K S O 3 ti ke to ylioppilasjuhlan harjoitukset klo pe itsenäisyyspäivän juhla ja syksyn ylioppilasjuhla klo 13 ma ti kokeiden palautus, arvosanojen syöttö klo 10 mennessä ilmoittautuminen 2. jakson uusintaan alkaa ke to ilmoittautuminen 2. jakson uusintaan päättyy pe taksvärkki ma esteellisyys yo-valvonnoissa tiedoksi rehtorille ti jakson uusinta klo ke ilmoittautuminen korotuskokeeseen (jaksot 1-2) alkaa to pe jouluhartaus ja talvihetki klo la puurojuhla (2. koulukohtainen työpäivä) ti pe joululoma to 7.1. kevätlukukausi alkaa 2. jakson uusintakokeiden arvosanojen syöttö ilmoittautuminen korotuskokeeseen päättyy pe 8.1. ma ti korotuskoe (jaksot 1-2) klo ke to pe ma ti korotuskokeen arvosanojen syöttö ke esittelyiltapäivä 9.-luokkalaisille klo to esittelytilaisuus 9.-luokkalaisten vanhemmille klo 18 pe ma ti esittelyiltapäivä 9.-luokkalaisille klo ke to sählyottelu abit - opet pe palkin 1 koe la palkin 2 koe (3. koulukohtainen työpäivä) ma 1.2. palkin 3 koe ti 2.2. palkin 4 koe ke 3.2. palkin 5 koe to 4.2. palkin 6 koe pe 5.2. palkin 7 koe 11

12 12 J A K S O 4 ma pe ma 8.2. ti 9.2. ke to pe ma ti ke to pe ma ti 1.3. yo: äidinkieli, tekstitaito yo-kuuntelu: vieras kieli, pitkä oppimäärä yo-kuuntelu: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä yo-kuuntelu: vieras kieli, lyhyt oppimäärä kokeiden palautus abeille penkkaripäivä vanhojenpäivä talviloma kokeiden palautus 1. ja 2. vsk, arvosanojen syöttö klo 10 mennessä ilmoittautuminen 3. jakson uusintaan alkaa ke 2.3. to oppitunti: palkki 5 muuttuu palkiksi 7 ilmoittautuminen 3. jakson uusintaan päättyy pe 4.3. ma 7.3. ti jakson uusintakoe klo ke 9.3. to kirjoitettavien aineiden pakollisten kurssien oltava suoritettu pe ma yo: äidinkieli, essee ti uusintakokeiden arvosanojen syöttö ke yo: ue, et, yh, ke, ge, tt to pe yo: vieras kieli, pitkä oppimäärä ma yo: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ti ke ti ke to pe 1.4. ma 4.4. ti 5.4. ke 6.4. to 7.4. pe 8.4. yo: matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pääsiäisloma to ma yo: ps, fi, hi, fy, bg palkin 1 koe yo: vieras kieli, lyhyt oppimäärä palkin 2 koe palkin 3 koe palkin 4 koe sähköisen yo-kokeen kenraaliharjoitus (kuuden tunnin koe: filosofia, maantiede ja saksa) palkin 5 koe palkin 6 koe palkin 7 koe

13 J A K S O 5 ma la ma ti ke to pe ma ti kokeiden palautus, arvosanojen syöttö klo 10 mennessä ilmoittautuminen uusintaan alkaa ke to pe ma ti jakson uusintakoe klo ke to pe ma 2.5. ti 3.5. ilmoittautuminen 4. jakson uusintaan päättyy vappupläjäys lv kurssitarjotin avataan katselulle uusintakokeiden arvosanojen syöttö ke 4.5. to 5.5. helatorstai pe 6.5. vapaapäivä ma 9.5. lukioresurssitiedot rehtorille, lukiodiplomit valmiit (myös todistukset) ti veso (1/2) klo 16-19: seuraavan lukuvuoden suunnittelu ke lv kurssitarjotin avataan valintojen syötölle klo to pe ma ti ke to pe ma ti ke palkin 1 koe to palkin 2 koe pe palkin 3 koe ma palkin 4 koe; stipendikokous alkaen klo ti palkin 5 koe ke 1.6. palkin 6 koe to 2.6. palkin 7 koe pe 3.6. kokeiden palautus, arvosanojen syöttö klo 10 mennessä ilmoittautuminen 5. jakson uusintaan ja korotuskokeeseen ylioppilasjuhlan harjoitukset klo la 4.6. ykkösten ja kakkosten kevätjuhla; ylioppilasjuhla klo ke jakson uusintakoe klo 9-12 to 9.6. korotuskoe (jaksot 3-5) klo

