K U Nimi OPINTO-OPAS OPISKELIJAVERSIO. Ohjausryhmä. Versio 1.0

Transkriptio

1 L K U N Nimi Ohjausryhmä I N K A A OPINTO-OPAS OPINTO-OPAS N T I E N O OPISKELIJAVERSIO Versio 1.0 1

2 Yhteystiedot Käyntiosoite Kaivomestarinniitty 2, Espoo Postiosoite Kuninkaantien lukio PL Espoon kaupunki Kotisivu Koulusihteeri Tuula Ropponen p f Koulusihteeri Matti Wallin (ma, ti) p Rehtori Merja Rytsy p Apulaisrehtori Harri Piiroinen p Opinto-ohjaaja Essi Haataja p Opinto-ohjaaja Niina Tonder p Terveydenhoitaja Kirsi Kesti p (puhelinaika klo 12-13) Opettajainhuone p f Vahtimestari (projektiyhtiön henkilökuntaa) p

3 Rehtorin palsta Tämä Kuninkaantien lukion opinto-oppaan versio 1.0 jaetaan vihkona opiskelijoille lukuvuoden alkaessa. Oppaan eri osioiden päivitykset tulevat kotisivuillemme ( Perehtymällä oppaaseen löydät vastauksen yleisimpiin kysymyksiin. Poissaolot kirjataan ja selvitetään Wilman kautta. Sen kautta tehdään myös kurssivalinnat ja uusintakokeisiin sekä tentteihin ilmoittautumiset. Wilman kautta voi myös seurata kurssisuoritustilannetta ja ylioppilastutkinnon suoritustilannetta. Yhä enenevässä määrin myös tiedotteita ja viestejä lähetetään Wilman kautta. Wilman valintatoiminto on pääosan vuodesta avoinna, joten muutosten tekeminen opiskelusuunnitelmaan on teknisesti vaivatonta. On kuitenkin hyvä keskustella mahdollisista muutoksista opinto-ohjaajasi ja kotiväkesi kanssa. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille on laadittu valmiiksi ykkösjakson lukujärjestykset. Kukin ryhmänohjaaja opettaa ohjausryhmänsä opiskelijoita ensimmäisessä tai toisessa jaksossa. Jaksojen 2 5 lukujärjestykset opiskelijat laativat ryhmänohjaajalta ja opinto-ohjaajalta saamiensa neuvojen avulla syyskuun alkupuolella. Espoon suomenkielisillä lukioilla on yhteinen viikkoaikataulu ja tuntikierto. Näin voidaan helpommin järjestää yhteistä kurssitarjontaa ja myös sovittaa yhteen yhteisten opettajien työjärjestykset. Meidänkin lukiomme opettajista moni opettaa myös toisessa koulussa. Koeviikon järjestelyjä on pääpiirteissään kuvattu oppaassa ja niistä kerrotaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille ryhmänohjauksessa ja opinto-ohjauksen oppitunneilla. Vapaatunneilla ja välitunneilla lukiomme opiskelijat voivat käyttää omatoimisesti mediateekin yleisessä käytössä olevaa osaa ja koulun kuntosalia silloin, kun niissä ei ole opetusta tai muita varauksia. Tuolloin tulee noudattaa tarkasti annettuja ohjeita eikä käytöstä saa aiheutua häiriötä varsinaiselle opetuskäytölle tai lisätyötä siivoukselle tai esimerkiksi tietotekniikan ylläpidolle. Kuntosalin omatoiminen käyttö edellyttää rehtorilta saatavaa kirjallista lupaa. Lukiossamme on opiskelijoita 540, kaupungin palveluksessa olevaa henkilöstöä n. 40 (opettajat, opinto-ohjaajat, rehtori, apulaisrehtori, koulusihteerit, terveydenhoitaja, psykologi, erityisopettaja ja kuraattori). Projektiyhtiön osakasyritysten palveluksessa toimivat siivoojat, keittiöhenkilöstö, vahtimestarit, kiinteistönhoitajat, kahvion henkilöstö ja palvelupäälliköt huolehtivat kiinteistön kunnosta ja palveluista. Vuosina projektiyhtiö Arandur Oy on teettänyt lukion henkilökunnalle, opiskelijoille ja huoltajille asiakastyytyväisyyskyselyn. Sen mukaan Kaivomestarin kiinteistön tiloihin ja palveluihin ollaan hyvin tyytyväisiä. Lukiomme ajanmukainen av-varustelu mahdollistaa monipuolisen opetusmenetelmien käytön. Tällä hetkellä käytössä olevat tietotekniset laitteet on saatu syksyllä 2009, niillä työskennellään vielä kuluva lukuvuosi. Espoon kaupungin talouden tasapainotusohjelma näkyy lukiomme arjessa mm. siten, että meillä ei ole rahaa palkata sijaisia läheskään aina, kun siihen olisi tarvetta. Olemme käyneet näistä periaatteista keskustelua sekä opettajakunnassa, oppilaskunnan hallituksessa että johtokunnassa. Kyse on strategisesta valinnasta. Emme ole vähentäneet kurssitarjontaamme sen vuoksi, että käyttäisimme kyseistä rahaa sijaiskuluihin. Olemme hakeneet kurssitarjottimeen pitkälle vietyä tehokkuutta, tämä tarkoittaa melko isoja opetusryhmiä. Toivon, että varsin nuoressa lukiossamme yhteisöllisyyden tunne edelleen vahvistuu ja sen siivittämänä kukin pääsee oman tasonsa mukaisesti parhaisiin mahdollisiin tuloksiin. Espoossa 9. päivänä elokuuta 2011 Merja Rytsy Rehtori 3

4 Kuninkaantien lukion henkilöstö lv (tilanne ) Nimi Lyhenne Tehtävä Opetettavat aineet 1 Rytsy Merja RYM, MR Rehtori YH1, HI4 2 Piiroinen Harri PII Apulaisrehtori OP, HI4 3 Ropponen Tuula TR Koulusihteeri 4 Wallin Matti MW Koulusihteeri (Espoon yhteislyseon koulu) 5 Andersson Juha AND Lehtori AI, AT 6 Heikkilä Hanna HEH Lehtori, RO 11E RAA, RAB, EAB 7 Häyrinen Martti HÄM Pt. tuntiopettaja (toist.), vv Jämsä Veera JÄV Vs. pt.tuntiopettaja MU 8 Ilmo Katja ILM Lehtori, RO 10D LI, TE 9 Kaitaranta Esa KAE Lehtori, RO 09C MAA, KE 10 Kaunisto Sari KAS Lehtori, RO 10E RUB 11 Keskitalo Hannu KEH Lehtori FY, MAA 12 Kettinen Mari KEM Lehtori, RO 10B HI 13 Kuismanen Mirja KUM Lehtori, RO 11F MAA, KE 14 Laakso Elsi LAE Lehtori MAB 15 Lahti Ari LAA Pt. tuntiopettaja (toist.), vv AI, PS 16 Laukkanen Lasse LAL Lehtori, RO 11A YH, HI 17 Leinonen Anniina LEA Lehtori, RO 11B MAA, AT 18 Lindquist Antti LIA Lehtori, RO 10F ENA, FI 19 Louhivirta Seija LOS Lehtori, RO 11C AI 20 Luoma Nina LUN Lehtori KU, MM2 21 Mannisenmäki MAN Lehtori, RO 09D (Etelä-Tapiolan lukio) ENA Ulla-Maija 22 Mikkola Marjo MIM Lehtori, RO 09F (Haukilahden koulu) BI, GE 23 Pasanen Maija PAM Lehtori, vv Haataja Essi HAE Vs. lehtori, OP, PS 24 Rintala Soile RIS Lehtori, RO 09E SAA, SAB, RUB 25 Saarinen Johanna SAJ Lehtori, vv Kyllönen Kati KYL Vs. lehtori, FY, MAA 26 Somerma Päivö SOP Lehtori, RO 10C BI, GE 27 Suontaus Anne SUO Lehtori RUA, RUB, SAB 28 Stenius Mia STE Lehtori, RO 09B UE, PS 29 Tallgren Tom TAT Lehtori, RO 09A ENA 30 Koivukangas Samuli KOI Pt. tuntiopettaja (Haukilahden koulu) LI, TE 31 Mikkola Anu MIU Pt. tuntiopettaja (4 eri lukiota) RAB, EAB 32 Numminen Ilpo NUI Pt. tuntiopettaja, jaksot 4-5 MAA, MAB, FI 33 Riihimäki Jonna RII Pt. tuntiopettaja (pääkoulu Viherlaakson lukio) RUB 34 Rytkölä Ville RYV Pt. tuntiopettaja, RO 11D MAA, MAB, AT 35 Tonder Niina TON Pt. tuntiopettaja, RO 08 ET, OP 36 Pt. tuntiopettaja, jaksot 2-3 AI 37 Pt. tuntiopettaja, jaksot 2-3 PS 4

