Nimi K N I T E VUOTTA. Versio 1.1

Transkriptio

1 K L U N I N K A A N T I O E N VUOTTA Nimi OPINTO-OPAS Versio 1.1 1

2 Yhteystiedot Käyntiosoite Kaivomestarinkatu 2, Espoo Postiosoite Kuninkaantien lukio PL Espoon kaupunki Koulusihteeri Liisi Mattila p f Koulusihteeri Joanna Ikonen (ti ja pe) Rehtori Merja Rytsy p Apulaisrehtori Antti Lindquist p Opinto-ohjaaja Maija Pasanen p Opinto-ohjaaja Armi Nurmi p Terveydenhoitaja Sirkka-Liisa Damén p (puhelinaika klo 12-13) Lukiopsykologi Heini Ahlberg Ajanvaraus p tai (tekstiviesti) Opettajainhuone p f Vahtimestari (projektiyhtiön henkilökuntaa) p

3 Sisällys Yhteystiedot... 2 Sisällys... 3 Rehtorin palsta... 5 Kuninkaantien lukion henkilöstö lv Lukuvuosi Jaksot ja työpäivät... 7 Koeviikot... 7 Jaksoarvostelujen jakaminen... 8 Uusintakuulustelut... 8 Tapahtumakalenteri lukuvuodelle Teemapäivät, juhlat ja tapahtumat Opiskelijahuollollisia asioita Opiskelijalipun ostotodistus Opintotuki Terveydenhuolto Lukiopsykologi Erityisopettaja Kuraattori Kenen puoleen kääntyä? Opintojen ohjaus Opiskeluaika ja itsenäinen suoritus Opiskelijan arviointi Kurssin arviointi Etenemiseste Hylätyn kurssin uusiminen Hyväksytyn kurssin uusiminen Oppimäärän arviointi Lukion oppimäärän suorittaminen Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Jaksoarvostelut ja todistukset Matematiikan tason vaihtaminen Ylioppilastutkinto Tutkinnon suorittaminen Luki- ja kirjoitushäiriöiset kokelaat, sairauden tai vamman vaikutus suoritukseen Selvitys vieraskielisyydestä Arvostelu Reaaliaineiden kokeet Äidinkielen koe Ylioppilaskirjoitusinfot Lukiodiplomit Kuvataiteen lukiodiplomi Teatterin lukiodiplomi Median lukiodiplomi Musiikin lukiodiplomi Informaatioteknologia- ja mediapainotus Kruunun Takaa Painotukseen liittyvät kurssit oppiaineittain Tietotekniset laitteet ja palvelut Koulun verkko, tunnukset ja salasanat Kotihakemisto Tulostus Sähköposti Wilma Opit Langaton verkko Käytössä huomioitavaa Tavallisimmat ongelmatilanteet ja niiden ratkaisut AT-vastuuopettajat Yhteinen kurssitarjonta Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi Kuninkaantien lukion järjestyssäännöt Tuntijako lukuvuonna

4 Opetussuunnitelman mukaiset kurssit Lukuvuonna käytettävät oppikirjat Kurssitarjotin jakso Kurssitarjotin jakso Kurssitarjotin jakso Kurssitarjotin jakso Kurssitarjotin jakso Poissaolot Syksyn 2009 ylioppilastutkintopäivät Kevään 2010 ylioppilastutkintopäivät Ryhmänohjaajat, kotiluokat ja opinto-ohjaajat

5 Rehtorin palsta Tämä Kuninkaantien lukion opinto-oppaan versio 1.0 jaetaan vihkona opiskelijoille lukuvuoden alkaessa. Päivitämme opasta lukuvuoden edetessä ja uudet versiot tulevat kotisivuillemme ( Perehtymällä oppaaseen löydät vastauksen yleisimpiin kysymyksiin. Kotisivuillamme kannattaa käydä usein. Sieltä löytyy tiedotteita ajankohtaisista opiskeluasioista ja esim. ohjeita Wilma-käyttöliittymän hyödyntämiseen. Wilmaa käytetään kurssivalintojen tekemisen lisäksi uusintakokeisiin ja tentteihin ilmoittautumiseen. Sen kautta voi myös seurata kurssisuoritustilannetta ja ylioppilastutkinnon suoritustilannetta sekä toisesta jaksosta lähtien myös poissaoloja. Wilman valintatoiminto on pääosan vuodesta avoinna, joten muutosten tekeminen opiskelusuunnitelmaan on teknisesti vaivatonta. On kuitenkin hyvä keskustella mahdollisista muutoksista opinto-ohjaajasi ja kotiväkesi kanssa. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille on laadittu valmiiksi ykkösjakson lukujärjestykset. Kukin ryhmänohjaaja opettaa ohjausryhmänsä opiskelijoita ensimmäisessä jaksossa. Jaksojen 2 5 lukujärjestykset opiskelijat laativat ryhmänohjaajalta ja opinto-ohjaajalta saamiensa neuvojen avulla syyskuun alkupuolella. Espoon suomenkielisillä lukioilla on yhteinen viikkoaikataulu ja tuntikierto. Näin voidaan helpommin järjestää yhteistä kurssitarjontaa. Koeviikon järjestelyissä on Kuninkaantien lukiossa tapahtunut merkittävä muutos. Uutta mallia kokeiltiin lukuvuoden viidennessä jaksossa. Suoritetussa äänestyksessä uuden järjestelmän kannalla oli yli 80 % opiskelijoista, opettajakunta oli kallistunut sen kannalle jo aiemmin. Koeviikon järjestelyjä on pääpiirteissään kuvattu oppaassa ja niistä kerrotaan myös ryhmänohjauksessa. Vapaatunneilla ja välitunneilla lukiomme opiskelijat voivat käyttää omatoimisesti mediateekin yleisessä käytössä olevaa osaa ja koulun kuntosalia silloin, kun niissä ei ole opetusta tai muita varauksia. Tuolloin tulee noudattaa tarkasti annettuja ohjeita eikä käytöstä saa aiheutua häiriötä varsinaiselle opetuskäytölle tai lisätyötä siivoukselle tai esimerkiksi tietotekniikan ylläpidolle. Lukiossamme on opiskelijoita n. 540, kaupungin palveluksessa olevaa henkilöstöä 40 (opettajat, opinto-ohjaajat, rehtori, apulaisrehtori, koulusihteerit, terveydenhoitaja, psykologi, erityisopettaja ja kuraattori). Projektiyhtiön osakasyritysten palveluksessa toimivat siivoojat, keittiöhenkilöstö, vahtimestarit, kiinteistönhoitajat, kahvion henkilöstö ja palvelupäälliköt huolehtivat kiinteistön kunnosta ja palveluista. Vuosina projektiyhtiö Arandur Oy on teettänyt lukion henkilökunnalle, opiskelijoille ja huoltajille asiakastyytyväisyyskyselyn. Saadun palautteen mukaan Kaivomestarin kiinteistön toimintaan ollaan varsin tyytyväisiä. Lukiomme hyvä av-varustelu mahdollistaa monipuolisen opetusmenetelmien käytön. Tietotekniset laitteet päivitetään palvelusopimuksen mukaisesti lähes kokonaan syksyn 2009 kuluessa. Ohjelmistopuolelle koetamme hankkia kaivattua täydennystä sen mukaan mitä taloustilanne sallii. Espoon kaupungin talouden tasapainotusohjelma näkyy eniten lukiomme arjessa siten, että emme saa palkata sijaisia opettajien lyhytaikaisiin virkavapauksiin. Tämä tulee vaikeuttamaan opetusjärjestelyjä. Kun tähän lisätään influenssan A(H1N1) vaikutukset, olemme suurien haasteiden edessä. Lukuvuosi on Kuninkaantien lukion kymmenes toimintavuosi. Juhlavuosi tulee näkymään kevään 2010 tapahtumajärjestelyissä. Tarkoituksena on myös perustaa Kuninkaantien lukion entisten oppilaiden yhdistys, olkoon nyt työnimeltään vaikka Kuninkaantien lukion kummit. Espoossa 10. päivänä elokuuta 2009 Merja Rytsy Rehtori 5

