Kulttuurisensitiivisessä ånni-hankkeessa kehitetty

Transkriptio

1 Ohjaajan opas

2 YLEISTÄ I SAATETEKSTI Vastuullinen ja kannustava keskustelu lasten ja nuorten kanssa on aikuisväestön ainutlaatuinen etuoikeus. Lasten äänen kuuleminen ja keskusteluvalmiuksien vahvistaminen ovat se perusta, jolta rohkaisemme lapsiamme tekemään hyviä valintoja koko elämänsä ajan. Päihdekeskustelussa on tärkeää saada kertoa omista ajatuksistaan, toiveistaan ja peloistaankin. Monipuolisuus ja moniäänisyys ovat tärkeitä ulottuvuuksia. Kulttuurien rikkaus antaa paljon kannustavaa pohdittavaa. Kulttuurisensitiivisessä ånni-hankkeessa kehitetty ånni yhdessä -malli rohkaisee kasvatusyhteisöjä käymään yhdessä avointa keskustelua ja löytämään vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tämän oppaan tavoitteena on luoda valmiudet keskusteluiltojen vetämiseen ja päihdeteeman rohkeaan puheeksiottoon. Yhteinen keskustelukokemus ja uudet ajatukset auttavat ja innostavat kasvattajia tarttumaan päihdeaiheisiin myös lasten parissa. Olet lämpimästi tervetullut ånni yhdessä -ryhmien antoisaan työskentelyyn. ånni-hankeryhmä Saateteksti ånni ohjaaja Vapaa-aika Tuokion rakenne 28 2

3 YLEISTÄ I SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 03 ånnista lyhyesti 04 Ohjaaja 06 Vertaistuokiot 10 Lapsi ja päihdekasvatus 12 Ilmiöt ja 16 Tupakka 18 ohjaajamateriaali Alkoholi arjessa Nettimaailma Kohti ensimmäistä tuokiota 26 Usein kysyttyjä kysymyksiä 29 Ohjaajakokemuksia 30 Tukea ja 31 lisämateriaalia 3

4 YLEISTÄ I ÅNNISTA LYHYESTI ÅNNISTA LYHYESTI Keskustelua päihteistä lasten ehdoilla Jo alakouluikäiset lapset haluavat puhua päihteistä, mutta tähän he tarvitsevat luotettavan aikuisen tukea. ånni-hankkeen tavoitteena on edistää avointa päihdekeskustelua lasten ja aikuisten, sekä eri kielten ja kulttuurien välillä. YLEISTÄ HANKKEESTA Kulttuuri- ja ikäsensitiivistä päihdekasvatusta Päihdekasvatus on monessa kodissa ja yhteisössä hyvällä mallilla. Päihdekeskusteluiden käyminen aloitetaan kuitenkin usein liian myöhään. Jo alakouluikäiset lapset näkevät päihteisiin liittyviä ilmiöitä arjessaan toistuvasti. ånni on koulutyötä tekevien järjestöjen yhteishake vuosina Mukana ovat Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Koulutus Elämään -säätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Music Against Drugs ry, Raittiuden Ystävät ry, Suomen Vanhempainliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja YMCA Finland. Hankkeen rahoittaa RAY/sosiaali-ja terveysministeriö. 4 Lisää tietoa hankkeesta löydät osoitteesta

5 ÅNNI YHDESSÄ Malli päihdekasvatuksen tueksi YLEISTÄ I ÅNNI YHDESSÄ Päihdekasvatuksen tueksi niin koteihin, kouluihin kuin vapaa-ajan yhteisöihin. Mallissa lasten kasvatukseen osallistuvat aikuiset tapaavat toisiaan vapaamuotoisesti vertaisryhmissä. Tavoitteena on jakaa kokemuksia, keskustella haastaviksi koetuista asioista ja sopia yhdessä esimerkiksi päihteisiin liittyvistä pelisäännöistä. Näitä keskustelutuokioita vetävät ånni-ohjaajat, joiden tehtävänä on ryhmän kokoamisen lisäksi huolehtia keskustelun etenemisestä ja kaikkien osaanottajien huomioimisesta. Yhdessä hankalistakin asioista selvitään! KOTIIN Erinomainen työkalu päihteitä koskevien keskustelujen käymiseen vanhempien kesken KOULUUN VALOKUVAJA ISKEVÄ TEKSTI Malli toimii hyvin esimerkiksi vanhempainilloissa VAPAA- AIKAAN Tukea harrastusja muille kasvatusyhteisöille päihteisiin liittyvissä haasteissa. ånni-ohjaajana saat lisää kokemusta erilaisten ihmisten kanssa toimimisesta. Ohjaajan opas antaa myös lisävalmiuksia erilaisten kulttuurien kohtaamiseen, päihdekasvatukseen ja ryhmäohjaamiseen. Päihdekeskustelun vertaisohjaajan työstä on hyötyä niin omassa perheessä, eri yhteisöissä kuin vertaistuokioissakin. 5

