Nimi N I N OPINTO-OPAS OPINTO-OPAS A N T. Opiskelijaversio. Versio 1.1

Transkriptio

1 Nimi K N I N A OPINTO-OPAS OPINTO-OPAS A N T E Opiskelijaversio Versio 1.1

2 Yhteystiedot Käyntiosoite Kaivomestarinniitty 2, Espoo Postiosoite Kuninkaantien lukio PL ESPOON KAUPUNKI Kotisivu Koulusihteeri Tuula Ropponen p f Koulusihteeri Matti Wallin (ma, ti) p Rehtori Merja Rytsy p Apulaisrehtori Harri Piiroinen p Opinto-ohjaaja Essi Haataja p Opinto-ohjaaja Niina Tonder p Terveydenhoitaja Kirsi Kesti p Wilma-viesti Opettajainhuone p f Vahtimestari (projektiyhtiön henkilökuntaa) p

3 Rehtorin palsta Tämä Kuninkaantien lukion opinto-oppaan versio 1.0 jaetaan vihkona opiskelijoille lukuvuoden alkaessa. Oppaan eri osioiden päivitykset tulevat kotisivuillemme ( Perehtymällä oppaaseen löydät vastauksen yleisimpiin kysymyksiin. Lukiossamme on opiskelijoita 540, kaupungin palveluksessa olevaa henkilöstöä n. 40 (opettajat, opinto-ohjaajat, rehtori, apulaisrehtori, koulusihteerit, terveydenhoitaja, psykologi, erityisopettaja ja kuraattori). Projektiyhtiön osakasyritysten palveluksessa toimivat siivoojat, keittiöhenkilöstö, vahtimestarit, kiinteistönhoitajat, kahvion henkilöstö ja palvelupäälliköt huolehtivat kiinteistön kunnosta ja palveluista. Vuosina projektiyhtiö Arandur Oy on teettänyt lukion henkilökunnalle, opiskelijoille ja huoltajille asiakastyytyväisyyskyselyn. Sen mukaan Kaivomestarin kiinteistön tiloihin ja palveluihin ollaan hyvin tyytyväisiä. Lukiomme ajanmukainen av-varustelu mahdollistaa monipuolisen opetusmenetelmien käytön. Tietokoneet vaihdettiin uusiin syksyn 2012 kuluessa, kesällä 2013 on uusittu osa dokumenttikameroista ja dataprojektoreista. Espoon suomenkielisillä lukioilla on yhteinen viikkoaikataulu ja tuntikierto. Näin voidaan helpommin järjestää yhteistä kurssitarjontaa ja myös sovittaa yhteen yhteisten opettajien työjärjestykset. Meidänkin lukiomme opettajista muutamat opettavat myös toisessa koulussa. Oppilashallinto-ohjelman käyttöliittymä Wilman kautta kirjataan ja selvitetään poissaolot, tehdään kurssivalinnat ja uusintakokeisiin sekä tentteihin ilmoittautumiset. Sen kautta voi myös seurata sekä kurssisuoritustilannetta että ylioppilastutkinnon suoritustilannetta. Sen kautta lähetetään myös tiedotteita ja viestejä. Wilman valintatoiminnon olleessa avoinna opiskelija voi tehdä muutoksia kurssivalintoihinsa itse. Muulloin valinnan syöttää oma opinto-ohjaaja. Joka tapauksessa on hyvä keskustella mahdollisista muutoksista opinto-ohjaajan ja kotiväen kanssa. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ovat saaneet ykkösjaksoon valmiiksi laaditun lukujärjestyksen. Se on laadittu siten, että ryhmänohjaaja opettaa ohjausryhmänsä opiskelijoita ensimmäisessä jaksossa. Jaksojen 2 5 lukujärjestykset ykkösvuoden opiskelijat tekevät itse ryhmänohjaajalta, opintoohjaajalta ja tutoreilta saamiensa neuvojen avulla syyskuun alkupuolella. Koeviikon järjestelyjä on pääpiirteissään kuvattu oppaassa ja niistä kerrotaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille ryhmänohjauksessa ja opinto-ohjauksen oppitunneilla. Vapaatunneilla ja välitunneilla lukiomme opiskelijat voivat käyttää omatoimisesti mediateekkiä ja koulun kuntosalia silloin, kun niissä ei ole opetusta tai muita varauksia. On tärkeää noudattaa tarkasti annettuja ohjeita eikä käytöstä saa aiheutua häiriötä varsinaiselle opetuskäytölle tai lisätyötä siivoukselle tai esimerkiksi tietotekniikan ylläpidolle. Kuntosalin omatoiminen käyttö edellyttää rehtorilta saatavaa kirjallista lupaa. Espoon kaupungin talouden tasapainotusohjelma näkyy lukiomme arjessa lähinnä siten, että meillä ei ole rahaa palkata sijaisia aina, kun siihen olisi tarvetta. Olemme käyneet näistä periaatteista keskustelua sekä opettajakunnassa, oppilaskunnan hallituksessa että johtokunnassa. Kyse on strategisesta valinnasta. Emme ole vähentäneet kurssitarjontaamme sen vuoksi, että käyttäisimme kyseistä rahaa sijaiskuluihin. Kurssitarjontamme on runsas, opiskelijamme myös valitsevat paljon kursseja. Ryhmäkoot kertovat taloudellisesta tehokkuudesta. Toivon, että pääsemme alkavana lukuvuonna toinen toistamme kannustaen oman tasomme mukaisesti parhaisiin mahdollisiin tuloksiin. Espoossa 5. päivänä elokuuta 2013 Merja Rytsy Rehtori 3

4 Sisällysluettelo YHTEYSTIEDOT... 1 REHTORIN PALSTA... 3 KUNINKAANTIEN LUKION HENKILÖSTÖ LV LUKUVUOSI Jaksot ja työpäivät... 7 Koeviikot... 7 Jaksoarvostelujen valmistuminen... 8 Uusintakuulustelut... 8 TAPAHTUMAKALENTERI LUKUVUODELLE OPISKELIJAHUOLLOLLISIA ASIOITA Terveydenhoitaja Lukiopsykologi Erityisopettaja Kuraattori Asiointi kansliassa OPINTO-OHJAUS OPINTOJEN ETENEMINEN KURSSIN ITSENÄINEN SUORITUS YHTEINEN KURSSITARJONTA ESPOO - KAUNIAINEN - KIRKKONUMMI OPISKELIJAN ARVIOINTI Kurssin arviointi Etenemiseste Hylätyn kurssin uusiminen Hyväksytyn kurssin uusiminen Oppimäärän arviointi Lukion oppimäärän suorittaminen Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Jaksoarvostelut ja todistukset Matematiikan tason vaihtaminen YLIOPPILASTUTKINTO Ylioppilastutkinnon rakenne Tutkinnon suorittaminen Luki- ja kirjoitushäiriöiset kokelaat, sairauden tai vamman vaikutus suoritukseen Selvitys vieraskielisyydestä Arvostelu Arvosanat Reaaliaineiden kokeet Kielten kokeet Äidinkielen koe Ylioppilaskirjoitusinfot LUKIODIPLOMIT Kuvataiteen lukiodiplomi Median lukiodiplomi Musiikin lukiodiplomi Liikunnan lukiodiplomi INFORMAATIOTEKNOLOGIA- JA MEDIAPAINOTUS Kruunun Takaa Painotukseen liittyvät kurssit oppiaineittain TIETOTEKNISET LAITTEET JA PALVELUT... 27