5 Lukuvuosi Jaksot ja työpäivät 1. jakso ti to jakso pe ke jakso to ti jakso ke ma jakso ti la Syyslukukausi ti to Koulukohtaiset työpäivät la ja la Taksvärkkipäivä ti Syysloma to pe Koulukohtaiset ma ja ma vapaapäivät Syksyn ylioppilasjuhla pe klo 13 Joululoma pe su Kevätlukukausi ma la Penkkaripäivä to Vanhojenpäivä pe Talviloma ma su Kevään ylioppilasjuhla la klo Koeviikot Jokaisen jakson lopussa on kahdelle kalenteriviikolle jakautuva koeviikko. Koeviikon ensimmäisenä päivänä on palkin numero yksi koe. Koepäivän aamuna on klo 8.20 oppitunti, joka useimmissa tapauksissa on kokeeseen valmentava. Esimerkiksi kielten kursseilla tuolloin voi olla myös kokeen kuuntelukoeosio. Tunnin jälkeen on lyhyt tauko. Varsinainen koe alkaa klo 9.30 ja kestää minuuttia siten kuin kurssin opettaja on etukäteen ilmoittanut. Koe pidetään samassa opetustilassa kuin kyseisen kurssin opetuskin ellei muuta ilmoiteta. Pääsääntöisesti kukin opettaja valvoo oman kurssinsa koetilaisuudet. Mikäli opiskelijalla on pidennetty koeaika tai muu erityisjärjestely, hänelle ilmoitetaan koetila etukäteen. Kokeen jälkeen koulupäivä päättyy. Koeviikon järjestelyjä käydään läpi myös ryhmänohjauksessa. Jakso Koeviikko Kokeiden palautus 1. jakso ke to pe jakso ke ke ma la on koepäivä 3. jakso ti ti la 4.2. on koepäivä ke abit, ti muut 4. jakso ke to to jakso ti ke pe

6 Jaksoarvostelujen jakaminen Jaksoarvostelut jaetaan opiskelijoille ryhmänohjauksessa. 1. jakso ke jakso ke jakso ke jakso ke jakso la Uusintakuulustelut Hylätyn kurssin uusintakokeita järjestetään jokaisen jakson jälkeen ja kussakin kokeessa voi uusia ainoastaan kyseisen jakson aikana suoritetun kurssin. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan Wilman kautta. Viimeinen ilmoittautumispäivä on merkitty taulukkoon. Koe kestää 3 tuntia, ja samalla kerralla voi pääsääntöisesti uusia yhden kokeen. Kahden kokeen suorittaminen on mahdollista vain ko. aineenopettajien luvalla. Useamman kuin kahden kokeen suorittaminen samalla kerralla ei ole mahdollista. Tulokset saa opettajalta viikon kuluttua kokeesta, kesän uusintakokeesta koulutyön alettua elokuussa. Hylätyn kurssin uusinnat Jakso Pvm Aika Ilmoittauduttava viimeistään 1. jakso ti klo to jakso ti klo to jakso ti klo to jakso ke klo to jakso ke klo 9 12 pe Hyväksytyn kurssin uusinnat Jaksot Pvm Aika Ilmoittauduttava viimeistään Jakso ti klo to Jakso to klo 9 12 pe

7 Arvosanojen syöttö Arvosanojen tulee kunkin arvioinnin osalta olla syötettyinä Wilmaan tai Primukseen viimeistään taulukossa mainittuna ajankohtana. Arviointi Arvosanat viimeistään 1. jakso ti klo jakson uusinta ti jakso ti klo jakson uusinta ma jakson korotus ti jakso ti klo abit, ti klo muut 3. jakson uusinta ti jakso ti klo jakson uusinta ke jakso pe klo jakson uusinta elokuussa 2012, ensimmäisen kouluviikon loppuun mennessä jakson korotus elokuussa 2012, ensimmäisen kouluviikon loppuun mennessä 7

8 Tapahtumakalenteri lukuvuodelle Veso (1/1): Suunnittelupäivä Esteellisyys yo-valvonnoissa tiedoksi rehtorille / apulaisrehtorille jakso alkaa Kesäkuun uusintojen arvosanojen syöttö Veso (1/2) klo 16-19: Lukuvuosisuunnitelman valmistelu vsk. vanhempainilta klo YO-kuuntelu: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä YO-kuuntelu: vieras kieli, pitkä oppimäärä YO-kuuntelu: vieras kieli, lyhyt oppimäärä YO: äidinkieli tekstitaidon koe YO: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia YO: vieras kieli, pitkä oppimäärä YO: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä YO: äidinkieli esseekoe, suomi toisena kielenä YO: matematiikka; 1. jakson koeviikko alkaa: palkki Palkki YO: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto, palkki YO: vieras kieli, lyhyt oppimäärä, palkki palkki palkki palkki jakso alkaa vsk. vanhempainilta klo Syysloma Syysloma Koulukohtainen vapaapäivä 8

9 Taksvärkkipäivä jakson kokeiden palautus, Arvosanojen syöttö klo 10 mennessä; Ilmoittautuminen 1. jakson uusintaan alkaa jakson jaksoarvostelu Ilmoittautuminen 1. jakson uusintaan päättyy jakson uusintakoe Uusintakokeen arvosanojen syöttö Valokuvaus jakson koeviikko alkaa: palkki palkki palkki 3 La Koulukohtainen työpäivä: palkki palkki palkki palkki jakso alkaa Ylioppilasjuhlan harjoitukset klo Itsenäisyyspäivän juhla ja syksyn ylioppilasjuhla klo Koulukohtainen vapaapäivä Itsenäisyyspäivä jakson kokeiden palautus; Arvosanojen syöttö klo 10 mennessä; Ilmoittautuminen 2. jakson uusintaan alkaa jakson jaksoarvostelu Ilmoittautuminen 2. jakson uusintaan päättyy Esteellisyys yo-valvonnoissa tiedoksi rehtorille jakson uusinta klo Joulukirkko ja talvihetki klo Puurojuhla 9