6 OHJAAJA I YLEISTÄ OHJAAJA Perusteet ohjaukseen

7 OHJAAJA I YLEISTÄ OHJAAJA Perusteet ohjaukseen Seuraavaksi tarkastelemme ånni yhdessä -mallin käytännön toteutusta hieman tarkemmin. Perehdymme esimerkiksi: ånni-ohjaajan rooliin ja tehtäviin vertaistuokioihin päihdekasvatukseen ja siihen miksi sitä tehdään Tämän kokonaisuuden jälkeen hahmotat paremmin oman roolisi uutena ånni-ohjaajana. Muiden ohjaajien vinkit seuraavat sinua aukeamalta toiselle. Tunnistat ne Ohjaajan vinkki / kommentti laatikoista. 7

8 OHJAAJA I ÅNNI-OHJAAJA ÅNNI-OHJAAJA Tuki keskusteluiden käymisessä OHJAAJAN ROOLI JA TEHTÄVÄT Keskustelua innotavassa ilmapiirissä ånni yhdessä - vertaistuokioita luotsaavat eteenpäin vapaaehtoiset ånni-ohjaajat. Taitavan ohjaajan ryhmässä on helppo ja mukava olla tärkeintä onkin keskustelua edistävän ilmapiirin luominen. Ohjaajan ei kuitenkaan tarvitse olla asiantuntija. Hankaliinkin kysymyksiin ja haasteisin löydetään ratkaisu yhdessä pohtimalla. Ohjaajan tehtävänä on: tukea ja edistää keskustelua nostaa esille erilaisia näkökulmia aiheeseen liittyen pitää huoli siitä, että kaikki halukkaat saavat puheenvuoron kannustaa ja innostaa Ohjaaja on usein vastuussa myös ryhmän kokoamisesta, tapaamispaikan valitsemisesta ja aikataulun suunnittelusta. Ohjaajaksi ryhtymiseen ei vaadita erityistaitoja, -resursseja tai aiempaa kokemusta ryhmien ohjaamisesta. Ohjaajat ovatkin usein tavallisia, lapsen kasvatusympäristön kehittämisestä kiinnostuneita ohjaajakoulutuksen ja -oppaan läpikäyneitä aikuisia. 8

9 OHJAAJA I ÅNNI-OHJAAJA VAPAAEHTOISUUS Mukaan tekemään hyvää! ånni yhdessä -malli perustuu täysin vapaaehtoisuuteen ja näin myös ånni-ohjaajat ovat vapaaehtoisesti mukana mallin toteuttamisessa. Vapaaehtoisuus tarkoittaa sitä, että mallin toteutukseen osallistutaan omien aikataulujen ja voimavarojen mukaan. Jo yhden vertaisryhmän järjestäminen ja ohjaaminen saattaa olla suuri apu monelle ihmiselle. OHJAAJAN VINKKI On antoisaa ja avartavaa, jos ryhmässä on mukana ihmisiä eri kulttuuritaustista. Opitaan toinen toisiltamme ja laitetaan parhaat ideat kiertoon. VERTAISUUS Tuokioissa kaikki ovat samalla viivalla ånni yhdessä -mallissa päihteistä ja niihin liittyvistä ilmiöistä keskustellaan samoja asioita pohtivien aikuisten kesken. Tämänkaltaisessa vertaisryhmässä keskustellessa jokainen osallistuja voi oppia toiselta sekä jakaa helposti itse omia näkemyksiään ja kokemuksiaan. Myös ryhmän lähtökohdat ja tavoitteet ovat vertaisten kesken usein samankaltaiset. Myös ohjaaja on vertaissuhteessa muihin keskustelijoihin nähden: Ohjaaja ei ole diktaattori, opettaja tai asiantuntija, vaan keskustelua eteenpäin vievä osa muuta ryhmää. Lisää tietoa hankkeesta löydät osoitteesta 9

10 OHJAAJA I VERTAISTUOKIOT VERTAISTUOKIOT Tärkeitä asioita rennossa hengessä KESKUSTELUA, TUKEA JA IDEOITA Vertaistuokiot ovat tärkein osa ånni yhdessä -mallin toteutusta. Tuokioissa samoja asioita pohtivat aikuiset tapaavat toisiaan ja jakavat omia kokemuksiaan ånni-ohjaajan avustamana. Tuokiot ovat usein noin kahden tunnin mittaisia, vapaamuotoisia ja rentoja hetkiä. Yhteisiä tapaamisia on hyvä järjestää ainakin kolmena iltana, sillä usein keskusteltavaa riittää. RYHMÄN KOKO RAKENNE KESTO AJANKOHTA 5 20 aikuista 3 iltaa Tuokioihin kannattaa varata vähintään 2 tuntia/ilta Tapaamisten välille ei kannata jättää kuukautta pidempää aikaa ånni yhdessä -malli on suunnitettu sopimaan monenlaiseen käyttöön. Tärkeintä onnistumisen kannalta on, että kaikki ryhmässä ovat motivoituneita keskustelemaan ja osallistumaan. Malli sopii hyvin esimerkiksi: vanhempien väliseen tapaamiseen harrasteseuralle päihdekasvatuksen tueksi koulun vanhempainiltaan 10