5 Koulun verkko, tunnukset ja salasanat Kotihakemisto Tulostus Sähköposti Wilma Fronter Langaton verkko Käytössä huomioitavaa Tavallisimmat ongelmatilanteet ja niiden ratkaisut AT-vastuuopettajat KUNINKAANTIEN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT KUNINKAANTIEN LUKION TUNTIJAKO ALUSTAVAT KURSSIVALINNAT LV , SUUNNITTELUPOHJA OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISET KURSSIT LUKUVUONNA KÄYTETTÄVÄT OPPIKIRJAT KURSSITARJOTTIMET LV Kurssitarjotin, jakso 1 ( ) Kurssitarjotin, jakso 2 ( ) Kurssitarjotin, jakso 3 ( ) Kurssitarjotin, jakso 4 ( ) Kurssitarjotin, jakso 5 ( ) YLIOPPILASKIRJOITUSTEN KOEPÄIVÄT Syksyn 2013 yo-koepäivät Kevään 2014 yo-koepäivät RYHMÄNOHJAAJAT, KOTILUOKAT JA OPINTO-OHJAAJAT

6 Kuninkaantien lukion henkilöstö lv Nimi Lyhenne Tehtävä Opetettavat aineet 1 Rytsy Merja RYM, MR Rehtori YH1 2 Piiroinen Harri PII Apulaisrehtori OP, HI4, YH4 3 Ropponen Tuula TR Koulusihteeri 4 Wallin Matti MW Koulusihteeri, ma ja ti 5 Andersson Juha AND Lehtori, RO 12B AI, AT 6 Haataja Essi HAE Lehtori OP 7 Heikkilä Hanna HEH Lehtori, RO 11E RAA, RAB, EAB 8 Häyrinen Martti HÄM Pt. tuntiopettaja (toist.) MU 9 Ilmo Katja ILM Lehtori, RO 13C LI, TE 10 Kaitaranta Esa KAE Lehtori, RO 12E KE, MAA 11 Kaunisto Sari KAS Lehtori RUB 12 Keskitalo Hannu KEH Lehtori, RO 12F, vv. jaksot 1-3 FY, MAA 12 Repo Iiris Vs. lehtori, RO 12F, jaksot 1-3 FY, MAA 13 Kettinen Mari KEM Lehtori, RO 13D HI 14 Kuismanen Mirja KUM Lehtori, RO 11F, vv. lv MAA, KE 14 Numminen Ilpo NUI Vs. lehtori, RO 11F MAA 15 Laakso Elsi LAE Lehtori MAB 16 Lahti Ari LAA Pt. tuntiopettaja (toist.), RO 13B AI, PS 17 Laukkanen Lasse LAL Lehtori, RO 11A YH, HI 18 Leinonen Anniina LEA Lehtori, RO 11B MAA, AT 19 Lindquist Antti LIA Lehtori, RO 13E ENA, FI 20 Louhivirta Seija LOS Lehtori, RO 11C AI 21 Luoma Nina LUN Lehtori KU, MM2 22 Mannisenmäki MAN Lehtori ENA Ulla-Maija 23 Mehtälä Katariina MEH Lehtori (virka Tapiolan lukiossa) RUB 23 Mikkola Marjo MIM Lehtori (Haukilahden koulu) BI, GE 24 Rintala Soile RIS Lehtori, RO 12D SAA, SAB, RUB 25 Rytkölä Ville RYV Pt. tuntiopettaja (toist.), RO 11D, hallinnon vara MAA, MAB, AT 26 Saarinen Johanna SAJ Lehtori, RO 13F FY, MAA 27 Somerma Päivö SOP Lehtori BI, GE 28 Stenius Mia STE Lehtori, RO 12A UE, PS 29 Suontaus Anne SUO Lehtori, RO 12C RUA, RUB, SAB 30 Tallgren Tom TAT Lehtori, RO 13A ENA 31 Tonder Niina TON Lehtori, RO 10 OP 32 Koivukangas Samuli KOI Pt. tuntiopettaja (Haukilahden koulu) LI 33 Korpi Hennariikka KOH Pt. tuontiopettaja (Espoonlahden lukio) UE, TE 34 Mikkola Anu MIU Pt./St. tuntiopettaja, jaksot 1, 3 ja 4 EAB 6

7 Lukuvuosi Jaksot ja työpäivät 1. jakso ti ke jakso to ke jakso to ti jakso ke ke jakso to la Syyslukukausi ti pe Koulukohtaiset työpäivät la , la ja la Taksvärkkipäivä pe Syysloma to pe Koulukohtaiset ma ke vapaapäivät Syksyn ylioppilasjuhla to klo 13 Joululoma la ma Kevätlukukausi ti la Penkkaripäivä to Vanhojenpäivä pe Talviloma ma su Kevään ylioppilasjuhla la klo Koeviikot Jokaisen jakson lopussa on kahdelle kalenteriviikolle jakautuva koeviikko. Koeviikon ensimmäisenä päivänä on palkin yksi koe. Koepäivän aamuna on klo 8.20 oppitunti, joka useimmissa tapauksissa on kokeeseen valmentava. Esimerkiksi kielten kursseilla tuolloin voi olla myös kokeen kuuntelukoeosio. Tunnin jälkeen on lyhyt tauko. Varsinainen koe alkaa klo 9.30 ja kestää minuuttia siten kuin kurssin opettaja on etukäteen ilmoittanut. Koe pidetään samassa opetustilassa kuin kyseisen kurssin opetuskin ellei muuta ilmoiteta. Pääsääntöisesti kukin opettaja valvoo oman kurssinsa koetilaisuudet. Mikäli opiskelijalla on pidennetty koeaika tai muu erityisjärjestely, hänelle ilmoitetaan koetila etukäteen. Kokeen jälkeen koulupäivä päättyy. Koeviikon järjestelyjä käydään läpi myös ryhmänohjauksessa. 7 Jakso Koeviikko Kokeiden palautus 1. jakso ke ke ti la on koepäivä 2. jakso ke ke la on koepäivä ti jakso ti ti la on koepäivä ke abit, ti muut 4. jakso ti ke ti jakso ti ke pe

8 Jaksoarvostelujen valmistuminen Jaksoarvostelut jaetaan opiskelijoille ryhmänohjauksessa tai arvosanat näkyvät Wilmassa. 1. jakso ke jakso ke jakso ke jakso ke jakso la Uusintakuulustelut Hylätyn kurssin uusintakokeita järjestetään jokaisen jakson jälkeen ja kussakin kokeessa voi uusia ainoastaan kyseisen jakson aikana suoritetun kurssin. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan Wilman kautta. Ilmoittautuminen on auki Wilmassa n. viikon ajan, viimeinen ilmoittautumispäivä on merkitty taulukkoon. Koe kestää 3 tuntia, ja samalla kerralla voi pääsääntöisesti uusia yhden kokeen. Kahden kokeen suorittaminen on mahdollista vain ko. aineenopettajien luvalla. Useamman kuin kahden kokeen suorittaminen samalla kerralla ei ole mahdollista. Tulokset saa opettajalta viikon kuluttua kokeesta, kesän uusintakokeesta koulutyön alettua elokuussa. Hylätyn kurssin uusinnat Jakso Pvm Aika Ilmoittauduttava viimeistään 1. jakso ti klo to jakso ti klo pe jakso ti klo to jakso ti klo to jakso ke klo 9 12 pe Hyväksytyn kurssin uusinnat Jaksot Pvm Aika Ilmoittauduttava viimeistään jakso ti klo ke jakso to klo 9 12 pe