14 Opiskelijahuollollisia asioita Opiskelijahuoltolaissa käytetään termiä opiskeluhuolto, jolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Hyvällä opiskeluhuollolla ehkäistään ongelmien syntymistä, turvataan varhainen tuki sitä tarvitseville ja edistetään lukioyhteisön yhteisöllistä toimintaa, opiskelijoiden osallisuutta sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Opiskeluhuoltoon sisältyy 1) yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä 2) yksilökohtainen opiskeluhuolto, johon kuuluu a) opiskeluterveydenhuollon palvelut b) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut c) monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto Opiskeluhuoltoryhmiä ovat 1) Opiskeluhuollon ohjausryhmä (kuntatasoinen) 2) Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä (lukiokohtainen) 3) Yksilökohtainen tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä (tapauskohtainen) Lukuvuoden aikana laadittiin opiskeluhuoltosuunnitelma sekä kaupunkitasoisena että koulukohtaisena. Terveydenhoitaja Lukiomme terveydenhoitajana toimii Kirsi Kesti (p ). Terveydenhoitaja on lukiollamme maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin.tarkemmat tiedot vastaanottoajoista löytyvät terveydenhoitajan työhuoneen ovelta. Terveydenhoitajaan voi ottaa yhteyttä myös sähköpostitse kirsi. tai Wilman kautta. Opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat moniammatillisia ja niihin hakeudutaan pääosin oma-aloitteisesti. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille terveystarkastuksen tekee terveydenhoitaja terveyskyselyn pohjalta. Toisen vuoden opiskelijoille terveystarkastuksen tekevät sekä lääkäri että terveydenhoitaja. Kutsuntavelvollisilla pojilla tarkastuksiin sisältyy kutsuntojen ennakkoterveystarkastus. Lääkärintarkastuksen yhteydessä opiskelija saa maksuttoman nuorison terveystodistuksen,joka on viisi vuotta voimassa oleva lääkärintodistus. Muiden vuosikurssien opiskelijat voivat varata ajan terveydenhoitajalle tarpeen mukaan. Koulutapaturman sattuessa asiasta ilmoitetaan mahdollisimman pian asianomaiselle opettajalle tai ryhmänohjaajalle ja selvitetään tarvittava hoito terveydenhoitajan kanssa. Terveydenhoitaja antaa ensiavun ja jatkohoidosta vastaa opiskelijan oma terveysasema tai Jorvin sairaala. Kuljetusvastuu on huoltajalla, kiireellisissä tapauksissa kuljetuksiin käytetään ambulanssia. Lukiolaisilla on Espoon kaupungin ottama tapaturmavakuutus. Korvaushakemus täytetään koulusihteerin kanssa. Jos sinulla on tarvetta päästä lääkärin vastaanotolle, varaa aika terveydenhoitajalta tai itse suoraan omalta terveysasemalta. Psykologi Lukiopsykologi on lukion yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän ja kriisiryhmän jäsen. Psykologi osallistuu erikseen sovitusti opiskelijan asioiden käsittelyyn monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Yksilötapaamisilla lukiopsykologi ohjaa, neuvoo ja tukee lukiolaisia hyvinvointiin, opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa. Tavoitteena on opiskelijoiden myönteisen nuoruusiän kehityksen, toimintakyvyn ja mielenterveyden tukeminen. Lukiopsykologin vastaanotolle hakeutumisen syinä 14

15 voivat olla esim. väsymys, stressi, ahdistuneisuus, jännittäminen, masentuneisuus, ihmissuhteet, äkilliset elämän muutokset ja kriisitilanteet, opintojen sujumiseen liittyvät asiat tai tulevaisuuden suunnitelmat. Lukiopsykologin vastaanotolla järjestettävät yksilölliset tapaamiset ovat luottamuksellisia, vapaaehtoisia ja maksuttomia. Käyntimäärät ja niiden toteuttamistapa sovitaan opiskelijan kanssa. Tapaamiset järjestetään työpäivän aikana, ja tarvittaessa psykologi kirjoittaa opiskelijalle poissaolotodistuksen oppitunnin ajaksi. Opiskelija voi hakeutua vastaanotolle itse, tai huoltajan, terveydenhoitajan, ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan suosittelemana. Lukiopsykologi Mira Numminen toimii Espoon yhteislyseon, Kuninkaantien lukion, Leppävaaran lukion ja Viherlaakson lukion lukiopsykologina. Vastaanotto on lukiolla. Tapaamisajan voi varata puhelimitse, tekstiviestillä, Wilman kautta tai sähköpostitse. Tiedotamme psykologin yhteystiedot lukuvuoden alkaessa. Erityisopettaja Erityisopettaja kartoittaa mahdollisia lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksia ensimmäisen jakson aikana. Lukuvuonna Kuninkaantien lukiossa tarjotaan kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille mahdollisuus osallistua erityisopettajan järjestämään lukiseulaan, joka tehdään opinto-ohjauksen oppitunnilla. Erityisopettaja kutsuu opiskelijoita haastatteluun ja mahdolliseen tarkempaan yksilölliseen lukitestiin seulatulosten ja/tai opiskelijoilta tai heidän huoltajiltana saadun tiedon perusteella. Päävastuu lukitestaukseen osallistumisesta ja erityisjärjestelyjen hakemisesta on opiskelijalla ja huoltajalla. Apulaisrehtori neuvoo mahdollisten lukio-opintoihin ja ylioppilaskokeisiin liittyvien erityisjärjestelyjen hakemisessa. Oppimiseen liittyvissä erityisvaikeuksissa on mahdollista saada yksilöohjausta ja tukea. Tarkempia menettelyohjeita kannattaa kysyä lukion erityisopettajalta, apulaisrehtorilta, rehtorilta tai opinto-ohjaajilta. Lisätietoja erityisjärjestelyistä ylioppilaskirjoituksissa löytyy sivuilta Lukiomme erityisopettaja on Päivi Kamula, jonka pääkoulu on Kaitaan lukio. Hänet tavoittaa sähköpostilla Wilman kautta tai puhelimitse, p Kuraattori Lukiomme kuraattorina toimii Tuula Karlsson (p ). Kuraattorin luo voi hakeutua terveydenhoitajan, lukiopsykologin tai lukion opetushenkilökunnan ohjaamana. Myös opiskelija itse tai hänen vanhempansa voivat olla suoraan yhteyttä kuraattoriin joko puhelimitse tai Wilma-viestillä. Kuraattoriin kannattaa olla yhtyedessä silloin, kun opiskelumotivaatio on hukassa, koulunkäynti ei kiinnosta on ongelmia kaverisuhteissa on vaikeuksia sopeutua ryhmään, on ulkopuolinen tai yksinäinen olo kokee tai on kokenut kiusaamista on vaikeuksia kotona, ristiriitoja vanhempien tai sisarusten kanssa omassa elämänhallinnassa on pulmia tai asioita, jotka mietityttävät tarvitsee tietoa asumiseen, toimeentuloon ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa haluaa kuuntelijaa ja aikuisen tukea Keskustelu kuraattorin kanssa on luottamuksellista ja maksutonta. Kuraattorin vastaanotolla käyminen on opiskelijalle luvallinen poissaolo. 15