6 Kuninkaantien lukion henkilöstö lv Nimi Lyhenne Tehtävä Opetettavat aineet 1 Rytsy Merja RYM, MR Rehtori YH1 2 Lindquist Antti LIA Apulaisrehtori , Virkavapaalla lehtorin tehtävästä 3 Ropponen Tuula TR Koulusihteeri, työvapaalla Liisi Mattila LM Koulusihteeri, sijainen 4 Ikonen Joanna JI Koulusihteeri (pääkoulu Karhusuo) 5 Andersson Juha AND Lehtori, RO 07B AI FI, ENA 6 Heikkilä Hanna HEH Lehtori, RO 08A RAA, RAB, EAB 7 Häyrinen Martti HÄM Pt. tuntiopettaja (toist.) MU 8 Kaitaranta Esa KAE Lehtori, RO 09C MAA, KE 9 Kaunisto Sari KAS Lehtori RUB 10 Keskitalo Hannu KEH Lehtori, RO 08B FY, MAA 11 Kettinen Mari KEM Lehtori, RO 07E HI, YH 12 Kuismanen Mirja KUM Lehtori, RO 08F MAA, KE 13 Laakso Elsi LAE Lehtori, RO 08D MAB, AT 14 Lahti Ari LAA Pt. tuntiopettaja (toist.), RO 07F AI, PS, ET 15 Laukkanen Lasse LAL Lehtori, RO 08C YH, HI 16 Leinonen Anniina LEA Lehtori, RO 08G MAA, AT, MM 17 Louhivirta Seija LOS Lehtori, RO 07A AI 18 Luoma Nina LUN Lehtori, RO 08E KU, MM2 19 Mannisenmäki MAN Lehtori, RO 09D (Etelä-Tapiolan lukio) ENA Ulla-Maija 20 Mikkola Marjo MIM Lehtori, RO 09F (Haukilahden koulu) BI, GE 21 Pasanen Maija PAM Lehtori OP 22 Rintala Soile RIS Lehtori, vv Ulvila Laura ULL Vs. lehtori, SAA, SAB, RUB 23 Saarinen Johanna SAJ Lehtori, RO 07C FY, MAA 24 Somerma Päivö SOP Lehtori BI, GE 25 Suontaus Anne SUO Lehtori, RO 06 RUA, RUB, SAB 26 Stenius Mia STE Lehtori, RO 09B UE, PS 27 Tallgren Tom TAT Lehtori, RO 09A ENA 28 Hirvonen Anu HIA Pt. tuntiopettaja, RO 09E ENA, RAB 29 Hiltunen Oskari HiJ Pt. tuntiopettaja (Espoonlahden lukio) LI, TE 30 Laitinen Kaisa LAK Va. lehtori , RO 07D LI, TE 31 Mehto Mari MEM Pt./St. tuntiopettaja, jaksot 1-2 AI 32 Nurmi Armi NUA Pt. tuntiopettaja OP 33 Numminen Ilpo NUI Pt. tuntiopettaja MAA, MAB, FI 34 Riihimäki Jonna RII Pt. tuntiopettaja (pääkoulu Viherlaakson lukio) RUB 35 Ikäläinen Erkki EKI St. tuntiopettaja JA 36 Lehto Sini LES St. tuntiopettaja DRA 37 Kamula Päivi Lehtori, erityisopettaja (yhteinen) 6

7 Lukuvuosi Jaksot ja työpäivät 1. jakso ti to jakso pe ke jakso to ke jakso to ti jakso ke la Syyslukukausi ti ti Työpäivä la Taksvärkkipäivä ke Syysloma to pe Vapaapäivä ma Syksyn ylioppilasjuhla pe klo 13 Joululoma ke ke Kevätlukukausi to la Penkkaripäivä to Vanhojenpäivä pe Talviloma ma su Kevään ylioppilasjuhla la klo Koeviikot Jokaisen jakson lopussa on kahdelle kalenteriviikolle jakautuva koeviikko. Koeviikon ensimmäisenä päivänä on palkin yksi koe. Koepäivän aamuna on klo 8.20 oppitunti, joka useimmissa tapauksissa on kokeeseen valmentava. Esimerkiksi kielten kursseilla tuolloin voi olla myös kokeen kuuntelukoeosio. Tunnin jälkeen on lyhyt tauko. Varsinainen koe alkaa klo 9.30 ja kestää minuuttia siten kuin kurssin opettaja on etukäteen ilmoittanut. Koe pidetään samassa opetustilassa kuin kyseisen kurssin opetuskin ellei muuta ilmoiteta. Pääsääntöisesti kukin opettaja valvoo oman kurssinsa koetilaisuudet. Mikäli opiskelijalla on pidennetty koeaika tai muu erityisjärjestely, hänelle ilmoitetaan koetila etukäteen. Kokeen jälkeen koulupäivä päättyy. Koeviikon järjestelyjä käydään läpi myös ryhmänohjauksessa. Jakso Koeviikko Kokeiden palautus 1. jakso to to to la on koepäivä 2. jakso ti ke ma jakso ti ke ti jakso to ti pe jakso ke to pe

8 Jaksoarvostelujen jakaminen Jaksoarvostelut jaetaan opiskelijoille ryhmänohjauksessa. 1. jakso ke jakso ke jakso ke jakso ke jakso la Uusintakuulustelut Hylätyn kurssin uusintakokeita järjestetään jokaisen jakson jälkeen ja kussakin kokeessa voi uusia ainoastaan kyseisen jakson aikana suoritetun kurssin. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan Wilman kautta. Ilmoittautuminen on auki Wilmassa n. viikon ajan, viimeinen ilmoittautumispäivä on merkitty taulukkoon. Koe kestää 3 tuntia, ja samalla kerralla voi pääsääntöisesti uusia yhden kokeen. Kahden kokeen suorittaminen on mahdollista vain ko. aineenopettajien luvalla. Useamman kuin kahden kokeen suorittaminen samalla kerralla ei ole mahdollista. Tulokset saa opettajalta viikon kuluttua kokeesta, kesän uusintakokeesta koulutyön alettua elokuussa. Hylätyn kurssin uusinnat Jakso Pvm Aika Ilmoittauduttava viimeistään 1. jakso ti klo to jakso ma klo to jakso ke klo ma jakso ti klo pe jakso ke klo 9 12 pe Hyväksytyn kurssin uusinnat Jaksot Pvm Aika Ilmoittauduttava viimeistään jakso ti klo to jakso to klo 9 12 pe

9 Tapahtumakalenteri lukuvuodelle Veso (1/1): Suunnittelupäivä Esteellisyys yo-valvonnoissa tiedoksi rehtorille Syyslukukausi ja 1. jakso alkaa Kesäkuun uusintojen arvosanojen syöttö Veso (1/2) klo 16-19: Lukuvuosisuunnitelman valmistelu YO-kuuntelu: toinen kotimainen kieli, pitkä ja lyhyt oppimäärä 8.9. YO-kuuntelu: vieras kieli, pitkä oppimäärä 9.9. YO-kuuntelu: vieras kieli, lyhyt oppimäärä YO: äidinkieli tekstitaidon koe YO: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia Opettajien kokous alkaen klo YO: vieras kieli, pitkä oppimäärä YO: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä YO: äidinkieli esseekoe, suomi toisena kielenä YO: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto YO: matematiikka YO: vieras kieli, lyhyt oppimäärä, jakson koeviikko alkaa: palkki palkki 2 la 3.10 Koulukohtainen työpäivä: palkki palkki palkki palkki palkki jakso alkaa Taksvärkkipäivä Syysloma Syysloma 9

