Kuopion biotuotetehtaan ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa sekä vesitalouslupa ja valmistelulupa, Kuopio

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 14/2017/1 Dnro ISAVI/1171/2016 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kuopion biotuotetehtaan ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa sekä vesitalouslupa ja valmistelulupa, Kuopio HAKIJA Finnpulp Oy c/o Fredrikson Liljasaarentie 3 B Helsinki TOIMINTA JA SIJAINTI Finnpulp Oy hakee ympäristölupaa Kuopion Sorsasaloon rakennettavalle biotuotetehtaalle. Toiminta käsittää sulfaattisellutehtaan, kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksen, voimalaitoksen ja jätevedenpuhdistamon. Jätevedenpuhdistamolle johdetaan myös Savon Sellu Oy:n aallotuskartonkitehtaan jätevedet (yhteispuhdistamo) ja Ekokem- Palvelu Oy:n teollisuusjätekeskuksen suotovedet. Hankkeen yhteydessä haetaan ympäristölupaa lisäksi biokaasulaitokselle sekä biohiililaitokselle. Lupahakemus koskee käytönaikaisia toimintoja ja päästöjä. Samalla haetaan vesilain (587/2011) mukaista lupaa vesistöpenkereen rakentamiseen Sorsasalon kaakkoiskulmaan, vedenottoon Kallaveden Virtasalmesta tehtaalle sekä veden otto- ja purkuputkien sijoittamiseen ja rakentamiseen Kallaveteen. Hakija pyytää ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista oikeutta aloittaa toiminta lupapäätökseen kohdistuvasta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta sekä vesilain 3 luvun 16 :n mukaista valmistelulupaa vesialueen täyttämiseen, veden otto- ja purkurakenteiden rakentamiseen Kallaveteen ja sen yhteydessä tapahtuvaan pohjan ruoppauksiin sekä vesialueen täytölle. Suunniteltu tehdasalue sijaitsee Kuopion Sorsasalossa valtatien 5 itäpuolella noin yhdeksän kilometriä Kuopion keskustasta pohjoiseen ja noin 1,2 kilometriä Siilinjärven kunnan Vuorelan taajamasta etelään. Etäisyys Siilinjärven keskustaan on noin 14 kilometriä. Biotuotetehdas sijoittuu Sorsasalon idän puoleisen alueen keskiosaan. Sorsasalon saaren eteläpuolella aukeaa Kallaveden Kelloselkä ja koillispuolella on kapea Virtasalmi. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 ASIAN VIREILLETULO JA SEN PERUSTE 2 (284) Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Finnpulp Oy:n biotuotetehdas on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon 1 kohtien 1 a, 3 a, 13 c, ja taulukon 2 kohdan 5 b mukaan. Tehdas on lupavelvollinen myös vesilain (587/2011) 3 luvun 2 :n 1 momentin ja 4 luvun 3 :n perusteella. Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 1 :n 1 momentin mukaan aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen massa-, paperi- ja kartonkitehdasta koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, ympäristövaikutusten arviointi Kyseessä on uusi tuotantolaitos, jolla ei ole aiempia toimintaa koskevia ympäristölupapäätöksiä. Ympäristövaikutusten arviointi Finnpulp Oy on vuonna toteuttanut lain (468/1994) ympäristövaikutusten arvioinnista mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, jossa arvioitiin biotuotetehtaan rakentamisen ja käytön aikaisia vaikutuksia. Yhteysviranomaisena toiminut Pohjois-Savon ELY-keskus antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto on liitetty hakemukseen. Yhteysviranomainen on lausunnossaan kiinnittänyt erityisesti huomiota seuraaviin seikkoihin, joita se edellyttää täydennettävän ennen asian lupamenettelyitä: - Vesistövaikutusten arviointia tulee yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan tarkentaa useilta osin epävarmuustarkastelujen osalta. Lisäksi hankkeesta vastaavan tulee mm. tunnistaa ne alueet, joilla alusveden käyminen hapettomaksi kerrostuneisuuskaudella on mahdollista. Riskialueiden tunnistamisen jälkeen tulee vielä arvioida (alueiden lukumäärän ja sijainnin perusteella) sitä, millainen kokonaismerkitys näillä olisi sisäisen kuormituksen kannalta. - Hankkeesta vastaavan on laadittava tarkempi selvitys tehtaan jätevesien vaikutuksista Kuopion Veden edellytyksiin käyttää Kallavettä raakavesilähteenä. - Jätevedenpuhdistamosta on laadittava tarkempi kuvaus ennen ympäristö- ja vesilupahakemuksen jättämistä. Hankkeesta vastaavan on myös varmistuttava siitä, että se on hakemassa lupaa sellaisilla realistisilla päästöarvoilla, joihin tehtaan jätevedenpuhdistuksessa voidaan myös olettaa pääsevän. Teknisen suunnittelun pohjalta hankkeesta vastaavan on määriteltävä haettavat luparajat ja YVA-menettelyn yhteydessä tehty vesistövaikutusten arviointi on päivitettävä tarkennettujen ja varmennettujen tietojen pohjalta. - Ilman asianmukaisia meluntorjuntatoimenpiteitä Finnpulp Oy:n tehtaan meluvaikutus lähimmillä kiinteistöillä nousisi huomattavan suureksi. Tämän vuoksi ympäristölu-

3 3 (284) pahakemukseen on laadittava asianmukainen meluntorjuntasuunnitelma ja sen pohjalta päivitetty meluvaikutusarviointi. - Lähialuevaikutusten tarkempi selvittäminen tulee tehdä myös onnettomuusriskien ja tulevan maankäytön näkökulmasta. Mikäli hankkeesta vastaava päätyy hankkeen tarkemmissa vesistövaikutusarvioissa siihen, että jätevesien purkuputkea on tarpeen siirtää Hietasalon eteläpuoliselle vesialueelle, on ratkaisun vaikutukset arvioitava samassa laajuudessa ja samalla tarkkuudella kuin laaditussa YVA-selostuksessa. Jätevesien purkupaikan siirtäminen pitkälle Hietasalon eteläpuolelle muuttaisi vesistövaikutusten arvioinnin lähtöasetelmaa oleellisesti. Hankkeen osallisiksi tulisivat tällöin myös Puutossalmen etelä- ja pohjoispuolen ranta-asukkaat sekä Leppävirran kunta. Lausunnossaan arviointiselostuksesta yhteysviranomainen toteaa, että arviointiselostus täyttää ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/1994) asettamat vaatimukset. Alueen kaavoitus ja ympäristöolosuhteet Kaavoitus Hankealueella voimassa oleva Kuopion seudun maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa hankealue on pääosin merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T), jolla osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät teollisuus- ja varastoalueet. Sorsasalossa on voimassa oikeusvaikutteinen Keskeisen kaupunkialueen yleiskaava. Kuopion kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan ja se on tullut voimaan oikeusvaikutteisena kaupunginhallituksen päätöksellä Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa hankealue on osoitettu aluevarauksilla teollisuus- ja varastoalueiksi (T), maa- ja metsätalousalueeksi (M) sekä T-merkinnän rinnakkaismerkintänä osalla aluetta yksityisten palvelujen ja hallinnon alueiksi (PK). Hankealueen pohjois itäpuoleisen Virtasalmen ranta on osoitettu virkistysalueeksi (V) ja lomaasuntoalueiksi (RA-1). RA-1- alueille on merkitty olemassa olevia loma-asunnon rakennuspaikkoja ja alueen itäosaan T-, L- ja V-alueelle olemassa olevia rakennuksia, jotka voidaan säilyttää. Hankealueen kaakkoispuolella Potkunsaaressa on kaavassa osoitettu luonnonsuojelualue (SL) ja olemassa oleva loma-asuntoalue (RA-2). Hankealueen länsipuolella aivan valtatien 5 vieressä on virkistysalueeksi (V) osoitettu alue. Sorsasalon lounaisosan ranta on osoitettu merkinnällä m-1, suojametsä, jonka mukaan alue tulee säilyttää rakentamattomana ja alueen metsänhoitotoimenpiteissä tulee ottaa huomioon puuston suojametsämerkitys. Päivärannantien ja Selluntien risteyksen eteläpuolinen alue on osoitettu erityisalueeksi (E). Valtaosa Sorsasalon valtatien 5 itäpuoleisesta alueesta on asemakaavoittamatonta. Sorsasalon itäosan ensimmäinen ns. Sorsasalon yritysalueen pien- ja keskisuureen teollisuuteen painottunut asemakaavatyö on aloitettu ensimmäisen kerran vuonna 2006 ja se on pysähtynyt vuonna 2013 odottamaan alueen suunnitelmien tarkentumista. Toinen vaihe asemakaavatyössä on käynnistynyt biotuotetehdashankkeen myötä keväällä 2015 yhtäaikaisesti tehtaan edellyttämän YVA-menettelyn kanssa.

4 4 (284) Sorsasalon itäosan asemakaavatyön vireilletuloaineisto (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) on annettu tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle heti biotuotetehdashankkeen julkistamisen jälkeen Aineisto on ollut nähtävänä Kaavatyö eteni valmisteluvaiheeseen kahden vaihtoehdon pohjalta: uuden biotuotetehtaan sijoittaminen alueelle (VE 1) ja aiemman yritysaluekaavan jatkaminen ilman uutta biotuotetehdasta (VE 2). Kaavan valmisteluaineisto (kaksi kaavaluonnosvaihtoehtoa) annettiin kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi ja aineisto oli nähtävänä Ehdotusvaiheessa kaavatyötä on jatkettu yhden vaihtoehdon pohjalta: VE 1, biotuotetehtaan toteuttamisen mahdollistaminen ja alueiden varaaminen muille kaava-alueeseen liittyville toiminnoille. Kuopion kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan Sorsasalon itäosaan biotuotetehdasta varten laaditun asemakaavan muutoksen. Asiasta on valitettu Itä-Suomen hallintooikeuteen. Alueen maankäyttö Hankealueen ympäristössä on pääasiassa teollisuus- ja liikerakennuksia, mutta jonkin verran myös haja-asutusta sekä muutamia asemakaavoitettuja asuinalueita. Hankealueesta noin 500 metrin säteellä sijaitsee yhteensä kahdeksan vakituista asuntoa. Lähimmät vakituisessa asuinkäytössä olevat yksittäiset kiinteistöt Kuopion puolella sijaitsevat hankealueen pohjois-, kaakkois- ja länsipuolella, lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueesta. Hankealueesta noin 500 metrin säteellä sijaitsee yhteensä 18 lomarakennusta, joista 11 Virtasalmen mantereen (koillisen) puoleisella rannalla Kuopion puolella. Lähimmät yksityisessä omistuksessa olevat kolme lomarakennusta sijaitsevat hankealueen itäpuolella noin 200 metrin etäisyydellä. Hankealueen lähimmät Siilinjärven puolelle sijoittuvat vakituiset asunnot sijaitsevat noin 700 metriä pohjoiseen Virtasalmen mantereen puoleisella rannalla ja lähimmät lomarakennukset samalla alueella noin 600 metrin etäisyydellä. Lähimmät asuintaajamat Kuopiossa sijaitsevat Sorsasalon luoteisosassa Lakuniemen sekä Saamaislahden alueilla, valtatien 5 ja pääradan länsipuolella noin 700 metrin etäisyydellä hankealueesta. Hankealueesta noin 2,5 kilometriä lounaaseen ovat Kettulanlahden ja Päivärannan asuinalueet valtatien 5 molemmin puolin. Siilinjärven puolella hankealueesta noin 1,8 kilometriä pohjoiseen sijaitsee Vuorelan asuinalue ja noin 2,8 kilometriä koilliseen Toivalan asuinalue. Alueen maa- ja kallioperä sekä pohjavedet Sorsasalon maaperän muodoissa on havaittavissa alueen kallioperän rakenne, sillä paikoitellen maakerrokset ovat ohuita ja kallio on paljastunut. Kalliomaiden välissä ja reunoilla on moreenikerroksia, joiden väliin on jäänyt savi- ja liejusavialueita. Hankealueen maaperää on voimakkaasti muokattu maa-aineksen ottotoiminnan seurauksena. Alueella on harjoitettu kalliokiviaineksen ja moreenin ottotoimintaa, mutta ottotoiminta on osalla alueesta päättynyt ja alue on tasattu teollisuustontiksi. Alueen kallioperässä on pieniä siirroksia, ruhjeita ja rakoja eli rikkonaisuusvyöhykkeitä. Kalliopohjavesi liikkuu kallioperän raoissa ja ruhjeissa, mutta myös rikkonaisuusvyöhykkeisiin voi varastoitua merkittäviä määriä pohjavettä. Hankealueella irtomaalajit täyttävät kallioperän ruhjeita. GTK:n maankamara-karttapalvelun aineiston perusteella hankealuetta halkoo ainakin kaksi pienempää siirrosta.

5 5 (284) Hankealue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet ovat Reposaari ( ) noin viisi kilometriä hankealueesta länteen, Jälänniemi ( ) noin yhdeksän kilometriä koilliseen, Jänneniemi ( ) noin seitsemän kilometriä itä-koilliseen ja Kotkatniemi ( ) noin kuusi kilometriä itään. Kasvillisuus, eläimistö ja luontokohteet Pääosa hankealueesta on kallioainesten oton yhteydessä kaivettua ja tasattua, eikä omaa merkittäviä luontoarvoja. Sorsasalon puustoisimmat alueet sekä eräät rantaalueet ovat monin paikoin teollisuusalueen vieressä säilyneitä, luonnonolosuhteiltaan melko monimuotoisia alueita. Sorsasalo on sijaintinsa ja elinympäristöjensä kannalta mahdollinen liito-oravan, viitasammakon ja lepakoiden esiintymisalue. Sorsasalon alueelta on ollut tiedossa useita yhtenäisiin metsäsaarekkeisiin keskittyneitä liito-oravan elinpiirejä. Liito-oravan reviirejä on löydetty Sorsasalon pohjoisrannalta, itä-kaakkoiskärjestä sekä Kuikkalammen lähiympäristön rantametsästä. Vuonna 2014 tehdyssä selvityksessä ei liitooravan esiintymistä alueella kuitenkaan havaittu papanoiden tai kolopuiden perusteella. Mahdollisia lepakkolajeja ovat Kuopion seudulla pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa, isoviiksisiippa ja korvayökkö. Sorsasalon metsäalueilla ei havaittu lepakoille tärkeiksi päiväpiiloiksi tai lisääntymispaikoiksi soveltuvia luolia, lohkareikkoja tai huomattavaa määrää kolopuita. Lepakoille soveltuvia päiväpiiloja voi olla rantamökkien pihapiirien rakennuksissa. Kuikkalampi ja sen itäpuolella sijaitseva pieni ojien ympäröimä lampare ovat potentiaalisia viitasammakon elinympäristöjä. Sorsasalon saarella ei sijaitse luonnonsuojelullisesti huomioitavia aluekohteita. Viiden kilometrin säteellä hankealueesta sijaitsee kaksi Natura verkoston aluetta, 800 metrin etäisyydellä neljästä osa-alueesta koostuva Halmejoki Karhonsaari Potkunsaari (FI , SCI), ja kahdesta osa-alueesta koostuva Puijo (FI , SCI). Keski-Kallaveden saariston Natura verkoston alue (FI , SPA/SCI) sijaitsee 11,5 km Sorsasalosta kaakkoon. Luonnonsuojelualueista lähimmät ovat Potkunsaaren pohjoisrannalla sijaitseva Potkunsaari sekä hankealueen koillispuolella, Virtasalmen vastarannalla sijaitseva Halmejoen lehto. Sorsasalosta 8,5 km etelään sijaitsee kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA) Keski-Kallavesi ja Kuhanen. Aluerajaus kattaa laajan, yhtenäisen selkävesialueen sekä saaria sekä erillisen rehevän Kuhastenlahden järven länsirannalla. Kuhastenlahti toimii ruokailualueena useille selkäveden saarilla pesiville lajeille. Alueen kriteerilajeina ovat selkälokki ja kuikka. Samalla suunnalla on myös Natura verkoston kohde (Keski-Kallaveden saaristo). Useista osa-alueista koostuvan Kuopion seudun selkävedet -nimisen kansallisesti tärkeän lintualueen (FINIBA) lähin osa-alue sijaitsee noin 3 km hankealueen luoteispuolella. Aluerajaus sisältää myös edelle mainitun IBA-alueen. Alueen kriteerilajeina ovat selkälokki ja kalatiira. Purkuvesistö Hankealue sijoittuu Vuoksen vesistöalueen Kallaveden vesistöalueelle (vesistöalueen nro 4.272, F = km 2, L = 12,54 %), joka käsittää Kallansiltojen alapuolisen Keski-Kallaveden, Sotkanselän ja Koiruksen. Pintavesityypiltään Kallavesi kuuluu suuriin humusjärviin (Sh). Hankealue sijaitsee Kallaveden Kelloselän alueella. EU:n vesipuitedirektiivin luokittelun mukaan Kallavesi-Sorsavesi vesialue on sekä ekologiselta että kemialliselta tilaltaan luokassa hyvä. Sorsasalon edustan veden laatuun vaikuttavat

6 6 (284) keskeisesti Keski-Kallaveden suurimpiin kuormittajiin lukeutuvan Savon Sellu Oy:n jätevedet. Keski-Kallaveden veden laatuun vaikuttaa merkittävästi myös Kallansiltojen kautta Iisalmen reitiltä tulevan veden laatu, joka on ajoittain heikompilaatuista kuin Savon Sellu Oy:n alapuolisen Kelloselän vesi. Kallaveden virtauksista on tehty 3D-mallinnuksia vuosina 1994, 1995 ja Kelloselän alueella vettä virtaa noin 99 m 3 /s viipymän ollessa 51 vrk. Keski-Kallaveden pohjoisosassa on kahden suuren vesireitin sekoittumisvyöhyke, mihin vettä virtaa Iisalmen reitiltä luoteesta sekä Nilsiän reitiltä pohjoisesta. Nilsiän reitiltä pohjoisesta tulevasta vedestä noin 1/3 virtaa suoraan etelään ja 2/3 kiertää Kelloselän kautta. Sorsasalon edustalla virtauksia määräävinä olosuhteina tuulen lisäksi vaikuttavat seuraavat tekijät: - virtaama Iisalmen reitiltä luoteesta Kallaveden läpi etelään (keskivirtaama 88,8 m 3 /s ja keskialivirtaama 44,4 m 3 /s) - virtaama Nilsiän reitiltä pohjoisesta Kallaveden läpi etelään (keskivirtaama 55,2 m 3 /s) Sorsasalon edustalla syvännehavaintopaikalla Kallavesi 338A, jonka kokonaissyvyys on 31 m, veden kokonaisfosforipitoisuus oli seurantajaksolla päällysvedessä keskimäärin 23 μg/l (kasvukaudella 22 μg/l) ja alusvedessä 38 μg/l. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 906 μg/l ja alusvedessä μg/l. Keskimääräinen klorofylli-a pitoisuus oli kasvukaudella päällysvedessä 10 μg/l. Kasvukaudella fosfori- ja klorofylli-a pitoisuudet osoittivat lievää rehevyyttä rehevyyttä. Kokonaistypen vastaavat arvot olivat päällysvedessä 779 μg/l ja alusvedessä μg/l. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat keskimäärin päällysvedessä 133 μg/l ja alusvedessä 227 μg/l. Sulfaattipitoisuudet olivat keskimäärin päällysvedessä 7 mg/l ja alusvedessä 9 mg/l. Ammoniumtyppipitoisuudet, osittain kokonaistyppipitoisuudet sekä sulfaattipitoisuudet ja ajoittain sähkönjohtavuus olivat Sorsasalon edustalla korkeampia kuin Pohjois-Kallavedellä, mikä viittaa Savon Sellun ja Nilsiän reitin tuoman kuormituksen vaikutukseen. Toisaalta esimerkiksi kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin korkeampi Kallansiltojen havaintopaikalla 333 (33 μg/l) kuin Sorsasalon edustalla (23 μg/l). Seuraavassa taulukossa on esitetty Pohjois-Kallaveden ja Keski-Kallaveden fosforija typpitaseet vuodelta 2014:

7 7 (284) Q Kok.P Kok. N Kok. P Kok. N m 3 /s µg/l µg/l kg/vrk kg/vrk Pohjois-Kallavesi Ruokovirta Rannat + laskeuma (likiarvo) Pistekuormitus 0 0 Yhteensä Kallansillat Erotus (sedimentaatio) Keski-Kallavesi Kallansillat Jännevirta Rannat + laskeuma (likiarvo) Pistekuormitus Yhteensä Puutossalmi (90%) Vehmersalmi (10%) Erotus (sedimentaatio) Koko alue Ruokovirta Jännevirta Rannat + laskeuma (likiarvo) Pistekuormitus Yhteensä Alapuolisiin vesistöihin Erotus (sediment./liukenem.) Häviöt % Sorsasalon edustan vesialueen tilaa on arvioitu velvoitetarkkailuiden yhteydessä vedenlaadun sekä biologisten laatutekijöiden perusteella viimeksi vuonna Savon Sellun lähivesialueiden tila oli keskimäärin tyydyttävä. Pohjois-Kallaveden ja Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon edustan tila oli tyydyttävä ja Säyneensalon ympäristössä sekä eteläisellä Kallavedellä hyvä. Koko Kallavettä yhtenä alueena tarkasteltaessa biologisten laatutekijöiden mukaan tila oli erinomaisen ja hyvän rajalla. Koko Kallaveden veden laatu oli fosforin osalta hyvää luokkaa, mutta typpipitoisuudet olivat tyydyttävää tasoa. Fosforia on luokittelussa painotettu, koska se on Kallavedessä minimitekijä. Veden hygieeninen tila oli hyvä. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto Kallaveden eri osa-alueiden ekologisesta luokituksesta vuodelta 2013: Pohjois-Kallavesi ja Nilsiän reitti Savon Sellun lähialue ja Kelloselkä Kasviplankton Kalasto Pohjaeläimet Veden laatu Keskiarvo tyydyttävä hyvä hyvä tyydyttävä tyydyttävä välttävä välttävä hyvä tyydyttävä tyydyttävä

8 Säyneensalon ympäristö ei luokitusta ei luokitusta erinomainen tyydyttävä hyvä 8 (284) Lehtoniemen lähialue tyydyttävä tyydyttävä hyvä tyydyttävä tyydyttävä Eteläinen ja itäinen Kallavesi hyvä tyydyttävä hyvä hyvä hyvä Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuosiksi mukaan Kallaveden ekologinen tila on hyvä ja kemiallinen tila hyvä. Kasviplankton, vesikasvillisuus ja pohjaeläimet Kasviplanktonia on tutkittu Sorsasalon edustalta Kallaveden yhteistarkkailun yhteydessä viimeksi vuonna 2014, jolloin mitattiin a-klorofyllipitoisuuksia. Vuosina määritettiin lisäksi lajisto ja biomassat. Kasviplanktonin perusteella luokiteltuna Keski-Kallaveden alue kuuluu ekologiseen tilaluokkaan välttävä. Mikäli lievästi rehevän ja rehevän alueen raja-arvona pidetään klorofylli-a pitoisuutta 12 μg/l, oli Kelloselkä luokiteltavissa kesä-elokuussa vuonna 2012 reheväksi. Muilla Kallaveden vesialueilla klorofylli-a:n keskipitoisuus vaihteli välillä 9,0 10,6 μg/l ja nämä alueet olivat luokiteltavissa lievästi reheviksi. Pitkän aikavälin tarkastelun mukaan klorofylli-a:n pitoisuudessa Sorsasalon edustalla on lievä nouseva trendi. Vuonna 2013 tehdyn piilevätutkimuksen mukaan päällysveden laatu Savon Sellun lähivaikutusalueella kuvaa niukkatuottoisuutta ja hyviä happiolosuhteita. Kallavedeltä on tullut vuosina vuosittain 3 12 ilmoitusta rantaan ajautuneista sinilevälautoista, mutta viikoittaisella seurantapaikalla ei runsaita esiintymiä ole havaittu. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuosiksi mukaan Kallaveden ekologinen tila kasviplanktonin osalta on hyvä. Vuoden 2010 perifytontutkimuksen mukaan biomassan määrien keskiarvot olivat melko pieniä Kallaveden lähes kaikissa osissa alkukesän ja syyskesän jaksoilla. Keskikesän jaksolla pintakasvuston muodostus oli noin kaksinkertaista alku- ja syyskesään verrattuna ja suurinta Savon Sellun alueella. Kallaveden vesikasvillisuutta on tutkittu vuosina 2005 ja Vuonna 2013 havaittiin kaikkiaan 30 putkilokasvilajia ( kpl) sekä kaksi sammallajia (3 kpl) mutta ei enää yhtään näkinpartaislevää. Kallaveden vesikasvillisuus on jyrkkärantaisilla alueilla pääasiassa niukkaa. Suojaisilla lahtialueilla vesikasvillisuutta voi esiintyä runsaasti ja lajisto koostua paikoitellen rehevyyttä suosivista lajeista. Sorsasalon eteläpuolella veden vaihtuvuus on kohtuullisen hyvää, joten rantojen vesikasvillisuus on oletettavasti tyypillistä avoimien kivikkorantojen lajistoa. Sorsasalon eteläranta on enimmäkseen karua ja kivikkoista eroosiorantaa, missä olosuhteet vesikasvien kasvulle ovat suhteellisen heikot. Paikoitellen Sorsasalon ja Potkunsaaren rannassa on kuitenkin vesikasvillisuutta kasvavia alueita.

9 Kalasto ja kalastus 9 (284) Kallaveden yhteistarkkailuun on kuulunut pohjaeläinseuranta vuodesta 1977 lähtien. Pohjaeläimistön tiheys on ollut keskimäärin Kallavedellä 2000-luvulla nouseva, mikä selittyy pääasiassa sulkasääsken toukkien (Chaoborus flavicans) runsastumisella. Pohjaeläimistön näyteasemakohtainen ja keskimääräinen kokonaistiheys oli vuonna 2013 korkea vaihdellen välillä yks/m². Sorsasalon lähisyvänteen pohjaeläimistön tiheys on ollut laskusuunnassa vuodesta 2007 alkaen poiketen muista alueista. Pohjaeläintiheys oli edelleen suhteellisen korkea. Pohjaeläimistön tilaa kuvaava Chironomidi-indeksi (CI) sai suurimmat (karua pohjaa ilmentävät) arvot Itä- ja Etelä- Kallavedellä (näyteasemat 25 ja 405) ja pienimmät (rehevää pohjaa ilmentävät) Savon Sellun ja Lehtoniemen puhdistamon alueilla. Pohjaeläinten perusteella Keski- Kallaveden syvänteiden arvioidaan kuuluvan luokkaan hyvä. Etelä-Kallavedellä tehtyjen Nordic-verkkokoekalastusten mukaan Savon Sellun lähialueella Kelloselän ja Iso-Telkon alueella keskimääräinen yksikkösaalis oli pieni eli 14 kpl ja 384 g verkkoa kohden. Ahvenen ja särjen yhteisosuus oli sekä yksilömäärästä että biomassasta yli 60 %. Muikun osuus saaliista oli alle 1 %, ja kuhaa ei esiintynyt saaliissa ollenkaan. Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon vaikutusalueella Lehtoniemen ja Hietasalon alueella keskimääräinen yksikkösaalis oli 28 kpl ja 866 g verkkoa kohden. Ahvenen ja särjen yhteisosuus oli sekä yksilömäärästä että biomassasta noin kolme neljännestä. Muikun osuus saaliin yksilömäärästä oli 10 % ja biomassasta pari prosenttia. Kuhaa esiintyi vähän. Kalaston perusteella Savon Sellun lähialue ja Kelloselkä kuuluivat välttävään ekologiseen luokkaan ja eteläisemmät alueet tyydyttävään luokkaan. Koetroolauksissa suurin saalis oli Lehtoniemen edustalla, jossa yksikkösaalis oli 116 kg/vetotunti. Särjen ja salakan yhteisosuus oli yli 90 % biomassasta. Muikun osuus Lehtoniemen alueella oli vähäinen. Muilla alueilla yksikkösaaliit olivat kg/vetotunti. Muikun osuus biomassasta oli Savon Sellun lähialueella vajaa 30 % ja muualla %. Etelä-Kallavedellä harjoitetaan aktiivista kotitarvekalastusta. Vuoden 2006 kalastustiedustelun mukaan Etelä-Kallavedellä kalasti taloutta. Tärkeimpiä pyydyksiä olivat harvat verkot, muikkuverkot, katiskat ja vapavälineet. Kokonaissaalis oli 117 tonnia, josta haukea oli vajaa neljännes, ahventa reilu viidennes ja kuhaa vajaa viidennes. Muikun ja mateen osuus oli % kokonaissaaliista. Särkikalojen osuus oli 10 %. Talouskohtainen saalis 80 kg. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä kalastajat pitivät Etelä-Kallavedellä pyydysten ajoittaista limoittumista ja vähäarvoisen kalan suurta määrää. Ammattimaista troolausta harjoitetaan Säynesalon eteläpuolisilla alueilla ja Kelloselän alueella. Ammattikalastusselvitys tehtiin syyskuussa 2015 haastattelemalla henkilökohtaisesti kaikki Etelä-Kallavedellä ammattimaista kalastusta harjoittavat kuusi ammattikalastajaa, jotka kalastivat troolilla, rysillä, verkoilla ja katiskoilla. Ammattikalastajien kokonaissaalis oli vuonna 2014 noin 64 tonnia, josta muikkua oli noin puolet ja kuhaa kolmannes. Hauen ja mateen osuus kokonaissaaliista oli 7 8 % ja ahvenen sekä siian 2 %. Kalastajakohtainen keskimääräinen saalis oli vajaa 11 ton-

10 10 (284) nia. Ammattikalastus Etelä-Kallavedellä perustuu nykyisin kuhan ja muikun pyyntiin, kuhan ollessa taloudellisesti selvästi muikkua merkittävämpi saalislaji. Sedimentti Vuosien 2001 ja 2004 bruttosedimentaatiotutkimusten perusteella sisäisen kuormituksen osuus Kallaveden rehevyystekijänä on suuri ja näkyy kuormitettujen lähialueiden lisäksi kauempana aina Kallaveden eteläosassa asti (havaintopaikka 405). Kallaveden yhteistarkkailututkimuksiin kuuluvan sedimenttitutkimuksen 2014 tulosten perusteella happea kuluttavan aineksen pitoisuudet kasvoivat Savon Sellun lähialueella ja Kelloselällä Pohjois-Kallaveteen verrattuna. Vuosien tulosten perusteella sedimentin hapenkulutus on laskenut mm. Savon Sellun edustan näytepisteessä. Fosforin pitoisuudet olivat samalla tasolla kuin Pohjois-Kallavedellä. Geologian tutkimuskeskus on tutkinut vuonna 2002 järvisedimenttien haitta-aineita Savon Sellu Oy:n lähialueella kolmella näytepisteellä, joista otettiin kaksi rinnakkaisnäytettä. Näytteistä analysoitiin alkuaineiden sekä öljy ja rasvan pitoisuudet. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen kynnysarvo sinkille 200 mg/kg ei ylittynyt tutkituissa sedimenttinäytteissä. Mineraaliöljyjen pitoisuus ylitti näytteissä P12 ja P13 öljyn (>C10 C40) kynnysarvon 300 mg/kg. Näytepisteen P12 öljypitoisuus ylitti raskaan polttoöljyn ylemmän ohjearvon (2 000 mg/kg) ja näytteessä P13 alemman ohjearvon (600 mg/kg). Metallipitoisuuksia ei voitu normalisoida ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (2015) mukaisesti, koska saven osuutta näytteistä ei ollut määritetty. Orgaanisten haitta-aineiden määritystulokset normalisoitiin suuntaa-antavasti hiilipitoisuuden perusteella olettaen hiilipitoisuuden vastaavan TOC:tä. Tutkittujen metallien pitoisuudet olivat tasolla 1 tai 1A eli läjityskelpoisia vesialueelle. Mitattu öljypitoisuus (3 630 mg/kg) ylitti öljyhiilivetyjen C10 C40 tason 2 sataman edustalla (P12), joten sedimentti olisi läjityskelvotonta vesialueelle. Näytteessä P13 mitattu öljypitoisuus (782 mg/kg) on tasoa 1B, joten läjitys olisi tehtävissä sekä ns. hyvälle että tyydyttävälle läjitysalueelle. Suuntaa-antavat normalisoidut pitoisuudet öljylle olivat vastaavasti mg/kg ja 742 mg/kg. Pohjois-Savon ELY-keskus on tutkinut Kelloselän sedimentin laatua kahdella havaintopaikalla vuonna Näytteistä ei määritetty orgaanisen aineen tai saven pitoisuutta, joten normalisointia ei voitu tehdä. Näytteistä määritetyt metallien ja organotinayhdisteiden pitoisuudet olivat näytepisteen NP cm näytteen tributyylitinan (TBT) pitoisuutta lukuun ottamatta sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen tasoa 1 tai 1A. Näytteen NP cm näytteen TBT-pitoisuus oli tasoa 1B, jonka mukaisesti sedimentti on läjitettävissä sekä ns. hyvälle että tyydyttävälle läjitysalueelle. Kelloselän syvänteestä lokakuussa Itä-Suomen järvisedimenttien haittaainetutkimuksen yhteydessä vuonna 2012 otettujen sedimenttinäytteiden haittaainetutkimuksessa havaittiin Sorsasalon edustan sedimenteissä (havaintopiste Kallavesi 338A) kohonneita kloorifenoli- ja PCDD/F sekä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Dioksiinien ja furaanien toksisuusekvivalenttina laskettu pitoisuus oli tasoa 1C eli läjitettävissä hyvälle läjityspaikalle. Syvemmissä sedimenttikerroksissa (5 20 cm) joidenkin PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat tasoa 1B. Muiden suureiden normalisoidut

11 11 (284) haitta-ainepitoisuudet olivat pääsääntöisesti sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen tasoa 1 tai 1A. Ruopattava massamäärä on pieni Virtasalmesta sekä Sorsasalon etelärannalta ja Kelloselän syvänteestä. Yksittäisissä kohteissa ruopattavat massamäärät ovat pieniä suurimman ruoppaustarpeen kohdentuessa Sorsasalon etelärannan tuntumaan. Olemassa olevan aineiston perusteella ruoppausmassat ovat läjitettävissä hyvälle läjityspaikalle vesistössä. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaan hyvä läjityspaikka on sellainen, jossa massan kulkeutumisriski on alhainen. Kuopion Veden vedenhankinta Kuopion Veden Hietasalon vedenottamo ja Itkonniemen vesilaitos sijaitsevat virtaussuunnassa Finnpulp Oy:n biotuotetehtaan käsitellyn jäteveden purkuputken alapuolella. Kallaveden järvivesi rantaimeytetään Hietasalossa ja käsitellään noin kahden viikon viipymän jälkeen Itkonniemen vedenkäsittelylaitoksella kemiallisesti. Hietasalon vedenottamo sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä alavirtaan jätevesien purkupisteestä. Hietasalon vedenottamon raakavedestä valmistettu talousvesi kattaa normaalitilanteessa noin 40 % Kuopion kaupunkialueen veden kulutuksesta. Suoraan Kallavedestä otetaan pintavettä Itkonniemen laitokselle noin 5 % kokonaistuotannosta. Itkonniemen vesilaitoksen vedenottopiste sijaitsee noin 4,5 kilometrin päässä alavirtaan jätevesien purkupisteestä. Toiminta Toiminnan yleiskuvaus Finnpulp Oy suunnittelee uuden biotuotetehtaan rakentamista Kuopion Sorsasaloon. Biotuotetehtaan prosessi on suunniteltu erityisesti pehmo- ja pakkauspaperien havuselluraaka-aineen tuotantoon. Tuotannon suunnitellaan alkavan vuonna 2019, vuoden 2018 lopulla alkavien testausten ja koeajojen jälkeen. Täydessä tuotantokapasiteetissa tehtaan on arvioitu olevan vuonna Biotuotetehtaan vuosituotanto on ADt/a havusellua eli keskimääräisenä päivätuotantona ADt/d. Tehtaan toiminta on jatkuvatoimista prosessiteollisuutta. Tehdas on käynnissä ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Tuotanto keskeytetään laajaa noin 7 15 päivää kestävää huoltoseisokkia varten tyypillisesti kerran kuukaudessa. Prosessissa tuotetaan myös puupohjaisia biokemikaaleja: - raakamäntyöljyä ( t/a) - tärpättiä (6 000 t/a). Biotuotetehdas tuottaa huomattavan paljon bioenergiaa. Sellun keitossa käytettyyn keittoliemeen liuennut puun orgaaninen aines poltetaan soodakattilassa, joka tuottaa korkeapaineista höyryä sähkön tuotantoon turbiinilaitoksella. Energiaylijäämä hyödynnetään toimittamalla sähköenergiaa valtakunnanverkkoon. Myytävän sähköntuotannon potentiaali on noin 1 TWh vuodessa.

12 12 (284) Vaihtoehtona kuorikattilalle on biohiilen valmistus kuoresta ja seulontapurusta. Vuotuinen kapasiteetti olisi noin tonnia pellettejä. Tässä tapauksessa kuorikattilaa ei tarvita ja lauhdesähkön tuotanto vähenee noin 10 %. Tehdas Puunkäsittely Puuraaka-aine toimitetaan tehtaalle suurimmaksi osaksi pyöreänä puuna. Sahahakkeen osuudeksi puuraaka-aineesta on arvioitu noin %. Pyöreä puu puretaan autokuormista ja junavaunuista suurimmaksi osaksi suoraan kuorimon syöttöpöydälle tai tilanteen niin vaatiessa puukentälle. Puukentällä voidaan varastoida pyöreää puuta muutaman päivän käyttöä vastaava määrä. Puunkäsittelyn prosessilaitteita ovat: - Kolme kuorimolinjaa ja kuorenkäsittely - Kolme haketuslinjaa - Hakkeen seulonta - Kaksi hakekasaa ja ostohakkeen vastaanotto - Kuorivarasto Kuorellinen raakapuu kuoritaan kuorimarummuissa kuivakuorintana. Ennen kuorimarumpua kuorimolinjaan kuuluu syöttöpöytä ja sulatuskuljetin, missä jäinen kuoriaines sulatetaan lämmintä vettä käyttäen paremman kuorimatuloksen saavuttamiseksi tal-

13 13 (284) violoissa. Tehtaan kapasiteetti edellyttää kolmen rinnakkaisen kuorimolinjan rakentamista. Kuori kerätään kuorimosta ja puristetaan kuoripuristimessa kuiva-ainepitoisuuden nostamiseksi. Kuori kuljetetaan yhdessä hakkeen seulonnasta tulevan purun kanssa varastoitavaksi kuorivarastoon ja edelleen hyödynnettäväksi bioenergian tuotannossa. Osa kuoresta ja purusta voidaan kaasuttaa meesauunin polttoaineeksi ja loput polttaa kuorikattilassa tai valmistaa biohiileksi. Jätevesikuormituksen vähentämiseksi kuoripuristimien suodosvedet johdetaan jätevedenpuhdistamon sijasta haihduttamoon ja edelleen poltettavaksi soodakattilassa. Kutakin kuorimolinjaa seuraa hakku, missä pyöreä puu haketetaan puuhakkeeksi. Kuorimarummut ja hakut sijoitetaan äänieristettyihin rakennuksiin. Kuorimon syöttöpöydät, joille pyöreä puu syötetään puukurottajilla, on kuitenkin sijoitettava ulkotiloihin. Keittoon hyväksyttävän hakkeen palakoon varmistamiseksi, hake seulotaan ylisuuren hakkeen ja purun erottamiseksi. Ylisuuri hake käsitellään palakoon pienentämiseksi ja puru kuljetetaan yhdessä kuoren kanssa kuorivarastoon ja hyödynnettäväksi bioenergian tuotannossa. Hakkeen seulonta voidaan sijoittaa prosessissa joko ennen hakekasoja tai niiden jälkeen. Puuhake varastoidaan kahdessa hakekasassa, jotka on varustettu automaattisilla hakkeen syöttö- ja purkauslaitteistoilla. Hakekasoihin on mahdollisuus vastaanottaa myös ostohaketta. Hakekasojen yhteinen kapasiteetti vastaa noin viikon puunkäyttöä. Kuitulinja Kuitulinjaan kuuluvat: - Keittämö - Ruskean massan pesu ja lajittelu - Happidelignifiointi (happivalkaisu) - Valkaisu Lisäksi sellun valkaisua palvelee valkaisukemikaalien valmistus. Sellun keitossa haketta keitetään keittoliemessä, joka liuottaa puun kuituja sitovaa ligniiniä ja puun muita uuteaineita erottaen selluloosakuidut ligniinistä mahdollisimman vahingoittumattomina. Sulfaattikeitossa keittoliemenä on valkolipeä, jossa keittokemikaaleina toimivat natriumhydroksidi (NaOH) ja natriumsulfidi (Na 2S). Keittolämpötila on noin o C. Sellu keitetään jatkuvatoimisessa keittämössä ns. kaksiastiakeittona, jossa varsinaista keitintä edeltää erillinen impregnointiastia. Impregnointiastiassa keittoneste imeytyy hakkeeseen ennen varsinaista sellun keittoa. Keittoprosessina voidaan käyttää myös nk. polysulfidikeittoa, missä keittoliemen natriumsulfidista osa on konvertoitu natriumpolysulfideiksi. Tällä muunnoksella voidaan saavuttaa perinteistä keittoa parempi kuitusaanto ja siten alhaisempi puunkulutus sekä tiettyihin sellun loppukäyttöihin suotuisia kuituominaisuuksia. Sellun keitossa ligniini, joka muodostaa noin puolet puuaineesta, liukenee käytettyyn keittoliemeen, jota kutsutaan mustalipeäksi. Keitossa erottuu myös puupohjainen bio-

14 14 (284) kemikaali tärpätti, joka otetaan talteen ja myydään jatkojalostukseen. Keitossa erottuvat hajukaasut kerätään talteen ja poltetaan. Keiton jälkeen selluloosakuitujen muodostama valkaisematon kuitumassa on väriltään ruskeaa, minkä vuoksi siitä käytetään nimitystä ruskea massa. Keiton jälkeen kuitumassa erotetaan käytetystä keittoliemestä ruskean massan pesussa. Pesun tarkoituksena on erottaa toisistaan mahdollisimman puhdas kuitumassa ja toisaalta käytetty keittoliemi, joka sisältää keitossa liuenneen orgaanisen aineksen ja käytetyt keittokemikaalit, jotka hyödynnetään energian ja keittokemikaalien talteenotossa. Ruskean massan pesu toimii ilman raakaveden käyttöä vastavirtaperiaatteen mukaisesti. Monivaiheisessa pesussa pesurien suodosvedet käytetään edellisen vaiheen pesuvetenä. Ruskean massan viimeisen pesuvaiheen pesuvetenä voidaan käyttää seuraavan prosessivaiheen eli happivalkaisun suodosvesiä. Massan lajittelulla tarkoitetaan oksien ja kuitukimppujen erottamista hyväksyttävästä kuitumassasta painesihtien avulla. Massan lajittelu voidaan sijoittaa prosessissa joko ennen happivalkaisua tai sen jälkeen riippuen prosessisuunnittelusta, laitetoimittajasta ja valitusta laitetekniikasta. Happidelignifioinnissa eli happivalkaisussa poistetaan kuitumassasta vielä keiton jälkeen jäljellä olevaa ligniiniä. Happivalkaisussa käytettävät kemikaalit ovat selektiivisempiä ja kuituja vähemmän vahingoittavia kuin keittokemikaalit. Happivalkaisussa käytetään kemikaaleina happea, hapetettua valkolipeää ja magnesiumsulfaattia. Happivalkaisuprosessi on kaksivaiheinen. Se käsittää kaksi paineistettua reaktoria, joita edeltävät kemikaalisekoittimet. Happivalkaisun jälkeen massa pestään vähintään kahdessa pesuvaiheessa. Jälkimmäisen vaiheen pesuvetenä käytetään vastavirtaperiaatteen mukaisesti haihduttamon sekundäärilauhteita ja kuumaa vettä. Valkaisussa poistetaan massaan jäänyt jäännösligniini ja muut väriä aiheuttavat aineet markkinamassan vaaleuden saavuttamiseksi. Suunnitellussa tehtaassa massan valkaisuun käytettävä alkuaineklooriton (Elemental Chlorine Free, ECF) valkaisuprosessi edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jolla vältetään haitallisten kloorattujen orgaanisten yhdisteiden muodostuminen jätevesiin. Massan valkaisussa käytetään kemikaaleina klooridioksidia (ClO 2), natriumhydroksidia (NaOH) ja vetyperoksidia (H 2O 2) sekä rikkihappoa (H 2SO 4) neutralointiin. Klooridioksidivaiheen yhteydessä voidaan käyttää otsonia AOX-päästöjen alentamiseksi. Otsonilaitoksen poistokaasu, joka sisältää lähinnä happea, käytetään happivalkaisussa. Valkaisimo voidaan toteuttaa joko kolmi- tai nelivaiheisena. Kukin valkaisuvaihe käsittää valkaisutornin, jota edeltää kemikaalisekoitin. Kutakin valkaisuvaihetta seuraa pesuvaihe. Myös valkaisun vesikiertojen suunnittelussa tavoitteena on raakaveden käytön vähentäminen nykyisten tehtaiden vedenkulutusta alhaisemmaksi. Esimerkiksi viimeisessä pesuvaiheessa käytetään sellun kuivatuskoneen kiertovettä ja valkaisun alkalisen vaiheen pesusuodoksia voidaan käyttää happivaiheen jälkeisen pesun pesuvetenä.

15 15 (284) Valkaisussa tarvittava klooridioksidi valmistetaan tehdasalueella natriumkloraatista (NaClO 3). Myös happi ja siitä mahdollisesti valmistettava otsoni tuotetaan tehdasalueella. Muut valkaisun kemikaalit ostetaan ulkoa. Sellun kuivaus Sellun kuivaukseen kuuluvat: - Valkaistun massan lajittelu - Kaksi sellun kuivatuskonetta - Kolme sellun paalauslinjaa - Selluvarasto Suunniteltu tehdaskonsepti käsittää kaksi rinnakkaista sellun kuivatuskonetta. Tehtaan toiminnallisen joustavuuden varmistamiseksi ja tuotannon pullonkaulojen välttämiseksi kuivatuskoneiden yhteenlaskettu kapasiteetti mitoitetaan hieman suuremmaksi kuin kuitulinjan kapasiteetti. Kumpaakin kuivatuskonelinjaa edeltää oma valkaistun massan lajittelu, missä painesihtejä ja pyörrepuhdistimia käyttäen varmistetaan myytävän massan puhtaus hiekasta ja muista epäpuhtauksista. Sellun rainaus- ja kuivatuskoneella massasulpusta poistetaan vettä ensin koneen viiraosalla painovoimaan ja alipaineimuun perustuen, sitten puristinosalla yli 50 % kuiva-ainepitoisuuteen mekaanisesti puristamalla ja lopuksi myyntimassan 90 % kuivaainepitoisuuteen kuumailmapuhallukseen perustuvassa kuivatusosassa. Kuivatuskoneen päätteeksi kuivattu selluraina leikataan arkeiksi ja arkit ladotaan arkkipinoiksi paalausta varten. Sellu toimitetaan asiakkaille 250 kilogramman paaleina. Laivausta varten paalit sidotaan kahdeksan paalin yksiköiksi, jotka painavat kaksi tonnia. Tehtaan kapasiteetti edellyttää kolmen rinnakkaisen sellun paalauslinjan käyttöä. Kuivattujen selluarkkien pinot jaetaan kahdelta kuivatuskoneelta kuljetusratoja pitkin kolmelle paalauslinjalle. Kukin automaattinen paalauslinja käsittää paalipuristimen, paalin käärinnän, paalilankojen sitomisen, paalien pinoamisen neljän paalin torniksi, ja kahdeksan paalin eli kahden paalipinon sitomisen laivausyksiköksi. Tehtaan toimintaperiaatteena on lastata kaikki sellu suoraan paalauslinjoilta junavaunuihin ja edelleen kuljetettavaksi satamavarastoon. Pienehköjä määriä sellua on mahdollista laivata suoraan Sorsasalon satamasta Saimaan kanavan kautta Itämeren satamiin. Mahdollisten kuljetushäiriöiden vuoksi tehdassuunnitelmaan kuuluu myös normaalia pienempi oma selluvarasto. Tämän noin m 2 selluvarasto toimii tarvittaessa puskurivarastona noin kolmen päivän selluntuotannolle. Kemikaalien talteenotto Kemikaalien talteenotto-osastoihin kuuluvat: - Haihduttamo - Mäntyöljylaitos - Soodakattila - Valkolipeän valmistus - Meesauuni - Rikkihapon valmistus.

16 16 (284) Haihduttamossa käytetty keittolipeä eli mustalipeä väkevöitetään sellun pesun jälkeisestä noin 15 % kuiva-ainepitoisesta laihamustalipeästä yli 80 % kuiva-ainepitoiseksi vahvamustalipeäksi soodakattilassa polttoa varten. Suunniteltu haihduttamo on seitsemänvaiheinen tyhjöhaihduttamo. Mustalipeästä haihdutettu vesi lauhdutetaan. Likaislauhteista poistetaan haihtuvia yhdisteitä strippauskolonnissa. Haihtuvista yhdisteistä otetaan talteen metanoli, joka nesteytetään. Metanoli käytetään polttoaineena tehtaalla. Lauhdevesiä kierrätetään prosessivedeksi kaustisointiin ja pesuvedeksi kuitulinjalle. Jätevedenpuhdistamon biologisen vaiheen liete voidaan sekoittaa haihduttamossa mustalipeään suovan erotuksen jälkeen ja polttaa mustalipeän mukana. Puun uuteaineista muodostuva suopa nousee haihduttamon laiha- ja välilipeäsäiliöissä pintaan ja erotetaan ja kerätään talteen. Mäntyöljylaitoksella suovasta voidaan rikkihapon avulla palstoittaa raakamäntyöljyä, joka myydään biokemikaalina mäntyöljyn jalostukseen tai biopohjaisten polttoaineiden valmistukseen. Väkevöitetty mustalipeä poltetaan soodakattilassa. Soodakattilassa saadaan talteen sekä käytetyn keittoliemen kemikaalit että keittoliemeen liuenneen orgaanisen aineen lämpöarvo. Mustalipeässä olevat epäorgaaniset keittokemikaalit saadaan talteen sulana, joka liuotetaan kaustisoinnista saatavalla laihavalkolipeällä viherlipeäksi. Mustalipeässä oleva orgaaninen aines palaa soodakattilassa vapauttaen lämpöä, jolla tuotetaan korkeapainehöyryä. Suunniteltu soodakattila edustaa uusinta teknologiaa, jolla tehtaan sähköntuotanto voidaan maksimoida. Tätä edesauttavat polttolipeän korkea kuiva-ainepitoisuus, kattilan korkea höyrynpaine, savukaasujen jäähdytys sekä syöttöveden ja polttoilman esilämmitys. Soodakattilan savukaasut johdetaan sähkösuotimille, missä kiintoainepartikkelit erotetaan savukaasuista. Erotettu lentotuhka palautetaan prosessiin sekoittamalla tuhka vahvamustalipeään haihduttamolla ennen soodakattilassa polttamista. Ennen tuhkan palauttamista prosessiin osasta siitä poistetaan kaliumia ja klooria. Valkolipeän valmistusprosessissa eli nk. kaustisointiprosessissa soodakattilasta talteen saadun viherlipeän sisältämät kemikaalit regeneroidaan uudelleen käytettäväksi sellun keittoliemeksi eli valkolipeäksi. Viherlipeä suodatetaan poistamalla siitä kiintoaines eli viherlipeäsakka. Suodatettuun viherlipeään sekoitetaan poltettua kalkkia eli kalsiumoksidia (CaO) niin sanotussa kalkin sammuttimessa. Poltettu kalkki saadaan suurimmaksi osaksi tehtaan omasta kalkkikierrosta meesauunin palamistuotteena. Myös prosessihäviöiden korvauskalkki lisätään kalkin sammuttimeen. Sitä seuraavissa kaustisointiastioissa syntyy reaktiotuotteina valkolipeää ja kalsiumkarbonaattia eli meesaa. Kaustisointiprosessissa syntynyt valkolipeä suodatetaan poistamalla siitä kiintoaines eli meesa valkolipeäsuotimilla. Näin saatu valkolipeä on valmista käytettäväksi uudelleen sellun keittoprosessissa. Kemikaalikierron alkalihäviöt korvataan ostolipeää eli natriumhydroksidia (NaOH) lisäämällä. Meesan kalsiumkarbonaatti poltetaan meesa- eli kalkkiuunissa kalsiumoksidiksi eli poltetuksi kalkiksi. Ennen polttoa meesa pestään alkalikemikaalien talteenoton tehostamiseksi ja meesauunin päästöjen alentamiseksi. Pesuun käytetään haihduttamon sekundäärilauhdetta ja kuumaa vettä. Meesan pesun suodos eli laihavalkolipeä kierrätetään soodakattilan sulan liuotukseen eli viherlipeän valmistukseen. Meesauunissa meesan kalsiumkarbonaatti (CaCO 3) palaa kalsiumoksidiksi (CaO) ja hiilidioksidiksi (CO 2). Suunnitellussa tehtaassa meesauunin polttoaineena käytetään polttoöljyn sijasta biopohjaista kuoren kaasutuksesta saatua tuotekaasua. Meesauunin savukaasut puhdistetaan sähkösuotimella. Osa sähkösuotimella kerätystä pölystä

17 Energian tuotanto 17 (284) poistetaan kemikaalikierrosta. Näin saadaan erityisesti tehtaan puuraaka-aineen sisältämää luonnon fosforia poistetuksi prosessista ja jätevesien fosforikuormitusta alennetuksi. Tehtaan rikkitaseen hallitsemiseksi väkevät hajukaasut poltetaan hajukaasukattilassa. Hajukaasukattilan rikkidioksidipitoinen kaasu konvertoidaan katalyyttisessä reaktorissa rikkitrioksidiksi (SO 3). Absorboimalla SO 3-pitoinen kaasu laimeaan rikkihappoliuokseen saadaan noin 67 %:sta rikkihappoa (H 2SO 4). Poistokaasu pestään pesurissa alkalisella liuoksella. Rikkihappoa käytetään korvaamaan ostorikkihappoa mäntyöljyn valmistuksessa. Näin voidaan vähentää tehtaan sulfaattipäästöjä. Tehtaan energian tuotannon osastoja ovat: - Kuorikattila - Biokaasulaitos (optio) - Kuoren kaasutuslaitos - Turbiinilaitos. Tehdaskonseptiin kuuluu soodakattilan lisäksi kuorikattila korkeapainehöyryn tuotantoon. Kuorikattilan polttoaineteho on noin 80 MW. Kuorikattilan pääasiallinen polttoaine on tehtaan puuraaka-aineen kuorinnasta tuleva kuori. Myös hakkeen seulonnan hienojae ja puru poltetaan kuorikattilassa. Jätevedenpuhdistamon esiselkeytyksestä syntyvä kuituliete sekä biokaasulaitoksen mädäte voidaan myös polttaa kuorikattilassa. Käynnistys- ja varapolttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Kuorikattilan savukaasut puhdistetaan sähkösuotimella tai pussisuotimella, missä otetaan talteen kiintoainepartikkeleita eli lentotuhkaa savukaasuista. Osa kuoresta ja purusta käytetään kuoren kaasutuslaitoksella, missä tuotetaan tuotekaasua meesauunin polttoaineeksi. Kuorikattila mitoitetaan polttamaan kaasutuksen tarpeesta ylijäävä kuori ja puru sekä kuituliete esiselkeytyksestä. Noin puolet kuorimosta tulevasta kuoresta ja hakkeen seulonnasta tulevasta purusta käytetään kaasutukseen, missä tuotetaan tuotekaasua meesauunin polttoaineeksi. Puupohjaisella tuotekaasulla korvataan fossiilinen polttoöljy meesauunin polttoaineena. Ennen kaasutusta kuoriaines kuivataan viirakuivaimella. Kuivatusenergian lähteenä hyödynnetään tehtaan sekundäärilämpöjä ja matalapainehöyryä. Kuori ja muu puuperäinen syöte kaasutetaan kiertoleijupetityyppisessä kaasuttimessa. Kaasutin toimii samaan tapaan kuin kiertoleijupetikattila, mutta vajaalla ilmamäärällä. Tällöin syötettävä biopolttoaine ei pala täydellisesti vaan kaasuuntuu. Kaasutuksessa syntyvä tuotekaasu koostuu pääasiassa hiilimonoksidista (CO), vedystä (H 2) ja metaanista (CH 4). Syntyvä kaasu syötetään suoraan meesauunissa poltettavaksi. Soodakattilan ja kuorikattilan tuottama korkeapainehöyry johdetaan turbiinilaitokselle sähkön tuotantoon. Korkeapainehöyry johdetaan höyryturbiineille, joiden akselille kytketty generaattori tuottaa sähköenergiaa. Suunniteltu turbiinilaitos käsittää kaksi rinnakkaista höyryturbiinia. Turbiinit ovat vastapaineväliottoturbiineja, joista toiseen on liitetty myös lauhdeosa. Lauhdeosalla maksimoidaan sähkön tuotanto hyödyntämällä myös se ylimääräinen höyrymäärä, jota ei tarvita prosessihöyrynä. Ainakin yksi turbiini varustetaan keskipainehöyryn väliotolla, jota tarvitaan pieniä määriä tehtaalla. Normaaliajossa tehdas tuottaa sähköä selvästi enemmän kuin sen oma kulutus on. Tehtaan oma sähkön käyttö vastaa vain noin 40 % sähkön tuotannosta. Sähkön ylijäämä myydään valtakunnanverkkoon uusiutuvana energiana. Myytävän sähköntuo-

18 18 (284) tannon tehoksi on arvioitu noin 132 MW tehtaan normaalissa ajotilanteessa. Valmistettaessa biohiiltä lauhdesähkön osuus pienenee ja myytävän sähköenergian määrä on noin 106 MW. Biohiililaitos Vaihtoehtona kuorikattilalle on biohiilen valmistus kuoresta ja seulontapurusta. Sellutehtaan puiden kuorintaprosessista saatu kuori ja puuhakkeiden seulonnan rejekti siirretään kuljettimilla biohiilen tuotantolaitokselle, jossa se kuivataan, lämpökäsitellään höyryllä ja puristetaan joko pelleteiksi tai vaihtoehtoisesti briketöidään. Lopputuote, pelletiksi tai briketiksi puristettu biohiili, on luja, vettä kestävä ja korkean energiatiheyden omaava polttoaine. Biohiili viedään tehtaalta muualle poltettavaksi ja sillä korvataan lämmön- ja voimantuotannossa kivihiiltä ja polttoöljyä. Biohiilen raaka-aine on pääasiallisesti märkä kuori ja hakkeen seulonnasta saatu puurejekti. Kuoren sekaan voidaan sekoittaa erilaisia tehtaalla syntyviä lietteitä. Pellettien mekaanisen lujuuden ja kosteuden keston varmentamiseksi, vähintään 30 % syötteen kuiva-aineesta on oltava puuainesta. Ellei kuorintaprosessista saatu syöte sisällä tarpeeksi puuainesta laatuvaatimuksen täyttämiseksi, on syötteeseen sekoitettava sellutehdasprosessin ulkopuolella tuotettua sahanpurua. Syöte on normaalisti mänty- ja kuusipuupohjaista, mutta biohiilen tuotantoprosessissa voidaan myös käsitellä lehtipuupohjaisia raaka-aineita. Prosessin (kuiva-aine) saanto on % riippuen raaka-aineesta ja prosessin ajomallista. Saantohäviö on lauhteen mukana poistuvia ja edelleen käsittelyyn vietäviä orgaanisia yhdisteitä sekä hiilivetyjä ja hiilen oksideja sisältävää hönkää, joka poltetaan. Biohiilen tuotanto on integroitu sellutehtaaseen, jolloin voidaan hyödyntää raaka-aineen ohella tehtaalta saatavaa matala-arvoista lämpöenergiaa. Sellutehtaan järjestelmiä hyödynnetään myös biohiilen tuotannon päästöjen hallinnassa. Pellettien (tai brikettien tai niiden yhdistelmän) tuotanto on noin t/a (5 % kosteudessa). Kuorta ja puujätettä tarvitaan noin t/a (53 % kosteudessa). Prosessia lämmitetään vedellä 63 GWh/a, matalapainehöyryllä 40 GWh/a ja keskipainehöyryllä 33 GWh/a. Prosessin sähkönkulutus on noin 16 GWh/a. Sellutehtaalla käsiteltävää likaista lauhdetta syntyy noin t/a. Biohiilen valmistus sisältää seuraavat vaiheet: - Raaka-aineen murskaus - Biomassan kuivaus - Biomassan höyryräjäytys - Biomassan puristus Prosessin ensimmäinen vaihe on kuoren ja puurejektin sekä mahdollisesti muualta tuodun sahapurun seulonta. Seulonnasta saadun ylisuuren rejektin palakoko pienennetään murskaimella, esimerkiksi vasaramyllyllä. Pieni ja tasakokoinen palakoko varmistaa tasaisen kuivaustuloksen ja hyvän käytettävyyden prosessin seuraavissa vaiheissa. Biomassan mukana tuleva metalliromu erotetaan magneetilla. Murskaimelta saatu kuoren, puurejektin ja sahapurun seos viedään kuljettimella kuivaukseen. Syötteet kuivataan alle 10 %:n kosteuteen viirakuivaimessa noin 100 C ilmalla. Kuivatusilmaa (noin 175 kg/s) lämmitetään ensin sellutehtaan kuumimmilla

19 19 (284) jäähdytysvesijakeilla ja prosessin seuraavasta vaiheesta otetulla jätelämmöllä (ns. puskuhöyryllä). Kuivausilman lämmitys loppulämpötilaan tehdään 3 barin matalapainehöyryllä. Syötteistä haihtunut vesi poistuu kuivatusilman mukana lyhyiden poistoilmakanavien kautta ulkoilomaan. Puskuhöyrystä syntynyt lauhde sisältää happea kuluttavia aineita ja se on käsiteltävä yhdessä muiden sellutehtaan likaisten lauhteiden kanssa. Puskuhöyryn talteenotosta poistuu lauhteen ohella myös pieni määrä kosteaa lauhtumatonta kaasua, joka sisältää vesihöyryä, hiilen oksideja, hiilivetyjä, metaania ja furfuraalia. Tämä lauhtumaton kaasujae poltetaan sellutehtaalla yhdessä muiden väkevien kaasujen kanssa. Kuivattu syöte viedään kuljettimella prosessin seuraavaan vaiheeseen, joka on höyryräjäytys. Höyryräjäytyslaitteisto koostuu tasaussäiliöstä, syöttöruuvista, painereaktorista sekä puskuventtiilistä ja syklonista. Kuivattu syöte viedään tasaussäiliöön ja sieltä edelleen syöttöruuvilla reaktoriin, jossa syöte kuumennetaan noin 20 barin keskipainehöyryllä kyllästymislämpötilaan (+200 C). Lämpökäsittely pehmentää syötteen ligniinin sekä hajottaa hemiselluloosia hydrolyysin vaikutuksesta. Kuumentunut ja pehmeä biomassa pusketaan lyhyehkön käsittelyajan jälkeen sykloniin, jossa erotetaan kiintoaines puskussa muodostuneesta höyrystä. Syklonista kiintoaines viedään pelletöitäväksi tai vaihtoehtoisesti briketöitäväksi. Syklonissa erottunut puskuhöyry hyödynnetään raaka-aineen kuivatuksessa. Höyryräjäytyksestä saatu biomassa voidaan puristaa pelletiksi tai briketiksi tavallisilla pelletti- ja brikettipuristimilla. Puristuksen jälkeen pelletit (tai briketit) jäähdytetään puhaltamalla niihin ulkoilmaa. Jäähdyttimen poistoilma viedään joko ulkoilmaan syklonin kautta (hienoaineksen erottamiseksi) tai ohjataan kuivaimelle, jossa mahdollinen hienoaines sekoittuu kuivaimen syötteeseen. Jäähdytettyjä puristeita välivarastoidaan tehdasalueella korkeintaan tonnia. Varastointi järjestetään ulkotilassa asfaltoidulla kentällä katoksen alla. Biokaasulaitos (optio) Biokaasulaitos käsittelee sellutehtaan jätevedenpuhdistamon biohajoavat lietemäiset jätteet haitattomiksi. Samalla se tuottaa biokaasuenergiaa tehtaan tarpeisiin. Biokaasuprosessi muuttaa jätevedenpuhdistamon lietteessä kuiva-aineen solurakennetta ja parantaa merkittävästi mekaanista vedenerotusta. Lopputuotteen veden määrää ja kokonaisvolyymiä voidaan edelleen vähentää sellutehtaan tuottamalla runsaalla sekundäärisellä ylijäämälämmöllä hyödyntäen sitä lopputuotteen termiseen kuivaukseen. Laitoksen kapasiteetti on yhteensä 60 tonnia kuiva-ainetta päivässä (tds/d). Laitoksen prosessina käytetään korkeakuormitteista HLAD-prosessia (HLAD = High Load Anaerobic Digestion; korkeakuormitteinen, jatkuvatoiminen biokaasuprosessi). Prosessi soveltuu erityyppisten kuivien ja märkien biohajoavien jätteiden käsittelyyn. Korkeakuormitteisessa käsittelyssä biohajoavan syötteen kuiva-aineesta noin kolmannes muuntuu biokaasuksi ja syntyvän mädätteen mekaaninen vedenerotus helpottuu merkittävästi. Mädätysprosessoinnin jälkeinen mekaanisesti kuivattu noin 30 %:n kuiva-ainepitoisuudessa oleva mädätejäännös sekoitetaan kuoren joukkoon. Prosessissa syntyvä biokaasu voidaan hyödyntää sellaisenaan polttoaineena tehtaan eri toiminnoissa tai se voidaan jatkojalostaa liikennepolttoaineeksi.