10 9.1. Kevätlukukausi alkaa. Ilmoittautuminen korotuskokeeseen alkaa (jaksot 1-2) Ilmoittautuminen korotuskokeeseen päättyy Uusintakokeen arvosanojen syöttö; Esittelytilaisuus illalla 9.-luokkalaisten vanhemmille Korotuskoe (jaksot 1-2) klo Esittelyiltapäivä 9.-luokkalaisille Korotuskokeen arvosanojen syöttö; Esittelyiltapäivä 9.-luokkalaisille vsk. vanhempainilta klo Sählyottelu abit opet jakson koeviikko alkaa, palkki palkki palkki palkki Koulukohtainen työpäivä: palkki palkki palkki 7; Äidinkielen pakollisten kurssien oltava suoritettu! jakso alkaa YO: äidinkieli, tekstitaidon koe YO-kuuntelu: vieras kieli, pitkä oppimäärä YO-kuuntelu: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä, abien ervosanat klo 10 mennessä YO-kuuntelu: vieras kieli, lyhyt oppimäärä; 3. jakson kokeiden palautus abeille Penkkaripäivä Vanhojenpäivä; Vanhojentanssit kotiväelle Talviloma Talviloma Talviloma Talviloma Talviloma Kokeenpalautus 1. ja 2. vsk., arvosanojen syöttö klo 10 mennessä; Ilmoittautuminen 3. jakson uusintaan alkaa jakson jaksoarvostelu, 1.3. Ilmoittautuminen 3. jakson uusintaan päättyy jakson uusintakoe Kirjoitettavien aineiden pakollisten kurssien oltava suoritettu!

11 12.3. YO: äidinkieli esseekoe, suomi toisena kielenä Uusinnan arvosanojen syöttö YO: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto YO: vieras kieli, pitkä oppimäärä YO: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä YO: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia YO: matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä YO: vieras kieli, lyhyt oppimäärä jakson koeviikko alkaa: palkki palkki palkki palkki palkki palkki Palkki Pitkäperjantai pääsiäispäivä jakso alkaa jakson kokeiden palautus Arvosanojen syöttö klo 10 mennessä; Ilmoittautuminen 4. jakson uusintaan alkaa jakson jaksoarvostelu Ilmoittautuminen 4. jakson uusintaan päättyy Vappupläjäys 1.5. Vappupäivä jakson uusintakoe Lukioresurssitiedot rehtorille; Lukiodiplomit valmiina (myös todistukset) Veso (1/2) klo 16-19: Seuraavan lukuvuoden suunnittelu 9.5. Uusintakokeen arvosanat

12 17.5. Helatorstai jakson koeviikko alkaa: palkki palkki palkki palkki palkki 5; Stipendikokous alkaen klo palkki palkki Liikuntapäivä jakson kokeiden palautus Ilmoittautuminen 5. jakson uusintaan ja hyväksytyn arvosanan korotuskokeeseen, jaksot 3-5 Kaikille opettajille: lukuvuoden päättymiseen liittyvät järjestelyt Arvosanojen syöttö klo 10 mennessä Ylioppilasjuhlan harjoitukset klo la jakson jaksoarvostelu Ykkösten ja kakkosten kevätjuhla klo 9 Ylioppilasjuhla klo ke jakson uusintakoe, klo 9-12 to 7.6. Korotuskoe, jaksot 3-5, klo 9-12 Teemapäivät, juhlat ja tapahtumat Teemapäivä Jakso Pvm Vaikuttaako tunteihin Ykkösten tutustumispäivä 1 kyllä, 1-2 tuntia Taksvärkki 2 ti Kyllä Valokuvaus 2 ti Vähän Syksyn ylioppilas- ja itsenäisyysjuhla 3 pe kyllä, 1-2 tuntia Joulukirkko 3 ke klo kyllä, 1-2 tuntia Puurojuhla 3 to Kyllä Penkkarit 4 to Kyllä, 1-2 tuntia Wanhojen päivä 4 pe Kyllä, 1-2 tuntia Mediapäivä 5 Kyllä Vappupläjäys 5 ma kyllä, 1-2 tuntia Liikuntapäivä 5 to Kyllä Kevään ylioppilasjuhla 5 la

13 Opiskelijahuollollisia asioita Opiskelijalipun ostotodistus Ostotodistuksen seutuliikenteen opiskelijalipun ostamista varten, todistuksen VR:n opiskelijakortin saamiseksi ja todistuksen matkahuollon opiskelijakortin saamiseksi sekä koulumatkatukihakemuksia saa kansliasta. Ensimmäisenä koulupäivänä lomakkeita on jaossa myös ryhmänohjaajilla. Oppilaskunnalta saa tietoa maksullisesta lukiolaiskortista. Opintotuki Opintukihakemuslomakkeita on saatavissa kansliasta. Lisätietoja saa koulusihteeriltä ja Kansaneläkelaitoksen (KELA) kotisivuilta Terveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on lukiolaisen työterveydenhuoltoa. Kouluterveydenhuollon palvelut ovat moniammatillisia ja niihin hakeudutaan pääosin oma-aloitteisesti. Terveydenhoitaja pyrkii tapaamaan kaikki lukionsa aloittavat opiskelijat ensimmäisen lukuvuoden aikana. Koulutapaturman sattuessa asiasta ilmoitetaan mahdollisimman pian asianomaiselle opettajalle tai ryhmänohjaajalle ja selvitetään tarvittava hoito terveydenhoitajan kanssa. Terveydenhoitaja antaa ensiavun ja jatkohoidosta vastaa opiskelijan oma terveysasema tai Jorvin sairaala. Kuljetusvastuu on huoltajalla, kiireellisissä tapauksissa kuljetuksiin käytetään ambulanssia. Lukiolaisilla on Espoon kaupungin ottama tapaturmavakuutus. Korvaushakemus täytetään koulusihteerin kanssa. Lukiomme terveydenhoitajana toimii Kirsi Kesti (p tai ). Tarkemmat tiedot vastaanottoajoista löytyvät terveydenhoitajan työhuoneen ovelta. Puhelinaika on päivittäin klo Mikäli on tarvetta päästä lääkärin vastaanotolle, aika varataan terveydenhoitajalta tai itse suoraan omalta terveysasemalta. Lukiopsykologi Lukiopsykologi ohjaa, neuvoo ja tukee lukiolaisia hyvinvointiin, opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa. Tavoitteena on opiskelijoiden myönteisen nuoruusiän kehityksen, toimintakyvyn ja mielenterveyden tukeminen. Lukiopsykologin vastaanotolle hakeutumisen syinä voivat olla esim. väsymys, stressi, ahdistuneisuus, jännittäminen, masennus, ihmissuhteet, äkilliset elämänmuutos- ja kriisitilanteet, opintojen sujumiseen liittyvät asiat tai tulevaisuuden suunnitelmat. Lukiopsykologin vastaanotolla järjestettävät yksilölliset tapaamiset ovat luottamuksellisia, vapaaehtoisia ja maksuttomia. Käyntimäärät ja niiden toteuttamistapa sovitaan yksilöllisesti. Tapaamiset järjestetään työpäivän aikana ja tarvittaessa lukiopsykologi kirjoittaa opiskelijalle poissaolotodistuksen oppitunnin ajaksi. Opiskelija voi hakeutua vastaanotolle itse tai huoltajan, terveydenhoitajan, ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan suosittelemana. Lukiopsykologi kirjaa asiakastiedot asiakastietojärjestelmä AURAan (rekisteriseloste on nähtävillä Espoon kaupungin internet-sivuilla osoitteessa sekä psykologin vastaanottotilassa). Rekisterin tiedot ovat salassa pidettäviä. Psykologi Heini Ahlberg toimii Espoon yhteislyseon, Kuninkaantien, Leppävaaran ja Viherlaakson lukioiden lukiopsykologina. Vastaanotto on Espoon keskuksessa (osoite: Kamreerintie 3. B, 11. kerros). Ajan voi varata psykologilta puhelimitse ( ), tekstiviestillä ( ) tai sähköpostitse (etunimi.sukunimi at espoo.fi) 13