9 Tapahtumakalenteri lukuvuodelle Opettajilla koulutuspäivä Syyslukukausi ja 1. jakso alkaa Ykkösten vanhempainilta klo Kirjoitettavien aineiden pakollisten kurssien oltava suoritettu! YO-kuuntelu: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä YO-kuuntelu: vieras kieli, pitkä oppimäärä YO-kuuntelu: vieras kieli, lyhyt oppimäärä YO: äidinkieli tekstitaidon koe YO: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia YO: vieras kieli, pitkä oppimäärä YO: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä YO: äidinkieli esseekoe, suomi toisena kielenä YO: matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä; 1. jakson koeviikko alkaa: palkki Palkki YO: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto; palkki 3 la Koulukohtainen työpäivä, palkki 4 9

10 30.9. YO: vieras kieli, lyhyt oppimäärä palkki palkki palkki jakso alkaa Kolmosten ja nelosten vanhempainilta klo Koulukohtainen vapaapäivä Koulukohtainen vapaapäivä Koulukohtainen vapaapäivä Syysloma Syysloma jakson kokeiden palautus Ilmoittautuminen 1. jakson uusintaan alkaa Ilmoittautuminen 1. jakson uusintaan päättyy klo jakson uusintakoe klo Kakkosten vanhempainilta klo Valokuvaus Taksvärkki jakson koeviikko alkaa: palkki 1 10

11 palkki palkki 3 La Koulukohtainen työpäivä: palkki palkki palkki palkki jakso alkaa Ylioppilasjuhlan harjoitukset klo Itsenäisyyspäivän juhla ja syksyn ylioppilasjuhla klo Itsenäisyyspäivä jakson kokeiden palautus. Ilmoittautuminen 2. jakson uusintaan alkaa. Arvosanojen syöttö klo 12 mennessä Ilmoittautuminen 2. jakson uusintaan päättyy klo jakson uusinta klo Ilmoittautuminen korotuskokeeseen alkaa (jaksot 1-2) Jouluhartaus ja talvihetki klo Puurojuhla 6.1. Loppiainen 7.1. Kevätlukukausi alkaa Ilmoittautuminen korotuskokeeseen päättyy Korotuskoe (jaksot 1-2) klo Esittelyiltapäivä 9.-luokkalaisille klo Esittelytilaisuus 9.-luokkalaisten vanhemmille klo Esittelyiltapäivä 9.-luokkalaisille klo Sählyottelu abit opet jakson koeviikko alkaa, palkki 1 11

12 29.1. palkki palkki palkki Koulukohtainen työpäivä: palkki palkki palkki 7 Äidinkielen pakollisten kurssien oltava suoritettu! jakso alkaa YO: äidinkieli, tekstitaidon koe YO-kuuntelu: vieras kieli, pitkä oppimäärä YO-kuuntelu: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä abien arvosanat klo 10 mennessä YO-kuuntelu: vieras kieli, lyhyt oppimäärä 3. jakson kokeiden palautus abeille Penkkaripäivä Vanhojenpäivä; Vanhojentanssit kotiväelle Talviloma Talviloma Talviloma Talviloma Talviloma Kokeenpalautus 1. ja 2. vsk. Ilmoittautuminen 3. jakson uusintaan alkaa Ilmoittautuminen 3. jakson uusintaan päättyy oppitunti: palkki 6 muuttuu palkiksi jakson uusintakoe klo Kirjoitettavien aineiden pakollisten kurssien oltava suoritettu! YO: äidinkieli esseekoe, suomi toisena kielenä YO: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto YO: vieras kieli, pitkä oppimäärä YO: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä YO: matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä

13 21.3. YO: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia YO: vieras kieli, lyhyt oppimäärä jakson koeviikko alkaa: palkki palkki palkki palkki Palkki Palkki Palkki jakso alkaa Pitkäperjantai pääsiäispäivä jakson kokeiden palautus. Ilmoittautuminen 4. jakson uusintaan alkaa Ilmoittautuminen 4. jakson uusintaan päättyy jakson uusintakoe klo Vappupläjäys 1.5. Vappupäivä Lv kurssitarjotin avataan katselulle Lv kurssitarjotin avataan valintojen syötölle klo

14 jakson koeviikko alkaa: palkki palkki palkki palkki palkki palkki palkki Helatorstai jakson kokeiden palautus Ilmoittautuminen 5. jakson uusintaan ja hyväksytyn arvosanan korotuskokeeseen, jaksot 3-5 Ylioppilasjuhlan harjoitukset klo la Ykkösten ja kakkosten kevätjuhla klo 9 Ylioppilasjuhla klo ke jakson uusintakoe, klo 9-12 to 5.6. Korotuskoe, jaksot 3-5, klo

15 Opiskelijahuollollisia asioita Terveydenhoitaja Lukiomme terveydenhoitajana toimii Kirsi Kesti (p tai ). Tarkemmat tiedot vastaanottoajoista löytyvät terveydenhoitajan työhuoneen ovelta. Terveydenhoitajaan voit ottaa yhteyttä myös sähköpostitse: ja Wilman kautta. Kouluterveydenhuolto on lukiolaisen työterveydenhuoltoa. Kouluterveydenhuollon palvelut ovat moniammatillisia ja niihin hakeudutaan pääosin oma-aloitteisesti. Terveydenhoitaja pyrkii tapaamaan kaikki lukionsa aloittavat opiskelijat ensimmäisen lukuvuoden aikana. Toisen vuosikurssin oppilaille on lääkärintarkastus. Poikien tarkastukseen sisältyy kutsuntojen ennakkotarkastus. Koulutapaturman sattuessa asiasta ilmoitetaan mahdollisimman pian asianomaiselle opettajalle tai ryhmänohjaajalle ja selvitetään tarvittava hoito terveydenhoitajan kanssa. Terveydenhoitaja antaa ensiavun ja jatkohoidosta vastaa opiskelijan oma terveysasema tai Jorvin sairaala. Kuljetusvastuu on huoltajalla, kiireellisissä tapauksissa kuljetuksiin käytetään ambulanssia. Lukiolaisilla on Espoon kaupungin ottama tapaturmavakuutus. Korvaushakemus täytetään koulusihteerin kanssa. Jos sinulla on tarvetta päästä lääkärin vastaanotolle, varaa aika terveydenhoitajalta tai itse suoraan omalta terveysasemalta. Lukiopsykologi Lukiopsykologi ohjaa, neuvoo ja tukee lukiolaisia hyvinvointiin, opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa. Tavoitteena on opiskelijoiden myönteisen nuoruusiän kehityksen, toimintakyvyn ja mielenterveyden tukeminen. Lukiopsykologin vastaanotolle hakeutumisen syinä voivat olla esim. väsymys, stressi, ahdistuneisuus, jännittäminen, masentuneisuus, ihmissuhteet, äkilliset elämän muutokset ja kriisitilanteet, opintojen sujumiseen liittyvät asiat tai tulevaisuuden suunnitelmat. Lukiopsykologin vastaanotolla järjestettävät yksilölliset tapaamiset ovat luottamuksellisia, vapaaehtoisia ja maksuttomia. Käyntimäärät ja niiden toteuttamistapa sovitaan yksilöllisesti opiskelijan kanssa. Tapaamiset järjestetään työpäivän aikana, ja tarvittaessa lukiopsykologi kirjoittaa opiskelijalle poissaolotodistuksen oppitunnin ajaksi. Opiskelija voi hakeutua vastaanotolle itse, tai huoltajan, terveydenhoitajan, ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan suosittelemana. Lukiopsykologi Heini Ahlberg toimii Espoon yhteislyseon, Kuninkaantien lukion, Leppävaaran lukion ja Viherlaakson lukion psykologina. Vastaanotto on Espoon keskuksessa, Kamreerintie 3. B, 11. kerros. Tapaamisajan voi varata psykologilta puhelimitse tai tekstiviestillä tai tai sähköpostilla (etunimi.sukunimi at espoo.fi). 15