20 Biokaasulaitos käsittää seuraavat osaprosessit: 20 (284) Raaka-aineet - Syötteen valmistus - Korkeakuormitteinen biokaasuprosessi - Biokaasun käsittely ja hyödyntäminen - Mädätelietteen mekaaninen kuivaus - Mädätelietteen terminen kuivaus - Prosessivesijärjestelmä ja jäteveden käsittely - Hajukaasujen käsittely Syötteen valmistukseen kuuluvat seuraavat toimenpiteet: - lietteiden siirtoputkisto vastaanottosäiliöstä syötteenvalmistukseen - reaktorilinjoilla on erilliset syötteenvalmistussäiliöt, joista syöte-erät voidaan syöttää kuhunkin reaktorilinjaan - syötteen kiintoainepitoisuus nostetaan prosessin vaatimalle tasolle - Syöte lämmitetään biokaasureaktorin mesofiilisen toiminta-alueen prosessilämpötilaan C ensisijaisesti höyryllä. Laitteiston suunnittelussa varaudutaan siihen, että tarvittaessa laitosta voidaan käyttää myös termofiilisellä toiminta-alueella. Korkeakuormitteinen biokaasuprosessi tapahtuu kolmessa tilavuudeltaan m 3 :n bioreaktorissa, joissa viipymä on vähintään 20 vuorokautta. Biokaasu kerätään reaktoreista ja siirretään matalapaineiseen kaasuvarastoon jokaiselta bioreaktorilinjalta (viipymä noin 10 tuntia). Biokaasu on pääasiassa metaania 65 % ja hiilidioksidia 35 %. Syntyvän biokaasun kokonaismäärä on 2,9 milj. Nm 3 /a. Biokaasu voidaan polttaa tehtaalla kattilassa tai se voidaan jalostaa ajoneuvopolttoaineeksi. Mikäli hetkittäin syntyy biokaasun ylijäämää, se poltetaan soihdussa. Mädäteliete poistetaan bioreaktorista välisäiliöön ja sen kuiva-ainepitoisuus on noin 8 10 % DS. Se kuivataan mekaanisesti noin 30 % DS sakeuteen. Mekaanisen kuivauksen kakku kuivataan tehtaan ylijäämälämmöllä termisesti yli 65 % DS, minkä jälkeen se on helposti poltettavissa. Termisen kuivauksen yhteydessä mahdolliset patogeenit bakteerit tuhoutuvat ja mädäte on hygieenistä muuhunkin jatkokäyttöön. Mekaanisessa kuivauksessa erottuva rejektivesi johdetaan tehtaan jätevedenpuhdistamoon, jossa se toimii typen lisääjänä veden puhdistusprosessissa. Mädätteen mekaanisen kuivauksen rejektiveden määrä on enimmillään noin 400 m 3 /d. Biokaasutuslaitoksen vastaanotto- ja laitostilojen sekä suljettujen prosessisäiliöiden hönkäkaasut johdetaan keskitetysti prosessikaasupesuriin, minkä jälkeen esipuhdistettu prosessikaasu johdetaan sellutehtaan hajukaasujärjestelmään tai poikkeustilanteissa käsitellään aktiivihiilisuodattimissa ja/tai otsonihapetuksella ennen ilmaan päästöä. Biokaasulaitokselta poistettava prosessikaasu alittaa yleisesti käytetyt hajukaasupitoisuudet OU/m 3 ja ammoniakkipitoisuus alle 10 mg/m 3. Sellun raaka-aineena käytetään havukuitupuuta. Lisäksi tehtaalla käytetään raakaaineena sahateollisuuden sivutuotteena syntyvää sahahaketta. Tehtaan puunkulutus on noin 5,6 kuutiometriä sellutonnia kohden. Nimelliskapasiteetiltaan 1,2 miljoonaa tonnia havusellua vuodessa tehdas käyttää vuosittain noin 6,7 miljoonaa kuutiota

21 Kemikaalit ja polttoaineet 21 (284) puuraaka-ainetta eli keskimäärin runsas kuutiota päivässä. Noin % tehtaan puuraaka-aineesta on arvioitu olevan kotimaasta hankittavaa pyöreää kuitupuuta. Sahahakkeen käytön on arvioitu olevan noin % tehtaan puuraaka-aineen tarpeesta. Tuontipuun osuudeksi puunhankinnasta on arvioitu myös noin %. Kemikaalit varastoidaan kemikaalisäiliöihin, joiden sijainti tulee varmistumaan suunnittelun edetessä. Kemikaali- ja polttoainejärjestelmien suunnittelussa pyritään ennalta minimoimaan erilaisten vuoto- ja onnettomuustilanteiden syntyminen. Suunnittelun tukena käytetään riskianalyysejä. Kemikaalien purkupaikat, varastosäiliöt ja varastot sekä kemikaalien annostelujärjestelmät rakennetaan vaarallisten kemikaalien turvallista varastointia ja käsittelyä koskevan lainsäädännön ja sen nojalla annettujen Tukesin ohjeiden ja SFS-standardien mukaisesti. Mahdollisten vuotojen varalta tilat, joissa on kemikaalisäiliöitä tai varastotiloja, viemäröidään suoja-altaisiin, lietteen- ja öljynerotuskaivoihin sekä neutralointialtaaseen. Myös kemikaalien purkupaikat allastetaan. Tehtaalla ja jätevedenpuhdistamolla käytettävien kemikaalien ja polttoaineiden käyttö- ja varastointimäärät ovat arvioita, jotka perustuvat prosessien alustaviin mitoitustietoihin. Määrät on laskettu tehtaan nimellistuotantokapasiteetille ADt/a. Kemikaalien käyttömäärät on ilmoitettu 100 % teho-aineena, ellei toisin ole merkitty. Oheisessa taulukossa on esitetty ostokemikaalien ja -apuaineiden käyttökohteet ja käyttömäärät. Kemikaali Natriumhydroksidi (NaOH) Happi (O 2) Natriumkloraatti (NaClO 3) Vetyperoksidi (H 2O 2) Metanoli (CH 3OH) Magnesiumsulfaatti (MgSO 4) Rikkihappo (H2SO 4) Vaaralauseke H Kulutus nimellistuotantokapasiteetti, t/a Käyttökohde Valkaisu Korvauskemikaali Vesilaitos H Valkaisu, happivaihe H271, H302, H411 H271, H332, H302, H314 H225, H331, H311, H301, H370 H315, H319, H335 H Klooridioksidin valmistus Valkaisu Klooridioksidin valmistus Happivaihe ja valkaisu Valkaisu Klooridioksidin valmistus

22 Talkki Hiilidioksidi (CO 2) Ostokalkki (CaO) H Valkaisu H315, H318, H (284) Mäntyöljyn valmistus Vesilaitos Jätevedenpuhdistamo Mäntyöljyn valmistus Kaustistamo Sammutettu kalkki / Poltettu kalkki 100 Jätevedenpuhdistamo jäteveden neutralointi Vaahdonestoaine Pesu, lajittelu, valkaisu Jätevedenpuhdistamo Flokkauskemikaalit Vesilaitos Jätevedenpuhdistamo Urea/ammoniakkivesi Jätevedenpuhdistamo, lisäravinne Fosforihappo (H 3PO 4) H Jätevedenpuhdistamo, lisäravinne Polymeeri 4 Jätevedenpuhdistamo Kunnossapidon ja laboratorion kemikaalit Pieniä määriä Tehdasosastot ja laboratorio Kemikaalien ja apuaineiden varastointitilavuudet ovat seuraavat: Kemikaali (pitoisuus) Varasto m 3 Natriumhydroksidi (50 %) Vetyperoksidi (50 / 60 %) 150 Kloraattiliuossäiliö 450 Magnesiumsulfaatti 30 Rikkihappo 700 Hiilidioksidi (optio) 150 Happi 150 Metanoli 200 Talkki 80 Vaahdonestoaine 20 Rikkihappoa käytetään noin tonnia vuodessa. Tehtaan omalla rikkihapon valmistuksella voidaan tästä määrästä kattaa arviolta noin 40 %, jolloin rikkihapon ostomäärä on suuruusluokkaa t/a. Rikkihapon toimitusväkevyys on tyypillisesti noin %. Rikkihapon ostomäärä on suuruusluokkaa 50 tonnia päivässä.

23 Polttoaineet 23 (284) Polttoaineiden osalta tehdasprosessi on normaaliajossa omavarainen. Ostopolttoaineita tarvitaan lähinnä kattilapolttoaineena tehtaan käynnistysvaiheessa tuotantoseisokkien jälkeen. Käynnistys- ja apupolttoaineina toimivat raskas ja kevyt polttoöljy. Raskaan polttoöljyn tarpeeksi on arvioitu noin tonnia vuodessa. Kevyen polttoöljyn käyttömäärä on noin 50 tonnia vuodessa ja sitä käytetään hajukaasusoihdussa häiriötilanteissa. Tehtaalle on suunniteltu noin m 3 varastosäiliö raskaalle polttoöljylle ja kevyelle polttoöljylle 60 m 3 varastosäiliö. Polttoainesäiliöiden sijaintipaikat ja suojarakenteet suunnitellaan niin, että ne täyttävät kemikaali- ja turvallisuuslainsäädännön mukaiset vaatimukset. Kemikaalien tuotanto Tehtaalta myytäviä biokemikaaleja ovat raakamäntyöljy ja tärpätti. Niiden arvioidut vuosittaiset myyntimäärät ovat: - Mäntyöljy t/a - Tärpätti t/a. Arvio kierrossa olevien ja itse valmistettujen kemikaalien varastointimääristä on esitetty seuraavassa taulukossa. Nimi ja CAS-numero Vaaralauseke Varasto m 3 Käyttökohde Syöttölipeä (n. 15 %) Vahvalipeä (n. 73 %) Polttolipeä (n. 83 %) H290, H314, H Haihduttamo Haihduttamo Poltto soodakattilassa Suopa Valkolipeä Viherlipeä Klooridioksidiliuos Rikkihappo Mäntyöljy Tärpätti Happi (O 2) H317, H315, 700 Mäntyöljyn valmistus H318 H290, H Keittämö H290, H Kaustisointi H301, H314, Valkaisu H400 H Mäntyöljyn valmistus H Myynti H225, H302, H304, H312, H315, H317, H319, H332, H Myynti H Valkaisu, happivaihe

24 24 (284) Rikkihappoa voidaan valmistaa tehtaalla väkeviä hajukaasuja polttamalla. Tällä ratkaisulla voidaan osittain korvata ulkoa ostettavaa rikkihappoa. Prosessissa käytettävä happi tuotetaan tehdasalueella. Hapen valmistus tapahtuu joko tislausmenetelmällä (ns. kryogeeninen erotus), jossa ilmaa jäähdytetään ja nesteytetään, minkä jälkeen happi ja typpi tislataan erilleen, tai adsorptioon perustuvalla erotusmenetelmällä, jossa happea adsorboidaan ilmasta. Sellun valkaisussa käytettävä klooridioksidi valmistetaan tehdasalueella natriumkloraatista (NaClO 3). Klooridioksidin tuotantomäärä on noin t/a (49 t/d. Klooridioksidi (ClO 2) on nykyään yleisesti käytetty sellun valkaisukemikaali, joka on korvannut alkuainemuotoisen kloorin käytön. Klooridioksidi on myrkyllinen ja huonelämmössä herkästi räjähtävä kaasu, minkä vuoksi sen kuljetus tehtaalle on vaikeaa. Tämän vuoksi klooridioksidi valmistetaan tehdasalueella. Valmistusmenetelmiä on useita, mutta ne perustuvat samaan reaktioon, jossa natriumkloraattia (NaClO 3) pelkistetään happamassa olosuhteessa. Natriumkloraatti toimitetaan tehtaalle autolla kiteisenä. Kloraatti tuodaan noin 30 tonnin teräskonteissa klooridioksidilaitoksen liuotusasemalle. Kloraatti liuotetaan noin 700 g/l liuokseksi kierrättämällä kuumaa vettä kontissa. Valmis liuos pumpataan kloraattiliuoksen varastosäiliöön. Suoja-altaassa olevan säiliön tilavuus on noin 450 m 3, mikä riittää viikonlopun yli. Prosessissa kloraatti reagoi muodostaen klooridioksidikaasua, jonka pitoisuutta säädellään muuttamalla painetta. Syntynyt kaasu absorboidaan jäähdytettyyn veteen ja näin saatu liuos käytetään valkaisuprosessissa. Absorberin poistokaasu pestään natriumbisulfiittiliuoksella klooridioksidijäännösten poistamiseksi. Valitussa prosessissa pelkistimenä käytetään metanolia ja happona rikkihappoa. Näin saadaan klooridioksidia, jossa on hyvin alhainen klooripitoisuus ja sivutuotesulfaatin määrä on minimoitu, mikä on tärkeää tehtaan rikkitaseen kannalta. Mäntyöljyä valmistetaan mustalipeästä erottuvasta suovasta, joka on sulfaattikeitossa erottuva puun hartsi- ja rasvahappojen saippua. Suopa kuoritaan heikkolipeäsäiliöiden pinnalta, mutta varsinainen suovanerotus tapahtuu välilipeäsäiliössä haihduttamolla, kun lipeän kuiva-ainepitoisuus on % ja lämpötila o C. Suopaan sekoitetaan rikkihappoa, jolloin hartsi- ja rasvahapot vapautuvat ns. mäntyöljyksi. Sekoitusreaktorin jälkeen mäntyöljy ja emävesi erotetaan lamelliselkeyttimessä tai vaihtoehtoisesti sentrifuugeilla. Mäntyöljy kuivataan ja myydään raakamäntyöljynä. Reaktorin poistokaasusta pestään rikkivety valkolipeäpesurilla ja kaasu johdetaan laimeiden hajukaasujen käsittelyyn. Mäntyöljyn valmistuksen esivaiheena voidaan käyttää hiilidioksidihapotusta, jolloin osa rikkihaposta (noin 40 %) korvataan hiilidioksidilla. Hiilihappokäsittelyllä saadaan suopaöljyä, josta pitää erottaa ja pestä muodostunut natriumkarbonaatti ennen rikkihappokäsittelyä. Myös natriumkarbonaattipitoinen emävesi johdetaan haihduttamolle. Tärpätti erottuu hakkeesta keittämöllä, kun haketta pasutetaan ennen keittoa hakesiilossa eli kuumennetaan suoralla höyryllä. Hakesiilon hönkähöyry lauhdutetaan jäähdyttämällä sitä kylmällä vedellä, jolloin syntyy ns. tärpättilauhdetta. Lauhtumaton kaasu johdetaan laimeiden hajukaasujen käsittelyyn ja tärpättilauhde dekantoidaan, jolloin tärpätti erottuu vettä kevyempänä ylempään faasiin ja vesi eli lauhde jää alempaan faasiin. Näin saatu raakatärpätti johdetaan tärpätin varastosäiliöön, josta raakatärpätti haetaan säiliöautolla ja viedään jatkojalostettavaksi. Tärpättisäiliö, noin

25 25 (284) 100 m 3, sijoitetaan erilleen keittämöstä noudattaen palavien nesteiden varastoinnista annettuja määräyksiä. Erotettu lauhde johdetaan haihduttamolle likaislauhteiden stripperille puhdistettavaksi. Liikenne ja liikennejärjestelyt Muut prosessit Pääosa tehtaan kuljetuksista on maantieliikennettä. Myös juna- ja laivakuljetuksia käytetään. Maantiekuljetusten reitti tulee valtatieltä 5 Sorsasalon liittymää pitkin Selluntielle, ja siitä eteenpäin tehdasalueelle. Henkilöliikenne tehdasalueelle järjestetään Sorsasalon pienteollisuusalueen kautta eri reittiä kuin tehtaan raskas liikenne. Junakuljetuksia varten tehtaalle rakennetaan raideyhteys Savon Sellun tehdasalueelle tulevan teollisuusraiteen kautta. Tehtaalle on mahdollista kuljettaa puuta myös vesitse Savon Sellun satama-alueen kautta. Suurin osa tehtaan toiminnan aikaisista kuljetuksista on raaka-aineena käytettävän kuitupuun kuljetuksia. Muita kuljetuksia ovat sahahakkeen, kemikaalien, polttoaineiden, biokemikaalien ja jätteiden kuljetukset sekä henkilöstön työmatkaliikenne. Toiminnan aikainen kuljetusmäärä on enimmillään noin 450 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen kuljetuksia on 260 autoa/d ja henkilöliikennettä 190 autoa/d. Puun vastaanotto tehtaalla toimii ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Rautatiekuljetuksia arvioidaan tulevan tehtaalle yhteensä kuusi junaa vuorokaudessa. Pyöreää kuitupuuta arvioidaan tulevan tehtaalle kolme junaa vuorokaudessa. Samoin sellun satamakuljetuksiin tarvitaan kolme junaa päivittäin noin kahdeksan tunnin välein. Tehtaalle on mahdollista kuljettaa puuta myös vesiteitse Sorsasalon satama-alueen kautta. Sulan veden aikaan puuraaka-aineen laivakuljetuksia voi tulla satamaan noin kaksi laivaa viikossa. Samoin on mahdollista, että sellua laivataan pieniä määriä Itämeren satamiin. Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus Tehtaassa vettä tarvitaan prosessivetenä, jäähdytysvetenä ja talousvetenä. Oheisessa taulukossa on esitetty arvio tehtaan raakavedenkulutuksesta ja sen jakautumisesta eri käyttötarkoituksiin. Raakavesi prosessiveden puhdistukseen ja jäähdytysvedeksi otetaan Virtasalmesta. Tehdasalueella käytettävä talousvesi hankitaan kunnallisesta vesijohtoverkosta tai valmistetaan itse. Osa lämmenneestä jäähdytysvedestä käytetään talviaikana prosessiveden valmistukseen. Määrä m 3 /d, talvi Määrä m 3 /d, kesä Raakavesi jäähdytykseen Prosessivesi Talousvesi Yhteensä Koska veden otto ja purku tapahtuvat samaan vesistöön, ei veden otolla ole vaikutusta veden korkeuteen. Korvaavaa vettä virtaa ottopaikalle, eikä veden korkeus muutu. Myöskään virtaama ei vedenoton vuoksi muutu. Ottopaikalla virtaussuunta ei ole yk-

26 26 (284) sisuuntainen, vaan virtaukset vaihtelevat tulovirtaamien, vedenkorkeuden ja tuulen suunnan perusteella. Otettava vesimäärä korvautuu olosuhteista riippuen joko pohjoisesta tai etelästä käsin. Vedenottosyvyys Virtasalmessa on noin 15 metriä. Tulopumppaamolla raakavesi puhdistetaan mekaanisesti välpällä ja rumpusuodattimilla. Veden mukana välpille kulkeutuu jonkin verran kalaa ja roskia, jotka huuhdotaan takaisin veteen. Vesipumppaamolle joutuvan kalan ja roskien määrää vähennetään pitämällä esteverkkoja veden imuaukoissa. Tehtaan keskimääräiseksi prosessiveden kulutukseksi on arvioitu noin m 3 päivässä. Prosessista haihtuu vettä vesihöyrynä lähinnä sellun kuivatuskoneiden kuivatusosan poistoilman mukana. Toisaalta prosessiin tulee vettä vedenoton lisäksi osana raakapuuta, jonka kosteus on tyypillisesti noin 50 %. Kaiken kaikkiaan vettä palautuu vesistöön suurin piirtein raakaveden ottoa vastaava määrä. Mahdollisten tulipalojen sammutusvesi saadaan tehtaan prosessivesisäiliöstä. Palovesipumpuilla on myös diesel-käyttö mahdollisen sähkökatkon varalta. Raakavesilaitoksella puhdistetaan tehtaan ottama raakavesi prosessivedeksi. Prosessivettä varten raakavedestä poistetaan humusta ja kiintoainetta. Prosessiveden käsittelyn päävaiheet ovat selkeytys ja suodatus. Mekaanisesti siivilöityyn raakaveteen sekoitetaan saostuskemikaaleja ja ph:n säätökemikaaleja, jotka edesauttavat humuksen ja kiintoaineen flokkulointia. Saostuskemikaaleina voidaan käyttää esimerkiksi ferrisulfaattia (FeSO 4), ferrikloridia (FeCl 2) tai alumiinisulfaattia (Al 2(SO 4) 3). Selkeytysaltaassa muodostuneet kiintoainehiutaleet saadaan erotetuksi vedestä. Todennäköisesti käytettävänä tekniikkana on flotaatioselkeytys, jossa ilmakuplien avulla kiintoainehiutaleet vaahdotetaan altaan pinnalle ja erotetaan kaapimalla tai ylijuoksutuksella. Selkeytetty vesi suodatetaan hiekkasuotimissa, missä poistetaan selkeytysvaiheen jälkeen veteen jääneitä kiintoainejäämiä. Hiekkasuotimien hiekkapeti puhdistetaan määräajoin vastavirtahuuhtelulla. Huuhteluvedet kierrätetään takaisin raakavedeksi. Lauhdeturbiinille johdettava jäähdytysvesi siivilöidään vain mekaanisesti. Soodakattilan ja kuorikattilan syöttövedeksi tarvitaan täyssuolapoistettua vettä. Kattiloiden syöttövesi voidaan valmistaa prosessivedestä käänteisosmoosia tai kationi- ja anionivaihtimia käyttäen. Kattilavedestä poistetaan myös siihen liuenneita kaasuja. Kattilaveteen lisätään tarvittavia kemikaaleja muun muassa kemialliseen hapenpoistoon, kovuuden poistoon ja korroosion estoon. Höyryn käyttökohteista palautuva lauhde puhdistetaan sekavaihtimella. Jäähdytysvesi otetaan Virtasalmesta samalla tulopumppaamolla kuin raakavesi prosessiveden puhdistukseen. Jäähdytysvettä tarvitaan höyryturbiinin lauhduttimeen, jossa jäähdytysveden lämpötila nousee asteeseen. Jäähdytysveden määrä on talvella pienempi (keskimäärin noin 3,1 m 3 /s) kuin kesällä (keskimäärin noin 6,4 m 3 /s). Tämä johtuu järviveden lämpötilavaihtelusta. Keskimäärin koko vuonna jäähdytysveden määrä on 4 5 m 3 /s. Jätevedenpuhdistus Finnpulp Oy:n rakennettavalle jätevedenpuhdistamolle johdetaan kaikki biotuotetehtaalla syntyvät jätevedet. Lisäksi jätevedenpuhdistamolle johdetaan Savon Sellu Oy:n

27 27 (284) aallotuskartonkitehtaan jätevedet ja Ekokem-Palvelu Oy:n teollisuusjätekeskuksen jäte- ja suotovedet. Puhdistamon prosessi on mekaanis-biologinen, jonka päävaiheet ovat jäähdytys, esiselkeytys, tasaus, ilmastus ja jälkiselkeytys. Valkaisusuodokset jäähdytetään lämmönsiirtimillä ja jätevesi esineutraloidaan lisäämällä kalkkia happamaan jäteveteen. Kaikki tehtaan jätevedet johdetaan esiselkeytykseen, missä kuitupitoinen kiintoaines laskeutuu selkeytysaltaan pohjalle, josta se poistetaan primäärilietteenä. Esiselkeytys tapahtuu halkaisijaltaan noin 60 m:n pyöreässä selkeyttimessä, jonka reunavesisyvyys on noin 4 metriä. Kuituliete poltetaan yhdessä kuoren ja purun kanssa tehtaan kuorikattilassa. Vaihtoehtoisesti kuituliete voidaan kuivata ja kaasuttaa kuoren kaasutuslaitoksella tai mädättää tarkoitusta varten rakennettavassa biokaasulaitoksessa. Esiselkeytetty jätevesi jäähdytetään lämmönvaihtimilla noin +37 o C lämpötilaan biologisen puhdistamon toiminnan varmistamiseksi. Jäähdytetty jätevesi johdetaan tasausaltaiden kautta biologiseen puhdistukseen. Tasausaltaiden tehtävänä on tasata jätevesien määrän ja laadun vaihteluja biologisen puhdistamon kuormituksen tasaamiseksi. Tasausaltaita on suunniteltu kolme. Niiden yhteistilavuus on noin m 3, mikä vastaa tehtaan noin vuorokauden vedenkäyttöä. Yksi allas on aina käytettävissä varoaltaana, johon voidaan kerätä jätevedenpuhdistamon poikkeuksellisen runsaasti kuormittavia jätevesiä tehtaan mahdollisissa häiriötilanteissa. Varoaltaasta nämä jätevedet johdetaan puhdistamolle hallitusti annosteltuna vaarantamatta biologisen puhdistuksen toimintaa tai tehtaalta uloslaskettavan jäteveden laatua. Käytännön varoallaskapasiteetti on maksimissaan m 3. Tarvittaessa jäteveden ph:ta säädetään ennen ilmastusta lisäämällä natriumhydroksidia. Savon Sellun ja Ekokem Palvelu Oy:n jätevedet esiselkeytetään ja pumpataan suoraan neutralointialtaaseen, missä se sekoitetaan Finnpulp Oy:n jäteveteen. Jäteveden biologinen puhdistusprosessi on ns. matalakuormitteinen aktiivilieteprosessi, jossa lietekuorma on noin 0,15 kg BOD 7/kg lietettä ja lieteikä vrk. Lietepitoisuus ilmastuksessa on noin 3,5 kg/m 3. Riippuen teknologiatoimituksesta osa ilmastusaltaasta voi toimia jäteveden esi-ilmastuksena (MBP-prosessi), jota seuraa selektorialtaat tai vaihtoehtoisesti osa ilmastusaltaasta toimii kantoainereaktorina, jota seuraa aktiivilieteprosessi (BAS-prosessi). Ilmastusaltaiden tilavuus on alustavasti noin m 3 ja syvyys 8 10 m. Ilmastusaltaassa jätevesi ja sopivan mikrobikannan muodostama aktiiviliete pidetään sekoituksen avulla tasalaatuisena hapellisissa olosuhteissa. Jätevettä ilmastetaan pohjailmastimilla riittävän happipitoisuuden ylläpitämiseksi. Bakteerikasvusto käyttää ravintonaan jäteveden sisältämää orgaanista happea kuluttavaa ainesta sekä jäteveden sisältämää typpeä ja fosforia. Biologisen toiminnan optimoimiseksi jäteveteen voidaan lisätä jonkin verran lisäravinteina typpeä ja fosforia ennen ilmastusta. Savon Sellun jätevedessä on kuitenkin ylimäärin ammoniumtyppeä, joten typpeä ei lisätä. Myöskään fosforia ei normaalitilanteessa lisätä. Ilmastusaltaasta jätevesi ja siihen sekoittunut biomassa johdetaan jälkiselkeytykseen. Kahdessa rinnakkaisessa noin 60 m:n jälkiselkeytysaltaassa bioliete laskeutuu altai-

28 28 (284) den pohjalle ja poistetaan imukaapimilla. Puhdistettu ja selkeytetty vesi palautetaan vesistöön. Biolieteylijäämä pumpataan haihduttamolle, jossa se sakeutetaan lingoilla ja poltetaan mustalipeän mukana soodakattilassa. Vaihtoehtoisesti bioliete voidaan mädättää. Jätevedenpuhdistamolta ei arvioida normaalitilanteessa vapautuvan hajuyhdisteitä ympäristöön. Jätevedenpuhdistamon hajupäästöt hallitaan tehtaan sisäisillä toimenpiteillä ja puhdistamon hyvällä prosessin hallinnalla. Puhdistetun jäteveden purkupaikka sijaitsee Sorsasalon eteläpuolella Kelloselällä. Purkuputken pää varustetaan diffuusorilla, jolla varmistetaan purkuveden hyvä sekoittuminen järviveteen ja laimentuminen suureen vesimäärään vesistövaikutusten minimoimiseksi. Diffuusori on noin 200 metriä pitkä ja varustettu 4 6 purkuaukolla. Hakija on täydentänyt hakemustaan selvityksellä, joka koskee jäteveden mekaanisbiologisen puhdistuksen tehostamista tertiäärivaiheen pudistusprosessilla. Metsäteollisuuden käytössä olevat tertiääripuhdistusmenetelmät perustuvat maailmanlaajuisesti joko saostukseen, suodatukseen tai hapetukseen. Tavoitteena on yleisesti biohajoamattoman orgaanisen aineen (COD, väri, AOX), kiintoaineen tai fosforin tehostettu poisto jätevedestä ennen johtamista vesistöön. Yhteenvetona selvityksessä todetaan seuraavaa: Kuopion biotuotetehtaan kriittisimmät päästöparametrit ovat fosfori ja COD. Kolmesta tarkastelun kohteena olleista tertiääripuhdistusmenetelmistä, kemiallinen saostus osoittautuu tehokkaimmaksi tertiääripuhdistusmenetelmäksi näiden päästöparametrien suhteen. Muilla tertiäärivaihtoehdoilla ei saavuteta yhtä tehokasta fosforinpoistoa. Saostuskemikaaleilla voidaan poistaa noin 45 % COD:tä ja 70 % fosforia biologisesti puhdistetusta vedestä. Kemiallinen saostus on kuitenkin ongelmallinen puhdistusprosessi sellutehtaille korkean lietetuotannon takia. Lietteen hävitys ympäristöystävällisellä ja kestävällä keinolla kuuluu tertiääripuhdistuksen kokonaisuuteen. Tänä päivänä ei ole olemassa vakiintunutta ratkaisua lietteen hävitykseen. Soveltuvin keino lienee poltto kuorikattilassa muun biomassan kanssa, jos kuorikattilainvestointi on taloudellisesti järkevä vaihtoehto. Kemiallinen saostus on myös ongelmallinen ympäristövaikutusmielessä. Suurin osa lisätystä kemikaalimäärästä ei sitoudu lietteeseen, vaan siirtyy jätevesien mukana vesistöön. Näin ollen kemiallinen saostus lisää suolakuormaa vesistöön huomattavasti. Myös alumiini- tai rautapitoisuudet sekä muut mahdolliset kemikaalien sisältämät epäpuhtaudet jätevedessä kasvavat. Ympäristövaikutuksiin tulee myös laskea lisääntyneet ilmapäästöt (NO x, SO 2, CO 2) mahdollisen lietteen polton ja liikenteen yhteydessä sekä tuhkamäärät kaatopaikalle. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvioidut vuosipäästöt kun 50 % tai 100 % jätevedestä puhdistetaan kemiallisella saostuksella.

29 Biologisen puhdistuksen jälkeen 29 (284) Osuus jätevedestä tertiääripuhdistuksen kautta 50 % 100 % Virtaama m 3 /d TSS t/d 1,4 1,3 COD t/d ,5 BOD t/d 1,6 1,4 1,2 AOX t/d 0,5 0,4 0,3 Kok-P kg/d Kok-N kg/d Sulfaatti t/d Hakija ei esitä tertiäärivaiheen puhdistuksen käyttöönottoa Kuopion biotuotetehtaan jätevesien käsittelyssä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Kuopion biotuotetehtaan toimintaa koskevat massan, paperin ja kartongin valmistuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät on vahvistettu komission täytäntöönpanopäätöksellä Seuraavissa taulukoissa on kuvattu tehtaan tekniikkaa ja menetelmiä verrattuna uusiin massan, paperin ja kartongin tuotannon BAT-päätelmiin. BAT-päätelmissä esitetyt tekniset ja toiminnalliset vaatimukset täyttyvät Finnpulp Oy:n tehtailla hyvin. Ympäristöhallintajärjestelmä. Nro BAT-tekniikka Finnpulpin tehdas BAT 1 Ympäristöhallintajärjestelmän laatiminen ja sen noudattaminen Tehtaalle tullaan laatimaan ympäristöhallintajärjestelmä. Materiaalien hallinta ja hyvät toimintatavat. Nro BAT-tekniikka Finnpulpin tehdas BAT 2 - Kemikaalien ja lisäaineiden huolellinen valitseminen ja valvonta - Panos-tuotosanalyysi ja kemiallisten aineiden luettelo, mukaan luettuna määrät ja toksikologiset ominaisuudet - Kemikaalien käytön minimointi lopputuotteen laatuvaatimusten mahdollistamalle pienimmälle mahdolliselle tasolle - Haitallisten aineiden käytön välttäminen ja niiden korvaaminen vähemmän haitallisilla vaihtoehdoilla - Aineiden maahan leviämisen minimointi, kun leviämisreitteinä ovat esimerkiksi vuodot, laskeumat tai raakaaineiden, tuotteiden tai jäännösten epäasianmukainen varastointi - Vuotojenhallintaohjelman perustaminen ja merkityksellisten vuotolähteiden suojarakenteiden laajentaminen, millä estetään maaperän ja pohjaveden pi- Kaikki nämä toimenpiteet tullaan huomioimaan tehtaan suunnittelussa ja käytössä

30 BAT 3 laantuminen - Putkistojen ja varastointijärjestelmien asianmukainen suunnitteleminen siten, että pinnat pysyvät puhtaina ja pesemis- ja puhdistamistarvetta voidaan vähentää. Kelaatinmuodostajien määrän selvittäminen, vähentäminen ja biologisesti hajoavien vaihtoehtojen suosiminen (tekniikoiden yhdistelmä) 30 (284) Tehtaalla ei tulla käyttämään kelaatinmuodostajia. Vesi- ja jätevesihuolto. Nro BAT-tekniikka Finnpulpin tehdas BAT 4 BAT 5 Puunkäsittelystä syntyvän kuormituksen vähentäminen (tekniikoiden yhdistelmä): - Puun kuivakuorinta - Puun käsittely siten, ettei siihen joudu hiekkaa ja kiviä - Puun varastoalueen päällystäminen - Sadetusvirtaaman ohjaaminen ja valumavesien minimointi - Likaantuneen valumaveden kerääminen ja käsittely Tuoreveden kulutuksen vähentäminen (tekniikoiden yhdistelmä): - Veden kulutuksen seuranta ja optimointi - Kierrätysvaihtoehtojen arviointi - Vesikiertojen sulkemisen aiheuttamien ongelmien hallinta - Tiivisteveden uudelleenkäyttö - Jäähdytysveden erottaminen prosessivedestä ja veden uudelleenkäyttö - Prosessiveden sisäinen käsittely ja uudelleenkäyttö Parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen jätevesivirtaama - Sulfaattisellu m 3 /ADt - Kuorinta tapahtuu ns. kuivakuorintana. - Talvella ennen kuorintaa käytetään lämmintä kiertovettä puiden sulattamiseksi. - Puun varastointikentät asfaltoidaan pääosin. - Puukenttää ei kastella. - Puukentälle tuleva sadevesi johdetaan viivytysaltaan (laskeutus ja/tai suodatus) kautta kosteikkoimeytykseen. - Tehokas vesikiertojen sulkeminen ja sisäisten prosessivesijakeiden hyödyntäminen - Lauhteiden puhdistus ja uudelleen käyttö prosessissa - Tuoreveden käytön minimointi tehokkaalla sisäisten vesikiertojen hyödyntämisellä, huomioiden prosessi ja tuotteen asettamat laatuvaatimukset. - Jäähdytysvesi ja prosessivesijärjestelmät erotetaan toisistaan. - Talvella osa jäähdytysvedestä käytetään raakavetenä Tehtaan tuottama jätevesimäärä tulee olemaan alhainen, alle 17 m 3 /ADt. Energian kulutus ja energiatehokkuus. Nro BAT-tekniikka Finnpulpin tehdas BAT 6 Polttoaineen ja energian kulutuksen vähentäminen (tekniikoiden yhdistelmä): - Energianhallintajärjestelmän käyttö - Energian talteenottoprosessin sivutuotteiden poltto. - Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) - Ylijäämälämmön käyttö kuivauksessa ja lämmityksessä - Lämpökompressoreiden käyttö - Höyry- ja lauhdeputkistojen eristäminen - Tehtaalla otetaan käyttöön energiatehokkuusjärjestelmä. - Tehdas tulee olemaan yliomavarainen energian suhteen ja suunnittelussa tullaan huomioimaan tehtaan energia- ja resurssitehokkuus. - Energiantuotanto perustuu tehokkaaseen lämmön ja sähkön yhteistuotantoon (CHP). - Prosessin ylijäämälämpöä hyödynnetään mm. kaasutukseen johdettavan kuoren kuivauksessa - Lämpökompressoreita ei käytetä tehtaal-

31 31 (284) - Energiatehokkaat tyhjiömenetelmät, hyötysuhteeltaan korkeat sähkömoottorit, taajuusmuuttujien käyttö ja paineen säätö. la. - Höyry- ja laudeputkistojen eristäminen on olennainen osa teollisuusrakentamista. - Laitehankinnoissa energiatehokkuus on yksi keskeisistä valintaperusteista. Hajupäästöt. Nro BAT-tekniikka Finnpulpin tehdas BAT 7 Jätevesijärjestelmän hajupäästöjen estäminen ja vähentäminen suljetuissa vesijärjestelmissä (tekniikoiden yhdistelmä): - Veden riittävän vaihtuvuuden varmistaminen vesijärjestelmän suunnittelussa - Biosidien käyttö - Sisäiset vedenpuhdistusmenetelmät Jäteveden ja lietteenkäsittelyn hajujen hallinta (tekniikoiden yhdistelmä): - Viemäreiden tuuletus tai rikkivedyn estäminen kemikaalein - Tasausaltaiden oikea käyttö - Ilmastusaltaiden kapasiteetin riittävyyden varmistaminen - Palautuslietteen ja ylijäämälietteen hallinta - Lietteen ja jäteveden pitkäaikaisen seisottamisen välttäminen - Termisen lietteen kuivauksen poistokaasujen käsittely - Varoaltaan, tasausaltaan ja lietteenkäsittelyjärjestelmän viipymät suunnitellaan siten, että pitkäaikaista seisottamista ei aiheudu. - Rikkivedyn syntymisen minimoimiseksi käytetään tarvittaessa kemikaaleja. - Primäärilietettä saatetaan kuivata yhdessä kuoren kanssa. Keskeisten prosessimuuttujien sekä veteen ja ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu. Nro BAT-tekniikka Finnpulpin tehdas BAT 8 BAT 9 Ilmaan kohdistuvien päästöjen kannalta keskeisten prosessimuuttujien seuranta: - Paine, lämpötila, happi, häkä, vesihöyrypitoisuus savukaasuissa (jatkuvatoiminen mittaus) Veteen kohdistuvien päästöjen kannalta keskeisten prosessimuuttujien seuranta: - Virtaama, lämpötila ja ph (jatkuvatoiminen mittaus) - Biomassan P- ja N-pitoisuus, lieteindeksi, ammoniumtyppi- ja ortofosfaattipitoisuus sekä mikroskopiatutkimukset (jaksoittain) - Jäteveden anaerobisessa käsittelyssä syntyvän biokaasun virtaama ja CH4- pitoisuus (jatkuvatoimisesti) - Jäteveden anaerobisessa käsittelyssä syntyvän biokaasun H2S- ja CO2- pitoisuus (jaksoittain) Ilmaan kohdistuvien päästöjen tarkkailu ja mittaaminen EN-standardien mukaisesti: NOx ja SO2: - Soodakattila ja meesauuni varustetaan jatkuvatoimisilla paine-, lämpötila-, häkä- ja vesihöyrypitoisuusmittauksilla. - Jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailu sisältää kaikki mainitut prosessimuuttujat ja parametrit. - Jätevedenpuhdistamolla ei ole anaerobista jäteveden käsittelyvaihetta. - Mahdollisella biokaasulaitoksella seurataan syntyvän biokaasun virtaamaa, sekä CH4-, H2S- ja CO2-pitoisuuksia. - Soodakattila ja meesauuni varustetaan jatkuvatoimisilla NOx-, SO2-, TRS- ja hiukkaspäästömittauksilla. Lisäksi hiukkaspäästöjä mitataan kertaluontoi-

32 32 (284) - jatkuvatoimisesti soodakattilasta - jaksottain tai jatkuvatoimisesti meesauunista - jaksottain tai jatkuvatoimisesti hajukasukattilasta. Hiukkaset: - jaksoittain tai jatkuvatoimisesti soodakattilasta ja meesauunista Hajukaasut: - jatkuvatoimisesti soodakattilasta - jaksoittain tai jatkuvatoimisesti meesauunista ja hajukaasukattilasta - jaksoittain hajapäästöt eri lähteistä. NH3 - jaksoittain SNCR-tekniikkaa käyttävällä soodakattilalla BAT 10 Veteen kohdistuvien päästöjen tarkkailu EN-standardien mukaisesti: - COD tai TOC päivittäin - BOD7 viikoittain - kiintoaine päivittäin - Kok-N viikoittain - Kok-P viikoittain - EDTA; DTPA kuukausittain - AOX kuukausittain - Merkitykselliset metallit kerran vuodessa (esim. Zn, Cu, Cd, Pb ja Ni) BAT 11 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden hajapäästöjen säännöllinen seuranta ja arviointi merkityksellisistä päästölähteistä. sesti (jaksottain) kerran vuodessa. - Hajapäästöjä ei synny normaalisti lainkaan tehokkaan hajukaasujen keräilyn ansiosta, joten jaksottaisia hajapäästömittauksia ei ole tarpeen suorittaa. - Sulfaattisellutehtaan soodakattilassa ei ole mahdollista käyttää SNCRtekniikkaa, joten NH3-mittauksia ei suoriteta. - Jätevesipäästöjen tarkkailu kattaa kaikki mainitut parametrit EDTA:ta lukuun ottamatta ja analysoituna vähintään vaaditulla taajuudella. - Tehtaalla ei käytetä kelaatinmuodostajia, joten EDTA-seurantaan ei ole tarvetta. Hajapäästöjä ei synny normaalisti lainkaan tehokkaan hajukaasujen keräilyn ansiosta. Mahdollisia päästöjä ja niiden määrää arvioidaan tarpeen mukaan osana normaalia prosessin seurantaa. Jätehuolto. Nro BAT-tekniikka Finnpulpin tehdas BAT 12 Jätteen määrän vähentäminen, uudelleenkäyttö, kierrätys tai muu hyödyntäminen (tekniikoiden yhdistelmä): - Jätteiden erilliskeräys - Soveltuvien jätejakeiden yhdistäminen - Prosessijäämien esikäsittely ennen uudelleenkäyttöä tai kierrätystä - Raaka-aineiden talteenotto ja sivuvirtojen kierrätys tehtaalla - Energian talteenotto runsaasti orgaanista ainesta sisältävistä jätteistä - Materiaalien ulkoinen hyödyntäminen - Jätteen esikäsittely ennen loppusijoitusta - Laaditaan jätteiden lajittelusuunnitelma ja hyödynnettävät jätteet lajitellaan erikseen kaatopaikkajätteestä. Vaaralliset jätteet kerätään erikseen asian mukaisesti. - Polttokelpoiset rejektit ja lietteet hyödynnetään polttoaineena. - Kuori ja muut puuperäiset biopolttoaineet kaasutetaan ja hyödynnetään meesauunin polttoaineena. Bioliete käsitellään, joko polttamalla soodakattilassa tai biokaasulaitoksella. - Sivuvirrat, jotka täyttävät niille asetetut kriteerit hyödynnetään sivutuotteina ja ne päätyvät loppusijoitukseen jätteenä ainoastaan silloin, kun ne eivät täytä niille asetettuja hyötykäytön kriteereitä. Syntyville jätejakeille pyritään löytämään hyötykäyttökohteita maanrakennuksessa tai lannoitekäytössä.

33 33 (284) Päästöt veteen. Nro BAT-tekniikka Finnpulpin tehdas BAT 13 BAT 14 BAT 15 Typpeä ja fosforia sisältävien kemiallisten lisäaineiden korvaaminen vähemmän typpeä ja fosforia sisältävillä Jätevesien käsittelytekniikat: - Primäärinen käsittely (fysikaaliskemiallinen) - Sekundäärinen käsittely (biologinen) - Tertiäärinen käsittely (tarvittaessa) Kemikaalien valinnoissa huomioidaan niiden ravinnepitoisuudet. Jätevedenkäsittely perustuu biologiseen puhdistukseen. Biologisessa jätevedenpuhdistamossa on käytössä sekä primäärinen (esiselkeytys) että sekundäärinen (aktiivilietelaitos) käsittely. BAT 16 Biologisista jätevedenpuhdistamoista johdettavien päästöjen vähentämien (kaikki menetelmät): - Biologisen puhdistamon asianmukainen suunnittelu ja käyttö - Aktiivisen biomassan säännöllinen valvonta - Saatavilla olevien ravinteiden (typen ja fosforin) määrän säätäminen aktiivisen biomassan todellisen tarpeen mukaiseksi - Biologinen prosessi koostuu seuraavista vaiheista: jäähdytys, esiselkeytys, tasaus ja aktiivilietelaitos. - Jätevedenpuhdistamoa ja lietteenkäsittelyä ohjataan jatkuvatoimisesti ja poikkeamiin reagoidaan välittömästi. Seurattavia parametreja ovat erityisesti ilmastuksen happitaso, jäteveden ph ja lämpötila. - Jätevedenpuhdistamon ja lietteenkäsittelyn toimintaa seurataan säännöllisesti myös laboratorioanalyysein (mm. ravinnepitoisuudet ja aktiivilietteen laskeutuvuus). - Lisäravinteiden annostelu optimoidaan jätevedenpuhdistamon toiminnan mukaan. Melupäästöt. Nro BAT-tekniikka Finnpulpin tehdas BAT 17 Melupäästöjen vähentäminen (tekniikoiden yhdistelmä): - Meluntorjuntaohjelma - Laitteiden ja rakennusten sijoittelu - Melua aiheuttavien toimintojen hallittu käyttö - Melun eristäminen - Vähän melua aiheuttavien laitteiden sekä äänenvaimentimien käyttö - Tärinänvaimennus - Suurempien puunkäsittelykoneiden käyttö - Tehokkaammat työskentelytavat, esimerkiksi puiden pudottaminen matalammalta korkeudelta puutavarapinoon tai syöttöpöydälle - Laitoksen suunnittelussa sekä hankinnoissa huomioidaan melumallinnuksessa ja meluntorjuntasuunnitelmassa saadut tulokset ja tehtaan aiheuttamat melupäästöt pyritään minimoimaan. Ympäristömelua mitataan säännöllisesti. - Eniten melupäästöä aiheuttavat laitteet sijoitetaan sisätiloihin mahdollisuuksien mukaan. - Toiminnasta ei odoteta aiheutuvan havaittavaa tärinää. - Puunkäsittelystä aiheutuvaa melua vähennetään mm. melusuojauksella, melun suuntauksella sekä suurten ja vähän melua aiheuttavien puunkäsittelykoneiden käytöllä. Toiminnan lopettaminen ja käytöstä poisto. Nro BAT-tekniikka Finnpulpin tehdas BAT 18 Käytöstä poiston yhteydessä syntyvien saastumisriskien ehkäiseminen (yleiset - Rakennettavat maanalaiset putkistot ja mahdolliset säiliötilat dokumentoidaan

34 34 (284) tekniikat): - Maanalaisten säiliöiden ja putkistojen välttäminen ja/tai dokumentointi - Ohjeet laitteiden, säiliöiden ja putkistojen tyhjennyksiä varten - Maaperän puhtauden varmistaminen sulkemisen yhteydessä - Pohjaveden seurantaohjelma - Toiminnan lopettamiseen liittyvän ohjelman laatiminen suunnitteludokumentteihin. - Laitosalueelle laaditaan tarvittaessa maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys. - Tehdasalueelle asennetaan pohjavesiputkia mahdollista pohjavesiseurantaa varten. Jätevesi ja päästöt veteen. Nro BAT-tekniikka Finnpulpin tehdas BAT 19 Jätevesipäästöjen vähentäminen (tekniikoiden yhdistelmä): - kloorikemikaaliton valkaisu (TCF) tai valkaisu ilman alkuaineklooria (ECF) - Modifioitu keitto ennen valkaisua - Happidelignifiointi ennen valkaisua - Ruskean massan lajittelu ja pesu - Osittainen prosessiveden kierrätys valkaisussa - Tehokas vuotojen tarkkailu ja ehkäiseminen sekä sopiva talteenottojärjestelmä - tuotantohuipputilanteisiinkin riittävä kapasiteetti mustalipeän haihduttamisessa ja soodakattilassa - Likaantuneen lauhteen erottaminen ja uudelleenkäyttö. - Teknisissä ratkaisuissa huomioidaan riittävä kapasiteetti - Modifioitu keitto, ECF - Tehtaalla on happidelignifiointi, tehokas lajittelu ja ruskean massan pesu. - Valkaisussa hyödynnetään sisäisiä vesikiertoja korvaamaan tuoreveden käyttöä. - Lattiakanaaleiden jatkuvatoimiset mittaukset ja takaisinpumppausmahdollisuus. - Likaantuneet lauhteet puhdistetaan ja niillä korvataan tuoreveden käyttöä huomioiden prosessi ja tuotteen laatuvaatimukset. - Haihduttamo ylimitoitetaan noin 10 %. Päästöt ilmaan. Väkevien ja laimeiden hajukaasupäästöjen vähentäminen. Nro BAT-tekniikka Finnpulpin tehdas BAT 20 Väkevistä ja laimeista hajukaasuista aiheutuvien hajupäästöjen ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden kokonaispäästöjen vähentämiseksi BATia on ehkäistä hajapäästöt ottamalla talteen kaikki prosessipohjaiset rikkipitoiset poistokaasut, mukaan lukien rikkipitoiset päästökaasut (kaikki tekniikat): - Kapasiteetiltaan riittävät katteet, imukuvut, putkistot ja poistojärjestelmä. - Jatkuvatoiminen vuodonilmaisujärjestelmä - Turvatoimet ja -laitteet - Hajukaasujen polttaminen soodakattilassa, meesauunissa, TRS:n polttoon tarkoitetussa hajukaasukattilassa, jossa on märkäpesuri SOx-yhdisteiden poistamista varten tai voimakattilassa - Kirjanpito polttojärjestelmän käyttö- - Tehtaan suunnittelussa varmistetaan, että hajukaasujen keräilyjärjestelmän kapasiteetti on riittävä ja keräily tapahtuu kattavasti. - Järjestelmä varustetaan riittävillä hälytyksillä. - Hajukaasut poltetaan hajukaasukattilassa tai soodakattilassa. Tehtaan S/Na-taseen hallitsemiseksi väkevät kaasut poltetaan hajukaasukattilassa ja savukaasun rikkidioksidi konvertoidaan rikkihapoksi. Hajukaasukattila on varustettu märkäpesurilla. - Häiriötilanteissa hajukaasut ohjataan varajärjestelmänä toimivaan soihtuun tai polttokattilaan.

35 35 (284) keskeytyksistä sekä näistä aiheutuvista päästöistä Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) päästötaso laimeissa jäännöskaasuissa 0,05-0,2 kgs/adt Kattavan ja tehokkaan hajukaasujen keräilyjärjestelmän ansiosta tehtaalla ei odoteta syntyvän lainkaan TRS:ää sisältäviä hajapäästöjä. Soodakattilan päästöjen vähentäminen. Nro BAT-tekniikka Finnpulpin tehdas BAT 21 BAT 22 BAT 23 Soodakattilan SO2- ja TRS-päästöjen vähentäminen (tekniikoiden yhdistelmä): - Mustalipeän kuiva-ainepitoisuuden lisääminen - Optimoidut poltto-olosuhteet - Märkäpesuri Soodakattilan NOx-päästöjen vähentäminen optimoitua polttojärjestelmää käyttämällä (kaikki tekniikat) - Tietokoneohjattu palamisen sääteleminen - Polttoaineen ja ilman hyvä sekoitus - Vaiheistettu ilmansyöttöjärjestelmä Soodakattilan hiukkaspäästöjen vähentämiseksi BATia on käyttää sähkösuodatinta (ESP) tai sähkösuodattimen ja märkäpesurin yhdistelmää. - Soodakattilan poltto optimoidaan ja polttolipeän kuiva-ainepitoisuus on vähintään 83 %. Korkea mustalipeän kuiva-aine nostaa polttolämpötilaa, minkä haittapuolena on NOx-päästöjen kasvaminen. - Soodakattilan polttoa optimoidaan. Soodakattilassa on useita ilmatasoja, joilla säädetään polttoa ja varmistetaan mm. ilman tehokas sekoittuminen ja riittävä happitaso. - Soodakattilan polttoa optimoidaan. Soodakattilassa on useita ilmatasoja, joilla säädetään polttoa ja varmistetaan mm. ilman tehokas sekoittuminen ja riittävä happitaso. - Ilman syöttö on vaiheistettu. Soodakattilan savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimilla. Meesauunin päästöjen vähentäminen. Nro BAT-tekniikka Finnpulpin tehdas BAT 24 BAT 25 Meesauunin SO2-päästöjen vähentäminen (yksin tai yhdistelminä): - Polttoaineen valinta/vähärikkinen polttoaine - Rikkipitoisten väkevien hajukaasujen polttamista meesauunissa rajoitetaan - Syötettävän meesan Na2Spitoisuuden sääteleminen - Alkalipesuri Meesauunin TRS-päästöjen vähentäminen (yksin tai yhdistelminä): - Hapen ylimäärän sääteleminen - Syötettävän meesan Na2Spitoisuuden sääteleminen - Sähkösuodattimen ja alkalipesurin - Meesauunilla käytetään tuotekaasua, joka on peräisin kuoresta ja muista puuperäisistä jakeista ja sisältää vain vähän rikkiä. - Meesa pestään meesasuotimella tehokkaasti ennen meesauuniin johtamista. Jäännösalkalitasoa seurataan mittauksin ja Na2S-pitoisuuden sääteleminen on olennainen osa prosessin ohjausta. - Savukaasujen käsittelyssä ei tarvita alkalipesuria, koska hiukkaset saadaan talteen tehokkaasti sähkösuotimilla ja meesauunilta syntyvät rikkipäästöt ovat alhaiset johtuen käytettävistä polttoaineista. - Meesauunin jäännöshappipitoisuutta seurataan automaatiojärjestelmässä ja se säädetään polton kannalta optimaaliseksi. - Meesan pesutehokkuutta seurataan ja ohjataan mittaamalla meesasuodoksen jäännösalkalipitoisuutta.

36 36 (284) BAT 26 BAT 27 yhdistelmä - Savukaasujen käsittelyssä ei tarvita alkalipesuria, koska meesauunilta syntyvät TRS-päästöt ovat alhaiset johtuen tehokkaasta meesan pesusta. Meesauunin NOx-päästöjen vähentäminen (tekniikoiden yhdistelmä): - Optimoitu palaminen ja palamisen hallinta - Polttoaineen ja ilman huolellinen sekoittaminen - Low NOx polttimet - Vähän typpeä sisältävä polttoaine Sähkösuodattimen (ESP) tai sähkösuodattimen ja märkäpesurin käyttö hiukkaspäästöjen vähentämiseen - Meesauuni varustetaan ilmajärjestelmällä ja jatkuviin mittauksiin perustuvalla ohjausjärjestelmällä. - Uunissa käytetään Low NOx-polttimia. - Uunin polttoaineena käytettävä biotuotekaasu sisältää polttoaineesta peräisin olevaa typpeä, mikä nostaa NOxpäästöjä. Meesauunin savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella Väkevien hajukaasujen polttimesta (erillinen hajukaasukattila) peräisin olevien päästöjen vähentäminen. Nro BAT-tekniikka Finnpulpin tehdas BAT 28 BAT 29 Väkevien hajukaasujen polttamisesta hajukaasujen polttoon tarkoitetussa hajukaasukattilassa peräisin olevien SO2-päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää alkali-so2-pesuria. Hajukaasukattilan NOx-päästöjen vähentäminen (yksin tai yhdistelminä): - polttimen/polton optimointi - vaiheistettu poltto SO2 otetaan talteen rikkihappona ja lisäksi alkalipesurilla rikkihappolaitoksen poistokaasuista. Hajukaasujen poltossa käytetään Low NOx tekniikkaa Jätteiden tuottaminen. Nro BAT-tekniikka Finnpulpin tehdas BAT 30 Jätteiden syntymisen estämiseksi ja hävitettävän kiinteän jätteen määrän minimoimiseksi BATia on kierrättää soodakattilan sähkösuodattimesta peräisin oleva pöly takaisin prosessiin. Soodakattilan pöly palautetaan lipeäkiertoon. Osasta pölystä prosessoidaan vierasainetaseen hallitsemiseksi ennen palautusta kiertoon. Tästä aiheutuu pieniä natrium-, kaliumja kloridipäästöjä jätevesiin. Energian kulutus ja energiatehokkuus. Nro BAT-tekniikka Finnpulpin tehdas BAT 31 Lämpöenergian ja sähköenergian kulutuksen vähentäminen ja energian hyödyn maksimointi (tekniikoiden yhdistelmä): - Kuoren kuiva-ainepitoisuuden lisääminen tehokkaiden puristimien tai kuivaamisen avulla - Korkeahyötysuhteisten höyrykattiloiden käyttö - Tehokkaat sekundäärilämpöjärjestelmät - Vesijärjestelmien sulkeminen myös valkaisimossa - Tehdas edustaa energiaratkaisuiltaan kaikilta osin viimeisintä tekniikkaa ja BAT-päätelmissä mainitut tekniikat ovat lähes kaikilta osin käytössä. - Esimerkiksi kuoren kuiva-ainepitoisuutta nostetaan sekä kuoripuristimen että sekundäärilämmöllä toimivan kuivauslaitoksen avulla ennen kaasutusta tuotekaasuksi. Haihduttamon hyötysuhde on erittäin korkea. Pumppujen, säiliöiden ja putkistojen suunnittelussa ja laitevalinnoissa huomioidaan energiatehokkuus.