14 Erityisopettaja Erityisopettaja kartoittaa mahdollisia lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksia ensimmäisten kouluviikkojen aikana. Lukiseula tehdään kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Erityisopettaja kutsuu opiskelijoita haastatteluun ja mahdolliseen tarkempaan yksilölliseen lukitestiin seulatulosten perusteella. Oppimiseen liittyvissä erityisvaikeuksissa on mahdollista saada yksilöohjausta ja tukea. Päävastuu lukitestaukseen osallistumisesta ja erityisjärjestelyjen hakemisesta on opiskelijalla ja huoltajalla. Apulaisrehtori neuvoo erityisjärjestelyjen hakemisessa. Tarkempia menettelyohjeita kannattaa kysyä lukion erityisopettajalta, apulaisrehtorilta, rehtorilta tai opinto-ohjaajilta. Lisätietoja erityisjärjestelyistä ylioppilaskirjoituksissa löytyy sivuilta Lukiomme erityisopettaja on Päivi Kamula, jonka pääkoulu on Kaitaan lukio. Hänet tavoittaa sähköpostilla tai puhelimitse, p Kuraattori Lukiokuraattori tukee opiskelijoita lukionaikaisessa elämäntilanteessa. Hänen kanssaan voi keskustella kaikista sosiaalisiin suhteisiin liittyvistä asioista, kuten ihmis- ja perhesuhteita sekä erilaisista elämänmuutoksista ja sosiaaliturvasta. Opiskelija on tervetullut keskustelemaan myös, jos oma kasvu, kehitys ja itsenäistyminen mietityttävät. Lukiokuraattori tapaa opiskelijoita sovitusti lukiolla tai työhuoneessaan Espoon keskuksessa osoitteessa Kamreerintie 7, 4. krs. Lukiomme kuraattorina toimii Tuula Karlsson. Kenen puoleen kääntyä? Jos et oikein tiedä kenen puoleen kääntyä, niin kysy asiaa koulusihteeriltä. 14

15 Opintojen ohjaus Opinto-ohjauksen tarkoituksena on auttaa jokaista opiskelijaa selviämään lukio-opinnoista ja ylioppilastutkinnosta edellytystensä mukaisesti sekä löytämään itselleen lukion jälkeen mahdollisimman tarkoituksenmukainen jatkokoulutuspaikka. Moniin opinto-ohjauksellisiin asioihin löydät vastauksen opinto-oppaasta tai koulun kotisivuilta. Tutustu niihin ensin huolella. Opintojen ohjaajina lukiossamme toimivat opinto-ohjaajat Essi Haataja ja Niina Tonder. He antavat opiskelijoille ohjausta lukio-opintoihin ja jatko-opintoihin liittyvissä kysymyksissä sekä pienryhmissä että henkilökohtaisesti. Oppaan takakannesta näet, kumpi on sinun ohjausryhmäsi opinto-ohjaaja. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilla on ensimmäisessä jaksossa oppilaanohjauksen luokkatunteja, jotka pitää apulaisrehtori Harri Piiroinen. Tuolloin käsitellään lukio-opintoihin ja opiskeluun yleisesti liittyviä asioita sekä käydään läpi ylioppilastutkinnon rakenne. Erityisopettaja Päivi Kamula tekee kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille lukiseulatestit opinto-ohjauksen tunneilla. Kolmannen vuosikurssin opiskelijoille oppilaanohjauksen luokkatunteja on kolmannessa jaksossa. Painopiste on tuolloin jatko-opinnoissa. Lisäksi on mahdollista valita opinto-ohjauksen valinnaiset kurssit 2 ja 3. Ryhmänohjaajat seuraavat opintojen etenemistä etenkin jaksojen vaihteessa ja ovat tarpeen mukaan yhteydessä myös huoltajiin. Ryhmänohjaaja ohjaa oman ryhmänsä opiskelijoita erilaisissa ajankohtaisissa asioissa lukuvuoden kuluessa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi teemapäivien järjestelyt, koulun juhlien valmistelut ja eri tyyppisissä koulun tilaisuuksissa käyttäytyminen. Opiskelija tapaa ryhmänohjaajansa keskiviikkoisin klo ryhmänohjaustuokiossa, johon opiskelijan tulee osallistua. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden lukujärjestykset on laadittu siten, että ryhmänohjaaja opettaa ohjausryhmänsä opiskelijoita jaksossa 1. Opinto-ohjaajat pitävät toisen vuosikurssin opiskelijoille infoja ylioppilaskirjoitussuunnitelman laadinnassa huomioon otettavista seikoista. Opiskelija saa opinto-ohjaajalta tarvitessaan henkilökohtaista ohjausta suunnitelman laadintaan. Ylioppilastutkinnon koejärjestelyjen sekä salikäyttäytymisen osalta rehtori tai apulaisrehtori käy järjestelyjä läpi heidän kanssaan omana ryhmänään. Lisäksi apulaisrehtori pitää yo-infon vähän ennen kunkin tutkintokerran kokeiden alkamista kyseisen tutkintokerran kokelaille. Rehtori ja apulaisrehtori vastaavat ylioppilaskirjoitusten osallistumisoikeuksien ja päättötodistusoikeuksien seurannasta. Koetilanteiden mahdollisiin erityisjärjestelyihin ja vieraskielisyyskysymyksiin liittyvissä asioissa opiskelija kääntyy rehtorin tai apulaisrehtorin puoleen. Kukin aineenopettaja ohjaa opettamansa aineen opiskeluun sekä opiskelutekniikkaan ja kurssien valintoihin, suoritusjärjestyksiin ja arviointiin liittyvissä asioissa. Rehtori vastaa ylioppilaskirjoituksiin ja koulutyöhön yleensä liittyvästä informaatiosta. On tärkeää, että opiskelija keskustelee opintojensa etenemiseen liittyvistä asioista myös kotona. Siten asiaa tarkastellaan useammasta näkökulmasta. Opintoihin liittyvistä ajankohtaisista asioista tiedotetaan ryhmänohjauksessa, opinto-ohjauksen oppitunneilla sekä ilmoitustaulujen, kotisivujen, Wilman ja info-tv:n kautta. 15