10 Koulukohtainen vapaapäivä jakson kokeiden palautus Arvosanojen syöttö jakson jaksoarvostelu Ilmottautuminen 1. jakson uusintaan jakson uusintakoe vsk vanhempainilta klo Valokuvaus Uusintakokeen arvosanojen syöttö Mediapäivä; vsk vanhempainilta klo jakson koeviikko alkaa: palkki palkki palkki palkki palkki palkki palkki jakso alkaa Ylioppilasjuhlan harjoitukset klo Itsenäisyyspäivän juhla ja syksyn ylioppilasjuhla klo jakson kokeiden palautus; Arvosanojen syöttö jakson jaksoarvostelu Ilmoittautuminen 2. jakson uusintaan Joulukirkko ja Talvihetki; 2. jakson uusintakoe Puurojuhla JOULULOMA 10

11 to 7.1. Kevätlukukausi alkaa. Ilmoittautuminen hyväksytyn kurssin uusintakokeeseen, jaksot 1-2. Oppilaskunnan uusi hallitus aloittaa toimintansa. Esteellisyys yovalvonnoissa tiedoksi rehtorille Uusintakokeen arvosanojen syöttö Hyväksytyn kurssin (jaksot 1-2) uusintakoe Korotuskokeen arvosanojen syöttö Esittelyiltapäivä 9. luokkalaisille. 2. vsk vanhempainilta klo Esittelytilaisuus illalla 9. luokkalaisten vanhemmille Esittelyiltapäivä 9. luokkalaisille jakson koeviikko alkaa, palkki palkki palkki palkki palkki palkki palkki jakso alkaa YO: äidinkieli, tekstitaidon koe YO-kuuntelu: vieras kieli, pitkä oppimäärä; YO-kuuntelu: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä, 3. jakson kokeiden palautus, Arvosanojen syöttö YO-kuuntelu: vieras kieli, lyhyt oppimäärä, 3. jakson jaksoarvostelu Penkkaripäivä; Vanhojentanssit kotiväelle Vanhojenpäivä Talviloma Talviloma Talviloma Talviloma Talviloma 1.3. Ilmoittautuminen 3. jakson uusintaan jakson uusintakoe Uusintakokeen arvosanojen syöttö

12 15.3. YO: äidinkieli esseekoe, suomi toisena kielenä YO: vieras kieli, pitkä oppimäärä YO: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto YO: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä YO: matematiikka YO: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia YO: vieras kieli, lyhyt oppimäärä jakson koeviikko alkaa: palkki Pitkäperjantai pääsiäispäivä 6.4. palkki palkki palkki palkki palkki palkki jakso alkaa jakson kokeiden palautus Arvosanojen syöttö jakson jaksoarvostelu Vappupläjäys, Ilmoittautuminen 4. jakson uusintaan jakson uusintakoe, Veso (1/2) klo 16-19: Seuraavan lukuvuoden suunnittelu 5.5. Lukioresurssitiedot rehtorille; Lukiodiplomit valmiina (myös todistukset) Uusintakokeen arvosanat Primukseen Helatorstai

13 jakson koeviikko alkaa: palkki palkki palkki palkki 4; Stipendikokous alkaen klo palkki palkki palkki jakson kokeiden palautus Ilmoittautuminen 5. jakson uusintaan ja hyväksytyn arvosanan korotuskokeeseen, jaksot 3-5 Kaikille opettajille: lukuvuoden päättymiseen liittyvät järjestelyt, klo Arvosanojen syöttö Ylioppilasjuhlan harjoitukset klo la jakson jaksoarvostelu Ykkösten ja kakkosten kevätjuhla klo 9 Ylioppilasjuhla klo ke jakson uusintakoe, klo 9-12 to Hyväksytyn kurssin uusintakoe, jaksot 3-5, klo 9-12 Teemapäivät, juhlat ja tapahtumat Teemapäivä Ykkösten tutustumispäivä 1 Jakso Pvm Interacting Theatre 1 syyskuun loppu Oppilaskunnan teemapäivä 2 Taksvärkki 2 ke Valokuvaus ma Mediapäivä: Elokuvan maailma 2 ke Syksyn ylioppilas- ja itsenäisyysjuhla 3 pe Oppilaskunnan teemapäivä 3 Joulukirkko 3 ma klo Puurojuhla 3 ti Penkkarit 4 to Wanhojen päivä 4 pe Vappupläjäys 5 pe Kansainvälisyysiltapäivä 5 Liikuntapäivä 5 Kevään ylioppilasjuhla 5 la

14 Opiskelijahuollollisia asioita Opiskelijalipun ostotodistus Ostotodistuksen seutuliikenteen opiskelijalipun ostamista varten, todistuksen VR:n opiskelijakortin saamiseksi ja todistuksen matkahuollon opiskelijakortin saamiseksi sekä koulumatkatukihakemuksia saa kansliasta. Ensimmäisenä koulupäivänä lomakkeita on jaossa myös ryhmänohjaajilla. Oppilaskunnalta saa tietoa maksullisesta lukiolaiskortista. Opintotuki Opintukihakemuslomakkeita on saatavissa kansliasta. Lisätietoja saa koulusihteeriltä ja Kansaneläkelaitoksen (KELA) kotisivuilta Terveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on lukiolaisen työterveydenhuoltoa. Kouluterveydenhuollon palvelut ovat moniammatillisia ja niihin hakeudutaan pääosin oma-aloitteisesti. Terveydenhoitaja pyrkii tapaamaan kaikki lukionsa aloittavat opiskelijat ensimmäisen lukuvuoden aikana. Koulutapaturman sattuessa asiasta ilmoitetaan mahdollisimman pian asianomaiselle opettajalle tai ryhmänohjaajalle ja selvitetään tarvittava hoito terveydenhoitajan kanssa. Terveydenhoitaja antaa ensiavun ja jatkohoidosta vastaa opiskelijan oma terveysasema tai Jorvin sairaala. Kuljetusvastuu on huoltajalla, kiireellisissä tapauksissa kuljetuksiin käytetään ambulanssia. Lukiolaisilla on Espoon kaupungin ottama tapaturmavakuutus. Korvaushakemus täytetään koulusihteerin kanssa. Lukiomme terveydenhoitajana toimii Sirkka-Liisa Damén (p tai ). Tarkemmat tiedot vastaanottoajoista löytyvät terveydenhoitajan työhuoneen ovelta. Puhelinaika on päivittäin klo Mikäli on tarvetta päästä lukion lääkärin vastaanotolle, aika varataan terveydenhoitajalta. Lukiopsykologi Lukiopsykologi ohjaa ja tukee opiskelijoita hyvinvointiin, opiskeluun ja elämäntilanteisiin liittyvissä asioissa. Tavoitteena on opiskelijoiden myönteisen nuoruusiän kehityksen, toimintakyvyn ja mielenterveyden tukeminen. Lukiopsykologin vastaanotolle hakeutumisen syynä voivat olla esim. väsymys, jännitys, masentuneisuus, ahdistus, stressi, ihmissuhteet, opintojen sujumiseen liittyvät asiat ja tulevaisuuden suunnitelmat. Lukiopsykologin vastaanottotapaamiset ovat luottamuksellisia, vapaaehtoisia ja maksuttomia. Vastaanotolle voi hakeutua itse, terveydenhoitajan, opinto-ohjaajan ja myös huoltajan suosituksesta. Vastaanotto on Espoon keskuksessa, Kamreerintie 7, 4.krs. Ajanvaraus puhelimitse ( ja ), tekstiviestillä tai sähköpostilla 14