37 37 (284) - Korkea massan sakeus (keski- tai korkeasakeustekniikka) - Korkeahyötysuhteinen haihduttamo - Liuotussäiliön lämmön talteenotto - Jätevedestä ja muista hukkalämmönlähteistä tulevien matalan lämpötilan virtojen talteenotto ja hyödyntäminen rakennusten, kattilan syöttöveden ja prosessiveden lämmittämisessä - Sekundäärilämmön ja -lauhteen sopiva hyödyntäminen - Prosessien seuranta ja ohjaaminen - Integroitu lämmönvaihdinverkosto - Lämmön talteenotto soodakattilasta peräisin olevasta savukaasusta sähkösuodattimen ja puhaltimen välillä - Mahdollisimman korkean sakeuden varmistaminen massan lajittelussa ja puhdistuksessa - Erilaisten suurten moottorien kierrosnopeuden ohjaaminen - Tehokkaiden tyhjiöpumppujen käyttö - Putkistojen, pumppujen ja puhaltimien oikea mitoitus - Optimoidut säiliöiden pinnankorkeudet BAT 32 Energiantuotannon tehostaminen (tekniikoiden yhdistelmä): - Mustalipeän korkea kuivaainepitoisuus - Soodakattilan korkea paine ja lämpötila; uusissa soodakattiloissa paine voi olla ainakin 100 baaria ja lämpötila 510 C - Vastapaineturbiinin matala höyryn paine - Lauhdutusturbiinin käyttö - Turbiinien korkea hyötysuhde - Syöttöveden esilämmitys - Polttoilman ja polttoaineen esilämmitys - Soodakattilan poltto optimoidaan ja polttolipeän kuiva-ainepitoisuus on vähintään 83 %. - Soodakattila edustaa uusinta ja energiankäytön kannalta tehokkainta tekniikkaa. Kattilan polttolämpötila ja höyrynpaine ovat korkeita. Turbiini varustetaan lauhdeperällä sähkön tuottamiseksi ylimääräisestä höyrystä. - Kattilan syöttövesi, polttoaine ja palamisilma esilämmitetään. Massa- ja paperiteollisuuden BAT-päätelmissä on annettu sulfaattisellun valmistukselle parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot vesistöön kohdistuvalle jätevesikuormitukselle. Seuraavassa taulukossa on esitetty biotuotetehtaan arvioidut vuosipäästöt vesistöön tuotetonnia kohden suhteessa BAT-päästötasoihin:

38 38 (284) Massa- ja paperiteollisuuden BAT-päätelmissä on annettu sulfaattisellun valmistukselle parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot ilmaan kohdistuville päästöille soodakattilasta, meesauunista ja hajukaasukattilasta sekä ilmaan pääseville laimeille jäännöskaasuille. Jos parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot on ilmoitettu samalta laskentajaksolta eri yksikköinä (esimerkiksi pitoisuustasona ja ominaiskuormitusarvoina nettotuotantotonnia kohti), nämä BATpäästötasojen toisistaan poikkeavat ilmoittamistavat katsotaan toisiaan vastaaviksi vaihtoehdoiksi. NO x -päästöt ovat BAT:n ylärajalla, koska prosessit on suunniteltu erittäin energiatehokkaiksi (korkea höyrynpaine ja lämpötila). Lisäksi Suomessa käytössä oleva mittausmenetelmä antaa korkeampia päästöarvoja verrattuna moniin muihin maihin. Hiukkaspäästöt perustuvat tehokkaisiin sähkösuodattimiin, koska savukaasupesurien tuottamalle lämmölle ei ole hyötykäyttöä. Seuraavissa taulukoissa on esitetty biotuotetehtaan arvoidut päästöt ilmaan suhteessa BAT-päästötasoihin:

39 39 (284) Tehtaalle laaditaan Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ), joka implementoidaan osaksi johtamisjärjestelmää. Tehtaan suunnittelun lähtökohtana ovat energiantuotannon taloudellisuus sekä korkea hyötysuhde. Soodakattilan höyryn arvot ovat 110 bar ja 515 o C. Kattilan syöttövesi esilämmitetään ensin 190 o C:n välipaine- ja keskipainehöyryllä sekä vielä ekonomaiserin jälkeen keskipainehöyryllä. Kattila on varustettu savukaasujäähdyttimellä, jossa talteen otettu lämpö käytetään polttoilman esilämmitykseen. Polttoilma esilämmitetään 190 o C:n lämpötilaan. Biotuotetehtaalla energiaa tuotetaan sähkön ja lämmön yhteistuotantona (CHP). Yhteistuotannolla päästään erillistuotantoa korkeampaan hyötysuhteeseen, eli polttoaineet saadaan käytettyä tehokkaammin hyödyksi. Biotuotetehdas tulee olemaan yli-

40 40 (284) omavarainen energian suhteen. Sellun keitossa käytettyyn keittoliemeen liuennut puun orgaaninen aines poltetaan soodakattilassa, joka tuottaa korkeapaineista höyryä sähkön tuotantoon turbiinilaitoksella. Energiaylijäämä hyödynnetään toimittamalla sähköenergiaa valtakunnanverkkoon. Myytävän sähköntuotannon potentiaali on noin 1 TWh vuodessa. TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin Jäähdytysvedet Puhtaat jäähdytysvedet palautetaan Kallaveteen. Jäähdytysvesien purkupaikka sijaitsee jätevedenpuhdistamon edustalla. Jäähdytysvesi lämpenee tehtaan kierrossa, mutta sen laatu ei muutu. Jäähdytysveden lämpötilan nousu on kesällä noin 18 C ja talvella noin 34 C. Keskimäärin koko vuonna jäähdytysvesi lämpenee noin 26 C. Jäähdytysveden aiheuttama lämpökuorma vesistöön on noin 436 MW. Jätevedet Tehtaalla syntyviä jätevesiä ovat prosessijätevedet, hulevedet ja saniteettijätevesi. Prosessijätevedet käsitellään tehtaan jätevedenpuhdistamolla ja puhdistettu jätevesi johdetaan Kallaveteen. Tehdasalueen puhtaat hulevedet ohjataan laskeuma-altaan kautta kosteikkoimeytykseen. Mahdollisesti ympäristöä kuormittavat hulevedet johdetaan tehtaan jätevedenpuhdistamolle. Saniteettijätevedet tehdasalueelta johdetaan tehtaan jätevedenpuhdistamolle. Oheisessa taulukossa on esitetty arvio tehtaalla syntyvien jätevesien keskimääräisistä määristä. Määrä m 3 /d Prosessijätevesi Saniteettijätevesi 60 Hulevedet Tehtaan prosessijäteveden määrän on arvioitu olevan alle 17 m 3 sellutonnia kohden. Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen jätevesivirtaama purkupaikalla jäteveden käsittelyn jälkeen vuosikeskiarvona valkaistulle sulfaattisellulle on m 3 /ADt. Biotuotetehtaan nimellistuotantokapasiteetti on ADt/a ja jätevesivirtaama m 3 /d. Savon Sellu Oy:n tuotanto on maksimissaan t/a ja jätevesivirtaama m 3 /d. Ekokem-Palvelu Oy:n suotovesien päästöt ja virtaamat sisältyvät Savon Sellun lukuihin. Jätevesikuormitukset ja poistotehokkuudet perustuvat: - huolelliseen prosessisuunnitteluun - alhaiseen jätevesimäärään sellutonnia kohden - satunnaispäästöjen tehokkaaseen keräilyyn - jäteveden määrän ja laadun tasaamiseen - päästöparametrien tasapainoon lähtevässä jätevedessä.

41 41 (284) Finnpulp Oy:n jätevedenpuhdistamolle tuleva ja sieltä vesistöön johdettava jätevesi sekä puhdistamon poistotehokkuudet (reduktiot) on esitetty seuraavassa taulukossa: COD BOD Kiintoaine Typpi Fosfori AOX Sulfaatti Savon Sellu Oy kg/vrk Finnpulp Oy kg/vrk Yhteensä tuleva kg/vrk Puhdistettu jätevesi kg/vrk * Reduktio % * * tavoitteelliset arvot Sade- ja hulevedet Tehdasalueen puhtaat sade- ja sulamisvedet johdetaan alueen kokoojakaivojen ja sadevesiputkiston kautta valvottuun keräily- ja varoaltaaseen ja kosteikkoimeytyksen kautta vesistöön. Keräily- ja varoallas toimii sekä hiekan- että lietteen laskeutusaltaana. Puhtaat hulevedet koostuvat lähinnä rakennusten katoilta ja piha-alueilta tulevista valumavesistä. Ne vastaavat koostumukseltaan ja laadultaan tavanomaisia taajamaalueilla syntyviä hulevesiä. Mahdollisesti likaantuneilta alueilta, kuten kemikaalien purkupaikoilta, tulevat hulevedet pidetään altaiden, kaatojen ja kynnysten avulla erillään puhtaista hulevesistä. Mahdollisesti likaantuneet hulevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Puunkäsittelyn alueelta hulevedet kerätään viivytysaltaaseen. Viivytysaltaassa hulevesi laskeutetaan tai suodatetaan sepelin läpi. Käsitellyt vedet johdetaan kosteikkoimeytyksen kautta vesistöön. Viivytysallas suunnitellaan niin, että sinne mahtuu puunkäsittelyn alueelta vuorokauden aikana kertyvät hulevedet keskimääräisenä sadejaksona. Viivytysaltaan lopullinen rakenne, koko ja sijainti varmentuvat tehdasalueen suunnittelun edetessä. Alueet, joilla öljyn pääseminen viivytysaltaaseen tai sadevesiviemäriin on mahdollista kuten polttonesteiden tankkauspaikoilta, varustetaan öljynerotuskaivoilla. Hulevesien keskimääräiseksi hulevesivirtaamaksi on arvioitu m 3 /d. Tehtaan hankealueella muodostuvien hulevesien määrä on arvioitu laskennallisesti sadantatietojen perusteella. Päästöt ilmaan Tehtaan päästöt ilmaan syntyvät soodakattilassa, kuorikattilassa, meesauunissa, hajukaasukattilassa ja poikkeustilanteissa soihdussa. Savukaasujen puhdistustekniikka Ympäristö-, terveys- ja viihtyvyyshaittojen ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi tehtaalle valitaan riittävän tehokkaat savukaasujen puhdistuslaitteistot ja -menetelmät, että päästöt eivät ylitä niille ympäristöluvassa asetettavia raja-arvoja. Savukaasupäästöjä voidaan vähentää prosessiteknisin toimenpitein ja savukaasujen käsittelyllä. Soodakattila varustetaan neljällä rinnakkaisella sähkösuotimella savukaasujen puhdistamiseksi. Sähkösuotimet mitoitetaan niin, että myös yhden suotimen ol-

42 42 (284) lessa puhdistettavana ja pois käytöstä varmistetaan savukaasujen puhdistuminen. Myös meesauunin savukaasut puhdistetaan sähkösuotimella. Kuorikattilan savukaasut puhdistetaan sähkösuotimella tai pussisuotimella. Sähkösuodin on korkeaerotusasteinen kuiva suodin ja se varustetaan korkeataajuusmuuntajalla, jonka avulla vähennetään sähkösuotimen läpilyöntejä ja päästään korkeaan hiukkasten erotusasteeseen. Savukaasut johdetaan korkean piipun (130 metriä) kautta ulkoilmaan, jotta voidaan varmistua niiden tehokkaasta laimenemisesta. Savupiipussa on omat hormit soodakattilalle, meesauunille, kuorikattilalle ja hajukaasukattilalle sekä varatie väkeville hajukaasuille. Leviämismallin avulla on varmistettu, että savupiippu on riittävän korkea takaamaan tehokkaan savukaasujen laimenemisen. Näin vaikutus alueen ilmanlaatuun on vähäinen, eivätkä ilmanlaadulle asetetut raja- ja ohjearvot ylity. Hajukaasujen varapolttopaikka on soihtu, joka sijaitsee soodakattilan katolla, noin 85 metrin korkeudessa. Hajukaasujen keräys ja käsittely Väkevät hajukaasut kerätään keittämöltä ja haihduttamolta likaislauhdesäiliöistä, metanolin nesteytyksestä, vahvamustalipeäsäiliöistä sekä tyhjöjärjestelmästä. Väkevät hajukaasut poltetaan ensisijaisesti hajukaasukattilassa, joka on varustettu lämmön talteenotolla ja rikkihappokonvertterilla. Väkeviä hajukaasuja voidaan polttaa myös soodakattilassa tai häiriötilanteissa soihdussa. Hajukaasujen poltto hajukaasukattilassa suunnitellaan tuottamaan hajukaasujen rikkiyhdisteistä rikkihappoa, mikä vähentää tehtaalle ostettavan rikkihapon tarvetta. Tämä helpottaa tehtaan natrium-rikkitaseen hallintaa ja auttaa alentamaan jätevesien sulfaattipitoisuutta. Laimeita hajukaasuja kerätään kuitulinjalta, haihduttamosta, mäntyöljylaitokselta, valkolipeän valmistuksesta ja biokaasulaitokselta. Laimeat hajukaasut johdetaan ensisijaisesti osaksi soodakattilan polttoilmaa. Häiriötilanteissa ne voidaan ohjata myös soihtuun tai hajukaasukattilaan. Hajukaasujärjestelmä on suunniteltu siten, että hajuyhdisteet voidaan tuhota kaikissa tehtaan ajotilanteissa. Riski hajupäästöille on suurimmillaan tehtaan ylös- ja alasajotilanteissa sekä vaihdettaessa hajukaasujen polttopaikkaa. Normaalissa tuotantotilanteessa hajukaasut saadaan poltettua tehokkaasti yllä mainituilla tavoilla. Tehtaalla ei synny hajapäästöjä. Päästömäärät ilmaan Tehdas suunnitellaan siten, että tehtaalla syntyvät soodakattilan, meesauunin ja hajukaasukattilan päästöt eivät ylitä sellu- ja paperiteollisuuden BAT-päätelmissä määritettyjä päästötasoja. Kuorikattilan päästöihin sovelletaan suurten polttolaitosten asetuksen (936/2014) mukaisia päästöraja-arvoja.

43 43 (284) Tehtaan maksimi päästötasot kuukausikeskiarvoina (mg/m 3 n) kuivassa savukaasussa ilman häiriöpäästöjä ovat seuraavat: Soodakattila mg/m 3 n (O 2=6 %) Meesauuni mg/m 3 n (O 2=6 %) Hajukaasukattila mg/m 3 n (O 2=9 %) Kuorikattila mg/m 3 n (O 2=6 %) Hiukkaset NO x TRS (rikkinä) SO 2 (rikkinä) Tehtaan arvioidut vuosittaiset kokonaispäästöt ilmaan on esitetty seuraavassa taulukossa: Soodakattila Meesauuni Hajukaasukattila Kuorikattila Yhteensä Hiukkaset t/a NO x t/a TRS (rikkinä) ts/a SO 2 (rikkinä) ts/a Muut päästöt ilmaan Melu ja tärinä Kuoren viirakuivauksesta vapautuu pöly- ja VOC-päästöjä. Päästöjen määrään ja koostumukseen vaikuttavat useat tekijät, kuten kuivauslämpötila, kuivausaika ja kuivattava aine. Poistoilmassa on hiukkasia noin 10 mg/m 3 ja viirakuivaimen alhaisesta kuivauslämpötilasta johtuen VOC-pitoisuudet ovat alhaisia (tyypillisesti alle 5 mg C/Nm 3 ). Klooridioksidin valmistuksessa ja valkaisuprosessissa vapautuu ilmaan pieniä määriä klooridioksidijäämiä. Klooridioksidin valmistuksesta ja valkaisusta tulevat höngät puhdistetaan hönkäpesurilla ennen kuin ne johdetaan ilmaan. Klooridioksidilaitoksen ja valkaisuprosessin hönkien jäännösklooripäästöt (laskettuna klooriksi) ovat alle 20 mg/nm 3. Klooripäästöjen määrä vuodessa on noin 750 kg. Biokaasulaitokselta poistettava prosessikaasu alittaa yleisesti käytetyn hajukaasupitoisuuden OU/m 3 ja ammoniakkipitoisuuden 10 mg/m 3. Puuraaka-aineen haketuksessa syntyy aina jonkin verran hienoainetta. Puupuru ja pöly voivat levitä tuulen vaikutuksesta hakekasoista tehdasalueelle ja tuulioloista riippuen satunnaisesti sen ulkopuolellekin. Tyypillisesti hakkeen seulonta hienoaineesta on sijoitettu prosessissa hakekasan jälkeen ennen keittämöä. Sijoittamalla hakkeen seulonta ennen hakekasoja voidaan purun ja pölyn leviämistä hakekasoista vähentää. Tehtaan merkittävimpiä melunlähteitä ympäristöön ovat sellun kuivatuskoneen poistoilmapuhaltimet ja pyöreän puun käsittely kuorimolla. Sellun kuivatuskoneen poistoilmapuhaltimet sijaitsevat yli 20 metriä korkean kuivatuskonehallin katolla. Puun kuorinta kuorimarummussa ja sitä seuraava haketus ovat voimakkaan melun lähteitä.

44 44 (284) Kuorimarummut ja hakkurit sijoitetaan äänieristettyihin rakennuksiin. Kuorimon syöttöpöydät, joille pyöreä puu syötetään puukurottajilla, on kuitenkin sijoitettava ulkotiloihin. Puun pudottaminen kuorimon syöttöpöydälle aiheuttaa melua ympäristöön. Myös kuorimon syöttökuljettimen läpivientiaukosta kuorimorakennukseen voi kulkeutua kuorimon melua ympäristöön. Puunkäsittelyn meluhaittaa ympäristöön pyritään vähentämään sijoittamalla meluavat toiminnot tehdasalueen keskelle osin kallioleikkauksen suojaan. Ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen katsottiin tarpeelliseksi hahmottaa alustavia meluntorjuntatoimenpiteitä siihen hankesuunnitelmaan, joka toimi YVA:n pohjana meluselvityksessä. Hakemuksen liitteenä olevassa meluntorjuntasuunnitelmassa käydään läpi alustavia esityksiä ja niiden laskennallisia vaikutuksia melun leviämiseen biotuotetehtaalta. Teollisuusmelun osalta biotuotetehtaan kuivauskoneiden poistopuhaltimet katsottiin keskeiseksi melulähteeksi, jolla on huomattava vaikutus melun leviämiseen Virtasalmen alueelle. Yhteensä 6 eri poistolähdettä mallinnettiin YVA:ssa, joiden lisäksi oletetaan emittoivan kapeakaistaista melua lähietäisyydellä (+5 db). Höyryn poistokanavien osalta voidaan todennäköisesti laskea äänitehotasoa arviolta 3 db sekä lisäksi estää melun suora leviäminen rakennuksen katolle rakennettavalla meluseinällä. Jätevedenpuhdistamon eteen on rakennettu 15 metrin korkuinen meluvalli suojaamaan melun suoraa leviämistä Potkunsaarelle päin. Lisäksi jätevedenpuhdistamon sijainti on muuttunut hieman ylemmäksi poispäin Potkunsaaresta. Puunkäsittelytoimintojen melu on eniten melua tuottava lähde, jonka sijainti on kuitenkin keskellä hankealuetta ja siten melun leviämisen kannalta suojassa. Toistaiseksi näille toiminnoille ei ole suunniteltu erillisiä meluntorjuntatoimenpiteitä. Haketus ja kuorimon toiminta tapahtuu seinien sisällä, jolloin rakennuksen suunnittelussa voidaan vielä huomioida riittävä rakennuksen vaipan äänieristävyys. Sellujunaradan viereen voidaan rakentaa noin viisi metriä korkea meluvalli sekä Lukkosalmen tien kohdalle uudelle tieosuudelle 15 metriä korkea meluvalli suojaamaan Virtasalmelle päin leviävää raideliikenteen melua. Hankkeessa tärinävaikutuksia voi syntyä maantie- ja raideliikennekuljetuksista. Junaliikenteestä syntyy hetkittäisiä maantieliikennettä suurempia tärinävaikutuksia, mutta toisaalta junakuljetukset vähentävät maantieliikenteen määriä ja niistä aiheutuvia vaikutuksia. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Tehtaan toiminnasta ei lähtökohtaisesti aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Kemikaalivarastot ja -säiliöt rakennetaan kemikaalilain ja sen nojalla annettujen määräysten sekä SFS-standardien mukaan ja yhtenä päämääränä varastointia ja toimintatapoja suunniteltaessa on kemikaalivahinkojen estäminen kokonaan. Tehtaan viemäröinti suunnitellaan siten, että mahdolliset kemikaalivuodot saadaan kiinni jo tehtaalla suoja-altaisiin tai mineraaliöljy viemäriverkosta öljynerotuskaivoihin. Kemikaalien kuljetuksissa noudatetaan niitä koskevia turvallisuusohjeita ja - määräyksiä. Vahinko- ja vaaratilanteisiin varaudutaan lisäksi hälytysautomatiikan se-

45 45 (284) kä toiminta-suunnitelmien ja -ohjeiden avulla, jolloin riski, että kemikaaleja pääsisi vesistöön, maaperään tai pohjaveteen, on erittäin pieni. Jätteet Prosessissa muodostuvat jätteet ovat luonteeltaan pääosin tavanomaisia jätteitä. Jätevesien käsittelyssä muodostuvat lietteet voidaan hyödyntää energian tuotannossa. Myös tehtaan huolto- ja toimistotöissä muodostuvista jätteistä suuri osa voidaan hyödyntää materiaalina (mm. paperi, pahvi, metalli) tai energiana. Vaarallisia jätteitä (mm. jäteöljyt, öljyiset vedet, kiinteitä öljyiset jätteet, kemikaalijätteet, loisteputket, paristot ja akut) muodostuu tehtaalla vain vähän. Hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen toimitettavia jätejakeita ei käsitellä tai varastoida pitkäaikaisesti laitosalueella. Lyhytaikaisesti voidaan varastoida meesaa, kalkkia ja puristettua primäärilietettä. Jätteiden käsittely, varastointi ja kuljetus toteutetaan siten, etteivät jätteet pääse leviämään ympäristöön. Pölyävät materiaalit (mm. tuhkat) varastoidaan ja kuljetetaan siten, ettei pölyämistä tapahdu (siilot, suljetut/peitetyt kuormat). Nestepitoiset jätteet varastoidaan säiliöissä, joista nesteet eivät pääse valumaan ympäristöön (tarvittaessa varoaltaat). Hajuhaittoja ehkäistään käsittelemällä mahdollisesti haisevat jätteet/sivutuotteet (lietteet, mädäte) suljetuissa tiloissa. Vaaralliset jätteet varastoidaan asianmukaisesti lukitussa tai valvotussa tilassa omissa keräysastioissaan, siten ettei päästöjä ympäristöön tapahdu. Kaikki tehdasalueella hyötykäyttöön soveltumattomat jätteet (mm. viherlipeäsakka, kaatopaikkajäte, vaarallinen jäte) toimitetaan asianmukaiseen käsittely- tai loppusijoituspaikkaan tehdasalueen ulkopuolelle, jolloin käsittelystä ja loppusijoituksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset kohdistuvat käsittely ja loppusijoituspaikoille. Mahdollisuuksien mukaan myös näille jakeille pyritään löytämään hyötykäyttökohteita. Mahdollisia loppusijoituspaikkoja alueella muodostuville jätteille ovat tehtaan naapurissa sijaitseva Ekokemin teollisuusjätteen kaatopaikka-alue tai muu loppusijoitusalue, jolla on ympäristölupa ko. jätteiden vastaanottoon. Jätteet käsitellään tai hyödynnetään sellaisessa paikassa tai toiminnassa, jolla on toiminnan edellyttämät asianmukaiset luvat tai jätelain vaatimukset täyttävä hyväksyntä. Finnpulp Oy:n biotuotetehtaan arvioidut sivutuote- ja jätemäärät (tonnia/vuosi) ovat seuraavat: Sivutuote/jätetyyppi Tunnusnumero Syntypaikka Ominaisuudet Hyötykäyttö/ loppusijoitus Tuhka Kuorikattila Hienojakoista Lannoitteena/ tuhkaa viherrakentamisessa Tuhka Kuoren kaasutus Viherlipeäsakka, - hiekka, meesa Hienojakoista tuhkaa Kaustisointi Viherlipeäsakka ja -hiekka ovat luonteeltaan tavanomaista Lannoitteena/ viherrakentamisessa Toistaiseksi viherlipeäsakalla ja meesalla ei ole hyötykäyttö- Määrä t/a

46 46 (284) Meesauunin kalkkipöly jätettä. Ei sisällä biohajoavaa ainetta. Meesa on kemiallisesti pysyvä yhdiste eikä sisällä biohajoavaa ainetta Meesauuni Kalsiumoksidia (CaO) ja kalsiumkarbonaattia (CaCO 3) kohteita, loppusijoitus kaatopaikalle. Hyötykäyttö lannoitteena, maisemoinnissa tai raaka-aineena kalkintuotannossa Hiekkarejekti , Primääriliete (kuituliete) Puunkäsittely Mädäte Biokaasulaitos Toimisto- ja siivousjäte Yleiset alueet Jätevedenkäsittely Kiviä, hiekkaa, puun kappaleita yms. Jätteenä tavanomaista jätettä. Esiselkeytyksestä poistettu kuitupitoinen primääriliete Bioliete Jätevedenkäsittely Jälkiselkeytyksestä poistettu ylimääräinen bioliete (mikrobimassa) Tavanomaista jätettä Luonteeltaan hyödynnettäviä ja tavanomaisia jätteitä Maisemointi Poltto kuorikattilassa tai kaasutuksessa/biokaasula itos Poltto soodakattilassa / biokaasulaitos Jatkokäsittely lannoitteeksi tai kaasutus tai käyttö biohiilen raakaaineena Hyötykäyttö aineena, energiana ja tarvittaessa loppusijoitus asianmukaiselle tavanomaisen jätteen kaatopaikalle

47 47 (284) Vaarallinen jäte Tehdasosastot Luonteeltaan vaarallisia jätteitä (mm. öljypitoiset jätteet, akut, paristot, laboratoriojätteet yms.) Käsittely tai loppusijoitus asianmukaisessa käsittelykeskuksessa <100 Sivutuotteet Biotuotetehdasprosessissa syntyy sivuvirtoja, jotka voidaan jätelain (646/2011) 5 :n 2 momentin perusteella luokitella sivutuotteiksi. Sivutuote syntyy tuotantoprosessissa, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole tämän aineen valmistaminen. Finnpulp Oy:n biotuotetehtaan tuotantoprosessin sivuvirroista poltettu kalkki, kalkkipöly ja tuhka täyttävät jätelain mukaiset sivutuotteen kriteerit. Hakija esittää jätelain 5 :n 2 momentin mukaisesti, että nämä jakeet luokiteltaisiin ympäristöluvassa sivutuotteiksi. Ne tulisi luokitella jätteiksi ainoastaan siinä tapauksessa, että ne eivät täytä niille asetettuja laatu- ja turvallisuuskriteerejä. Tällaisessa tapauksessa ne sijoitetaan asianmukaisesti kaatopaikalle. Poltettu kalkki Poltettua kalkkia syntyy meesauunissa meesan (CaCO 3) polton yhteydessä. Poltettua kalkkia (CaO) käytetään valkolipeän raaka-aineena kemikaalilinjalla. Poltettu kalkki imee itseensä ilman kosteutta ja hiilidioksidia. Poltettu kalkki (CaO) reagoi veden kanssa kuumeten ja muodostaen sammutettua kalkkia (Ca(OH) 2). Sammutetun kalkin vesiliuos on alkalinen. Pääasiassa kaikki syntyvä kalkki hyödynnetään omassa toiminnassa kemikaalien talteenottoprosessissa. Häiriön vuoksi prosessista poistettua poltettua kalkkia varastoidaan väliaikaisesti tehdasalueella syötettäväksi takaisin prosessiin. Varastoidun poltetun kalkin ensisijainen käyttö on prosessiin palauttaminen. Tässä tilanteessa poltettu kalkki ei ole poistunut käytöstä, vaan kyse on prosessikemikaalin varastoimisesta. Poltettuun kalkkiin rikastuu prosessissa olevia vierasaineita, jolloin poltettua kalkkia joudutaan poistamaan prosessista. Kemikaalikierrosta poistettu poltettu kalkki ohjataan hyödynnettäväksi sellaisenaan, eikä sitä varastoida laitosalueella kuin väliaikaisesti. Poltettua kalkkia käytetään jätteiden ja pilaantuneiden maamassojen stabilointiin. Poltetun kalkin käytölle stabilointiaineena on vakiintuneet markkinat Suomessa. Poltettua kalkkia voidaan käyttää sellaisenaan stabilointiaineena. Kalkkipöly Meesauunin savukaasut johdetaan sähkösuodattimelle, jossa savukaasujen mukana kulkeutunut kalkkipöly erotetaan ja palautetaan takaisin polttoon. Kalkkipölyn kalsiumoksidipitoisuus (CaO) on noin 20 % ja kalsiumkarbonaattipitoisuus (CaCO 3) on noin 80 %.

48 48 (284) Kalkkipölyä on tarpeen aika ajoin poistaa prosessista siihen kertyvien vierasaineiden tai prosessihäiriöiden takia. Prosessista poistettu kalkkipöly toimitetaan takaisin kalkintoimittajalle. Kalkkipölyä voidaan toimittaa takaisin kalkintoimittajalle esim. pigmentin raaka- aineeksi. Kalkkipölyn käytölle pigmentin raaka-aineena on myös vakiintuneet markkinat Suomessa. Näin ollen kalkkipölyn jatkokäytöstä on varmuus. Kalkkipölyä voidaan käyttää sellaisenaan pigmentin raaka-aineena. Tuhka Tyypillisiä tuhkan hyötykäyttökohteita ovat käyttö maisemointimateriaalina ja viherrakentamisessa tai lannoitteena. Viranomaisen hyväksymällä omavalvonnalla varmistetaan, että kyseessä oleva tuhka täyttää asetusten mukaiset liukoisuus- ja kokonaispitoisuusarvot. Hyötykäyttöön soveltumaton tai ilman hyötykäyttökohdetta oleva tuhka läjitetään tuhkakaatopaikalle loppusijoituspaikkaan ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. Tuhkaa välivarastoidaan kiinteistöllä lyhyen aikaa ennen sen toimittamista hyötykäyttökohteeseen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Finnpulp Oy:n jätevedenpuhdistamo tulee lisäämään lähinnä Kallaveteen kohdistuvaa happea kuluttavan aineen sekä fosforin kuormitusta. Typpikuormituksen muutos nykytilanteeseen verrattuna on jokseenkin pieni. Myös AOX:n kuormitus lisääntyy. Ympäristöhallinnon VEMALA-ravinnekuormitusmallin mukaan Kallaveteen tuli Kallan siltojen ja Jännevirran kautta yhteensä noin 340 kg/d fosforia ja kg/d typpeä normaalilla vesijaksolla , mistä Finnpulp Oy:n yhteispuhdistamon arvioitu kuormitus on noin 10 %. Kuivalla jaksolla Kallaveteen tulevat ainevirtaamat ovat keskimääräistä pienemmät, mutta pistekuormitus pysyy samalla tasolla. Kuivana aikana (vuodet ) Finnpulp Oy:n yhteispuhdistamon kuormitus on arviolta 17 % järveen tulevasta ainevirtaamasta. Kallaveden päällysveden kesän keskimääräinen fosforipitoisuus normaalivesijaksolla on ollut 18 μg/l. Kallaveteen tuleva fosfaattifosforin kuorma voidaan arvioida vain suuntaa-antavasti vähäisten fosfaattifosforin mittaustulosten vuoksi. Kasvukaudella fosfaattifosforin pitoisuus on ollut lähes poikkeuksetta alle määritysrajan. Talvella sen sijaan Kallansiltojen luoteispuolella sijaitsevan havaintopaikan P-Kallavesi 330 keskimääräinen fosfaattifosforin pitoisuus vuosina on ollut 14 μg/l. Mikäli Kallaveteen tuleva veden fosfaattifosforin pitoisuutena käytetään kasvukaudelle (touko-lokakuu) 2,5 μg/l ja kasvukauden ulkopuolella 14 μg/l ja tulovirtaamina kuukausittaisia keskivirtaamia, tulee järveen tulevaksi fosforin keskimääräiseksi ainemääräksi 91 kg/d. Biotuotetehtaan arvioitu fosfaattikuormitus (90 % kokonaisfosforista) on 32 kg/d eli noin kolmannes järveen tulovirtaamien mukana tulevasta ainemäärästä. Finnpulp Oy:n fosfaattifosforin kuormitus on arvioitu konservatiivisesti. Mikäli fosforipitoisuus lisääntyisi suoraan kuormituksessa tapahtuvan muutoksen suuruisena, lisääntyisi Kallaveden päällysveden fosforipitoisuus keskimäärin 1,8 μg/l eli pitoisuus olisi 20 μg/l. Kuivana jaksona Kallaveden päällysveden keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut kesällä 17 μg/l. Kuormituksen muutoksen suhteessa keskimää-

49 49 (284) räinen pitoisuuslisäys olisi vajaat 3 μg/l, eli pitoisuus olisi myös kuivalla jaksolla 20 μg/l. Jätevedet puretaan alusveteen, joten muutokset alusveden pitoisuuksissa ovat suurempia ja päällysvedessä pitoisuuden muutos jää edellä esitettyä pienemmäksi. Mikäli a-klorofyllipitoisuuden arvioidaan muuttuvan fosforikuormituksen muutoksen suhteessa, lisääntyisi normaalilla vesijaksolla a-klorofyllipitoisuus kesäaikana keskimäärin 0,75 μg/l ja kuivalla kaudella 1,45 μg/l. Normaalilla vesijaksolla keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus oli 7,5 μg/l, joten kuormituksen lisäyksen jälkeen pitoisuustaso olisi 8,3 μg/l. Kuivalla jaksolla keskimääräinen a- klorofyllipitoisuus on ollut 8,5 μg/l ja kuormituksen muutoksen jälkeinen pitoisuustaso olisi 10 μg/l. Esimerkiksi Forsberg & Rydingin (1980) luokituksen mukaan lievästi rehevän vesistön a-klorofyllipitoisuus on 3 7 μg/l ja rehevän vesistön a- klorofyllipitoisuus 7 40 μg/l, joten Kallaveden a-klorofyllipitoisuus on nykyisinkin rehevän vesistön tasoa, eikä merkittävää muutosta Finnpulp Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormituksen vaikutuksesta ole odotettavissa. Kallaveteen tuleva happea kuluttavan aineen kuormitus (COD Mn) voidaan karkeasti laskea tulovirtaaman ja tulevan veden keskimääräisen pitoisuuden perusteella. Jos tulovirtaamana (Kallan sillat ja Jännevirta yhteensä) käytetään 140 m 3 /s ja tulevan veden pitoisuutena 13,9 mg/l, tulee Kallaveteen noin 170 t/d happea kuluttavan aineen kuormitusta Kallan siltojen ja Jännevirran kautta. Finnpulp Oy:n yhteispuhdistamon happea kuluttava kuormitus (COD Cr) on 31,6 t/d. COD Cr-kuormitus pitää jakaa 1,95:llä, jotta se on vertailukelpoinen COD Mn:n kanssa. COD Mn-kuormitukseksi muutettuna Finnpulp Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormitus on 16,2 t/d, mikä on vajaat 10 % Kallaveteen Kallan siltojen ja Jännevirran kautta tulevasta ainemäärästä. Vaikka jätevedenpuhdistamo lisää Kallaveteen kohdistuvaa pistekuormitusta, merkittävä osa kuormituksesta tulee edelleen tulovirtaamien mukana. Tulovirtaamien vedenlaadulla on siten määräävä asema koko Kallaveden veden laatua ja vesistön tilaa tarkasteltaessa. Finnpulp Oy:n jätevesien purkualueen läheisyydessä jätevesien vaikutus on selvemmin havaittavissa yleisenä rehevyyden lisääntymisenä. Finnpulp Oy:n jätevesien arvioitu AOX-kuormitus on vuosikeskiarvona laskettuna 500 kg/d ja pitoisuus 7,9 mg/l. Kuukausikeskiarvona AOX-kuormitus voi nousta tasolle 600 kg/d. Finnpulp Oy:n jätevedenpuhdistusprosessi poistaa noin 70 % AOXkuormituksesta. Biologinen puhdistus pystyy poistamaan alhaisemman molekyylipainon yhdisteitä, jotka hajoavat biologisesti ja jäteveteen jäävä jae on vaikeasti hajoavia suuremman molekyylipainon yhdisteitä. Savon Sellu Oy:n tehtaalla ei käytetä valkaisua, joten sieltä ei tule AOX-kuormitusta. Finnpulp Oy:n jätevesikuormituksen aiheuttamat AOX:n pitoisuuslisäykset ovat enimmäkseen alle 100 μg/l. Jätevesien kertyminen alusveteen talvikerrostuneisuuskautena aiheuttaa jätevesien purkualueen läheisyydessä pohjan lähellä suurempia pitoisuuslisäyksiä. Kelloniemen pohjoispuolella AOX:n pitoisuuslisäys talvella alusvedessä on tasoa 200 μg/l ja Kelloselän eteläosassa tasoa 100 μg/l. Pintakerroksessa pitoisuuslisäykset ovat suurimmillaan syystäyskierron aikana keskimäärin μg/l. Vuosikeskiarvona tarkasteltuna pitoisuuslisäykset ovat pintakerroksessa 60 μg/l ja purkualueen lähiympäristöä lukuun ottamatta pohjan lähelläkin alle 100 μg/l.

50 50 (284) Lukuun ottamatta aivan purkualueen lähiympäristön alusvettä talvella arvioidut pitoisuudet ovat samaa tasoa kuin metsäteollisuuden kuormittamista vesistöistä mitatut pitoisuudet 2000-luvulla. AOX-yhdisteet ovat rakenteeltaan luonnossa tavattavien yhdisteiden kaltaisia ja biohajoavia. Jäähdytysvesien vaikutus talven jäätilanteeseen Tehtaan jäähdytysvesien lämpökuorman aiheuttama jäänpaksuuden ohenema on mallinnustulosten mukaan Kelloselän syvänteen kohdalla cm ja Kelloselän eteläosassa noin 10 cm. Erityisesti leutona talvena jäähdytysvesien vaikutuksesta jäiden heikkeneminen alkaa Kelloselän keskiosassa aiemmin kuin ilman jäähdytysvesiä ja on nopeampaa kuin ilman jäähdytysvesiä. Finnpulp Oy:n jäähdytysvesien purku vaikeuttaa tai estää jäällä liikkumisen Kelloselän pohjoisosassa. Leutona talvena myös Kelloselän keskiosassa jään paksuus voi olla vaarallisen ohut. Erityisesti alku- ja lopputalvesta jäällä liikkumisessa vaatii erityistä varovaisuutta koko Kelloselän alueella. Vaajasalon jäätie kulkee Vaajasalon luoteisosasta Itkonniemeen. Jäätie avataan, kun jään paksuus on vähintään 30 cm. Tyypillisesti jäätie päästään avaamaan tammikuun alkupuolella ja se on avoinna vuorokautta. Sääoloilla on merkittävä vaikutus siihen, milloin jäätie päästään avaamaan ja kuinka pitkään se voidaan pitää auki. Helmikuussa 2016 tehdyn liikennelaskennan mukaan jäätietä käyttää ajoneuvoa vuorokaudessa. Keskimääräinen matkan lyhennys on 20 km. Leutoina talvina Finnpulp Oy:n jäähdytysvedet voivat heikentää jään kantavuutta Vaajasalon jäätien kohdalla erityisesti lopputalvesta. Kylminä talvina jäähdytysvesillä ei ole vaikutusta jäätien käyttöön. Kallaveden ekologinen ja kemiallinen luokitus Koko Kallavedelle tehtävä vesien- ja merenhoitolain mukainen ekologinen luokitus kuvastaa vesien tilaa koko vesimuodostuman tasolla. Siihen ei sisälly pistekuormituksen lähivaikutusalueen havaintopaikkoja, eikä siten Sorsasalon lähialueen havaintopaikkoja. Hankkeen ei arvioida muuttavan Kallaveden vesimuodostuman ekologista tilaa, sillä hankkeen vaikutukset näkyvät selvimmin jäteveden purkupaikan lähialueella Kelloselällä, eikä lähimmälle vesipuitedirektiivin mukaisessa luokittelussa mukana olevalle havaintopaikalle 345 arvioida aiheutuvan niin merkittäviä vaikutuksia, että vesimuodostuman tila heikkenisi. Vesimuodostuman tila luokitellaan viiden eri puolille vesimuodostumaa sijoittuvan havaintopaikan tulosten perusteella. Hanke ei myöskään vaaranna Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelman ja Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden eli vesialueen hyvän ekologisen tilan saavuttamista tai sen säilyttämistä niillä alueilla, joilla se on jo saavutettu. Kallaveden vesimuodostuman kemiallinen tila on hyvä. Hankkeen ei arvioida heikentävän vesimuodostuman kemiallista tilaa.

51 Ääritilanteiden tarkastelu 51 (284) Tulovirtaaman ollessa pienimmillään pistekuormituksen vaikutukset vesistössä korostuvat verrattuna keskimääräiseen virtaamatilanteeseen. Fysikaalis-kemiallisten muuttujien osalta pitoisuuslisäykset ovat kuivana aikana suurempia erityisesti Kelloselän alueella, mutta kauempana järvellä erot erilaisten vesitilanteiden välillä jäävät jokseenkin pieniksi. Sen sijaan a-klorofyllipitoisuus on kuivana kesänä suurempi myös kauempana purkualueesta. Suomen ympäristökeskuksen VEMALA-kuormitusmallin tietojen mukaan Kallaveteen tuleva fosforin ainemäärä oli sateisena vuotena 2012 lähes 50 % ja typen ainemäärä 25 % vuosien keskimääräisiä ainemääriä suurempi. Finnpulp Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormituksessa ei tapahdu sääolosuhteista johtuvia muutoksia. Jätevedenpuhdistamon kuormitus on noin 7,5 % vuoden 2012 fosforin ainemäärästä ja 9,5 % typen ainemäärästä. Poikkeuksellisen sateisena aikana puhdistamon fosforikuormituksen aiheuttaman pitoisuuslisän voidaan arvioida olevan noin neljänneksen keskimääräistä vesitilannetta pienempi. Typen osalta ero sateisen ja normaalin vesijakson välillä jää jokseenkin vähäiseksi. Sateisena aikana virtaamat kasvavat, mikä heikentää vesistön lämpötilakerrostuneisuutta. Kuormituksen vaikutukset happitilanteeseen jäävät sateisena aikana keskimääräistä pienemmiksi. On todennäköistä, että erityisen kuivina kausina Finnpulp Oy:n jätevedet lisäävät jo ennestään heikkoa alusveden happitilannetta siinä määrin, että sisäinen kuormitus lisääntyy. Sen tarkka ennakoiminen milloin, missä ja kuinka suurena sisäistä kuormitusta tapahtuu, on hyvin vaikeaa. Epävarmuustarkastelu Jätevesien vaikutusten arvioimiseksi tehtiin mallinnukset neljällä eri mallilla, joista kahta käytettiin alkulaimentumisen tarkasteluun ja kahta laajemmin jätevesien vaikutusten tarkasteluun Kallavedessä. Mallinnusten lisäksi vaikutusarviointien pohjana tarkasteltiin metsäteollisuuden kuormitushistoriaa alueella sekä Kallaveden vedenlaadusta olemassa olevia tietoja. Vaikutusarvioinnit tehtiin asiantuntijatyönä hyödyntäen niin historiatietoja, mallinnusten tuloksia kuin teoreettista taustatietoa vesistövaikutuksista. Kuormituksen arvioituja vaikutuksia verrattiin olemassa oleviin rajaarvoihin kuten vesistöjen ekologisen luokituksen luokkarajoihin, vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksessa esitettyihin ympäristönlaatunormeihin sekä talousveden laatuvaatimuksiin. Mallit ovat tarkimmillaankin yksinkertaistuksia, eivätkä ne kuvaa aukottomasti luonnon monimutkaisia prosesseja. Käytetyissä vedenlaatumalleissa on havaittu tiettyjä puutteita verrattaessa mallinnusten tuloksia olemassa olevaan tietoon Kallaveden tilasta sekä teoriatiedon perusteella oletettuun jätevesien käyttäytymiseen jätevesien purkualueella. Mallit eivät kuvaa jätevesien tiheyskäyttäytymistä oikein aivan jätevesien purkualueen läheisyydessä, mikä yliarvioi vaikutuksia alusvedessä ja aliarvioi vaikutuksia päällysvedessä. Kauempana purkualueesta edellä kuvattua virheellistä käyttäytymistä mallissa ei tapahdu. Mallit eivät kykene toistamaan jätevesien kulkeutumista välivesikerroksessa talvikautena, vaan mallissa selvimmät vaikutukset ovat pohjan läheisyydessä. Vesiympäristön tilan kannalta on parempi, mikäli jätevedet kulkeutuvat välivedessä, koska vaikutukset alusveden happitilanteeseen jäävät silloin pienemmiksi. Ole-

52 52 (284) massa olevan tiedon mukaan Savon Sellu Oy:n jätevedet kulkeutuvat talviaikana putkimaisena virtauksena syvänteitä myötäillen Säyneensalon itäpuolitse. Vedenlaatumallin erotustarkkuus ei riitä täysin kuvaamaan havaittua ilmiötä. Happi- ja kasviplanktonmallissa pystysuuntaisen sekoittumisen todettiin olevan liian tehokasta, mikä johtaa vaikutusten aliarviointiin alusveden happitilanteen osalta ja yliarviointiin kasviplanktonin osalta. Merkittävä epävarmuus syntyy myös siitä, että mallinnukset tehdään historiaan ajoittuvana käyttäen sen ajankohdan sää- ja ympäristötietoja. Tässä vaikutusarvioinnissa on käytetty vuosijakson tietoja. Tulevaisuudessa samanlainen säätilanne ei toistu. Sääolosuhteilla on kuitenkin huomattava vaikutus vesistön tilaan, erityisesti kasviplanktonin määrään, mikä aiheuttaa osaltaan epävarmuutta vaikutusten arviointiin. Mallinnukseen sisältyvä epävarmuus on pyritty ottamaan huomioon vaikutusten arvioinnissa kuvaamalla asiantuntija-arviossa epävarmuudet ja arvioimalla, miten epävarmuus vaikuttaa arviointitulokseen. Vesistövaikutusten arviointiin liittyvää epävarmuutta voidaan lähestyä myös siitä näkökulmasta, kuinka suuri Finnpulp Oy:n puhdistamon aiheuttaman muutoksen arvioidaan olevan ja toisaalta kuinka paljon jää varaa arvioidun uuden pitoisuustason ja vesistön ekologisen tilaluokan heikkenemisen välille. Fosforipitoisuuden pitäisi normaalilla vesijaksolla, jona hakemuksessa on käytetty vuosia , lisääntyä 7 μg/l, jotta ekologinen tila fosforin osalta heikkenisi hyvästä tyydyttäväksi. Kuivalla jaksolla muutoksen pitäisi olla vielä suurempi. Fosforin arvioitu keskimääräinen pitoisuuslisäys päällysvedessä kesäaikana on 1,8 μg/l, joten lisäyksen pitäisi olla lähes nelinkertainen arvioituun verrattuna, jotta ekologinen tila heikkenisi. Vastaavasti a-klorofyllin pitäisi normaalilla vesijaksolla lisääntyä 3,5 μg/l ja kuivalla vesijaksolla 2,5 μg/l jotta tila heikkenisi a-klorofyllin osalta hyvästä tyydyttäväksi. Arvioitu pitoisuuslisäys on normaalina vesijaksona 0,8 μg/l ja kuivalla jaksolla 1,0 μg/l, joten pitoisuuslisäysten pitäisi olla 2,5 4 -kertaisia arvioituun verrattuna, jotta tila heikkenisi. Koska muutosten pitäisi olla moninkertaisia arvioituun verrattuna, ekologinen tila ei todennäköisesti heikkene näiltä osin. Typen osalta tavoitteellisen kuormituksen arvioidaan olevan samaa tasoa kuin Savon Sellu Oy:n toteutunut kuormitus on ollut, joten Kallaveden typpipitoisuus ei muutu puhdistamon kuormituksesta johtuen, mikäli tavoitetaso saavutetaan. Merkittävin epävarmuus liittyy happimallinnukseen ja ylipäätään happitilanteen vaikutusten arviointiin. Happimallinnuksen tuloksissa jätevesien purkualueen läheisyydessä tapahtuvaa BOD 7:n aiheuttamaan hapen kulumista ei käytännössä ole havaittavissa, vaan jätevesien purkualueella ja jätevesien pääasiallisella kulkeutumisreitillä happitilanne jopa paranee mallinnuksen mukaan alusvedessä. Mallinnustuloksissa tämä selittyy jäähdytysvesien tuomalla happitäydennyksellä. Toisaalta mallinnustuloksissa COD:n aiheuttama hapen kuluminen kuluttaa alusveden happivaroja erityisesti Kallaveden keski- ja eteläosissa sekä lahtivesissä. Pitkästä viipymästä johtuen helposti hajoava orgaaninen aines on ehtinyt hajota ennen jätevesien kulkeutumista ko. alueille asti. Orgaanisen aineen hajoaminen hidastuu merkittävästi ajan kuluessa, joten todellisuudessa hapen kuluminen kaukana purkualueelta ei ole yhtä nopeaa kuin mitä mallinnustulokset osoittavat, koska mallissa COD hajoaa vakionopeudella. Lisäksi happimallissa selvimmän vaikutuksen alue on Säyneensalon länsipuolella, vaikka

53 53 (284) olemassa olevien mittauksiin perustuvien havaintojen mukaan Savon Sellu Oy:n jätevesien pääasiallinen kulkureitti on Säyneensalon itäpuolitse. Ei kuitenkaan ole mitään todellisuudessa esiintyvää syytä, minkä vuoksi Finnpulp Oy:n puhdistamon jätevedet kulkeutuisivat vesistössä eri reittiä kuin Savon Sellu Oy:n jätevedet, joten kyse on mallinnuksen epätarkkuudesta, mikä johtuu puutteista morfologisissa tiedoissa sekä jätevesien kulkeutumisesta mittausten osoittamaa syvyyttä syvemmällä mallissa. AOX on mallinnettu konservatiivisena aineena, jolloin kiintoaineen mukana tapahtuvaa sedimentoitumista tai yhdisteiden hajoamista ei ole otettu huomioon, vaan pitoisuuden pieneneminen tapahtuu ainoastaan sekoittumalla ja laimentumalla. Myös metallit on arvioitu konservatiivisena aineena olettaen ikään kuin metallit olisivat kokonaan liuenneessa muodossa. Käytännössä kuitenkin suuri osa metalleista on kiintoaineeseen sitoutuneena, joten metalleita poistuu vesimassasta sedimentoitumalla. Lisäksi kiintoaineeseen sitoutuneet metallit eivät ole samalla tavoin biologisesti aktiivisia kuin vedessä liuenneena olevat metallit. Vaikutus Kuopion kaupungin vedenhankintaan Kuopion Veden Hietasalon vedenottamo ja Itkonniemen vesilaitos sijaitsevat virtaussuunnassa biotuotetehtaan käsitellyn jäteveden purkuputken alapuolella. Kallaveden järvivesi rantaimeytetään Hietasalossa ja käsitellään noin kahden viikon viipymän jälkeen Itkonniemen vedenkäsittelylaitoksella kemiallisesti. Hietasalon vedenottamon raakavedestä valmistettu talousvesi kattaa normaalitilanteessa noin 40 % Kuopion kaupunkialueen veden kulutuksesta. Suoraan Kallavedestä otetaan pintavettä Itkonniemen laitokselle noin 5 % kokonaistuotannosta. Finnpulp Oy:n biotuotetehdas käyttää havusellun valkaisuun ECF (Elementary Chlorine Free)-prosessia, jossa klooridioksidivalkaisun yhteydessä syntyy AOX-päästöjä vuositasolla keskimäärin 500 kg/d. AOX-yhdisteiden reduktio jätevedenpuhdistusprosessissa on noin 70 %. Mallinnustulosten mukaan normaalilla vesivuosijaksolla keskimääräinen AOX:n pitoisuuslisäys Itkonniemen edustalla alusvedessä on noin 80 μg/l ja kuivalla vesivuosijaksolla 115 μg/l. Mallinnukset tehtiin määrittelemällä AOX konservatiiviseksi aineeksi, eli pitoisuuden pieneneminen tapahtuu ainoastaan laimentumalla. Osa AOXyhdisteistä hajoaa biologisesti ja osa poistuu kiintoainekseen sitoutuneena sedimentoitumalla. Pitoisuuslisäykset ovat näin ollen todellisuudessa yleensä teoreettisia mallinnustuloksia alhaisempia. Parhaiten Finnpulp Oy:n jätevedenpuhdistusprosessissa poistuvat pienimolekyyliset yhdisteet ja jäteveteen jää suuren molekyylipainon AOX-yhdisteitä, jotka tutkimusten mukaan noudattavat rakenteeltaan humusyhdisteitä ja poistuvat talousveden käsittelyprosessissa pääosin kemiallisessa saostuksessa. Perinteisellä vedenkäsittelyllä (saostus, selkeytys, hiekkasuodatus) on saavutettu noin % AOX-reduktiot vuodenajasta riippuen. Nykyaikaisten klooridioksidia käyttävien tehtaiden jätevesissä esiintyvien pienimolekyylisten yhdisteiden kloorautumisaste on pieni. Pienimolekyyliset yhdisteet koostuvat di- ja trikloorietikkahapoista ja mono- ja dikloorifenoleista. Edellä mainituista yhdisteistä terveysperusteiset raja-arvot juomavedessä on asetettu dikloorietikkahapolle, 50 μg/l, ja trikloorietikkahapolle, 200 μg/l. Mono- ja dikloorifenoleille ei ole asetettu

54 54 (284) terveysperusteista raja-arvoa, mutta Suomen talousveden laatuvaatimuksissa yhteenlaskettu pitoisuus kloorifenoleille ei saa ylittää arvoa 10 μg/l. Haitallisia furaneja ja dioksiineja ei muodostu. Normaalitilanteessa tehtaan AOX-päästöjen vaikutus Kuopion vedenhankintaan voidaan arvioida hyvin pieneksi, sillä 2/3 kaupunkialueelle tuotetusta vedestä otetaan Jänneniemen tekopohjavedenottamolta, joka ei ole tehtaan vaikutuspiirissä. Loput 1/3 otetaan Hietasalon vedenottamolta, johon suotautuu rantaimeytyksessä Kallaveden vettä. Hietasalon vesi käsitellään kemiallisesti ennen sen käyttöä talousvetenä, jolloin voidaan arvioida, että suurin osa Itkonniemen edustan suuren molekyylikoon AOX-yhdisteistä on poistunut Hietasalon vedestä rantaimeytyksen ja kemiallisen saostuksen jälkeen. Sellutehtaan jätevesien myötä rauta- ja mangaanipitoisuudet lisääntyvät Kallavedessä ja näin ollen mahdollisesti myös Hietasalon vedenottamon vedessä. Hietasalon veden rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat myös tällä hetkellä yli talousveden laatusuosituksen, minkä takia rauta ja mangaani poistetaan vedestä Itkonniemen laitoksella. Tilanteessa, jossa Jänneniemi tai sekä Hietasalo että Jänneniemi olisivat pois käytöstä ja kaupunki joutuisi ottamaan kaiken käyttämänsä veden suoraan Kallavedestä, voivat selluteollisuuden jäteveden AOX-yhdisteet lisätä talousveden sisältämän AOX:n kokonaismäärää erityisesti talviaikaan. Jos kaikki vesi otetaan suoraan Itkonniemen edustalta, AOX-pitoisuuden lisäys talousveteen olisi mallinnuksen ja aikaisempien vedenkäsittelyä koskevien tutkimusten perusteella vesivuosijaksosta riippuen enimmillään μg/l. Tästä pitoisuudesta terveydelle haitallisten di- ja trikloorietikkahappojen osuus jää alle terveysperusteisten raja-arvojen. Tehtaan ja sen jätevedenpuhdistamon häiriötilanteisiin on varauduttu BATkäytäntöjen mukaisesti. Tämä pitää sisällään mm. tasaus- ja varoaltaiden rakentamisen, jäteveden neutraloinnin ja jäähdytyksen kahdessa vaiheessa, matalakuormitteisen aktiivilietelaitoksen valitsemisen puhdistusprosessiksi sekä sähkönsyötön varmistamisen. Kalasto, kasviplankton ja pohjaeläimet Finnpulp Oy:n jätevedenpuhdistamon jätevesistä kotitarvekalastukselle aiheutuvat kalastushaitat rajoittuvat paljolti Kelloselän alueelle ja vähäisemmässä määrin sen eteläpuoliselle Kallavedelle. Ammattimainen rysäkalastus Kallavedellä sijoittuu kokonaan ja verkkokalastus lähes kokonaan Säyneensalon eteläpuoliselle alueelle, mikä vähentää kuormituksesta ammattikalastukselle aiheutuvia haittoja. Ammattikalastukselle arvioidaan aiheutuvan saalistappioita pitkällä aikavälillä Kelloselän muikun troolauksen osalta. Etelämpänä Kallavedellä korvattavaa vahinkoa aiheuttaa jossakin määrin lisääntyneestä rehevyydestä johtuva kiinteiden ja seisovien pyydysten lisääntyvä limoittuminen ja kalaston rakenteen muuttuminen särkikalavaltaisempaan suuntaan. Kallaveden syvänteiden happitilanne on heikentynyt jo nykyisinkin, ja osaa syvänteistä hapetetaan keinotekoisesti. Happitilanteen heikkeneminen alueella heikentää ravinnekuormituksen tapaan lähinnä syyskutuisten kalalajien, käytännössä muikun, elinolosuhteita alueella. Kelloselkä on lähinnä muikun syönnösalue, ja se on merkit-

55 55 (284) tävä muikun troolausalue keväällä, mutta muikun pääasialliset kutualueet ovat Kelloselän eteläpuolisella Kallavedellä. Kelloselän happitilanteen heikkeneminen nykytilanteeseen verrattuna jää kokonaisuudessaan sen tasoiseksi, että sillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta kevätkutuisten kalalajien kantoihin. Talvikutuinen made kärsii happitilanteen heikkenemisestä kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Ravinnekuormituksen vaikutukset Kelloselän alueella ja vähäisemmässä määrin myös sen eteläpuolisella Kallavedellä näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen liittyvinä haittoina, kuten kiinteiden ja seisovien pyydysten mahdollisesti lisääntyvänä limoittumisena, vesikasvillisuuden lisääntymisenä ja ranta-alueiden rehevöitymisenä. Kalojen käyttökelpoisuuteen lievällä rehevöitymisellä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Finnpulp Oy:n jätevedenpuhdistamon sulfaattikuormituksen selvät vaikutukset rajoittuvat pienelle alueelle purkupaikan läheisyyteen. Suurimmat pitoisuuslisäykset ovat Kelloselän syvänteen alusvedessä talvella tasoa 140 mg/l ja päällysvedessä tasoa 50 mg/l. Ko. pitoisuustasot eivät ole vielä kalastolle haitallisia, ja ne rajoittuvat suppealle alueelle. Sulfaatti voi välillisesti lisätä vesistön kerrostuneisuutta, mutta Kallavedellä vesistön pysyvää suolakerrostuneisuutta ei arvioida syntyvän. Jätevedenpuhdistamon metallikuormituksen vaikutukset Kallaveden vedenlaatuun ovat vähäiset, eikä sillä ole vaikutusta purkualueen kalastoon tai kalojen käyttökelpoisuuteen. Vesistövaikutusarvion mukaan elohopean, kadmiumin, lyijyn ja nikkelin pitoisuudet laskevat hyvin lyhyellä matkalla purkuputken suulta alle ko. metalleille asetettujen ympäristönlaatunormien. Vesistövaikutusarvion mukaan metsäteollisuuden jätevesien AOX-yhdisteet ovat rakenteeltaan luonnossa tavattavien yhdisteiden kaltaisia, eivätkä ne ole ravintoketjussa kertyviä yhdisteitä. Sellun valkaisuprosessien kehittyminen on vähentänyt AOXpäästöjä, eikä haitallisia vaikutuksia enää havaita Suomessa massa- ja paperitehtaiden jätevesien purkupaikoilla. Lukuun ottamatta aivan purkualueen lähiympäristön alusvettä talvella AOX:n arvioidut pitoisuuslisäykset ovat Kelloselällä samaa tasoa kuin metsäteollisuuden kuormittamista vesistöistä mitatut pitoisuudet 2000-luvulla, joten AOX-kuormituksella ei arvioida olevan haitallista vaikutusta Kallaveden kalastoon. Talvikalastus vaikeutuu Kelloselällä jäähdytysvesien vuoksi. Talvella jäähdytysvesien purkualueelle muodostuu sula-alue ja jäähdytysvedet myös heikentävät Kelloselän jääpeitettä, jolloin jääolosuhteet muodostuvat alueella ennalta arvaamattomiksi. Finnpulp Oy:n jäähdytysvesien purku vaikeuttaa tai estää jäällä liikkumisen Kelloselän pohjoisosassa. Leutona talvena myös Kelloselän keskiosassa jään paksuus voi olla vaarallisen ohut. Erityisesti alku- ja lopputalvesta jäällä liikkumisessa on noudatettava erityistä varovaisuutta koko Kelloselän alueella. Kallavedellä kasviplanktontuotantoa rajoittaa fosforin saatavuus. Fosforirajoitteisessa vesistössä fosforikuormituksen lisäys johtaa rehevyystason nousuun. Selvimmät vaikutukset kasviplanktonbiomassaan tapahtuvat Kelloselällä, missä normaalissa vesitilanteessa a-klorofyllipitoisuuden arvioidaan lisääntyvän kesä syyskuun keskiarvona noin 1,6 μg/l eli vajaat 20 % nykytilanteeseen verrattuna. Säyneensalon tasolla muutos on noin 1 μg/l eli noin 10 %. Kallaveden eteläosaa kohden tultaessa vaikutus edelleen pienenee, jolloin muutos on noin 0,5 μg/l ja alle 10 % nykytilaan verrattuna. Kelloselällä a-klorofyllin ekologisen luokituksen mukainen tila-

56 56 (284) luokka tulee arvion mukaan heikkenemään tyydyttäväksi, mutta koko Kallavettä koskien a-klorofylliluokan arvioidaan säilyvän hyvänä. Kuivana kautena pitoisuuslisäykset ovat suurempia kuin normaalilla vesivuosijaksolla. Tilaluokka on kuitenkin kuivanakin kautena sama kuin normaalivesivuosijaksolla (Kelloselkä keskiarvo 11,6 μg/l, Kallavesi keskiarvo 9,4 μg/l). Kelloselän osalta on otettava huomioon, että tarkastelussa on mukana myös aivan jätevesien purkualue. Kelloselän ja koko Kallaveden ravinnepitoisuuksien osalta määräävä tekijä on tulovirtaaman mukana tuleva ravinnekuorma, jolloin vesimäärän ollessa suurempi Kallaveden ravinnepitoisuudet ovat suurempia. Kasviplanktonin määrään vaikuttaa monet muutkin tekijät kuin vain ravinnepitoisuus, esimerkiksi lämpötila ja virtausolosuhteet, mistä johtuen korrelaatio ravinnepitoisuuksien ja a-klorofyllin välillä jää heikoksi. Kallaveden arvioidaan säilyvän edelleen voimakkaasti fosforirajoitteisena Finnpulp Oy:n puhdistamon aloitettua toimintansa, joten ravinnesuhteen perusteella sinilevien ei arvioida saavan sellaista kilpailuetua, että sinilevien esiintyminen merkittävästi lisääntyisi Kallavedessä. Fosforirajoitteisuudesta huolimatta Kallavedellä on todettu nykyisinkin sinileväkukintojen esiintymistä, eikä tilanteen sen osalta arvioida muuttuvan. Kelloselkää lukuun ottamatta a-klorofyllipitoisuuden muutoksen arvioidaan olevan alle 1 μg/l. Muutos on sen verran pieni, että rehevyystasossa ei arvioida tapahtuvaan niin suurta muutosta, että sillä olisi merkittävää vaikutusta kasviplanktonin lajistorakenteeseen. Sorsasalon edustan syvänteiden pohjaeläimistö kärsii jo nykyisin jätevesikuormituksesta ja siitä aiheutuvista huonoista happioloista. Happea kuluttavan kuormituksen sekä kiintoainekuormituksen lisääntyessä pohjaeläinten elinolot heikkenevät entisestään. Lisäksi rehevyyden lisääntyminen vaikuttaa erityisesti pohjaeläinten lajistosuhteisiin. Jätevesikuormituksen lisääntymisen ja sitä myötä syvänteiden sedimentin läheisten happiolojen heikentymisen arvioidaan aiheuttavan syvimpien alueiden pohjaeläimistön taantumista, mikä näkyy yksilötiheyksien alenemisena ja edelleen lajiston yksipuolistumisena. Pohjaeläimistön tilaa kuvaavan CI-indeksin arvioidaan heikkenevän purkupisteen lähialueen syvänteissä nykyisestä jonkin verran, mutta ei merkittävästi. Pohjaeläinlajisto muuttunee rehevyyden lisääntymisen myötä myös matalammilla alueilla edelleen rehevyyttä suosivampien lajien suuntaan. Sulfaatti ja natrium eivät ole normaalisti vesistöissä eliöstölle myrkyllisiä. Kallavedelle ei arvioida syntyvän pysyvää suolakerrostuneisuutta Finnpulp Oy:n jätevesikuormituksen vuoksi. Oleellista pohjaeläimistön ja koko vesiympäristön kannalta Kallaveden ja Kelloselän tapauksessa on syvänteiden alusveden pysyminen hapellisena. Biotuotetehtaan metallikuormituksen vaikutukset Kallaveden vedenlaatuun ovat vähäiset, eikä sillä ole vaikutusta laajemmin Kallaveden pohjaeläimistöön. Paikallisesti aivan purkuputken lähialueella metalleja voi kertyä nykyistä enemmän etenkin suodattaviin pohjaeläimiin, kuten hernesimpukkaan. AOX-kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää haitallista vaikutusta Kallaveden pohjaeläimistöön.