16 Asiointi kansliassa Koulumme koulusihteereinä toimivat Tuula Ropponen (ma-pe) ja Matti Wallin (ma ja ti). Kansliassa voit hoitaa monia opiskelun käytännön järjestelyihin liittyviä asioita Kansliasta saat esimerkiksi ostotodistuksen seutuliikenteen opiskelijalipun ostamista varten, todistuksen VR:n opiskelijakortin saamiseksi, todistuksen matkahuollon opiskelijakortin saamiseksi, koulumatkatukihakemuksia sekä opintotukihakemuslomakkeita. Lisätietoja opintotuesta saat myös Kansaneläkelaitoksen (KELA) kotisivuilta Ohje opiskelijoille ja huoltajille yhteydenpitoa varten Tavanomaisissa opiskeluasioissa suositellaan käytettäväksi Wilmaa. Jokainen opettaja pyrkii vastaamaan saamiinsa Wilma-viesteihin kahden työpäivän kuluessa. Jokaisen opiskelijan olisi hyvä käydä niin ikään itse vähintään kahden päivän välein Wilmassa katsomassa, onko saanut henkilökohtaisia viestejä tai tiedotuksia. Huoltajien Wilma-tunnukset lakkaavat toimimasta, kun opiskelija täyttää 18 vuotta. Tällöin huoltajien on parasta ottaa yhteyttä sähköpostitse opettajiin. Opiskelija voi kuitenkin antaa luvan huoltajan Wilma-tunnusten jatkamiseen ilmoittamalla asiasta koulusihteerille. Kiireellisissä ja keskustelua vaativissa asioissa sekä opiskelijoiden että huoltajien on parasta ottaa yhteyttä henkilökohtaisesti opettajaan. Opettajalle voi jättää soittopyynnön kansliaan ( ) tai opettajainhuoneeseen ( ). Opintojen eteneminen Lukio on yleissivistävä oppilaitos, jossa on tavoitteena suorittaa sekä lukion oppimäärä että ylioppilastutkinto kolmessa vuodessa. Mikäli haluat suorittaa lukion kahdessa vuodessa, joudut suorittamaan kursseja varsin paljon itsenäisesti ja mahdollisesti esim. kesälukiossa. Mikäli sinulla on esim. erityisen paljon aikaa vievä harrastus, voi olla perusteltua käyttää lukion suorittamiseen neljä vuotta. Käänny näissä tilanteissa opinto-ohjaajasi puoleen, niin voitte yhdessä suunnitella opintojesi etenemisen tarkoituksenmukaisella tavalla. Vain erityisin painavin perustein rehtori voi myöntää luvan opiskella lukiossa pidempään kuin neljä vuotta. Kolmen vuoden aikataululla edeten jaksoja on 13 ja kussakin jaksossa pitäisi siis suorittaa keskimäärin 5,8 kurssia, jotta vaadittava 75 kurssin kokonaismäärä täyttyy. Neljän vuoden opinto-ohjelmassakin tulee jokaisessa jaksossa olla 4-5 kurssia. Alla oleva taulukko helpottaa kurssikertymän seuraamista opintojen edetessä. 16

17 Opiskeluvuosi Jakso Kurssikertymä (3v.) Kurssikertymä (4v.) Opinto-ohjaus Opinto-ohjaajina lukiossamme toimivat Essi Haataja, Niina Tonder ja apulaisrehtori Harri Piiroinen. He ohjaavat opiskelijoita lukio-opintoihin ja jatko-opintoihin liittyvissä kysymyksissä opinto-ohjauksen luokkatunneilla, pienryhmissä ja henkilökohtaisesti. Oppaan takakannesta näet, kuka on ohjausryhmäsi opinto-ohjaaja. Ensimmäisellä vuosikurssilla opinto-ohjauksen luokkatunneilla käsitellään lukio-opintoihin ja opiskeluun yleisesti liittyviä asioita. Toisella vuosikurssilla opinto-ohjauksen luokkatunneilla tehdään ylioppilaskirjoitussuunnitelma. Lisäksi käsitellään jatko-opintoja. Kolmannella vuosikurssilla opinto-ohjauksen luokkatunneilla keskitytään jatko-opintoihin. Lisäksi on mahdollista valita opinto-ohjauksen valinnaiset kurssit 2: Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta ja 3: Tutor-kurssi. Henkilökohtaista ohjausta tarjotaan kaikille opiskelijoille koko lukuvuoden ajan. Jos jokin asia askarruttaa sinua, ota rohkeasti yhteyttä omaan opinto-ohjaajaasi. Ryhmänohjaaja seuraa opintojesi etenemistä ja on tarpeen mukaan yhteydessä huoltajiisi. Ryhmänohjaajaltasi saat ohjausta erilaisissa ajankohtaisissa asioissa lukuvuoden kuluessa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi teemapäivien ja juhlien valmistelut sekä niihin osallistuminen. Tapaat ryhmänohjaajaasi keskiviikkoisin klo ryhmänohjaustuokioissa, joihin sinun tulee osallistua. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden lukujärjestykset on laadittu siten, että ryhmänohjaaja opettaa ohjausryhmänsä opiskelijoita 1. jaksossa. 17