11 OHJAAJA I VERTAISTUOKIOT TUTUSTUMINEN AIHEESEEN SYVENTYMINEN LOPPUTULOS Ensimmäisellä tapaamisella tärkeintä on mukavan ja avoimen ilmapiirin luominen, tuokioiden sääntöjen ja tavoitteiden asettaminen sekä jatkoaikataulun sopiminen. Usein asiaan päästään kunnolla käsiksi vasta toisen illan aikana, kun ryhmässä toimimiseen on totuttu. Kolmas tuokio voi toimia esimerkiksi lopputuotoksen työstöiltana: tämä voi olla vaikka yhteisten päihteisiin liittyvien pelisääntöjen laatiminen lapsille. Tuokioiden rakenteet ja tavoitteet vaihtelevat aina ryhmän tarpeiden mukaisesti: joskus esimerkiksi konkreettisen lopputuotoksen tekeminen ei tunnu tarpeelliselta. TILAT Missä tuokioita voi järjestää? ånni-vertaistuokion voi järjestää melkein missä vain. Tärkeintä on, että tila mahdollistaa keskustelun käymisen ilman suurempia häiriötekijöitä ja että tuokioon osallistuvat tuntevat olonsa mukavaksi. Sopiva tila voi löytyä vaikkapa kahvilasta, harrastuskerhon tilasta tai olohuoneestasi. Tuokion vetämiseksi tietotekniikka ei ole välttämätöntä - tärkeintä on avoimen ja lämminhenkisen keskusteluympäristön luominen. Isompi ryhmä koossa? Tiedustele mahdollisuutta saada tukea paikan ja tarjottavien hankkimiseen hankejärjestöiltä. 11

12 OHJAAJA I LAPSI JA PÄIHDEKASVATUS LAPSI JA PÄIHDEKASVATUS Kaikki lähtee lapsesta YMMÄRRYSTÄ JA ASENTEITA Päihdekasvatus on tärkeä osa lapsen kehitystä. Kun lapsi ymmärtää päihdeilmiöitä ja asenteita niiden takana, hän oppii käsittelemään päihteisiin liittyviä kysymyksiä terveellisellä ja vastuullisella tavalla. LAPSI KESKIPISTEENÄ Päihdekasvatuksella turvallinen kasvuympäristö Aivan kuten kaikessa muussakin kasvatustyössä, myös päihdekasvatuksessa lapsi on keskiössä. Kasvattajan velvollisuutena on taata lapselle turvallinen sekä terveellinen kasvuympäristö ja tarjota tätä kautta mahdollisimman hyvät eväät lapsen tulevaisuudelle. Lapset kohtaavat säännöllisesti päihteisiin liittyviä ilmiöitä usean eri kanavan kautta: päihteet ovat usein esillä hyvinkin arkisissa tilanteissa. Tällöin on tärkeää, että lapsi saa näiden ilmiöiden ymmärtämiseen tukea luotettavalta aikuiselta. Jo alakouluikäiset lapset haluavat puhua päihteistä ja päihdekasvatus tulisikin aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 12

13 OHJAAJA I LAPSI JA PÄIHDEKASVATUS Turvallinen ja terve kasvuympäristö saadaan aikaan, kun lapsen kasvatukseen osallistuvat aikuiset puhaltavat yhteen hiileen. Kommunikointi lasten vanhempien, harrasteohjaajien ja esimerkiksi opettajien välillä on tärkeä osa päihdekasvatusta. ånni yhdessä - mallin vertaistuokiot ovat hyvä tapa yhdistää lapsen kanssa tekemisissä olevia aikuisia saman pöydän äärelle. 6 VINKKIÄ PÄIHDEKASVATUKSEEN Näillä pärjäät jo pitkälle Keräsimme oheiseen listaan vinkkejä lapsen päihdekasvatuksen tueksi. Lisää vinkkejä löydät osoitteesta Hyviä lähtöjä päihdekeskusteluille ovat arjen eri tilanteet, joissa päihteet tulevat esille. On usein parempi keskustella päihdeilmiöistä yksittäisten päihdeaineiden sijaan. Kysy avoimesti ja valmistaudu saamaan vastauksia, joista et pidä. Älä anna valtaa tunteille vaan varaa aikaa keskusteluun sinua huolettavista vastauksista. Älä tuomitse! Hyvässä keskustelussa lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden vertailla omia mielipiteitään ja arvojaan muiden kanssa. Esitä kysymyksiä, jotka inspiroivat jatkamaan keskustelua. Vältä kysymyksiä, joihin voi vastata vain kyllä tai ei. Ole rohkea ja kysy lapselta, mitä hän ajattelee päihteistä ja niihin liittyvistä ilmiöistä ja sosiaalisista tilanteista. 13