57 57 (284) Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Vaikutus ilman laatuun Tehtaan normaalissa toiminnassa vaikutuksia maa- ja kallioperään sekä pohjaveteen ei synny. Mahdollisissa kemikaali- tai öljyvuoto-onnettomuustilanteessa vaikutusten merkittävyyden arvioidaan olevan vähäinen, koska tehtaalla huolehditaan riittävistä suojaustoimenpiteistä. Leviämismallilaskelmien tulosten perusteella on arvioitu, että biotuotetehtaan normaalitoiminnan rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt sekä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt eivät aiheuta terveydellistä riskiä lähialueen asukkaille, sillä terveyden suojelemiseksi annetut ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot alittuivat selvästi koko vaikutusalueella. Leviämismallilaskelmien tuloksena saadut typpidioksidin, rikkidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuslisät olivat korkeimmillaankin alle 1 % vastaavista vuosikeskiarvopitoisuudelle asetetuista raja-arvoista. Leviämismallilaskelmien tulosten mukaan tehtaan päästöjen aiheuttamat korkeimpien pitoisuuksien vyöhykkeet painottuvat pääasiassa tehtaan pohjois-, kaakkois- ja luoteispuolelle, koska alueella vallitsevat tuulensuunnat ovat kaakosta, etelästä ja luoteesta. Typpioksidipitoisuudet Tehdyn mallinnuksen perusteella suurimmaksi tehtaan päästöistä aiheutuvaksi typpidioksidipitoisuuden (NO 2) vuosikeskiarvoksi saatiin 0,3 μg/m 3 (raja-arvo 40 μg/m 3 ). Typpidioksidipitoisuudet olivat suurimmillaan noin 6 % ilmanlaadun ohjearvoista ja 4 % raja-arvoista. Kokonaistypenoksidipitoisuuden (NO x) vuosikeskiarvolle ekosysteemien suojelemiseksi annettu kriittinen taso (30 μg/m 3 ) ei ylittynyt tutkimusalueella. Siilinjärven Vuorelassa, mihin suuntaan vallitsevat tuulen suunnat tehtaalta ovat, typpidioksidin vuosikeskiarvo vuonna 2009 oli 3 μg/m 3. Tehdas aiheuttaisi typpidioksidipitoisuuksiin noin 10 %:n lisän (0,3 μg/m 3 ), mutta kokonaispitoisuus jäisi silti vain noin 8 %:iin ilmanlaadun raja-arvosta. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet (PM 10) Tehtaiden hiukkaspäästön on mallilaskelmissa oletettu kokonaisuudessaan olevan hengitettävien hiukkasten kokoluokkaa eli halkaisijaltaan alle 10 μm hiukkasia (PM 10). Koko tutkimusalueen suurimmaksi tehtaan päästöistä aiheutuvaksi hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvoksi saatiin 0,5 μg/m 3 (raja-arvo 40 μg/m 3 ). Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat suurimmillaan noin 6 % ilmanlaadun ohjearvoista ja 4 % raja-arvoista. Siilinjärven Vuorelassa hengitettävien hiukkasten (PM 10) vuosikeskiarvo vuonna 2009 oli 10 μg/m 3. Tehdas aiheuttaisi hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin noin 5 %:n lisän (0,5 μg/m 3 ), mutta kokonaispitoisuus jäisi silti vain noin 26 %:iin ilmanlaadun rajaarvosta.

58 Rikkidioksidipitoisuudet 58 (284) Tehdyn mallinnuksen perusteella suurimmaksi tehtaan päästöistä aiheutuvaksi rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvoksi saatiin 0,05 μg/m 3 (raja-arvo 20 μg/m 3 ). Rikkidioksidipitoisuudet olivat suurimmillaan noin 3 % ilmanlaadun ohjearvoista ja 1 % raja-arvoista. Vuonna 2014 rikkidioksidin ohjearvoon verrattava vuosikeskiarvo Sorsasalossa oli 2,7 μg/m 3. Tehdas aiheuttaisi rikkidioksidin pitoisuuksiin enimmillään noin 2 %:n lisän (0,05 μg/m 3 ), mutta kokonaispitoisuus jäisi silti vain noin 14 %:iin ilmanlaadun rajaarvosta. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet Tehdyn mallinnuksen perusteella suurimmaksi tehtaan päästöistä aiheutuvaksi TRSpitoisuuden vuorokausikeskiarvoksi saatiin 0,4 μg/m 3 (ohje-arvo 10 μg/m 3 ). Korkeasta piipusta vapautuvat päästöt ehtivät laimentua leviämisen aikana tehokkaasti, jolloin maanpintapitoisuudet jäävät hyvin pieniksi. TRS-pitoisuudet olivat suurimmillaan noin 5 % ilmanlaadun ohjearvosta. Sorsasalon ilmanlaadun mittausasemalla mitattuja TRS-pitoisuuksia verrattiin samaan pisteeseen mallilaskelmilla saatuihin tuloksiin. Mitatut pitoisuudet olivat huomattavasti korkeampia kuin mallinnetut nykytilanteen TRS-pitoisuudet. Mittauksin saadut TRS-pitoisuudet osoittavat, että mittausalueella on Savon Sellu Oy:n tehtaan ja suunnitellun Finnpulp Oy:n tehtaan piippujen lisäksi myös hajapäästölähteitä, joilla on suurempi vaikutus alueella mitattuihin TRS-pitoisuuksiin ja niiden aiheuttamiin hajutilanteisiin kuin piippujen kautta vapautuvilla päästöillä. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Sorsasalossa vuonna 2014 olivat 0,4 1,4 μg/m 3. Mallinnuksen mukaan koko tutkimusalueen TRS-pitoisuuden vuorokausikeskiarvoksi saatiin maksimissaan 0,5 μg/m 3. Tehtaan toiminnan myötä TRS vuorokausikeskiarvopitoisuudet ovat 0,4 1,9 μg/m 3, mikä on alle hajukynnyksen 3 hy/m 3 (2,1 μg/m 3 ). Hajujen esiintyminen normaalitoiminnan aikana Uusi tehdas ei aiheuta hajua ympäristöön normaalitoiminnan aikana eli ympäristön hajutilanne säilyy pääsääntöisesti nykyisen kaltaisena. Epäsuotuisissa säätilanteissa tehtaan normaalitoiminta voi aiheuttaa lievää hajuhaittaa joillakin alueilla. Korkeimmat hajupitoisuudet havaitaan todennäköisesti heikkotuulisissa tilanteissa, jolloin sekoittuminen on vähäistä. Kun tuulennopeus on suurempi ja sekoittumisolosuhteet ovat hyvät, hajut leviävät ja laimenevat tehokkaammin. Mallilaskelmien tulosten mukaan selkeästi tunnistettavia lyhytaikaisia hajuja (hajukynnys 3 hy/m 3, 30 s) esiintyisi alle 3 % vuoden tunneista eli alle 260 tunnin aikana. Pitkäaikaisia hajutilanteita, jolloin hajua esiintyisi koko tunnin ajan yhtäjaksoisesti, ei esiintynyt juuri lainkaan. Savon Sellu Oy:n vuonna 2011 tehdyn hajumallinnuksen mukaan alue, jolla nykyisin voidaan havaita pitkäaikaisia hajutilanteita (3 hy/m 3 ) 1 %:na vuoden tunneista, ulottui Vuorelan asuinalueen eteläosiin, Uuhimäen alueelle, Ranta-Toivalaan sekä Päiväran-

59 59 (284) taan, Kettulanlahteen ja Kelloniemeen sekä kaakossa Karhonsaareen. Alue, jolla voidaan havaita voimakasta hajua 1 %:na vuoden tunneista, kattoi Sorsasalon saaren sen länsiosia lukuun ottamatta ja ulottui etelässä Kettulanlahden pohjoisosiin, pohjoisessa Virtasalmen rannalle sekä osaan Uuhimäkeä. Poikkeuksellisten tuotantotilanteiden päästötarkastelu Poikkeustilanteiden päästötarkastelut tehtiin maksimipäästötarkasteluna, joissa päästöjä esiintyy vuoden jokaisena tuntina enimmäismäärä. Tarkastelulla selvitettiin, kuinka korkeiksi poikkeuksellisten tilanteiden pitoisuudet suurimmillaan voivat kohota esiintyessään satunnaisesti pitkällä ajanjaksolla. Poikkeustilanteessa P1 (seisokkitilanne) rikkidioksidi- ja TRS-pitoisuudet alittivat ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot. Poikkeustilanteessa P2 (tyypillinen käynnistys- tai pysäytystilanne tai poikkeuksellinen ajotilanne) rikkidioksidipitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin poikkeustilanteessa P1 ja päästön aiheuttama korkein tuntiohjearvoon verrannollinen rikkidioksidipitoisuus ylitti vastaavan ohjearvon. Muut rikkidioksidin raja- ja ohjearvot eivät ylittyneet. Mallinnettujen poikkeuksellisten päästötilanteiden aiheuttamat TRS pitoisuudet alittivat ilmanlaadun ohjearvon kummassakin tarkastelussa (P1 ja P2). Korkeimmillaan pitoisuudet olivat poikkeustilanteessa P2 13 % ohjearvosta. Käytännössä poikkeustilanne P2 ei kestä vuorokautta yhtäjaksoisesti vaan on tyypillisesti muutamien tuntien pituinen. Tällöin vuorokausikeskiarvot jäävät selvästi mallinnuksessa saatuja keskiarvoja pienemmiksi. Poikkeustilanteessa P3 eli äärimmäisessä häiriötilanteessa (esim. täydellinen sähkökatko), rikkivedyn hajukynnys ylittyy leviämismallilaskelmien mukaan jopa 25 kilometrin päässä Sorsasalosta. Näin ollen koko kilometrin tutkimusalueella on mahdollista äärimmäisessä häiriötilanteessa havaita hajua. Yksittäisen häiriötilanteen sattuessa hajua ei kuitenkaan havaita yhtaikaa kaikissa ilmansuunnissa päästölähteen ympärillä, vaan hajua havaitaan sillä hetkellä vallitsevan tuulensuunnan alapuolella. Poikkeustilannetarkastelussa P3 tarkasteltu päästö on hyvin lyhytkestoinen (10 minuuttia), mikä aiheuttaa omat haasteet mallinnukselle. Käytetyt leviämismallit on optimoitu tunnin aika-askeleella eteneviksi eli päästö pysyy tunnin ajan samana. Poikkeustilanteen P3 kaltaisia häiriöpäästöjä voi tapahtua tehtaan ensimmäisen käyntivuoden aikana kahdesta kolmeen kertaan, toisen ja kolmannen käyntivuoden aikana kerran ja sen jälkeen satunnaisesti muutaman vuoden välein. Vaikutus ihmisen terveyteen ja viihtyvyyteen (melu) Tehtaan käyttöönottovaiheessa voi esiintyä normaalikäyttöä voimakkaampaa ääntä johtuen esim. kattiloiden puhalluksista. Melutapahtumat ovat luonteeltaan usein lyhytkestoisia, mutta voivat toistua käyttöönoton eri vaiheissa. Käyttöönoton erikoistilanteista voidaan antaa esim. virallinen meluilmoitus. Käytönaikainen melu on jatkuvaa pääasiassa puhaltimista ja pumpuista johtuvaa melua ja voi sisältää jonkin verran kapeakaistaisuutta, mutta oletettavasti vain vähän impulssimaisuutta kuorimon ja puunkäsittelyn sijaitessa alueen keskiosassa luonnollisen kallioalueen takana. Mallinnuksen mukaan tehtaan käytönaikainen 55 db(a):n keskiäänitason LAeq meluvyöhyke ilman meluntorjuntatoimenpiteitä päiväaikana teollisuusmelun osalta leviäisi enimmillään noin 150 metrin päähän tehdasalueen rajasta Sorsasalossa Virtasalmel-

60 60 (284) le päin, mutta pääsääntöisesti pysyisi tehdasalueen rajalla. Yöaikana 50 db(a):n vyöhyke leviää mallinnuksen mukaan noin 250 metrin säteelle Virtasalmelle päin sekä jonkin verran tehdasalueen ulkopuolelle muilta suunnilta. Melulaskelmien tulosten perusteella tehtaalta kantautuva enimmäkseen tasainen teollisuusmelu kasvaisi etenkin Sorsasalon saaren sekä Virtasalmen rannan loma-asuinrakennuksilla suunnitellun tehdasalueen pohjoispuolella (esim. Lukkosalmentiellä). Liikennemelu kasvaa jonkin verran valtatien 5 molemmin puolin raskaiden ajoneuvokuljetusten ja raideliikennemelun vuoksi. Liikennemelun kasvu on suurinta valtatiellä 5 pohjoiseen päin, mutta laskelmien perusteella sen ei oleteta kasvattavan merkittävästi tai havaittavasti melutasoa esim. Siilinjärven Vuorelan alueella. Melun nykytila on valtatien 5 osalta jo paikoin varsin korkea, mikä osaltaan alentaa muutoksen havaittavuutta. Kaikkiaan melutilanteen muutos on varsin paikallinen ja keskittyy etenkin Sorsasalon saaren itäpuolen keski- ja koillisosiin sekä itse tehdasalueelle. Hakemukseen on liitetty alustava meluntorjuntasuunnitelma. Meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutus melutasoon Seuraavassa kuvassa on esitetty hakemukseen liitetyn alustavan meluntorjuntasuunnitelman toimenpiteet: Meluntorjunnan toimenpiteet on kohdistettu Virtasalmen rannan kohteisiin (mm. Halmejoentien ja Lukkosalmentien rakennukset), jossa suurin alustavilla meluntorjuntatoimilla saavutettavissa olevan vaimennus on noin 6 db. Kaikkiaan alustava meluntorjunta laskee YVA:n laskennan aikaista tilannetta 0 6 db ja on pienimmillään VT5 pohjoispuolella, sillä alustavaa meluntorjuntaa ei kohdistettu tieliikennemelulle. Meluntorjunnan jälkeen päiväaikana klo ylittyy 55 db(a):n ohjearvo kahdessa kohteessa (Päivärannantie 427 ja Tavirannantie 2). Yöaikana klo ylittyy 50 db(a):n ohjearvo yhdessä kohteessa osoitteessa Tammirannantie 17 (Siilinjärvi). Ylitysten syynä on ennen kaikkea kuljetusten melu VT5:llä. Näissä kohden nykytilan

61 61 (284) laskennallinen taso on myös hyvin merkittävä (Päivärannantie 427:ssä db(a) ja Tavirannantie 2:ssa db(a)), joka tarkoittaa siten hyvin vähäistä muutosta nykytilaan nähden. Vaikutus kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin TARKKAILU Yleistä Hankkeesta ei aiheudu suoria vaikutuksia ympäristön Natura- tai luonnonsuojelualueille. Toiminta-aikaan keskittyvät suojelualuevaikutukset liittyvät lähinnä ilma- ja vesipäästöihin sekä meluun. Vesistövaikutusten osalta Kallaveden rehevöityminen ja kasviplanktonin lisääntyminen voisivat ulottua vähäisessä määrin laajalle Naturaalueelle Keski-Kallaveden saaristo. Samaan alueeseen kuuluu kansainvälisesti tärkeä (IBA) lintualue Keski-Kallavesi ja Kuhanen. Vaikutukset tälle alueelle on arvioitu korkeintaan vähäisiksi, eikä näin ollen luonnonsuojelulain 65 mukaisen Naturaarvioinnin laatimista nähdä hankkeeseen liittyen tarpeelliseksi. Koska kyse on uudesta toiminnasta, hakija esittää, että lupaan otetaan määräys päivitetyn tarkkailuohjelman toimittamisesta viranomaiselle puoli vuotta ennen laitoksen käynnistymistä. Tarkkailuohjelmassa tullaan esittämään myös konkreettinen toimintamalli häiriötilanteiden toimenpiteiksi ja selkeät kynnykset sille, millaisissa tilanteissa tehtaan tuotanto täytyy ajaa alas esimerkiksi hajujen aiheuttamien viihtyvyyshaittojen estämiseksi. Käyttötarkkailu Prosessilaitteet Biotuotetehtaan toimintaa, käyttöä ja häiriötilanteita tarkkaillaan ja käyttötarkkailun tiedoista pidetään kirjaa. Osastoja ohjataan automaatiojärjestelmillä ja valvomossa on jatkuvasti henkilökuntaa. Käyttötiedot kerätään ja tallennetaan automaatiojärjestelmään. Lisäksi toiminnasta pidetään sähköistä käyttöpäiväkirjaa. Tehtaan tarkkailuun liittyvät toimintaohjeet laaditaan vastaamaan tätä tarkkailusuunnitelmaa sen tultua hyväksytyksi. Käyttö- ja kunnossapitohenkilöstö perehdytetään suunnitelman edellyttämiin tehtäviin. Oleellisimmat seurattavat puhdistinlaitteet ovat soodakattilan, meesauunin ja kuorikattilan sähkösuotimet. Sähkösuotimien toimintahäiriöistä tulee hälytykset ohjausjärjestelmään. Laitoksen käytönvalvontajärjestelmän tiedot, kuten laitoksen ajotilanteiden muutokset ja häiriöt, sekä päästömittaustulokset kootaan tietokantaan, jonka avulla niitä voidaan jatkuvasti seurata. Käyttö- ja päästötiedot raportoidaan säännöllisin väliajoin viranomaisille ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. Veden käyttö Virtasalmesta otetun raakaveden määrää lasketaan pumppujen tuottokäyrien ja käyttötuntien perusteella tai putkistoon asennetaan virtausmittaus. Määristä pidetään kirjaa.

62 Kemikaalit 62 (284) Kemikaalien kulutusta seurataan virtausmittareilla ja ostettujen kemikaalimäärien perusteella. Jätevedenpuhdistamo Jätevesien muodostumista, määrää ja laatua sekä puhdistuslaitteiden toimintaa tarkkaillaan sekä automaatiojärjestelmien avulla että laboratorioanalyysien avulla. Tavoitteena on, että päästöt muodostuvat mahdollisimman pieniksi ja puhdistamon puhdistusteho pysyy mahdollisimman korkeana. Tiedot kirjataan tehtaan järjestelmiin. Päästötarkkailu Jäähdytys- ja hulevedet Jäähdytysveden määrää ja laatua tarkkaillaan jatkuvatoimisilla mittauksilla ja tarvittaessa laboratorioanalyyseillä. Jäähdytysvesiviemäriin asennetaan määrä-, lämpötila-, ph- ja johtokykymittaukset. Mikäli mittauksissa havaitaan tavanomaisesta poikkeavaa kuormitusta, jäähdytysvesistä otetaan vesinäyte laboratorioanalyysiä varten. Hulevesien laatua seurataan johtokykymittauksin hulevesiviemäreistä. Huleveden määrää ei mitata. Mikäli mittauksissa havaitaan tavanomaisesta poikkeavaa kuormitusta, hulevesiviemäristä otetaan vesinäyte laboratorioanalyysiä varten. Puunkäsittelyn hulevesien viivytysaltaasta vesistöön johdettua kuormitusta seurataan kerran kuukaudessa otettavin näyttein sulan maan aikana. Näytteestä määritetään ph, johtokyky, kiintoaine, COD, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Jätevedet Puhdistamolle menevien ja puhdistamolta lähtevien jätevesien määrää ja laatua tarkkaillaan sekä osastokohtaisilla jätevesien jatkuvatoimisilla mittareilla että laboratorioanalyysein. Osastokohtaisiin jätevesikanaaleihin sekä jätevedenpuhdistamolle johtaviin/lähtevään putkistoihin asennetaan jäteveden määrän (virtaama), lämpötilan, ph:n ja johtokyvyn jatkuvatoimiset mittaukset. Jätevedenpuhdistamolle molemmilta tehtailta johdettaville jätevesille samoin kuin puhdistamolta vesistöön menevälle jätevedelle asennetaan lisäksi keräilynäytteenotin laboratoriossa tehtäviä analyyseja varten. Jätevesistä analysoidaan: - COD ja kiintoaine päivittäin - Kok-N ja Kok-P kerran viikossa - AOX ja BOD 7 kuukausikeräilynäytteestä. Tehtaan käynnistyttyä purkuvesistä määritetään vesieliöstölle vaaralliset ja haitalliset aineet. Kertaluonteisten mittausten perusteella tarkkailuohjelmaan sisällytetään tarpeellisilta osin ne päästökomponentit, joiden kynnyspitoisuudet ylittyvät. Yksityiskohtaisessa jätevesien tarkkailua koskevassa suunnitelmassa otetaan huomioon E-PRTR raportoinnin ja BAT-vaatimusten mukaiset tarkkailuvaatimukset.

63 63 (284) Jätevesien laatuun ja määrään vaikuttavista poikkeavista tilanteista raportoidaan vuorokohtaisella raportoinnilla. Käytöntarkkailun tulokset raportoidaan tehtaan automaatiojärjestelmään ja päästötarkkailun tulokset raportoidaan valvovalle viranomaiselle sekä Kuopion kaupungin ympäristöviranomaiselle myöhemmin hyväksyttävän tarkkailuohjelman mukaisesti. Päästöt ilmaan Savukaasupäästöjen tarkkailu kattaa päästöjen mittaamisen ja mittaustulosten vertaamisen päästöraja-arvoihin sekä mittalaitteiden käytön tarkkailun. Päästöjen tarkkailua ja prosessin ohjausta varten asennetaan jatkuvatoimisia savukaasuanalysaattoreita soodakattilalle, meesauunille, hajukaasukattilalle ja kuorikattilalle. Kaikista mittauksista, jotka koskevat päästöjä ilmaan, on määritettävä mittaustulosten kokonaisepävarmuus 95 %:n luotettavuusvälillä. Jatkuvatoimisten rikkidioksidi- ja typenoksidimittausten kokonaisepävarmuus saa olla enintään 20 % ja hiukkas- ja TRSmittausten enintään 30 %. Jatkuvatoimisesti tehdään seuraavat mittaukset: Soodakattila ja meesauuni SO 2, TRS, NO x ja hiukkaset Hajukaasukattila SO 2, TRS Kuorikattila SO 2, NO x ja hiukkaset Näiden lisäksi kaikista savukaasuista mitataan savukaasujen määrää virtausmittauksella sekä savukaasujen lämpötilaa, painetta, happea, häkää ja vesihöyrypitoisuutta. Kertamittaukset Jatkuvatoimisille mittauksille tullaan tekemään vuosittain vertailumittaukset. Mittaukset suoritetaan ulkopuolisen akreditoidun mittaajan toimesta. Kertaluonteiset mittaukset tehdään standardoiduin menetelmin tai sellutehtaan päästöjen seurantaan soveltuvia mittausmenetelmiä käyttäen. Valkaisukemikaalien valmistuksessa sekä valkaisimon hönkäpesurin hönkäkaasujen klooripäästö mitataan kerran vuodessa. Kaasutus- ja biohiililaitoksen hiukkaspäästöt mitataan kertaluonteisesti vuoden sisällä tehtaan toiminnan aloittamisesta. Mittaukset toteutetaan ulkopuolisen mittaajan toimesta, jolla on tehtävään vaadittava pätevyys. Ilmanpäästöjä tarkkaillaan myös vuorokohtaisella raportoinnilla, jossa raportoidaan ilmanpäästöihin vaikuttavista tapahtuneista poikkeavista tilanteista. Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu suoritetaan yleisten BAT-päätelmien mukaisesti.

64 Biokaasulaitos 64 (284) Poistoilman laadun seurannassa mitataan ammoniakkipitoisuutta ja hajukaasupitoisuutta (OU/m 3 ). Poistoilman laatua tarkkaillaan järjestämällä laitoksella päästömittaus viimeistään 6 kuukauden kuluttua laitoksen käynnistämisestä. Käynnistys- ja pysäytysjaksot Käynnistys- ja pysäytysjaksoja sekä häiriöiden aikaisia ominaispäästöjä ei oteta huomioon raja-arvojen ylitysten laskennassa. Häiriöiden aikaiset ominaispäästöt ja kokonaispäästöt kuitenkin lasketaan, sillä tietoja tarvitaan ympäristöraportointiin ja sellutehtaan kokonaisrikkipäästön määrittämiseen. Käynnistys- ja pysäytystilanteiden määrittäminen tehdään suunnitelmien tarkennettua ja ne esitetään puoli vuotta ennen tehtaan käynnistämistä. Alustavasti käynnistys- ja pysäytysjaksot ja häiriöaika määritellään seuraavasti: Soodakattila Käynnistysjakso päättyy, kun: - mustalipeävirtaus on yli 60 % kattilan nimelliskapasiteetista. Pysäytysjakso alkaa, kun - mustalipeävirtaus on alle 60 % kattilan nimelliskapasiteetista. Laitoksen häiriötilanteeksi määritetään tilanne, jossa on voimassa yksi seuraavista ehdoista: - polttolipeän kuiva-aine alle 78 % - sähkösuodattimien erotuskentistä alle 80 % käytössä - mustalipeävirtaus on alle 60 % kattilan nimelliskapasiteetista. Meesauuni Käynnistysjakso päättyy, kun - meesan syöttö on ollut vähintään 50 % suunnittelukapasiteetista 4 tunnin ajan. Pysäytysjakso alkaa, kun - meesan syöttö laskee alle 50 % suunnittelukapasiteetista. Laitoksen häiriötilanteeksi määritetään tilanne, jossa on voimassa yksi seuraavista ehdoista: - sähkösuotimen kenttiä käytössä alle suunnitellun - meesan syöttö laskee alle 50 % suunnittelukapasiteetista. Kuorikattila Käynnistysjakso päättyy, kun - höyryvirtaus on yli 30 % kattilan nimelliskapasiteetista. Pysäytysjakso alkaa, kun - höyryvirtaus on alle 30 % kattilan nimelliskapasiteetista. Laitoksen häiriötilanteeksi määritetään tilanne, jossa on voimassa yksi seuraavista ehdoista: - sähkösuotimen kenttiä käytössä alle suunnitellun - kun höyryvirtaus on alle 30 % kattilan nimelliskapasiteetista.

65 Kiinteät jätteet 65 (284) Kiinteiden jätteiden tarkkailu perustuu punnituksiin joko tehtaalla tai vastaanottajapäässä. Tieto jätteiden määristä jakeittain saadaan jätteiden kuljetuksesta vastaavalta yrittäjältä tai vastaanottajalta. Kiinteiden jätteiden koostumus sekä haitta-aineiden liukoisuudet selvitetään hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuuden osalta. Vastaanottajalle annetaan jätejakeista riittävät tiedot sekä tarkistetaan, että vastaanottaja on tietoinen jätteen hyötykäyttöön liittyvistä velvoitteista ja vastaanottajalle on ympäristöviranomaisen hyväksyntä tai lupa hyötykäytölle. Jätekirjanpito Tehtaalla muodostuvien jätteiden laadusta, määrästä ja hyödyntämisestä pidetään jätekirjanpitoa jätelain ja ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. Syntyvien jätteiden laatua seurataan ottamalla säännöllisesti näytteet syntyvistä jätejakeista. Kirjanpidosta ilmenee muun muassa jätteen laatu, määrä, käsittely- ja hyödyntämistavat ja sijoituspaikka. Tiedot raportoidaan säännöllisin väliajoin ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. Vaikutusten tarkkailu Finnpulp Oy:n biotuotetehdas liitetään osaksi Kallaveden yhteistarkkailua. Sekä vesistö- että kalataloustarkkailu toteutetaan yhteistarkkailuna. Vesistötarkkailu Hakemukseen on liitetty Kallaveden yhteistarkkailuohjelma vuosina Yhteistarkkailuohjelmaan esitetään muutoksia alueelle B, muiden alueiden tarkkailu esitetään tehtäväksi yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Seuraavassa on esitetty yhteenveto yhteistarkkailuohjelmasta sekä siihen Finnpulp Oy:n toiminnan aiheuttamat muutokset. Hakija esittää tarkkailun tehostamista tehtaan toiminnan alkaessa. Seuraavassa on esitetty myös tehostettu tarkkailu Finnpulp Oy:n jätevesien johtamisen alkaessa. Tehostettu tarkkailu esitetään tehtäväksi kolmena ensimmäisenä vuotena toiminnan alettua. Tehostetun tarkkailun jatkotarve harkitaan tarkkailutulosten perusteella. Pohjois-Savon ELY-keskukselle esitetään arvio tarkkailun jatkotarpeesta sekä mahdolliset muutosesitykset tehostettuun tarkkailuun. Nykyisestä tarkkailuohjelmasta esitetään korvattavaksi runkoasema 338A asemalla Kelloniemi. Tarkkailuun esitetään lisättäväksi myös kaksi uutta runkoasemaa Iso- Telkko ja Pirttiniemi 2. Kelloniemi ja Iso-Telkko ovat uusia tarkkailuasemia ja niiden ja niiden sijainniksi esitetään (koordinaatit ETRSTM35FIN): Kelloniemi Iso-Telkko Tarkkailuaseman Pirttiniemi 2 koordinaatit ovat Havaintoasema 338A esitetään muutettavaksi hapetusasemaksi. Tarkkailuasemien 338A ja 338BH tarkkailua esitetään jatkettavan Finnpulp Oy:n toiminnan alkuvaiheessa sen selvittämiseksi, miten syvännealueen happitilanne muuttuu uudessa tilanteessa ja onko hapetusta tarpeen jatkaa. Nämä asemat sijaitsevat hyvin lähellä jätevesien purkualuet-

66 66 (284) ta, eivätkä siksi sovellu hyvin tarkkailukohteiksi. Syvännealueen tarkkailua on kuitenkin syytä tehdä toiminnan alkaessa, jotta hapetuksen tarvetta alueella voidaan myöhemmin arvioida mittaustuloksiin perustuen. Näytteenottoajankohdat Yhteistarkkailuohjelman mukaisesti näytteet otetaan seuraavasti: - Runkoasemat ja virtavesiasemat: maalis-, touko-, elo- ja loka-marraskuu - Hapetusasemat sekä asema 367: maalis- ja elokuu Lisäksi otetaan klorofyllitutkimuksen näytteet neljä kertaa kesän aikana eli kerran kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa havaintoasemilta 330, Kelloniemi, 345, Iso-Telkko, Pirttiniemi 2, 375, 358, 374, 377, 378, 25 ja 405. Finnpulp Oy:n tehostettuun tarkkailuun liittyen otetaan näytteet kuukausittain jäätilanteen salliessa havaintoasemilta Kelloniemi ja Pirttiniemi 2 kolmen vuoden ajan Finnpulp Oy:n täysimittaisen tuotannon alettua. Tarkkailu toteutetaan runkoasemien tarkkailun mukaisesti. Näytteenottosyvyydet Näytteenottosyvyydet ovat: maalis- ja elokuu: kokonaissyvyys < 30 m ja hapetusasemat: lämpötila ja happi 5 m välein sekä p-1 m ja p-3 m kokonaissyvyys > 30 m: lämpötila ja happi 10 m välein sekä p-1 m ja p-3 m muut näytteet 10 m välein sekä p-1 m ja p-3 m toukokuu ja loka-marraskuu: 1 m, 20 m ja p-1 m klorofyllitutkimuksen näytteet: kokoomanäyte 0 2 m syvyydestä.

67 Näytteistä määritetään seuraavat analyysit: 67 (284) Runkoasemat ja virtavesiasemat klorofyllitutkimuasemat hapetus- maaliskuu toukokuu elokuu lokakuumarraskuu näkösyvyys X X X X X X lämpötila X X X X X X happi X X X X X ph X X sähkönj. X X X X 8) väri 1) X 1) X COD Mn 2) X 2) X kok.n X X X X X NH 4-N X X X X X X NO 2+NO 3-N X kok.p X X X X X X PO 4-P X a-klorofylli X SO 4 3) 3) Na 3) 3) Cl 4) 4) AOX 5) 5) 5) 5) Fek.enterok 6) 6) 9) E-Coli 6) 6) 9) Öljy 7) 7) 1) 1 m syvyydestä asemilta 330, Kelloniemi, 375, 374 ja 405 2) kaikista syvyyksistä asemilta 330, Kelloniemi, 345, Pirttiniemi 2, 375, 374 ja 405 3) 1 m, 10 m, 20 m, 40 m ja p-1 m asemilta 330, 1600, Kelloniemi, 345, Iso-Telkko, Pirttiniemi 2, 374 ja 378 4) 1 m, 10 m, 20 m, 40 m ja p-1 m asemilta Kelloniemi, 345, 374 ja 378 5) kaikista syvyyksistä asemilta Kallavesi 345 ja Pirttiniemi 2 6) 1 m, 20 m ja p-1 m asemilta Kelloniemi, 374, 377 ja 378 7) aistinvaraisesti 1 m syvyydestä asemilta 333, 345, 354 ja 374, mikäli öljyä havaitaan otetaan näyte 8) asemilla 338A, 338BH ja 340H 9) 1 m näytteestä Biologinen tarkkailu Laaja biologinen tarkkailu toteutetaan kolmen vuoden välein, seuraavan kerran vuonna Kasviplanktonin biomassanäytteet otetaan klorofyllitutkimuksen yhteydessä joka kolmas vuosi kesä-, heinä- ja elokuussa asemilta 330, Kelloniemi, 345, Iso-Telkko, 358, 377, 375, 25 ja 405. Näytteistä määritetään lajisto ja biomassa laajan kvantitatiivisen menetelmän mukaisesti. Pohjaeläinnäytteet otetaan joka kolmas vuosi syys-lokakuussa asemilta: 330, Kelloniemi, 345, Iso-Telkko, 375, 377, 372AH, 378, 25 ja 405. Syvännenäytteiden lisäksi

68 68 (284) havaintopaikoilta 330, 377, 375 ja 378 otetaan näytteet lisäksi linjamenetelmänä syvyyksiltä 20 m ja 30 m. Biologiseen tarkkailuun lisätään makrofyyttien eli vesikasvillisuuden kartoitus. Makrofyyttikartoitus tehdään ympäristöviranomaisten ohjeistuksen mukaisesti päävyöhykelinjamenetelmällä käyttäen ympäristöviranomaisten laatimaa tarkempaa ohjeistusta. Vesistövaikutusten arvioinnin mukaan selvimmät vesikasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset tapahtuvat Potkunsaaren rannoilla sekä Sorsasalon etelärannalla. Tutkittaessa koko järven vesikasvillisuuden tilaa, on ympäristöhallinnon suosittelema linjamäärä suurilla (> 40 km 2 ) järvillä 18 linjaa (kolme edustavaa otosaluetta). Tässä tapauksessa on tarkoitus tarkkailla Finnpulp Oy:n jäte- ja jäähdytysvesien mahdollisia vaikutuksia vesikasvillisuuteen, joten linjamääräksi esitetään 3 linjaa, jotka sijoittuvat Potkunsaaren rannoille siten, että saadaan mahdollisimman kattava kuva vaikutuksista. Alustava suunnitelma linjojen sijainnista on esitetty hakemuksen täydennyksen liitteessä. Tarkka linjojen sijainti hyväksytetään ELY-keskuksella ennen ensimmäisen tarkkailukerran toteuttamista. Lopullisesti linjojen sijainti tarkentuu maastossa. Linjat sijoitetaan verrattain loiville rannoille, missä kasvaa nykyisinkin vesikasveja. Potkunsaaren rannat ovat monin paikoin karuja kivikkorantoja, joissa vesikasveja ei juuri kasva. Makrofyyttikartoitus tehdään kerran ennen jätevesien johtamisen aloittamista taustatilanteen selvittämiseksi. Koska vesikasvillisuus reagoi suhteellisen hitaasti muutoksiin, tehdään ensimmäinen Finnpulp Oy:n toiminnan aikainen tarkkailu viisi vuotta jäte- ja jäähdytysvesien johtamisen aloitushetken jälkeen. Kalataloustarkkailu Kallaveden kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma käsittää vuodesta 2012 alkaen Nordic-verkkokoekalastuksia joka kolmas vuosi, kuhan pienpoikasseurantaa joka toinen vuosi, havaskokeita joka kolmas vuosi ja koetroolauksia joka kolmas vuosi. Yhteistarkkailuohjelmaa täydennetään lisäämällä Nordic- verkkokoekalastusalueita Kelloselälle sekä kalastustiedustelulla, joka kohdennetaan sekä vapaa-ajan kalastajiin että ammattikalastajiin. Kelloselän alueelle lisätään uusi erillinen Nordic- verkkokoekalastusalue jäähdytysvesien vaikutusalueelle Potkunsaaren lähialueelle, Lukkosalmen-Potkunpään alueelle, jossa käytetään muiden alueiden tapaan 8 Nordicverkkoa. Kelloselällä jo olemassa oleviin yhteistarkkailun koekalastuskohteisiin (8 verkkopaikkaa) lisätään toiset 8 verkkopaikkaa. Koekalastukset tehdään samoin menetelmin kuin yhteistarkkailuohjelman koekalastukset. Vapaa-ajan kalastajille suunnattu kalastustiedustelu tehdään Etelä-Kallaveden alueella ensimmäisen kerran vuosi ennen tehtaan käynnistymistä ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Tiedustelu tehdään otantana Kuopion kaupungin, Etelä-Kallaveden kalastusalueen ja eri osakaskuntien lupamyyntitietojen pohjalta. Ennakkotietojen mukaan Kuopion kaupungin ja kalastusalueen lupamyyntitiedoista on nykyisin saatavissa myös luvan lunastaneiden yhteystiedot. Ko. yhteisöjen luvanmyynti kattaa pääosan Etelä-Kallaveden vesialueista. Pieniä osakaskuntia on useita kymmeniä, ja niiden osalta luvan lunastaneiden yhteystietojen saaminen on haasteellista. Osakaskunnille tulee ilmoittaa tiedusteluvuotta edeltävän vuoden lopulla, että lupamyyntitietoihin tulee merkitä myös luvan lunastaneiden yhteystiedot kalastustiedustelua varten. Kalastustiedustelun yhteydessä selvitetään pyynti- ja saalistietojen ohella myös kalastusta haittaavia tekijöitä. Tiedustelun tulostuksessa Kelloselän alue käsitellään erillisenä alueena.

69 69 (284) Sisävesien ammattikalastajat ovat nykyisin kirjanpitovelvollisia, joten Etelä- Kallaveden ammattikalastajien saalistiedot ovat saatavissa ammattikalastajarekisteristä. Vuotuiset tiedot hankitaan kahdelta vuodelta ennen tehtaan käynnistymistä ja kolmelta vuodelta tehtaan käynnistymisen jälkeen. Tarkkailuvuodet määritellään siinä vaiheessa, kun tiedetään tarkemmin tehtaan käynnistymisen ajankohta. Tihennetyn tarkkailun jälkeen arvioidaan, voidaanko tiedot hankkia sen jälkeen vain määrävuosin eli esimerkiksi vapaa-ajan kalastajien kalastustiedusteluvuosina. Arvioitaessa Finnpulp Oy:n kuormituksesta ammattikalastajille mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja ammattikalastajat on lisäksi haastateltava kerran henkilökohtaisesti, jolloin voidaan selvittää heidän pyyntinsä ja saaliinsa alueellinen jakautuminen kuormitukseen nähden. Tehostettu kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailua tehostetaan toiminnan alkuvaiheessa siten, että laajennettuja Nordic-verkkokoekalastuksia tehdään jo ennen tehtaan toiminnan alkamista ja tehostetusti ensimmäisinä toimintavuosina. Yhteistarkkailuun liittyvät verkkokoekalastukset on tehty vuosina 2012 ja 2015 ja tehdään jatkossa kolmen vuoden välein eli vuosina 2018, 2021, 2024 jne. Yhteistarkkailun verkkokoekalastukset tehdään Kelloselän osalta laajennettuina tehtaan käynnistymisen jälkeen. Ylimääräiset, Kelloselän osalta laajennetut verkkokoekalastukset tehdään kerran ennen tehtaan käynnistymistä ja kaksi kertaa tehtaan käynnistymisen jälkeen Pohjois-Kallaveden vertailualueella, Kelloselällä ja Iso-Telkon länsipuolella. Ylimääräiset tarkkailuvuodet, jotka eivät ole yhteistarkkailuvuosia, sekä ennen tehtaan toiminnan alkamista toteutettavan laajennetun tarkkailun vuosi määritellään siinä vaiheessa, kun tiedetään tarkemmin tehtaan käynnistymisen ajankohta. Ilmanlaadun tarkkailu Kuopiossa kaupunki ja Siilinjärvellä kunta huolehtivat ilmanlaadun seurannasta jatkuvatoimisilla mittauksilla. Uusi tehdas liitetään mukaan yhteistarkkailuun ja yhteistarkkailuohjelmaa muutetaan tarvittaessa niin, että tarkkailupisteet ja otettavat näytteet soveltuvat myös hankkeen vaikutusten tarkkailuun. Finnpulp Oy osallistuu selvityksiin aiheuttamisperiaatteen mukaisella kustannusosuudella. Maaperä- ja pohjavesiseuranta Kun rakennustyöt aloitetaan tehdasalueelle ja sen lähiympäristöön asennetaan pohjavesiseurantaputkia. Osa seurantaputkista voi olla kalliopohjavesiputkia ja osa maapohjavesiputkia. Putkien avulla voidaan seurata pohjaveden pinnan korkeutta ja kemiallista tilaa. Säännöllinen seuranta aloitetaan rakennusvaiheen alussa, jolloin saadaan kahden vuoden aikana perustila selville, ennen tehtaan käynnistämistä. Tuloksista pidetään kirjaa, jolloin tehtaan käytönaikaisessa tarkkailussa voidaan havaita muutokset perustilaan. Käytön aikaisessa tarkkailussa seurataan ja huolletaan kemikaalisäiliöt ja öljynerotuskaivot ja pidetään näistä kirjaa. Öljynerotuskaivojen toimintaa voidaan varmentaa ottamalla näytteitä hulevedestä öljynerotuskaivon jälkeen. Poikkeuksellisista tapahtumista, onnettomuus- ja vaaratilanteista ja muista oleellisista toimintahäiriöistä pidetään kirjaa ja tiedot raportoidaan ympäristöviranomaiselle.

70 Melumittaukset 70 (284) Tehtaan ympäristöön tullaan asentamaan jatkuvatoimiset melumittarit rakentamistöiden aloittamisen yhteydessä. Mittauksia jatketaan rakentamis- ja käyttöönottoajan yli normaaliin tuotantotilanteeseen saakka. Mittauksilla saadaan selville alueen melutilanne ennen rakentamisen aloittamista sekä tehtaan rakentamisen ja toiminnan aiheuttama melu. Toiminnan aikana tehtaan ympäristössä tullaan tekemään melumittauksia, joilla varmistetaan, että tehtaan toiminnan aiheuttama melu pysyy viranomais- ja suunnitteluohjearvojen rajoissa. Tehtaan toiminnasta aiheutuva melutaso selvitetään mittauksin lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa. Raportointi Toiminnanharjoittaja toimittaa vuosittain Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion kaupungin sekä Siilinjärven kunnan ympäristöviranomaiselle edellistä vuotta koskevan raportin sekä kuukausittain vähintään päästöraja-arvoihin tarvittavat raportointitiedot. Vuosiraportista ilmenevät seuraavat valvonnan kannalta keskeisimmät tiedot: tuotanto- ja käyntitiedot puhdistamon, puhdistinlaitteiden ja suodattimien käyttö- ja toimintatiedot käytetyt raaka- ja apuaineet sekä kemikaalit veden käyttömäärät energiankäyttö yhteenveto ylös- ja alasajoista, poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajoista, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimenpiteistä, joihin niiden johdosta on ryhdytty yhteenveto jatkuvatoimisista savukaasumittauksista ja mittalaitteiden toimintaajoista päästöt ilmaan ominaispäästöinä, kokonaispäästöinä ja pitoisuuksina lupamääräyksien mukaisilla ajanjaksoilla ja vertailuolosuhteilla jätevedenpuhdistamolle tulevan ja sieltä lähtevän jäteveden määrä ja laatu vesistöön johdettujen jäähdytysvesien määrä, laatu ja lämpötilaero sekä lämpöpäästöt ilma- ja vesipäästöjen vertailu lupamääräyksiin ja selvitys laskentatavoista tiedot tehtaalla syntyvistä jätemääristä ja niiden käsittelystä jätejakeittain tunnistetut riskit, toimenpiteet niiden poistamiseksi ja varautumissuunnitelman muutokset yhteenveto ilmanlaatu-, vesistö- ja kalataloustarkkailuista tiedot kertaluonteisista mittauksista ja selvityksistä sekä niiden raportit tiedot vuoden aikana toteutetuista tai suunnitteilla olevista ympäristönsuojeluun ja energiatehokkuuteen liittyvistä toimenpiteistä. Raportointisuunnitelmaa tarkennetaan ennen tehtaan käyttöönottoa. Muutoksista ja poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan,

71 71 (284) vesistöön tai maaperään ilmoitetaan viivytyksettä Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan ympäristöviranomaisille. Mikäli laitokselle asetetut päästöraja-arvot ylittyvät mittaustulosten perusteella, asiasta ilmoitetaan viipymättä Pohjois-Savon ELY-keskukselle sekä Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan ympäristöviranomaisille. Laitoksen toiminnan tai käyttötavan olennaisista muutoksista ilmoitetaan ympäristölupaviranomaiselle, joka päättää mm. tarkkailuvaatimusten riittävyydestä tai niiden muuttamisesta. Ennen toiminnan lopettamista esitetään yksityiskohtainen suunnitelma toimivaltaiselle viranomaiselle vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Onnettomuuksista, joista voi olla seurauksen päästö ilmaan, maaperään tai vesistöön ja tulipaloista ilmoitetaan palo- ja pelastustoimelle. Vaaratilanteita ja niiden torjuntaa harjoitellaan säännöllisesti. Tehtaan oma henkilökunta koulutetaan toimimaan poikkeuksellisissa tilanteissa. Tehtaalle laaditaan palo- ja pelastussuunnitelma, jonka alueellinen pelastuslaitos hyväksyy. Pelastustoimi tulee tekemään tehtaalle säännöllisesti tarkastuksia. Tarkastuksissa havaitut mahdolliset puutteet korjataan turvallisuustason säilyttämiseksi. Tehtaan alustavassa riskianalyysissä on tunnistettu yhteensä 32 vaaratilannetta, joista luokiteltiin ne vaaratilanteet, joilla on vaikutuksia tehdasalueen ulkopuolelle. Riskianalyysin perusteella valittiin skenaariot, joista mallinnettiin räjähdyksien aiheuttamaa ylipainetta, tulipalojen aiheuttamaa lämpösäteilyä sekä kaasujen leviämistä ilmassa. Kemikaalivuodot ja onnettomuudet Tehdas tulee olemaan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvoma laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittava laitos. Suurin osa tehtaalla käsiteltävistä kemikaaleista on terveydelle ja ympäristölle haitallisia. Kemikaalivuodot tapahtuvat tyypillisesti säiliön ylitäytön tai purku- tai siirtoyhteen rikkoontumisen vuoksi. Kemikaalien pääsy maaperään, pohjaveteen tai vesistöön on kuitenkin epätodennäköistä. Säiliöt on varustettu ylitäytön estimillä ja suoja-altailla. Toimenpiteet estävät kemikaalin pääsyn maaperään tai pohjaveteen. Kemikaalivarastoalueet viemäröidään, jolla varmistetaan, että kemikaalipäästö ei kulkeudu sadevesijärjestelmään. Kemikaalivuoto voidaan pysäyttää viimeistään varoaltaaseen ennen sen joutumista jätevedenpuhdistamolle. Kemikaaleja kuljetetaan tehtaalle päivittäin maanteitse ja mahdollisesti junalla. Kemikaalien kuljetuskaluston onnettomuudet ovat harvinaisia, mutta mahdollisia. Vaarallisten kemikaalien kuljetuskaluston ja kuljettajan pätevyysvaatimukset ovat lakisääteisiä. Onnettomuuden sattuessa nestemäistä kemikaalia voi valua maaperään, pohjaveteen tai ojaan ja edelleen vesistöön säiliön tilavuuden verran. Onnettomuuksiin liit-

72 72 (284) tyy tulipalon mahdollisuus, jolloin voi syntyä terveydelle haitallisia savukaasuja ja sammutuksen yhteydessä kemikaalipitoisia sammutusvesiä. Merkittävin kemikaaleihin liittyvä riski on valmistettavan ja valkaisussa käytettävän klooridioksidiveden vuoto. Klooridioksidiveden merkittävästä vuodosta ja haihtumisesta voisi aiheutua vaara ympäristöön. Klooridioksidikaasu ja sen vesiliuokset ovat terveydelle haitallisia, voimakkaasti ärsyttäviä aineita. Klooridioksidi on luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi vesieliömyrkyllisyyden perusteella. Klooridioksidin vesiliuos hajoaa valon vaikutuksesta kloorivedyksi ja kloorihapoksi. Jos putkistovuoto tapahtuu ulkoalueella, klooridioksidiliuoksesta vapautuu klooridioksidikaasua ympäristöön. Vuoto havaitaan automaattisella virtausmittausjärjestelmällä, jolloin liuoksen syöttö katkaistaan. Vuodon sattuessa vuotanut klooridioksidivesi voidaan peittää sammutusvaahdolla, joka estää sen haihtumista. Klooridioksidin ollessa ilmaa raskaampi kaasu, se kerääntyy maastonmuotojen mukaan mataliin kohtiin. Klooridioksidivesivuoto on lyhytaikainen ja sen ei arvioida aiheuttavan vaikutuksia tehdasalueen ulkopuolella. Jos näin kuitenkin tapahtuu, onnettomuudelta voidaan suojautua esimerkiksi pysäyttämällä tuloilmajärjestelmä sekä sulkemalla ovet, ikkunat ja tuuletusluukut. Happitehtaalla varastoidaan nestemäistä happea, jota voi onnettomuustilanteessa (esim. putkirikko) päästä purkautumaan laitoksen pihalle. Purkuputken täydellistä rikkoutumista pidetään hyvin epätodennäköisenä. Happi ei itsessään ole vaarallinen aine, mutta se kiihdyttää suuresti muiden aineiden palamista ja päästessään reagoimaan orgaanisten aineiden kanssa se voi aiheuttaa räjähdysmäisiä paloja. Kaasumainen happi on ilmaa raskaampaa, joten happi kerääntyy maastonmuotojen mukaan mataliin kohtiin. Tulipalot Raskaan polttoöljysäiliön suurpalon lämpösäteilyn vaikutukset kohdistuvat tehdasalueelle. Palo aiheuttaa laitoksen ulkopuolelle savukaasupäästöjä. Palon sattuessa lähialueen ihmisiä kehotetaan pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ovet ja ikkunat. Tapahtuessaan palo havaittaisiin erittäin nopeasti ja pelastuskalusto saapuisi paikalle. Hakevaraston tulipalon lämpökuorma rajoittuu tehdasalueelle noin metrin säteelle palokohdasta. Suurpalossa syntyvät savukaasut leviävät ympäristöön ja voivat aiheuttaa tilapäistä haittaa. Tulipalon sammutusvedet voivat sisältää epäpuhtauksia, jonka vuoksi niiden imeytyminen maaperään ja suora pääsy vesistöön tai jäteveden puhdistamolle estetään. Hulevedet johdetaan laskeutusaltaaseen, josta epäpuhtaudet saadaan kerättyä pois. Käsitelty vesi johdetaan kosteikkoimeytykseen. Tulipalon hallitsematon leviäminen on epätodennäköistä, sillä palo on hallittavissa tavanomaisilla palotorjuntatekniikoilla. Biokaasulaitoksen häiriötilanteet Biokaasulaitos toteutetaan noudattaen voimassa olevia lakeja ja määräyksiä. Ennen rakentamisen aloittamista haetaan etukäteen tarvittavat hyväksynnät TUKES:lta biokaasun tuottamiseen, käsittelyyn ja käyttöön liittyvien rakenteiden ja laitteiden toteuttamisesta. Laitteiden sekä laitoksen käyttöönottotarkastus tehdään valtuutetun tarkastuslaitoksen toimesta. Kaasunkäsittelylaitteistoon rakennetaan määräysten mukaiset liekinestimet, kaasuhälyttimet sekä kaasun metaanipitoisuuden ja paineen mittauslaitteistot.

73 73 (284) Biokaasulaitokselle laaditaan turvallisuussuunnitelma, jossa annetaan ohjeet toiminnasta poikkeustilanteissa. Tarpeen mukaan onnettomuus- ja vaaratilanteista toimitetaan ilmoitus aluehälytyskeskukseen. Muissa varotoiminnoissa toimitaan tehtaan poikkeustilanneohjeistuksen mukaisesti. Jätevedenpuhdistamon häiriötilanteet Jätevedenpuhdistamon toiminta perustuu biologisiin prosesseihin, joten myrkyllisten aineiden pääsy poikkeustilanteessa jätevedenpuhdistamolle voi vaikuttaa mikrobien toimintaan ja siten heikentää puhdistustulosta. Pahimmassa tilanteessa mikrobikanta tuhoutuu ja puhdistamo menee nurin. Finnpulp Oy:n jätevedenpuhdistamo on suunniteltu toimintavarmaksi ja puhdistamon nurinmeno voidaan ehkäistä ohjaamalla poikkeustilanteessa jätevedet varoaltaisiin. Varoaltaisiin mahtuu tehtaan toiminnasta 16 tunnin aikana syntyvät jätevedet. Tehtaan alasajo kestää 3 4 tuntia, joten poikkeustilanteessa kaikki syntyvät jätevedet voidaan johtaa varoaltaisiin ja turvata siten jätevedenpuhdistamon toiminta. Altaita on kaikkiaan kolme (3 x m 3 ), joista kaksi toimii normaalisti tasausaltaina ja yksi on tyhjänä poikkeustilannetta silmällä pitäen. Kaikki jätevedenpuhdistamolle johdettavat vedet kerätään altaaseen ennen jätevedenpuhdistamolle johtamista. Yhtä allasta täytetään ja yhtä tyhjennetään samanaikaisesti, kolmas allas on vara-allas. Jätevesien laatua seurataan jatkuvasti, jolloin puhdistusprosessille mahdollisesti haitalliset jätevedet voidaan kääntää tyhjään varoaltaaseen, mistä ne voidaan johtaa hallitusti jätevedenpuhdistamolle. Tällä toimintamallilla vähennetään oleellisesti puhdistusprosessille haitallisten jätevesien riskiä päätyä jätevedenpuhdistamolle. Jätevesiä ei voida missään olosuhteissa johtaa käsittelemättöminä Kallaveteen. Häiriö- tai poikkeustilanteen aiheuttamat vesistövaikutukset riippuvat suuresti päästön suuruudesta, kestosta ja ajankohdasta. Kallaveden kaltaisessa ympäristössä häiriöpäästön vaikutukset näkyvät maksimissaan yhden kasvukauden ajan. Talvikaudella tapahtuneen häiriöpäästön vaikutukset huuhtoutuvat suureksi osaksi seuraavan kevättulvan aikana ja sekoittuvat suuriin vesimassoihin. Kevättulvan voimakkuudesta riippuen kasvukauden alkaessa keväällä voi olla tavallista suurempi ravinnemäärä vesimassassa, jolloin kasviplanktonin kevätmaksimi on normaalia suurempi. Mikäli kevättulva on voimakas, huuhtoutuvat ravinteet tehokkaammin alavirtaan ja lieviä vaikutuksia voi olla havaittavissa alempana vesistössä. Kesällä tapahtuvan häiriöpäästön vaikutukset näkyvät kyseisen kasvukauden ajan. Seuraavaan kesään mennessä ylimääräiset ravinteet ovat huuhtoutuneet jo pois. Suomesta olemassa olevien metsäteollisuuden poikkeustilanteiden päästöjen vaikutukset ovat olleet havaittavissa vesistössä noin 2 3 kuukauden ajan. Akuutit toksiset vaikutukset ovat syntyneet lyhytkestoisesta korkeasta häiriöpiikistä. Esimerkiksi kalat voivat väistää pidempikestoisen, mutta tasoltaan pienemmän päästön vaikutusalueen, jolloin esimerkiksi kalakuolemia ei synny. Kalojen kuoleminen häiriöpäästön yhteydessä tapahtuu yleensä kidusten toiminnan häiriintymisellä, mikä johtaa kalojen tukehtumiseen. Kidusten toiminta voi häiriintyä monien erilaisten prosessien seurauksena. Tällaisia prosesseja voivat olla esimerkiksi äkilliset ph-muutokset, kiintoainehiukkasten kertyminen kiduksiin tai kiintoaineen aiheuttamat hiertymät kiduksissa. Haitalliset aineet, kuten esimerkiksi metallit, voivat sitoutua kidusrakenteiden pinnalle ja vaikeuttaa siten kaasujen vaihtoa.