18 18 Rehtori ja apulaisrehtori vastaavat koulutyöhön yleensä liittyvästä informaatiosta ja ylioppilaskirjoituksista. He vastaavat ylioppilaskirjoitusten osallistumisoikeuksien ja päättötodistusoikeuksien seurannasta sekä pitävät infoja opiskelijoille ylioppilastutkintoon ilmoittautumisesta, koejärjestelyistä ja salikäyttäytymisestä. Koetilanteiden mahdollisiin erityisjärjestelyihin ja vieraskielisyyskysymyksiin liittyvissä asioissa käänny rehtorin tai apulaisrehtorin puoleen. Aineenopettaja ohjaa sinua opettamansa aineen opiskeluun, opiskelutekniikkaan, kurssivalintoihin, suoritusjärjestyksiin ja arviointiin liittyvissä asioissa. Opintoihin liittyvistä ajankohtaisista asioista tiedotetaan ryhmänohjauksessa sekä Wilman, ilmoitustaulujen ja kotisivujen kautta. Opiskelijana olet itse avainasemassa. Laadi realistinen aikataulu omille opinnoillesi. Ota huomioon jatkokoulutussuunnitelmasi, kun suunnittelet lukio-opintojasi ja ylioppilaskirjoituksia. Keskustele opinnoistasi myös kotona. Kurssin itsenäinen suoritus Opetusryhmiä on lukiomme kurssitarjottimella huomattavan paljon, n Silti et aina päällekkäisyyksien yms. seikkojen vuoksi voi valita kaikkia haluamiasi kursseja. Selvitä opettajalta, onko kyseinen kurssi mahdollista suorittaa itsenäisesti. Mikäli on, laadit yhdessä kurssin opettajan kanssa kirjallisen sopimuksen itsenäisestä suorituksesta. Sopimukseen kirjataan suorituspäivämäärät ja sisällöt. Jos näitä ei noudateta, sopimus raukeaa. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Jokaisen opiskelijan olisi hyvä suorittaa ainakin yksi kurssi itsenäisesti lukio-opintojensa aikana. Yhteinen kurssitarjonta Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi Oman lukiosi kurssitarjonnan lisäksi voit valita kursseja yhteiseltä kurssitarjottimelta. Sieltä löydät mm. S2- ja katsomusaineiden kursseja. Lisätietoja yhteisestä kurssitarjonnasta saat osoitteesta ja opinto-ohjaajaltasi. Opiskelijan arviointi Kurssin arviointi Kurssin arvioinnista päättää asianomainen opettaja tai integroivien kurssien osalta opettajaryhmä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kunkin kurssin arviointiperusteet löytyvät opetussuunnitelmasta. Ne käydään läpi kurssin alkaessa. Kurssi arvostellaan lukioasetuksessa määritellyin numeroin tai muulla erikseen opetussuunnitelmassa määriteltävällä tavalla. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvostelua. Lukioasetuksen mukaan arvosanat ovat seuraavat: 4 hylätty 5 välttävä 6 kohtalainen 7 tyydyttävä 8 hyvä 9 kiitettävä 10 erinomainen

19 Suoritusmerkinnällä arvosteltavasta kurssista tulee jaksoarvosteluun merkintä S, puutteellisesti suoritetusta kurssista P (kurssisuorituksia voidaan täydentää määräajassa erikseen opettajan kanssa sovitulla tavalla) ja kokonaan keskeytyneestä kurssista merkintä K. Opiskelijan suorittaessa kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja periaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Kurssi voi keskeytyä liiallisten poissaolojen tai tekemättömien harjoitustöiden vuoksi. Vilpillinen toiminta (esimerkiksi valehtelu kotitehtävien tekemisessä, oppitunnilta poissaoloissa, koetilanteessa tai kurssitöiden kopioiminen toiselta opiskelijalta tai muusta lähteestä tai tehtävien antaminen toiselle opiskelijalle) johtaa kurssisuorituksen hylkäämiseen. Etenemiseste Jos sinulla on samassa oppiaineessa kaksi hylättyä kurssisuoritusta, kyseessä on etenemiseste. Tällöin sinun on otettava yhteyttä oppiaineen opettajaan. Kyseisen oppiaineen lisäkursseille osallistuminen ei ole mahdollista ennen ohjauskeskustelua, jossa päätetään, miten aineen opiskelussa edetään. Hylätyn kurssin uusiminen Jos olet saanut kurssista hylätyn arvosanan, voit osallistua kyseisen jakson uusintakokeeseen. Kokeeseen ilmoittaudutaan Wilman kautta määräajassa. Mikäli arvosana pysyy hylättynä, kurssin voit suorittaa käymällä sen uudestaan. Hyväksytyn kurssin uusiminen Hyväksyttyä kurssia on mahdollista korottaa kerran. Tätä varten järjestetään lukuvuoden aikana kaksi korotuskoetilaisuutta. Kokeisiin ilmoittaudutaan Wilman kautta määräajassa. Parempi arvosana jää voimaan. Oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärä muodostuu pakollista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluvat kaikki hänen valitsemansa kurssit. Näin ollen opiskelijoilla on erilaajuisia oppimääriä. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien perusteella. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista hyväksytysti. Arvosana muodostuu pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskiarvosta, eikä mitään suoritettua kurssia voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineeseen liittyviä soveltavien ja koulukohtaisten syventävien kurssien suorituksia voidaan pitää arvosanaan vaikuttavana lisänäyttönä. Oppiaineen oppimäärän arvioinnin suorittajalla on mahdollisuus korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Opiskelijalle tulee järjestää mahdollisuus korottaa oppiaineen arvosanaansa. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus on opiskelijan opinto-ohjelman mukainen. Näihin opintojen lopuksi suoritettaviin tentteihin ilmoittaudutaan Wilman kautta. Tenttien rakenteesta ja sisällöistä saat tarkempaa tietoa asianomaisen aineen opettajilta. Lukioasetuksen määrittämin arvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli pyydät, olet oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa suorittamasi 19