14 OHJAAJA I LAPSI JA PÄIHDEKASVATUS OHJAAJAN VINKKI Somalikulttuurissa tiedonvälitys perustuu pitkälti suullisen viestinnän traditioon. Kirjallisen materiaalin jakamisen ja käsittelemisen voit somalitaustaisten ryhmissä jättää vähemmälle. Bashe aluetyöntekijä ånni-hanke PERHE JA YHTEISÖ Asenteet tarttuvat lähiympäristöstä Lapsi ottaa mallia kaikkein eniten omasta perheestä ja lähipiiristään. Tämän takia on tärkeää, että perhe- ja muissa yhteisöissä on sovittu yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat. Kysymyksiä herättävässä tai mahdollisessa ongelmatilanteessa ratkaisevaa on se, että yhteisö pystyy viestimään luotettavasti ja johdonmukaisesti sekä lapselle että toisilleen. LAPSI OSANA YHTEISÖÄ VALOKUVA JA ISKEVÄ TEKSTI Ota lapsi mukaan esimerkiksi yhteisten sääntöjen laatimiseen. Osallistumalla keskusteuun lapsi saa mahdollisuuden kertoa oman mielipiteensä ja todennäköisesti myös sitoutuu paremmin sääntöjen noudattamiseen. AIKUINEN ON ESIMERKKI Aikuiset näyttävät esimerkkiään omalla käytöksellään. Lapset tulkitsevat usein tilanteita hyvin eri tavalla kuin aikuiset, joten on tärkeää kysyä lapselta hänen tuntemuksistaan. TUKI ON LÄHELLÄ Hyvänä tukena lapsen päihdekasvatuksessa voivat toimia myös muut yhteisön jäsenet. Päihdekeskusteluihin saa näin uusia ja oivaltavia näkökulmia. Päihdeilmiöistä keskustellessa on hyvä pitää mielessä niiden vaikutus koko perheeseen tai yhteisöön. Esimerkiksi päihteistä aiheutuva häiriökäyttäytyminen vaikuttaa yksilön sijaan usein myös muihin yhteisön jäseniin. 14

15 OHJAAJA I LAPSI JA PÄIHDEKASVATUS KULTTUURISENSITIIVISYYS Kulttuurien välistä dialogia ånni yhdessä -malli on suunniteltu päihdekasvatuksen tueksi kaikille aikuisille kulttuuritaustasta riippumatta. Erilaiset perhe- ja kulttuuritaustat on kuitenkin hyvä ottaa huomioon vertaistuokioita suunniteltaessa. Kulttuurisensitiivisyys tarjoaa avoimen mahdollisuuden ihastella ja oppia toisista kulttuureista. Se on avoin keskusteluyhteys, jossa asioita saa jakaa niin arjessa kuin juhlassakin. Tällainen yhteys rikastuttaa omaa ajattelumme sekä antaa myös mahdollisuuden asioiden tekemiseen sekä ajattelemiseen toisin. Kulttuuritaustan huomioiminen ei kuitenkaan tarkoita olettamusten ja pikaisten johtopäätösten tekemistä. Jokainen ihminen ja perhe on yksilöllinen. OPPIA MUISTA KULTTUUREISTA Pystyisimmekö parempaan? On olennaista, että osaamme tarkastella myös omaa kulttuuritaustaamme kriittisesti. Oma totuttu tapa toimia ei välttämättä ole se ainoa tai oikea. Välillä vastaus haasteisiin saattaa löytyä oman kulttuurin ulkopuolelta. OHJAAJAN KOMMENTTI Venäjällä päihdekasvatus nähdään tärkeänä osana koko perheyhteisöä. Päihdeongelma vahingoittaa yksilön lisäksi vahvasti koko perhettä. Albert ånni-ohjaaja Kun asioista keskustellaan eri kulttuureiden kesken, päästään usein erittäin antoisaan lopputu-lokseen. 15