74 VESITALOUSLUPAHAKEMUS 74 (284) Finnpulp Oy hakee lupaa myös veden ottoon Kallaveden Virtasalmesta tehtaalle, veden otto- ja purkuputkien sijoittamiseen ja rakentamiseen Kallaveteen sekä vesialueen täytölle. Raakavesi prosessiveden puhdistukseen ja jäähdytysvedeksi otetaan Kallaveden Virtasalmesta. Putken halkaisija on 2,5 metriä ja vedenottosyvyys on noin 15 metriä. Putken rakentamista varten rantaa on tarpeen ruopata noin 210 m 3. Pohjaa ruopataan tarvittaessa myös ottorakenteen kohdalta niin, että raakavesi saadaan otettua tarvittavalta syvyydeltä. Lämmennyt jäähdytysvesi johdetaan tehtaalta putkea pitkin Sorsasalon kaakkoisrantaan ja puretaan järveen jäähdytysveden purkuputkea pitkin. Jätevedet puretaan Kallaveden Kelloselälle noin 25 metrin syvänteeseen. Jätevesiputki tehdään hitsattavasta halkaisijaltaan 700 mm:n PEH- tai polypropeeniputkesta. Putken ensimmäisessä rakentamisvaiheessa putken ympärille asennetaan esivalmistetut betonipainot. Putken rakentamista varten rantaa on tarpeen ruopata noin 485 m 3. Putket hitsataan rannassa, vedetään veteen sopivaan paikkaan ja lasketaan järven pohjaan. Mikäli jätevesiputkilinjalla on jyrkkiä epätasaisuuksia, ne ruopataan pois. Tehtaan jätevedenpuhdistamon kaakkoispuolen rantaa täytetään ja alueelle rakennetaan meluvalli estämään jätevedenpuhdistamon ja yleisemmin tehtaan melun kulkeutumista Kallavedelle ja Potkusaaren suuntaan. Turvallisuus- ja ympäristösyistä rakennetaan louheesta ensin pato maamassojen täyttöalueen ympäri. Louheen täyttötyö tehdään riittävän leveänä päätypengerrystyönä. Mahdolliset hallitsemattomat liukupintasortumat eliminoidaan ns. häirintäkaivulla. Sen avulla voidaan varmistaa, että kivilouhos saavuttaa riittävän kantavan pohjan, jolloin maan leikkauslujuuden ylittymisestä aiheutuvat liukupintasortumat voidaan välttää. Padon rakentamisen jälkeen sen sisäpuolelle asennetaan luja suodatinkangas eroosion välttämiseksi ja riittävän tiiveyden saavuttamiseksi ennen varsinaista maatäyttöä. Suodatinkangasta vasten täyttö aloitetaan tiivistyvällä materiaalilla siten, että kangas säilyy ehjänä. Tämän jälkeen voidaan aloittaa varsinainen vesialueen täyttö. Täyttöalueen pinta-ala on m 2 ja vedenalainen tilavuus m 3 maksimivedenpinnasta laskien. Hakija on sopinut vedenotto- ja purkuputkien sijoittamisesta vesistöön sekä vesialueen täytöstä vesialueiden omistajien kanssa. Ruoppauksen ja vesialueen täytön vaikutukset Vuonna 2013 tehdyssä sedimenttien haitta-ainetutkimuksessa havaittiin Sorsasalon edustan sedimentissä (havaintopaikka Kallavesi 338A) ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina kadmiumia, elohopeaa ja sinkkiä sekä PAH-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä. Varsinaiselta ruoppausalueelta ei ole tietoja sedimentin haitta-ainepitoisuuksista. Jäteveden purkuputken ruoppaus sijoittuu Savon Sellu Oy:n satama-alueen välittömään läheisyyteen, joten Kallavedeltä olemassa olevien sedimenttitutkimusten tulosten perusteella voidaan olettaa sedimentin sisältävän öljyhiilivetyjä, raskasmetalleja sekä

75 75 (284) PAH-yhdisteitä. Ruopattavien massojen laatu tutkitaan ja massojen sijoitus päätetään sen perusteella. Sekä ruoppauksen että vesialueen täytön konkreettinen ja välitön vaikutus on veden väliaikainen samentuminen toimenpidealueen läheisyydessä. Finnpulp Oy:n hankkeeseen liittyvät ruoppaukset ovat määrältään varsin pieniä, joten ruoppauksesta aiheutuva samentumishaitta rajoittuu pienelle alueelle ruoppausalueen läheisyyteen ja on kestoltaan lyhytaikainen. Ruoppausajankohdan sääolot, erityisesti tuulen suunta, vaikuttaa siihen, mihin suuntaan työalueelta sameus leviää. Samentumisen yhteydessä veteen liettyvään kiintoaineeseen sitoutuneita ravinteita, happea kuluttavaa ainetta sekä haitta-aineita voi mobilisoitua. Yleensä haitta-aineet ovat tiukasti kiintoaineeseen sitoutuneena, eivätkä siten aiheuta haittaa esimerkiksi eliöstölle. Finnpulp Oy:n hankkeeseen liittyvät ruoppaukset ovat massaltaan niin pieniä, että haitta-aineiden mahdollisella mobilisoitumisella ei ole merkittävää vaikutusta Kallaveden tai edes Kelloselän tilaan. Pienestä ruopattavasta massamäärästä ja ruoppauksen lyhyestä kestosta johtuen, ruoppauksen ja vesialueen täytön vaikutusten vesistössä arvioidaan jäävän vähäisiksi, lyhytaikaisiksi ja paikallisiksi. Konkreettisin haitta on samentumasta aiheutuva visuaalinen haitta. Ruoppaus vaikuttaa toimenpidealueen vesikasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön. Vaikutus on kuitenkin hyvin paikallinen, eikä vaikuta laajemmin Kelloselän pohjaeläimistön tai vesikasvillisuuden tilaan. Taantunut tai tuhoutunut pohjaeläimistö palautuu ruoppauksen jälkeen alueelle muutaman vuoden kuluessa. Kalastoon ruoppauksella ei käytännössä ole vaikutusta. HAKIJAN ESITYS KORVAUKSIKSI, LUPAMÄÄRÄYKSIKSI JA KALATALOUSVELVOITTEEKSI Rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Rantakiinteistöillä on vesistön läheisyydestä johtuen käyttöarvoa, jonka suuruus riippuu paljolti mahdollisuuksista käyttää vesistöä virkistäytymiseen. Rantatontin virkistyskäyttömuotoja ovat mm. virkistyskalastus, veneily, uiminen, saunominen, rannalla oleilu, vesimaisema ja maaharrastukset. Rakennetuille rantakiinteistöille korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa voi aiheutua periaatteessa lähinnä jätevesien ravinnekuormituksen aiheuttamasta vesistön rehevöitymisestä ja toisaalta paikallisesti jäähdytysvesistä, joiden vaikutus vesistössä on hyvin samankaltainen rehevöitymisen kanssa. Mallilaskelmien mukaan fosforipitoisuuden lisäys kesäaikana pintavedessä purkupaikan lähialueella on yli 2 μg/l. Fosforin pitoisuuslisä on kuitenkin Kelloselän kaikilla ranta-alueilla alle 2 μg/l, joten jätevesien johtamisesta keskelle Kelloselkää ei suoranaisesti arvioida aiheutuvan korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa rakennetuille rantakiinteistöille. Jäähdytysvesien lämpökuorma nostaa kesällä merkittävästi pintaveden lämpötilaa Potkunsaaren, Tervasaaren ja Myhkyrin alueella, mikä aiheuttaa virkistyskäyttöhaittaa lähinnä vesistön rehevöitymisen kautta. Ko. saarissa on loma-asuntoja sekä Kuopion kaupungin vuokratonteilla että yksityisomistuksessa olevilla kiinteistöillä. Potkunsaaren pohjoisosassa (vyöhyke A) lämpötilan nousu on tasoa 4 C ja muualla saarten rannoilla (vyöhyke B) tasoa 2 3 C. Lämpökuormasta arvioidaan aiheutuvan korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa Potkunsaaren, Tervasaaren ja Myhkyrin ra-

76 76 (284) kennetuille kiinteistöille, mutta sitä ei arvioida enää aiheutuvan Toivalansalmen pohjoispuolisella rannalla. Virkistyskäyttöhaitan voimakkuuteen vaikuttavat mm. todelliset kiinteistön käyttömuodot ja käyttöintensiteetti. Haitan kokeminen on myös arvosidonnaista; eri henkilöt kokevat haitat eri tavoin. Suoraviivaisesti ei voida sanoa, että tehokkaasti käytetyssä vaatimattomassa kesäasunnossa koettu haitta on vähäisempää kuin ehkä harvemmin käytetyssä hyvin varustellussa kesäasunnossa. Käytännössä ei pystytä tarkasti arvioimaan kiinteistön todellisen virkistyskäytön arvoa, joten korvaukset voidaan arvioida lähtien liikkeelle esimerkiksi kiinteistön tuottoarvosta. Katselmustoimituksissa on yleisesti arvioitu, että rantatontin virkistyskäyttöarvosta puolet on vesistösidonnaista eli sellaista, johon kuormittavat vedet voivat vaikuttaa. Tällöin otaksutaan lähtökohtaisesti, että kuormittavat vedet vaikuttavat vain vesistöharrasteisiin, mutta eivät maaharrasteisiin tai vesimaisemaan. Hakemuksessa esitetty korvauslaskelma perustuu lähtökohtaisesti loma-asunnon potentiaaliseen vuosituottoon eli käytännössä vuokratuloon. Potkunsaaren pohjoisosassa vyöhykkeellä A virkistyskäyttöhaitaksi on arvioitu 25 % vesistösidonnaisesta virkistyskäyttöarvosta ja vyöhykkeellä B vastaavasti 15 %. Kuopion kaupungin tonttipalvelusta saadun tiedon mukaan vuosivuokra kaupungin tonteilla Potkunsaaressa on euroa. Tontin myyntihinta on arvion mukaan tasoa euroa ja rakennuksen kanssa tasoa euroa. Saarissa olevat loma-asunnot ovat huonoista jääolosuhteista johtuen vain kesäkäytössä, mikä lyhentää niiden käyttöaikaa. Teollisuusympäristö osaltaan alentaa kiinteistöjen arvoa. Vallitsevat olosuhteet huomioon ottaen Kuopion kaupungin tonttiosasto arvioi, että Potkunsaaressa kesäasunnon potentiaalinen vuositulo, vuokratulo, voisi olla tasoa euroa. Siten tilakohtaisen vesistösidonnaisen virkistyskäyttöhaitan korvaukseksi voidaan laskea vyöhykkeellä A 500 euroa vuodessa (0,5 x 0,25 x euroa). Vyöhykkeellä B korvaus olisi vastaavasti 300 euroa vuodessa (0,5 x 0,15 x euroa). Potkunsaaren, Tervasaaren ja Myhkyrin rakennetut tilat ja tilakohtaiset korvaukset on esitetty hakemuksen täydennyksen liitteessä. Korvaukset ovat yhteensä euroa vuodessa.

77 Kalatalousmaksu 77 (284) Finnpulp Oy:n yleiselle ja yksityiselle kalatalousedulle aiheutuvat haitat arvioidaan voitavan kompensoida euron suuruisella vuotuisella kalatalousmaksulla. Esitetty kalatalousmaksu on varsin suuri, ja sitä voidaan käyttää kalaistutusten lisäksi myös esimerkiksi ammatti- ja virkistyskalastusta, kalan tuotantoa, saaliin arvoa ja saaliin hyödyntämistä helpottaviin toimenpiteisiin sekä kalataloudellisiin kunnostustoimiin. Kallavedellä esimerkiksi vähäarvoisen kalan pyynnin tukeminen voisi olla hyvä vaihtoehto jätevesien haitallisten vaikutusten lieventämiseksi ja kalakannan rakenteen parantamiseksi. Suunnitelma mahdollisen poistokalastuksen toteuttamisesta on tarkoituksenmukaista laatia vasta siinä vaiheessa, kun hanke on saanut ympäristöluvan, jolloin on tiedossa hankkeen lupaehdot ja mm. mahdolliseen poistokalastukseen käytettävissä olevien varojen suuruus. Kalataloudellisen tuoton menetys Vesialueiden kalataloudellisen tuoton menetystä arvioidaan aiheutuvan lähinnä fosforikuormituksen aiheuttamasta vesistön lievästä rehevöitymisestä ja kalaston särkikalavaltaistumisesta alueella, joka ulottuu Kelloselältä Säyneensalon pohjoisosan tasalle asti. Mallilaskelmien mukaan fosforipitoisuuden lisäys kesäaikana pintavedessä purkupaikan lähialueella on yli 2 μg/l, mutta Säyneensalon pohjoisosan tasalta lähtien enää alle 1,5 μg/l, jonka ei arvioida enää aiheuttavan vesialueiden omistajille korvattavaa kalataloudellisen tuoton menetystä. Korvausesitys on laskettu lähtökohtaisesti perustuen Kelloselän potentiaaliseen kalataloudelliseen tuottoon, joksi järven ominaisuudet ja kalakannan rakenne huomioiden voidaan arvioida 30 kg/ha. Kalataloudellisen tuoton menetykseksi jätevesien välittömällä vaikutusalueella Kelloselällä (vyöhyke I) arvioidaan 20 %, vyöhykkeellä II 10 % ja vyöhykkeellä III 5 %. Vyöhykkeiden rajaus on esitetty seuraavassa kuvassa:

78 78 (284) Kalataloudellisen tuoton menetykseksi saadaan eri vahinkovyöhykkeille seuraava hehtaarikohtaiset arvot: I 0,2 x 30 kg/ha x 3,8 euroa/kg = 22,8 euroa/ha II 0,1 x 30 kg/ha x 3,8 euroa/kg = 11,4 euroa/ha III 0,05 x 30 kg/ha x 3,8 euroa/kg = 5,7 euroa/ha Laskelma vesialueiden kalataloudellisen tuoton menetyksestä on esitetty tilakohtaisesti hakemuksen täydennyksen liitteessä. Eri vahinkovyöhykkeille ositettujen vesialueiden pinta-alatiedot määritettiin karttatarkastelun perusteella. Kalataloudellisen tuoton menetys koko vahinkoalueelle laskettuna on yhteensä euroa vuodessa. Vesistöpäästöt Jätevedenpuhdistamolle johdetaan kaikki Finnpulp Oy:n biotuotetehtaalla syntyvät jätevedet. Lisäksi jätevedenpuhdistamolle johdetaan Savon Sellu Oy:n aallotuskartonkitehtaan jätevedet sekä Ekokem-Palvelu Oy:n suotovedet. Jätevedenpuhdistamolle ei johdeta Savon Sellu Oy:n jäähdytys- tai sadevesiä. Finnpulp Oy:n nimellistuotantokapasiteetti on ADt/a (3 430 ADt/d) ja Savon Sellu Oy:n tuotanto on maksimissaan t/a (800 t/d). Alla esitetyt lupamääräykset koskevat Finnpulp Oy:n tehtaalla syntyvien jätevesien, Savon Sellu Oy:n tehtaan jätevesien sekä Ekokem-Palvelu Oy:n suotovesien yhteiskäsittelystä syntyvää kokonaiskuormitusta. Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisilla menetelmillä tai vähintään yhtä tehokkaalla tavalla siten, että biologisen puhdistamon päästöt vesistöön ovat kalenterikuukauden tai vuoden keskiarvona kalenteripäivää kohti häiriö- ja poikkeustilanteiden päästöt mukaan laskettuna enintään seuraavat: Päästö Esitys luparajoiksi Kuukausikeskiarvo Vuosikeskiarvo COD Cr 39,5 t O 2/d 33 t O 2/d AOX 600 kg/d 525 kg/d Fosfori 42 kg/d 36 kg/d Lisäksi kokonaistypen tavoitteellinen päästö vuosikeskiarvona on enintään kg/d. Päästöarvot lasketaan kalenterikuukauden ja -vuoden keskiarvoina kalenteripäivää kohti. Raja-arvot saavutetaan, kun päästöt kalenterikuukauden keskiarvoina ja kalenterivuoden keskiarvoina alittavat raja-arvon.

79 79 (284) Ilmapäästöt Eri kattiloissa poltettavista raaka-aineista ja savupiippujen korkeusvaatimuksista hakija esittää seuraava: Soodakattilassa voidaan polttaa mustalipeää, raskasta polttoöljyä, pikiöljyä, mäntyöljyä, metanolia, tärpättiä, hajukaasuja ja biologisella jätevedenpuhdistamolla syntyvää biolietettä. Meesauunissa voidaan polttaa kaasutuslaitoksen tuotekaasua, raskasta polttoöljyä, biokaasua, pikiöljyä, mäntyöljyä sekä metanolia ja tärpättiä. Hajukaasukattilassa voidaan polttaa väkeviä ja laimeita hajukaasuja, raskasta polttoöljyä, metanolia, tärpättiä ja biokaasua. Kuorikattilassa voidaan polttaa kuorta, purua, energiahaketta, biologisen jätevedenpuhdistamon primääri- ja biolietettä, raskasta polttoöljyä ja biokaasulaitoksen mädätettä. Kaasutuslaitoksessa voidaan kaasuttaa kuorta, purua, ja muuta puhdasta energiapuuta, biologisen jätevedenpuhdistamon primäärilietettä sekä biokaasulaitoksen mädätettä. Soihdussa voidaan polttaa väkeviä ja laimeita hajukaasuja sekä kevyttä polttoöljyä. Soodakattilan, meesauunin, hajukaasukattilan ja kuorikattilan savukaasut on johdettava ilmaan 130 m korkean piipun kautta. Soihdun savukaasut on johdettava ilmaan 80 metrin korkeudelta. Väkevät ja laimeat hajukaasut on johdettava poltettavaksi hajukaasukattilaan tai soodakattilaan ja häiriötilanteessa soihtupolttimeen. Hakija esittää, että eri kattiloiden päästöraja-arvot määrättäisiin alla esitetyn mukaisiksi: Hajukaasukattila, Kuorikattila, Päästö Soodakattila, Meesauuni, 6 % O 2 6 % O 2 9 % O 2 6 % O 2 Hiukkaset 30 mg/nm 3 30 mg/nm 3-20 mg/nm 3 NO x 300 mg/nm mg/nm mg/nm mg/nm 3 TRS(rikkinä) 5 mg/nm 3 10 mg/nm 3 5 mg/nm 3 - SO 2(rikkinä) 5 mg/nm 3 70 mg/nm mg/nm mg/nm 3 Soodakattilan, meesauunin ja hajukaasukattilan ominaispäästöarvoiksi hakija esittää seuraavaa. Päästö Soodakattila, Meesauuni, Hajukaasukattila Hiukkaset 0,2 kg/adt 0,02 kg/adt - NO x 1,6 kgno x/adt 0,45 kgno x/adt 0,1 kgno x/adt SO 2 ja TRS 0,05 kgs/adt 0,05 kgs/adt 0,02 kgs/adt Yllä mainitut raja-arvot pitoisuuksille (mg/m 3 n) ja ominaispäästöille (kg/adt) eivät koske tuotannon ylös- ja alasajotilanteita tai häiriötilanteita.

80 80 (284) Sellutehtaan kokonaisrikkipäästöksi (ilman kuorikattilaa) ilmaan hakija esittää enintään 0,2 kgs/adt vuosikeskiarvona laskettuna. Kokonaisrikkipäästöön lasketaan laitoksen normaalitoiminnan lisäksi tehtaan alas- ja ylösajot sekä häiriötilanteet. Kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana väkevien hajukaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmän käytettävyyden on oltava vähintään 98 % kuukausittaisesta toimintaajasta ja laimeiden hajukaasun keräily- ja käsittelyjärjestelmän käytettävyyden vähintään 95 % kuukausittaisesta toiminta-ajasta. Tämän jälkeen väkevien hajukaasujen keräily- ja käsittelyjärjestelmän käytettävyyden on oltava vähintään 99 % kuukausittaisesta toiminta-ajasta ja laimeiden hajukaasun keräily- ja käsittelyjärjestelmän käytettävyyden vähintään 98 % kuukausittaisesta toiminta-ajasta. Klooridioksidilaitoksen ja valkaisuprosessin hönkien jäännösklooripäästöraja-arvoksi (laskettuna klooriksi) hakija esittää alle 20 mg/nm 3. Esitetyt ominaispäästöraja-arvot vastaavat uusille tehtaille annettuja BAT:n mukaisia päästötasoja. Soodakattilan typenoksidipäästöille esitettävä raja-arvo 1,6 kgnox/adt vuosikeskiarvona vastaa BAT-päätelmissä annettujen päästötasojen ylärajaa havupuusellulle. Kuukausikeskiarvona typenoksidipitoisuudeksi on esitetty 300 mg/nm 3. Esitetyissä raja-arvoissa on huomioitu poltettavan mustalipeän korkea kuivaainepitoisuus ja kattilan korkea energiatehokkuus. Lisäksi suomalainen raportointikäytäntö ei ota huomioon mittausepävarmuutta, kuten eräissä muissa EU maissa. Tämä lisää suomalaisten tehtaiden raportoituja päästöarvoja verrattuna muiden EU maiden päästöihin. Meesauunille esitetty vuositason ominaispäästöraja-arvo 0,45 kgnox/adt vastaa BAT-päätelmissä annetun päästötason ylärajaa, kun uunissa poltetaan kasvipohjaisesta aineksesta valmistettuja kaasumaisia polttoaineita (kaasuttimen tuotekaasu). Kuukausikeskiarvona typenoksidipitoisuudeksi on esitetty 600 mg/nm 3. Meesauunissa poltettavat kaasumaiset biopolttoaineet koostuvat kuoren ja muiden puuperäisten jakeiden kaasutuksesta saatavasta tuotekaasusta. Tuotekaasu sisältää typpeä ja siitä johtuen meesauunin typenoksidipäästöille tulee asettaa vuositasolla BAT-päätelmien ylin päästötaso. Melu Tehtaan toiminnasta aiheutuvasta melusta hakija esittää, ettei se saisi ylittää ympäristön asuinalueilla päiväaikaan (klo 07 22) keskiäänitasoa 55 db (LAeq) eikä yöaikaan (klo 22 07) 50 db (LAeq). Toiminnan aloittamislupa ja vesistörakentamista koskeva valmistelulupa Hakija pyytää ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista oikeutta aloittaa toiminta lupapäätökseen kohdistuvasta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan aloittamista koskevan luvan myöntämiselle on perusteltu syy eikä sen täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Laitoksen rakentamiseen liittyy tavanomaisia maanrakennustöitä, jotka eivät kuitenkaan aiheuta peruuttamattomia haitallisia ympäristövaikutuksia eivätkä tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toimeenpanon kieltämisestä aiheutuisi luvan hakijalle ja alueen elinkeinoelämälle huomattavaa taloudellista vahinkoa laitoksen käynnistymisen viivästyessä.

81 81 (284) Hakija hakee myös vesilain 3 luvun 16 :n mukaista valmistelulupaa vesitaloushankkeelle. Valmistelulupaa haetaan vesialueen täyttämiseen, veden otto- ja purkurakenteiden rakentamiseen maa- ja ranta-alueelle sekä rakenteiden sijoittamiseen Kallaveden pohjaan sekä sen yhteydessä tapahtuvaan pohjan kaivamiseen. Valmistelevat toimenpiteet suoritetaan siten, etteivät ne tuota vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa. Valmistelevat työt tehdään siten, että kyseisten toimenpiteiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai luvan ehtoja muutetaan. Hakija esittää euron suuruisen vakuuden asettamista ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalta. Hakija esittää, että kyseinen euron vakuus kattaa sekä ympäristönsuojelulain 199 :n että vesilain 3 luvun 16 :n mukaisen vakuustarpeen. Hakija katsoo vakuuden riittäväksi ympäristölupapäätöksen ja vesilain mukaisen luvan kumoamisen tai muuttamisen varalta saattamaan laitosalue ja sen lähiympäristö vaarattomaan ja hyväksyttävään tilaan ympäristönsuojelun, terveyden ja jätehuollon sekä vesiensuojelun ja vesiluonnon kannalta. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Kuopion kaupungissa ja Siilinjärven kunnassa. Tieto kuulutuksesta on lähetetty kirjeitse asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä kalatalousviranomaiselta, Kuopion kaupungilta ja Siilinjärven kunnalta sekä kyseisten kuntien ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta, Suomen ympäristökeskukselta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä Turvallisuus ja kemikaalivirastolta. Tieto kuulutuksesta on julkaistu Savon Sanomissa. Lausunnot 1) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristönsuojeluviranomaisena on lausunut seuraavaa: Kuormitus ja vaikutukset vesistöön. Olennaisimmat kysymykset hankkeen luvanmyöntämisen kannalta ovat, heikentyykö Kallaveden vesienhoitolain mukainen hyvä ekologinen tila kokonaisuutena toiminnasta aiheutuvan kuormituksen seurauksena ja aiheutuuko toiminnasta ympäristönsuojelulain 49 :n mukaisia seurauksia. Vesienhoitosuunnitelmissa Kallavesi-vesimuodostumaan (vesimuodostuman tunnus _001) kuuluu Kallansiltojen ja Puutossalmen välisen vesialueen lisäksi Koirus eli Puutossalmen ja Konnuksen kanavan välinen vesialue. Kallavesivesimuodostuman rajaus on laaja ja se on tehty nykyisen kuormituksen mukaisissa olosuhteissa perustuen arvioon siitä, että muodostuman tila on suhteellisen samankaltainen käytetyn laajan rajauksen sisällä. Vesienhoitolain toimeenpano-ohjeiden mukaan olisi täysin perusteltavissa tarkastella vesienhoitolain mukaisena vesimuodostumana vain Puutossalmelle asti ulottuvaa osaa eteläisestä Kallavedestä. Lupa-

82 82 (284) harkinnassa olevan hankkeen vaikutusarvioinnit on tehty vain Puutossalmeen ulottuvalla alueella ja tehtyjen arviointien perusteella on selvää, että Koirukselle asti hankkeen vesistövaikutuksia tuskin ulottuisikaan. Käytännössä Kallavesivesimuodostuman ekologisen tilan luokittelu on jo nykyisellään tehty vesimuodostuman pohjoisosiin painottuvien tarkkailuaineistojen perusteella. Näistä syistä on ELYkeskuksen näkemyksen mukaan olennaista vesienhoitolain näkökulmasta lupaharkinnassa tarkastella Kallansiltojen ja Puutossalmen välisen vesialueen ekologisen tilan mahdollista muuttumista, kuten lupahakemuksessa on tehtykin. Ekologisen tilan luokittelussa käytetään ensisijaisesti tietoja vesieliöstön koostumuksesta. Toissijaisesti käytetään tukena tietoja vesistön vedenlaadusta sekä rakenteellisista ja hydrologisista muutoksista. Mikäli luotettavia seurantatietoja vesieliöstön tilasta ei ole käytössä, joudutaan usein tekemään lähes pelkästään vedenlaatuun pohjautuva luokitus. Eliöstön tila luokitellaan käyttäen useita tilaa kuvaavia yksittäisiä muuttujia ja niistä laskettuja ekologisia laatusuhteita. Luokittelussa käytetään koko vesimuodostuman tilan kannalta edustavia havaintopaikkoja eli mm. pistemäisen kuormituksen lähialueet jätetään luokitustarkasteluista pois. Lopullinen luokittelu on aina kokonaisuuden perusteella tehty päätelmä, perustuen käytettävissä olevien ekologisen tilan luokittelumuuttujien, aineistojen edustavuuden ja yleistettävyyden sekä ihmistoimintaa kuvaavien paineiden yhdennettyyn tarkasteluun. Kallaveden tapauksessa vesienhoitosuunnitelmaa varten tehdyssä tilaluokituksessa oli rantavyöhykkeen piilevät ja pohjaeläimet pois lukien käytössä tietoja kaikista järvien ekologisessa luokituksessa käytettävistä eliöryhmistä: kasviplanktonista, syvänteiden pohjaeläimistöstä, vesikasvillisuudesta ja kalastosta. Laajimmat ja luotettavimmat aineistot koskivat kasviplanktonia ja pohjaeläimiä, koska vesikasvillisuuden ja kalaston seurantaväli on niin pitkä, että luokitusjaksolle osuu tyypillisesti vain yksi havaintokerta. Ko. eliöryhmien seuranta-aineistot eivät olleet myöskään alueellisesti ja otoskooltaan täysin edustavia. Vuosien aineistojen perusteella tehdyn luokituksen mukaan Kallaveden ekologinen tila on kokonaisuutena hyvä. Yksittäisistä eliöryhmistä kasviplanktonin tila oli lähimpänä tyydyttävän tilaluokan rajaa, mutta yleisarviona eliöstön tila oli selvästi hyvä. Eliöstöä koskeva aineisto painottui Kallaveden pohjoisosiin, Koirukselta oli vain vähän aineistoa. Lupahakemuksessa on esitetty määrällisiä arvioita ainoastaan kahdesta ekologisessa luokituksessa käytettävästä yksittäisestä muuttujasta: kasviplanktonin a-klorofyllistä sekä biomassasta, jotka kuvaavat samaa asiaa (levämäärä) ja ovat sidoksissa toisiinsa. Määrällinen arvio pohjautuu kasviplanktonin biomassan mallinnukseen, josta on Itämerestä peräisin olevalla muuntoyhtälöllä saatu a-klorofyllin pitoisuudet. Näin ollen kvantitatiivinen ekologisen tilaluokan muutoksen arviointi on mahdollista ainoastaan kasviplanktonin biomassan (ja siitä johdetun a-klorofyllin) osalta. Ekologisen tilan luokitusta tukevista vedenlaatumuuttujista fosforille ja typelle on olemassa luokkarajat, joten näiden pohjalta voidaan myös tehdä määrällisiä arvioita luokkamuutoksesta, mutta vesistön ekologista tilaa ei voi suoraan päätellä näistä vedenlaatumuuttujista. Kaikkien muiden luokituksen kannalta olennaisten eliöryhmien kannalta vaikutusten arviointi pohjautuu asiantuntija-arvioon, määrällisiä arvioita ei ole mahdollistakaan esittää, koska tarvittavia mallinnusmenetelmiä ei ole käytössä. Vaikka yksittäisiä muuttujia ei tulisi irrallisina käsitellä ekologisen luokituksen yhteydessä, seuraavassa on eliöryhmä- ja muuttujakohtaisesti käsitelty olennaisia vaikutusarvioihin liittyviä epävarmuuksia, jotka ovat samalla perusteita myöhemmin tässä lausunnossa esitetyille luparajoille.

83 83 (284) Lupahakemuksen mukaan yhteispuhdistamon toiminnan aikana kasviplanktonin biomassa tulee lähes koko Puutossalmen yläpuolisella alueella olemaan yli 1,5 mg/l (g/m 3 ) ja normaalina vesivuotena merkittävän laajalla alueella yli 2 mg/l. Ekologisessa tilaluokittelussa hyvän/tyydyttävän tilan raja-arvo kyseiselle muuttujalle on 0,9 mg/l ja tyydyttävän/välttävän tilan raja-arvo 1,8 mg/l. Viimeisellä luokitusjaksolla keskimääräinen pitoisuus oli 1,4 mg/l eli kyseinen muuttuja ilmensi kasviplanktonin tyydyttävää tilaa. Vuonna 2013 (viimeisin yhteistarkkailun biomassatutkimusvuosi) vastaavien havaintopaikkojen keskimääräinen pitoisuus oli 2,5 mg/l eli välttävää tasoa. Lupahakemuksessa ei ole esitetty mallinnettua nykytilaa, mikä mahdollistaisi muutoksen suuruuden arvioinnin. Lisäksi kuvassa on esitetty heinä-elokuun tilanne, kun luokituksessa biomassan osalta käytetään lisäksi kesäkuun tuloksia Klorofylli-a:n pitoisuuksien arvioidut muutokset perustuvat kasviplanktonin biomassamallinnuksesta muuntoyhtälön avulla tehtyihin pitoisuusarvioihin. Muuntoyhtälö on Inkalan ja Pitkäsen 1999 julkaisemasta tutkimuksesta ja perustuu Itämeren aineistoon. Muuntoyhtälö voi kuitenkin tuottaa Kallaveden tyyppisessä humusvesiympäristössä liian pieniä a-klorofyllin arvoja, mikä tarkoittaisi lupahakemuksen mukaisen kuormituksen aiheuttamien a-klorofyllipitoisuuksien olevan arvioitu liian alhaisiksi. Kallaveden vuosien a-klorofyllistä ja kasviplanktonbiomassasta oleva aineisto on pienehkö (n=33) ja biomassa selittää vain n. 60 % a-klorofyllipitoisuuden vaihtelusta, mutta Kallaveden omalla aineistolla arvioituna esim. biomassatasolla 2 mg/l vastaava a-klorofyllipitoisuus olisi 2 µg/l korkeampi kuin Itämeren aineistosta mallinnettuna. Kun arvioidut muutokset a-klorofyllipitoisuudessa ovat kokonaisuudessaan pääosin alle 2 µg/l, on käytetyn muuntoyhtälön mahdollisesti aiheuttamalla systemaattisella virheellä iso merkitys johtopäätöksiin suhteellisesta muutoksesta a- klorofyllipitoisuuksissa. Vesienhoitolain mukaisessa järvityypissä suuret humusjärvet (Sh) jo 6 µg/l:n muutos a-klorofyllipitoisuudessa voi johtaa muuttujan luokka-arvon putoamisen erinomaisesta tyydyttävään, joten hyvästä tyydyttävään johtava muutos tapahtuu jo selvästi pienemmällä pitoisuuslisäyksellä. Levämäärissä on Kallavedellä ollut jo pitkään havaittavissa nouseva kehityssuunta. Trendiä voidaan arvioida a-klorofyllipitoisuuksien pitkän mittaussarjan perusteella. Kuten lupahakemuksessakin on esitetty, viime vuosina ( ) a- klorofyllipitoisuus Kallavedessä on ollut tasoa 9,8 12,0 µg/l (keskiarvo luokituksessa käytetyillä havaintopaikoilla 10,8 µg/l) eli pitoisuudet ovat olleet viime vuosina lähellä hyvän ja tyydyttävän tilan rajaa (11 µg/l). Sinileväkukinnat ovat Kallavedellä melko tavallisia, vaikkakin useimmiten melko niukkoja. Viikoittaisen leväseurannan havaintopaikalla ei viimeisellä luokitusjaksolla havaittu runsaita kukintoja, mutta niukat kukinnat olivat lähes jokakesäisiä. Yleisöltä kuitenkin saadaan vuosittain havaintoja runsaistakin paikallisista sinileväkukinnoista. Lupahakemuksen mukainen kuormitus ei muuta ravinnesuhteita erityisesti sinileviä suosivaksi (ei synny typpirajoitteisuutta), mutta yleinen rehevyystason nousu lisää myös sinileväkukintojen muodostumistodennäköisyyttä Kallavedellä. Lisäksi ilmaston muuttuminen suosii arvioiden mukaan syanobakteereita muita planktisia leväryhmiä enemmän eli sinileväkukinnot voivat ilmaston lämpenemisen seurauksena joka tapauksessa yleistyä. Vaikutuksiltaan vuosikymmenten päähän ulottuvissa hankkeissa myös tällaisten yleisten ympäristöolosuhteiden muutos tulee huomioida. Kasviplanktonin tila eli levämäärät ovat kriittinen tekijä Kallaveden tilan kannalta lupahakemuksen mukaisessa kuormitustilanteessa, vaikka kasviplanktonin tila yksi-

84 84 (284) nään ei määrääkään Kallaveden ekologista tilaa. Fosforikuorman pienentäminen eli luparajan tiukentaminen hakemuksessa esitetystä vähentäisi olennaisesti riskiä levämäärän merkittävästä lisääntymisestä (ja ko. laatutekijän tilan heikkenemisestä), vaikka ei poista sitä kokonaan. Kallaveden syvien pohjien pohjaeläimistön tila on kehittynyt pääosin suotuisasti tarkkailutuloksissa käytetyn CI-indeksin perusteella. Kahden ekologisen tilan luokituksessa käytettävän, yhteisökoostumukseen perustuvan pohjaeläinmuuttujan (PICM ja PMA) perusteella pohjaeläimistö oli luokitusjaksolla hyvä, vaikkakin indekseistä humusjärvissä realistisemmaksi tilamittariksi arvioidun PICM:n mukainen indeksiarvo oli aivan hyvän ja tyydyttävän rajalla sekä luokitusjaksolla keskimäärin että viimeisimmässä eli vuoden 2013 aineistossa. Vuoden 2013 aineistossa PMAindeksi oli alempi kuin luokitusjaksolla, mutta ilmensi silti erinomaista pohjaeläimistön tilaa. Lupahakemuksen mukaan happiolojen heikentyminen aiheuttaa syvimpien alueiden pohjaeläimistön taantumista, mikä näkyy yksilötiheyksien alenemisena ja edelleen lajiston yksipuolistumisena. Pohjaeläimistön kannalta happea kuluttava kuormitus ja kiintoainekuormitus ovat keskeisiä. Sulfaattikuormituksella on merkitystä pohjaeläimistölle erityisesti, mikäli sulfaatti pelkistyy hapettomissa oloissa vesieliöille myrkylliseksi rikkivedyksi. Happitilanteen kehitykseen liittyvät lupahakemuksen vesistövaikutusarvion suurimmat epävarmuudet, joten nämä arviot kertautuvat myös pohjaeläimistön tilalle aiheutuvien vaikutusten arvioinnissa. Syvänteiden pysyminen hapellisena on Kallaveden hyvän ekologisen tilan säilymisen kannalta olennaista tilanteessa, jossa happea kuluttava kuormitus yhdistyy sulfaattipitoisuuksien nousuun. Tämä voidaan varmistaa asettamalla happea kuluttavalle kuormitukselle riittävän tiukat ehdot riskien minimoimiseksi sekä tarvittaessa edellyttämällä Kallaveden syvänteiden hapetuksen tehostamista. Kallavedellä ei ole ollut merkittäviä happiongelmia viime vuosikymmeninä kun pistekuormituksen lähivaikutusalueen syvänteitä on hapetettu. Tästä huolimatta Kallavedellä on lukuisia havaintopaikkoja, joilla happipitoisuuden heikkeneminen mallinnuksen mukaisella maksimissaan 1 mg/l:lla voi ajoittain johtaa pohjanläheisen vesikerroksen hapettomuuteen talvikerrostuneisuuden loppupuolella. Talviaikaisen happitilanteen kannalta kriittisimpiä havaintopaikkoja on Kelloselällä (338A), Säyneensalon länsi- (352) ja itäpuolella (365 ja 375), Ollinselällä (25), Lehtoniemen länsipuolella (358), Keilankannan edustalla (377) ja lähellä Puutossalmea (405). Tämänhetkinen syvänteiden tila on mahdollistanut sen, että merkittävä osa kuormituksena tulleesta fosforista on sitoutunut sedimenttiin. Esimerkiksi vuonna 2015 Kallansiltojen ja Puutossalmen välisellä Keski-Kallavedellä lähes kolmannes fosforikuormituksesta poistui vesimassasta sitoutuen sedimenttiin. Alusveden happitilanne tulee olemaan kriittisimmillään kuivina vuosina. Tällöin alusveden happipitoisuuden alenema tulee mallinnuksen mukaan olemaan laajoilla alueilla 1 3 mg/l ja paikoin tätä suurempikin (esimerkiksi Kelloselällä Kallansiltojen alapuolella ja Karhonsaaren edustalla, Maljalahden edustalla, Haapaniemen edustalla sekä Hietasalon ja Säyneensalon ympäristössä). Edellä esitetty arvio perustuu mallinnukseen ja toteutuneeseen vedenlaatuun tarkkailupaikoilla. Hakemuksessa esitetty lopputalven vertailu (toteutunut nykytilanne vs. mallinnettu uusi kuormitustilanne) saattaa aliarvioida yhteispuhdistamon kuormituk-

85 85 (284) sen vaikutuksia, koska toteutuneet tulokset ovat yleensä maaliskuulta ja mallinnukseen pohjautuvat ovat helmi-maaliskuun keskiarvoja. Kuukauden aikana (helmimaaliskuussa) pohjanläheisen veden happipitoisuuden on todettu Kallaveden havaintopaikoilla alentuneen yleisesti 1 3 mg/l. Kesätilanteen happimallinnuksessa on enemmän virhelähteitä, koska todellista voimakkaampi vertikaalisekoittuminen johtaa pohjanläheisen happitilanteen yliarviointiin. Kelloselän verifiointiaineistossa tämä oli havaittavissa vuosina 2010 ja 2011 ja eteläisemmillä havaintopaikoilla joka vuosi. Kesällä alusveden hapettomuus on kuitenkin happea kuluttavan kuormituksen kasvaessakin epätodennäköisempi kuin talvitilanteessa, koska kesäkerrostuneisuuden aikana Kallaveden happitilanne on ollut parempi. Loppukesällä tarkkailuun sisältyvien syvänteiden pohjanläheisessä vedessä happea on ollut keskimäärin vähintään 4 mg/l ja alle 2 mg/l:n happipitoisuudet ovat olleet hyvin poikkeuksellisia. Happimallinnus osoittaa pääsääntöisesti paranevaa happitilannetta kaikilla tarkastelluilla paikoilla. Asiantuntija-arvioissa ei tätä mallinnettua happitilanteen paranemista kuitenkaan vahvisteta. Epäselväksi jää, onko happimallinnuksen epäluotettavuuden taustalla jokin systemaattinen virhe tai puute lähtötiedoissa, mikä on mahdollisesti heikentänyt myös muiden suureiden mallinnuksen luotettavuutta. Yksi epäselvyys liittyy COD:n hajoamiskertoimeen, mikä hakemuksessa mainittiinkin. Vakioitu hajoamiskerroin voi yliarvioida hapenkulutusta ulommalla vaikutusalueella, mutta mahdollisesti myös aliarvioida vaikutuksia lähialueen happitilanteeseen. Epävarmuus jäteveden kulkeutumissyvyydestä heikentää myös olennaisesti happimallinnuksen luotettavuutta, mutta todennäköisesti mallinnus tältä osin pikemmin yliarvioi kuin aliarvioi vaikutuksia, koska jätevesi mahdollisesti kulkee edelleen välivedessä kuten nykyisin kun taas mallinnuksessa jätevesi kulkee pohjanmyötäisesti. Lupahakemuksen mukaisesti toiminnan suurimmat vesistövaikutukset tulevat kohdistumaan Kelloselälle eli purkualueen välittömälle lähialueelle. Ko. vaikutusten suuruutta ei voida tarkastella suoraan soveltamalla ekologisessa luokituksessa käytettäviä raja-arvoja ja vaikutusten tarkastelussa tulee huomioida kuormitustekijöiden yhdysvaikutukset sekä ääriolosuhteet. Lupahakemuksen vesistövaikutusarvion mukaan Kelloselällä (purkupaikan lähialue sekä havaintopaikka 345) tapahtuisi seuraavia muutoksia kesäaikaan: 1) Kokonaisfosforipitoisuus nousee pintavedessä tuotantokaudella maksimissaan 3 5 µg/l (lähtötaso viime vuosina luokkaa 24 µg/l), suuri osa tästä on perustuotannolle käyttökelpoista liukoista fosforia 2) Kokonaistypen pitoisuudessa ei tapahdu merkittävää muutosta tai se lievästi laskee; 3) Jäte- ja jäähdytysvesien lämpökuorma nostaa pintaveden lämpötilaa kesäaikaan pääosassa Kelloselkää 1 2 astetta, Potkunsaaren lähellä 3-4 astetta (kuva 17-10). 4) Levämäärä lisääntyy. Kasviplanktonbiomassa tulee mallinnuksen mukaan heinäelokuussa olemaan tasolla 2 2,5 mg/l (kuva 17-9; ekologisessa luokituksessa välttävä taso). a-klorofyllinä mitattuna levämäärä kasvaa 1 3 µg/l (taulukot 17-6, 17-12, ja 17-15) Itämeren muuntoyhtälöllä laskettuna. Lähtötaso on viime vuosina luokkaa 12 µg/l (ekologisessa luokituksessa tyydyttävä taso). Mikäli Itämeren muuntoyhtälö ei antaisi oikeita tuloksia, a-klorofyllin muutos voi todellisuudessa olla suurempi.

86 86 (284) 5) Lämpö- ja ravinnekuorma yhdessä rehevöittävät ranta-alueita kuormituksen lähialueella, aiheuttaen mm. vesikasvillisuuden lisääntymistä (kappale ) 6) Alusveden sulfaatti- ja natriumpitoisuudet nousevat mg/l verrattuna nykytasoon (ei mittauksia), mutta riskiä pysyvästä kerrostuneisuudesta ei muodostu (taulukot ja 17 15) 7) Alusveden COD-pitoisuus nousee purkuputken lähialueella 3 5 mg/l nykytason ollessa mg/l ja Kelloselän eteläosassa nousu on n. 2 mg/l (nykytasosta ei mittauksia). 8) Alusveden happitilanne ei kasvavasta happea kuluttavasti kuormituksesta huolimatta keskimäärin heikkene eikä hapettomia tilanteita kesäkerrostuneisuuden ajalle todennäköisesti synny, koska jäähdytysvedet tuovat happitäydennystä. Näin ollen hapettomuudesta aiheutuvia yhteisvaikutuksia kuten fosforin vapautumista sedimentistä tai sulfaatin pelkistymistä sulfidiksi ei tapahtuisi kesäaikaan. Vastaavasti talviaikaan keskeiset muutokset Kelloselällä ovat: 1) Alusvedessä vaikutukset sulfaatti-, natrium- ja COD-pitoisuuksiin ovat huomattavasti selvemmät (pitoisuudet korkeampia) kuin kesäaikaan. Jätevedet kertyvät alusveteen ja alusveden laatu heikkenee. 2) Happitilanne alusvedessä ei keskimäärin heikkene, mutta ajoittaista happitilanteen heikkenemistä ja hapettomuutta voi jatkossakin esiintyä talvikerrostuneisuuden lopulla. Tällöin voi esiintyä sisäistä kuormitusta ja sulfaatin pelkistymistä. Metsäteollisuuden historiasta alueella johtuen Kelloselälle on aiemminkin kohdistunut lupahakemuksen suuruusluokkaa vastaava fosforikuormitus ja havaintopaikan Kallavesi 345 kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus on noudatellut metsäteollisuuden pistemäisen kuormituksen kehitystä. On kuitenkin huomattava, että ennen lukua kuormitus oli muilta osin hyvin erilaista kuin myöhempinä vuosina. Erityisesti BOD- ja COD-kuormitukset olivat huomattavasti nykyistä korkeammat ja toisaalta kuormitustilanne oli vakiintumaton kun jätevedenpuhdistus tehostui tuolloin merkittävästi vuosi vuodelta. Lisäksi ennen vuonna 1986 alkanutta hapetusta alusveden hapettomuus oli yleistä ja aiheutti sisäistä fosforin kuormitusta. Näin ollen Finnpulpin lupahakemuksessa esitetyn fosforikuormituksen vaikutukset Kelloselän fosforipitoisuustasoon eivät vertaudu Kelloselän kuormitushistoriaan suoraviivaisesti. Vuoden 1992 fosforikuormituspiikin voidaan kuitenkin olettaa ajoittuneen muiden kuormitustekijöiden ja hapetushoidon osalta lähes nykyisenkaltaiseen tilanteeseen. Tuolloinen korkea fosforikuormitus (8 800 kg/a eli 24 kg/d) näkyi mitatuissa fosforipitoisuuksissa vuonna Vaikutus oli suurin alusvedessä, mutta pintaveden osaltakin kesäajan pitoisuus kohosi kuormituksen seurauksena seuraavana kesänä, syystäyskierron sekoitettua ravinteet vesipatsaaseen, arviolta noin 5 µg/l. Tämä yksittäishavainto antaa lähinnä tukea sille, että mallinnuksen havaintopaikalle Kelloselälle fosforikuormitustasolla 33 kg/d tuottama pitoisuuslisäys 3 5 µg/l on oikeansuuntainen, mutta ei ainakaan yliarvio. Vuodet 1992 ja 1993 olivat hydrologisina vuosina tavanomaisia (eivät edusta ääritilannetta). Tässä on tarkasteltu vain fosforikuormituksen suoraa vaikutusta vesistöpitoisuuksiin, ottamatta huomioon Finnpulp-hankkeen muiden kuormitustekijöiden mahdollisesti aiheuttamaa välillistä fosforipitoisuuden nousua. Hakijan esittämällä kuormitustasolla Kallaveden keskimääräinen fosforikuormitustaso tulisi todennäköisesti nousemaan 8 10 %. Kallaveden kasviplanktonin tuotantoa rajoittaa fosforin saatavuus, joten fosforikuormituksella on suuri merkitys Kallaveden tilaan. Levämäärissä on Kallavedellä ollut jo pitkään havaittavissa nouseva kehityssuunta a-klorofyllipitoisuuksien pitkän mittaussarjan perusteella arvioituna. Viime vuosina ( ) mitatut tulokset ovat olleet jo hyvin lähellä hyvän ja tyydyttävän

87 87 (284) tilan rajaa (11 µg/l), luokituksessa käytettävien havaintopaikkojen keskiarvon ollessa 10,8 µg/l. Kasviplanktonin tila eli levämäärät ovat kriittinen tekijä Kallaveden tilan kannalta lupahakemuksen mukaisessa kuormitustilanteessa, vaikka kasviplanktonin tila yksinään ei määrääkään Kallaveden ekologista tilaa. Hakemuksessa esitettyyn kuormitustasoon ja edelleen vesistövaikutusten arviointiin liittyy useita epävarmuuksia. Epävarmuuksia liittyy mm. eri ainepäästöjen ja lämpökuorman yhteisvaikutuksiin sekä happi- ja virtausmallinnukseen. Vesistövaikutusten arvioinnin kannalta suurimmat epävarmuudet liittyvät happitilanteen kehitykseen, jolla on edelleen vaikutusta pohjaeläimistön tilalle aiheutuvien vaikutusten arviointiin. Syvänteiden pysyminen hapellisena on Kallaveden hyvän ekologisen tilan säilymisen kannalta olennaista tilanteessa, jossa happea kuluttava kuormitus yhdistyy sulfaattipitoisuuksien nousuun. Edellä esitetyn perusteella Finnpulp Oy:n lupahakemuksessa haetulla kuormitustasolla vesistövaikutusarvioihin liittyvät epävarmuudet huomioiden ei voida täysin sulkea pois riskiä Kallaveden ekologisen tilan heikentymisestä. Erityisesti Kelloselän ja sen lähialueen osalta haetusta kuormitustasosta johtuvat vesistövaikutukset olisivat myös luonteeltaan sellaisia, että niistä voisi aiheutua YSL 49 :ssä ja 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla merkittävää haittaa tai sen vaaraa luonnolle ja sen toiminnoille, luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista sekä ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä. Tämän johdosta edellytetään vesistöön johdettavan kuormituksen pienentämistä seuraavassa esitettävällä tavalla. Hakemuksen mukaisesti tehtaalle tullaan rakentamaan mekaanis-biologinen jätevedenpuhdistamo ilman tertiäärivaihetta. Tarkempi tekninen kuvaus tehtaalle rakennettavasta jätevedenpuhdistamon prosessista jää hakemuksessa hyvin yleiselle tasolle ja puhdistamolle esitetään myös eri toteutusvaihtoehtoja. Finnpulp Oy:n hakemuksessa ei myöskään ole tarkemmin kuvattu Savon Sellun jätevesien käsittelyä yhteispuhdistamovaihtoehdossa. Epäselväksi jää mm. Savon Sellulle jätevesien esikäsittelemiseksi jäävät altaat ja niiden tilavuudet sekä tuhkavesien käsittely. Savon Sellu hakee lupaa samanaikaisesti tehtaan nykyiselle toiminnalle ilman jätevesien käsittelyn integrointia. Savon Sellun lupaa on siten tarve vielä päivittää ennen jätevesien yhteispuhdistamon toiminnan alkamista. Hakemusasiakirjoista ei myöskään ilmene puhdistamon sijaintia kokonaisuudessaan. Ilmastusaltaat ja jälkiselkeytys sijaitsevat hakemuksen mukaisesti Sorsasalon kärjessä, kun ELY-keskuksen asemakaavan valmisteluun liittyvien neuvotteluiden yhteydessä saaman tiedon mukaan jätevesien esikäsittely (esiselkeytys, välpät) sekä kolme varoallasta tullaan sijoittamaan tästä yli kilometrin päähän Virtasalmen rannalle tehtaan raakavedenpumppaamon ja sellun varastorakennuksen väliin. Lietteenkäsittelyprosessi ja sen sijainti jää kokonaisuudessaan epäselväksi. Hakijan esittämät kuormitusrajat vesistöön on kokonaistypen kuormitusta lukuun ottamatta lähellä BAT-päästötason vaihteluvälin alarajaa. Tehtaan suuresta kokoluokasta ja jätevesimäärästä johtuen kuormitus Kallaveteen tulee puhdistamon poistotehokkuuden tasosta huolimatta olemaan huomattavan suurta. Päästörajat tulee asettaa siten, että tehtaan toiminnasta aiheutuvan kuormituksen seurauksena vesistön pilaantumisen riskit minimoidaan ja Kallaveden vesienhoitolain mukainen hyvä ekologi-

88 88 (284) nen tila ei heikkene. Asiaa tarkastellessa merkitystä on annettava myös kuormituksen kokoluokalle ja vesistövaikutusten arviointiin liittyville epävarmuuksille. Lausunnossa on esitetty, että vesistöön johdettavalle jätevedelle häiriö- ja poikkeustilanteiden päästöt sekä mahdolliset ohijuoksutukset mukaan laskettuina enintään alla olevan taulukon mukaisia BAT-päästötason alittavia kuormitusrajoja. Puhdistamolle tulee lisäksi rakentaa tertiäärivaihe puhdistustehon parantamiseksi sekä puhdistamon toiminnan tasaamiseksi ja varmistamiseksi. Kuormitusrajojen laskentaan tulee huomioida jätevesikuormituksen lisäksi kaikki viemärit, joista johdetaan vesistöön kuormittavia vesiä (mm. puunkäsittelyn hulevesiviemäri). Puhdistamolle tulee myös asettaa luparajat kahdelle eri toteutusvaihtoehdolle: 1) Puhdistamon toimiessa Savon Sellu Oy:n ja Finnpulpin jätevesien yhteispuhdistamona sekä 2) ainoastaan Finnpulp Oy:n jätevesiä käsittelevänä puhdistamona. Tehtaalle tulee asettaa kahdet luparajat, koska yhteispuhdistamon toteutumisesta ei ole varmuutta. Savon Sellu Oy hakee ympäristölupaa nykyiselle toiminnalleen ilman jätevesien käsittelyn integrointia Finnpulpin kanssa. Finnpulpin lupahakemukseen ei myöskään ole liitetty tehtaiden välisiä sopimuksia jätevesien käsittelystä. Yhteispuhdistamo Vuosi- Kuukausikeskiarvo keskiarvo (kg/d) (kg/d) Finnpulp Oy:n puhdistamo Vuosi- Kuukausikeskiarvo keskiarvo (kg/d) (kg/d) COD Cr Fosfori AOX Kokonaistyppi 1 100* Kiintoaine *Tavoitearvo Hakijan esitystä olennaisesti alempaa fosforirajaa tarvitaan, jotta voidaan vähentää riskiä levämäärän merkittävästä lisääntymisestä ja edelleen sen vaikutuksesta Kallaveden tilan heikkenemiseen. Tiukempi päästöraja on tarpeen myös Kelloselälle kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi. Myös kokonaistypelle, COD:lle ja AOX-kuormitukselle on esitetty hakemusta tiukempia ja myös BAT-päästötason alittavia kuormitusrajoja. Raja-arvo yhteispuhdistamon typpipäästölle voidaan asettaa hakijan esityksen mukaisesti tavoitearvona. Finnpulpin jätevesiä käsittelevän puhdistamon kuormitusraja tulee kuitenkin asettaa sitovana raja-arvona kyseistä sellutehdasta koskevien BAT-päätelmien vaatimuksiin perustuen. ELY-keskuksen esittämä kuormitusraja 420 kg/d vastaa hakijan esitystä Finnpulpin typpikuormituksesta. Kiintoaineelle tulee asettaa luparaja BAT-päätelmien vaatimuksiin perustuen. Kiintoaineen raja-arvo on myös tarpeen, koska tehtaan todellisesta kuormituksesta ja puhdistamon toiminnasta ei ole kokemusta. Edellä esitettyihin kuormitusrajoihin on mahdollista päästä tertiäärikäsittelyn avulla ja kyseessä olevassa tapauksessa tertiäärikäsittely voidaan katsoa olevan BATtekniikkaa paikalliset olosuhteet ja tehtaan suuri kuormitustaso huomioiden. Tertiääripuhdistuksella voidaan selvästi vähentää tehtaalta vesistöön johdettavaa kuormaa.