15 Erityisopettaja Erityisopettaja kartoittaa mahdollisia lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksia ensimmäisten kouluviikkojen aikana. Lukiseula tehdään kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Erityisopettaja kutsuu opiskelijoita haastatteluun ja mahdolliseen tarkempaan yksilölliseen lukitestiin seulatulosten perusteella. Oppimiseen liittyvissä erityisvaikeuksissa on mahdollista saada yksilöohjausta ja tukea. Päävastuu lukitestaukseen osallistumisesta ja erityisjärjestelyjen hakemisesta on opiskelijalla ja huoltajalla. Rehtori neuvoo erityisjärjestelyjen hakemisessa. Tarkempia menettelyohjeita kannattaa kysyä lukion erityisopettajalta, rehtorilta tai opinto-ohjaajilta. Lisätietoja erityisjärjestelyistä ylioppilaskirjoituksissa löytyy sivuilta Lukiomme erityisopettaja on Päivi Kamula, jonka pääkoulu on Kaitaan lukio. Hänet tavoittaa sähköpostilla tai puhelimitse, p Kuraattori Lukiokuraattori tukee opiskelijoita lukionaikaisessa elämäntilanteessa. Hänen kanssaan voi keskustella kaikista sosiaalisiin suhteisiin liittyvistä asioista, kuten ihmis- ja perhesuhteita sekä erilaisista elämänmuutoksista ja sosiaaliturvasta. Opiskelija on tervetullut keskustelemaan myös, jos oma kasvu, kehitys ja itsenäistyminen mietityttävät. Lukiokuraattori tapaa opiskelijoita sovitusti lukiolla tai työhuoneessaan Espoon keskuksessa osoitteessa Kamreerintie 7, 4. krs. Kuraattori vaihtui vuoden 2010 alusta ja uuden kuraattorin yhteystiedot ilmoitetaan myöhemmin. Kenen puoleen kääntyä? Jos et oikein tiedä kenen puoleen kääntyä, niin kysy asiaa koulusihteeriltä. 15

16 Opintojen ohjaus Opinto-ohjauksen tarkoituksena on auttaa jokaista opiskelijaa selviämään lukio-opinnoista ja ylioppilastutkinnosta edellytystensä mukaisesti sekä löytämään itselleen lukion jälkeen mahdollisimman tarkoituksenmukainen jatkokoulutuspaikka. Moniin opinto-ohjauksellisiin asioihin löydät vastauksen opinto-oppaasta tai koulun kotisivuilta. Tutustu niihin ensin huolella. Opintojen ohjauksesta lukiossamme vastaavat ensisijaisesti opinto-ohjaajat Maija Pasanen ja Armi Nurmi. Ensimmäisessä jaksossa opinto-ohjaajat pitävät puoli kurssia opinto-ohjauksen pakollista kurssia kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Tuolloin käsitellään lukio-opintoihin ja opiskeluun yleisesti liittyviä asioita sekä käydään läpi ylioppilastutkinnon rakenne. Kolmannen vuosikurssin opiskelijoille on toinen puolikas kurssi pakollista opinto-ohjauksen kurssia jaksossa kolme. Painopiste on tuolloin jatko-opinnoissa. Lisäksi on mahdollista valita opinto-ohjauksen valinnaiset kurssit 2 ja 3. Opinto-ohjaajat Maija Pasanen ja Armi Nurmi antavat opiskelijoille henkilökohtaista ohjausta opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Oppaan takakannesta näet, kumpi on sinun ohjausryhmäsi opintoohjaaja. Ryhmänohjaajat seuraavat opintojen etenemistä etenkin jaksojen vaihteessa ja ovat tarpeen mukaan yhteydessä myös huoltajiin. Ryhmänohjaaja ohjaa oman ryhmänsä opiskelijoita erilaisissa ajankohtaisissa asioissa lukuvuoden kuluessa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi teemapäivien järjestelyt, koulun juhlien valmistelut ja eri tyyppisissä koulun tilaisuuksissa käyttäytyminen. Opiskelija tapaa ryhmänohjaajansa keskiviikkoisin klo ryhmänohjaustuokiossa, johon opiskelijan tulee osallistua. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden lukujärjestykset on laadittu siten, että ryhmänohjaaja opettaa ohjausryhmänsä opiskelijoita jaksossa 1. Rehtori tai apulaisrehtori käy toisen vuosikurssin opiskelijoiden kanssa tarkemmin läpi ylioppilastutkinnon hajauttamista, tutkintoon ilmoittautumista ja ylioppilaskirjoitusjärjestelyjä. Nämä infot ovat huhtikuussa ja niiden tarkat ajankohdat ilmoitetaan erikseen ryhmänohjauksessa. Tutkintoaan jo toisen vuoden keväällä aloittavat saavat tarpeen mukaan ohjausta opinto-ohjaajaltaan ja koejärjestelyjen sekä salikäyttäytymisen osalta rehtori tai apulaisrehtori käy järjestelyjä läpi heidän kanssaan omana ryhmänään. Lisäksi rehtori tai apulaisrehtori pitää yo-infon vähän ennen kunkin tutkintokerran kokeiden alkamista kyseisen tutkintokerran kokelaille. Tuolloin käsitellään käytännön koejärjestelyjä ja salikäyttäytymistä. Näiden infojen ajankohdat ilmoitetaan ryhmänohjauksessa ja kotisivuilla sekä info-tv:ssä. Rehtori ja apulaisrehtori vastaavat ylioppilaskirjoitusten osallistumisoikeuksien ja päättötodistusoikeuksien seurannasta. He saavat tarvitsemaansa tietoa Primus -hallinto-ohjelman opintosuoritusrekisterin lisäksi opinto-ohjaajilta, ryhmänohjaajilta ja aineenopettajilta. Koetilanteiden mahdollisiin erityisjärjestelyihin ja vieraskielisyyskysymyksiin liittyvissä asioissa opiskelija kääntyy rehtorin puoleen. Kukin aineenopettaja ohjaa opettamansa aineen opiskeluun sekä opiskelutekniikkaan ja kurssien valintoihin, suoritusjärjestyksiin ja arviointiin liittyvissä asioissa. Rehtori vastaa ylioppilaskirjoituksiin ja koulutyöhön yleensä liittyvästä informaatiosta. On tärkeää, että opiskelija keskustelee opintojensa etenemiseen liittyvistä asioista myös kotona. Siten asiaa tarkastellaan useammasta näkökulmasta. Opintoihin liittyvistä ajankohtaisista asioista tiedotetaan ryhmänohjauksessa, opinto-ohjauksen oppitunneilla sekä ilmoitustaulujen, kotisivujen ja info-tv:n avulla. 16