16 ILMIÖT JA OHJAAJAMATERIAALI I YLEISTÄ ILMIÖT JA OHJAAJAMATERIAALI Vertaisryhmän ohjauksen tueksi

17 ILMIÖT JA OHJAAJAMATERIAALI I YLEISTÄ ILMIÖT JA OHJAAJAMATERIAALI Vertaisryhmän ohjauksen tueksi Hienoa! Olet nyt perehtynyt paremmin siihen, mistä ånni yhdessä -mallissa on kyse. Muistathan, että lisätietoja mallista ja hankkeesta löydät aina helposti osoitteesta: Seuraava kokonaisuus muodostuu ånni-vertaistuokioiden ohjaukseen liittyvästä materiaalista. Käymme läpi neljä päihteisiin ja päihdekasvatukseen liittyvää ilmiötä, joita voitte halutessanne käsitellä keskustelutuokioissa. Lapset ovat itse nostaneet juuri nämä teemat esille. tupakka vapaa-aika alkoholi arjessa nettimaailma Ilmiöihin liittyvä materiaali on jaettu niin, että aukeaman vasemmalta sivulta löytyy aiheeseen orientoiva materiaali ja oikealta sivulta itse vertaistuokion ohjauksessa avustava sisältö. Ohjaajamateriaali toimii vain tukena vertaistuokioiden vetämiseen. Vertaisryhmä voi vapaasti itse valita tuokioissa käsiteltävät aiheet. 17

18 ILMIÖT JA OHJAAJAMATERIAALI I TUPAKKA TUPAKKA TUPAKKA IHMETYTTÄÄ Tupakka on usein ensimmäinen päihde, jota lapset näkevät myös nuorten käyttävän. Osa kokeilee tupakkaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tupakointia ei yleensä aloitetakaan enää aikuisiässä, vaan kokeilut ajoittuvat nuoruuteen. Valtaosa lapsista tietää tupakoinnin olevan terveydelle haitallista ja siksi sen käyttö ihmetyttää. Läheisten tupakointi voi aiheuttaa hiljaista huolta. Tupakointitilanteisiin liittyy usein sosiaalisia koodeja, joita lapsi yrittää tulkita. Mitä mieltä lapsi on tupakasta? KYSYMYKSIÄ LAPSILTA Esimerkiksi näitä asioita alakouluikäiset lapset halusivat kysyä tupakkaan liittyen: Miten tupakointi on esillä lapsen lähipiirissä? Keskustellaanko perheessä tupakoinnista? Ovatko vanhempani polttaneet? Miksi tupakointi on niin vaikea lopettaa? Miksi nuoret tupakoivat? Voiko tupakointiin kuolla? 18

19 ILMIÖT JA OHJAAJAMATERIAALI I TUPAKKA AIHEEN OHJAAMINEN VERTAISTUOKIOSSA Tupakoinnista keskusteleminen lapsen kanssa tulee ajankohtaiseksi jo varhain. Hyvä tapa lähestyä aihetta on lasten omien kysymysten käsitteleminen. Pelkästään terveysvaikutuksista puhuminen ei useinkaan riitä. TIETOA TUPAKASTA Verkosta löytyy paljon hyvää tietoa esimerkiksi tupakan käytön vaikutuksista. Hyvä lähde on: OHJAAJAN VINKKI Kuuntele, keskustele ja vahvista suojaavia tekijöitä. Yhteenkuuluvuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksen vahvistamisella on keskeinen merkitys myös tupakoinnin ehkäisyssä. KESKUSTELUA EDISTÄVIÄ KYSYMYKSIÄ Mitkä tekijät saattavat johtaa lapsen tupakkakokeiluun? Mikä rooli ystäväpiirillä on lapsen tupakkakokeiluun? Missä arjen tilanteissa lapset näkevät nuoria tupakoimassa? Miten lasten havainnot tupakoivista nuorista voivat vaikuttaa heidän mielikuvaansa tupakoinnista? 19

20 ILMIÖT JA OHJAAJAMATERIAALI I VAPAA-AIKA VAPAA-AIKA VASTUULLISESTI VAPAALLA Vapaa-ajan vietto on jokaisella lapsella yksilöllistä ja aktiviteetteja on lukuisia. Suuri osa lapsen kasvuympäristöstä muodostuukin hänen vapaa-ajalla tapaamistaan henkilöistä. Lasten näkemykset vapaa-ajanvietosta voivat vaihdella todella paljon ja lapsi saattaakin helposti altistua odottamattomille ilmiöille ja tapahtumille ystäväpiirinsä kautta. Vanhempien on hyvä tuntea lapsen vapaa-ajan ympäristö. 20 Uskaltaako lapsi kertoa kaiken vapaa-ajan tilanteista Millainen käsitys lapsen ystävillä on vapaa-ajan käytöstä? Sääteleekö perhe lapsen vapaa-aikaa? LAPSET VASTAAVAT: Mitä vanhempien pitäisi tietää sinun ikäistesi (alakoulu) vapaaajasta? Kannattaa tietää kenen seurassa on Kerron vanhemmille missä vietän aikaa Aina turvallisempi jos äiti tai isi tietää Jos sattuu jotain, et vanhemmat tietää missä etsiä Oliko lasten kommenteissa jotain yllättävää? Miksi lapset mainitsivat juuri nämä asiat?