16 Erityisopettaja Erityisopettaja kartoittaa mahdollisia lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksia ensimmäisten kouluviikkojen aikana. Lukiseula tehdään kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Erityisopettaja kutsuu opiskelijoita haastatteluun ja mahdolliseen tarkempaan yksilölliseen lukitestiin seulatulosten perusteella. Päävastuu lukitestaukseen osallistumisesta ja erityisjärjestelyjen hakemisesta on opiskelijalla ja huoltajalla. Apulaisrehtori neuvoo erityisjärjestelyjen hakemisessa. Oppimiseen liittyvissä erityisvaikeuksissa on mahdollista saada yksilöohjausta ja tukea. Tarkempia menettelyohjeita kannattaa kysyä lukion erityisopettajalta, apulaisrehtorilta, rehtorilta tai opinto-ohjaajilta. Lisätietoja erityisjärjestelyistä ylioppilaskirjoituksissa löytyy sivuilta Lukiomme erityisopettaja on Päivi Kamula, jonka pääkoulu on Kaitaan lukio. Hänet tavoittaa sähköpostilla Wilman kautta tai puhelimitse, p Kuraattori Lukiokuraattori tukee opiskelijoita lukionaikaisessa elämäntilanteessa. Hänen kanssaan voi keskustella kaikista sosiaalisiin suhteisiin liittyvistä asioista, kuten ihmis- ja perhesuhteita sekä erilaisista elämänmuutoksista ja sosiaaliturvasta. Opiskelija on tervetullut keskustelemaan myös, jos oma kasvu, kehitys ja itsenäistyminen mietityttävät. Lukiokuraattori tapaa opiskelijoita sovitusti lukiolla tai työhuoneessaan Espoon keskuksessa osoitteessa Kamreerintie 7, 4. krs. Lukiomme kuraattorina toimii Tuula Karlsson. Kuraattorin tavoittaa sähköpostilla Wilman kautta tai puhelimitse, p Syyslukukaudella kuraattorin sijaisena toimii Jonna Luomala, Myös Wilman kautta voi ottaa yhteytä, puhelin sama kuin Tuula Karlssonilla eli Asiointi kansliassa Koulumme koulusihteereinä toimivat Tuula Ropponen (ma-pe) ja Matti Wallin (ma ja ti). Kansliassa voit hoitaa monia opiskelun käytännön järjestelyihin liittyviä asioita Kansliasta saat esimerkiksi ostotodistuksen seutuliikenteen opiskelijalipun ostamista varten, todistuksen VR:n opiskelijakortin saamiseksi, todistuksen matkahuollon opiskelijakortin saamiseksi, koulumatkatukihakemuksia sekä opintotukihakemuslomakkeita. Lisätietoja opintotuesta saat myös Kansaneläkelaitoksen (KELA) kotisivuilta 16

17 Opinto-ohjaus Opinto-ohjaajina lukiossamme toimivat Essi Haataja, Niina Tonder ja apulaisrehtori Harri Piiroinen. He ohjaavat opiskelijoita lukio-opintoihin ja jatko-opintoihin liittyvissä kysymyksissä opintoohjauksen luokkatunneilla, pienryhmissä ja henkilökohtaisesti. Oppaan takakannesta näet, kuka on ohjausryhmäsi opinto-ohjaaja. Ensimmäisellä vuosikurssilla opinto-ohjauksen luokkatunneilla käsitellään lukio-opintoihin ja opiskeluun yleisesti liittyviä asioita. Erityisopettaja Päivi Kamula tekee kaikille lukiseulatestit. Toisella vuosikurssilla opinto-ohjauksen luokkatunneilla tehdään ylioppilaskirjoitussuunnitelma. Lisäksi käsitellään jatko-opintoja. Kolmannella vuosikurssilla opinto-ohjauksen luokkatunneilla keskitytään jatko-opintoihin. Lisäksi on mahdollista valita opinto-ohjauksen valinnaiset kurssit 2; Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta ja 3; Tutor-kurssi. Henkilökohtaista ohjausta tarjotaan kaikille opiskelijoille koko lukuvuoden ajan. Jos jokin asia askarruttaa sinua, ota rohkeasti yhteyttä omaan opinto-ohjaajaasi. Ryhmänohjaaja seuraa opintojesi etenemistä ja on tarpeen mukaan yhteydessä huoltajiisi. Ryhmänohjaajaltasi saat ohjausta erilaisissa ajankohtaisissa asioissa lukuvuoden kuluessa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi teemapäivien ja juhlien valmistelut sekä niihin osallistuminen. Tapaat ryhmänohjaajaasi keskiviikkoisin klo ryhmänohjaustuokioissa, joihin sinun tulee osallistua. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden lukujärjestykset on laadittu siten, että ryhmänohjaaja opettaa ohjausryhmänsä opiskelijoita 1. jaksossa. Rehtori ja apulaisrehtori vastaavat koulutyöhön yleensä liittyvästä informaatiosta ja ylioppilaskirjoituksista. He vastaavat ylioppilaskirjoitusten osallistumisoikeuksien ja päättötodistusoikeuksien seurannasta sekä pitävät infoja opiskelijoille ylioppilastutkintoon ilmoittautumisesta, koejärjestelyistä ja salikäyttäytymisestä. Koetilanteiden mahdollisiin erityisjärjestelyihin ja vieraskielisyyskysymyksiin liittyvissä asioissa käänny rehtorin tai apulaisrehtorin puoleen. Aineenopettaja ohjaa sinua opettamansa aineen opiskeluun, opiskelutekniikkaan, kurssivalintoihin, suoritusjärjestyksiin ja arviointiin liittyvissä asioissa. Opintoihin liittyvistä ajankohtaisista asioista tiedotetaan ryhmänohjauksessa sekä Wilman, ilmoitustaulujen, kotisivujen ja info-tv:n kautta. Opiskelijana olet itse avainasemassa. Laadi realistinen aikataulu omille opinnoillesi. Ota huomioon jatkokoulutussuunnitelmasi, kun suunnittelet lukio-opintojasi ja ylioppilaskirjoituksia. Keskustele opinnoistasi myös kotona. 17

18 Opintojen eteneminen Lukio on yleissivistävä oppilaitos, jossa on tavoitteena suorittaa sekä lukion oppimäärä että ylioppilastutkinto kolmessa vuodessa. Mikäli haluat suorittaa lukion kahdessa vuodessa, joudut suorittamaan kursseja varsin paljon itsenäisesti ja mahdollisesti esim. kesälukiossa. Mikäli sinulla on esim. erityisen paljon aikaa vievä harrastus, voi olla perusteltua käyttää lukion suorittamiseen neljä vuotta. Käänny näissä tilanteissa opinto-ohjaajasi puoleen, niin voitte yhdessä suunnitella opintojesi etenemisen tarkoituksenmukaisella tavalla. Vain erityisin painavin perustein rehtori voi myöntää luvan opiskella lukiossa pidempään kuin neljä vuotta. Kolmen vuoden aikataululla edeten jaksoja on 13 ja kussakin jaksossa pitäisi siis suorittaa keskimäärin 5,8 kurssia, jotta vaadittava 75 kurssin kokonaismäärä täyttyy. Neljän vuoden opinto-ohjelmassakin tulee jokaisessa jaksossa olla 4-5 kurssia. Alla oleva taulukko helpottaa kurssikertymän seuraamista opintojen edetessä. Opiskeluvuosi Jakso Kurssikertymä (3v.) Kurssikertymä (4v.)