17 Opiskeluaika ja itsenäinen suoritus Lukio on yleissivistävä oppilaitos, jossa on tavoitteena suorittaa sekä lukion oppimäärä että ylioppilastutkinto kolmessa vuodessa. Mikäli haluat suorittaa lukion kahdessa vuodessa, joudut suorittamaan kursseja varsin paljon itsenäisesti ja mahdollisesti esim. kesälukiossa. Mikäli sinulla on esim. erityisen paljon aikaa vievä harrastus, voi olla perusteltua käyttää lukion suorittamiseen neljä vuotta. Käänny näissä tilanteissa opinto-ohjaajan puoleen, niin voitte yhdessä suunnitella opintojesi etenemisen tarkoituksenmukaisella tavalla. Vain erityisin painavin perustein rehtori voi myöntää luvan opiskella lukiossa viisi vuotta. Kolmen vuoden aikataululla edeten jaksoja on 13 ja kussakin jaksossa pitäisi siis suorittaa keskimäärin 5,8 kurssia, jotta vaadittava 75 kurssin kokonaismäärä täyttyy. Neljän vuoden opinto-ohjelmassakin tulee jokaisessa jaksossa olla 4-5 kurssia. Alla oleva taulukko helpottaa kurssikertymän seuraamista opintojen edetessä. Opiskeluvuosi Jakso Kurssikertymä (3v.) Kurssikertymä (4v.) Opetusryhmiä on lukiomme tarjottimella huomattavan paljon, n Silti aina et päällekkäisyyksien yms. seikkojen vuoksi voi valita kaikkia haluamiasi kursseja. Selvitä opettajalta, onko kyseinen kurssi mahdollista suorittaa itsenäisesti. Jos se käy päinsä, laadit yhdessä kurssin opettajan kanssa kirjallisen sopimuksen itsenäisestä suorituksesta. Tällöin kummallekin osapuolelle on selvää, mitä osasuorituksia kurssin itsenäiseen suorittamiseen kuuluu. Sopimukseen kirjataan suorituspäivämäärät ja sisällöt. Jos näitä ei noudateta, sopimus raukeaa. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Jokaisen opiskelijan olisi hyvä suorittaa ainakin yksi kurssi itsenäisesti lukio-opintojensa aikana. Tärkeää on muutoinkin totutella itsenäiseen opiskeluotteeseen. Ota tavoitteeksesi kehittyä joka päivä sekä tiedoiltasi että opiskeluvalmiuksiltasi. Siten rakennat hyvää perustaa omille lukio-opinnoillesi ja sen jälkeisille oman alasi opinnoille. 17

18 Opiskelijan arviointi Kurssin arviointi Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvioinnista päättää asianomainen opettaja tai integroivien kurssien osalta opettajaryhmä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kunkin kurssin arviointiperusteet löytyvät opetussuunnitelmasta. Ne käydään läpi kurssin alkaessa. Kurssi arvostellaan lukioasetuksessa määritellyin numeroin tai muulla erikseen opetussuunnitelmassa määriteltävällä tavalla. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvostelua. Lukioasetuksen mukaan arvosanat ovat seuraavat: 4 hylätty 5 välttävä 6 kohtalainen 7 tyydyttävä 8 hyvä 9 kiitettävä 10 erinomainen Suoritusmerkinnällä arvosteltavasta kurssista tulee jaksoarvosteluun merkintä S, puutteellisesti suoritetusta kurssista P (kurssisuorituksia voidaan täydentää määräajassa erikseen opettajan kanssa sovitulla tavalla) ja kokonaan keskeytyneestä kurssista merkintä K. Opiskelijan suorittaessa kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja periaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Kurssi voi keskeytyä liiallisten poissaolojen tai tekemättömien harjoitustöiden vuoksi. Etenemiseste Jos opiskelijalla on samassa oppiaineessa kaksi hylättyä kurssisuoritusta (=etenemiseste), on hänen otettava yhteyttä oppiaineen opettajaan. Kyseisen oppiaineen lisäkursseille osallistuminen ei ole mahdollista ennen ohjauskeskustelua, jossa päätetään, miten aineen opiskelussa edetään. Hylätyn kurssin uusiminen Hylätyn kurssin voi uusia yhden kerran kurssin suorittamista seuraavassa uusintakoetilaisuudessa. Näitä tilaisuuksia järjestetään yksi kunkin jakson päätyttyä. Tämän jälkeen kurssin voi suorittaa käymällä sen uudestaan. Uusintakokeiden ja ilmoittautumisten päivämäärät löydät sivulta 8. Uusintakokeisiin ilmoittaudutaan Wilman kautta määräajassa. Hyväksytyn kurssin uusiminen Hyväksyttyä kurssia on mahdollista korottaa kerran. Tätä varten järjestetään lukuvuoden aikana kaksi korotuskoetilaisuutta. Niiden ajankohdat käyvät ilmi opinto-oppaan sivulta 8. Ilmoittautumismenettely kuten edellisessä kohdassa. Parempi arvosana jää voimaan. Oppimäärän arviointi Lukion opinnot jaetaan pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Oppiaineen oppimäärä muodostuu pakollista ja syventävistä kursseista ja niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluvat kaikki hänen valitsemansa kurssit. Näin ollen opiskelijoilla on erilaajuisia oppimääriä. 18

19 Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien perusteella. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista hyväksytysti. Tällöin jokainen opiskeltu pakollinen ja valtakunnallinen syventävä kurssi on mukana arvosanassa, eikä mitään suoritettua kurssia voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineeseen liittyviä soveltavien ja koulukohtaisten syventävien kurssien suorituksia voidaan pitää arvosanaan vaikuttavana lisänäyttönä. Oppiaineen oppimäärän arvioinnin suorittajalla on mahdollisuus korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Opiskelijalle tulee järjestää mahdollisuus korottaa oppiaineen arvosanaansa. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus on opiskelijan opinto-ohjelman mukainen. Näistä opintojen lopuksi suoritettavista tenteistä kerrotaan opinto-ohjauksen oppitunneilla ja tentteihin ilmoittaudutaan Wilman kautta. Tenttien rakenteesta ja sisällöistä saa tarkempaa tietoa asianomaisen aineen opettajilta. Lukioasetuksen määrittämin arvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Ennen päättöarvostelua rehtori kysyy opiskelijalta kirjallisesti haluaako hän kyseisistä oppiaineista numeroarvosanan vai suoritusmerkinnän. Lukion oppimäärän suorittaminen Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla ja vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia tulee täyteen siten, että siihen sisältyy pakollisia kursseja vähintään 47 ja syventäviä kursseja vähintään 10. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan suorittamat kurssit eikä niistä voida jälkikäteen poistaa ainuttakaan. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi lukioasetuksen mukaan kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään kirjallisesti rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jaksoarvostelut ja todistukset Kuninkaantien lukiossa opiskellaan viisijaksojärjestelmän mukaan. Jokaisen jakson päätteeksi opiskelija saa jaksoarvostelun, johon on merkitty kurssiarvosanat ja poissaolot. Jaksoarvostelut jaetaan opinto-oppaan sivulla 8 ilmoitettuina ajankohtina. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion oppimäärän säädetyllä tavalla. Todistus lukiosta eroamisesta annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. Päättötodistukseen voidaan merkitä kohtaan lisätietoja päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä lisänäytöistä kuten lukiodiplomit ja todistus suullisesta kielitaidosta. Matematiikan tason vaihtaminen Lukion opiskelija voi halutessaan vaihtaa matematiikan oppimäärää. Jos mietit asiaa, keskustele asiasta ensin matematiikan opettajan kanssa. Käänny tämän jälkeen asiassa opinto-ohjaajasi puoleen. Hänen kanssaan voit pohtia mahdollisen vaihdon vaikutusta kotitehtäviin käytettävään työmäärään, jatko-opintoihin jne. Opinto-ohjaajalta saat myös lomakkeen, johon tulee opiskelijan ja huoltajan 19