21 ILMIÖT JA OHJAAJAMATERIAALI I VAPAA-AIKA AIHEEN OHJAAMINEN VERTAISTUOKIOSSA Vapaa-aika on merkittävä osa lapsen elämää. Esimerkiksi koulussa ja harrastusten parissa syntyvät ystäväsuhteet vaikuttavat suuresti lapsen kasvuun. Vanhempien rooli lapsen vapaa-ajan ympäristössä saattaa olla haastava. KASVATUSTA YHDESSÄ Ketkä muodostavat lapsen vapaa-ajan piirin? Tärkeitä ihmisiä löytyy esimerkiksi harrastusten parista miten kaikki voisivat puhaltaa yhteen hiileen? OHJAAJAN VINKKI Jokaisella lapsella olisi hyvä olla jokin harrastus tai itselleen tärkeä tekeminen. Mikä on sinun lapsesi The Juttu? KESKUSTELUA EDISTÄVIÄ KYSYMYKSIÄ Miten neuvoisitte lastanne toimimaan tilanteessa, jossa kaveri haluaisi välttämättä tehdä jotain, jonka vanhempi on kieltänyt? Millaisissa tilanteissa olisi hyvä kommunikoida lapsen kavereiden vanhempien kanssa? Miksi nuoret eivät aina kuuntele vanhempien neuvoja? Oletteko sopineet lapsenne kanssa kotiintuloajoista? 21

22 ILMIÖT JA OHJAAJAMATERIAALI I ALKOHOLI ARJESSA ALKOHOLI ARJESSA ARKISIA TILANTEITA Lapset ja nuoret kohtaavat alkoholin käyttöä arjessaan. Kodin ulkopuolella, esimerkiksi kadulla tai kaupassa törmäämme jatkuvasti tilanteisiin, joissa alkoholi on läsnä tekoina, puheina tai kuvina. Lapsi saattaa olla kiinnostunut myös omien vanhempiensa alkoholin käytöstä ja sen syistä. Tilanteet herättävät lapsen mielessä kysymyksiä. Tartu hetkestä kiinni ja aloita keskustelu lapsen kanssa. Kuuntele ja huomioi ikäsensitiivisyys. Vallitseeko teillä ilmapiiri, jossa lapsen on helppo esittää kysymyksiä päihteisiin liittyen? KYSYMYKSIÄ LAPSILTA Esimerkiksi näitä asioita alakouluikäiset lapset halusivat kysyä alkoholiin liittyen: Älä oleta kysy rohkeasti lapsen mielipidettä Alkoholin käyttöä ei voi piilotella lapselta -se tulee esille tavalla tai toisella. Kuka keksi alkoholin? Onko silloin kivaa, kun on humalassa? Miksi alkoholia saa juoda? Onko olut vaarallista? Miksi vanhempani juovat alkoholia? 22

23 ILMIÖT JA OHJAAJAMATERIAALI I ALKOHOLI ARJESSA AIHEEN OHJAAMINEN VERTAISTUOKIOSSA Alkoholilla on iso asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Alkoholista puhutaan paljon aikuisten kesken ja jokaisella on henkilökohtainen tulokulmansa aiheeseen. On hyvä tunnustella ryhmäläisten suhtautumista alkoholiin, sillä se välittyy usein suoraan myös lapsille. TIETOA PÄIHTEISTÄ Verkosta löytyy paljon tutkittua tietoa esimerkiksi päihteiden käytön vaikutuksista. Hyvä lähde on: OHJAAJAN VINKKI Viesti vanhemmille välitettäväksi: vaikka liikkuisit oman mukavuusalueesi ulkopuolella, niin älä sivuuta päihdekysymyksiä. Hankalista teemoista nousevat usein antoisimmat keskustelut. KESKUSTELUA EDISTÄVIÄ KYSYMYKSIÄ Miten kodin alkoholikulttuuri vaikuttaa lapseen? Millaisissa tilanteissa alkoholin käyttö saattaa hämmentää tai jopa pelottaa lasta? Minkälainen vaikutus ystäväpiirillä ja esimerkiksi viihteellä voi olla lapsen käsitykseen alkoholista? Muuttuuko alkoholin käyttö perheessänne, kun arki vaihtuu juhlaan? 23