16 Opintojen eteneminen Lukio on yleissivistävä oppilaitos, jossa on tavoitteena suorittaa sekä lukion oppimäärä että ylioppilastutkinto kolmessa vuodessa. Mikäli haluat suorittaa lukion kahdessa vuodessa, joudut suorittamaan kursseja varsin paljon itsenäisesti ja mahdollisesti esim. kesälukiossa. Mikäli sinulla on esim. erityisen paljon aikaa vievä harrastus, voi olla perusteltua käyttää lukion suorittamiseen neljä vuotta. Käänny näissä tilanteissa opinto-ohjaajan puoleen, niin voitte yhdessä suunnitella opintojesi etenemisen tarkoituksenmukaisella tavalla. Vain erityisin painavin perustein rehtori voi myöntää luvan opiskella lukiossa pidempään kuin neljä vuotta. Kolmen vuoden aikataululla edeten jaksoja on 13 ja kussakin jaksossa pitäisi siis suorittaa keskimäärin 5,8 kurssia, jotta vaadittava 75 kurssin kokonaismäärä täyttyy. Neljän vuoden opinto-ohjelmassakin tulee jokaisessa jaksossa olla 4-5 kurssia. Alla oleva taulukko helpottaa kurssikertymän seuraamista opintojen edetessä. Opiskeluvuosi Jakso Kurssikertymä (3v.) Kurssikertymä (4v.) Kurssin itsenäinen suoritus Opetusryhmiä on lukiomme tarjottimella huomattavan paljon, n Silti aina et päällekkäisyyksien yms. seikkojen vuoksi voi valita kaikkia haluamiasi kursseja. Selvitä opettajalta, onko kyseinen kurssi mahdollista suorittaa itsenäisesti. Mikäli on, laadit yhdessä kurssin opettajan kanssa kirjallisen sopimuksen itsenäisestä suorituksesta. Sopimukseen kirjataan suorituspäivämäärät ja sisällöt. Jos näitä ei noudateta, sopimus raukeaa. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Jokaisen opiskelijan olisi hyvä suorittaa ainakin yksi kurssi itsenäisesti lukio-opintojensa aikana. 16

17 Tärkeää on muutoinkin totutella itsenäiseen opiskeluotteeseen. Ota tavoitteeksesi kehittyä joka päivä sekä tiedoiltasi että opiskeluvalmiuksiltasi. Siten rakennat hyvää perustaa omille lukio-opinnoillesi ja sen jälkeisille oman alasi opinnoille. Opiskelijan arviointi Kurssin arviointi Kurssin arvioinnista päättää asianomainen opettaja tai integroivien kurssien osalta opettajaryhmä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kunkin kurssin arviointiperusteet löytyvät opetussuunnitelmasta. Ne käydään läpi kurssin alkaessa. Kurssi arvostellaan lukioasetuksessa määritellyin numeroin tai muulla erikseen opetussuunnitelmassa määriteltävällä tavalla. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvostelua. Lukioasetuksen mukaan arvosanat ovat seuraavat: 4 hylätty 5 välttävä 6 kohtalainen 7 tyydyttävä 8 hyvä 9 kiitettävä 10 erinomainen Suoritusmerkinnällä arvosteltavasta kurssista tulee jaksoarvosteluun merkintä S, puutteellisesti suoritetusta kurssista P (kurssisuorituksia voidaan täydentää määräajassa erikseen opettajan kanssa sovitulla tavalla) ja kokonaan keskeytyneestä kurssista merkintä K. Opiskelijan suorittaessa kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja periaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Kurssi voi keskeytyä liiallisten poissaolojen tai tekemättömien harjoitustöiden vuoksi. Etenemiseste Jos opiskelijalla on samassa oppiaineessa kaksi hylättyä kurssisuoritusta, niin silloin kyseessä on etenemiseste. Tuolloin opiskelijan on otettava yhteyttä oppiaineen opettajaan. Kyseisen oppiaineen lisäkursseille osallistuminen ei ole mahdollista ennen ohjauskeskustelua, jossa päätetään, miten aineen opiskelussa edetään. Hylätyn kurssin uusiminen Jos opiskelija on saanut koeviikon kokeessa hylätyn kurssista hylätyn arvosanan, hän voi uusia suorituksen kyseisen jakson uusintakoetilaisuudessa. Tämän jälkeen kurssin voi suorittaa käymällä sen uudestaan. Uusintakokeisiin ilmoittaudutaan Wilman kautta määräajassa. Hyväksytyn kurssin uusiminen Hyväksyttyä kurssia on mahdollista korottaa kerran. Tätä varten järjestetään lukuvuoden aikana kaksi korotuskoetilaisuutta. Ilmoittautumismenettely on samanlainen kuin hylätyn kurssin uusimisessa. Ko. uusinnassa parempi arvosana jää voimaan. Oppimäärän arviointi Lukion opinnot jaetaan pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Oppiaineen oppimäärä muodostuu pakollista ja syventävistä kursseista ja niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. 17

18 Opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluvat kaikki hänen valitsemansa kurssit. Näin ollen opiskelijoilla on erilaajuisia oppimääriä. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien perusteella. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista hyväksytysti. Tällöin jokainen opiskeltu pakollinen ja valtakunnallinen syventävä kurssi on mukana arvosanassa, eikä mitään suoritettua kurssia voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineeseen liittyviä soveltavien ja koulukohtaisten syventävien kurssien suorituksia voidaan pitää arvosanaan vaikuttavana lisänäyttönä. Oppiaineen oppimäärän arvioinnin suorittajalla on mahdollisuus korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Opiskelijalle tulee järjestää mahdollisuus korottaa oppiaineen arvosanaansa. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus on opiskelijan opinto-ohjelman mukainen. Näistä opintojen lopuksi suoritettavista tenteistä kerrotaan opinto-ohjauksen oppitunneilla ja tentteihin ilmoittaudutaan Wilman kautta. Tenttien rakenteesta ja sisällöistä saa tarkempaa tietoa asianomaisen aineen opettajilta. Lukioasetuksen määrittämin arvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Ennen päättöarvostelua rehtori kysyy opiskelijalta kirjallisesti haluaako hän kyseisistä oppiaineista numeroarvosanan vai suoritusmerkinnän. Lukion oppimäärän suorittaminen Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla ja vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia tulee täyteen siten, että siihen sisältyy pakollisia kursseja vähintään 47 ja syventäviä kursseja vähintään 10. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan suorittamat kurssit eikä niistä voida jälkikäteen poistaa ainuttakaan. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi lukioasetuksen mukaan kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään kirjallisesti rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jaksoarvostelut ja todistukset Kuninkaantien lukiossa opiskellaan viisijakso -järjestelmän mukaan. Jokaisen jakson päätteeksi opiskelija saa jaksoarvostelun, johon on merkitty kurssiarvosanat ja poissaolot. Jaksoarvostelut jaetaan oppaassa ilmoitettuina ajankohtina. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion oppimäärän säädetyllä tavalla. Todistus lukiosta eroamisesta annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. Päättötodistukseen voidaan merkitä kohtaan lisätietoja päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä lisänäytöistä kuten lukiodiplomit ja todistus suullisesta kielitaidosta. Matematiikan tason vaihtaminen Lukion opiskelija voi halutessaan vaihtaa matematiikan oppimäärää. Jos mietit asiaa, keskustele asiasta ensin matematiikan opettajan kanssa. Käänny tämän jälkeen asiassa opinto-ohjaajasi puoleen. 18

19 Hänen kanssaan voit pohtia mahdollisen vaihdon vaikutusta kotitehtäviin käytettävään työmäärään, jatko-opintoihin jne. Opinto-ohjaajalta saat myös lomakkeen, johon tulee opiskelijan ja huoltajan (opiskelija alaikäinen) sekä matematiikan opettajan allekirjoitus. Palauta vaihtolomake koulusihteerille. Hän tekee tarvittavat muutokset hallinto-ohjelman suoritustietoihisi. Tarkoituksenmukaisena vaihtoa voi pitää, kun opiskelija on suorittanut enintään viisi kurssia. Pitkän ja lyhyen matematiikan kurssien vastaavuudet: Pitkän matematiikan kurssi Lyhyen matematiikan kurssi MAA01 Funktiot ja yhtälöt MAB01 Lausekkeet ja yhtälöt MAA03 Geometria MAB02 Geometria MAA06 Todennäköisyys ja tilastot MAB05 Tilastot ja todennäköisyys MAA07 Derivaatta MAB04 Matemaattinen analyysi MAA08 Juuri- ja logaritmifunktiot MAB03 Matemaattisia malleja Muut pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut kurssit merkitään lyhyen matematiikan soveltaviksi kursseiksi suoritusmerkinnällä seuraavasti: MAA02 Polynomifunktiot MAB11 Lisäkurssi MAA04 Analyyttinen geometria MAB12 Lisäkurssi MAA05 Vektorit MAB13 Lisäkurssi MAA15 Johdanto pitkän matematiikan MAB10 Lyhyen matematiikan opintoihin johdantokurssi 19