20 (opiskelija alaikäinen) sekä matematiikan opettajan allekirjoitus. Palauta vaihtolomake koulusihteerille. Hän tekee tarvittavat muutokset hallinto-ohjelman suoritustietoihisi. Tarkoituksenmukaisena vaihtoa voi pitää, kun opiskelija on suorittanut enintään viisi kurssia. Pitkän ja lyhyen matematiikan kurssien vastaavuudet: Pitkän matematiikan kurssi Lyhyen matematiikan kurssi MAA01 Funktiot ja yhtälöt MAB01 Lausekkeet ja yhtälöt MAA03 Geometria MAB02 Geometria MAA06 Todennäköisyys ja tilastot MAB05 Tilastot ja todennäköisyys MAA07 Derivaatta MAB04 Matemaattinen analyysi MAA08 Juuri- ja logaritmifunktiot MAB03 Matemaattisia malleja Muut pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut kurssit merkitään lyhyen matematiikan soveltaviksi kursseiksi suoritusmerkinnällä. 20

21 Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinnon rakenne Ylioppilastutkintoon kuuluu neljä pakollista koetta. Kaikille pakollinen koe on - äidinkielen koe/suomi toisena kielenä -koe Kolme muuta pakollista koetta valitaan ryhmästä - vieraan kielen koe - toisen kotimaisen kielen koe - matematiikan koe - reaaliaineen koe Ainakin yhdessä pakollisessa aineessa (vieras kieli, matematiikka, toinen kotimainen kieli) kokelaan on suoritettava vaativampi koe. Pakollisten kokeiden lisäksi voi osallistua myös yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Tutkinnon suorittaminen Ylioppilastutkinnon kaikki neljä pakollista koetta on suoritettava enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Kaikki kokeet voi suorittaa myös yhdellä kertaa. Tutkintokertoja järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Ylioppilastutkinnon voi aloittaa joko keväällä tai syksyllä, kunhan siihen mennessä on suorittanut tutkintoaineen kaikki pakolliset kurssit. Lyhyen kielen kokeeseen saa osallistua, kun on opiskellut vähintään kolme kurssia. Kirjoitettavissa aineissa on suositeltavaa suorittaa syventäviä kursseja, koska kokeet laaditaan pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien oppimäärien perusteella. Kokelas saa uusia hylätyn pakollisen kokeen kaksi kertaa kolmen seuraavan peräkkäisen tutkintokerran aikana ja hyväksytyn kokeen kerran ilman aikarajaa. Luki- ja kirjoitushäiriöiset kokelaat, sairauden tai vamman vaikutus suoritukseen Ensimmäisen vuoden opiskelijoille kerrotaan lukiasioista opinto-ohjauksen kurssilla ja tarpeen mukaan opiskelija ohjataan erityisopettajan vastaanotolle ja tämän jälkeen harkitaan mahdollisia erityisjärjestelyjä. Mikäli opiskelijalla on aiemmin todettu luki- ja kirjoitushäiriö, on hyvä kääntyä asiassa rehtorin puoleen heti ensimmäisen opiskeluvuoden alkaessa. Rehtori selvittää mahdollisuuksia päästä lukitesteihin tai toimeenpanna erityisjärjestelyjä, jotka on jo aiemmin todettu tarpeellisiksi. Mikäli kyseessä on keskivaikea tai vaikea häiriö, järjestämme mahdollisuuksien mukaan erityisjärjestelyjä (kuten pidennetty koeaika tai oikeus käyttää tietokonetta) koeviikon kokeisiin ja haemme Ylioppilastutkintolautakunnalta mahdollisia erityisjärjestelyjä hyvissä ajoin. Mikäli opiskelijalla on vamma tai sairaus, joka edellyttää joitakin erityisjärjestelyjä opiskeluun ja näin ollen myös ylioppilastutkinnon koetilanteisin, on asiassa syytä kääntyä pikimmiten rehtorin puoleen. Selvitys vieraskielisyydestä Jos kokelas on vieraskielinen ja haluaa, että tämä otetaan huomioon arvostelussa, on ylioppilastutkintolautakuntaan toimitettava selvitys vieraskielisyydestä. Näissä tilanteissa kokelas kääntyy rehtorin puoleen ja selvitys vieraskielisyyden asteesta ja sen vaikutuksesta opintomenestykseen laaditaan yhdessä aineenopettajien kanssa. Arvostelu Kyseisen aineen opettaja suorittaa kokeen valmistavan arvostelun. Lopullisen arvostelun suorittaa ylioppilastutkintolautakunnan sensori. Ylioppilastutkintotodistuksen antamisen edellytyksenä on lukion päättötodistus. 21

22 Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään arvosanat hyväksytysti suoritetuista kokeista. Jos kokelas on uusinut kokeen ennen tutkintotodistuksen antamista, merkitään tutkintotodistukseen kokelaan saamista arvosanoista parempi. Milloin hylätty suoritus lautakunnan vahvistamien perusteiden mukaan ei estä tutkintotodistuksen antamista ja kokelas on tämän menettelyn hyväksynyt (kompensaatio), merkitään hylätty suoritus tutkintotodistukseen. Arvosanat Laudatur Eximia cum laude approbatur Magna cum laude approbatur Cum laude approbatur Lubenter approbatur Approbatur Improbatur Reaaliaineiden kokeet L E M C B A i Reaaliaineiden koepäiviä on kaksi. Ensimmäisenä koepäivänä järjestetään psykologian, filosofian, historian, fysiikan ja biologian kokeet. Toisena koepäivänä järjestetään uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet. Äidinkielen koe Molemmat äidinkielen ylioppilaskokeet vaikuttavat lopulliseen arvosanaan. Äidinkielen kokeen ensimmäinen osa (tekstitaidon koe) on jo kuuntelukokeiden yhteydessä ja toinen koe (esseekoe) on ylioppilastutkinnon kirjallisten kokeiden yhteydessä. Tekstitaidon kokeessa aineistona on yksi tai useampi samaan aiheeseen liittyvä teksti. Tehtäviä on 5, ja niistä on vastattava 3:een. Vastausten tulee olla n. 2 konseptisivun pituisia tekstejä. Vastauksia ei kirjoiteta puhtaaksi. Esseekokeessa kirjoitetaan yksi essee vaihtoehdosta. Esseen pituussuositus on vähintään konsepti, ja se on puhtaaksikirjoitettava. Ylioppilaskirjoitusinfot Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille kerrotaan ylioppilastutkinnon rakenteesta ja muista keskeisimmistä asioista opinto-ohjauksen kurssilla. Rehtori tai apulaisrehtori pitää toisen vuosikurssin opiskelijoille yo-infoja, joissa käydään läpi ylioppilastutkinnon rakennetta, osallistumisoikeusasioita, koejärjestelyjä ja salikäyttäytymistä. Yo-infoissa kirjataan ylös läsnäolijat ja jaetaan käsitellystä asiasta kirjallista materiaalia. Ennen kutakin tutkintokertaa rehtori tai apulaisrehtori pitää yo-infon, jossa käydään kokelaiden kanssa läpi keskeisimmät koejärjestelyihin ja salikäyttäytymiseen liittyvät asiat. Kunkin aineen opettajalta opiskelija saa tietoa kokeiden rakenteesta, tehtävätyypeistä ja vastaustavasta. Lisätietoja ylioppilastutkinnosta ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilta Syksyn 2009 ja kevään 2010 ylioppilaskirjoitusten päivämäärät ovat oppaan takana. 22