19 Kurssin itsenäinen suoritus Opetusryhmiä on lukiomme kurssitarjottimella huomattavan paljon, n Silti et aina päällekkäisyyksien yms. seikkojen vuoksi voi valita kaikkia haluamiasi kursseja. Selvitä opettajalta, onko kyseinen kurssi mahdollista suorittaa itsenäisesti. Mikäli on, laadit yhdessä kurssin opettajan kanssa kirjallisen sopimuksen itsenäisestä suorituksesta. Sopimukseen kirjataan suorituspäivämäärät ja sisällöt. Jos näitä ei noudateta, sopimus raukeaa. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Jokaisen opiskelijan olisi hyvä suorittaa ainakin yksi kurssi itsenäisesti lukioopintojensa aikana. Yhteinen kurssitarjonta Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi Oman lukiosi kurssitarjonnan lisäksi voit valita kursseja yhteiseltä kurssitarjottimelta. Sieltä löydät mm. S2- ja katsomusaineiden kursseja. Lisätietoja yhteisestä kurssitarjonnasta saat osoitteesta ja opinto-ohjaajaltasi. Opiskelijan arviointi Kurssin arviointi Kurssin arvioinnista päättää asianomainen opettaja tai integroivien kurssien osalta opettajaryhmä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kunkin kurssin arviointiperusteet löytyvät opetussuunnitelmasta. Ne käydään läpi kurssin alkaessa. Kurssi arvostellaan lukioasetuksessa määritellyin numeroin tai muulla erikseen opetussuunnitelmassa määriteltävällä tavalla. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvostelua. Lukioasetuksen mukaan arvosanat ovat seuraavat: 4 hylätty 5 välttävä 6 kohtalainen 7 tyydyttävä 8 hyvä 9 kiitettävä 10 erinomainen Suoritusmerkinnällä arvosteltavasta kurssista tulee jaksoarvosteluun merkintä S, puutteellisesti suoritetusta kurssista P (kurssisuorituksia voidaan täydentää määräajassa erikseen opettajan kanssa sovitulla tavalla) ja kokonaan keskeytyneestä kurssista merkintä K. Opiskelijan suorittaessa kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja periaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Kurssi voi keskeytyä liiallisten poissaolojen tai tekemättömien harjoitustöiden vuoksi. Etenemiseste Jos sinulla on samassa oppiaineessa kaksi hylättyä kurssisuoritusta, kyseessä on etenemiseste. Tällöin sinun on otettava yhteyttä oppiaineen opettajaan. Kyseisen oppiaineen lisäkursseille osallistuminen ei ole mahdollista ennen ohjauskeskustelua, jossa päätetään, miten aineen opiskelussa edetään. 19

20 Hylätyn kurssin uusiminen Jos olet saanut kurssista hylätyn arvosanan, voit osallistua kyseisen jakson uusintakokeeseen. Kokeeseen ilmoittaudutaan Wilman kautta määräajassa. Mikäli arvosana pysyy hylättynä, kurssin voit suorittaa käymällä sen uudestaan. Hyväksytyn kurssin uusiminen Hyväksyttyä kurssia on mahdollista korottaa kerran. Tätä varten järjestetään lukuvuoden aikana kaksi korotuskoetilaisuutta. Kokeisiin ilmoittaudutaan Wilman kautta määräajassa. Parempi arvosana jää voimaan. Oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärä muodostuu pakollista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluvat kaikki hänen valitsemansa kurssit. Näin ollen opiskelijoilla on erilaajuisia oppimääriä. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien perusteella. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista hyväksytysti. Arvosana muodostuu pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskiarvosta, eikä mitään suoritettua kurssia voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineeseen liittyviä soveltavien ja koulukohtaisten syventävien kurssien suorituksia voidaan pitää arvosanaan vaikuttavana lisänäyttönä. Oppiaineen oppimäärän arvioinnin suorittajalla on mahdollisuus korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Opiskelijalle tulee järjestää mahdollisuus korottaa oppiaineen arvosanaansa. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus on opiskelijan opinto-ohjelman mukainen. Näihin opintojen lopuksi suoritettaviin tentteihin ilmoittaudutaan Wilman kautta. Tenttien rakenteesta ja sisällöistä saat tarkempaa tietoa asianomaisen aineen opettajilta. Lukioasetuksen määrittämin arvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli pyydät, olet oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa suorittamasi oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli suorittamasi oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Ennen päättöarvostelua rehtori kysyy sinulta kirjallisesti, haluatko kyseisistä oppiaineista numeroarvosanan vai suoritusmerkinnän. Lukion oppimäärän suorittaminen Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla ja vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia tulee täyteen siten, että siihen sisältyy pakollisia kursseja vähintään 47 ja syventäviä kursseja vähintään 10. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan suorittamat kurssit, eikä niistä voida jälkikäteen poistaa ainuttakaan. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. 20

21 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi lukioasetuksen mukaan kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään kirjallisesti rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jaksoarvostelut ja todistukset Lukiossa opiskellaan viisijakso -järjestelmän mukaan. Opiskelija ja huoltaja voivat seurata kurssisuorituksia Wilmasta. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion oppimäärän. Päättötodistukseen voidaan merkitä kohtaan lisätietoja päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä lisänäytöistä, kuten lukiodiplomit ja todistus suullisesta kielitaidosta. Matematiikan tason vaihtaminen Voit halutessasi vaihtaa matematiikan oppimäärää. Jos mietit asiaa, keskustele asiasta ensin matematiikan opettajan ja huoltajan kanssa. Käänny tämän jälkeen asiassa opinto-ohjaajasi puoleen. Hänen kanssaan voit pohtia mahdollisen vaihdon vaikutusta esim. jatko-opintoihin. Opinto-ohjaajalta saat myös lomakkeen, johon tulee opiskelijan ja huoltajan (opiskelija alaikäinen) allekirjoitus. Palauta vaihtolomake koulusihteeri Tuula Ropposelle. Hän tekee tarvittavat muutokset hallinto-ohjelman suoritustietoihisi. Pitkän ja lyhyen matematiikan kurssien vastaavuudet: Pitkän matematiikan kurssi Lyhyen matematiikan kurssi MAA01 Funktiot ja yhtälöt MAB01 Lausekkeet ja yhtälöt MAA03 Geometria MAB02 Geometria MAA06 Todennäköisyys ja tilastot MAB05 Tilastot ja todennäköisyys MAA07 Derivaatta MAB04 Matemaattinen analyysi MAA08 Juuri- ja logaritmifunktiot MAB03 Matemaattisia malleja Muut pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut kurssit merkitään lyhyen matematiikan soveltaviksi kursseiksi S-merkinnällä. 21