20 oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli suorittamasi oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Ennen päättöarvostelua rehtori kysyy sinulta kirjallisesti, haluatko kyseisistä oppiaineista numeroarvosanan vai suoritusmerkinnän. Lukion oppimäärän suorittaminen Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla ja vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia tulee täyteen siten, että siihen sisältyy pakollisia kursseja vähintään 47 ja syventäviä kursseja vähintään 10. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan suorittamat kurssit, eikä niistä voida jälkikäteen poistaa ainuttakaan. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi lukioasetuksen mukaan kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään kirjallisesti rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jaksoarvostelut ja todistukset Lukiossa opiskellaan viisijakso -järjestelmän mukaan. Opiskelija ja huoltaja voivat seurata kurssisuorituksia Wilmasta. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion oppimäärän. Päättötodistukseen voidaan merkitä kohtaan lisätietoja päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä lisänäytöistä, kuten lukiodiplomit ja todistus suullisesta kielitaidosta. Matematiikan tason vaihtaminen Voit halutessasi vaihtaa matematiikan oppimäärää. Jos mietit asiaa, keskustele asiasta ensin matematiikan opettajan ja huoltajan kanssa. Käänny tämän jälkeen asiassa opinto-ohjaajasi puoleen. Hänen kanssaan voit pohtia mahdollisen vaihdon vaikutusta esim. jatko-opintoihin. Opinto-ohjaajalta saat myös lomakkeen, johon tulee opiskelijan ja huoltajan (opiskelija alaikäinen) allekirjoitus. Palauta vaihtolomake koulusihteeri Tuula Ropposelle. Hän tekee tarvittavat muutokset hallinto-ohjelman suoritustietoihisi. Pitkän ja lyhyen matematiikan kurssien vastaavuudet: Pitkän matematiikan kurssi Lyhyen matematiikan kurssi MAA01 Funktiot ja yhtälöt MAB01 Lausekkeet ja yhtälöt MAA03 Geometria MAB02 Geometria MAA06 Todennäköisyys ja tilastot MAB05 Tilastot ja todennäköisyys MAA07 Derivaatta MAB04 Matemaattinen analyysi MAA08 Juuri- ja logaritmifunktiot MAB03 Matemaattisia malleja Muut pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut kurssit merkitään lyhyen matematiikan soveltaviksi kursseiksi S-merkinnällä. 20

21 Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinnon rakenne Ylioppilastutkintoon kuuluu neljä pakollista koetta. Kaikille pakollinen koe on - äidinkielen koe/suomi toisena kielenä -koe Kolme muuta pakollista koetta valitaan ryhmästä - vieraan kielen koe - toisen kotimaisen kielen koe - matematiikan koe - reaaliaineen koe Ainakin yhdessä pakollisessa aineessa (vieras kieli, matematiikka, toinen kotimainen kieli) kokelaan on suoritettava pitkän oppimäärän mukainen koe. Pakollisten kokeiden lisäksi voi osallistua myös yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Tutkinnon suorittaminen Ylioppilastutkinnon kaikki neljä pakollista koetta on suoritettava enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Kaikki kokeet voi suorittaa myös yhdellä kertaa. Tutkintokertoja järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Ylioppilastutkinnon voi aloittaa joko keväällä tai syksyllä, kunhan siihen mennessä on suorittanut tutkintoaineen kaikki pakolliset kurssit. Lyhyen kielen kokeeseen saa osallistua, kun on opiskellut vähintään kolme kurssia. Kirjoitettavissa aineissa on suositeltavaa suorittaa syventäviä kursseja, koska kokeet laaditaan pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien oppimäärien perusteella. Kokelas saa uusia hylätyn pakollisen kokeen kaksi kertaa kolmen seuraavan peräkkäisen tutkintokerran aikana ja hyväksytyn kokeen kerran ilman aikarajaa. Luki- ja kirjoitushäiriöiset kokelaat, sairauden tai vamman vaikutus suoritukseen Erityisopettaja Päivi Kamula tekee kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille lukiseulatestit opinto-ohjauksen tunneilla. Jos sinulla on aiemmin todettu luki- ja kirjoitushäiriö, käänny asiassa erityisopettajan puoleen heti ensimmäisen opiskeluvuoden alkaessa. Mikäli kyseessä on keskivaikea tai vaikea häiriö, sinun on mahdollista saada erityisjärjestelyjä kuten pidennetty koeaika tai oikeus käyttää tietokonetta. Jos sinulla on vamma tai sairaus, joka edellyttää joitakin erityisjärjestelyjä, ota yhteyttä rehtoriin tai apulaisrehtoriin. Selvitys vieraskielisyydestä Jos olet vieraskielinen ja haluat, että tämä otetaan huomioon arvostelussa, on ylioppilastutkintolautakuntaan toimitettava selvitys vieraskielisyydestä. Näissä tilanteissa käänny apulaisrehtorin puoleen. Selvitys vieraskielisyyden asteesta opintomenestykseen laaditaan yhdessä aineenopettajien kanssa. Arvostelu Kyseisen aineen opettaja suorittaa kokeen valmistavan arvostelun. Lopullisen arvostelun suorittaa ylioppilastutkintolautakunnan sensori. 21