23 Lukiodiplomit Lukiossamme on mahdollista suorittaa kuvataiteen, teatteritaiteen, musiikin ja median lukiodiplomeja. Kuvataiteen lukiodiplomi Kuvataiteen lukiodiplomi on portfoliosta ja teoksesta koostuva itsenäinen näyttö, joka toteutetaan yhden kurssin aikana (38 tuntia). Ennen kurssille osallistumista opiskelijalla täytyy olla suoritettuna neljä lukion hyväksymää kuvataiteen kurssia. Lukiodiplomi on lukion soveltava kurssi. Kurssi suoritetaan itsenäisesti opettajan valvonnassa ja kirjallinen tehtävä (essee) kokeenomaisessa tilanteessa koeviikon aikana. Tehtävät jaetaan opiskelijoille keväällä, ennen uuden lukukauden alkua. Tällöin opiskelijalla on riittävästi aikaa tutustua tehtävänantoihin, hankkia aineistoa ja pohtia omia ratkaisujaan. Kurssin varsinaisesti alkaessa, käydään yhteisesti läpi tehtävät ja arviointiperusteet ja laaditaan aikataulu työskentelyn etenemiselle. Kurssin aluksi kerrataan myös aiemmin opittua ja käsitellään portfoliomuotoiseen työskentelyprosessiin liittyviä huomionarvoisia seikkoja. Tarkempia ohjeita saat kuvataiteen opettaja Nina Luomalta. Teatterin lukiodiplomi Teatterin lukiodiplomi voidaan suorittaa näyttelemisestä, ohjaajan työstä, lavastuksesta tai yhdistäen edellä mainittuja teatteritaiteen alueita. Jotta diplomikurssille voi osallistua, täytyy olla suoritettuna vähintään kolme lukion hyväksymää teatteritaiteen, ilmaisutaidon tai draaman kurssia. Suositus on, että opiskelija suorittaa kaikki neljä draaman kurssia (DRA1-4) ennen diplomikurssia. Kurssin aluksi opiskelija laatii työsuunnitelman, jossa hän määrittelee tavoitteensa. Opiskelija valmistaa ryhmässä tai yksin opinnäytteen/esityksen, jossa hän pyrkii osoittamaan teatteritaiteellista osaamistaan. Esityksen kesto ei saa ylittää 30 minuuttia. Kurssin aikana opiskelija pitää oppimispäiväkirjaa, jonka pohjalta hän laatii lopputyön kirjallisen osion. Opinnäytteen valmistamiseen voi käyttää yhden lukion kurssin eli 38 tuntia. Kurssin tuotos esitetään arvosteluraadille, joka arvioi teoksen ja oppimispäiväkirjaan pohjautuvan esseen. Lukiodiplomi arvioidaan asteikolla 1-5 ja siitä annetaan erillinen todistus. Teatteritaiteen lukiodiplomin suorittamisesta kiinnostuneet ilmoittautuvat draamaopettaja Sini Lehdolle. Median lukiodiplomi Median lukiodiplomin tavoitteena on edistää viestintäsivistystä ja erilaisten viestintätaitojen hallintaa. Diplomin suorittaminen vaatii teknisen osaamisen lisäksi viestinnän tulkinnan taitoa ja median toimintaympäristön hahmottamista. Näin ollen median lukiodiplomin suorittaminen vaatii laaja-alaista ja syvällistä viestinnän ja siihen liittyvän teknologian tuntemusta, jossa korostuu varsinaisten teknologisten sovellusten lisäksi itsenäinen analyysi ja pohdinta. Opetushallituksen määrittelemien tavoitteiden ja ohjeiden sekä lukiomme opetussuunnitelman perusteella painotukseen liittyviä kursseja voidaan liittää osaksi median lukiodiplomia seuraavasti: Median lukiodiplomi koostuu itsenäisesti suoritettavasta diplomikurssista sekä tätä edeltävästä neljästä pohjakurssista, joista ÄI10 Median maailma on pakollinen diplomin suorittajille. Kolme muuta pohjakurssia median eri aloilta voidaan valita seuraavien joukosta: MM2-7, AT5, MU06, KU07, KU09-11, FI05, PS07, UE06, YH08 ja ÄI13. Lisäksi siihen voidaan liittää muiden oppilaitosten kanssa yhteistyössä tarjottavia kursseja erikseen sovittavalla tavalla. Median lukiodiplomin suorittaminen nähdään osana edistyneempää informaatio- ja kommunikaatioteknologian opiskelua, ja tästä syystä siihen ei sisällytetä niitä painotukseen liittyviä kursseja, joiden sisällöt keskittyvät lähinnä viestintäteknologian perustaitoihin. Mikäli olet kiinnostunut median lukiodiplomin suorittamisesta, ilmoittaudu Seija Louhivirralle. Aiheesta järjestetään erillinen infotilaisuus. 23

24 Musiikin lukiodiplomi Musiikin lukiodiplomi koostuu näytesalkusta, joka kootaan joko musiikkiprojektista tai lukioaikaisista musiikkiin liittyvistä töistä. Mahdollisia osa-alueita voivat olla laulaminen ja soittaminen, säveltäminen, sovittaminen ja improvisointi tai musiikin kuuntelu, analysointi ja musiikista kirjoittaminen. Näytesalkku voi kirjallisten osioiden lisäksi sisältää esimerkiksi kuva- tai äänitallenteita sekä partituureja tai nuotteja. Diplomin suoritusohjeista löytyy tarkemmat tiedot mahdollisista sisällöstä sekä suorittamisvaihtoehdoista. Musiikin lukiodiplomin suorittamisen edellytyksenä on vähintään neljän musiikin lukiokurssin suorittaminen. Varsinainen lukiodiplomi suoritetaan yhden kurssin laajuisena (MU12). Lisätietoja ja ohjeita antaa musiikin opettaja Martti Häyrinen. Informaatioteknologia- ja mediapainotus Kuninkaantien lukion erityisenä painotusalueena on informaatioteknologia ja media. Painotuksen tavoitteena on tarjota opiskelijoille mahdollisuus kehittää informaatioteknologiaan ja mediaan liittyviä, nyky-yhteiskunnassa keskeisiä valmiuksia. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian luontevan ja monipuolisen käytön lisäksi näitä ovat mm. sen käyttöön liittyviin toimintatapoihin tutustuminen sekä eri lähteistä saatavan informaation kriittinen arviointikyky. Painotus toteutuu lukion toiminnassa usealla eri tasolla. Keskeisimpiä on painotuksen näkyminen kurssitarjonnassa, sekä perinteisten oppiaineiden syventävinä tai soveltavina kursseina että multimedian kursseina omana oppiaineenaan (ks painotukseen liittyvät kurssit, alla). Tarjolla olevat kurssit ovat eritasoisia; peruskurssit liittyvät lähinnä tietotekniikan perustaitoihin, edistyneemmillä kursseilla tavoitteena on informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö onnistuneen viestinnän ja oman luovuuden toteuttamisvälineenä, myös edistyneempiä tekniikoita ja työkaluja käyttäen. Teknologiapainotteisuuden lisäksi kurssivalikoimaan kuuluu myös informaatioteknologiaa ja mediaa teoreettisemmasta näkökulmasta käsitteleviä, perinteisten oppiaineiden kursseja. Tarjolla olevista kursseista opiskelija voi valita oman osaamistasonsa sekä kiinnostuksensa mukaisen opinto-ohjelman. Kurssitarjonnan lisäksi painotus näkyy erilaisissa projekteissa (mm. koululehden taitto, lukion verkkosivut) sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologian luontevaa ja jokapäiväistä käyttöä suosivana toimintakulttuurina opetuksessa, opiskelija-asioinnissa ja ohjauksessa sekä koulun käytänteissä. Lisäksi opiskelija voi halutessaan suorittaa median lukiodiplomin. Kruunun Takaa Painotuksen keskeisimpiä toteutusmuotoja on koululehti Kruunun Takaa. Julkaisumuoto on verkkolehti, joka löytyy osoitteesta Linkki löytyy myös lukion verkkosivuilta. Lukuvuoden päätteeksi verkkolehden sisällöstä on koostettu paperijulkaisu. Lehteen kirjoitetaan uusia artikkeleita koko lukuvuoden ajan, joten sivulla kannattaa vierailla usein. Kirjoittajina ovat pääasiassa opiskelijat ja uusia juttuja syntyy sekä eri aineiden kurssien aikana että vapaamuotoisemmin vuoden aikana. Aiheet ovat vaihtelevia ja lehdestä löytyy esimerkiksi tapahtumaraportteja, haastatteluja, erilaisia ajankohtaisia kysymyksiä käsitteleviä juttuja, pakinoita, yms. Mikäli lehteen kirjoittaminen kiinnostaa, voi osallistua koululehtikurssille (ÄI13), ottaa yhteyttä Seija Louhivirtaan tai Ari Lahteen tai keskustella jutun kirjoittamisesta aineenopettajan kanssa. 24