20 Ylioppilastutkinnon rakenne Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintoon kuuluu neljä pakollista koetta. Kaikille pakollinen koe on - äidinkielen koe/suomi toisena kielenä -koe Kolme muuta pakollista koetta valitaan ryhmästä - vieraan kielen koe - toisen kotimaisen kielen koe - matematiikan koe - reaaliaineen koe Ainakin yhdessä pakollisessa aineessa (vieras kieli, matematiikka, toinen kotimainen kieli) kokelaan on suoritettava vaativampi koe. Pakollisten kokeiden lisäksi voi osallistua myös yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Tutkinnon suorittaminen Ylioppilastutkinnon kaikki neljä pakollista koetta on suoritettava enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Kaikki kokeet voi suorittaa myös yhdellä kertaa. Tutkintokertoja järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Ylioppilastutkinnon voi aloittaa joko keväällä tai syksyllä, kunhan siihen mennessä on suorittanut tutkintoaineen kaikki pakolliset kurssit. Lyhyen kielen kokeeseen saa osallistua, kun on opiskellut vähintään kolme kurssia. Kirjoitettavissa aineissa on suositeltavaa suorittaa syventäviä kursseja, koska kokeet laaditaan pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien oppimäärien perusteella. Kokelas saa uusia hylätyn pakollisen kokeen kaksi kertaa kolmen seuraavan peräkkäisen tutkintokerran aikana ja hyväksytyn kokeen kerran ilman aikarajaa. Luki- ja kirjoitushäiriöiset kokelaat, sairauden tai vamman vaikutus suoritukseen Erityisopettaja Päivi Kamula tekee kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille lukiseulatestit opinto-ohjauksen tunneilla. Mikäli opiskelijalla on aiemmin todettu luki- ja kirjoitushäiriö, on hyvä kääntyä asiassa erityisopettajan puoleen heti ensimmäisen opiskeluvuoden alkaessa. Mikäli kyseessä on keskivaikea tai vaikea häiriö, järjestämme mahdollisuuksien mukaan erityisjärjestelyjä (kuten pidennetty koeaika tai oikeus käyttää tietokonetta) koeviikon kokeisiin ja haemme Ylioppilastutkintolautakunnalta mahdollisia erityisjärjestelyjä hyvissä ajoin. Mikäli opiskelijalla on vamma tai sairaus, joka edellyttää joitakin erityisjärjestelyjä opiskeluun ja näin ollen myös ylioppilastutkinnon koetilanteisin, on asiassa syytä kääntyä rehtorin / apulaisrehtorin puoleen. Selvitys vieraskielisyydestä Jos kokelas on vieraskielinen ja haluaa, että tämä otetaan huomioon arvostelussa, on ylioppilastutkintolautakuntaan toimitettava selvitys vieraskielisyydestä. Näissä tilanteissa kokelas kääntyy apulaisrehtorin puoleen ja selvitys vieraskielisyyden asteesta ja sen vaikutuksesta opintomenestykseen laaditaan yhdessä aineenopettajien kanssa. Arvostelu Kyseisen aineen opettaja suorittaa kokeen valmistavan arvostelun. Lopullisen arvostelun suorittaa ylioppilastutkintolautakunnan sensori. Ylioppilastutkintotodistuksen antamisen edellytyksenä on lukion päättötodistus. 20

21 Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään arvosanat hyväksytysti suoritetuista kokeista. Jos kokelas on uusinut kokeen ennen tutkintotodistuksen antamista, merkitään tutkintotodistukseen kokelaan saamista arvosanoista parempi. Milloin hylätty suoritus lautakunnan vahvistamien perusteiden mukaan ei estä tutkintotodistuksen antamista ja kokelas on tämän menettelyn hyväksynyt (kompensaatio), merkitään hylätty suoritus tutkintotodistukseen. Arvosanat Laudatur Eximia cum laude approbatur Magna cum laude approbatur Cum laude approbatur Lubenter approbatur Approbatur Improbatur Reaaliaineiden kokeet L E M C B A i Reaaliaineiden koepäiviä on kaksi. Ensimmäisenä koepäivänä järjestetään psykologian, filosofian, historian, fysiikan ja biologian kokeet. Toisena koepäivänä järjestetään uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet. Äidinkielen koe Molemmat äidinkielen ylioppilaskokeet vaikuttavat lopulliseen arvosanaan. Äidinkielen kokeen ensimmäinen osa (tekstitaidon koe) on jo kuuntelukokeiden yhteydessä ja toinen koe (esseekoe) on ylioppilastutkinnon kirjallisten kokeiden yhteydessä. Tekstitaidon kokeessa aineistona on yksi tai useampi samaan aiheeseen liittyvä teksti. Tehtäviä on 5, ja niistä on vastattava 3:een. Vastausten tulee olla n. 2 konseptisivun pituisia tekstejä. Vastauksia ei kirjoiteta puhtaaksi. Esseekokeessa kirjoitetaan yksi essee vaihtoehdosta. Esseen pituussuositus on vähintään konsepti, ja se on puhtaaksikirjoitettava. Ylioppilaskirjoitusinfot Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille kerrotaan ylioppilastutkinnon rakenteesta ja muista keskeisimmistä asioista opinto-ohjauksen kurssilla. Rehtori tai apulaisrehtori pitää toisen vuosikurssin opiskelijoille yo-infoja, joissa käydään läpi ylioppilastutkinnon rakennetta, osallistumisoikeusasioita, koejärjestelyjä ja salikäyttäytymistä ja nämä asiat kerrataan vielä ennen kutakin tutkintokertaa. Yoinfoissa kirjataan ylös läsnäolijat ja jaetaan käsitellystä asiasta kirjallista materiaalia. Kunkin aineen opettajalta opiskelija saa tietoa kokeiden rakenteesta, tehtävätyypeistä ja vastaustavasta. Lisätietoja ylioppilastutkinnosta ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilta Syksyn 2011 ja kevään 2012 ylioppilaskirjoitusten päivämäärät ovat oppaan takana. 21