22 Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinnon rakenne Ylioppilastutkintoon kuuluu neljä pakollista koetta. Kaikille pakollinen koe on - äidinkielen koe/suomi toisena kielenä -koe Kolme muuta pakollista koetta valitaan ryhmästä - vieraan kielen koe - toisen kotimaisen kielen koe - matematiikan koe - reaaliaineen koe Ainakin yhdessä pakollisessa aineessa (vieras kieli, matematiikka, toinen kotimainen kieli) kokelaan on suoritettava pitkän oppimäärän mukainen koe. Pakollisten kokeiden lisäksi voi osallistua myös yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Tutkinnon suorittaminen Ylioppilastutkinnon kaikki neljä pakollista koetta on suoritettava enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Kaikki kokeet voi suorittaa myös yhdellä kertaa. Tutkintokertoja järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Ylioppilastutkinnon voi aloittaa joko keväällä tai syksyllä, kunhan siihen mennessä on suorittanut tutkintoaineen kaikki pakolliset kurssit. Lyhyen kielen kokeeseen saa osallistua, kun on opiskellut vähintään kolme kurssia. Kirjoitettavissa aineissa on suositeltavaa suorittaa syventäviä kursseja, koska kokeet laaditaan pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien oppimäärien perusteella. Kokelas saa uusia hylätyn pakollisen kokeen kaksi kertaa kolmen seuraavan peräkkäisen tutkintokerran aikana ja hyväksytyn kokeen kerran ilman aikarajaa. Luki- ja kirjoitushäiriöiset kokelaat, sairauden tai vamman vaikutus suoritukseen Erityisopettaja Päivi Kamula tekee kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille lukiseulatestit opinto-ohjauksen tunneilla. Jos sinulla on aiemmin todettu luki- ja kirjoitushäiriö, käänny asiassa erityisopettajan puoleen heti ensimmäisen opiskeluvuoden alkaessa. Mikäli kyseessä on keskivaikea tai vaikea häiriö, sinun on mahdollista saada erityisjärjestelyjä kuten pidennetty koeaika tai oikeus käyttää tietokonetta. Jos sinulla on vamma tai sairaus, joka edellyttää joitakin erityisjärjestelyjä, ota yhteyttä rehtoriin tai apulaisrehtoriin. Selvitys vieraskielisyydestä Jos olet vieraskielinen ja haluat, että tämä otetaan huomioon arvostelussa, on ylioppilastutkintolautakuntaan toimitettava selvitys vieraskielisyydestä. Näissä tilanteissa käänny apulaisrehtorin puoleen. Selvitys vieraskielisyyden asteesta opintomenestykseen laaditaan yhdessä aineenopettajien kanssa. 22

23 Arvostelu Kyseisen aineen opettaja suorittaa kokeen valmistavan arvostelun. Lopullisen arvostelun suorittaa ylioppilastutkintolautakunnan sensori. Ylioppilastutkintotodistuksen antamisen edellytyksenä on lukion päättötodistus. Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään arvosanat hyväksytysti suoritetuista kokeista. Jos kokelas on uusinut kokeen ennen tutkintotodistuksen antamista, merkitään tutkintotodistukseen kokelaan saamista arvosanoista parempi. Milloin hylätty suoritus lautakunnan vahvistamien perusteiden mukaan ei estä tutkintotodistuksen antamista ja kokelas on tämän menettelyn hyväksynyt (kompensaatio), merkitään hylätty suoritus tutkintotodistukseen. Arvosanat Laudatur Eximia cum laude approbatur Magna cum laude approbatur Cum laude approbatur Lubenter approbatur Approbatur Improbatur L E M C B A i Reaaliaineiden kokeet Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Koepäivät sijoitetaan tutkintoaikatauluun siten, että niiden välillä on noin viikko. Koepäivien järjestys voi vaihdella. Toisena koepäivänä järjestetään psykologian, filosofian, historian, fysiikan ja biologian kokeet ja toisena koepäivänä järjestetään uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet. Kielten kokeet Kielten kokeet ovat kaksiosaisia. Kokeen ensimmäinen osa on kuuntelukoe ja se on ennen kirjallista koetta. Kokelaan tulee osallistua sekä kuuntelukokeeseen että kirjalliseen kokeeseen. Arvosana määräytyy molempien osakokeiden yhteispistemäärän mukaan. Äidinkielen koe Äidinkielen koe on kaksiosainen. Kokeen ensimmäinen osa on tekstitaidon koe ja se järjestetään kevään tutkintokerralla jo ennen kuuntelukokeita. Toinen kokeen osa on esseekoe. Arvosana määräytyy molempien osakokeiden yhteispistemäärän mukaan. Ylioppilaskirjoitusinfot Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille kerrotaan ylioppilastutkinnon rakenteesta opinto-ohjauksen kurssilla. Rehtori tai apulaisrehtori pitää toisen vuosikurssin opiskelijoille yo-infoja, joissa käydään läpi ylioppilastutkinnon rakennetta, osallistumisoikeusasioita, koejärjestelyjä ja salikäyttäytymistä. Nämä asiat kerrataan vielä ennen kutakin tutkintokertaa. Yo-infot ovat pakollisia. Kunkin aineen opettajalta saat tietoa kokeiden rakenteesta, tehtävätyypeistä ja vastaustavasta. Lisätietoja ylioppilastutkinnosta ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilta Syksyn 2013 ja kevään 2014 ylioppilaskirjoitusten päivämäärät ovat oppaan takana. 23

24 Lukiodiplomit Lukiossamme on mahdollista suorittaa kuvataiteen, musiikin, median ja liikunnan lukiodiplomeja. Kuvataiteen lukiodiplomi Kuvataiteen lukiodiplomi on portfoliosta ja teoksesta koostuva itsenäinen näyttö, joka toteutetaan yhden kurssin aikana (38 tuntia). Ennen kurssille osallistumista opiskelijalla täytyy olla suoritettuna neljä lukion hyväksymää kuvataiteen kurssia. Lukiodiplomi on lukion soveltava kurssi. Kurssi suoritetaan itsenäisesti opettajan valvonnassa ja kirjallinen tehtävä (essee) kokeenomaisessa tilanteessa koeviikon aikana. Tehtävät jaetaan opiskelijoille keväällä, ennen uuden lukukauden alkua. Tällöin opiskelijalla on riittävästi aikaa tutustua tehtävänantoihin, hankkia aineistoa ja pohtia omia ratkaisujaan. Kurssin varsinaisesti alkaessa, käydään yhteisesti läpi tehtävät ja arviointiperusteet ja laaditaan aikataulu työskentelyn etenemiselle. Kurssin aluksi kerrataan myös aiemmin opittua ja käsitellään portfoliomuotoiseen työskentelyprosessiin liittyviä huomionarvoisia seikkoja. Tarkempia ohjeita saat kuvataiteen opettaja Nina Luomalta. Median lukiodiplomi Median lukiodiplomin tavoitteena on edistää viestintäsivistystä ja erilaisten viestintätaitojen hallintaa. Diplomin suorittaminen vaatii teknisen osaamisen lisäksi viestinnän tulkinnan taitoa ja median toimintaympäristön hahmottamista. Näin ollen median lukiodiplomin suorittaminen vaatii laaja-alaista ja syvällistä viestinnän ja siihen liittyvän teknologian tuntemusta, jossa korostuu varsinaisten teknologisten sovellusten lisäksi itsenäinen analyysi ja pohdinta. Opetushallituksen määrittelemien tavoitteiden ja ohjeiden sekä lukiomme opetussuunnitelman perusteella painotukseen liittyviä kursseja voidaan liittää osaksi median lukiodiplomia seuraavasti: Median lukiodiplomi koostuu itsenäisesti suoritettavasta diplomikurssista (ÄI12) sekä tätä edeltävästä neljästä pohjakurssista, joista ÄI10 Median maailma on pakollinen diplomin suorittajille. Kolme muuta pohjakurssia median eri aloilta voidaan valita seuraavien joukosta: MM2-7, AT5, MU06, KU07, KU09-11, FI05, PS07, UE06, YH08 ja ÄI13. Lisäksi siihen voidaan liittää muiden oppilaitosten kanssa yhteistyössä tarjottavia kursseja erikseen sovittavalla tavalla. Median lukiodiplomin suorittaminen nähdään osana edistyneempää informaatio- ja kommunikaatioteknologian opiskelua, ja tästä syystä siihen ei sisällytetä niitä painotukseen liittyviä kursseja, joiden sisällöt keskittyvät lähinnä viestintäteknologian perustaitoihin. Mikäli olet kiinnostunut median lukiodiplomin suorittamisesta, ilmoittaudu Seija Louhivirralle. Aiheesta järjestetään erillinen infotilaisuus. Musiikin lukiodiplomi Musiikin lukiodiplomi koostuu näytesalkusta, joka kootaan joko musiikkiprojektista tai lukioaikaisista musiikkiin liittyvistä töistä. Mahdollisia osa-alueita voivat olla laulaminen ja soittaminen, säveltäminen, sovittaminen ja improvisointi tai musiikin kuuntelu, analysointi ja musiikista kirjoittaminen. Näytesalkku voi kirjallisten osioiden lisäksi sisältää esimerkiksi kuva- tai äänitallenteita sekä partituureja tai nuotteja. Diplomin suoritusohjeista löytyy tarkemmat tiedot mahdollisista sisällöstä sekä suorittamisvaihtoehdoista. Musiikin lukiodiplomin suorittamisen edellytyksenä on vähintään neljän musiikin lukiokurssin suorittaminen. Varsinainen lukiodiplomi suoritetaan yhden kurssin laajuisena (MU12). Lisätietoja ja ohjeita antaa musiikin opettaja Martti Häyrinen. 24