89 89 (284) Sillä on myös mahdollista tasata teollisuusjätevedenpuhdistamoille tyypillisiä toiminnan vaihteluita. Luparajaesitykseen on mahdollista päästä jätevesien noin 70 %:n tertiäärikäsittelyllä laskettuna hakemuksen lisäselvityksen liitteessä 4 esitettyjen tietojen pohjalta. Luparajaesitykseen on päädytty tarkastelemalla tertiäärikäsittelystä saatavia päästövähennyksiä ja toisaalta kemikaalien käytön lisääntymisestä aiheutuvia haittoja, kuten lietteen määrän kasvua ja saostuskemikaalien arvioituja vesistövaikutuksia. Hankkeeseen ja sen ympäristövaikutusten arviointiin ja myös lausunnossa esitettyjen raja-arvojen mukaiseen kuormitustasoon ja sen aiheuttamiin vesistövaikutuksiin sisältyy epävarmuutta, jonka vuoksi päätökseen on sisällytettävä YSL 54 :n mukaista erityistä selvitystä koskeva määräys toiminnan vesistövaikutuksista. Hakemuksen mukaan jätevesiä ei missään tilanteessa johdeta käsittelemättömänä vesistöön. Ei kuitenkaan voida pitää täysin mahdottomana käsittelemättömien jätevesien pääsyä vesistöön, mistä johtuen se vaatii myös häiriö- ja poikkeustilanteiden sekä mahdollisten ohitusvesien aiheuttaman kuormituksen laskemista mukaan päästörajaan verrattavaan kuormitukseen. Vesistöön voi tehdasalueelta aiheutua kuormitusta myös mm. puukentän hulevesien mukana, joten myös tämä ja mahdollisesti vastaava muu kuormitus on tarpeen huomioida kokonaiskuormituksen laskennassa. Lisäksi luvassa tulee määrätä, että yhteispuhdistamon biologiseen prosessiin ei saa johtaa Savon Sellun tai Finnpulpin toiminnasta muodostuvia laadultaan tai määrältään sellaisia jätevesiä, joilla on haitallinen vaikutus puhdistamon toimintaan. Savon Sellun jätevedet tulee olla mahdollista johtaa Finnpulpin varoaltaaseen tai Savon Sellun jätevesiä varten tulee olla käytettävissä oma riittävän suuri varoallas. Prosessikaavio teknisine ratkaisuineen tehtaan jätevesien ja lietteen käsittelystä tulee toimittaa puoli vuotta ennen toiminnan aloittamista tiedoksi ELY-keskukseen. Finnpulpin tulee myös tehdä Savon Sellun kanssa sopimus jätevesien johtamisesta yhteispuhdistamolle. Sopimukseen tulee kirjata ainakin rajoitteet puhdistamolle johdettavan jäteveden laadulle ja määrälle sekä toimintatavat tilanteissa, joissa puhdistamon toiminta on häiriintynyt. Jätevesien johtamissopimus tulee toimittaa tiedoksi ELY-keskukselle. Myös vaadituilla ja olennaisesti hakemuksessa esitettyä alemmalla päästötasolla Finnpulpin toiminnasta aiheutuvien vesistövaikutusten suuruudesta jää perusteltua epävarmuutta. Tämän vuoksi luvan saajan tulee toimittaa sekä viiden vuoden että kymmenen vuoden jälkeen toiminnan käynnistymisestä Itä-Suomen aluehallintovirastolle YSL 54 :n mukainen selvitys toiminnan vesistövaikutuksista. Selvitysten perusteella lupaviranomainen tarvittaessa tarkistaa ympäristölupamääräyksiä. Suunnitelma selvitysten tekemiseksi tulee toimittaa etukäteen Pohjois-Savon ELY-keskuksen tarkastettavaksi. Viiden toimintavuoden jälkeen tehtävä selvitys on tarpeellinen välittömien vesistövaikutusten tarkastelemiseksi. Kymmenen toimintavuoden jälkeen tehtävällä selvityksellä saadaan tarvittavaa tietoa pitempiaikaisista vaikutuksista. Selvityksen perusteella lupaviranomaisen tulee tarvittaessa täydentää tai täsmentää jäteveden käsittelyä ja päästöjä koskevia lupamääräyksiä, mikäli vesistövaikutukset tätä edellyttävät. YSL 54 :n selvityksen toimittamista tulee vaatia, koska lupaharkintaa varten ei tässä tapauk-

90 90 (284) sessa ole voitu toimittaa yksityiskohtaisia tietoja päästöistä, jätteistä tai toiminnan vaikutuksista. Kyseessä on uusi toiminta, jonka suunnittelu on vielä yleisellä tasolla. Tehtaan kuormituksesta ja vesistövaikutuksista ei ole kokemusperäistä tietoa ja hakemuksen vesistövaikutusten arviointiin liittyy jo aikaisemmin useasti todettuja epävarmuuksia mm. eri ainepäästöjen ja lämpökuorman yhteisvaikutusten osalta. Lausunnossa ei vaadita sulfaatille luparajaa. Edellä mainituissa YSL 54 :n mukaisissa selvityksissä tulee kuitenkin tarkastella yhtenä seikkana myös tarve sulfaatti- ja myös natriumpäästöjen rajoittamiseksi. Hakemusasiakirjoissa on tarkasteltu tertiääripuhdistamon vaikutuksia tehtaan sulfaattipäästöihin oletuksena, että tehtaalla käytetään alumiinisulfaattia saostuskemikaalina. Tehtaan jo muutoin korkeasta prosessiperäisestä sulfaattikuormituksesta johtuen on erityisen tärkeää, että puhdistamolla ensisijaisesti käytetään vaihtoehtoisia kemikaaleja, kuten esimerkiksi polyalumiinikloridia (PAC). Hapetusvelvoite tulee asettaa sekä Finnpulpin että Savon Sellu Oy:n ympäristölupapäätökseen. Hapetusvelvoitetta ei tule siirtää Savon Sellu Oy:ltä Finnpulpille hakijan esityksen mukaisesti. Savon Sellu Oy:n nykyinen velvoite tulee olla voimassa Finnpulpin toiminnan alkamiseen saakka. Hapetusvelvoite Finnpulpille voidaan ao. toiminnan alkaessa asettaa Savon Sellu Oy:n kanssa yhteisiin hapetuspisteisiin 338H, 338HB ja 340H, mutta jatkossa tarve voi muuttua. Hapetuksen tarve ja sijainti tulee tarkastella hakijan esityksen mukaisesti kolmen vuoden kuluessa toiminnan käynnistymisestä. Päästöt ilmaan. Hakemuksen mukaan Finnpulpin laitoskokonaisuuden merkittävimmät kokonaispäästöt (tonnia vuodessa, t/a) ilmaan ovat: NO x t/a, hiukkaset 216 t/a, SO 2 89 ts/a, joka vastaa SO 2:na päästöä 178 t/a sekä haisevat rikkiyhdisteet, TRS 14 ts/a. Lisäksi klooridioksidin valmistuksessa ja sellun valkaisussa syntyvien kaasujen ilmaan johdettavat jäännösklooripäästöt ovat noin 750 kgcl/a. Näin ollen Kuopio Siilinjärvi alueelle syntyy päästömäärillä mitattuna uusi merkittävä kuormittaja ilmapäästöjen osalta. Kun verrataan Kuopion nykyisiä päästötasoja Finnpulpin päästöihin, voidaan todeta, että suurin suhteellinen kasvu syntyy NO x - päästöissä, joiden nykyinen päästötaso on noin t/a. NO x -päästöt kasvaisivat siis noin 2,3 -kertaisiksi nykyisestä tasosta. Hiukkasten ja SO 2:n päästöt ovat nykyisin noin 1000 t/a. Finnpulpin päästöt lisäisivät näiden epäpuhtauksien kokonaispäästöjä noin 20 %. Hakemuksen mukaan Finnpulpin haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) päästöt, 14 ts/a, aiheutuvat pelkästään piippuun johdettavista hajukaasuista. Hajapäästöjä ei hakemuksen mukaan synny ollenkaan. Vuosiraportoinnin mukaan Savon Sellun piippupäästöt TRS:n osalta ovat vaihdelleet vuosina välillä 3,4 9,4 ts/a. Vastaavasti TRS-hajapäästöt ovat vaihdelleet välillä 5 27 ts/a. Näin ollen Savon Sellun hajupäästöistä on yleensä suurempi osa aiheutunut hajapäästöistä kuin piippuun johdetuista päästöistä. Koska hajapäästöjen päästökorkeus on matalampi kuin piippupäästöjen, hajapäästöjen vaikutus ilmanlaatuun maanpinnan läheisyydessä on suurempi kuin piippupäästöjen. Tämän vuoksi määrällisesti yhtä suuri hajapäästö aiheuttaa lähiasutuksen kokemia hajuhaittoja enemmän kuin vastaava piippupäästö. Finnpulpin ilmaan johdettujen päästöjen vaikutusta lähialueen ilmanlaatuun on hakemuksessa arvioitu leviämismallinnuksen avulla. Hajun osalta mallinnuksen tuloksia tulkittaessa on kuitenkin tärkeää huomata, että mallin lähtötiedoissa on huomioitu Finnpulpin arvioitujen hajupäästöjen lisäksi vain Savon Sellun piippupäästöt, vaikka

91 91 (284) suurin osa Savon Sellun hajupäästöistä on ns. hajapäästöjä eli päästölähde on muu kuin tehtaan piippu. Tämän ja matalamman päästökorkeuden vuoksi Savon Sellun aiheuttamat hajutilanteet laitoksen lähialueilla aiheutuvat pääasiassa juuri hajapäästöistä. Hakemuksessa verrattiin Sorsasalon ilmanlaadun mittausasemalla mitattuja TRS-pitoisuuksia samaan pisteeseen laskettuihin mallinnustuloksiin. Mitatut pitoisuudet ovat huomattavasti korkeampia kuin mallinnetut nykytilanteen ja arvioitujen Finnpulpin piippupäästöjen aiheuttamat TRS-pitoisuudet. Tämä vertailu osoittaa, että Sorsasalossa on Savon Sellun tehtaan ja suunnitellun Finnpulpin tehtaan piippujen lisäksi hajapäästöjä, joilla on suurempi vaikutus alueella mitattuihin TRS-pitoisuuksiin ja niiden aiheuttamiin hajutilanteisiin kuin piippujen kautta vapautuvilla päästöillä. Finnpulpin ollessa toiminnassa, Sorsasalon lähialueen hajutilanteiden määrä ja hajun voimakkuus tulevat kasvamaan nykytilanteeseen verrattuna. Näin käy erityisesti niissä tilanteissa, jos hakemuksessa esitetystä poiketen, Finnpulpin toiminnasta aiheutuu myös hajapäästöjä. Hajuyhdisteiden hajapäästöjä voi syntyä esimerkiksi sellutehtaan häiriötilanteissa, mädättämön toiminnasta yleensä sekä jossain määrin jätevesialtaista. Finnpulpin biotuotetehtaan toiminta lisäisi Kuopion fossiilisia kasvihuonekaasupäästöjä noin 30 %, mikä tarkoittaa sitä, ettei Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman mukainen päästöjen vähentämistavoite enää olisi saavutettavissa. Finnpulpin toiminta toisaalta tukee Savon Ilmasto-ohjelman 2025 tavoitteiden saavuttamista tuottamalla sähköä ja lämpöä biopolttoaineista. Toisaalta toiminnasta aiheutuu myös fossiilisia kasvihuonekaasupäästöjä mm. öljyn ja öljypohjaisten polttoaineiden käytöstä kuljetuksissa ja tuotannossa. Myöhemmin kun öljypohjaisille polttoaineille on saatavissa vastaavia biopohjaisia tuotteita, tulee kasvihuonekaasupäästöjä pyrkiä vähentämään korvaamalla fossiilisia polttoaineita biopolttoaineilla. Hakemuksessa esitettyjen ilmanlaatumallinnusten mukaan Finnpulpin ilmapäästöjen aiheuttamat pitoisuudet laitoksen ympäristössä olisivat selvästi alle vastaavien ilmanlaadulle säädettyjen raja- ja ohjearvojen. Typpidioksidi- ja hengitettävien hiukkasten (PM 10) pitoisuudet olisivat suurimmillaan noin 6 % ilmanlaadun ohjearvoista ja 4 % raja-arvoista. Finnpulpin tehdas aiheuttaisi Vuorelassa nykyiseen typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvoon, 3 μg/m 3, enimmillään noin 10 % lisän (0,3 μg/m 3 ). Kokonaispitoisuus olisi tällöin noin 8 % vastaavasta ilmanlaadun raja-arvosta (40 μg/m 3 ). Hengitettävien hiukkasten (PM 10) pitoisuudet olisivat suurimmillaan noin 6 % ilmanlaadun ohjearvoista ja 4 % raja-arvoista. Finnpulp aiheuttaisi hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvoihin noin 5 % lisän (0,5 μg/m 3 ), jolloin kokonaispitoisuus olisi noin 26 % ilmanlaadun raja-arvosta (40 μg/m 3 ). Hakemuksen mukaan haisevat rikkiyhdisteet eivät tulisi aiheuttamaan terveydellistä haittaa ympäristössä, mutta viihtyvyyshaittaa voi ilmetä. Mallilaskelmat osoittavat, että TRS-päästöjen aiheuttamia selkeästi tunnistettavissa olevia hajutilanteita (hajukynnys 3 hy/m 3, 30 s) esiintyisi alle 3 % vuoden tunneista eli alle 260 tunnin aikana. Hakemuksessa esitetyssä vakavimmassa toiminnan häiriötilanteessa selvästi havaittava hajupäästö voidaan havaita jopa 25 kilometrin etäisyydellä tehtaasta. Äärimmäisiä häiriötilanteita (esim. täydellinen sähkökatko) arvioidaan voivan tapahtua tehtaan ensimmäisen käyttövuoden aikana 2 3 kpl, toisen ja kolmannen käyttövuoden aikana 1 kpl ja tämän jälkeen satunnaisesti muutaman vuoden välein. Edellä mainittu huo-

92 92 (284) mioon ottaen on syytä huomata, että sellutehtaan toiminnasta aiheutuisi havaittavia hajupäästöjä sekä normaali- että häiriötilanteissa. Muilta teollisuuslaitoksilta saatuihin kokemuksiin viitaten, häiriötilanteet voivat olla hakemuksessa esitettyjä pitkäkestoisempia. Näin voi tapahtua prosessiin tai laitteistoihin liittyvissä häiriötilanteissa, jotka eivät johda tehtaan välittömään alasajoon. Toiminta häiriötilanteissa tulee suunnitella ennakolta yksityiskohtaisesti häiriöpäästöjen minimoimiseksi. Hakemuksessa on esitetty BAT-tasot ja hakijan esitykset päästörajoiksi ilmaan johdettaville epäpuhtauksille. Esitetyt päästörajat ovat pääosin BAT-tasojen mukaisia. SO 2:n BAT -taso meesauunille on 5 70 mg/nm 3 ja hajukaasukattilalle mg/nm 3 vuosikeskiarvona. Hakijan luparajoiksi esittämät arvot ovat SO 2 (rikkinä) 70 mg/nm 3 ja 120 mg/nm 3 kuukausikeskiarvoina, jotka rikkidioksidiksi laskettuina ovat meesauunille 140 mg/nm 3 ja hajukaasukattilalle 240 mg/nm 3. Samoin NO x:in BAT - taso soodakattilalle on mg/nm 3 ja meesauunille mg/nm 3 vuosikeskiarvona. Vastaavasti hakijan esitys luparajoiksi soodakattilalle on 300 mg/nm 3 ja meesauunille 600 mg/nm 3 kuukausikeskiarvona. Edellä esitetyt hakijan ehdottamat luparajat ovat BAT-tasoja korkeampia. Luparajoiksi voidaan määrätä korkeintaan BAT-tasojen ylärajan mukaiset päästötasot. Esitetyt ominaispäästörajat (kg/adt) hiukkasille, NOx:lle ja rikille (SO 2-S + TRS) ovat BAT:in mukaisia ja voidaan antaa esityksen mukaisina. Yhteenvetona päästörajoista ELY-keskus toteaa, että hakemuksessa ilmoitetut vuotuiset päästömäärät ilman epäpuhtauksille ovat selvästi pienemmät kuin ne, joilla leviämismallinnukset on laskettu. Tämän vuoksi hakemuksessa ilmoitetuista päästömääristä aiheutunee leviämismallinnuksella saatuja tuloksia pienempiä vaikutuksia ilman laatuun. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) viihtyvyyshaitat aiheutuvat jo lyhytaikaisista hajuepisodeista. Tämän vuoksi TRS:n päästörajat tulisi asettaa hakijan esittämien vuosi- ja kuukausikeskiarvojen lisäksi myös vuorokausiarvoina. Esimerkiksi soodakattilan TRS-päästöille on BAT:ssa määritelty hyväksyttäväksi tasoksi 1 10 mg/nm 3 vuorokausikeskiarvona. Koska mallinnuksella arvioituja vaikutuksia ilman laatuun lähiympäristössä voidaan pitää pääosin kohtuullisina, voidaan hakemuksessa esitettyjä raja-arvoja pitää hyväksyttävinä edellä esitettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Biokaasulaitos. Hakemuksesta ei ilmene biokaasulaitoksen prosessikuvausta eikä laitoksen sijaintia. Vähintään puoli vuotta ennen toiminnan aloittamista luvan saajan tulee toimittaa ELYkeskukselle biokaasulaitoksen prosessikuvaus sekä kuvaus hajukaasujen käsittelystä. Mädättämön poistokaasut tulee käsitellä ennen ulkoilmaan johtamista. Lupapäätöksessä tulee asettaa luparajat hajupäästöille siten, että laitokselta poistettava prosessikaasu ei saa ylittää hajukaasupitoisuutta OU/m 3. Ammoniakkipäästöt eivät vastaavasti saa ylittää pitoisuutta 10 mg/m 3. Hajukaasujen käsittelyn toimivuus tulee tarkastaa vähintään kerran vuodessa poistoilmasta otettavista näytteistä. Biokaasulaitoksen tarkkailu tulee liittää osaksi tehtaan muuta tarkkailuohjelmaa.

93 93 (284) Riskinarviointi ja varautuminen. Tehtaan toiminnassa korostuu erityisen tärkeänä riskien tunnistaminen, poikkeus- ja häiriötilanteisiin varautuminen ja niiden ennaltaehkäiseminen. Poikkeukselliset päästöt erityisesti ilmaan tai veteen voivat aiheuttaa tämän kokoluokan laitoksessa huomattavia terveys- ja ympäristöriskejä. Laitoksen riskit tulee tunnistaa ennakolta ja niihin tulee varautua tehtaan toiminnan lisäksi jo tehtaan suunnittelussa ja rakentamisvaiheessa. Ympäristöluvassa tulee yksiselitteisesti määrätä tehtaan toiminnan rajoittamisesta tai alasajosta ympäristövaikutusten kannalta merkittävissä häiriötilanteissa ainakin veteen ja ilmaan johdettavien päästöjen osalta. Ilmapäästöjen osalta tehtaan vakavista häiriötilanteista voi aiheutua mm. merkittäviä hajukaasupäästöjä. Pahimmassa tapauksessa häiriötilanteissa, hajukaasujen käsittelyn estyessä, poikkeuksellinen hajupäästö voi levitä jopa 25 kilometrin etäisyydelle tehtaasta. Tällaisissa tilanteissa erityisesti tehtaan lähialueella hajuhaitat olisivat merkittäviä. Ilmapäästöjen ja erityisesti merkittävien hajuhaittojen estämiseksi sekä puhdistamon toiminnan turvaamiseksi ja vesistöpäästöjen rajaamiseksi tehtaan toiminta tulee ajaa alas tai sen toimintaa rajoittaa viimeistään tilanteessa, jolloin hajukaasujen käsittely tai puhdistamon toiminta on estynyt eikä tilannetta saada korjattua kohtuullisessa määräajassa. Luvan saajan tulee tehdä yksityiskohtainen ympäristöriskien arviointi ja arvioinnin perusteella varautumissuunnitelma havaittujen riskien vähentämiseksi tai poistamiseksi. Varautumissuunnitelmaan tulee lisäksi kirjata myös konkreettiset toimintamallit haittojen minimoiseksi mahdollisessa poikkeustilanteessa. Riskianalyysi ja varautumissuunnitelma jätevesien osalta tulee tehdä tarvittavilta osin yhteistyössä Savon Sellu Oy:n kanssa. Varautumissuunnitelmassa on otettava huomioon myös se, että tehtaalla mahdollisesti tapahtuva poikkeus- ja häiriötilanne (päästö vesistöön) voi varsin nopealla aikataululla edellyttää toimenpiteitä Kuopion Veden Itkonniemen vedenottamolla. Varautumisessa tulee näin suunnitella tarvittavat (jatkuvatoimiset) mittaukset sekä tiedonkulku Finnpulpin tehtaan ja Kuopion Veden välillä. Varautumissuunnitelma tulee toimittaa puoli vuotta ennen toiminnan aloittamista hyväksyttäväksi Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Varautumissuunnitelma tulee toimittaa aluehallintovirastolle, koska sen olisi tullut sisältyä lupahakemukseen YSA 3 :n 2 momentin 5 kohdan mukaan. AVI:n hyväksyminen on myös tarpeen lupamääräysten tarkentamiseksi tältä osin. Melu. Hakemuksessa on esitetty mallinnukseen ja mittauksiin perustuva arvio melutilanteesta Sorsasalon ympäristössä tärkeimpien melulähteiden osalta ilman Finnpulpin vaikutusta melutilanteeseen. Lisäksi on arvioitu mallintamalla alueen yhteismelutilanne kun laitoksen toiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva melun lisääntyminen alueella on huomioitu. Hakemuksessa on esitetty YVA-menettelyn yhteydessä laadittu melumallinnus. Lisäksi on laadittu alustava meluntorjuntasuunnitelma sekä päivitetty melumallinnus sellaisen tilanteen mukaiseksi, jossa suunnitelmassa esitetyt meluntorjuntatoimet on toteutettu. Mallinnus osoittaa, että suurin alustavilla meluntorjuntatoimilla saavutettavissa oleva vaimennus on noin 6 db Virtasalmen rannalla (mm. Halmejoentien ja Lukkosalmentien rakennukset). Meluntorjuntatoimista huolimatta päiväajan (klo 07 22) keskiääni-

94 94 (284) tason 55 db(a):n ohjearvo ylittyy kahdessa kohteessa (Päivärannantie 427 ja Tavirannantie 2). Yöajan (klo 22 07) keskiäänitason 50 db(a):n ohjearvo ylittyy yhdessä kohteessa (Tammirannantie 17, Siilinjärvi). Ylitysten syyksi on hakemuksessa arvioitu kuljetusten melu VT5:llä. Mallinnuksen tulosten mukaan Valtionneuvoston päätöksessä nro 993/1992 taajaman ulkopuolella loma-asumiseen käytettäville alueille annetut päivä- (klo 07 22) ja yöajan (klo 22 07) ohjearvotasot ylittyvät Virtasalmen molemmilla rannoilla varsin laajoilla alueilla. Hakija esittää toiminnasta aiheutuvalle melulle raja-arvoksi vakituiseen asumiseen käytettävillä alueilla päiväaikaan (klo 07 22) keskiäänitasoa 55 db (LAeq) sekä yöaikaan (klo 22 07) keskiäänitasoa 50 db (LAeq). ELY-keskus puoltaa edellä mainittuja hakijan vakituiseen asumiseen käytettäville alueille esittämiä raja-arvoja. Koska Finnpulpin vaikutusalueella mm. Sorsasalossa ja Virtasalmen pohjoisrannalla on sekaisin pysyvää asutusta, loma-asutusta ja ympärivuotisessa käytössä olevaa loma-asutusta, tulee myös loma-asutuksen tarpeet huomioitava ympäristöluvan melumääräyksissä. Sen vuoksi toiminnasta aiheutuvalle melulle loma-asumiseen käytettävillä alueilla tulee asettaa tavoitearvoiksi päiväaikaan 45 db (LAeq) ja yöaikaan 40 (LAeq). Lisäksi lausunnossa on esitetty, että klo väliselle ajalle asetetaan yhden tunnin keskiäänitasolle raja-arvoksi 55 db (LAeq, 1h). Tällä varmistetaan se, ettei viimeisen yöaikaisen tunnin keskiäänitaso nouse yölepoa häiritseväksi missään olosuhteissa. Koska laitoksen tarkkaa toteutussuunnitelmaa ei ole ollut käytettävissä melumallinnusta tehtäessä, ei mallinnuksen lähtötiedoiksi tarvittavia täsmällisiä tietoja esimerkiksi melulähteiden sijainnista ja niiden melupäästöistä myöskään ole ollut käytettävissä. Sen vuoksi hakemuksessa esitetty melumallinnus tulee päivittää vastaamaan todellista tilannetta, kun yksityiskohtaiset lähtötiedot on käytettävissä. Päivitetty melumallinnus tulee toimittaa ELY-keskukselle viimeistään puoli vuotta ennen toiminnan käynnistämistä. Mikäli mallinnus osoittaa, että melulle annetut lupamääräykset ylittyvät, tulee meluntorjuntatoimia parantaa lupamääräyksien täyttämiseksi. Toimenpiteet tulee olla tarvittaessa sellaisia, joilla tavoitellaan myös loma-asutuksen käytettäville alueille asetettavia tavoitearvoja. Tarvittavat meluntorjuntatoimien parannukset tulee olla tehtynä ennen toiminnan aloittamista. Jätteet ja sivutuotteet. Hakemuksesta ei ilmene laitosalueella varastoitavien jätteiden määriä, varastointipaikkoja tai kaikkien loppusijoitettavien jätejakeiden sijoituspaikkoja. Hakemuksen mukaan kaatopaikalle sijoitettavan viherlipeäsakan ja meesan ( t/a) vuosittain muodostuva määrä on huomattavan suuri Pohjois-Savon alueella olevien nykyisten mahdollisten jätteen sijoituspaikkojen kapasiteetti huomioiden. Hakemuksen mukaan hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen toimitettavia jätejakeita ei käsitellä tai varastoida pitkäaikaisesti laitosalueella. Jotta yhtiö voi toimia hakemuksen esityksen mukaisesti, ennen toiminnan aloittamista yhtiöllä tulee olla tiedossa jätteiden sijoituskohteet. Hakemuksesta ei ilmene jätehierarkian huomioiminen. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä jätteiden haitta-aineiden pitoisuuksista, liukoisuuksista sekä kaatopaikka- ja hyötykäyttömahdollisuuksista. Jätteet tulee ensisijaisesti toimittaa hyötykäyttöön.

95 95 (284) Hakija on esittänyt sivutuotteeksi poltettua kalkkia, kalkkipölyä ja tuhkaa. Meesauunin sähkösuodattimen kalkkipöly voidaan luokitella sivutuotteeksi. Hakemuksessa olevien tietojen perusteella ei voida varmistua prosessista poistettavan poltetun kalkin (CaO) tai tuhkan jatkokäytöstä, eivätkä nämä jätejakeet siten täytä jätelain 5 :n mukaisia sivutuotteen kriteereitä. Poltettua kalkkia ei ole tarve luokitella lupapäätöksessä siltä osin kun se hyödynnetään omassa prosessissa. Varastointi ja viemäröinti. Tehtaan puhtaat sade- ja sulamisvedet tulee hakemuksessa esitetyn mukaisesti johtaa varoaltaaseen ja edelleen kosteikkoimeytyksen kautta vesistöön. Likaantuneet hulevedet tulee kerätä ja johtaa puhdistamolle. Puunkäsittelyalue tulee asfaltoida ja alueen hulevedet tulee johtaa viivytysaltaan kautta vesistöön. Laitosalueen ja puunkäsittelyalueen sade- ja sulamisvesien käsittelyyn tarkoitettujen viivytysaltaiden, varoaltaiden tai kosteikkoimeytyksen sijainnista ja mitoituksesta sekä sadevesiviemäreiden purkupaikkojen sijainnista ei hakemuksessa ole tietoa. Suunnitelma sade/hulevesien viemäröinnistä (puhtaat ja kuormittavat hulevedet), käsittelyistä ja käsittelyn mitoituksesta tulee toimittaa puoli vuotta ennen toiminnan aloittamista Pohjois-Savon ELY-keskukseen. Tehtaalla käytettävien kemikaalien, polttoaineiden ja jätteiden varastointi on järjestettävä niin, että siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Verkosto ja varastotilojen lattiakaivot on varustettava tarvittavilta osin hiekan, öljynerottimilla ja sulkuventtiileillä. Verkosto on kriittisiltä osin voitava tarvittaessa sulkea siten, että mahdollisen kemikaalivuodon sattuessa kemikaalia ei pääse kulkeutumaan vesistöön. Tehtaalla tulee olla käytettävissä riittävästi imeytysaineita, imeytys- ja öljypuomeja joiden avulla kemikaalivuodot voidaan tarvittaessa kerätä talteen ja estää kemikaalien leviäminen vesistössä. Kemikaalien lastaus, purku- ja tankkauspaikkojen kunto tulee tarkastaa säännöllisesti. Laitosalueen kaikista jätevesi- ja sadevesiviemäröinneistä, öljyn- ja hiekanerotuskaivojen, kemikaalisäiliöiden, jätevarastojen, kosteikkoimeytyksen, keräily- ja varoaltaiden ym. käsittelyjärjestelmien sijainneista on tehtävä selkeä karttaesitys. Karttaesitys tulee toimittaa viimeistään puoli vuotta ennen toiminnan aloittamista ELY-keskukselle. Luontoarvot ja Natura -vaikutukset. Hankkeen luontovaikutuksia on arvioitu YVAmenettelyssä ja asemakaavoituksen yhteydessä riittävällä tarkkuudella. Hakemuksen mukaisen toiminnan vaatiman asemakaavan toteuttaminen edellyttää kahden luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisen lajin (viitasammakko ja liito-orava) lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämistä tai hävittämistä Sorsasalossa. Pohjois- Savon ELY-keskus on myöntänyt edellä mainittuun liittyen Kuopion kaupungille luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaiset poikkeamisluvat. Hankkeen YVA-lain mukaiseen arviointiselostukseen sisältyy Natura-vaikutusten tarvearviointi. Selostuksen mukaan tarkemmalle Natura-vaikutusarvioinnille ei nähdä tarvetta. Erillisen Natura-vaikutusarvioinnin laatimista ei edellytä ottaen huomioon esitetyt tulokset hankkeen vaikutuksista suhteessa ilmanlaadun raja- ja ohjearvoihin,

96 96 (284) melutasoon sekä esitetyn jätevesien purkupaikan etäisyys Natura-alueesta Keski- Kallaveden saaristo (FI ). Vesilain mukaiset asiat ja maamassojen sijoittaminen. Hakemuksesta saa käsityksen, että vedenotto- ja purkuputket painotetaan ja vedetään sen jälkeen sopivaan paikkaan upotettavaksi. Näin voidaan menetellä vedenottoputken osalta, mutta purkuputken osalta tämä toimintatapa ei liene työteknisesti mahdollista, koska purkuputki tulee painottaa vähintäänkin 100 %:n painotuksella ja niiltä osin kun se alittaa merkityn vesiliikenneväylän, painotus tulee olla 120 % tyhjän putken nosteesta. Hakemuksessa on esitetty, että putkien sijoittamisen yhteydessä jouduttaneen ruoppaamaan järven pohjaa, jotta putket saadaan sijoitettua oikein. Ruopattavien massojen osalta on huomattava, että paikoin järven pohjasedimentti sisältää haitta-aineita, jotka vaikuttavat ruoppausmassojen sijoittamiseen. Ruopattavia massoja ei tule sijoittaa takaisin järveen, vaan ne on sijoitettava hallitusti maa-alueelle tai vietävä paikkaan, johon ko. massat on mahdollista sijoittaa. Vedenottoputken yhteydessä ruopattavat massat voidaan sijoittaa tehdasalueelle siten, ettei niistä aiheudu haittaa vesistölle, eikä niistä tarvitse erikseen tutkia haitta-aineita, koska ko. alueelle ei ole kohdistunut aiemmin sellaisia toimintoja, joiden pohjalta olisi epäilys, että sedimentissä olisi haitta-aineita. Purkuputkien sijoittamisen yhteydessä ruopattavat massat voidaan läjittää tilapäisesti maa-alueelle, kuitenkin siten, ettei niistä pääse aiheutumaan valumia vesistöön. Läjitetyistä ruoppausmassoista tulee ottaa kokoomanäyte, josta määritetään ainakin raskasmetallit, PAH-yhdisteet ja TBT-yhdisteet. Saatujen haittaainepitoisuuksien perusteella ruoppausmassat tulee sijoittaa/kuljettaa soveltuvaan paikkaan. Hakijalle voidaan myöntää lupa haetulle vedenottomäärälle. Sekä jäteveden että jäähdytysveden purku tulee suunnitella siten, ettei pohjasedimentti virtausten johdosta merkittävästi häiriinny. Hakijalle voidaan myöntää lupa hankealueella olevan lammen täyttöön. ELY-keskus on antanut luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaisen luvan poiketa ko. lammen ympäristössä havaittujen viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskiellosta. Lammen täyttöä ei kuitenkaan saa tehdä, ennen kuin em. päätös on saanut lainvoiman. Vesialueen täyttö Sorsasalon etelä-kaakkoreunalla voidaan toteuttaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Täytön seurauksena mahdolliset pohjan nousut on ruopattava joko luonnolliseen tasoon tai vähintään kahden metrin syvyyteen. Ruopattavien massojen osalta tulee toimia samoin kuin purkuputkien ruoppauksen yhteydessä kaivettujen sedimenttien osalta. Kaavoitus. Hankkeen kaavoituksellisia edellytyksiä on tutkittu Sorsasalon itäosan asemakaavoituksen yhteydessä. Asemakaavaratkaisun tarkoituksena on ollut mahdollistaa hakemuksen mukaisten toimintojen tarvitsemat aluevaraukset. Mikäli tehtaan sijoitussuunnitelmat olennaisesti myöhemmin muuttuvat, voi tämä edellyttää myös asemakaavan muuttamista. Muuta. Tehdas rakennetaan alueelle, johon ei ole aiemmin kohdistunut toimintoja, joiden seurauksena voitaisiin olettaa maaperän pilaantuneen. Täten tehdasalueelle ei ole tarve tehdä täydellistä perustilaselvitystä, vaan esitetty perustilaselvityksen tarvetarkastelu on riittävä.

97 97 (284) Sorsasalon itäosan asemakaavan valmistelun yhteydessä on tullut esille, että Finnpulp Oy:n käyttämä teollisuusrata joudutaan mahdollisesti rakentamaan osin Sorsasalossa sijaitsevan suljetun kaatopaikan päälle. Lähtökohtana radan rakentamisessa tulisi olla, että rata rakennetaan kaatopaikka-alueen ulkopuolelle siten, että kaatopaikan rakenteita ei tarvitse rikkoa. Mikäli radan rakentamisessa joudutaan kajoamaan maisemoituun kaatopaikkaan, tulee tätä varten hakea lupaa, tai nyt mahdollisesti myönnettävässä luvassa on määrättävä, miten kaatopaikkarakenteet palautetaan asianmukaiseen tilaan. Mahdollisesti maisemoidusta kaatopaikasta kaivettavat jätteet on kuljetettava paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa niitä. Luvassa tulee antaa tarvittavat sataman jätehuoltoa koskevat määräykset, kuten sataman jätehuoltosuunnitelma. Tarkkailu ja raportointi. Hakemuksessa on esitetty kuormitus, käyttö- ja päästötarkkailun periaatteet hyvin yleisellä tasolla. Esityksestä puuttuu kokonaan mm. toiminnan käyttötarkkailu. Tarkkailuesityksen ja myös tehdassuunnittelun yleispiirteisyydestä johtuen ei voida tämän lausunnon yhteydessä ottaa kaikilta osin kantaa tarkkailuun riittävyyteen. Kuormitus-, käyttö- ja päästötarkkailuohjelma tulee toimittaa Itä-Suomen aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi viimeistään puoli vuotta ennen toiminnan aloittamista tai vaihtoehtoisesti lupapäätöksessä tulee määrätä luvan saaja toimittamaan tarkkailusuunnitelma hyväksyttäväksi ELY-keskukselle. Lupahakemuksessa hakija esittää Kallaveden yhteistarkkailuun mm. uusia havaintopaikkoja, havaintopaikkojen siirtoa sekä joidenkin aineiden tarkkailun laajentamista (mm. AOX, sulfaatti ja kloridi). Lisäksi hakija esittää tehtävän kuukausittaista tehostettua vesistötarkkailua kahdella lähivaikutusalueen havaintopaikalla kolmena ensimmäisenä vuotena. Biologisen tarkkailun osalta hakija esittää Potkunsaaren rannoille päävyöhykelinjamenetelmällä tehtävää makrofyyttikartoitusta kolmella linjalla ennen jäte- ja jäähdytysvesien johtamista ja viisi vuotta niiden johtamisen aloittamisen jälkeen. Hakijan esitykset yhteistarkkailuohjelmaan tehtävistä muutoksista ovat pääpiirteittäin hyväksyttäviä, mutta edellyttää tarkennuksia mm seuraavissa asioissa: Koska tarkkailuun sisältyy myös uusia havaintopaikkoja, tulee tarkkailu näillä paikoilla aloittaa vähintään vuosi ennen toiminnan aloittamista niin, että ennakkotarkkailu kattaa kaikki vuodenajat. Tarkkailun havaintopaikkamuutokset lisäasemineen ovat sinänsä perusteltuja, mutta havaintopaikkojen sijoittamista on tarpeen vielä arvioida kuormituksen alkamisen jälkeen anturimittauksilla (lämpötila ja sähkönjohtavuus) tehtävien horisontaalisten ja vertikaalisten leviämisaluekartoitusten avulla. Hakijan esittämän tehostetun tarkkailun ohella tai osittain sitä korvaten tulisi hankkeen vesistövaikutuksia tarkkailla jatkuvatoimisesti vähintään jätevesien lähivaikutusalueella Kelloselällä. Tarkkailuun tulisi sisällyttää anturitekniikalla luotettavasti mitattavia, kuormituksen kannalta olennaisia perusparametreja. Näitä ovat ainakin lämpötila, happipitoisuus ja sähkönjohtokyky sekä mahdollisesti levämäärän mittaukset fluorometrisesti. Mittausmenetelmän tulisi olla koko vesipatsaan profiloiva. Mittauspaikan tulisi olla jokin manuaalisen vesinäytteenoton avulla tarkkailtavista havaintopaikoista kalibrointiaineiston tuottamiseksi. Mittauksella saataisiin vesistövaikutusten arvioinnin kannalta olennaista tietoa jätevesien käyttäytymisestä kuormituksen lähi-

98 98 (284) alueella. Mittauksen tulisi alkaa vähintään vuosi ennen kuormituksen alkamista ja kestää riittävän kauan, jotta jätevesien käyttäytymisestä erilaisina vesivuosina saataisiin riittävästi tietoa. Mittaus tulisi liittää osaksi yhteistarkkailuohjelmaa. Lupapäätöksessä luvan saajan tulee, hakijan esityksen mukaisesti, määrätä liittymään Kallaveden yhteistarkkailuun. Finnpulpin toiminnan perusteella päivitetty yhteistarkkailuohjelma tulee toimittaa hyväksyttäväksi Pohjois-Savon ELY-keskukseen kaksi vuotta ennen toiminnan aloittamista, jotta yhteistarkkailuohjelman valmisteluun ja siitä kuulemiseen voidaan liittää myös ennakkotarkkailu. Yhteistarkkailuohjelman kesto voidaan jaksottaa niin, että tarkkailuohjelmasta tehdään uusi päätös kolmen vuoden tehostetun tarkkailun jälkeen. Toiminnanharjoittajan tulee liittyä joko Kuopion kaupungin alueellisten ympäristöpalveluiden järjestämään Pohjois-Savon alueella tapahtuvaan ilmanlaadun yhteistarkkailuun tai järjestää vastaavan laajuinen tarkkailu itse. Tarkkailu on suunniteltava yhdessä yhteistarkkailun järjestäjän kanssa ja hyväksytettävä ELY-keskuksella. Toteutettava tarkkailuohjelma on kuvattava laitoksen tarkkailusuunnitelmassa. Ilmanlaadun tarkkailu on aloitettava vähintään vuosi ennen toiminnan aloittamista. Finnpulpin tulee tarkkailla toiminnastaan aiheutuvaa melua jatkuvatoimisesti sekä hakijan esityksen mukaisesti rakennusaikana, että varsinaisen toiminnan aikana muutamassa melulle eniten altistuvassa kohteessa. Melutilanteen jatkuvatoiminen tarkkailu voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteistarkkailuna. Melumallinnuksen tulokset tulee varmentaa mittauksin jokaisen mallinnuksen päivityksen jälkeen. Melumallinnuksen ajantasaisuus tulee tarkastella ja tarvittaessa päivittää 3 vuoden välein. Melutarkkailu on sisällytettävä laitoksen tarkkailusuunnitelmaan. Toiminnan aloittamien. Hakija pyytää ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista oikeutta aloittaa tehtaan toiminta lupapäätökseen kohdistuvasta muutoksenhausta huolimatta. Hakija esittää euron vakuuden asettamista ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen varalle. Hakemuksen mukaan toimeenpanon kieltämisestä aiheutuisi luvan hakijalle ja alueen elinkeinoelämälle huomattavaa taloudellista vahinkoa laitoksen käynnistymisen viivästyessä. Lisäksi on tuotu esille mm., että sellumarkkinan kannalta on oleellista tietää milloin laitos käynnistyy ja asiakkaille on tärkeää, että tuotanto alkaa suunnitellussa aikataulussa. Hakemusta perustellaan lisäksi sillä, että kyseinen toiminta tai siihen liittyvät valmistelevat toimet eivät aiheuta peruuttamattomia tai muutoinkaan merkityksellisiä muutoksia ympäristössä. Kyseessä on uusi, tuotantokapasiteetiltaan toimialansa suurin tehdaskombinaatti, jonka ympäristövaikutusten arviointiin erityisesti vesistövaikutusten osalta liittyy epävarmuuksia. Myös lupahakemus perustuu monilta osin yleissuunnitelmatasoisiin tietoihin. Tästä johtuen YSL:n 199 :n mukaiselle toiminnan aloittamisluvan myöntämiselle ei ole edellytyksiä hakemuksessa esitetyllä vesistökuormituksella. Finnpulp hakee vesilain 3 luvun 16 :n mukaista valmistelulupaa vesitaloushankkeelle. Valmistelulupaa haetaan vesialueen täyttämiseen, veden otto- ja purkurakenteiden rakentamiseen maa- ja ranta-alueelle sekä rakenteiden sijoittamiseen Kallaveden pohjaan sekä sen yhteydessä tapahtuvan pohjan kaivamiseen. Lupaa haetaan

99 99 (284) myös ranta-alueen ja pienen lammen täytölle. Hakija esittää euron suuruista vakuutta valmisteluluvan vakuudeksi. Vesilain 3 luvun 16 :n mukainen valmistelulupa voidaan myöntää veden otto- ja purkurakenteiden rakentamiselle, rakenteiden sijoittamiseen Kallaveteen sekä näihin liittyviin ruoppauksiin. Jätevedenpuhdistamon edustalla olevan ranta-alueen täyttöä eikä ns. viitasammakkolammen täyttöä tule kuitenkaan tehdä ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa. Edellytyksenä vesilain mukaisen valmisteluluvalle on mahdollisuus palauttaa olot ennalleen toimenpiteiden jälkeen olennaisilta osin siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai luvan ehtoja muutetaan. Ranta-alueen täytön tai lammen täytön osalta ennallistaminen ei ole mahdollista. 2) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kalatalousviranomaisena on lausunut, että lähtökohdat hankkeen vesistöön ja kalatalouteen vaikutuksien arviointiin ovat hyvät. Jätevesien vaikutusalueella on ollut pitkäaikaista ja samankaltaista metsäteollisuuden kuormitusta mihin lupaa haetaan. Tehtaan jätevesien arvioitu leviäminen ja vaikutusalue perustuvat leviämismalleihin, joiden toimivuuteen sisältyy epävarmuutta erityisesti kuormituksen suuruuden vuoksi. Syvänteeseen laskettavien jätevesien arvioidaan leviävän koko vesikerrokseen ja kulkeutuvan eteenpäin pääsääntöisesti välivesikerroksessa kuten Savon Sellun jätevesin on todettu tekevän. Jätevesien kertyminen syvänteisiin saattaa lisääntyä kuormituksen kasvaessa, jolloin mahdollisuudet alusveden laadun heikkenemiseen lisääntyvät- tehdyt mallinnukset ennustavat paikoittain happipitoisuuden laskua pohjan läheisessä vesikerroksessa. Jätevesien haitta-alue rajataan kuormituksen suuruuteen nähden pieneksi, ravinteiden arvioidaan sitoutuvan vesistöön Säyneensalon pohjoispuolen tasolle mennessä. Tämä herättää kysymyksen, onko ravinteiden Kallaveden sitomiskyvyssä näinkin suurta puskuria, jos haitta-alueeksi määritellyn eteläpuolinen vesistöalue säilyy kuormituksen huomattavan lisääntymisen jälkeenkin ennallaan. Teollisuuslaitoksen jätevesien vaikutusalue on kalastuksen kannalta merkittävä vesistö. Eteläisellä Kallavedellä harjoitetaan pyyntiponnistusten perusteella eniten kalastusta Pohjois-Savon maakunnassa. Alueeseen kohdistuu monipuolista vapaa-ajan kalastusta runsaan vakituisen ja loma-asutuksen läheisyydessä. Etelä-Kallavedellä käytetään eniten resursseja kalavarojen hoitoon Pohjois-Savon alueella. Vaikutusalueella ja sen tuntumassa on merkittävää kaupallista kalastusta, joka mahdollistaa tuoreen lähikalan käytön läheisissä taajamissa. Muun muassa muikkua kalastetaan ajoittain Kelloselän alueella. Etelä-Kallaveden kalasto on pääosin monipuolinen ja runsas. Etelä-Kallaveden tilaan vaikuttaa jo nykyinen metsäteollisuuden ja yhdyskuntajätevesien kuormitus, mikä näkyy myös mm. rehevyyden aiheuttamina kalastomuutoksina ja pyydysten limoittumisena. Syvänteiden hapettomuus on ollut pitkäaikainen ongelma, jota on saatu vähennettyä hapetuksen avulla. Kelloselällä Savon Sellun ravinnekuormitus ilmenee kalastossa erityisesti särkikalaston lisääntymisenä ja vaateliaimpien kalalajien kuten muikun, siian järvitaimenen, kuhan tai mateen karkottumisena ja vähenemisenä. Vaikka Etelä-Kallaveden ekologinen tila on kokonaisuutena luokiteltu hyväksi, kuuluu se kalaston yhtenä ekologisen luokittelun tekijänä Kelloselällä luokkaan välttävä ja sen eteläpuolella luokkaan tyydyttävä. Kalaston luokittelu tosin perustuu suurelta osin velvoitetarkkailuraportteihin, jotka kohdistuvat jätevesien haitta-alueille.

100 100 (284) Kalatalousviranomainen vaatii, että 1) fosforin ja happea kuluttavan aineksen (COD) poistamiseen tehtaan jätevesistä tulee hakea parhaat tekniset ratkaisut. Luparajat tulee määrätä noin 30 % hakemuksessa esitettyä alemmaksi fosforin osalta. Tehtaan toiminnan aikana tulee ottaa käyttöön uusia kuormitusta vähentäviä ratkaisuja; 2) Hakija tulee maksaa Pohjois-Savon ELY-keskukselle euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi monipuolisesti kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen vähentämiseen sekä niiden suunnitteluun ja toimenpiteiden tuloksellisuuden seurantaan. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman ja sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Huomioiden maksun suuruuden, haitta-alueen ja nykyiset kalanistutukset, haittoja ei voida vähentää yksinomaan istutuksin vaan suurin osa maksusta tulee käyttää monipuolisesti mm. kalastorakenteen parantamiseen kuten hoito- tai poistokalastukseen; 3) Luvansaajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia kalastoon kalastukseen Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Hakemuksessa esitetty tehostettu erityistarkkailu ennen toiminnan aloittamista ja kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana on määrätyin täydennyksin toteuttamiskelpoinen. Näiden lisäksi tulee järjestää lisäselvityksiä lähtötietojen täydentämiseksi mm. kalojen lisääntymisalueista haitta-alueella. Erityistarkkailun jälkeen kalataloustarkkailua on jatkettava yhteistarkkailuna. Näin mittavan hankkeen kalasto- ja kalatalousvaikutusten seurannassa tulee käyttää mahdollisimman monipuolisia menetelmiä. Tarkkailut tulee järjestää erillisten Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymien ohjelmien mukaisesti. Perusteluna edellä mainituille vaatimuksille kalatalousviranomainen esittää, että hakemuksessa arvioidut vesistövaikutukset laskisivat edelleen merkittävästi vesistön kalataloudellista arvoa jätevesien purkualueen lähialueella. Rehevöitymisen tuloksena syntyvät vaikutukset karkottavat kaloja, haittaavat kalastusta, yksipuolistavat ja muuttavat kalaston rakennetta kalastuksen kannalta epäedulliseen suuntaan. Vesistön tilan heikkeneminen ja leväkukinnat vähentävät kiinnostusta kalastusta kohtaan haitta-alueella. Muikun kaupallinen kalastus voi Kelloselän alueella loppua. Sulfaatin vaikutus voi olla sanansuuntainen kuin ravinteiden, mikäli sitä pääsee vesistöön suurina pitoisuuksina tai se muodostaa syvänteeseen kerrostumia. Lämpökuorman kokonaisvaikutusta kalakantoihin ja kalastukseen on vaikea arvioida, mutta kalastuskauden lyhentyminen tai vaikeutuminen jäältä Kelloselän alueella on todennäköistä. Haittoja vähennetään tehokkaimmin ennalta fosforikuormitusta alentamalla. Esitetty kalatalousmaksu euroa vuodessa on riittävä ja se on käytettävä monipuolisesti kalataloushaittojen vähentämiseen ja ehkäisemiseen. Hakemuksessa esitetään erilaisia kalatalousmaksulla tehtävän kompensaation toteutustapoja mm. kalanistutuksia ja särkikalaston poistokalastusta. Istutukset tulee kohdentaa haittaalueelle. Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on mitoitettu lajeittain tarvittavat istutusmäärät erikseen rajatuille järven osa-alueille. Kuha, siika ja järvitaimen ovat yleisimmät istutuslajit. Myös Savon Sellun jätevesien kalataloushaittoja on vähennetty pääasiassa istutuksin. Kuhaistutukset ovat useana vuonna ylittäneet käyttö- ja hoitosuunnitelmassa määritetyn tason ja toisaalta kuhan istutustarvetta vähentää sen voimakas luontainen lisääntyminen. Hakemuksessa esitetty särkikalojen poistopyynti on perusteltua rehevöitymishaittojen vähentämiseksi. Poistopyynnillä voidaan korjata vinoutunutta kalastorakennetta ja vähentää särkikalojen aiheuttamaa sisäistä kuormitusta erityisesti keskeisellä haitta-alueella. Ehdotettu poistokalastuksen määrä 5 kg/ha on pienehkö verrattuna tehtyjen hoitokalastusten kilomääriin. Rehevissä vesistöissä poistotarve on huomattavasti esitettyä suurempi. Hoi-

101 101 (284) tokalastuksen mitoitusta ja alueellista kohdentamista varten tarvitaan erillinen suunnitelma. Fosforikuormituksen vähentäminen on ensisijainen keino rehevyyden haittojen vähentämiseksi. Tehtaan tekninen toteutustapa ja jätevesien puhdistusratkaisut ovat lupahakemuksessa vielä avoimia. Fosforipäästöjen minimoimiseksi on haettava parhaat jätevesien puhdistusmenetelmät ja päästävä selkeästi hakemuksessa esitettyä alempiin luparajoihin. Hakemuksessa on esitetty myös mahdollisuutta jätevesien tertiäärikäsittelyyn, jonka avulla todennäköisesti vähennetään tarvittava määrä fosforikuormitusta, kemiallista hapenkulutusta ja AOX-pitoisuuksia. Hakemuksessa esitetty erityistarkkailu ennen toiminnan aloittamista ja kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana on tarpeellinen ja hyvin suunniteltu. Tietoja kalastosta ja kalastuksesta on tarpeellista hankkia ennen toiminnan käynnistämistä. Kalojen lisääntymisistä ja lisääntymisalueista tarvitaan vielä lisäselvityksiä mm. muikun, siian ja kuhan osalta. Kallavedellä on vahva kuhakanta, myös tehtaan lähialueella Kelloselällä. Kuhakantojen kasvu perustuu entistä enemmän luontaiseen lisääntymiseen vahvan emokalaston vaikutuksesta. Kuhan kutualueita tai jätevesikuormituksen vaikutusta kuhan poikasten kasvuun ei ole tiedossa. Hankkeen laajuuden vuoksi tarkkailun tulee olla monipuolista ja kattavaa. Tarkempi erillinen kalataloudellinen tarkkailuohjelma tulee lähettää Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. 3) Suomen ympäristökeskus (SYKE) on lausunnossaan arvioinut, voiko jäteveden johtaminen muuttaa Kallaveden ekologista tilaluokitusta hyvästä tyydyttävään ja voiko se haitata Kuopion kaupungin raakaveden ottoa. Lisäksi SYKE on arvioinut Finnpulp Oy:n mallinnuksessa käyttämiä menetelmiä. Arvioinnissa käytetyt mallinnustyökalut. Lupahakemuksen vesistövaikutusten mallipohjaiset arvioit perustuvat Pöyry Finland Oy:n ja YVA Oy:n marraskuussa 2015 koostamaan raporttiin sekä Itä-Suomen aluehallintovirastolle toimitettuun ympäristölupahakemuksen täydennykseen toukosuussa 2016, jossa malliarviot koskivat tertiääripuhdistuksen vaikutuksia Kallaveteen. Jätevesien vaikutukset arvioitiin neljällä tunnetulla ja tarkoitukseen sopivalla mallilla. Malleista kaksi ovat purkupilven leviämisen laskentatyökaluja ja niitä käytetään purkupaikan välittömässä läheisyydessä alkulaimentumisen laskentaan. Jätevesien kulkeutumisen laskenta koko Kallaveden mittakaavassa on toteutettu myös kahdella eri mallilla. Kuormituksen vaikutuksia vesistössä on laskettu kahtena kolmen vuoden mittaisena jaksona, joista toinen kuvasi keskimääräistä ns. normaalia vesitilannetta ( ) ja toinen kuivaa vesitilannetta ( ). Lähialueen mallinnuksen suhteen ei ole huomauttamista. Laajanskaalan mallinnus perustuu kummallakin mallilla erikseen tuotettujen ainespitoisuuksien tarkasteluun em. jaksoilla ja Savon Sellu Oy:n kuormituksilla pitäen Kallaveden tulovirtaamien eli Iisalmen ja Nilsiän reittien pitoisuuden vakioina. Kallaveden viipymä on luokkaa 3 kk ja niiden tuoma ravinnekuorma muodostaa valtaosan Kallaveden ravinnekuormasta, joten tulovirtaamalla ja niiden pitoisuuden luontaisella vaihtelulla on suuri merkitys järviveden ainespitoisuuksille. Iisalmen ja Nilsiän reittien ravinnepitoisuuden vaihtelun merkitys olisi ollut syytä tarkastaa ja arvioida Kallavedelle laskevien vesireittien ravinnekuorma dynaamisesti.

102 102 (284) Kumpikaan laajanskaalan malli ei tuota mittauksia vastaavaa tulosta jäteveden kulkeutumisesta Säyneensalon itäpuolelta jääpeitteen aikana, eikä Kallavedelle tyypillistä jätevesien kulkeutumista välivedessä saatu näillä malleilla kuvattua. Kesäkaudella tuulesta aiheutuvan sekoittumisen vallitessa yhteensopivuus on parempi. Lisäksi joitakin vedenlaatumallien kertoimia, kuten orgaanisen aineen eri fraktioiden hajoamisnopeutta, ei tunneta tarkasti. Liiallinen vertikaalisekoittuminen mallissa tuottaa liian optimistisen happitilannearvion ja vääristää vedenlaadun mallinnettua ajallista ja paikallista vaihtelua. Lisäksi päävirran mallinnettu reitti kulkee Säyneensalon väärältä puolelta. Em. seikat voivat vääristää haitta-aineiden (kuten sulfaatin ja AOX) mallinnettua kulkeutumista raakaveden ottoalueilla. Mallinnuksiin liittyvät virheet ja epävarmuudet on raportoitu, ja raportissa on kiinnitetty huomiota oleellisiin seikkoihin. Tarkastelu on kuitenkin kuvailevaa eikä varsinaista kvantitatiivista epävarmuustarkastelua ole tehty. Jotta mallinnusvirheiden ja epätarkkuuksien yhteisvaikutuksesta laatuluokkamuutoksiin ja vedenottoon saataisiin tarkempi kuva, tulisi hakijan ottaa laskelmissaan huomioon vedenlaatumallin kertoimien epävarmuus, Iisalmen ja Nilsiän reittien ravinnepitoisuuden vaihtelu, tarkentaa Säyneensaloa ympäröiviä virtauskenttätuloksia vääristävät syvyystiedot sekä laskea ennusteiden virhevarianssit ja luottamusvälit. Vaikutus vedenhankintaan. Esitettyjen tietojen perusteella hankkeella ei näytä olevan vaikutusta Kuopion kaupungin vedenottoon. Koska mallinnuksen perusteella AOX:n pitoisuusraja 200 µg/l ylittyy ajoittain, ja jos kyseinen pitoisuus on lähellä joitakin terveysperusteisia raja-arvoja (esim. WHO), tulisi hakijan tarkemmin arvioida em. mallinnusvirheiden ja epätarkkuuksien vaikutus ja mahdolliset terveysriskit. Vaikutus Kallaveden ekologiseen tilaan - Onko mahdollista että laatuluokka tai jonkin laatutekijän ilmaisema luokka huononee? Hakemusdokumenteissa esitetyn tiedon perusteella ei ole todennäköistä, että Kallaveden vesimuodostuman ekologinen laatuluokka tai jonkun biologisen laatutekijän ilmaisema luokka huononisi. Sen sijaan toiminnalla tulee olemaan Kallaveden vesistön tilaa heikentävä vaikutus, koska lämpötila ja fosfori kohoavat. Fosfori rajoittaa Kallavedellä perustuotantoa. Suurimmat vedenlaatuvaikutukset rajoittuvat pääosin lähialueelle Kelloselälle, jossa on jo ennestään jätevesivaikutusta. Koska Kallavesi on iso vesimuodostuma, ei ole todennäköistä, että koko vesimuodostuman laatuluokka tai jonkin biologisen laatutekijän luokka huononisi nykykriteerein ja tekniikoin arvioituna, kun huomioidaan arvioinnissa tehtävä asemien keskiarvoistus. On kuitenkin mahdollista, että lähialueen Kelloselällä näin voi tapahtua. Hakemuksen perusteella etenkin Kelloselällä kokonaisfosforin pitoisuus tulee nousemaan, ja ei ole mahdotonta, että ekologinen tila heikkenisi hyvästä tyydyttävään. Yhdistettynä samanaikaiseen veden lämpötilan nousuun voidaan odottaa biologisia muutoksia, jotka ovat suurempia, kuin pelkän ravinnepitoisuuden perusteella voisi odottaa. Laatutekijän päällyslevät (piilevät) biomassa voi runsastua kasvukauden pidentyessä ja veden lämpötilan nousun myötä, mutta vähäinen valo talvella voi rajoittaa piilevien kasvua. Siitä ei ole varmuutta, voiko veden lämpötila muuttaa piileväyhteisön rakennetta ja siten tila-arviota. Ravinnepitoisuuden ja orgaanisen aineen pitoisuuden nousu vedessä voi sen sijaan muuttaa piileviin perustuvaa tila-arviota rannoilla kuormituspisteen alapuolella, koska eri lajeilla on omat kasvuoptiminsa mm. ravinnepitoisuuden

103 103 (284) suhteen. Helposti hajoavan orgaanisen kuormituksen myötä sitä sietävien piilevien indikaattorilajit yleistyvät, ja tila-arvio voi heiketä sen myötä. Lauhdevesien tuoma lisälämpökuorma ja sulfaattikuormituksen kasvu voivat lisätä kerrostuneisuutta Kelloselällä ja siten yhdessä kasvavan fosforikuormituksen kanssa suosia sinilevän runsastumista. Sinilevän runsastuminen on todennäköisintä purkualueen lähivesillä, mutta ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että sinilevän määrä lisääntyisi myös muualla Kallavedellä. Biotuotetehtaan puhdistetut jätevedet sisältävät useita vesieliöille mahdollisesti haitallisia aineita ja aineryhmiä, joiden vaikutuksiin olisi hakemuksessa syytä paneutua tarkemmin. Natriumsulfaatti (Na 2SO 4) päästöt aiheuttavat arvion mukaan noin 100 mg/l sulfaattipitoisuuksia purkuputken läheisuuteen alusveteen. Sulfaatin pitkäaikaisista vaikutuksista vesieliöihin on vähän tietoa, mutta kanadalaisen tutkimuksen mukaan toksisuustesteihin perustuva ympäristölaatunormin (AA-EQS) pehmeissä, suomalaistyyppisissä vesissä olisi joko 75 tai 129 mg/l riippuen laskentatavasta. Siten purkuputken läheisyydessä sulfaattipitoisuudet ovat ekologisen tilan kannalta varsin korkeita. Natriumpitoisuuksien pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tietoa. Lupahakemuksessa viitataan akuutteja vasteita aiheuttaviin määriin (> mg/l), jotka uusimpien havaintojen mukaan ovat natriumsulfaatilla pehmeissä suomalaistyyppisessä vesissä kuitenkin alle tämän arvion, mutta silti varsin korkeita vesikirppumallieläimellä (EC 50, liikkumattomuus; 671 mg/l). suolojen yhteisvaikutus on myös tekijä, jota kannattaisi pohtia ja hankkia aineistoa natriumsulfaatin pitkäaikaisvaikutuksista vesieliöissä, jopa kokeellisesti. Raskasmetallipitoisuudet laimenevat arvion mukaan nopeasti alle ympäristölaatunormien paitsi kadmiumilla. Liukoinen kadmium (suodatettu 0,45 µg) ei yleensä juuri poikkea kokonaispitoisuuksista luonnonvesissä, joten hakemuksessa pohdittu ero ei ole merkittävä vaikutusarvion kannalta. Kadmiumin takia kannattaisi harkita sekoittumisvyöhykkeen soveltamista purkuputken läheisyydessä, koska on mahdollista, että kadmiumin vuosikeskiarvoon perustuva ympäristölaatunormi ylittyy. Hakemuksen taulukossa (17 8) on virhe lyijyn ja nikkelin kohdalla. MAC-EQS pitoisuudet eivät ole biosaatavaa pitoisuutta, vaan liukoisia eli suodatettuja. AOX on summaparametri tuntemattomille halogenoiduille yhdisteille, joiden päästöt metsäteollisuudesta vähenivät selvästi alkuainekloorivalkaisusta luopumisen myötä. AOX-kuormituksen arvioidut pitoisuudet Kelloselällä vastaavat Etelä-Saimaalla mitattuja pitoisuuksia , jolloin paikalliset tehtaat olivat jo siirtyneet Finnpulpin suunnittelemaan klooridioksidivalkaisuun. Etelä-Saimaalla on tehty ekotoksikologisia tutkimuksia paperi- ja sellutehtaiden vaikutusalueella klooridioksidi aikakaudella ja havaittu vaikutuksia kalojen lisääntymisparametreissa nimenomaan vastaavissa AOX-pitoisuuksissa suunnitellun biotuotetehtaan päästöt sisältävät, kuten muidenkin sellua tuottavien tehtaiden, myös muita puusta uuttuvia yhdisteitä kuten hartsihappoja ja puusteroleja. Niiden on osoitettu olevan kaloille biosaatavia ja vaikuttavan aineenvaihduntaan. Lupahakemuksessa olisi syytä syventyä näihin suomalaisiin tutkimuksiin ja vertailla olosuhteita ja seurauksia Etelä-Saimaalla ja Kallaveden Kelloselällä. Sellu- ja paperitehtaiden vaikutukset ilmenevät tunnetusti myös sedimenteissä, joihin raskasmetallit, rasvaliukoisimmat AOX-yhdisteet sekä puusterolit ja hartsihapot kerty-

104 104 (284) vät. Se aiheuttaa pitemmällä aikajaksolla sedimentin laadun heikkenemistä biokertyvien aineiden seurauksena, mikä voi olla tilanne myös Kelloselällä. Yhteenveto. Hakemuksesta tehdyn arvion mukaan Kallaveden vesimuodostuman ekologinen tila ei tule heikkenemään, eikä raakavedenotto tule vaarantumaan, mutta luvassa esitettyihin vesistövaikutuksiin liittyy virheitä ja epävarmuustekijöitä, joiden vaikutuksia ei tarkkaan tunneta. Näitä ovat vedenlaatumallin kertoimien epävarmuus, Iisalmen ja Nilsiän reittien ravinnepitoisuuden vaihtelu ja Säyneensaloa ympäröivät syvyystiedot. Niiden vaikutus olisi hyvä ottaa huomioon mallin epävarmuustarkasteluissa. Ravinnekuormituksen nousu heikentää Kelloselän tilaa. Yhdistettynä samanaikaiseen lämpötilan nousuun biologiset muutokset voivat olla suurempia kuin pelkän ravinnepitoisuuden perusteella voidaan odottaa. Esitettyihin vesistövaikutuksiini liittyy myös muita epävarmuustekijöitä, joiden vaikutuksia ei tunneta. Esimerkiksi sulfaattikuorman lisäys on suuri ja se voi lisätä yhdessä lauhdevesien lämpökuorman kanssa kerrostuneisuutta ja fosforin sisäistä kuormitusta. Pohjanläheisen veden lämpeneminen voi suosia pohja-aineksessa sulfaatinpelkistysprosessia, mikä voi lisätä fosforin vapautumista pohja-aineksesta sekä vaikuttaa epäedullisesti pohjaeläimiin. Haitta-aineiden suorat vaikutukset voivat ilmetä purkuputken läheisyydessä Kelloselällä. Virallisten ympäristölaatunormien perusteella ekologinen tila voi laskea paikallisesti hyvästä huonoksi, jos kadmiumin vuosikeskiarvo ylittää asetuksen normin. 4) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on lausunut, että biotuotetehtaan myötä Kallaveden ja varsinkin sen Kelloselän alueen vedenlaatua uhkaa, huolimatta tehokkaasta jäteveden puhdistuksesta, heikkeneminen, joka Kuopion vesihuollon kannalta koskettaa todennäköisesti eniten Itkonniemen vedenottoa. Hietasalon tekopohjavesilaitoksen saavuttaessaan biotuotetehtaan jätevedet ovat laimentuneet Kallaveden vesimassaan jo siinä määrin, että vedentuotanto ei ole uhattuna. Hakemuksen vesistövaikutusten arviointi raportissa on arvioitu päästöjen kertainen laimeneminen jätevesipurkuputken ja Itkonniemen edustan välillä. Tällöin lähes jokainen talousveden laatua kuvaava ja päästöissä esiintyvä parametri ehtii laimentua pitoisuuksiin, joissa talousvesiasetuksessa oleva raja-arvo tai suositus alittuu. Päästöjen isot sulfaatti- ja natriumkloridipitoisuudet laimenevat noin 10-osaan suositusarvoista. AOX-pitoisuus muodostuu selluteollisuuden jätevesissä pääsääntöisesti isomolekyylisistä yhdisteistä ja niiden talousvesiasetuksessa esiintyvien pienimolekyylisten halogenoitujen yhdisteiden pitoisuudet jäävät todennäköisesti alle rajaarvojen. THL jäi kuitenkin kaipaamaan raudan ja varsinkin mangaanin osalta tarkempaa kuvausta laatusuosituksen ylityksen suuruudesta, nyt asia lähinnä todetaan hakemustekstissä. Kelloselän syvänteiden happitilanteen kehittymisen kuvaaminen mahdollisen biotuotetehtaan toiminnan alettua olisi ollut hyvä kuvata nykyistä arviointia tarkemmin niin, että kuvakseen olisi koottu kaikki happitilanteeseen vaikuttavat tai oletettavasti vaikuttavat tekijät yhteen ja yritetty arvioida niiden yhteisvaikutusta. Nyt lämpimän jäähdytysveden, jäteveden tuomien ravinteiden ja mm. sulfaattipäästöjen, keinohapetuksen vaikutus on levällään arviossa, eikä kokonaisuudesta saa oikein käsitystä mm. myrkyllisen vetysulfidin muodostumistodennäköisyydestä.