22 Lukiodiplomit Lukiossamme on mahdollista suorittaa kuvataiteen, musiikin, median ja liikunnan lukiodiplomeja. Kuvataiteen lukiodiplomi Kuvataiteen lukiodiplomi on portfoliosta ja teoksesta koostuva itsenäinen näyttö, joka toteutetaan yhden kurssin aikana (38 tuntia). Ennen kurssille osallistumista opiskelijalla täytyy olla suoritettuna neljä lukion hyväksymää kuvataiteen kurssia. Lukiodiplomi on lukion soveltava kurssi. Kurssi suoritetaan itsenäisesti opettajan valvonnassa ja kirjallinen tehtävä (essee) kokeenomaisessa tilanteessa koeviikon aikana. Tehtävät jaetaan opiskelijoille keväällä, ennen uuden lukukauden alkua. Tällöin opiskelijalla on riittävästi aikaa tutustua tehtävänantoihin, hankkia aineistoa ja pohtia omia ratkaisujaan. Kurssin varsinaisesti alkaessa, käydään yhteisesti läpi tehtävät ja arviointiperusteet ja laaditaan aikataulu työskentelyn etenemiselle. Kurssin aluksi kerrataan myös aiemmin opittua ja käsitellään portfoliomuotoiseen työskentelyprosessiin liittyviä huomionarvoisia seikkoja. Tarkempia ohjeita saat kuvataiteen opettaja Nina Luomalta. Median lukiodiplomi Median lukiodiplomin tavoitteena on edistää viestintäsivistystä ja erilaisten viestintätaitojen hallintaa. Diplomin suorittaminen vaatii teknisen osaamisen lisäksi viestinnän tulkinnan taitoa ja median toimintaympäristön hahmottamista. Näin ollen median lukiodiplomin suorittaminen vaatii laaja-alaista ja syvällistä viestinnän ja siihen liittyvän teknologian tuntemusta, jossa korostuu varsinaisten teknologisten sovellusten lisäksi itsenäinen analyysi ja pohdinta. Opetushallituksen määrittelemien tavoitteiden ja ohjeiden sekä lukiomme opetussuunnitelman perusteella painotukseen liittyviä kursseja voidaan liittää osaksi median lukiodiplomia seuraavasti: Median lukiodiplomi koostuu itsenäisesti suoritettavasta diplomikurssista (ÄI12) sekä tätä edeltävästä neljästä pohjakurssista, joista ÄI10 Median maailma on pakollinen diplomin suorittajille. Kolme muuta pohjakurssia median eri aloilta voidaan valita seuraavien joukosta: MM2-7, AT5, MU06, KU07, KU09-11, FI05, PS07, UE06, YH08 ja ÄI13. Lisäksi siihen voidaan liittää muiden oppilaitosten kanssa yhteistyössä tarjottavia kursseja erikseen sovittavalla tavalla. Median lukiodiplomin suorittaminen nähdään osana edistyneempää informaatio- ja kommunikaatioteknologian opiskelua, ja tästä syystä siihen ei sisällytetä niitä painotukseen liittyviä kursseja, joiden sisällöt keskittyvät lähinnä viestintäteknologian perustaitoihin. Mikäli olet kiinnostunut median lukiodiplomin suorittamisesta, ilmoittaudu Seija Louhivirralle. Aiheesta järjestetään erillinen infotilaisuus. Musiikin lukiodiplomi Musiikin lukiodiplomi koostuu näytesalkusta, joka kootaan joko musiikkiprojektista tai lukioaikaisista musiikkiin liittyvistä töistä. Mahdollisia osa-alueita voivat olla laulaminen ja soittaminen, säveltäminen, sovittaminen ja improvisointi tai musiikin kuuntelu, analysointi ja musiikista kirjoittaminen. Näytesalkku voi kirjallisten osioiden lisäksi sisältää esimerkiksi kuva- tai äänitallenteita sekä partituureja tai nuotteja. Diplomin suoritusohjeista löytyy tarkemmat tiedot mahdollisista sisällöstä sekä suorittamisvaihtoehdoista. Musiikin lukiodiplomin suorittamisen edellytyksenä on vähintään neljän musiikin lukiokurssin suorittaminen. Varsinainen lukiodiplomi suoritetaan yhden kurssin laajuisena (MU12). Lisätietoja ja ohjeita antaa musiikin opettaja Veera Jämsä. 22

23 Liikunnan lukiodiplomi Lukion liikuntadiplomin suorittaminen on osoitus opiskelijan erityisosaamisesta ja liikunnallisista kyvyistä. Lukiodiplomi koostuu seuraavista osa-alueista: liikuntakykyisyys, liikuntatiedot, erityisosaaminen, portfolio, harrastuneisuus ja yhteistyötaidot. Liikuntakykyisyystestit mittaavat mm. yleiskestävyyttä, liikehallintaa ja lihaskuntoa. Liikuntatiedon osuuden opiskelija suorittaa laatimalla tutkielman, jostain liikuntakulttuuriin liittyvästä aiheesta. Erityisosaamista arvioidaan opiskelijan valitsemassa lajissa suoritusnäytteen avulla. Portfolio koostuu mm. opiskelijan oman urheiluharrastuksen kuvauksesta, tavoitteen asettelusta ja itsearvioinnista. Harrastuneisuuden ja yhteistyötaitojen arvioinnin kohteena on mm. opiskelijan aktiivinen harrastustoiminta ja tuntityöskentelyssä esiin tulleet yhteistyötaidot. Diplomin suorittamiseen vaaditaan vähintään viisi lukion liikuntakurssia. Diplomin suoritttamisesta järjestetään infotilaisuus, jossa jaetaan suoritusohjeet. Lisätietoa asiasta saat liikunnan opettaja Katja Ilmolta. Informaatioteknologia- ja mediapainotus Kuninkaantien lukion painotusalueena on informaatioteknologia ja media. Painotuksen tavoitteena on tarjota opiskelijoille mahdollisuus kehittää informaatioteknologiaan ja mediaan liittyviä, nykyyhteiskunnassa tarvittavia valmiuksia. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian luontevan ja monipuolisen käytön lisäksi näitä ovat mm. sen käyttöön liittyviin toimintatapoihin tutustuminen sekä eri lähteistä saatavan informaation kriittinen arviointikyky. Painotus toteutuu lukion toiminnassa usealla eri tasolla. Keskeisimpiä on painotuksen näkyminen kurssitarjonnassa sekä perinteisten oppiaineiden syventävinä tai soveltavina kursseina että multimedian kursseina omana oppiaineenaan (ks. painotukseen liittyvät kurssit, oheisena). Tarjolla olevat kurssit ovat eritasoisia. Peruskurssit liittyvät lähinnä tietotekniikan perustaitoihin, edistyneemmillä kursseilla tavoitteena on informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö onnistuneen viestinnän ja oman luovuuden toteuttamisvälineenä myös edistyneempiä tekniikoita ja työkaluja käyttäen. Teknologiapainotteisuuden lisäksi kurssivalikoimaan kuuluu myös informaatioteknologiaa ja mediaa teoreettisemmasta näkökulmasta käsitteleviä perinteisten oppiaineiden kursseja. Tarjolla olevista kursseista opiskelija voi valita oman osaamistasonsa sekä kiinnostuksensa mukaisen opinto-ohjelman. Kurssitarjonnan lisäksi painotus näkyy erilaisissa projekteissa (mm. Kruunun Takaa -koululehti, lukion verkkosivut) sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologian luontevaa ja jokapäiväistä käyttöä suosivana toimintakulttuurina opetuksessa, opiskelija-asioinnissa ja ohjauksessa sekä koulun käytänteissä. Lisäksi opiskelija voi halutessaan suorittaa median lukiodiplomin. Kruunun Takaa Painotuksen keskeisimpiä toteutusmuotoja on koululehti Kruunun Takaa. Julkaisumuoto on verkkolehti, joka löytyy osoitteesta Linkki löytyy myös lukion verkkosivuilta. Lukuvuoden päätteeksi verkkolehden sisällöstä kootaan paperijulkaisu. Lehteen kirjoitetaan uusia artikkeleita koko lukuvuoden ajan, joten sivulla kannattaa vierailla usein. Kirjoittajat ovat pääasiassa opiskelijoita, opettajat ohjaavat ja ohjeistavat tarpeen mukaan. Aiheet ovat vaihtelevia ja lehdestä löytyy esimerkiksi tapahtumaraportteja, haastatteluja, erilaisia ajankohtaisia kysymyksiä käsitteleviä juttuja, pakinoita, yms. Mikäli lehteen kirjoittaminen kiinnostaa, voi osallistua koululehtikurssille (ÄI13), ottaa yhteyttä Seija Louhivirtaan tai Ari Lahteen tai keskustella jutun kirjoittamisesta aineenopettajan kanssa. 23