24 ILMIÖT JA OHJAAJAMATERIAALI I NETTIMAAILMA NETTIMAAILMA KAIKKI ON VERKOSSA Suurin osa nuorista on jatkuvasti verkossa, jossa he ovat yhteydessä kavereihinsa ja kuluttavat verkon sisältöä. Suosituimmat sosiaalisen median palvelut vuonna 2016 olivat WhatsApp, YouTube, Facebook, Instagram, Spotify ja Snapchat. Ymmärtääkö lapsi verkossa näkemäänsä? Ketkä muodostavat lapsen verkkoyhteisön? MEDIALUKUTAITO Nuoret päihittävät aikuiset usein teknisessä osaamisessa. Keskeisintä on kuitenkin sisältö. Verkko herättää jatkuvasti kysymyksiä kaiken ikäisissä. Etsikää yhdessä vastauksia ja tarkastelkaa tietolähteitä kriittisesti. Aikuisen tukea tarvitaan medialukutaitojen oppimisessa. Osallistuuko perhe lapsen verkkokäyttöön? 24

25 ILMIÖT JA OHJAAJAMATERIAALI I NETTIMAAILMA AIHEEN OHJAAMINEN VERTAISTUOKIOSSA Monet aikuiset kokevat lapsen ja verkkomaailman hankalana yhtälönä. Aiheeseen liittyy paljon uutta ja esimerkiksi lapsen käyttämät sovellukset eivät ole välttämättä tuttuja. Vertaistuokioissa verkosta riittääkin keskusteltavaa. VLOGGAAJAT VAIKUTTAJINA Nuoret oppivat erityisesti YouTuben suosituimmilta sisällöntuottajilta asenteita, käyttäytymistapoja ja toimintamalleja. Ilmiöt leviävät nopeasti sosiaalisesti kavereiden kesken. Tiedätkö sinä minkälaisia vaikutteita nuoret saavat videopalveluista? OHJAAJAN VINKKI Lapsista on usein hauskaa opettaa aikuista. Kutsu nuori mukaan opettajaksi ja asiantuntijaksi koulutukseen. KESKUSTELUA EDISTÄVIÄ KYSYMYKSIÄ Miten neuvotte lapsianne netin käytössä? Oletteko keskustelleet Internetissä näkyvästä päihteiden käytöstä, tai päihteisiin liittyvistä keskusteluista? Miten olette neuvoneet lasta toimimaan, jos hän törmää epäilyttäviin nettisisältöihin? Millä keinoilla olette seuranneet sitä, mitä sivustoja ja sovelluksia lapsenne käyttää? 25

26 KOHTI ENSIMMÄISTÄ TUOKIOTA I YLEISTÄ KOHTI ENSIMMÄISTÄ TUOKIOTA Hyödyllistä lisämateriaalia

27 KOHTI ENSIMMÄISTÄ TUOKIOTA I YLEISTÄ KOHTI ENSIMMÄISTÄ TUOKIOTA Hyödyllistä lisämateriaalia Onnea! Olet valmis ensimmäisen vertaisryhmäsi ohjaamiseen. Olemme nyt käsitelleet ånni yhdessä -mallin kokonaisuudessaan sekä uppoutuneet neljän päihdeilmiön ohjaamiseen vertaisryhmässä. Materiaalin pariin kannattaa palata aina kun siltä tuntuu ja ohjaajan opasta voit pitää mukana myös vertaisryhmissä. Oppaan viimeisestä osiosta löydät vielä vinkkejä ensimmäisen vertaistuokion pitämiseen ja kuulet toisten ånni-ohjaajien kokemuksia. Nyt rohkeasti kohti ensimmäistä vertaistuokiota. 27

28 KOHTI ENSIMMÄISTÄ TUOKIOTA I TUOKION RAKENNE TUOKION RAKENNE Kohti ensimmäistä tuokiotasi TUUMASTA TOIMEEN! Olet nyt käynyt läpi ånni-ohjaajan oppaan ja olet valmis oman vertaisryhmäsi ohjaamiseen. Tältä sivulta löydät mallin ensimmäisen vertaistuokion järjestämiseen. Ensimmäisen vertaistuokion ryhmä on helppo koota vaikkapa lähipiiristä koostuvista aikuisista. Mukaan on hyvä ottaa myös ulkopuolisia kiinnostuneita tuomaan keskusteluun uusia näkökulmia. Ensimmäisen tuokion agenda voi olla vaikkapa seuraavanlainen: RYHMÄYTYMINEN TAVOITTEET AIKATAULU KÄSITELTÄVÄT ASIAT Esittäytyminen on hyvä tapa aloittaa vertaisryhmän toiminta Ryhmä sopii tuokioille yhteiset pelisäännöt ja tavoitteet Milloin tavataan ja kuinka monta kertaa? Mitkä ovat niitä ilmiöitä, joista ryhmässä halutaan keskustella? On lisäksi hyvä käydä läpi ryhmän odotukset tuokioita kohtaan. 28