105 105 (284) Vaikka Itkonniemen edustalla raakavesilähde kemialliselta laadultaan heikkenee biotuotetehtaan jätevesien takia, niin veden laatu Itkonniemellä säilyy annetun selvityksen mukaan kuitenkin pääsääntöisesti riittävän hyvänä talousveden lähteenä. Jätevesien hygieeninen laatu ei vaaranna Kallaveden käyttöä raakavesilähteenä. 5) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on lausunut Kuopion Sorsasalon asemakaavamuutoksesta. Lausunnossa on mainittu, että suunnitellulle biotuotelaitokselle tehdyssä onnettomuuksien seurausten arvioinnissa todetaan onnettomuuksien vaikutusten jäävän pääosin tehtaan alueelle. Pisin vaikutusalue olisi klooridioksidivuodolla, jolloin vuodosta haihtuva pilvi saattaisi pahimmassa tapauksessa kulkeutua haitallisena pitoisuutena noin 500 metrin päähän vuotokohdasta. Tämäkään vaikutusalue ei ulotu klooridioksidilaitoksesta mitattuna loma- tai vakituisen asumisen alueelle. Tehdashankkeesta ei kaavamuutosaineiston mukaan aiheutuisi suoria vaikutuksia Natura- tai luonnonsuojelualueille eikä hankealue sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Mahdollisen onnettomuuden lämpösäteily- tai painevaikutukset tai kemikaalien aiheuttama terveysvaara ei ulotu pääliikenneväylille siten, että voisi aiheutua liikenteen huomattavaa häiriintymistä. 6) Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena ja terveydensuojeluviranomaisena on lausunut, että vireillä oleva asemakaavan muutos mahdollistaa tuotantolaitoksen sijoittamisen lupahakemuksen mukaiselle paikalle. Lupahakemus pohjautuu osin yleissuunnitelmatasoisiin suunnitelmiin ja siihen sisältyy joiltakin osin vaihtoehtoisia ratkaisuja ja optioita eri prosesseille. Ennen tehtaan rakentamista tulee vielä esittää suunnitelmat lopullisista tuotanto- ja prosessiratkaisuista sekä eri toimintojen sijoittumisesta tontille. Tässä vaiheessa tulee olla vielä mahdollisuus tarkentaa ympäristölupaa ja päästörajoja, jos se katsotaan tarpeelliseksi ympäristöhaittojen rajoittamiseksi. Tehtaalla tulee toteuttaa mahdollisimman laajasti suljettuja sisäisiä vesikiertoja, millä vähennetään muodostuvien jätevesien määrää. Laitoksen vesikiertoja koskeva tarkempi suunnitelma tulee esittää erikseen hyväksyttäväksi ennen tehtaan rakentamista. Suunnitelmasta tulee ilmetä osastokohtaisesti kaikkien jätevesijakeiden johtamisjärjestelyt sekä myös tehdas- ja varastoalueiden hulevesien johtamis- ja käsittelyjärjestelyt. Suunnitelmaan tulee sisältyä myös nykyistä yksityiskohtaisempi kuvaus jätevesipuhdistamosta ja sen käytöstä. Biotuotetehtaan jätevedet nostaisivat huomattavasti Kallaveden ravinne-, sulfaatti-, metalli- ja AOX-pitoisuuksia. COD- ja fosforikuormituksen arvioidaan olevan samaa tasoa kuin Kallaveteen 1980-luvulla kohdistunut metsäteollisuuden kuormitus kokonaisuudessaan. Fosforikuormitus lisääntyisi noin kuusinkertaiseksi nykyiseen Savon Sellu Oy:n tehtaiden kuormitukseen verrattuna. Fosfori on Kallavedessä minimiravinne ja sen pitoisuuden nousu lisää rehevöitymistä ja leväkukintojen riskiä. Rehevöitymisen seurauksena kasvaa myös järven sisäisen kuormituksen uhka. Jätevesikuormitus kohdistuu lisäksi alueelle, jolla on suuri merkitys Kuopion kaupungin vedenhankinnan kannalta. Jäähdytys- ja jätevesien johtamisen seurauksena vesistöön kohdistuisi myös suuri lämpökuorma, jolla on suuri vaikutus sekä vesiekosysteemin toiminnalle että Kelloselän alueen virkistyskäytölle.

106 106 (284) Vesistövaikutuksia koskeva tarkastelu perustuu suureksi osaksi erilaisiin malleihin, joiden tulokset eivät kaikilta osin vastaa toisiaan eivätkä aikaisempien seurantojen tuloksia, jätevesien kulkeutumiseen ja vaikutuksiin jää näin ollen paljon epävarmuustekijöitä, joiden suuruusluokkaa ja merkitystä ei ole kaikin osin kuvattu. Jätevesien vaikutuksia pitemmällä aikavälillä ei ole selvitetty ollenkaan. Eri tekijöiden yhteisvaikutusten tarkastelu on jäänyt erittäin yleiselle tasolle, vaikka tällaisen yhteisvaikutusten tarkastelua edellytettiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen antamassa yhteysviranomaisen lausunnossa YVA-selostuksesta. Kallaveden tila on kuormituksen pienentymisen ja syvänteiden hapetuksen ansiosta parantunut olennaisesti. Ympäristö- ja rakennuslautakunta pitää tärkeänä, että Kallaveden tilaa ei päästetä samaan tilaan kuin 1980-luvulla. Jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavalle jätevedelle tulee antaa raja-arvot (kg/d) seuraaville parametreille kuukausikeskiarvoina mukaan lukien häiriö- ja poikkeustilanteet sekä ohijuoksutukset: COD Cr, kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja AOX. Hakijan esittämät päästöraja-arvot jätevesille ovat liian korkeat niin, että niillä voitaisiin ehkäistä riittävässä määrin haitalliset vesistövaikutukset. Näin vaikka vesistövaikutukset on ilmoitettu tehdyn tehtaan maksimikuormituksilla, joka voi pääosan ajasta alittuakin. Alhaiset raja-arvot ovat saavutettavissa lisäämällä jätevesien tertiäärikäsittely. Tertiäärikäsittelyyn liittyvät haitat (päästöjen kasvu ilmaan, muodostuvan lietteen käsittely, tuhkamäärien kasvu, vesistöön joutuvan sulfaattikuormituksen kasvu, käyttökustannusten kasvu) ovat hyväksyttäviä pienempiin vesistövaikutuksiin verrattuna. Kallaveteen tällä hetkellä kohdistuvasta AOX-kuormituksen määrästä ja laadusta ei ole seurantatietoa. AOX-kuormitusta tulee erilaisten jäte- ja hulevesien mukava sekä hajapäästöinä. AOX-yhdisteiden pitoisuuksista ja koostumuksesta Kallavedessä ei ole seurantatietoa. AOX-yhdisteet ovat pääosin hitaasti hajoavia ja osa niistä on elimistöön kertyviä ja ravintoketjuissa rikastuvia. Biotuotetehdas muodostaisi kuitenkin uuden ison pistemäisen AOX-kuormituslähteen. Tehtaan jätevesien johtaminen aiheuttaisi AOX-pitoisuuksien nousua myös niillä alueilla, joilta otetaan prosessi- ja raakavettä Itkonniemen vesilaitokselle. Tämän vuoksi tehtaan AOX-kuormitukseen tulee kiinnittää normaalia enemmän huomiota. AOX-yhdisteiden terveysvaikutusten tarkkaa arviointia vaikeuttaa se, että sellutehtaiden jätevesissä tiedetään voivan esiintyä jopa erilaista AOX-yhdistettä. Vaikka valtaosin jätevesien AOXkuormitus ei muodostaisikaan vaaraa Kuopion talousveden valmistukselle, on tehtaan AOX-kuormitusta pyrittävä varovaisuusperiaatteen vuoksi pienentämään hakemuksessa esitetystä. Massan valkaisussa tulee klooridioksidivaiheen yhteydessä käyttää otsonia AOX-päästöjen alentamiseksi. Myös muita sellun valkaisutekniikoita tulee vielä arvioida. Tehdyt vesistövaikutustarkastelut perustuvat siihen, että tehtaan jätevedenpuhdistamo toimii normaalisti luparajojen puitteissa ja että käsittelemättömiä jätevesiä ei johdeta vesistöön missään tilanteessa. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se mahdollinen tilanne, että jätevedenpuhdistamon häiriötilanne, jossa puhdistamo toimii vain osateholla ja jätevesien luparajat ylittyvät. Tällöin edellytyksiä tehtaan alasajolle ei välttämättä ole, mutta jätevesikuormitus on kuitenkin selvästi arvioitua suurempaa. Tehtaalle tulee laatia jätevedenpuhdistamon erilaisiin häiriötilanteisiin liittyvä erillinen riskinarviointi ja toimintasuunnitelma, jossa kuvataan varotoimenpiteet eri häiriötilanteita varten ja mahdolliset puhdistamon ajotavan muutokset.

107 107 (284) Kaikki puunkäsittely- ja varastointialueet on asfaltoitava ja hulevedet näiltä kentiltä on johdettava erilliseen hulevesien käsittelyyn ennen vesistöön johtamista. Tehtaalta jäähdytysvesien mukana vesistöön johdettavan hukkalämmön hyötykäyttömahdollisuudet tulee selvittää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Tavoitteena tulee olla hukkalämmön hyödyntäminen mahdollisimman suuressa määrin. Hakija tulee velvoittaa selvittämään jäähdytys- ja jätevesien lämpöpäästön sekä ravinteiden ja happea kuluttavien aineiden yhteisvaikutus vesistön happitalouteen ja rehevöitymiseen. Selvitys on tarpeen erityisesti Kelloselän syvänteissä. Tehtaan jätevesistä tulee selvittää AOX-yhdisteiden koostumus ja erityisesti sellaisten AOX-yhdisteiden esiintyminen, joille on määritelty terveysperustaiset raja-arvot. Lisäksi jätevesistä tulee selvittää vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden (VNA 1022/2006) mahdollinen esiintyminen tarvittavassa määrin. Hakija tulee velvoittaa osallistumaan Kallaveden syvänteiden hapetukseen. Tehtaan päästöt ilmaan lisäävät typen oksidien, rikkioksidin ja hiukkasten kokonaispäästöjä Kuopiossa merkittävästi. Päästöjen vaikutus paikalliseen ilmanlaatuun jää kuitenkin vähäiseksi, koska päästöt johdetaan 130 m pitkän piippuun, mistä päästöt leviävät ja laimenevat tehokkaasti ylempään ilmakehään. Savukaasupäästöjen vaikutus mallilaskelmien perusteella on suurin Siilinjärven kunnan puolella. Hajuhaitat Sorsasalon ja Vuorelan alueella kokonaisuutena lisääntyisivät nykyisestä, koska nykyiset Savon Sellu Oy:n tuotantolaitoksen hajupäästöt jäävät ennalleen ja lisäksi tulevat biotuotetehtaan hajupäästöt. Hakijan esitys ilmaan johdettavien epäpuhtauksien rajaarvoiksi on riittävä. Tehtaan TRS-päästöjen yhdessä alueen muiden TRS-päästöjen kanssa aiheuttamat TRS-yhdisteiden tuntikeskiarvot saavat kalenterivuoden aikana ylittää enintään 6 % ajasta tason 3 µg/m 3. Tehtaan hajupäästöjen ehkäisemiseksi tulee mahdollisimman laajasti hyödyntää BAT-tekniikoita. Hakemuksesta ei ilmene yksityiskohtaisesti, miten tältä osin tehtaalla tullaan soveltamaan käyttökelpoisia BAT-tekniikoita. Hajukaasuista tulee esittää vielä erillinen yksityiskohtainen suunnitelma, mistä ilmenevät kaikki hajukaasujen muodostumiskohteet sekä niiden keräily ja käsittely sekä tehtaan normaalitoiminnassa että erilaisissa häiriötilanteissa. Poltettu kalkki ja kalkkipöly voidaan tulkita sivutuotteiksi, sen sijaan tuhka tulee hakemuksesta poiketen tulkita jätelain mukaiseksi jätteeksi. Sivutuotteiden laadunvarmistukseen tehtaalla tulee olla omavalvontasuunnitelma. Tehtaalle tulee laatia erillinen jätehuoltosuunnitelma, jossa osoitetaan eri jätejakeiden osalta tärkeimmät jätteiden muodostumis- ja varastointipaikat ja varastointitapa sekä jätteiden käsittely- ja toimituskohteet. Biotuotetehdas tulisi nostamaan vallitsevaa melutasoa paikoin merkittävästikin Virtasalmen puolella, mutta mallilaskelmien perusteella melutasot jäisivät kuitenkin hyväksyttävälle tasolle. Laitoksella tulee toteuttaa lupahakemuksessa esitetyt meluntorjuntatoimet. Niiden toteutuksesta tulee esittää erilliset suunnitelmat valvontaviranomaisten hyväksyttäväksi. Ulos sijoittuva kuorimon syöttöpöytä tulee vaimentaa esim. kumilevyillä, vaikka kuorimo tuleekin sijoittumaan tehdasalueen sisäosiin. kaikki meluntorjuntaratkaisut tulee olla valmiit ennen tehtaan toiminnan aloittamista.

108 108 (284) Laitoksen aiheuttama melutaso keskiäänitasona ei saa yhdessä alueen muiden teollisten toimintojen kanssa ylittää päiväaikaan (klo 7 22) tasoa 55 dba ja yöaikaan (klo 22 7) tasoa 50 dba. Näitä melutason raja-arvoja tulee soveltaa sekä vakituiseen että loma-asutukseen. Alueen loma-asutuksen voidaan katsoa olevan Kuopion ja Siilinjärven taajama-alueella, sen sisällä, minkä vuoksi loma-asutukseen on perusteltua soveltaa VNp 993/ :n 2 momentin mukaisesti pysyvän asutuksen ohjearvoa. Lisäksi pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen kiinteistöjä on alueella sekaisin, mikä tekee erilaisten loma-asutusta koskevien raja-arvojen soveltamisen käytännössä hyvin vaikeaksi. On myös huomattava, että osalla aluetta tie- ja raideliikenteen melutasot ylittävät valtioneuvoston päätöksen ohjearvot ja osalla loma-asuinkiinteistöistä päiväajan 45 db-tason ja yöajan 40 db-tason saavuttamien on nykytilanteessa mahdotonta. Mikäli melun todetaan olevan kapeakaistaista tai impulssimaista, tulee mittaustuloksiin lisätä +5 db ennen tulosten vertaamista luvan raja-arvoihin. Mikäli melun todetaan olevan matalataajuista, tulee myös tämä ottaa erikseen huomioon melumittauksissa ja tulosten tulkinnassa. Hakemuksen täydennyksessä esitetyt tulokset täytettävän ja ruopattavan vesistö/ranta-alueen sedimentin laadusta ovat vanhentuneita, eivätkä tulokset ole suoraan vertailukelpoisia sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen kanssa. Tästä syystä sedimenttitutkimukset alueella on tarpeen tehdä uudestaan, niin että saadaan luotettavampi tieto nykytilanteesta ja nykyisiin kriteereihin verrattuna. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua Kuopion seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun ja Kuopion yhteismeluseurantaan Kuopion kaupungin alueellisten ympäristönsuojelupalveluiden ja yhteistarkkailuun osallistuvien toiminnanharjoittajien kesken sovittavalla tavalla. Yksityiskohtainen tehtaan toimintaa, päästöjä ja jätteitä sekä ympäristövaikutuksia koskeva tarkkailusuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen tehtaan toiminnan aloittamista. Kaikki tehtaan ympäristövaikutustarkkailut, jotka kohdistuvat vesistöön, pohjavesiin, ilmanlaatuun ja melutilanteeseen, tulee käynnistää vähintään vuosi ennen tehtaan toiminnan aloittamista. Vesitarkkailuun tulee sisällyttää myös tehdas- ja varastoalueiden hulevesien määrän ja laadun seuranta. Tehtaan jätevesien ja vesistövaikutusten tarkkailussa tulee soveltaa perinteisen näytteenoton rinnalla jatkuvatoimisia mittauksia sellaisissa kohteissa ja sellaisille parametreille, joilla pystytään tehokkaimmin seuraamaan jätevesien vaikutuksia. Tätä puoltaa tehtaan suuri jätevesikuormitus ja epävarmuudet tehdyissä vesistömallinnuksissa. Ilmaan johdettavien päästöjen jatkuvatoimiset mittaukset ja niihin liittyvät apumittaukset tulee varmistaa vuosittain vertailumittauksilla. Laitoksen tulee raportoida kuukausittain päästöt vesistöön ja ilmaan sekä muut tärkeimmät tarkkailutulokset. Yhteenveto kaikista tarkkailutuloksista, päästöistä ja jätteistä tulee toimittaa vuosittain valvontaviranomaisille. Laitokselle tulee laatia ympäristönsuojelulain 15 :n mukainen riskinarvioon perustuva varautumissuunnitelma ja sen perusteella on tehtävä suunnitelma ympäristöriskien vähentämiseksi. Tehtaan ja tehdasalueen valaistus tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että yöaikaan valot aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa ympäristössä, erityisesti Virtasalmen puolella, missä sijaitsee asutusta ja loma-asutusta. Tehtaan mittakaava ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen ei ole edellytyksiä myöntää toiminnalle ympäristönsuojelulain mukaista toiminnan aloittamislupaa tai vesilain mukaista valmistelulupaa mahdollisesta muutoksenhaista huolimatta. Lautakunta on ottanut kantaa tehtaan ympäristövaikutuksiin vain silta osin kuin niillä on vaikutusta Kuopion

109 109 (284) kaupungin puolella. Kaikki laitosta koskevat tarkentavat suunnitelmat, selvitykset ja tarkkailutulokset tulee toimittaa tiedoksi Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7) Kuopion kaupungin kaupunkirakennelautakunta on lausunut, että biotuotetehtaan toteuttamiseen liittyy asemakaavan muutos, jonka ehdotusaineiston kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt Asemakaava ja asemakaavan muutos etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti hyväksymiskäsittelyyn kaupunginvaltuustoon. Selvitysten ja hakemuksen liitteiden osalta ei kaupunkirakennelautakunnalla ole lausuttavaa. Kaupunkirakennelautakunta on antanut YVA-selostuksesta lausuntonsa, joka sisältyy Finnpulp Oy:n lupahakemuksen liitteen olevaan, YVAselostuksesta annettuun yhteysviranomaisen lausuntoon. Kaupunkirakennelautakunta toistaa tässä yhteydessä tuon lausunnon ja toteaa lisäksi, että maankäytölliseltä perusratkaisultaan biotuotetehtaan toteuttaminen on alueelle laaditun kaavaehdotuksen mukainen. 8) Kuopion kaupunki on lausunut, että hanke on aluetaloudellisesti erittäin suuri ja merkittävä. Hanke tukee Kuopion ja koko Pohjois-Savon talouden rakenteiden uudistamista maakunnan teollisuuden avaintoimialoilla ja saa aikaan myönteistä sosioekonomista kehitystä. Tehtyjen selvitysten mukaan hankkeen merkittävimmät vaikutukset liittyvät toiminnan aikaisiin vesistö-, liikenne- ja maisemavaikutuksiin. Hanke on YVAselvityksessä tehtyjen arviointien perusteella toteuttamiskelpoinen, jos selvityksessä esitetyt haitallisten vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämiskeinot pystytään ottamaan huomioon. Kaavoituksen osalta asia etenee aikataulun mukaisesti. Hankkeen ja asemakaavan maankäytölliset ratkaisut on onnistuneesti sovitettu yhteen. Kaavatyön taustaaineistoina ovat olleet YVA-menettelyyn liittyvät selvitykset ja kaupungin laatimat muut selvitykset. Kuopion kaupungille on tärkeää Hietasalon vedenottamon ja Itkonniemen päävesilaitoksen toiminnan turvaaminen. Keskeistä on, että jätevesien kuormitusvaikutukset Kallaveteen jäävät mahdollisimman vähäisiksi vedenhankintakäytön ja virkistyskäytön kannalta. Hakijan esittämässä YVA-täydennyksessä päästöt ovat huomattavasti pienemmät, kuin aiemmin laaditussa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Tertiääripuhdistamon käyttöönoton selvittämistarve on kannatettava. Selvityksestä on hyvä käydä ilmi, että tertiäärikäsittelyn kautta on mahdollista johtaa jätevedet vesistöön toiminnan normaaliaikana ja mahdollisissa häiriötilanteissa ja että ohitusvesien käsittely on hallittua ja päästöraja-arvot ovat käsittelyn tason mukaisia. Hakijan esittämä kalastushaittakorvauslaskelma noudattelee pääpiirteittäin voimassa olevia vesialuepalstoja, joskin jako kolmeen haittavyöhykkeeseen aiheuttaa pintaaloissa tulkintaeroja siitä, mihin haittavyöhykkeeseen alue kuuluu. Kelloselän potentiaalisesta kalan tuotosta ja kalan arvosta esitetyt arviot ovat myös oikeansuuntaisia. Yksityiskohtaisemmin haittavyöhykkeidenmuodostumisperiaatteet ja kalataloushaittakorvaukset käsitellään erillisissä sopimusneuvotteluissa. Kuopion kaupunki vuokraa lomarakennuspaikkoja Potkusaaressa (11) ja Potkuluodolla (2) vapaa-ajan asuntokäyttöön. Rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta kohdistuu

110 110 (284) kiinteistön käyttöarvoon. Kuopion kaupunki esittää, että korvaushaitta maksetaan lomarakennuspaikkojen maanomistajille ja maanomistaja vuokraisäntänä hyvittää vuokralaisen maksamaa vuokraa korvaustasoa vastaavasti. Esitetty korvauslaskelma perustuu lähtökohtaisesti loma-asunnon potentiaaliseen vuosituottoon eli käytännössä vuokratuloon. Vuokratuloon vaikuttaa ensiarvoisesti vuokrarontin arvo, josta vapaa-ajan rantatontille vesialueeseen kohdistuva haitta vaikuttaa suoraan vuokratuloa alentavana ja siten maanomaisuuden arvoon. Kuopion kaupungin vuokratonteista tulee täydentää Potkunluodon lomarakennuspaikan osalta. Vesilain 3 luvun 16 :n mukainen valmistelulupa voidaan myötää. 9) Siilinjärven viranomaislautakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on lausunut, että ympäristölupahakemuksessa ja sen täydennyksessä on otettu huomioon ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laatimisen jälkeen esille tulleet lisäselvitystarpeet, joita on todettu mm. yhteysviranomaisen lausunnossa arviointiselostuksesta. Tehtaan päästöjen hallinnan ja päästöjen vähentämisen lähtökohtana tulee olla yleisten BAT-päätelmien mukaiset tekniset ratkaisut ja päästöraja-arvojen lähtökohtana tehtaan kokoluokka huomioiden BAT-päästötasojen minimitasot. Ilmapäästöjen osalta minimipäästötasojen käyttämistä puoltaa se, että vallitsevassa tuulensuunnassa, jonne ilmapäästöt eniten suuntautuvat, on Vuorelan taajama, jossa on ja jonne on suunnitteilla uutta korkeahkoa ja tiivistyvää kerrostaloasutusta Jätevesipäästöjen osalta tärkein huomioitava asia on Kallaveden ja erityisesti Kelloselän ja sen alapuolisen alueen vastaanottokyky jätevesipäästöille. Ilmapäästöjen kerääminen käsiteltäväksi (erityisesti väkevät ja laimeat hajukaasut), hajapäästöjen estäminen, päästöjen käsittely kaikissa tehtaan ajotilanteissa ja käsiteltyjen päästöjen keskitetty johtaminen korkean piipun tai soihdun kautta ovat keskeinen asia ilmapäästöjen hallinnassa. Hakemuksen mukaan tehtaalla ei synny hajapäästöjä. Hajuyhdisteiden aiheuttamien haittojen estämisessä tämä onkin keskeisin asia ja hajapäästöjen estäminen on varmistettava lupamääräyksillä. Hakemuksen mukaisesti Finnpulp on velvoitettava osallistumaan Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Koska uuden tehtaan ilmapäästöt kohdistuvat vallitsevan tuulensuunnan mukaisesti erityisesti Vuorela ja Toivalan taajamiin ja lisäävät ilmanlaadun seurantatarvetta erityisesti sillä suunnalla, tulee Finnpulp velvoittaa osallistumaan ilmanlaadun tarkkailuun Vuorela Toivalan suunnalla vähintäänkin yhden täyden kalenterivuoden ajan ennen tehtaan käynnistämistä. Lupahakemuksen mukaan Epäsuotuisissa säätilanteissa Finnpulpin tehtaan normaalitoiminta voi aiheuttaa lievää hajuhaittaa joillakin alueilla. Korkeimmat hajupitoisuudet havaitaan todennäköisesti heikkotuulisissa tilanteissa, jolloin sekoittuminen on vähäistä. Koska tehtaan normaalitoiminnankin tilanteissa tehdas voi aiheuttaa viihtyisyyttä vähentävää hajuhaittaa asutukselle, tulee hakija velvoittaa järjestämään hajuseuranta Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Jätevesipäästöjen lupamääräysten päästötasojen lähtökohtana tulee olla BATpäästötasojen huomioon ottamisen lisäksi vesistön vastaanottokyky ja se, ettei Kallaveden, myös osa-alueittain tarkasteltuna, tila huonone nykyisestään. Kallaveden Kelloselän ja sen alapuolisen vesistön tilan turvaamiseksi Finnpulpin yhteispuhdistamolla tulee olla hakemuksessa esitetyn lisäksi tertiäärikäsittely, jolla pienennetään erityisesti kokonaisfosforin, COD:n ja AOX:n päästötasoja. Tertiääripuhdistus on huomioitava

111 111 (284) em. aineiden osalta lupamääräysten päästötasoissa. Lupamääräykset tulisi antaa myös kokonais- ja ammoniumtypen päästötasolle (vähintäänkin tavoitearvoina). Vaikka ammoniumtypen päästö pienenee yhteispuhdistamossa verrattuna nykyiseen Savon Sellun ammoniumpäästöön, kasvaa happea kuluttava (COD) päästö huomattavasti nykyisestä tilanteesta. Ammoniumtyppi vaikuttaa nimenomaisesti vesistön happitilanteeseen, joten on perusteltua antaa myös sen päästölle lupamääräys vähintäänkin tavoitearvona. Lupahakemuksen liitteenä oleva alustava meluntorjuntasuunnitelma osoittaa, että meluntorjuntatoimilla on mahdollista vähentää lähimmälle asutukselle aiheutuvaa meluhaittaa. Meluntorjunnan lähtökohtana tulee olla kiinteistön käytön (vakituinen asuminen, loma-asuminen) huomioiminen sekä se kuinka suuri melumaiseman muutos kiinteistöön kohdistuu. Muutos voi aiheuttaa huomattavaa viihtyisyyshaittaa, vaikka kiinteistön meluimmissio olisikin asumisen tai loma-asumisen ohjearvojen alapuolella. Täydennetyn meluselvityksen mukaan Finnpulpin kuljetukset aiheuttavat varsin huomattavan liikennemelun Vuorelan taajaman kohdalla, vaikka liikennemelu onkin jo nykyisellään varsin korkealla tasolla ja muutos ei siten ole laskennallisesti kovin suuri, tulee lopullisessa meluntorjuntasuunnitelmassa kiinnittää huomiota myös liikennemelun torjuntaan. Esimerkiksi junapituuden vähentäminen puoleen on meluntorjunnan kannalta hyvä ratkaisu. Meluntorjuntaan liittyvissä lupamääräyksissä tulee hakija velvoittaa tekemään lopullinen, Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymä meluntorjuntasuunnitelma. Lomaasuntokiinteistöillä tulee meluntorjunnan tavoitteena olla enimmäiskeskiäänitaso 45 db, vaikkakin alue muutoin katsottaisiin vakituisen asumisen alueeksi. Lupamääräyksissä annettavissa meluraja-arvoissa tulee loma-asunnot huomioida vastaavasti. 10) Siilinjärven kunnan ympäristöterveyspalvelut kunnan terveydensuojeluviranomaisena on lausunut, että Siilinjärven kunnan puolella olevilla Virtasalmen rannan kiinteistöissä meluvaikutukset ovat merkittävät. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015) asettaa toimenpiderajat päivä- sekä yöajan keskiäänitasoille L Aeq asuinhuoneistossa. Keskiäänitaso L Aeq 7 22 välisenä aikana asunnossa saa olla 35 db ja klo 22 7 välisenä aikana 30 db. Lisäksi erityisesti yöaikaiselle matalataajuiselle melulle on erilliset toimenpiderajat L eq, 1h. melumallinnusten perusteella voidaan olettaa, että äänitaso kevytrakenteisissa loma-asunnoissa saattaa ylittyä yöaikana. Yhteysviranomainen on edellyttänyt YVA-selostuksesta antamassaan lausunnossa, että meluntorjuntatoimet ovat välttämättömät hankkeen toteuttamiseksi. Meluntorjuntatoimina esitetyillä teknisillä muutoksilla sekä meluseinämillä ja -valleilla on arvioitu melutasojen säilyvän Siilinjärven kunnan puolella olevilla asuinkiinteistöillä jokseenkin ennallaan. Meluntorjuntatoimet tehdasalueella ovat välttämättömät asuinkiinteistöjen suojaamiseksi melun aiheuttamilta haitoilta. Meluntorjuntatoimien tulee olla riittävät ja melumittauksilla tulee todentaa käynnistysvaiheen ja toiminnan aikaisia melutasoja. Tehtaan normaalitoiminnan aikana alueen hajutilanteen pitäisi pysyä nykyisen kaltaisena. Ajoittain tulee kuitenkin tilanteita, jolloin hajukaasut ovat selkeästi tunnistettavissa. Vallitsevat tuulensuunnat ovat tehtaalta Siilinjärven suuntaan. Hajukaasujen hallinta erityisesti poikkeustilanteissa on äärimmäisen tärkeää ympäristön viihtyvyyden kannalta. Tekniset järjestelmät poikkeustilanteiden hallintaan tulee olla toimivat ja

112 112 (284) niitä tulee testata säännöllisin väliajoin. Biotuotetehtaan ympäristö- ja vesilupahakemusta tulisi täydentää varsinaisilla toimilla poikkeustilanteissa. Tiedottamismalli tulee myös laatia. Tiedottamisen poikkeustilanteissa tulee olla oikea-aikaista ja kattavaa, joten ympäristöviranomaisten lisäksi terveydensuojeluviranomaisille tulee tiedottaa viivytyksettä. Savon Sellun toimintojen esitettyä integroimista on suositeltavaa Finnpulpin tehtaaseen hajukaasupäästöjen vähentämiseksi. 11) Siilijärven kunta on lausunut, että Finnpulp Oy:n biotuotetehtaan toteutuminen on koko maakunnan kehittymisen kannalta erittäin tärkeä erityisesti työllisyysvaikutusten ja aluetaloudellisten hyötyjen kannalta. Siilijärven kunnan alueelle ulottuvista negatiivisista vaikutuksista merkittävimpiä ovat tehtaan melu, pöly ja hajuhaitat, joita lupamääräyksin ja parasta mahdollista tekniikkaa käyttämällä tulee ehkäistä elinympäristön edellytyksien ja viihtyisyyden säilymiseksi. Toiminnan myötä lisääntyvä raskas- ja raideliikenne laajentaa melualueita valtateiden ja ratojen varsilla. Meluntorjuntatarpeet lisääntyvät nykyisten ja etenkin uusien asuinalueiden kohdalla. Tehtaan vesistöpäästöjen tulee olla sellaisella tasolla, ettei Kallaveden virkistys- ja käyttöarvoa toiminnan myötä vaaranneta. Kallaveden säilyminen puhtaana vesistönä on alueen kuntien sekä koko maakunnan imagon ja identiteetin kannalta ensiarvoista. Muistutukset ja mielipiteet 1) AA vastustaa hanketta ja on todennut, että AOX-yhdisteet ovat myrkyllisiä, pitkäikäisiä ja heikosti hajoavia, ja jotka voivat aiheuttaa syöpää. Syöpäriskin lisääntymisestä on näyttöä sekä epidemiologisista tutkimuksista että eläinkokeista. Hakemuksessa on esitetty väite, ettei terveydelle haitallisimpia trikloorifenoleita, kloorattuja furaneja tai dioksiineja synny on virheellinen. Esimerkiksi dioksiineja muodostuu edelleen ECF-prosessin seurauksena, toki huomattavasti pienempiä määriä kuin kaasumaista klooria käytettäessä. Ongelmana on, että em. kemikaalit ovat haitallisia jo pieninäkin pitoisuuksina, ja toisaalta tehtaan jättimäinen koko ja sijainti. Vaikka AOX-päästöt olisivat suhteellisesti matalat tuotettua sellutonnia kohti, niin absoluuttiset määrät ovat suuria. Tehdas tuottaisi 10 vuodessa lähes kaksi miljoonaa kiloa syöpävaarallisia AOX-kemikaaleja Kallaveteen ja suoraan vedenottamon yläjuoksulle. Huomioitavaa on, että ns. pitkäketjuiset AOX-yhdisteet hajoavat pienempi molekyylisiksi yhdisteiksi. Näiden hajoamistuotteiden vaarallisuudesta terveydelle on viimeaikaista näyttöä. Pienimolekyyliset AOX-yhdisteet ovat myös erittäin rasvaliukoisia ja läpäisevät helposti esim. uimarin ihon. AOX-yhdisteet eivät ole ainoa tehtaan aiheuttama terveyshaitta, esim. osa tehtaan palamisprosesseissa ilmaan syntyvistä typpiyhdisteistä ovat syöpävaarallisia. Erityisesti lapset ovat näille herkkiä. Suoraan tehtaan sijoituspaikan vieressä on Vuorelan suuri päiväkoti ja asuinalue. Muistuttaja huomauttaa, että hakija yhtiö on perustettu vain lupahakemuksen tekoa varten eikä tule itse harjoittamaan luvanmukaista toimintaa.

113 113 (284) YVA-prosessissa annetut lausunnot ovat virheellisiä ja näin ollen virheellisten tietojen vuoksi YVA-käsittely olisi tehtävä uudestaan. Tehdasta ei tule sijoittaa suunnitellulla alueella keskelle kaupunkia eikä vedenottamon viereen. 2) BB ( ) vastustaa hanketta ja on todennut muistutuksessa, että mikäli lupa myönnetään on kiinteistö lunastettava eurolla ennen tehtaan rakentamisen aloittamista. Perusteena on, että biotuotetehtaan myötä kiinteistön arvo rakennuksineen laskee, koska käyttöaste huononee ja olosuhteet ympäristössä muuttuvat huonommiksi. Veden laatu on ollut talvella ja keväällä kohtalaista, mutta vesien lämmetessä kesällä niiden laatu on huonoa. Biotuotetehdas tekisi mökkeilystä sietämätöntä uimisen ja saunomisen estymisen myötä. Melurajoja tulisi jo nyt tiukentaa järven suuntaan. Melu varsinkin tyynellä säällä kulkeutuu järvenpintaa myöden ja häiritsee mökkitunnelmaa. Biotuotetehtaan myötä melutaso tehtaan ja lisääntyvän liikenteen myötä vain kasvaisi. Lisäksi kalansaaliit huonontuisivat ja verkot likaantuisivat entistä enemmän. Kalansaaliit muuttuisivat särkikaloiksi. Uusi tehdas lakkauttaisi mökkeilijän nykyisen kalastusharrastuksen etenkin talvikalastuksen. Lisäksi biotuotetehdas vaarantaisi jäällä liikkumisen ja talvi/kevät mökkeilyn, jos jäätilanne heikkenee. 3) CC:t ( ) ovat todenneet muistutuksessa, että Sorsasaloon suunniteltu Finnpulp Oy:n tehdas on vaarallisia kemikaaleja käsittelevä maailman suurin havusellutehdas, jonka toimintaan liittyy suuronnettomuusvaara. Yksi esimerkki vaarallisista Finnpulpin käyttämistä kemikaaleista on klooridioksidi (ClO 2), jota ympäristönvaikutusten arvioinnin mukaan käytetään Finnpulpin tehtaalla sellun valkaisuun. Ympäristövaikutusten arviointiraportin mukaan klooridioksidi on myrkyllinen ja huoneenlämmössä herkästi räjähtävä kaasu, minkä vuoksi sen kuljetus tehtaalle on vaikeaa. Tämän vuoksi klooridioksidi valmistetaan tehdasalueella. Tehtaalla valmistettua klooridioksidiliuosta säilytetään kolmessa 500 m 3 varastosäiliössä tehtaan kemikaalialueella. Ottaen huomioon klooridioksidin myrkyllisyyden, epästabiiliuden ja vaarallisuuden ympäristölle ja ihmisille, tehtaan ympäristölupahakemuksessa ja hakemuksen liitteen 13 turvallisuusselvityksessä esitetyt selvitykset klooridioksidin vaikutuksesta ihmisten terveyteen ja ympäristöön, riskinarvioinnit, klooridioksidipäästön laskentamallinnus sekä esitetyt toimenpiteet onnettomuuden varalta ovat riittämättömiä tai epäasianmukaisesti tehty: - Turvallisuusselvityksessä Biotuotetehtaan T/Kem-kaavaturvallisuustarkastelu on esitetty AEGL-2 ja AEGL-3 arvot ppm:nä, mutta ei ole esitetty mitä vaikutuksia klooridioksidipitoisuuksilla on ympäristölle ja ihmisille. Asiaan vihkiytymättömillä ympäristön asukkailla, läheisten yritysten työntekijöillä tai päiväkotien henkilöstöllä ja lasten perheillä ei ole mitään mahdollisuutta selvityksen pohjalta arvioida, minkälaisia vaaratekijöitä heidän elinympäristöönsä tehtaan mukana tulee. - Finnpulpin tehtaan ympäristönvaikutusten arvioinnissa on tunnistettu kolme klooridioksidista aiheutunutta ympäristö- ja terveysriskiä, joista vain yhden on arvioitu olevan kohtalainen: Klooridioksidiveden siirtoputken rikkoutumisesta johtuva klooridioksidipäästö. Tunnistettuja riskejä on hyvin vähäinen määrä verrattuna toiminnan laajuuteen ja niiden luokituksessa riskien seurauksia ja todennäköisyyttä on vähätelty. - Turvallisuusselvityksessä on tehty yksi (1) laskenta klooridioksidin vuototapaukselle. Laskenta on tehty kaupallisella ohjelmistolla ja tieteellisiä perusteita lasken-

114 114 (284) nalle ei ole laskentaohjelmaan liittyen avattu. Ympäristön olosuhteista huomioon on otettu vain tuulen nopeus, vaikka klooridioksidin leviämiseen vaikuttaa voimakkaasti myös vuorokauden ja vuoden aika sekä vallitsevat sääolosuhteet sekä lumipeite. - Raportissa ohjeistetaan suojautumaan onnettomuudelta esimerkiksi pysäyttämällä tuloilmajärjestelmä sekä sulkemalla ovet, ikkunat ja tuuletusluukut. Raportissa ei ole huomioitu alueen vanhaa rakennuskantaa, jossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa ja rakennusten tiiveys on hatara. Tehtaan ympäristössä on päiväaikaan satoja ihmisiä, jotka eivät ole tehtaan henkilökuntaa, eivätkä näin ollen pysty suojautumaan asianmukaisella tavalla kemikaalipäästön uhatessa. Finnpulp Oy:n ympäristölupahakemuksen turvallisuusselvityksessä on kerrottu klooridioksidikaasun ominaisuuksista seuraavaa: Klooridioksidikaasu ja sen vesiliuokset ovat terveydelle haitallisia voimakkaasti ärsyttäviä aineita. Klooridioksidi on luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi vesieliömyrkyllisyyden perusteella. Lisäksi on kerrottu AEGL-arvot ppm:nä. Millaisia vaikutuksia jo erittäin pienillä klooridioksidikaasupitoisuuksilla ympäristöön on, ei sen sijaan ole kerrottu. Työturvallisuuslaitoksen OVA-ohjeissa (Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet - turvallisuusohjeet) on esitetty klooridioksidin ominaisuuksia. Aine on epästabiili kaasu, joka hajoaa lämmön ja valon vaikutuksesta. Suurissa pitoisuuksissa hajoamisreaktiot ovat räjähdyksenomaisia. Puhdas klooridioksidi ja yli 10-prosenttinen seos voivat räjähtää voimakkaasti staattisesta varauksesta tai iskusta, kuumuuden vaikutuksesta, tai sekoittuessaan polttoaineiden, öljyn, rasvan, ruosteen ja muiden yhteen sopimattomien aineiden kanssa. Vakavia terveyshaittoja aiheuttavat pitoisuudet ovat erittäin pieniä. Klooridioksidi ärsyttää voimakkaasti hengitysteitä. Aine ärsyttää silmiä, nenää ja kurkkua jo 0,2 ppm:n (0,5 mg/m 3 ) pitoisuudessa. 1 ppm:n (2,8 mg/m 3 ) pitoisuus aiheuttaa yskimistä ja polttavaa kipua silmissä. Vakavia hengitysvaikeuksia ja voimakasta päänsärkyä on havaittu puolen tunnin oleskelun jälkeen 1,3 ppm:n (3,6 mg/m 3 ) pitoisuudessa. Altistuminen 20 ppm:n (56 mg/m 3 ) pitoisuudelle on tapausraportin mukaan aiheuttanut kuoleman. Klooridioksidin hengittämisestä johtuvia oireita ovat yskä, hengenahdistus, limaneritys nenästä, päänsärky ja oksentelu. Voimakas altistuminen voi aiheuttaa vakavan hengenahdistuksen, sydänpysähdyksen tai useiden tuntien kuluttua ilmenevän keuhkopöhön. Turvallisuus ja kemikaaliviraston (TUKES) julkaisussa Klooridioksidin valmistuksen turvallisuusopas on esitetty useita esimerkkejä sellutehtailla tapahtuneista onnettomuuksista, joissa klooridioksidikaasua on päässyt ympäristöön. Kuten TUKESin vaurio- ja onnettomuusrekisterin (VARO-rekisterin) tapauksista nähdään, onnettomuuksien riski on todellinen ja mahdollisten tapausten laatu on hyvin moninainen. Usein miten tapaukset liittyvät inhimilliseen virheeseen, jolloin turvajärjestelmistä ei ole ollut hyötyä. Riskien arviointiluokitus ei ole turvallisuusselvityksessä asianmukaisella tasolla. Esimerkiksi klooridioksidisäiliön repeytymismahdollisuuden riski on todettu Finnpulpin turvallisuusselvityksessä vähäiseksi, vaikka toteutuessaan se johtaisi suuronnettomuuteen, toisin kuin riskinarvioinnissa on esitetty (seuraus arvioitu luokkaan 2). Riskeiltä pyritään suojautumaan esimerkiksi Finnpulpin tehtaalla rakentamalla säiliöiden ympärille suojavalli. Miksi näin vaaditaan tehtäväksi, jos riski arvioinnissa on todettu

115 115 (284) todennäköisyydeltään luokkaan 2 (ei kertaakaan teollisuuden alalla)? Esimerkiksi TUKESin raportissa tunnistetaan riski säiliön vuodon lisäksi myös säiliön lähtöyhteen rikkoontumiselle, joissa tapauksissa vuodon tukkiminen on hyvin hankalaa. Klooridioksidi on myös erittäin reaktiivista, ja aineen ominaisuuksien aiheuttamia riskejä ei ole arvioitu lainkaan. Yhteenveto voidaan todeta, että Finnpulpin ympäristölupahakemuksen turvallisuusselvityksessä ei ole tunnistettu kattavasti riskejä eikä niitä ole asianmukaisella vakavuudella arvioitu. Yhteen riskiin mallinnuksella varautuminen näin vaarallisen aineen ollessa kyseessä osoittaa riskinarvioinnin heikon tason ja turvallisuusnäkökohtien vähättelyn ja laiminlyömisen. Ympäristövaikutusten arvioinnin liitteessä olevassa turvallisuusraportissa on laskettu 1 tapaus klooridioksidipäästölle. Esimerkissä klooridioksidisäiliön varoaltaan kooksi on oletettu noin 350 m 2 perustuen referenssitietoon vastaavista laitoksista. Virtaus putkessa on 4 m 3 /min 10 C lämpötilassa ja klooridioksidin pitoisuus on 10 g/l. Laskenta on tehty kaupallisella Slab View -ohjelmistolla ja kahdella tuulen nopeudella 3 m/s ja 5 m/s. Muita ympäristön olosuhteita ei laskentatuloksissa ole esitetty. Todellisuudessa klooridioksidin leviäminen riippuu tuulen nopeuden lisäksi voimakkaasti myös vallitsevista sääolosuhteista, lumipeitteestä sekä vuoden että vuorokauden ajasta. Raportissa ei ole selvitetty, millaisia muita ympäristöolosuhteita kuin tuulen nopeus mallinnusskenaariossa on käytetty vai onko niitä otettu mallinnuksessa lainkaan huomioon. Mitään tieteellisiä perusteita laskentaohjelman takaa ei ole avattu, joten tietoa siitä soveltuuko ohjelma klooridioksidikaasupäästön mallintamiseen, ei ole. Muistuttaja kritisoi hakemuksen turvallisuusselvityksen laskentatuloksia eikä mallinnustulosta voida pitää luotettavana. Muistuttaja perustelee tätä TUKESin julkaisussa esitetyllä Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen laskelmilla. Muistuttaja huomauttaa, että turvallisuusselvityksessä ei ole mm. esitetty miten lähialueet evakuoidaan mahdollisen kaasuvuodon sattuessa. Lisäksi muistuttaja kritisoi turvallisuusselvityksen onnettomuuden varalta tehtyä ohjeistusta, joka on ylimalkainen eikä ota huomioon todellista alueen ympäristöä ja sillä sijaitsevien kiinteistöjen kuntoa ole selvitetty. Turvallisuusselvityksessä vähätellään klooridioksidipäästön onnettomuutta toteamalla, että onnettomuuden kesto on lyhyt. Suuronnettomuustilanteessa onnettomuuden kesto ei ole lyhyt. Erilaiset turvajärjestelmät ovat lisänneet merkittävästi turvallisuutta tehtailla, ja nykyisin onnettomuusriskiä arvioidessa on otettava huomioon myös inhimillisten virheiden mahdollisuus. Klooridioksidin valmistuksen ja varastoinnin läheisyys Sorsasalon saaressa asettaa ympäröivän alueen asukkaat siviilihenkilöinä pienten lasten kanssa täysin kohtuuttomaan vaaraan. Lisäksi ympäröivällä pienteollisuusalueella työskentelee satoja henkilöitä, eikä heidän turvallisuudesta huolehtimiseen ole esitetty mitään toimenpiteitä lukuun ottamatta ylimalkaista ohjetta ilmastoinnin ja ikkunoiden sulkemisesta. Tehdystä ympäristövaikutusten arvioinnista ja turvallisuusselvityksestä kemikaalien valmistuksesta ja varastoinnista aiheutuneita riskejä ei ole arvioitu riittävän laajasti ja

116 116 (284) asianmukaisesti, ihmisille ei ole kerrottu todenmukaisesti tehtaan aiheuttamista kemikaalivaaroista, selvityksen mallinnukset ovat erittäin yksinkertaisia ja ylimalkaisesti toteutettuja ja onnettomuuden varalta annetut ohjeet asettavat alueen ihmiset kohtuuttomaan vaaraan. Vaikka Finnpulpin sellutehdashanke sinällään on kannatettava ja yhteiskunnallisesti merkittävä, tehtaan sijainti kohtalaisen pienessä Sorsasalon saaressa lähellä asutusta, ympäröivää pienteollisuutta ja lasten hoitopaikkoja on väärä ja asettaa ympäröivien alueiden ihmiset vakavaan terveydelliseen vaaraan. Tehtaan sijaintipaikka on arvioitava uudestaan, kemikaalien onnettomuusriskit on kartoitettava tarkemmin ja riskien arvioinnissa tunnistetut kemikaalipäästöt on mallinnettava tieteelliseen tutkimukseen perustuen. 4) DD ( ) vastustaa luvan myöntämistä ja on todennut muistutuksessa, että konsultin laatimaa YVA-selvitystä ei voi pitää objektiivisena, koska siinä on johdonmukaisesti vähätelty tehtaan ympäristölle aiheuttamia haittoja. Tehtaan ympärillä oleva Kallavesi ei kestä enää uusia kuormituslähteitä nykyisten lisäksi. Yhtiö ilmoittaa laskevansa tehtaan jäte- ja lauhdevedet Kelloselälle. Tämä vaarantaa vakavasti Kuopion kaupungin puhtaan veden saannin. Lisäksi jätevedet lisäävät veden limoittumista ja levänkasvua. Jäähdytysvesien sisältämä lämpökuorma lopettaa talviaikaisen virkistyskäytön ja jäällä liikkumisen Kelloselän alueella. Kalastukselle haitat tulevat olemaan merkittävät. Häiriötilanteissa tehtaan suunnittelemat varoaltaat ovat ehdottomasti alimitoitetut, sillä niihin mahtuu vain yhden vuorokauden jätevedet. Mikäli häiriötilanteessa altaissa olisi jo valmiiksi sulamis- tai hulevesiä, tapahtuu ylivuoto suoraan Virtasalmeen. YVA-selvityksessä vähätellään massiivisen vedenoton vaikutusta Virtasalmen virkistyskäyttöön. On kuitenkin selvää, että näin suuri vedenotto muuttaa veden virtaamia ja aiheuttaa ihmisille vaaratilanteita etenkin kevätjäillä. Hakijan mukaan tehdas tulee olemaan käynnissä keskeytyksettä vuoden kaikkina viikonpäivinä. Käytönaikainen melu on jatkuvaa ja se kasvaa etenkin Sorsasalon itäpuolella ja Virtasalmen rannan loma-asunnoilla. Lisäksi rekka- ja raideliikenteen käy lähiympäristölle sietämättömäksi ja vaarantaa asukkaiden terveyden. Hakijan mukaan tehdas ei aiheuta hajua ympäristöön normaalitoiminnan aikana. Kokemus on osoittanut, että häiriötilanteissa havusellutehtaiden aiheuttamat hajupäästöt ovat merkittäviä. Virtasalmen pohjoisranta on täynnä vakinaisia ja vapaa-ajan asuntoja. Tehdas, sen korkeat rakennukset ja yli 130 metrin korkeuteen nouseva piippu tuhoavat maiseman pysyvästi ja romahduttavat läheisten kiinteistöjen arvon. Hakijan mukaan rakentamien kestää 1,5 2 vuotta, jona aikana siitä aiheutuu runsaasti melua, pölyä ja räjäytystärinää. Ruoppaus lopettaa kokonaan Virtasalmen veden käytön uima- tai talousvetenä. Vesistörakentamisen vaikutukset ovat hakijan mukaan vähäiset, lyhytaikaiset ja paikalliset. Rannan asukkaille kaksi vuotta on todella pitkä aika ottaen huomioon se seikka, ettei varmuudella voida luvata tilanteen palautuvan rakentamista edeltävälle tasolle.

117 117 (284) Mikäli Finnpulp Oy:lle myönnetään lupa biotuotetehtaan toiminnan aloittamiselle, tulee muistuttaja esittämään korvausvaatimuksen tehtaan aiheuttamista haitoista ja kiinteistön arvon alenemisesta. 5) EE:t ( ), FF:t esittävät, ettei Finnpulp Oy:lle myönnetä ympäristölupaa Sorsasalon saareen ja lisäksi toteavat, että tehtaan välittömässä vaikutuspiirissä on noin 100 vakinaista tai vapaa-ajan asuntoa, alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös juuri valmistunut rannalla sijaitseva kerrostaloalue. Lisäksi 0,3 3 kilometrin sisällä vaikutusalueella on Vuorelan asuinlähiö, kouluja, päiväkoteja, terveydenhuollon yksiköitä. Välillisesti tehtaan vaikutuspiirissä asuu yli asukasta. Suunnitellun maailman suurimman havusellutehtaan lähimpänä olevat asunnot ja vapaa-ajan asunnot tulevat todennäköisesti asumiskelvottomiksi melun, päästöjen ja vaarallisten kemikaalien onnettomuusriskien takia. Suunnitellun tehtaan aluetta ympäröi Kallavesi, jonka nykyinen ekologinen tila ei enää siedä uusia kuormituslähteitä. Samoin tehdasta ympäröi eläimistöltään varsin lajirikas luonto. Harvinaisemmista alueella liikkuvista eläimistä voidaan mainita mm. liito-orava, valkoselkätikka, kuhankeittäjä, kalasääski, saukko, metsäkauris, ilves, karhu jne. Suunnitellun tehtaan koillispuolella sijaitseva Virtasalmi on Kuopion vanhinta huvilaaluetta, joka on vuosien saatossa muuttunut osin vakinaisen asutuksen alueeksi. Alueella on useita luontosuojelukohteita. Hakemus perustuu suurelta osin konsulttien laatimaan YVA-selvitykseen. Selvityksessä arvioidaan ja oletetaan lukuisia asioita, joita ei ole pystytty tai haluttu perustella mitenkään. Useassa tapauksessa arviot perustuvat tietoteknillisiin ja matemaattisiin mallinnuksin, jotka eivät näytä toteutuvan käytännössä. Mallinnuksissa on selkeitä virheitä. Selvityksessä ja hakemuksessa on johdonmukaisesti vähätelty tehtaan aiheuttamia haittoja ja vastaavasti liioiteltu haittojen torjumistoimenpiteitä. YVA-selvitys on kaikkea muuta kuin objektiivinen. Hanke on todella tärkeä ja hyvä miettien hankkeen sosioekonomisia vaikutteita. Muistuttajat vastustavat tehtaan sijoitusta keskelle kaupunkia ja asutusta kaikkine negatiivisine vaikutteineen Kuopiolaisten/Siilinjärveläisten ihmisten turvalliseen ja saasteettomaan asumiseen sekä elämiseen alueella. Tehtaalle löytyisi varmasti myös parempi sijoitusalue, kun asiaa tarkasteltaisiin kaikkien kannalta. Tehtaalle tulee tarkastella uusi sijoituspaikka. Tehtaan vaikutukset kohdentuvat eritavalla eri alueille. Tehtaan välittömässä läheisyydessä olevat asuinalueet ja virkistysalueet tulevat käyttökelvottomiksi melun, päästöjen ja vaarallisten aineiden riskien kannalta. Lisäksi lähialueen visuaaliset haitat ovat merkittävämmät kuin kauempana asuvien. Myös haju-, pöly- ja pienhiukkaspäästöt kohdentuvat lähialueille voimakkaammin kuin pidemmällä asuvien. Suorat tehtaan päästöt vesistöön ja ilmaan puolestaan näkyvät myös pidemmällä asuville. Vaikutukset matkailulle ja ihmisten virkistymiselle esim. Kallaveden jäällä on menetetty tehtaan tullessa toimintaan. Myös kalastus elinkeinona vaarantuu.