25 Liikunnan lukiodiplomi Lukion liikuntadiplomin suorittaminen on osoitus opiskelijan erityisosaamisesta ja liikunnallisista kyvyistä. Lukiodiplomi koostuu seuraavista osa-alueista: liikuntakykyisyys, liikuntatiedot, erityisosaaminen, portfolio, harrastuneisuus ja yhteistyötaidot. Liikuntakykyisyystestit mittaavat mm. yleiskestävyyttä, liikehallintaa ja lihaskuntoa. Liikuntatiedon osuuden opiskelija suorittaa laatimalla tutkielman, jostain liikuntakulttuuriin liittyvästä aiheesta. Erityisosaamista arvioidaan opiskelijan valitsemassa lajissa suoritusnäytteen avulla. Portfolio koostuu mm. opiskelijan oman urheiluharrastuksen kuvauksesta, tavoitteen asettelusta ja itsearvioinnista. Harrastuneisuuden ja yhteistyötaitojen arvioinnin kohteena on mm. opiskelijan aktiivinen harrastustoiminta ja tuntityöskentelyssä esiin tulleet yhteistyötaidot. Diplomin suorittamiseen vaaditaan vähintään viisi lukion liikuntakurssia. Diplomin suorittamisesta järjestetään infotilaisuus, jossa jaetaan suoritusohjeet. Lisätietoa asiasta saat liikunnan opettaja Katja Ilmolta. Informaatioteknologia- ja mediapainotus Kuninkaantien lukion painotusalueena on informaatioteknologia ja media. Painotuksen tavoitteena on tarjota opiskelijoille mahdollisuus kehittää informaatioteknologiaan ja mediaan liittyviä, nykyyhteiskunnassa tarvittavia valmiuksia. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian luontevan ja monipuolisen käytön lisäksi näitä ovat mm. sen käyttöön liittyviin toimintatapoihin tutustuminen sekä eri lähteistä saatavan informaation kriittinen arviointikyky. Painotus toteutuu lukion toiminnassa usealla eri tasolla. Keskeisimpiä on painotuksen näkyminen kurssitarjonnassa sekä perinteisten oppiaineiden syventävinä tai soveltavina kursseina että multimedian kursseina omana oppiaineenaan (ks. painotukseen liittyvät kurssit, oheisena). Tarjolla olevat kurssit ovat eritasoisia. Peruskurssit liittyvät lähinnä tietotekniikan perustaitoihin, edistyneemmillä kursseilla tavoitteena on informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö onnistuneen viestinnän ja oman luovuuden toteuttamisvälineenä myös edistyneempiä tekniikoita ja työkaluja käyttäen. Teknologiapainotteisuuden lisäksi kurssivalikoimaan kuuluu myös informaatioteknologiaa ja mediaa teoreettisemmasta näkökulmasta käsitteleviä perinteisten oppiaineiden kursseja. Tarjolla olevista kursseista opiskelija voi valita oman osaamistasonsa sekä kiinnostuksensa mukaisen opinto-ohjelman. Kurssitarjonnan lisäksi painotus näkyy erilaisissa projekteissa (mm. Kruunun Takaa -koululehti, lukion verkkosivut) sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologian luontevaa ja jokapäiväistä käyttöä suosivana toimintakulttuurina opetuksessa, opiskelija-asioinnissa ja ohjauksessa sekä koulun käytänteissä. Lisäksi opiskelija voi halutessaan suorittaa median lukiodiplomin. Kruunun Takaa Painotuksen keskeisimpiä toteutusmuotoja on koululehti Kruunun Takaa. Julkaisumuoto on verkkolehti, joka löytyy osoitteesta Linkki löytyy myös lukion verkkosivuilta. Lukuvuoden päätteeksi verkkolehden sisällöstä kootaan paperijulkaisu. Lehteen kirjoitetaan uusia artikkeleita koko lukuvuoden ajan, joten sivulla kannattaa vierailla usein. Kirjoittajat ovat pääasiassa opiskelijoita, opettajat ohjaavat ja ohjeistavat tarpeen mukaan. Aiheet ovat vaihtelevia ja lehdestä löytyy esimerkiksi tapahtumaraportteja, haastatteluja, erilaisia ajankohtaisia kysymyksiä käsitteleviä juttuja, pakinoita, yms. Mikäli lehteen kirjoittaminen kiinnostaa, voi osallistua koululehtikurssille (ÄI13), ottaa yhteyttä Ari Lahteen tai Ilpo Nummiseen tai keskustella jutun kirjoittamisesta aineenopettajan kanssa. 25

26 Painotukseen liittyvät kurssit oppiaineittain Tietotekniikka AT1 Tietotekniikan perusteet AT2 Tietoliikenne AT3 Tekstinkäsittely ja esitysgrafiikka AT4 Taulukkolaskenta ja tietokannat AT5 Ohjelmointi Multimedia MM1 Multimedian osatekijät MM2 Kuvankäsittely MM3 Omat kotisivut MM5 ja MM6 Projektityöskentely MM7 Digitaalisen äänen kurssi Musiikki MU06 Musiikin teknologia Kuvataide KU07 Digitaalinen valokuvaus KU09 Graafinen suunnittelu KU10 Elokuva KU11 Animaatio Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI10 Median maailma viestinnän peruskurssi ÄI12 Median lukiodiplomi-kurssi ÄI13 Koululehtikurssi Uskonto UE06 Uskonto mediassa, media uskonnossa Filosofia FI05 Mediafilosofia Psykologia PS07 Media- ja sosiaalipsykologia Yhteiskuntaoppi YH08 Yhteiskunta nyt 26