29 KOHTI ENSIMMÄISTÄ TUOKIOTA I USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ Voivatko lapset olla mukana illoissa? Lapsen ottaminen mukaan keskusteluihin voi olla erinomainen asia. Tämä kannattaa kuitenkin sopia yhdessä ryhmän kanssa. Usein lapset ovat mukana esimerkiksi kolmannessa tuokiossa, kun yhdessä sovittua ja opittua käydään läpi. Miten saan aktivoitua hiljaisen ryhmän? Jos keskustelu ei lähde ryhmässä käyntiin, voivat ohjaajamateriaalissa olevat vinkkikysymykset aktivoida hiljaisenkin ryhmän. Mitä jos en osaa vastata kysymykseen oikein? Ei hätää ohjaajan ei tarvitse olla asiantuntijan roolissa. Hankalatkin asiat saa usein käsiteltyä ryhmän voimalla. Onko mahdollista saada jotain materiaalia vertaisryhmän käyttöön? Osoitteesta löydät hyödyllistä materiaalia tuokioihin. Esimerkiksi sivuilta löytyvät videot herättävät usein vilkasta keskustelua. Vaikuttavatko ryhmäläisten eroavat kulttuuritaustat tuokioiden pitämiseen? Usein keskustelu on antoisinta juurikin silloin, kun eri kulttuurit kohtaavat. Turhia olettamuksia ei kannata tehdä pelkän taustan perusteella. 29

30 KOHTI ENSIMMÄISTÄ TUOKIOTA I OHJAAJAKOKEMUKSIA ELINA MÄLÄSKÄ Yhtä suurta perhettä ånni-toiminnan viehätys tulee minulle sen toimintatavoista. Ryhmissä käytettävä vertaisohjaajuus korostaa rooliani toiminnassa ennemminkin avustavana, pohdiskelevana ja tukena olevana oppaana kuin käskyttävänä, jyrkän roolin ottavana auktoriteettina. Ryhmiä ohjatessani olen huomannut toiminnan olevan todella tunnerikasta. Koen ohjaajana ryhmän olevan yhtä suurta perhettä, vaikka eroja on niin iässä, elämäntilanteessa kuin myös kulttuurissakin. ånni-ryhmien vetäminen on mieltä avartavaa. Jokaisella kerralla oivallat jotain uutta. Ryhmien moninaisuus on mieleenpainuvaa kaikki erilaisia mutta silti samanarvoisia. OHJAAJAKOKEMUKSIA MOHAMED OMAR Päihdekasvatus on hyvin tärkeää Olin alussa itse kouluttautumassa, mistä myöhemmin heräsi kiinnostus ryhtyä ånni-ohjaajaksi. Olen ollut pitkään imaamina ja ihmistenläheisyys on aina ollut minulle tuttua ja turvallinen tapa viedä tietoa eteenpäin. Päihdekasvatus on hyvin tärkeää perheelle sekä yhteiskunnallekin. Imaamina tiedostan, että uskonto antaa monelle perheelle ratkaisun päihdekysymyksiin, mutta tarvitaan muitakin suojaavia tekijöitä. Ohjaajana olen itsekin kehittynyt ja saanut uusia tulokulmia asioiden pohdiskelemiseen.

31 KOHTI ENSIMMÄISTÄ TUOKIOTA I TUKEA JA LISÄMATERIAALIA KATSO LISÄÄ VERKOSTA Hyödyllisiä vinkkejä ja materiaalia osoitteessa Saat yhteyden ånni-hankkeeseen helposti verkossa esimerkiksi hankkeen verkko- ja Facebook-sivuilla. Sivuilta löydät muun muassa hyödyllisiä vinkkejä päihdekeskusteluihin, muiden ånni -ohjaajien blogikirjoituksia ja materiaalia keskustelutuokioiden avuksi. Esimerkiksi lasten tuottamat päihdeaiheiset lyhytelokuvat toimivat hyvänä keskustelun aloittajana. Seuraa ånni hanke ånni-hanke anni-hanke@ehyt.fi > ånni w VERTAISTUKEA JA KOULUTUKSIA Syvennä osaamistasi Koulutuksen jälkeen sinun on helppo käynnistää itse päihdekeskusteluja. Loistavia ympäristöjä tähän tarkoitukseen ovat muun muassa äiti- ja ystäväpiirit, asukastalot, uskonnolliset yhteisöt sekä erilaiset harrastusmaailmat. Yhteinen keskustelu kasvattajien kesken on lapsiemme etu ja vertaisuus vahvistaa vanhempia. Kysy lisää ånni-ohjaajakoulutuksista EHYT ry:stä tai MLL:n Kymen piiristä (toimialueena Kymenlaakso ja Etelä- Karjala). 31

32