22 22 Ylioppilastutkintotodistuksen antamisen edellytyksenä on lukion päättötodistus. Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään arvosanat hyväksytysti suoritetuista kokeista. Jos kokelas on uusinut kokeen ennen tutkintotodistuksen antamista, merkitään tutkintotodistukseen kokelaan saamista arvosanoista parempi. Milloin hylätty suoritus lautakunnan vahvistamien perusteiden mukaan ei estä tutkintotodistuksen antamista ja kokelas on tämän menettelyn hyväksynyt (kompensaatio), merkitään hylätty suoritus tutkintotodistukseen. Arvosanat Laudatur Eximia cum laude approbatur Magna cum laude approbatur Cum laude approbatur Lubenter approbatur Approbatur Improbatur Reaaliaineiden kokeet L E M C B A i Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Koepäivät sijoitetaan tutkintoaikatauluun siten, että niiden välillä on noin viikko. Koepäivien järjestys voi vaihdella. Toisena koepäivänä järjestetään psykologian, filosofian, historian, fysiikan ja biologian kokeet ja toisena koepäivänä järjestetään uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet. Kielten kokeet Kielten kokeet ovat kaksiosaisia. Kokeen ensimmäinen osa on kuuntelukoe ja se on ennen kirjallista koetta. Kokelaan tulee osallistua sekä kuuntelukokeeseen että kirjalliseen kokeeseen. Arvosana määräytyy molempien osakokeiden yhteispistemäärän mukaan. Äidinkielen koe Äidinkielen koe on kaksiosainen. Kokeen ensimmäinen osa on tekstitaidon koe ja se järjestetään kevään tutkintokerralla jo ennen kuuntelukokeita. Toinen kokeen osa on esseekoe. Arvosana määräytyy molempien osakokeiden yhteispistemäärän mukaan. Ylioppilaskirjoitusinfot Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille kerrotaan ylioppilastutkinnon rakenteesta opinto-ohjauksen kurssilla. Rehtori tai apulaisrehtori pitää toisen vuosikurssin opiskelijoille yo-infoja, joissa käydään läpi ylioppilastutkinnon rakennetta, osallistumisoikeusasioita, koejärjestelyjä ja salikäyttäytymistä. Nämä asiat kerrataan vielä ennen kutakin tutkintokertaa. Yo-infot ovat pakollisia. Kunkin aineen opettajalta saat tietoa kokeiden rakenteesta, tehtävätyypeistä ja vastaustavasta. Lisätietoja ylioppilastutkinnosta ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilta Syksyn 2015 ja kevään 2016 ylioppilaskirjoitusten päivämäärät ovat oppaan takana. Sähköiseen ylioppilastutkintoon siirtyminen Syksyn 2016 tutkintokerralla sähköisessä koeympäristössä suoritetaan saksan, filosofian ja maantieteen kokeet. Lisätietoja sähköisen ylioppilastutkinnon verkkosivulta digabi.fi. Sähköiseen ylioppilastutkintoon siirtymistä käsitellään opinto-ohjauksen luokkatunneilla.

23 Lukiodiplomit Lukiossamme on mahdollista suorittaa kuvataiteen, musiikin, median ja liikunnan lukiodiplomeja. Kuvataiteen lukiodiplomi Kuvataiteen lukiodiplomi on portfoliosta ja teoksesta koostuva itsenäinen näyttö, joka toteutetaan yhden kurssin aikana (38 tuntia). Ennen kurssille osallistumista opiskelijalla täytyy olla suoritettuna neljä lukion hyväksymää kuvataiteen kurssia. Lukiodiplomi on lukion soveltava kurssi. Kurssi suoritetaan itsenäisesti opettajan valvonnassa ja kirjallinen tehtävä (essee) kokeenomaisessa tilanteessa koeviikon aikana. Tehtävät jaetaan opiskelijoille keväällä, ennen uuden lukukauden alkua. Tällöin opiskelijalla on riittävästi aikaa tutustua tehtävänantoihin, hankkia aineistoa ja pohtia omia ratkaisujaan. Kurssin varsinaisesti alkaessa, käydään yhteisesti läpi tehtävät ja arviointiperusteet ja laaditaan aikataulu työskentelyn etenemiselle. Kurssin aluksi kerrataan myös aiemmin opittua ja käsitellään portfoliomuotoiseen työskentelyprosessiin liittyviä huomionarvoisia seikkoja. Tarkempia ohjeita saat kuvataiteen opettaja Nina Luomalta. Median lukiodiplomi Median lukiodiplomin tavoitteena on edistää viestintäsivistystä ja erilaisten viestintätaitojen hallintaa. Diplomin suorittaminen vaatii teknisen osaamisen lisäksi viestinnän tulkinnan taitoa ja median toimintaympäristön hahmottamista. Näin ollen median lukiodiplomin suorittaminen vaatii laaja-alaista ja syvällistä viestinnän ja siihen liittyvän teknologian tuntemusta, jossa korostuu varsinaisten teknologisten sovellusten lisäksi itsenäinen analyysi ja pohdinta. Opetushallituksen määrittelemien tavoitteiden ja ohjeiden sekä lukiomme opetussuunnitelman perusteella painotukseen liittyviä kursseja voidaan liittää osaksi median lukiodiplomia seuraavasti: Median lukiodiplomi koostuu itsenäisesti suoritettavasta diplomikurssista (ÄI12) sekä tätä edeltävästä neljästä pohjakurssista, joista ÄI10 Median maailma on pakollinen diplomin suorittajille. Kolme muuta pohjakurssia median eri aloilta voidaan valita seuraavien joukosta: MM2-7, AT5, MU06, KU07, KU09-11, FI05, PS07, UE06, YH08 ja ÄI13. Lisäksi siihen voidaan liittää muiden oppilaitosten kanssa yhteistyössä tarjottavia kursseja erikseen sovittavalla tavalla. Median lukiodiplomin suorittaminen nähdään osana edistyneempää informaatio- ja kommunikaatioteknologian opiskelua, ja tästä syystä siihen ei sisällytetä niitä painotukseen liittyviä kursseja, joiden sisällöt keskittyvät lähinnä viestintäteknologian perustaitoihin. Mikäli olet kiinnostunut median lukiodiplomin suorittamisesta, ilmoittaudu Seija Louhivirralle. Aiheesta järjestetään erillinen infotilaisuus. Musiikin lukiodiplomi Musiikin lukiodiplomi koostuu näytesalkusta, joka kootaan joko musiikkiprojektista tai lukioaikaisista musiikkiin liittyvistä töistä. Mahdollisia osa-alueita voivat olla laulaminen ja soittaminen, säveltäminen, sovittaminen ja improvisointi tai musiikin kuuntelu, analysointi ja musiikista kirjoittaminen. Näytesalkku voi kirjallisten osioiden lisäksi sisältää esimerkiksi kuva- tai äänitallenteita sekä partituureja tai nuotteja. Diplomin suoritusohjeista löytyy tarkemmat tiedot mahdollisista sisällöstä sekä suorittamisvaihtoehdoista. Musiikin lukiodiplomin suorittamisen edellytyksenä on vähintään neljän musiikin lukiokurssin suorittaminen. Varsinainen lukiodiplomi suoritetaan yhden kurssin laajuisena (MU12). Lisätietoja ja ohjeita antaa musiikin opettaja Martti Häyrinen. 23