27 Tietotekniset laitteet ja palvelut Koulun verkko, tunnukset ja salasanat Opiskelijoiden käytössä on yhteensä kolme tietotekniikkaluokkaa sekä työasemia aulatiloissa ja opiskelijoiden työskentelytilassa ja Mediateekissa. Luokkien 2002 ja 2003 työasemia käytetään ensisijaisesti oppitunneilla. Hyppy- tai välitunneilla tapahtuva käyttö on mahdollistettu sellaisessa laajuudessa, että se ei häiritse opetusta. Luokkien 2002 ja 2003 työasemia käytetään ainoastaan ohjatusti opettajan kanssa. Työasemat on liitetty koulun verkkoon, jolloin käytettävissä on nettiyhteyden lisäksi kotihakemisto ja jaetut verkkohakemistot sekä tulostuspalvelut. Verkon palvelujen käyttö edellyttää kirjautumista henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella, joka jaetaan kaikille opiskelijoille. Tunnuksen saamiseksi on hyväksyttävä käyttöoikeussitoumus. Tunnus on muotoa etunimi.sukunimi (ilman ääkkösiä). Salasanan saa päättää itse, kunhan huomioi, että sen tulee olla riittävän pitkä ja hankalasti arvattavissa (ei sanakirjasta löytyvä sana, nimi, henkilötunnus, rekisterinumero tms.). Sekä käyttäjätunnus että salasana ovat henkilökohtaisia eli niitä ei saa luovuttaa kenenkään toisen käyttöön. Käyttäjä vastaa itse kaikesta, mitä hänen tunnuksellaan tehdään. Verkon ja työasemien käyttöä valvotaan ja kaikista käyttäjän toimista jää lokimerkintä. Kotihakemiston tai sähköpostin sisältö ei kuulu valvonnan piiriin. Jos epäilet jonkun muun tietävän salasanasi, ilmoita asiasta välittömästi AT-vastuuopettajalle ja vaihda salasanasi. Kotihakemisto Jokaisella opiskelijalla on käytössään sisäisessä verkossa sijaitseva kotihakemisto (kooltaan 80 Mt). Hakemisto löytyy Käynnistä-valikosta kohdasta Tiedostot (K: -levyllä) ja se on käytettävissä vain koulun työasemilta. Kaikki tallennukset kannattaa aina tehdä kotihakemistoon, koska tästä otetaan säännölliset varmuuskopiot. Lisäksi kotihakemistoon tallennetut tiedostot ovat käytettävissä miltä tahansa koulun työasemalta. Tallentaminen paikallisesti (esim. työpöydälle) ei ole suositeltavaa, mutta omia muistitikkuja voi halutessaan käyttää. Tulostus Lukiosiivestä löytyy useita opiskelijakäytössä olevia tulostimia. Tulostettaessa tulee ehdottomasti valita oikea tulostin ennen tulostuksen aloittamista. Älä siis klikkaa suoraan työkalupalkissa olevaa tulostimen kuvaa, vaan valitse ensiksi Tiedosto-valikosta Tulosta. Tulostimet on nimetty niiden tyypin ja sijainnin mukaan (esim. Tila2.011_HP_P2055DN_UNIV_PCL6). Opiskelijatunnuksella kirjautuneena ei voi tulostaa väritulostimille. Väritulostamista varten on erillinen käyttäjätunnus, jonka saat siltä opettajalta, jonka kurssiin tulostettava työ liittyy. Kiinnitä erityistä huomiota tulostusmääriin ja vältä tarpeetonta tulostamista. Esimerkiksi tiedonhakujen tuloksia ei yleensä kannata tulostaa, vaan lukea näytöltä tai tallentaa tiedostona omaan kotihakemistoon myöhempää käyttöä varten. Älä käytä omia kalvojasi tulostamiseen, sillä ne saattavat rikkoa tulostimen. Sähköposti Jokaiselle opiskelijalle jaettavan käyttäjätunnukseen mukana tulee sähköpostiosoite, joka on muotoa (ilman ääkkösiä). Sähköpostia voi käyttää miltä tahansa työasemalta, josta löytyy Internet-yhteys, eli myös esimerkiksi kotoa. Sähköpostipalvelu löytyy osoitteesta ja siihen kirjaudutaan erikseen. Käyttäjätunnus on muotoa kuninkaantie\etunimi.sukunimi ja salasana on tavallisen käyttäjätunnuksesi salasana. 27

28 Jos käytät sähköpostia yleisessä käytössä olevalta työasemalta (esim. kaikki koulun koneet), selaimen välimuisti kannattaa tyhjentää käytön jälkeen. Näin varmistat, että työasemaa myöhemmin käyttävät eivät pääse käsiksi henkilökohtaisiin sähköposteihisi. Välimuistin tyhjennysohje löytyy osoitteesta Wilma Wilma on opiskelijarekisterin www-käyttöliittymä, jonka avulla voit mm. tehdä ja muokata kurssivalintoja, ilmoittautua uusinta- ja korotuskokeisiin, vastata kyselyihin, tarkistaa kurssisuorituksesi ja yo-kirjoitusten suoritus- ja ilmoittautumistiedot sekä nähdä oman tai opettajan lukujärjestyksen. Myös poissaoloseuranta tapahtuu Wilman kautta ja sen pikaviesti- ja tiedotetoimintojen kautta esim. opinto-ohjaaja tai kurssin opettaja voi laittaa tiedotteen yksittäiselle opiskelijalle tai koko opetusryhmälle. Myös rehtori käyttää Wilmaa ajankohtaisista asioista tiedottamiseen. Wilma löytyy osoitteesta ja sen käyttö edellyttää käyttäjätunnusta. Ryhmänohjaaja jakaa opiskelijoille henkilökohtaiset tunnukset, jotka ovat muotoa sukunimi.etunimi (ilman ääkkösiä). Käyttäjätunnus ja salasana ovat henkilökohtaisia, eikä niitä tule luovuttaa kenenkään muun käyttöön. Wilman käyttöön liittyviä ohjeita on koottu koulun verkkosivuille, osoitteeseen (lue ohjeet, vaikka olisitkin sitä mieltä, että käyttö on helppoa). Wilman käyttö kannattaa opetella heti lukio-opintojen alettua, sillä sitä käytetään paljon eri yhteyksissä ja sen keskeisten toimintojen hallinta on siksi välttämätöntä. Wilman käyttöön tarjotaan ohjausta kurssivalintojen tekemisen yhteydessä syksyllä. Fronter Espoon kaupungilla on koulujen käytössä Fronter-oppimisympäristö, johon kaikilla lukion opiskelijoilla on käyttöoikeus. Palvelu löytyy osoitteesta ja kirjautumiseen tarvittavat tunnukset saat ryhmänohjaajaltasi hyväksyttyäsi käyttöoikeussopimuksen. Fronteria käytetään opiskeluvälineenä tietyillä kursseilla siten kuin kurssin luonteeseen sopii. Niillä kursseilla, joilla se on käytössä, lisäinformaatiota saa opettajalta. Langaton verkko Lukion yleisiin tiloihin asennettu langaton verkko on tarkoitettu kaikille Kaivomestarin kiinteistön käyttäjille ja lukion opiskelijoille on varattu oma verkon osa. Verkkoa voi käyttää omalla päätelaitteella (kannettava tietokone, matkapuhelin). Päätelaitteessa näkyvä verkon nimi on Kuninkaantien-lukio5M. Ensimmäisellä käyttökerralla päätelaitteeseen syötetään radiotien salasana. Mikäli tämä salasana ei ole muuttunut, sitä ei tarvitse syöttää uudelleen seuraavilla käyttökerroilla. Kun internetyhteyden käyttö aloitetaan, syötetään vielä web-autentikoinnin tunnus ja salasana. Tarvittavat tunnukset ja salasanat ovat seuraavat (Huom! isot ja pienet kirjaimet): Radioverkon salasana: Lukio2009 Tunnus: Lahja_0708 Salasana: Paketti Tietyin väliajoin ne vaihdetaan ja myös muutoksista tiedotetaan ryhmänohjauksessa. Verkkoyhteydet on tarkoitettu lukion opiskelijoiden käyttöön, joten tunnuksia ja salasanoja ei saa luovuttaa ulkopuolisille. 28