25 Painotukseen liittyvät kurssit oppiaineittain Tietotekniikka AT1 Tietotekniikan perusteet AT2 Tietoliikenne AT3 Tekstinkäsittely ja esitysgrafiikka AT4 Taulukkolaskenta ja tietokannat AT5 Ohjelmointi Multimedia MM1 Multimedian osatekijät MM2 Kuvankäsittely MM3 Omat kotisivut MM5 ja MM6 Projektityöskentely MM7 Digitaalisen äänen kurssi Musiikki MU06 Musiikin teknologia Kuvataide KU07 Digitaalinen valokuvaus KU09 Graafinen suunnittelu KU10 Elokuva KU11 Animaatio Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI10 Median maailma viestinnän peruskurssi ÄI13 Koululehtikurssi Uskonto UE06 Uskonto mediassa, media uskonnossa Filosofia FI05 Mediafilosofia Psykologia PS07 Media- ja sosiaalipsykologia Yhteiskuntaoppi YH08 Yhteiskunta nyt Tietotekniset laitteet ja palvelut Koulun verkko, tunnukset ja salasanat Opiskelijoiden käytössä on yhteensä kolme tietotekniikkaluokkaa sekä muutama työasema aulatiloissa ja opiskelijoiden työskentelytilassa. Luokkien työasemia käytetään ensisijaisesti oppitunneilla. Hyppytai välitunneilla tapahtuva käyttö on mahdollistettu sellaisessa laajuudessa, että se ei häiritse opetusta. Luokkien 2002 ja 2003 työasemia käytetään ainoastaan ohjatusti opettajan kanssa. Työasemat on liitetty koulun verkkoon, jolloin käytettävissä on nettiyhteyden lisäksi kotihakemisto ja jaetut verkkohakemistot sekä tulostuspalvelut. Verkon palvelujen käyttö edellyttää kirjautumista henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella, joka jaetaan kaikille opiskelijoille. Tunnuksen saamiseksi on hyväksyttävä käyttöoikeussitoumus. Tunnus on muotoa etunimi.sukunimi (ilman ääkkösiä). Salasanan saa päättää itse, kunhan huomioi, että sen tulee olla riittävän pitkä ja hankalasti arvattavissa (ei sanakirjasta löytyvä sana, nimi, henkilötunnus, rekisterinumero tms.). 25

26 Sekä käyttäjätunnus että salasana ovat henkilökohtaisia, eli niitä ei saa luovuttaa kenenkään toisen käyttöön. Käyttäjä vastaa itse kaikesta, mitä hänen tunnuksellaan tehdään. Verkon ja työasemien käyttöä valvotaan ja kaikista käyttäjän toimista jää lokimerkintä. Kotihakemiston tai sähköpostin sisältö ei kuulu valvonnan piiriin. Jos epäilet jonkun muun tietävän salasanasi, ilmoita asiasta välittömästi AT-vastuuopettajalle ja vaihda salasanasi. Kotihakemisto Jokaisella opiskelijalla on käytössään sisäisessä verkossa sijaitseva kotihakemisto (kooltaan 80 Mt). Hakemisto löytyy kohdasta My Documents (Omat tiedostot) ja se on käytettävissä vain koulun työasemilta. Kaikki tallennukset kannattaa aina tehdä kotihakemistoon, koska tästä otetaan säännölliset varmuuskopiot. Lisäksi kotihakemistoon tallennetut tiedostot ovat käytettävissä miltä tahansa koulun työasemalta. Tallentaminen paikallisesti (C: -asemalle) ei ole suositeltavaa, mutta omia muistitikkuja voi halutessaan käyttää. Tulostus Lukiosiivestä löytyy useita opiskelijakäytössä olevia tulostimia. Tulostettaessa tulee ehdottomasti valita oikea tulostin ennen tulostuksen aloittamista. Älä siis klikkaa suoraan työkalupalkissa olevaa tulostimen kuvaa, vaan valitse ensiksi Office-valikon (pyöreä painike vasemmassa yläkulmassa) Printkohdasta "Print" (Tulosta). Tulostimet on nimetty niiden tyypin ja sijainnin mukaan (esim. Mustavalkolaser tila 2.011). Opiskelijatunnuksella kirjautuneena ei voi tulostaa väritulostimille. Väritulostamista varten on erillinen käyttäjätunnus, jonka saat siltä opettajalta, jonka kurssiin tulostettava työ liittyy. Kiinnitä erityistä huomiota tulostusmääriin ja vältä tarpeetonta tulostamista. Esimerkiksi tiedonhakujen tuloksia ei yleensä kannata tulostaa, vaan lukea näytöltä tai tallentaa tiedostona omaan kotihakemistoon myöhempää käyttöä varten. Älä käytä omia kalvojasi tulostamiseen, sillä ne saattavat rikkoa tulostimen. Sähköposti Jokaiselle opiskelijalle jaettavan käyttäjätunnukseen mukana tulee sähköpostiosoite, joka on muotoa (ilman ääkkösiä). Sähköpostia voi käyttää miltä tahansa työasemalta, josta löytyy internetyhteys, eli myös esimerkiksi kotoa. Postilaatikon koko on 35 Mt. Sähköpostipalvelu löytyy osoitteesta ja siihen kirjaudutaan erikseen. Käyttäjätunnus on muotoa kuninkaantie\etunimi.sukunimi ja salasana on tavallisen käyttäjätunnuksesi salasana. Koulun koneilta sähköpostiin voi kirjautua myös osoitteessa Jos käytät sähköpostia yleisessä käytössä olevalta työasemalta (esim. kaikki koulun koneet), selaimen välimuisti kannattaa tyhjentää käytön jälkeen. Näin varmistat, että työasemaa myöhemmin käyttävät eivät pääse käsiksi henkilökohtaisiin sähköposteihisi. Välimuistin tyhjennysohje löytyy osoitteesta Wilma Wilma on opiskelijarekisterin www-käyttöliittymä, jonka avulla voit mm. tehdä ja muokata kurssivalintoja, ilmoittautua uusinta- ja korotuskokeisiin, vastata kyselyihin, tarkistaa kurssisuorituksesi ja yo-kirjoitusten suoritus- ja ilmoittautumistiedot sekä nähdä oman tai opettajan lukujärjestyksen. Lisäksi, lokakuussa 2009 otettiin käyttöön poissaoloseuranta sekä pikaviesti- ja tiedotetoiminnot. Poissaoloseurannan myötä opettajat merkitsevät opiskelijoiden poissaolot ja myöhästymiset Wilmaan, josta sekä opiskelijan että huoltajan on helppo niitä seurata. Poissaolojen selvittäminen ei ole muuttunut, eli kun selvitys tarvitaan, kurssin opettaja pyytää sen edelleen opiskelijalta, joka sitten toimittaa huoltajan allekirjoittaman selvityksen takaisin opettajalle. Tiedotetoiminto mahdollistaa koko koulua koskevien tiedotteiden näyttämisen Wilman etusivulla. Pikaviestien avulla taas opettajat voivat 26