24 Liikunnan lukiodiplomi Lukion liikuntadiplomin suorittaminen on osoitus opiskelijan erityisosaamisesta ja liikunnallisista kyvyistä. Lukiodiplomi koostuu seuraavista osa-alueista: liikuntakykyisyys, liikuntatiedot, erityisosaaminen, portfolio, harrastuneisuus ja yhteistyötaidot. Liikuntakykyisyystestit mittaavat mm. yleiskestävyyttä, liikehallintaa ja lihaskuntoa. Liikuntatiedon osuuden opiskelija suorittaa laatimalla tutkielman, jostain liikuntakulttuuriin liittyvästä aiheesta. Erityisosaamista arvioidaan opiskelijan valitsemassa lajissa suoritusnäytteen avulla. Portfolio koostuu mm. opiskelijan oman urheiluharrastuksen kuvauksesta, tavoitteen asettelusta ja itsearvioinnista. Harrastuneisuuden ja yhteistyötaitojen arvioinnin kohteena on mm. opiskelijan aktiivinen harrastustoiminta ja tuntityöskentelyssä esiin tulleet yhteistyötaidot. Diplomin suorittamiseen vaaditaan vähintään viisi lukion liikuntakurssia. Diplomin suorittamisesta järjestetään infotilaisuus, jossa jaetaan suoritusohjeet. Lisätietoa asiasta saat liikunnan opettajilta Katja Ilmolta ja Markus Rämältä. 24 Informaatioteknologia- ja mediapainotus Kuninkaantien lukion painotusalueena on informaatioteknologia ja media. Painotuksen tavoitteena on tarjota opiskelijoille mahdollisuus kehittää informaatioteknologiaan ja mediaan liittyviä, nyky-yhteiskunnassa tarvittavia valmiuksia. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian luontevan ja monipuolisen käytön lisäksi näitä ovat mm. sen käyttöön liittyviin toimintatapoihin tutustuminen sekä eri lähteistä saatavan informaation kriittinen arviointikyky. Painotus toteutuu lukion toiminnassa usealla eri tasolla. Keskeisimpiä on painotuksen näkyminen kurssitarjonnassa sekä perinteisten oppiaineiden syventävinä tai soveltavina kursseina että multimedian kursseina omana oppiaineenaan (ks. painotukseen liittyvät kurssit, oheisena). Tarjolla olevat kurssit ovat eritasoisia. Peruskurssit liittyvät lähinnä tietotekniikan perustaitoihin, edistyneemmillä kursseilla tavoitteena on informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö onnistuneen viestinnän ja oman luovuuden toteuttamisvälineenä myös edistyneempiä tekniikoita ja työkaluja käyttäen. Teknologiapainotteisuuden lisäksi kurssivalikoimaan kuuluu myös informaatioteknologiaa ja mediaa teoreettisemmasta näkökulmasta käsitteleviä perinteisten oppiaineiden kursseja. Tarjolla olevista kursseista opiskelija voi valita oman osaamistasonsa sekä kiinnostuksensa mukaisen opinto-ohjelman. Kurssitarjonnan lisäksi painotus näkyy erilaisissa projekteissa (mm. Kruunun Takaa -koululehti, lukion verkkosivut) sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologian luontevaa ja jokapäiväistä käyttöä suosivana toimintakulttuurina opetuksessa, opiskelija-asioinnissa ja ohjauksessa sekä koulun käytänteissä. Lisäksi opiskelija voi halutessaan suorittaa median lukiodiplomin. Mediasisältöjen tuottaminen ja toimittaminen osana painotusta Painotuksen keskeisimpiä toteutusmuotoja on opiskelijoiden ottaminen mukaan koulun toiminnasta viestintään. Lukuvuonna opiskelijat tekivät mm. koulun esittelymateriaaleja, logon, Kunkku-heijastimen, päivityksiä koulun Facebook-sivulle ja artikkeleita Kruunun takaa -verkkolehteen sekä lukuvuoden lopussa painettuun paperijulkaisuun. Lukuvuonna siirrytään verkkolehdestä erilaisten blogialustojen käyttöön. Koulun lehteen, blogeihin ja FB-sivulle julkaisemiseen opiskelija saa ohjausta ja oikeudet joko aineenopettajalta tai osallistumalla ÄI13 koululehtikurssille. Koululehtikurssilla opiskelijat harjoittelevat juttujen kirjoittamista, kuvaamista ja toimittamista eri medioihin lukuvuoden aikana esimerkiksi koulun tapahtumissa. Kurssilaisia ohjataan sekä henki-