24 Painotukseen liittyvät kurssit oppiaineittain Tietotekniikka AT1 Tietotekniikan perusteet AT2 Tietoliikenne AT3 Tekstinkäsittely ja esitysgrafiikka AT4 Taulukkolaskenta ja tietokannat AT5 Ohjelmointi Multimedia MM1 Multimedian osatekijät MM2 Kuvankäsittely MM3 Omat kotisivut MM5 ja MM6 Projektityöskentely MM7 Digitaalisen äänen kurssi Musiikki MU06 Musiikin teknologia Kuvataide KU07 Digitaalinen valokuvaus KU09 Graafinen suunnittelu KU10 Elokuva KU11 Animaatio Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI10 Median maailma viestinnän peruskurssi ÄI12 Median lukiodiplomi-kurssi ÄI13 Koululehtikurssi Uskonto UE06 Uskonto mediassa, media uskonnossa Filosofia FI05 Mediafilosofia Psykologia PS07 Media- ja sosiaalipsykologia Yhteiskuntaoppi YH08 Yhteiskunta nyt Tietotekniset laitteet ja palvelut Koulun verkko, tunnukset ja salasanat Opiskelijoiden käytössä on yhteensä kolme tietotekniikkaluokkaa sekä työasemia aulatiloissa ja opiskelijoiden työskentelytilassa. Luokkien työasemia käytetään ensisijaisesti oppitunneilla. Hyppytai välitunneilla tapahtuva käyttö on mahdollistettu sellaisessa laajuudessa, että se ei häiritse opetusta. Luokkien 2002 ja 2003 työasemia käytetään ainoastaan ohjatusti opettajan kanssa. Työasemat on liitetty koulun verkkoon, jolloin käytettävissä on nettiyhteyden lisäksi kotihakemisto ja jaetut verkkohakemistot sekä tulostuspalvelut. Verkon palvelujen käyttö edellyttää kirjautumista henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella, joka jaetaan kaikille opiskelijoille. Tunnuksen saamiseksi on hyväksyttävä käyttöoikeussitoumus. Tunnus on muotoa etunimi.sukunimi (ilman ääkkösiä). Salasanan saa päättää itse, kunhan huomioi, että sen tulee olla riittävän pitkä ja hankalasti arvattavissa (ei sanakirjasta löytyvä sana, nimi, henkilötunnus, rekisterinumero tms.). 24

25 Sekä käyttäjätunnus että salasana ovat henkilökohtaisia, eli niitä ei saa luovuttaa kenenkään toisen käyttöön. Käyttäjä vastaa itse kaikesta, mitä hänen tunnuksellaan tehdään. Verkon ja työasemien käyttöä valvotaan ja kaikista käyttäjän toimista jää lokimerkintä. Kotihakemiston tai sähköpostin sisältö ei kuulu valvonnan piiriin. Jos epäilet jonkun muun tietävän salasanasi, ilmoita asiasta välittömästi AT-vastuuopettajalle ja vaihda salasanasi. Kotihakemisto Jokaisella opiskelijalla on käytössään sisäisessä verkossa sijaitseva kotihakemisto (kooltaan 80 Mt). Hakemisto löytyy kohdasta My Documents (Omat tiedostot) ja se on käytettävissä vain koulun työasemilta. Kaikki tallennukset kannattaa aina tehdä kotihakemistoon, koska tästä otetaan säännölliset varmuuskopiot. Lisäksi kotihakemistoon tallennetut tiedostot ovat käytettävissä miltä tahansa koulun työasemalta. Tallentaminen paikallisesti (C: -asemalle) ei ole suositeltavaa, mutta omia muistitikkuja voi halutessaan käyttää. Tulostus Lukiosiivestä löytyy useita opiskelijakäytössä olevia tulostimia. Tulostettaessa tulee ehdottomasti valita oikea tulostin ennen tulostuksen aloittamista. Älä siis klikkaa suoraan työkalupalkissa olevaa tulostimen kuvaa, vaan valitse ensiksi Office-valikon (pyöreä painike vasemmassa yläkulmassa) Printkohdasta "Print" (Tulosta). Tulostimet on nimetty niiden tyypin ja sijainnin mukaan (esim. Mustavalkolaser tila 2.011). Opiskelijatunnuksella kirjautuneena ei voi tulostaa väritulostimille. Väritulostamista varten on erillinen käyttäjätunnus, jonka saat siltä opettajalta, jonka kurssiin tulostettava työ liittyy. Kiinnitä erityistä huomiota tulostusmääriin ja vältä tarpeetonta tulostamista. Esimerkiksi tiedonhakujen tuloksia ei yleensä kannata tulostaa, vaan lukea näytöltä tai tallentaa tiedostona omaan kotihakemistoon myöhempää käyttöä varten. Älä käytä omia kalvojasi tulostamiseen, sillä ne saattavat rikkoa tulostimen. Sähköposti Jokaiselle opiskelijalle jaettavan käyttäjätunnukseen mukana tulee sähköpostiosoite, joka on muotoa (ilman ääkkösiä). Sähköpostia voi käyttää miltä tahansa työasemalta, josta löytyy internetyhteys, eli myös esimerkiksi kotoa. Sähköpostipalvelu löytyy osoitteesta ja siihen kirjaudutaan erikseen. Käyttäjätunnus on muotoa kuninkaantie\etunimi.sukunimi ja salasana on tavallisen käyttäjätunnuksesi salasana. Koulun koneilta sähköpostiin voi kirjautua myös osoitteessa Jos käytät sähköpostia yleisessä käytössä olevalta työasemalta (esim. kaikki koulun koneet), selaimen välimuisti kannattaa tyhjentää käytön jälkeen. Näin varmistat, että työasemaa myöhemmin käyttävät eivät pääse käsiksi henkilökohtaisiin sähköposteihisi. Välimuistin tyhjennysohje löytyy osoitteesta Wilma Wilma on opiskelijarekisterin www-käyttöliittymä, jonka avulla voit mm. tehdä ja muokata kurssivalintoja, ilmoittautua uusinta- ja korotuskokeisiin, vastata kyselyihin, tarkistaa kurssisuorituksesi ja yo-kirjoitusten suoritus- ja ilmoittautumistiedot sekä nähdä oman tai opettajan lukujärjestyksen. Myös poissaoloseuranta tapahtuu Wilman kautta ja sen pikaviesti- ja tiedotetoimintojen kautta esim. opinto-ohjaaja tai kurssin opettaja voi laittaa tiedotteen yksittäiselle opiskelijalle tai koko opetusryhmälle. Myös rehtori käyttää Wilmaa ajankohtaisista asioista tiedottamiseen. Wilma löytyy osoitteesta ja sen käyttö edellyttää käyttäjätunnusta. Ryhmänohjaaja jakaa opiskelijoille henkilökohtaiset tunnukset, jotka ovat muotoa sukunimi.etunimi 25