25 lökohtaisissa tapaamisissa, Wilma-viestein, että muutamalla koko kurssin yhteisellä oppitunnilla. Mikäli erilaiset perinteiset toimittajan tai sosiaalisen median sisällön tuottajan tehtävät (esimerkiksi blogialustojen käyttöönotto) kiinnostavat, ota yhteyttä Seija Louhivirtaan tai Mia Steniukseen. Lukuvuoden päätteeksi kerätään opiskelijoiden tuotoksista paperijulkaisu Kruunun takaa , jonka kirjoittajat ovat pääasiassa opiskelijoita. Aiheet ovat vaihtelevia ja lehdestä löytyy esimerkiksi tapahtumaraportteja, haastatteluja, erilaisia ajankohtaisia kysymyksiä käsitteleviä juttuja, pakinoita yms. Kruunun takaa -lehden taittavat KU03-kurssin opiskelijat ammattikäyttöön tarkoitetulla InDesign-ohjelmalla. Lisätietoja antaa kuvataideopettaja Nina Luoma. Painotukseen liittyvät kurssit oppiaineittain Tietotekniikka AT1 Tietotekniikan perusteet AT2 Tietoliikenne AT3 Tekstinkäsittely ja esitysgrafiikka AT4 Taulukkolaskenta ja tietokannat AT5 Ohjelmointi Multimedia Musiikki MM1 Multimedian osatekijät MM2 Kuvankäsittely MM3 Omat kotisivut MM5 ja MM6 Projektityöskentely MM7 Digitaalisen äänen kurssi Kuvataide MU06 Musiikin teknologia KU07 Digitaalinen valokuvaus KU09 Graafinen suunnittelu KU10 Elokuva KU11 Animaatio Äidinkieli ja kirjallisuus Uskonto Filosofia ÄI10 Median maailma viestinnän peruskurssi ÄI12 Median lukiodiplomi-kurssi ÄI13 Koululehtikurssi UE06 Uskonto mediassa, media uskonnossa FI05 Mediafilosofia Psykologia PS07 Media- ja sosiaalipsykologia Yhteiskuntaoppi YH08 Yhteiskunta nyt 25

26 26 Tietotekniset laitteet ja palvelut Tietotekniikkaluokat, koulun verkko ja tunnukset sekä salasanat Opiskelijoiden käytössä on kaksi tietotekniikkaluokkaa sekä työasemia opiskelijoiden työskentelytilassa ja mediateekissä. Kaikki tietotekniikan ja multimedian kurssit pidetään luokassa Tietotekniikkaluokkaa 2002 käytetään eri oppiaineiden opetuksessa ja huomattavassa määrin siellä harjoitellaan Abitti-ympäristössä toimimista. Työasemat on liitetty koulun verkkoon, jolloin käytettävissä on nettiyhteyden lisäksi kotihakemisto ja jaetut verkkohakemistot sekä tulostuspalvelut. Verkon palvelujen käyttö edellyttää kirjautumista henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella, joka jaetaan kaikille opiskelijoille. Tunnuksen saamiseksi on hyväksyttävä käyttöoikeussitoumus. Tunnus on muotoa etunimi.sukunimi (ilman ääkkösiä). Salasanan saa päättää itse, kunhan huomioi, että sen tulee olla riittävän pitkä ja hankalasti arvattavissa (ei sanakirjasta löytyvä sana, nimi, henkilötunnus, rekisterinumero tms.). Sekä käyttäjätunnus että salasana ovat henkilökohtaisia eli niitä ei saa luovuttaa kenenkään toisen käyttöön. Käyttäjä vastaa itse kaikesta, mitä hänen tunnuksellaan tehdään. Verkon ja työasemien käyttöä valvotaan ja käyttäjien toimista jää lokimerkinnät. Kotihakemiston tai kirjautumista edellyttävät palvelut eivät kuulu valvonnan piiriin. Jos epäilet jonkun muun tietävän salasanasi, ilmoita asiasta välittömästi AT-vastuuopettajalle ja vaihda salasanasi. Kotihakemisto Jokaisella opiskelijalla on käytössään sisäisessä verkossa sijaitseva kotihakemisto (kooltaan 80 Mt). Hakemisto löytyy Käynnistä-valikosta kohdasta Tiedostot (K: -levyllä) ja se on käytettävissä vain koulun työasemilta. Kaikki tallennukset kannattaa aina tehdä kotihakemistoon, koska tästä otetaan säännöllisesti varmuuskopiot. Lisäksi kotihakemistoon tallennetut tiedostot ovat käytettävissä miltä tahansa koulun työasemalta. Tallentaminen paikallisesti (esim. työpöydälle) ei ole suositeltavaa, mutta omia muistitikkuja tai pilvipalveluja voi halutessaan käyttää. Tulostus Lukiosiivestä löytyy useita opiskelijakäytössä olevia tulostimia. Tulostettaessa tulee ehdottomasti valita oikea tulostin ennen tulostuksen aloittamista. Älä siis klikkaa suoraan työkalupalkissa olevaa tulostimen kuvaa, vaan valitse ensiksi Tiedosto-valikosta Tulosta. Tulostimet on nimetty niiden tyypin ja sijainnin mukaan (esim. Tila2.011_HP_P2055DN_UNIV_PCL6). Opiskelijatunnuksella kirjautuneena ei voi tulostaa väritulostimille. Väritulostamista varten on erillinen käyttäjätunnus, jonka saat siltä opettajalta, jonka kurssiin tulostettava työ liittyy. Kiinnitä erityistä huomiota tulostusmääriin ja vältä tarpeetonta tulostamista. Esimerkiksi tiedonhakujen tuloksia ei yleensä kannata tulostaa, vaan lukea näytöltä tai tallentaa tiedostona omaan kotihakemistoon myöhempää käyttöä varten. Älä käytä omia kalvojasi tulostamiseen, sillä ne saattavat rikkoa tulostimen. Wilma Wilma on opiskelijarekisterin www-käyttöliittymä, jonka avulla voit mm. tehdä ja muokata kurssivalintoja, ilmoittautua uusinta- ja korotuskokeisiin, vastata kyselyihin, tarkistaa kurssisuorituksesi ja yo-kirjoitusten suoritus- ja ilmoittautumistiedot sekä nähdä oman tai opettajan lukujärjestyksen. Myös poissaoloseuranta tapahtuu Wilman kautta ja sen pikaviesti- ja tiedotetoimintojen kautta esim. opinto-ohjaaja tai kurssin opettaja voi laittaa tiedotteen yksittäiselle opiskelijalle tai koko opetusryhmälle. Myös rehtori käyttää Wilmaa ajankohtaisista asioista tiedottamiseen.