118 118 (284) Ohessa esimerkkejä tehtaan aiheuttamista haitoista luonnolle ja lähiseudun asukkaille: Vesistöpäästöt. Vastoin Finnpulp Oy:n näkemystä Kelloselän ekologista tilaa ei voi tälläkään hetkellä pitää hyvänä ja tilanne muodostuu kestämättömäksi, jos tehtaan jätevedet johdetaan Kelloselän syvänteeseen. Harrastajasukeltajien tekemän sukelluksen mukaan syvänteessä on noin 0,5 1 metrin paksuinen jätepeitto, joka on muodostunut syvänteeseen Savon Sellun päästöistä. Jos jätevedet johdetaan alueelle, tämä vanha saastekerrostuma lähtee liikkeelle ja päätyy Itkonniemen vedenottamon kautta Kuopiolaisten juomaveteen. Päästöt eivät näy heti, mutta pidemmällä aikavälillä koko alapuolisen Kallaveden tila heikkenee merkittävästi. Kokonaisvaltaisesti jätevedet vaarantavat vakavasti kaupungin puhtaan veden saannin Itkonniemen vesilaitoksella. Jätevedet tulevat aiheuttamaan myös veden limoittumista ja lisäävät levänkasvua alueella, joka sinilevän osalta on jo sietämätön. Lauhdevesien laskeminen Kallaveteen tulee aiheuttamaan todella suuren lämpökuorman Kelloselälle, jolloin alueen talviaikainen virkistyskäyttö estyy kokonaan jäätilanteen heikentyessä. Muistuttajat ovat huolissaan myös tehtaan vesistöön tuomasta saasteiden lisäkuormasta. Tehdas tulee kuormittamaan Kallavettä todella rajusti erilaisilla sulfaatti-, AOX-, fosforiyhdisteillä jopa kymmenkertaisesti nykyisiin päästöihin verrattuna. Se tuo pidemmällä aikavälillä todella suuren vaikutuksen niin ihmisten kuin luonnon tilaan. Puhumme nyt seuraavien sukupolvien asioista ja mahdollisuudesta elää Kuopiolaisina nauttien Kuopion hienosta ja puhtaasta luonnosta. Lähialueelle suuren vaikutuksen tuo myös Virtasalmeen suunniteltu tehtaan vedenottamo. Virtasalmen virtauksien muutos ja valtavat vesimassat, mitkä liikkuvat pumppaamon kautta aiheuttaen melua, visuaalisia ja muita haittoja, kuten esimerkiksi Virtasalmeen jäätymisen vaikutukset. Kyseinen pumppaamo on tulossa juuri muistuttajien tilaa vastapäätä rantaan aiheuttaen haittaa. Lasten uimaranta on muutaman kymmenen metrin päässä pumppaamosta. Talvisin siis lähialueiden jäänkäyttö vaarantuu merkittävästi myös tehtaan vesiin johdetun lämpökuormituksen takia. Nykyisen havainnot myös puoltavat asiaa niin, että Savon Sellun lauhdevesien laskuja purkupaikalla on vedenlämpöero 3 5 astetta korkeampi muun alueen vedenlämpöön verrattuna. Lämpötilaerot korostuvat juuri talvella ja viileän veden aikaan. Raakavedenotto. Alkuperäisen suunnitelman mukaan Finnpulp Oy ilmoitti ottavansa raakaveden Kelloselän puolelta. Muistuttajien pelkona on, että suunniteltu vedenpumppaamo tuhoaa Virtasalmen vesistön kääntämällä virtaussuunnat. YVAselvityksessä todetaan, että veden ottaminen Virtasalmesta ei millään tavalla estä salmen virkistyskäyttöä esimerkiksi talvella. Varsinkin kevättalvella liikkuminen vedenottamon läheisyydessä tulee olemaan hengenvaarallista. Juuri kevättalvella Virtasalmen virkistyskäyttö on kaikkein vilkkainta. Melu. Tällä hetkellä Sorsasalossa toiminnassa oleva Savon Sellu aiheuttaa ympäristöä haittaavaa melua ja haju- ja päästöhaittoja ympäri vuorokauden. Suunniteltu maailman suurin havusellutehdas tulisi aiheuttamaan, huolimatta meluntorjuntatoimenpiteistä, merkittävää lisämelua. Lähialueiden asukkaiden elinolosuhteet tulisivat mah-

119 119 (284) dottomiksi jo YVA-selvityksen perusteella. Lisäksi liikennemelu (rekka- ja rautatieliikenne) lisääntyy alueella huomattavasti. YVA-arvioinnissa esitetyt meluarviot ovat vain suuntaa antavia. Arvioissa ei ole esimerkiksi otettu huomioon lentomelua kokonaiskuormittajana. Kunnossapidossa ja tehtaan toiminnassa käytettävien työkoneiden ja rekkojen peruutuspiippareiden melua ei ole huomioitu meluarvioissa. Voidaanko tehtyihin meluarvioihin luottaa, kun esimerkiksi Vuorelaan rakennettavien uusien kerrostalojen meluarvioita ei ole tehty? Melun voimakkuus riippuu voimakkaasti sää- ja tuuliolosuhteista. Kuitenkin jo nykyisessä melumallissa muistuttajien asuintilan ja -alueen meluarvot tulevat ylittämään lainsallimat arvot loma-asutukselle ja vakituiselle asumiselle niin päivä- kuin yöaikaan. YVA-selostuksen mukaan lähialueen asukkaiden osalta meluvaikutukset tulevat olemaan erityisen haitallisia. Viranomaislausunnotkin kertovat, että meluhaittojen osalta YVA-selvitys on puutteellinen. Em. melulähteiden yhteisvaikutus käy lähiympäristön asukkaille sietämättömäksi ja vaarantaa heidän asumisterveellisyyden ja - viihtyvyyden. Haju- ja Ilmapäästöt. Hakijan arvion mukaan ilmapäästöt eivät aiheuta terveysriskiä ympäristön asukkaille ja että tehdas ei aiheuta hajua ympäristöön. Arvio on kaikkea muuta kuin uskottava. Havusellutehtaita pidetään yleisesti kaikkein pahahajuisimpina, erityisesti häiriötilanteissa. Sitä paitsi haju leviää ilmavirtauksista riippuen hyvinkin laajalle alueelle. Tehtaalla tullaan käyttämään ihmiselle, eläimille ja luonnolle hengenvaarallisia myrkkyjä ja vahingon sattuessa lähialueen ihmiset ovat hengenvaarassa. Tehtaan alueella kuljetetaan ja jalostetaan tonneittain hengenvaarallisia myrkyllisiä kemikaaleja jokapäiväisessä prosessissa. Finnpulpin tehdasta ollaan suunnittelemassa pieneen saareen. Mietittäessä riskejä ja onnettomuustilanteita vesistön osalta tullaan tilanteeseen, jossa hulevedet ja niiden kautta myrkylliset aineet pääsevät Kallaveteen ja sitä kautta esimerkiksi Kuopiolaisten juomaveteen. Tehtaan toiminnoista syntyy paljon myös jätettä, tuotannon prosessien/rakentamisen aikana pölyä ja erilaisia rikkiyhdisteiden päästöjä, jotka aiheuttavat haju- ja hengityshaittoja ennen kaikkea lähialueille. Selvityksessä vedotaan uuteen tekniikkaan ja sen riskittömyyteen, mutta aina on olemassa riski onnettomuudelle. Häiriötilanteet. Häiriötilanteessa, jolloin tehtaan jätevedenpuhdistamo ei toimi, tehtaan toiminta joudutaan ajamaan alas. Hakija ilmoittaa rakentavansa kolme varoallasta, joihin puhdistamon jätevesi tullaan johtamaan. Jokainen allas on tilavuudeltaan m 3. Altaisiin mahtuu vuorokauden jätevedet. Altaat rakennetaan tehtaan ja Virtasalmen väliselle alueelle. Mikäli altaat ovat häiriötilanteen aikana jo valmiiksi täynnä sulamis- ja hulevesiä, tapahtuu ylivuoto suoraan Virtasalmeen, mikä olisi suoranainen katastrofi kapean salmen vedelle ja rannan asukkaille sekä Kallavedelle. Maisema-arvot. Vaikka Sorsasalon saaressa on varsin paljon teollisuutta, on Virtasalmen puoleinen maisema säilynyt rannan yhtenäisen puustovyöhykkeen ansiosta lähes koskemattomana. Mikäli tehdas rakennetaan, nykyinen maisema menetetään

120 120 (284) täysin. Tehtaan 80 metrin korkuiset rakennukset ja yli 130 metriä korkea piippu tuhoavat koko Kuopion luonnollisen maiseman pysyvästi. Tehtaan massiivisuus vaikuttaa myös todella paljon niin lähialueen kuin koko kaupungin asumisviihtyvyyteen. Yli sata metriä korkeat rakennelmat pilaavat lähialueen luonnollisen metsämaiseman, jonka takia lähialueen asukkaat ja mökkiläiset ovat tiloihinsa investoineet. Luonnonrauha, liikkuminen ja harrastaminen metsässä, järvellä ja jäällä on tehtaan tullessa mahdotonta. Tehtaan korkeiden rakennusten valaistus melun ja myrkyllisten kemikaalien lisäksi tulee tuottamaan merkittävää haittaa lähiasutukselle. Kiinteistöjen arvot tulevat alentumaan merkittävästi, useat perheet ovat investoineet ja rakentaneet asunnot alueelle siinä uskossa, että Sorsasalon alue on pienteollisuusaluetta. Yleensä asunnot ovat vakuutena lainoihin, joita pankit ovat jo alkaneet tarkastelemaan vakuuden arvon alenemisen takia. YVA:ssa on myös harhaanjohdettu ihmisiä, valokuvaamalla tehtaan visuaaliset vaikutukset väärään suuntaan lähialueen osalta ja varsinkin Kivitien ja Halmejoentien osalta. Kivitien osalta kuvat on otettu moottoritien suuntaan, vaikka ne olisi pitänyt ottaa suoraan tehtaan suuntaan, että lähialueen asukkaat voisivat nähdä visuaalisen vaikutuksen. Kiinteistöjen arvot. Virtasalmen pohjoisranta on rakennettu lähes täyteen vakinaisia ja vapaa-ajan asuntoja. Kaupungin läheisyydestä ja puhtaasta Virtasalmesta johtuen kiinteistöt ovat varsin arvokkaita ja haluttuja. Kukaan ei haluaisi luopua niistä. Mikäli havusellutehdas rakennetaan Virtasalmen vastarannalle, kiinteistöjen arvo romahtaa. Arvon alentuminen on sitä suurempi, mitä lähempänä tehdasta kiinteistö sijaitsee. Jos yhtiö saa ympäristöluvan, muistuttajat vaativat että luvassa on yhtiölle vaade lunastaa asuinkelvottomaksi tulevat alueet korvauksineen käypään markkinahintaan. Rakennusaikaiset haitat. Yhtiö arvio tehtaan rakennusajaksi 1,5 2 vuotta. Rakentamisesta aiheutuu runsaasti melua ja pölyä sekä räjäytyksistä aiheutuvia tärinävaikutuksia. Lisäksi vesistön ruoppauksen aikaan esim. Virtasalmen vesi on niin sameaa, että sitä ei voi käyttää uima-, sauna- tai talousvedeksi. Myös kalastus estyy ko. aikana. Hakija vähättelee haittoja niiden lyhytaikaisuudella. Tässäkin asiassa vähätellään ihmisen oikeutta terveelliseen ja turvalliseen asuinympäristöön. Finnpulp Oy:lle ei tule myöntää ympäristölupaa maailman suurimman havusellutehtaan rakentamiseksi Kuopion Sorsasalon saareen. Mikäli ympäristölupa myönnetään, hakijalle ei tule myöntää ympäristönsuojelulain mukaista lupaa aloittaa toimintaa muutoksenhausta huolimatta, eikä vesilain mukaista valmistelulupaa. Finnpulp Oy toteaa, että ympäristöluvanvarainen toiminta tai siihen liittyvät valmistelevat toimet eivät aiheuta peruuttamattomia tai muutoinkaan merkityksellisiä muutoksia ympäristössä. Luvanvarainen toiminta tarkoittanee sellutuotannon käynnistämistä. Tämä puolestaan edellyttää tehtaan ja siihen liittyvien rakenteiden toteuttamista. Hakijan mielestä kaikki em. rakentamisen vaikutukset ovat ennallistettavissa siinä tilan-

121 121 (284) teessa, että jo myönnettyä ympäristölupaa koskeva päätös valitusten johdosta muuttuisi tai kumoutuisi ja että toiminnan aloittaminen ei siten tee muutoksen hakua miltään osin hyödyttömäksi. Tehtaan rakentaminen ja toiminta aiheuttavat nimenomaan pysyviä vaurioita ympäröivään vesistöön, luontoon ja maisemaan. Näitä vaurioita ja muutoksia ei voi millään rahalla ennallistaa, puhumattakaan hakijan asettamalla euron vakuudella. Sama koskee myös vesilain tarkoittamia valmisteluluvan aiheuttamia muutoksia ympäristöön. Hakijan ilmoituksen mukaan laitoksen käynnistymisen viivästyminen aiheuttaa hakijalle taloudellista vahinkoa. Sellumarkkinoiden kannalta on oleellista tietää, milloin laitos käynnistyy. Edelleen hakija toteaa, että asiakkaiden kannalta on tärkeää, että tuotanto alkaa suunnitellussa aikataulussa. Sellua myydään vuosisopimuksilla ja asiakkaalle aiheutuu kohtuuttomia vaikeuksia, jos sovittuja sellutoimituksia ei voida toteuttaa. Tästä puolestaan seuraa suuria taloudellisia vahinkoja Finnpulp Oy:lle. Voiko olla mahdollista, että hakija on sopinut sellutoimitusten ajankohdasta jo ympäristöluvan hakuvaiheessa ikään kuin luvan myöntäminen esitetylle paikalle olisi pelkkä muodollisuus. On luultavaa, jopa todennäköistä, että myönteisestä lupapäätöksestä tullaan valittamaan ylimpiin oikeusasteisiin saakka. Valitusprosessin arvioidaan kestävän jopa useita vuosia. Tänä aika sellu- ja rahoitusmarkkinoilla voi tapahtua muutoksia, jotka vaikuttavat hankkeen toteuttamiseen. Tästä syystä on tärkeää, että hakijalle ei myönnetä ympäristönsuojelulain mukaista toiminnan aloittamislupaa eikä vesilain mukaista valmistelulupaa. Mahdollisia valituksia lupapäätöksestä ei tehdä viivytys- tai kiusantekomielessä. Valitusten yksinomainen tarkoitus on estää tehtaan rakentamien esitetylle paikalle. Mikäli toiminnan aloitus- ja vesistötöiden valmistelulupa myönnetään, käyvät muutoksenhakukeinot täysin hyödyttömiksi. 6) GG ( ) esittää, ettei Finnpulp Oy:lle myönnetä ympäristölupaa Sorsasalon saareen. Sorsasalon saari sijaitsee keskellä kaupunkirakennetta ja suunnitellun tehtaan välittömässä vaikutuspiirissä on noin vakinaista tai vapaa-ajan asuntoa. Välillisesti tehtaan vaikutuspiirissä asuu asukasta. Tehdasta lähimpänä olevat asunnot tulevat todennäköisesti asumiskelvottomiksi. Tehdasta ympäröi Kallavesi, jonka nykyinen ekologinen tila ei enää siedä uusia kuormituslähteitä. Samoin tehdasta ympäröi eläimistöltään varsin lajirikas luonto. Harvinaisimmista eläimistä voidaan mainita mm. liito-orava, valkoselkätikka, kuhankeittäjä, kalasääski, huuhkaja, saukko, metsäkauris ja ilves. Tehtaan koillispuolella sijaitseva Virtasalmi on Kuopion vanhinta huvila aluetta, joka on vuosien saatossa muuntunut osin vakinaisen asutuksen alueeksi. Alueella on useita suojelukohteita. Tontti, jolle tehdas on suunniteltu, on kooltaan riittämätön, ennen kaikkea se kuitenkin sijaitsee täysin väärässä paikassa. Perusteet luvan hylkäämiselle. Hakemus perustuu suurelta osin konsultin laatimaan YVA-selvitykseen. Selvityksessä arvioidaan ja oletetaan lukuisia asioita, joita ei ole pystytty tai haluttu perustella mitenkään. Jossain tapauksissa arviot perustuvat atkpohjaisiin mallinnuksiin, jotka eivät näytä toteutuvan käytännössä. Edelleen selvityksessä ja hakemuksessa on johdonmukaisesti vähätelty tehtaan aiheuttamia haittoja

122 122 (284) ja vastaavasti liioiteltu haittojen torjumistoimenpiteitä. YVA-selvitys on kaikkea muuta kuin objektiivinen. Seuraavassa muutamia esimerkkejä tehtaan aiheuttamista haitoista luonnolle ja lähiseudun asukkaille: Jäte- ja lauhdevedet. Yhtiö ilmoittaa laskevansa tehtaan jäte- ja lauhdevedet Kelloselän syvänteeseen. Vastoin hakijan näkemystä Kelloselän ekologista tilaa ei voi nytkään pitää hyvänä ja tilanne muodostuu kestämättömäksi, jos tehtaan jätevedet johdetaan Kelloselän syvänteeseen. Pitemmällä aikavälillä koko alapuolisen Kallaveden tila huononee merkittävästi. Lisäksi jätevedet vaarantavat vakavasti kaupungin puhtaan veden saannin Itkonniemen vesilaitoksella. Jätevedet aiheuttavat myös veden limoittumista ja lisäävät levänkasvua alueella. Lisäksi lauhdevesi tuo niin suuren lämpökuorman Kelloselälle, että alueen talviaikainen virkistyskäyttö estyy jäätilanteen heikentyessä kokonaan. Raakavedenotto. Alun perin hakija ilmoitti ottavansa raakaveden Kelloselän puolelta. Sittemmin ottopaikka siirrettiin kapeaan ja maisemaltaan herkkään Virtasalmeen. Yhtenä siirron perusteena oli Kelloselän puolella oleva potentiaalinen liito-oravan elinympäristö. Virtasalmen puolella jotakuinkin suunnitellun pumppaamon alueelta on keväältä 2015 varma liito-orava havainto. Lisäksi kaavoittaja on perustellut vedenoton siirtoa Kuikkalammen luontoarvoilla. Jokainen alueella käynyt, kaavoittajaa lukuun ottamatta, voi itse todeta, että Kuikkalammen luontoarvot on menetetty aikoja sitten. YVA-selvityksessä todetaan, että veden ottaminen Virtasalmesta ei millään tavalla estä salmen virkistyskäyttöä talvella. Noin massiivinen veden ottaminen kapeasta salmesta muuttaa veden virtaamia niin, että varsinkin kevättalvella liikkuminen vedenottamon läheisyydessä on hengenvaarallista. Juuri kevättalvella Virtasalmen virkistyskäyttö on kaikkein vilkkainta. Melu. Jo nyt Sorsasalossa toimiva Savon Sellu aiheuttaa ympäristöä haittaavaa melua ympäri vuorokauden. Suunniteltu tehdas aiheuttaa, huolimatta meluntorjuntatoimenpiteistä, merkittävää lisämelua. Myös tämä tehdas toimii ympäri vuorokauden. Lisäksi liikennemelu (rekka- ja rautatieliikenne) lisääntyy alueella huomattavasti. Em. melunlähteiden yhteisvaikutus käy lähiympäristön asukkaille sietämättömäksi ja vaarantaa heidän asumisterveellisyyden ja -viihtyvyyden. Haju- ja ilmapäästöt. Hakijan arvion mukaan ilmapäästöt eivät aiheuta terveysriskiä ympäristön asukkaille ja tehdas ei aiheuta hajua ympäristöön. Arvio on kaikkea muuta kuin uskottava. Havusellutehtaita pidetään yleisesti kaikkein pahahajuisimpina, erityisesti häiriötilanteissa. Sitä paitsi haju leviää ilmavirtauksista riippuen hyvinkin laajalle alueelle. Häiriötilanteet. Häiriötilanteessa, jolloin tehtaan jätevedenpuhdistamon ei toimi, tehtaan toiminta joudutaan ajamaan alan. Hakija ilmoittaa rakentavansa kolme varoallasta, joihin puhdistamon jätevesi johdetaan. Kukin allas on tilavuudeltaan m 3. Altaisiin mahtuu vuorokauden jätevedet. Altaat rakennetaan tehtaan ja Virtasalmen väliselle alueelle. Mikäli altaat ovat häiriötilanteen aikana jo valmiiksi täynnä sulamis- tai hulevesiä, tapahtuu ylivuoto suoraan Virtasalmeen, mikä olisi suoranainen katastrofi kapean salmen vedelle ja rannan asukkaille.

123 123 (284) Maisema-arvot. Vaikka Sorsasalon saaressa on varsin paljon teollisuutta, on Virtasalmen puoleinen maisema säilynyt rannan yhtenäisen puustovyöhykkeen ansiosta lähes koskemattomana. Mikäli tehdas rakennetaan, nykyinen maisema menetetään täysin. Tehtaan metrin korkuiset rakennukset ja yli 130 metriä korkea piippu tuhoavat maiseman pysyvästi. Kiinteistöjen arvot. Virtasalmen pohjoisranta on rakennettu lähes täyteen vakinaisia ja vapaa-ajan asuntoja. Kaupungin läheisyydestä ja puhtaasta Virtasalmesta johtuen kiinteistöt ovat varsin arvokkaita ja haluttuja. Kukaan ei haluaisi luopua niistä. Mikäli havusellutehdas rakennetaan Virtasalmen vastarannalle, kiinteistöjen arvo romahtaa. Arvon alentuminen on sitä suurempi, mitä lähempänä tehdasta kiinteistö sijaitsee. Rakennusaikaiset haitat. Hakija arvioi tehtaan rakennusajaksi 1,5 2 vuotta. Rakentamisesta aiheutuu runsaasti melua ja pölyä sekä räjäytyksistä aiheutuvia tärinävaikutuksia. Lisäksi vesistön ruoppauksen aikaan esim. Virtasalmen vesi on niin sameaa, että sitä ei voi käyttää uima-, sauna- tai talousvedeksi. Myös kalastus estyy ko. aikana. Hakija vähättelee haittoja niiden lyhytaikaisuudella. Asukkaiden kannalta 1,5 2 vuotta ei tunnu kovinkaan lyhyeltä. Asiaa voi tiedustella vaikka kerrostaloasukkaalta, joka asuu putkiremontin keskellä pari vuotta. Sosiaaliset vaikutukset. Virtasalmen rannalle on muodostunut aikojen saatossa kiinteä kyläyhteisö, johon kuuluu sopivassa suhteessa vakinaisia ja vapaa-ajan asuntoja. Osa kiinteistöistä on kuulunut samalle suvulle yli 100 vuotta. Yhteisössä naapuruusriidat ovat tuntematon käsite. Pikemminkin jokainen antaa kykyjensä mukaan naapuriapua sitä tarvitseville. Mikäli tehdashanke toteutuu, moni kiinteistö muuttuu siinä määrin asumiskelvottomaksi, että asukkaat ovat pakotettuja luopumaan asunnoistaan. On suuri vahinko, jos kyläyhteisö tällä tavalla revitään hajalleen. Kaikkeen edellä olevaan viitaten Finnpulp Oy:lle ei tule myöntää ympäristölupaa havusellutehtaan rakentamiseksi Sorsasalon saareen. Mikäli ympäristölupa myönnetään, hakijalle ei tule myöntää ympäristönsuojelulain mukaista toiminnan aloittamislupaa eikä vesilain mukaista valmistelulupaa. Hakija toteaa, että ympäristöluvanvarainen toiminta tai siihen liittyvät valmistelevat toimet eivät aiheuta peruuttamattomia tai muutoinkaan merkityksellisiä muutoksia ympäristössä. Luvanvarainen toiminta tarkoittanee sellutuotannon käynnistämistä ja tämä puolestaan edellyttää tehtaan ja siihen liittyvien rakenteiden toteuttamista. Hakija mielestä kaikki em. rakentamisen vaikutukset ovat ennallistettavissa siinä tilanteessa, että jo myönnettyä ympäristölupaa koskeva päätös valitusten johdosta muuttuisi tai kumoutuisi ja että toiminnan aloittaminen ei siten tee muutoksenhakua miltään osin hyödyttömäksi. Tehtaan rakentaminen ja toiminta aiheuttavat nimenomaan pysyviä vaurioita ympäröivään vesistöön, luontoon ja maisemaan. Näitä vaurioita ja muutoksia ei voi millään rajalla ennallistaa, puhumattakaan hakijan asettamalla euron vakuudella. Sama koskee myös vesilain tarkoittamia valmisteluluvan aiheuttamia muutoksia ympäristöön. Hakijan ilmoituksen mukaan laitoksen käynnistymisen viivästyminen aiheuttaa hakijalle taloudellista vahinkoa.

124 124 (284) Voiko olla mahdollista, että hakija on sopinut sellutoimitusten ajankohdasta jo ympäristöluvan hakuvaiheessa ikään kuin luvan myöntäminen esitetylle paikalle olisi pelkkä muodollisuus. On luultavaa, jopa todennäköistä, että myönteisestä lupapäätöksestä tullaan valittamaan ylimpiin oikeusasteisiin saakka. Valitusprosessin arvioidaan kestävän jopa useita vuosia. Tänä aikana sellu- ja rahoitusmarkkinoilla voi tapahtua muutoksia, jotka vaikuttavat hankkeen toteuttamiseen. Tästä syystä on tärkeää, että hakijalle ei myönnetä ympäristönsuojelulain mukaista toiminnan aloittamislupaa eikä vesilain mukaista valmistelulupaa. Mahdollisia valituksia lupapäätöksestä ei tehdä viivytys- tai kiusantekomielessä. Valitusten yksinomainen tarkoitus on estää tehtaan rakentaminen esitetylle paikalle. Mikäli toiminnan aloitus- ja vesistötöiden valmistelulupa myönnetään, käyvät muutoksenhakukeinot täysin hyödyttömiksi. Jos anottu ympäristölupa myönnetään ja tehdas aloittaa toimintansa, tulee muistuttaja erikseen myöhemmin vaatimaan kiinteistön osalta korvauksia tehtaan aiheuttamista haitoista ja mikäli kiinteistö muuttuu asumiskelvottomaksi vaadin, että kiinteistö lunastetaan täydestä arvosta. 7) HH:t ( ) muistutus on pääosin sisällöltään vastaava kuin muistutus nro 6. Poikkeuksena osio sosiaalisista vaikutuksista eikä muistuttajat ole vaatineet myöhemmin esitettäviä korvauksia tehtaan aiheuttamista haitoista. 8) II:t ( , ) muistuttavat, että sellutehdas vaikuttaisi vakavasti heidän kiinteistöjen läheisyydessä olevan Kelloselän/Kallaveden vesistöön, sitä kautta virkistys- sekä vapaa-ajankäyttöön ja näin ollen myös vapaa-ajan asuntojen arvon alenemiseen. On riskinä, että Kallaveden vedenlaatu heikkenee aiheuttaen rehevöitymistä, kasvillisuuden lisääntymistä ja kalakannan muuttumista entistä enemmän särkipitoiseksi. Vedenlaadun heikkeneminen estää myös kesämökkien vedenkäyttöä. Kelloselän alueen veden lämpeneminen haittaisi jäällä liikkumista talvella aiheuttaen vakavan turvallisuusriskin esimerkiksi hiihtämiselle, moottorikelkkailulle ja pilkkimiselle. Muistuttajat ilmaisevat huolensa Kuopion Veden vesihuollolle aiheutuvan riskin ja mahdollisten lisäkustannusten johdosta. Purkuputki on vietävä Hietasalon eteläpuolelle Kuopion Veden esityksen mukaisesti. Vesihuolto on keskeinen palvelu, joka on turvattava kaikissa tilanteissa poikkeustilanteet huomioiden. Riski sille, että vedenhankinta on uhattuna onnettomuustilanteissa, on liian suuri. Purkuputkella, ja hankkeella yleensäkin, on monia haittavaikutuksia, joten on myös kohtuutonta, että kaikki esitetyt kokonaishaitat kohdistuisivat lähialueelle samojen asukkaiden riesaksi. Lisäksi olisi kohtuutonta, että kuntalaiset joutuisivat kustantamaan voittoa tavoittelevan yrityksen aiheuttamat lisäkustannukset siitä, että Kuopion Vesi joutuisi tehostamaan talousveden käsittelyprosessia ja lisäämään valvontaa. Lisätoimet lisäävät myös kustannuksia, jotka loppujen lopuksi näkyisivät kuntalaisten vesilaskuissa. Hakijan on esittänyt korvausta kalataloudellisen tuoton menetyksestä kolmen vyöhykkeen mukaisesti. Korvausesitys vaikuttaa pienelle ja epäselväksi jää, mihin vyöhykkeet sekä niiden korvausprosentit perustuvat. Millä perusteella Puikkoniemen kiinteistöille ei ole esitetty korvausta. Myös Puikkoniemessä oleville kiinteistöille ja kuuluisi myöntää korvaus, koska haitat ovat kiistattomat. Mikäli

125 125 (284) lupa myönnetään, tulee Finnpulp velvoittaa korvaamaan myös edellä mainittujen kiinteistöjen arvon aleneminen ja virkistyskäytön heikkenemisestä aiheutuvat menetykset. Muistuttajat varaavat mahdollisuuden esittää korvausvaatimuksen tarvittaessa myöhemmin. Hankkeelle ei tule myöntää lupaa toiminnan aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. 9) Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry on todennut, että Finnpulp Oy:n hakemaa ympäristölupaa ei tule myöntää, sillä laitoksen sijoituspaikka on täysin sopimaton kyseiselle toiminnalle. Laitoksesta aiheutuu ympäristönsuojelulain vastaisesti vesistön ja muun ympäristön pilaantumista, laajan ihmisjoukon elinympäristön terveellisyyden ja viihtyisyyden merkittävää alentumista sekä nykyisten asuin- ja lomailuympäristöjen käytön estymistä. Lisäksi toiminnalle on mahdollista osoittaa huomattavasti tarkoituksenmukaisempia sijoituspaikkoja kauempana taajama-asutuksesta. Sijoittaminen kauemmaksi asutuksesta on erityisen tärkeää siksi, että toiminta aiheuttaa ympärivuotisesti ja - vuorokautisesti melua sekä sellutehtaalle tyypillisesti ajoittain voimakkaitakin hajupäästöjä. Kyseessä on siis myös ympäristönsuojelulain vastainen tilanne, koska toiminnan sijoittaminen vaikeuttaa voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan asuin- ja lomakäyttöön varattujen ranta-alueiden käyttämistä niille varattuun tarkoitukseen. Tehtaalla käsiteltävien vaarallisten kemikaalien takia tehdas luokitellaan suuronnettomuusvaaran aiheuttavaksi laitokseksi. Myös tämä on erittäin painava syy olla sijoittamatta uutta vaaraa aiheuttavaa toimintaa asutuskeskittymän keskelle. Mikäli aluehallintovirasto kuitenkin ottaa lupahakemuksen harkittavakseen, on erityisesti kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin. Aloitusluvalle ja valmisteluluvalle ei ole laillisia edellytyksiä. Ympäristönsuojelulain toiminnan aloittamisluvan ehdoista yksikään ei tässä tapauksessa täyty. Hakija ei ole esittänyt perusteltua syytä. Lupaprosessi valitusmahdollisuuksineen on normaali käytäntö, johon toiminnanharjoittajan on tullut varautua suunnitellessaan toimintansa aikataulua. Toiminnanharjoittaja ei myöskään ole esittänyt, mitä se aloitusluvan nojalla konkreettisesti aikoisi tehdä. Näin ollen ei ole minkäänlaisia edellytyksiä arvioida sitä, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakijalla ei ole realistista käsitystä siitä, minkälaisia kustannuksia ympäristön saattaminen ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalta aiheuttaa, kun se esittää euron vakuutta tähän tarkoitukseen. Edellytyksiä aloitusluvan myöntämiselle ei siis ole. Vesilain mukaan pääsääntö on, että hankkeeseen voidaan ryhtyä vasta, kun lupapäätös on saanut lainvoiman. Vesilain mukaista valmistelulupaa voidaan hallituksen esityksen mukaan käyttää esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa lupapäätöksestä tehtävät valitukset kohdistuvat lähinnä korvauskysymyksiin. Nyt käsillä olevassa tilanteessa on kuitenkin kyse siitä, onko koko toiminta ylipäätään mahdollista lakien puitteissa. Valmistelulupaa koskevat samat edellytykset kuin aloittamislupaakin. Nämä eivät siis täyty tässäkään yhteydessä. Vesilain mukaan valmisteluluvassa on lisäksi yksilöitävä tarpeellisilta osin siihen sisältyvät toimenpiteet sekä saatava oikeudenhaltijoiden suostumus, jos toimenpiteisiin on tarkoitus käyttää toisen aluetta. Min-

126 126 (284) käänlaiset ruoppaukset tai vesistön täytöt eivät siis voi tulla kysymykseen pelkän valmisteluluvan perusteella. Päävaatimuksen perustelut. Muistuttajat pitävät YVA-selvitystä puutteellisena etenkin vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen tarkastelun osalta. Tehdas tulisi sijoittumaan keskelle olemassa olevaa kaupunkirakennetta Kuopion ja Siilinjärven keskustataajamien väliin. Tehtaan lähialueella on runsaasti sekä vakituista että loma-asutusta: suunnitellun tehtaan välittömässä vaikutuspiirissä on noin 100 vakinaista tai vapaa-ajan asuntoa. Välillisesti tehtaan vaikutuspiirissä asuu yli asukasta. Kuopion kaupungin raakaveden oton ja vesihuollon osalta vaikutukset koskevat kaikkia Kanta- Kuopion kaupungin asukkaita. Tehdasta lähimpänä olevat kiinteistöt tulevat todennäköisesti asumiskelvottomiksi ja tehtaan välittömässä vaikutuspiirissä olevien asuntojen arvot romahtavat. Kaavoitus. Sorsasalon itäosan asemakaavoitus ei ole lainvoimainen. Ympäristölupaa ei voi myöntää ennen kuin asemakaava on saanut lainvoiman. Kuopion kaupunki on myöntänyt vuosina lähialueelle useita rakennuslupia antaen ymmärtää, että Sorsasaloon sijoitettaisiin pienteollisuutta. Tänä aikana monet ovat investoineet kiinteistöihinsä suuria summia. Jos Finnpulpin ympäristölupa myönnettäisiin, Kuopion kaupunki tulisi asettaa korvausvelvolliseksi vähintään niille kiinteistöille Vuorelan, Toivalan ja Ranta-Toivalan alueelle, joille Kuopion tai Siilinjärven toimesta on myönnetty rakennuslupia kyseisenä aikana. Kaupungin tulee myös varmistaa, että muidenkin kiinteistöjen käyttö ja arvo säilyvät. Kaavoitusmenettelyissä ilmenneiden epäselvyyksien takia on ilmeistä, ettei kaava saa lainvoimaa suunnitellussa aikataulussa. Ympäristölupaa ei ole perustelua myöntää näin mittavalle hankkeelle ilman voimassa olevaa asemakaavaa. Hanke on ympäristönsuojelulain 12 :n vastainen ja tosiasiassa mitätöisi vaihtoehtoiset kaavaratkaisut. Suunniteltu hankealue on liian pieni ja ahdas näin suurelle teollisuuslaitokselle ja jo nyt on nähtävissä, että koko Sorsasalo tulisi tuhoutumaan tehtaan alle. Suomessa sijaitsevat muut suuret sellutehtaat on sijoitettu 1,5 2 kertaa suuremmille alueille. Jos tehdas ahdetaan väkisin Sorsasaloon, sillä ei ole yhtään alueita reservissä, joita voitaisiin tarvita varoalueiksi vaarallisten aineiden varalta. On myös mahdollista, että suunnitellut jätevesien puhdistusjärjestelmät eivät olekaan riittäviä. Mihin silloin sijoitetaan lisäaltaat ja laitokset? Perustilaselvityksen tarve. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on laadittava maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys, jos direktiivilaitoksessa käytetään, varastoidaan tai tuotetaan, tai muutoin syntyy sellaisia vaarallisia aineita, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Ympäristölupahakemuksessa ja sen liitteessä 11 on lyhyesti todettu, ettei laitokselle ole tarpeen laatia varsinaista perustilaselvitystä, vaan pelkkä selvityksen tarvearviointi on riittävää. Tarvearvioinnissa on hyvin ylimalkaisesti todettu, että alueella on kallioperäruhjeita ja että koska tontilla ei ole ollut aiempaa toimintaa maaperä on puhdas. Tarvearviointi on rajattu Finnpulpin toiminta-alueelle, eikä siinä ole lainkaan huomioitu viereisten alueiden Ekokem-Palvelun kaatopaikan ja Savon Sellun toimintaa. Tontilla ovat kuitenkin toimineet 1990-luvulta lähtien Siilin Soran ja Lemminkäisen asfalttiasemat sekä kallioperän louhintaa ja murskausta on tehty viisi vuotta Kal-

127 127 (284) lansiltojen/5-tien tarpeisiin v Tämän tyyppinen toiminta on etenkin menneinä vuosikymmeninä ollut selvä riski maaperän puhtaudelle. Rakennettava alue on nyttemmin täytetty ja tasattu louheella, sepelillä ja muilla aineksilla. Kallioperän tarkempi tutkiminen on siis vaikeutunut ja alueen puhtaus riippuu paitsi vanhoista toiminnoista myös siitä, millaisilla massoilla alueen tasaus on tehty. Kuitenkin on tiedossa, että Sorsasalon kallioperän ruhjeet ovat hyvin syviä ja rikkonaisia, mutta tarkempaa tutkimusta niistä ei ole. Alueen kallioperän paras asiantuntija geologi on toimittanut AVI:lle erillisen mielipiteen, jossa on perusteellisesti selvitetty, mitä Sorsasalon kallioperän ruhjeisuudesta tiedetään. Näiden tietojen perusteella on täysin mahdollista, että Finnpulpin tehdasalueelta päätyisi likaantuneita vesiä Kallaveteen toisin kuin hakija väittää. YVA-selostuksessa sekä ympäristö- ja vesilupahakemuksessa sanotaan alueen kallioperässä olevan pieniä siirroksia, ruhjeita ja rakoja (rikkonaisuusvyöhykkeitä). Niiden osalta molemmissa esityksissä viitataan GTK:n Maankamara-karttapalvelun aineistoon. Kyseisen kartta-aineiston sekä 1: mittakaavaisen kallioperäkartan tarkkuuden soveltuvuus noinkin suuren tuotantolaitoksen rakentamisympäristön selvittämiseen on varsin kyseenalaista. Sorsasalossa olevat Savon Sellun käytöstä poistettu kaatopaikka sekä Ekokem- Palvelu Oy:n omistuksessa ja hallinnassa vuodesta 2007 lähtien ollut kaatopaikka ja sen vuonna 2011 luvan saanut laajennusosa voivat aiheuttaa rikkonaisen kallioperän takia myös Finnpulpin alueen pilaantumista (ja päinvastoin). Uuden tehdasalueen maarakennustyöt ja rakentaminen, tehtaan toiminta sekä raskas juna- ja rekkaliikenne tulevat aiheuttamaan voimakasta ja osittain jatkuvaa tärinää alueen kallioperässä. Tällä voi olla ennalta arvaamattomia vaikutuksia kallioperän ruhjeisiin, niiden täytössä käytettyihin massoihin, vanhojen kaatopaikkojen lika-aineiden liikkeelle lähtöön sekä uuden kaatopaikan suojarakenteisiin. Myös Finnpulpin oman toiminnan mahdollisten häiriö- tai onnettomuustilanteiden seurauksena maaperään voi joutua vaarallisia aineita, jotka voivat ruhjeita pitkin kulkeutua syvälle maaperään tai esimerkiksi viereiseen vesistöön. Ympäristönsuojelulain mukaan tehtaan toiminnan päättyessä arvioidaan uudestaan maaperän ja pohjaveden tila ja verrataan sitä tässä tarvearvioinnissa esitettyyn tilaan. Mikäli toiminnan loppuessa maaperän ja pohjaveden tila eroaa merkittävästi perustilasta, on toiminnanharjoittaja velvollinen saattamaan alueen takaisin perustilaan tai alueen maankäyttöä vastaavaan tilaan. Tällaista vertailua ei voida tehdä, mikäli maaperän ja pohjaveden tilaa ei ole ennen toiminnan aloittamista selvitetty. Sorsasalo ei ole talousvesikäyttöön luokiteltua pohjavesialuetta, sen maa- ja kallioperässä epäilemättä on pohjavettä. Rikkonaisessa kallioperässä veden ja haittaaineiden virtaus voi olla hyvinkin nopeaa. Tehtaan pihataso on suunniteltu 18,5 metriä Kallaveden keskivedenkorkeuden yläpuolelle. Geologin arvion mukaan Sorsasalon nykyisen louhosseinämän rakojen ja hiertosaumojen määrän, asennon ja leveyden perusteella voidaan arvioida, että tehtaalta karannut neste olisi varsin nopeasti pohjaveden pinnan tasossa ja siten yhteydessä myös Kallaveteen. Sekä rakentamisen että tehtaan toiminnan aikaisista sade- ja hulevesistä suuri osa kulkeutuu kallion pintaan ulottuviin rakoihin ja hiertosaumoihin ja siten aiheuttaa vähittäistä mutta käytännössä täysin hallitsematonta pohjaveden pilaantumista.

128 128 (284) Perustilaselvitys on näin ollen ehdottoman välttämätön laatia ja rajata sen laajuus siten, että kallion ruhjeiden aiheuttama riski otetaan täysimääräisesti huomioon. Perustilaselvityksen tavoitteena on korostaa maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi tarvittavien toimenpiteiden merkitystä direktiivilaitoksella ja on siis laitoksen omankin edun kannalta oleellista, että perustilaselvitys on laadittu huolella ja asiantuntemuksella ja myös viereisten toimijoiden aiheuttamat riskit huomioon ottaen. Kemikaalit ja suuronnettomuusvaara. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) määrittelee sellutehtaan kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin liittyen tehtaalle Seveso III-direktiivin mukaisen konsultointivyöhykkeen, lähialueen asukkaat tulevat olemaan tämän vyöhykkeen sisällä. Muistuttajat ovat huolestuneita siitä, että luvan hakija on kaikissa tähänastisissa selvityksissään asennoitunut laitoksen aiheuttamiin haittoihin ja vaaroihin vähättelevästi. Hanke on terveydensuojelulain vastainen. Terveydensuojelulain 2 :ssä on säädetty, että elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Turvallisuusselvityksen puutteet. Selvityksessä on mallinnettu ne onnettomuudet, joilla on todennäköisimmin vaikutuksia tehdasalueen ulkopuolelle. Muistuttajat toteavat, että eri kemikaalien kuljetuksista, valmistuksesta ja varastoinnista aiheutuneita riskejä ei ole arvioitu riittävän laajasti ja ammattimaisesti. Lisäksi lähialueen asukkaille ei ole kerrottu todenmukaisesti tehtaan aiheuttamista kemikaalivaaroista, vaan niitä koko YVA-prosessin ajan vähätelty. Muistuttajien asiantuntijan mukaan turvaselvityksen mallinnukset ovat yksinkertaisia ja ylimalkaisesti toteutettuja, ja onnettomuuden varalta annetut ohjeet asettavat alueen ihmiset kohtuuttomaan vaaraan. Tehty turvallisuusselvitys vaikuttaa tarkoitushakuisesti tehdyltä: toimintaan liittyviä riskejä on vähätelty ja mallinnus on vailla tieteellistä perustaa ja todellisia päästöjen leviämiseen vaikuttavien olosuhteiden huomioon ottamista. Asiantuntijan kuvaus klooridioksidin ominaisuuksista ja vaikutuksista ihmisiin sekä turvallisuusselvityksessä olevat klooridioksidin vaikutusten pahat selvityspuutteet sekä puutteelliset vuoto-onnettomuudelta suojautumisohjeet huolestuttavat lähialueen asukkaita todella paljon. Näin puutteellista turvallisuusselvitystä ei voi hyväksyä. Muistutukseen on liitetty luettelo eri sellutehtaiden häiriötilanteista. Melu. Hankkeen meluvaikutukset on ehkä merkittävin ja nopeimmin lähialueen asukkaiden elämään vaikuttava tekijä. Melutason kasvu voi kokonaan estää elämisen melulähteiden läheisyydessä. Sorsasalon ympäristön kokonaismelutaso nousisi luvan myötä tasolle, joka olisi ympäristönsuojelulain mukaista ympäristön pilaantumista. Tämä olisi vastoin ympäristönsuojelulakia, jonka mukaan kaikessa toiminnassa on tavoiteltava sellaista ääniympäristön laatua, jossa vaarallista tai haitallista ääntä (melu) ei esiinny terveyshaittaa tai merkittävää muuta pilaantumisseurausta aiheuttavassa määrin. Yhdessä muiden melua tuottavien toimintojen kanssa melusta aiheutuisi lisäksi myös ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä sekä vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle. Näin merkittävälle uudelle melulähteelle ei ole perusteita myöntää lupaa keskelle olemassa olevaa asutusta.

129 129 (284) Melun merkitystä ei joko ymmärretä tai haluta ymmärtää, siitäkin huolimatta, että asiasta on uutta tutkimustietoa, uusia mittaus- ja arviointimenetelmiä sekä rajaarvosuosituksia. Tutkimustietoa on myös siitä, että varsin suuri osa Suomen väestöstä on melun vaikutuksille erityisen herkkää, ja heille jatkuvassa melussa oleskelusta voi aiheutua suoranaista terveyshaittaa. Melun vaikutuksiin tullaan lähitulevaisuudessa kiinnittämään lisääntyvää huomiota, ja on erittäin todennäköistä, että melulle asetettavat raja-arvot tulevat laskemaan ja muuttumaan nykyisestä. Finnpulpin tehdas olisi kuitenkin toiminnassa vähintään 50 vuotta, eikä sen koneille ja laitteille ole ilman merkittäviä investointeja tehtävissä mitään, kun ne kerran on käynnistetty. Asumisterveysasetuksessa (545/2015) edellytetään jo nyt, että sisätilojen päiväaikainen melu ei saa ylittää 35 db ja yöaikainen 25 db yhden tunnin keskiäänitasona LAeq,1h (klo 22 7) mitattuna niissä tiloissa, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Alueen rakennuskannan iän huomioon ottaen niiden sisätiloihin kantautuva melu ei mitä todennäköisimmin tulisi pysymään näissä raja-arvoissa ja melusuojaukset aiheuttaisivat kohtuuttomia kustannuksia rakennusten omistajille. Asumisterveysasetusta ei ole ympäristölupahakemuksessa huomioitu. Lisäperusteluita: Melutaso alueella on nykyiselläänkin liian korkea ja häiritsevä eikä valvova viranomainen ole kunnolla puuttunut asiaan Rakennusaikainen ja tehtaan käynnistysvaiheen melutaso ylittäisi sallitut rajaarvot usein monen vuoden ajan. Alueen asukkaille tämä aiheuttaisi kestämätöntä haittaa Savon Sellulle ja Finnpulpille määriteltäisiin melurajat erikseen omissa ympäristöluvissaan; tämä lisää epävarmuutta melun kokonaistasosta, josta kumpikaan toimija ei ota kokonaisvastuuta. Ympäristölupahakemusta varten laaditut melumallinnukset sisältävät liikaa epävarmuustekijöitä ja virheellisiä / vanhentuneita lähtötietoja eikä eri melulähteiden yhteisvaikutus selviä niistä luotettavasti. Melumallinnuksissa ei ole lainkaan huomioitu Virtasalmen yli lentäviä Hornetteja, joiden reitit eivät noudata melumallinnuskarttoja kuten ei FinnHEMSin helikopterikaan. Niiden reitit kulkevat erittäin usein Sorsasalon tehdasalueiden ja Virtasalmen yli. Melun ohjearvoina käytetään keskiäänitasoa, joka on mittarina puutteellinen ja nykytietämyksen valossa jopa vanhentunut. Se ei ota riittävästi huomioon erilaisten melulähteiden häiritsevyyttä ja keskiarvoistaa melutason vaihtelun. Kuitenkin melun kokemisen kannalta äänihuiput, erityisesti impulssimaiset, ovat keskiäänitasoja merkittävämpiä. Melun subjektiivista kokemista ja terveysvaikutuksia ei myöskään huomioida käytettäessä vain keskiäänitasoja. Esimerkiksi 50 db(a) melutaso, kun sitä tuottavat koneet ja siihen liittyy impulssimaista melua (sirkkeli, peruutuspiipparit, puskutraktorit jne), on aivan liian korkea ja häiritsee elämistä ja estää esimerkiksi ikkunoiden aukipitämisen.

130 130 (284) Junaliikenteen melu on yksi osa kokonaismelua ja erityisesti yöaikaisesta melusta sen osuus on merkittävä. Junaliikenteen yöaikainen melukuormitus on jätetty kokonaan huomioimatta. Rekkojen peruutusvaroittimien piippaavasta melusta ei ole esitetty mitään arviota. Tämä melu on koettu jo nykyään Savon Sellun tehtailta erittäin kiusallisena. YVA-selostuksessa ei ole huomioitu Kelloselän yli kantautuvaa melua. Samoin kuin Virtasalmen rannalla, tuulen suunnasta riippuen Kelloniemessä kuullaan Savon Sellun tukinkäsittelyn ja hakekasaa edes takaisin ajavan puskutraktorin telaketjujen ja peruutuspiipparin meteli selvästi. Finnpulpin toiminta lisäisi melua entisestään. Lupahakemuksen mukaan tehtaan merkittävimpiä melunlähteitä ympäristöön olisivat sellun kuivatuskoneen poistoilmapuhaltimet yli 20 metriä korkean kuivatuskonehallin katolla sekä pyöreän puun käsittely kuorimolla. Kuorimon syöttöpöydät, joille pyöreä puu syötetään puukurottajilla, sijoitettaisiin ulkotiloihin. Puun pudottaminen kuorimon syöttöpöydälle aiheuttaa melua ympäristöön. Myös kuorimon syöttökuljettimen läpivientiaukosta kuorimorakennukseen voi kulkeutua kuorimon melua ympäristöön. Osa melusta on kapeakaistaista ja myös impulssimaista melua aiheutuu puun sisäänoton eri vaiheissa. Tämä lisää melun häiritsevyyttä. Hakijan ehdottamilla melusuojauksilla (meluvallit) ei tosiasiallisesti voida juurikaan vaikuttaa tehtaan aiheuttaman melun leviämiseen. Lisäksi vallit itsessään aiheuttavat suurta maisemahaittaa. Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry on teettänyt Nab Labs Oy:llä melumittauksen heinäkuussa Mittauksen pääasiallisena tarkoituksena oli selvittää Savon Sellun toiminnasta aiheutuvaa melutasoa. Tulosten analysointi on vielä kesken, joten yhdistys varaa oikeuden toimittaa mittausraportin sekä lisäselvityksen tämän muistutuksen täydennykseksi sen valmistuttua. Haju ja muut ilmapäästöt. Päästöt ilmaan, erityisesti typen oksidien osalta, olisivat huomattavan suuria. Talvella inversiotilanteissa päästöt voivat jäädä lähelle maanpintaa ja vaikutus ilmanlaatuun voi lyhytaikaisesti olla selvästi kokonaisarviota suurempi. Hakijan ilmoittamat maksimipäästöt on esitetty kuukausikeskiarvoina ilman häiriötilanteita. Tehtaalla tapahtuvat häiriöt voivat aiheuttaa hajuhaittaa laajalle alueelle erityisesti tehtaan toiminnan käynnistysvuosina. Jätevesialtaista voi tulla toimintahäiriöiden yhteydessä haisevia rikkiyhdiste- eli TRS-hajapäästöjä. Jätevedenpuhdistamolla tapahtuva häiriötilanne voi olla pidempikestoinen kuin tehtaan piipusta tapahtuva häiriöpäästö ja siksi haitan merkitys voi olla suuri juuri lähivaikutusalueella. Hakijan arvio, että päästöt ilmaan eivät aiheuttaisi terveysriskiä ympäristön asukkaille ja että tehdas ei aiheuttaisi hajua ympäristöön, eivät ole uskottavia eivätkä todenperäisiä. Havusellutehtaita pidetään edelleenkin kaikkein pahahajuisimpina, erityisesti häiriötilanteissa. Vaikutukset ilmavirtauksista riippuen leviävät hyvinkin laajalle alueelle. Vesistövaikutukset. Kallaveden tilan säilyminen vesipuitedirektiivin mukaisesti hyvänä on uhattuna, jos nykyisten kuormittajien lisäksi alueelle tulee uusi suurkuormittaja. Kallaveden syvänteiden tila on jo nyt niin huono, että niitä hapetetaan sisäisen kuormituksen kurissa pitämiseksi. Hapettomuudesta johtuvan sisäisen kuormituksen kasvaminen lisää haitallisia sinileväkukintoja ja muuta rantojen rehevöitymistä. Ympäris-

131 131 (284) tölupaviranomainen ei voi myöntää lupaa toiminnalle, joka uhkaa vaarantaa tavoitellun vesien tilan (VHL 28 ). Vesistövaikutusten selvitysten puutteellisuus. Luvan hakija ei ole selvittänyt tehtaan jäte- ja jäähdytysvesien vaikutuksia ja vaikutusalueita riittävästi. Hakemuksessa ilmenevien ristiriitaisuuksien ja epävarmuuksien vuoksi johtopäätökset ovat virheellisiä ja epävarmoja: jätevesien vaikutuksia vesialueisiin ja syvänteiden happiolosuhteisiin ei ole selvitetty. lämpimien jäähdytysvesien vaikutusalue ja vaikutukset Kallaveteen ja on selvitetty puutteellisesti. vesistön ekologisen tilan seurannan kannalta oleellista vesikasvillisuusselvitystä ei ole tehty jätevesien ominaispainoksi on ilman perusteita oletettu sama kuin Savon Sellun jätevesillä. Todennäköisempää kuitenkin on, että yhteispuhdistamon jätevesien ominaispaino on suurempi, minkä takia niiden vaikutukset erityisesti syvänteiden happiolosuhteisiin voivat olla tuhoisat. Muistuttajat viittaavat näiden osalta Kuopion Luonnonystävien Yhdistyksen muistutukseen, jossa kyseisiin puutteisiin on otettu yksityiskohtaisesti kantaa. Muistutuksessa on asiantuntevasti selvitetty riskejä, jotka aiheutuvat lämpimän poistoveden sekä erilaisten päästöjen, erityisesti fosforin ja AOX-aineiden, vaikutuksista vesistössä jo tehtaan normaalitoiminnasta puhumattakaan häiriötilanteista. Muistuttajat ovat samaa mieltä Kuopion Veden muistutuksessa esittämien vaatimusten ja perusteluiden kanssa. On enemmän kuin todennäköistä, että häiriötilanteita sattuisi ja Kallaveteen pääsisi hallitsemattomasti jätevesiä. Suunniteltujen varoaltaiden koko ei ole riittävä takaamaan häiriötilanteiden hallintaa. Tällaista riskiä Kuopion ei pidä ottaa. Mahdollinen nollakuitusedimenttien liikkeelle lähtö. Kelloselän syvänne ja sen lähialueet ovat täynnä Savon Sellun nollakuitua. Kelloselkä täyttyi nollakuidusta jo M- Realin omistuksessa olleen Sellun aikoina. Kuituliete on tehtaalle tuodusta puusta irronnutta ainesta, kuten kuorta ja lastua. Kun sellunkeitto Savon Sellun tehtaalla lopetettiin, järven tila koheni, mutta jätteet jäivät järven pohjaan paksuksi patjaksi. Kuitujätteestä vapautuu metaania, joka on hiilidioksidin ohella yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasuista. Metaania syntyy eloperäisen aineksen mädäntyessä hapettomissa oloissa. Jos Finnpulp saisi laskea valtavat jätevesimääränsä Kelloselän alueelle ja lisäksi valtavan lämpökuorman Lukkosalmen satama-alueelle, niistä aiheutuisi kova virta järven pohjaan. Tällöin on pelättävissä, että nollakuidut lähtevät liikkeelle ja mahdollisesti nousevat pintaan. Tällaista kuitujätettä ei saa missään olosuhteissa liikutella, vaan antaa sen rauhassa levätä järven pohjassa. Nollakuidun vaikutukset Kuopion Veden Itkonniemen vedenottoon tai läheisten rantaalueiden virkistyskäyttöön ovat selvittämättä. Kuopion keskustan satama-alue Väinö-

132 132 (284) länniemen aluetta myöten olisi vaarassa menettää nykyisen virkistys- ja vapaa-ajan käytön. Tähän kuitujäteongelmaan ei ole lainkaan kiinnitetty huomiota selvityksissä eikä jätteen nykyisestä tilasta ja määrästä ole minkäänlaista tutkimustietoa. Ehdoton edellytys Finnpulpin luvan käsittelylle on nollakuitujätteen aiheuttamien riskien arviointi ja poisto ennen luvan myöntämistä. Jäähdytysvesien vaikutukset Virtasalmessa. Hakemuksessa on todettu, että Virtasalmen rannat saattavat limoittua ja ruohottua (järviruoko) valtavasta jäähdytysveden määrästä johtuen. Virtasalmi on ollut Savon Sellun päästöjen vuoksi aikaisemmin lähes käyttökelvotonta, tilanne on vielä hyvin lähiasukkaiden muistissa. Virtasalmessa esiintyy edelleen sinilevää joka kesä siinä määrin, että erityisesti lapsia ja eläimiä ei voi päästää veteen eikä sitä tulisi käyttää talousvetenä. Finnpulpin lisäpäästöt edistäisivät sinilevän kasvua. Virtasalmi muuttuu tehdashankkeen toteutuessa nykyisestä luonnonkauniista järvestä tehtaan jäähdytysveden täyttöaltaaksi. Ranta-asuminen lähialueella tulee täysin mahdottomaksi. Rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitoista on hakemuksen täydennyksen liitteessä 8 seuraavaa: Rantakiinteistöillä on vesistön läheisyydestä johtuen käyttöarvoa, jonka suuruus riippuu paljolti mahdollisuuksista käyttää vesistöä virkistäytymiseen. Rantatontin virkistyskäyttömuotoja ovat mm. virkistyskalastus, veneily, uiminen, saunominen, rannalla oleilu, vesimaisema ja maaharrastukset. Rakennetuille rantakiinteistöille korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa voi aiheutua periaatteessa lähinnä jätevesien ravinnekuormituksen aiheuttamasta vesistön rehevöitymisestä ja toisaalta paikallisesti jäähdytysvesistä, joiden vaikutus vesistössä on hyvin samankaltainen rehevöitymisen kanssa. Hakijakin siis myöntää, että jätevesien ravinnekuormituksesta ja jäähdytysvesistä aiheutuu vesistön rehevöitymistä. Käsittämätöntä sen sijaan on se, että nämä vaikutukset rajoittuisivat hakijan mukaan vain Sorsasalon itäpuolella olevien saarten rantakiinteistöihin eikä esimerkiksi saaren pohjoispuolella oleviin Virtasalmen vakituisiin tai vapaa-ajan kiinteistöihin. Lisäksi esitykset korvausten euromääristä ovat lähinnä loukkaus näiden saarten kiinteistönomistajia kohtaan. Kun otetaan lisäksi huomioon se, että Virtasalmi on kapea salmi, näitä jäähdytysvesien vaikutuksia voidaan pitää merkittävinä. Vedenottamon rakennusten ympäristövaikutuksia ei ole mainittu missään kohdassa hakemusta. Veden oton vaikutukset virtaamiin Virtasalmessa. Virtasalmi on kapeutensa ja virtaustensa vuoksi soveltumaton raakaveden ottopaikaksi. Vaikka hakija on täydentänyt hakemuksen vesistöarviointia, ei vesistöarviointi ole riittävä Virtasalmen virtausmuutosten selvittämiseen. YVA-vaiheen lähtötiedoissa vedenotto on suunniteltu Sorsasalon eteläpuolelle, eikä happi- ja kasviplanktonmallinnusta ole sen jälkeen päivitetty, vaikka vedenottopaikka on muutettu Virtasalmeen. Korvaava vesi valuisi Virtasalmeen satama-alueelta, jonne jäähdytysvedet (lämpökuorma) johdettaisiin. Samalla virtaukset Virtasalmessa muuttuisivat arvaamattomilla tavoilla ja on mahdollista, että virtaukset ja siten myös lämpökuorman vaikutukset eroavat oleellisesti arvioidusta Virtasalmessa. Vaikutukset maisemaan, kulttuuriympäristöön ja virkistyskäyttöön. Maisemaselvitysten puutteet. Hakemuksen toiminnan aikaisten vaikutusten yhteenvedossa on vakavia puutteita, haittavaikutusten aliarviointia ja taloudellisten vaikutusten yliarviointia.

133 133 (284) Maisemavaikutuksia on lupahakemuksessa käsitelty selvästi suppeammin kuin ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Yhteenvedossa todetaan vain, että hanke ei heikentäisi vaikutusalueella sijaitsevien maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta merkittävien kohteiden arvoa, vaikkakin lähialueella maisemavaikutukset on arvioitu kohtalaisiksi, jopa suuriksi. Hankealueesta YVA-selvitystä varten laaditut havainnekuvat eivät anna oikeaa käsitystä maisemavaikutuksista tehtaan lähimmillä alueilla. Selvityksen valmistumisen jälkeen toimitettu havainnekuva Virtasalmen rannalta, mutta sen lisäarvo on kyseenalainen. Tehtaan rakennukset näkyisivät todennäköisesti paljon korkeampina Virtasalmen vastarannalle. Selvityksestä käy ilmi, että tehdasalueesta on tehnyt 3D-mallinnus, jota ei kuitenkaan ole selvityksessä käytettävissä. 3D-mallinnus voisi esittää tehtaan oikeassa mittakaavassa ympäristöönsä nähden, sen vuoksi se tulisi antaa sekä AVI:n että muiden asianosaisten käyttöön. Vesipumppaamoa ei ole sijoitettu mihinkään kuvista. Myös sen vaikutukset Virtasalmen maisemaan tulisivat olemaan suuret, sillä imuputken ympäriltä poistettaisiin puusto ja pensaat myös aivan rannasta. Meluntorjuntasuunnitelmassa on esityksiä jopa 15 m korkeiden meluvallien rakentamisesta teollisuusradan sekä puhdistamon eteen. Nämä rakennelmat vaikuttaisivat maisemakuvaan erittäin paljon. Virtasalmelle päin leviävää raideliikenteen melua. Myös rantaan sijoitettavaksi suunniteltu jätevesilaitos ilmeisesti meluaa, sillä meluntorjuntatoimenpiteinä hakija esittää, että jätevesilaitoksen eteen voisi rakentaa 15 metrin korkuisen meluvallin suojaamaan melun suoraa leviämistä Potkunsaarelle päin. Sellujunaradan viereen hakija suunnittelee rakentavansa noin viisi metriä korkean meluvallin sekä Lukkosalmen tien kohdalle uudelle tieosuudelle 15 metriä korkean meluvallin. Näin korkeiden rakenteiden sijoittaminen rannan tuntumaan muuttaisi (rumentaisi) maisemarakennetta erittäin merkittävästi. Tätä ei ole mitenkään huomioitu esim. kohdassa maisema ja kulttuuriympäristö. Häiritsevä valo rinnastetaan samanlaiseksi ympäristönkuormittajaksi kuin esimerkiksi melu. Tehdasalue valaistaan työturvallisuussyistä, ja piippuun tulee toteuttaa lentoestevalaistus. Tämän vuoksi tehdas korkeine rakenteineen voi näkyä kauas myös pimeänä vuoden- ja vuorokauden aikana. Tehdasalueen valot häiritsisivät merkittävästi melko laajankin alueen olosuhteita ja olisivat potentiaalinen terveyshaitta. Valoaltistuksen vaikutuksista on julkaistu kasvava määrä tutkimuksia, joiden tulokset tulisi ottaa huomioon. Kokonaan uuden tehtaan, varsinkin näin suuren, sijoittaminen keskelle olemassa olevaa asutusta ei ole mitenkään perusteltua. Lähialueelle on jo kaavoitettu ja rakennettu pienimuotoista asumista Saaristokaupungin tapaan ja on suorastaan epäeettistä tuhota alueen tulevaisuus sellutehtaalla, joka tulisi toimimaan siinä seuraavat 50 vuotta. Parinkymmenen vuoden päästä se olisi jo todellakin keskellä kaupunkia. Tällainen kaupunkisuunnittelu ei ole tätä päivää. Se, että alueella on jo yksi toimiva sellutehdas ei ole kestävä perustelu rakentaa sinne uutta, monikymmenkertaista teollisuuslaitosta, päinvastoin Savon Sellun ympäris-

134 134 (284) töluvan ehtoja tulee tiukentaa niin, että tulevaisuuden ekologisena tavoitteena on Sorsasalon teollisuuden haittojen minimointi siten, että se ei mitenkään haittaa lähialueiden elämää. Alueen läheisyydessä ei ole nykyisen valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisia valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Ympäristöministeriö on kuitenkin parhaillaan tekemässä arvokkaiden alueiden päivitystä, ja vaikka Pohjois-Savon Liitto ja ELY-keskus eivät olekaan ehdottaneet uusia alueita arvokkaina pidettäviksi, alueen järvimaisemaa voidaan globaalistikin pitää merkittävän kauniina. Alue on luontoarvoiltaan vähintäänkin yhtä arvokasta kuin Saaristokaupunki ja kulttuuriperinnöltään selvästi arvokkaampaa. Entä jos Finnpulp sijoitettaisiin Saaristokaupunkiin? Tuntuu siltä, että Kuopiossa on liikaa rantoja ja vettä, eikä niiden arvoa osata nähdä. Sorsasalon maisema muuttui jo huomattavasti Kallansiltojen tarvitseman kiviaineksen louhinnan seurauksena. Louhinnan suunnitteluvaiheessa kaupunki lupasi jättää metsäaluetta Virtasalmen rantaan ja muutenkin maisemoida alueen. Tämä ei ole toteutunut. Finnpulpin massiiviset rakennukset pilaisivat alueen lopullisesti. Rakennukset olisivat niin korkeita, että niitä ei voi mitenkään maisemoida. Virtasalmen alue on sen jälkeen teollisuusaluetta, ei enää loma-asutusaluetta. Hankkeen vaikutukset ympäristöön, maisemaan ja kulttuuriympäristöön, yleisiin ja yksityisiin etuihin kuten asumisterveyteen ja alueen virkistyskäyttöön ovat niin mittavat, että sille ei pidä myöntää ympäristölupaa. Vaikutukset kulttuuriympäristöön. YVA-arviointiselostus maalasi alueesta kuvan, jonka mukaan läheisyydessä on muutama omakotitalo ja kesämökki. Selostuksessa sen enempää kuin ympäristölupahakemuksessakaan ei ole kerrottu juuri mitään alueen historiasta, kulttuuriperinnöstä, saati siitä, miten paljon uutta asutusta alueelle on viime vuosina tullut. Lupaviranomaisen tulisi vaatia käyttöönsä konsultin laatima selostus Virtasalmen asutuksesta, joka tehtiin Finnpulpin toimesta kesällä 2016 ja valmistunee elokuun aikana. Ranta-Toivalan / Toivalan kylä on erittäin vanhaa asutusaluetta ja sen kulttuuriperintö on varsin mittava, esimerkkeinä mainittakoon historiasta postilaitos, kestikievari, ruotuväen virkatalo ja Sandelsin tykkiasemat, elinkeinotoiminnasta Karhonsaaren saha, Ranta-Toivalan tiilitehdas ja kauppapuutarha sekä kulttuurihistoriasta Aapeli, I.K.Inha, Katri Vala, Tiitus ja Rauni Mollberg. Kylätoiminta on vireää ja alueelle on jatkuvasti rakennettu myös uutta omakotiasutusta. Virtasalmen ranta 5-tieltä Ranta-Toivalan vanhalle laiturille on kokonaan lomaasuntoja ja ympärivuotisia asuinkiinteistöjä, jotka ovat kiinteä osa Ranta-Toivala- Uuhimäki kylää ja kyläyhteisön toimintaa. Osa kiinteistöistä on ollut nykyisten asukkaiden sukujen omistuksessa yli sata vuotta. Yhteisöllisyys on vahva; kyläyhdistys sekä maatalousnaiset järjestävät vuosittain lukuisia tapahtumia. Tehtaan takia Virtasalmen rannan kiinteistöt käyvät asuinkelvottomiksi ja sitä kautta vireän ja tähän asti kasvaneen kylän elämä näivettyy. Tehtaan vaikutukset ulottuvat siten paljon laajemmalle kuin vain sen lähiympäristöön. Jos sen kerrannaisvaikutukset otetaan huomioon taloudellisissa laskelmissa, tulee ne huomioida myös sen aiheuttamissa vahingoissa.

135 135 (284) Vaikutukset virkistyskäyttöön. Vaikka tehdas ei suoraan näkyisikään alueen luontokohteisiin, Karhonsaareen ja Halmejoen luontopoluille, sen aiheuttama melu yhdessä Savon Sellun kanssa tekee näistä luontokohteista täysin arvottomia virkistyskäytön kannalta. Luontoretkelle lähdetään kuuntelemaan luonnon ääniä, ei tehtaiden. Pelkästään Savon Sellun melu kuuluu tällä hetkellä aina Pökösenmäelle saakka. Virtasalmen ja Kelloselän talviaikainen virkistyskäyttö estyisi myös. Virtasalmella on virtauksia, joiden vaikutukset tulisivat lisääntymään niin, että hiihto, kalastus ym. jäällä tulisi olemaan hengenvaarallista. Sosioekonomiset vaikutukset. Pohjois-Savon ELY-keskus edellytti jo YVA-ohjelmasta antamassaan lausunnossa elokuussa 2015 sosiaalisten vaikutusten ml. vaikutuksen ihmisten terveyteen mm. seuraavaa: Vaikka Finnpulpin kaavaileman hankkeen vaikutukset mm. työllisyyteen ja aluetalouteen on YVA-selostusta varten tarpeen selvittää ja selostuksessa kuvata, tulee sosiaalisten vaikutusten arvioinnin painopiste YVAmenettelyssä olla lähialuevaikutusten arvioinnissa. Näihin liittyvät olennaisesti tässä lausunnossa jo esille tuodut melu, ilma- ja hajupäästöt, vesistöpäästöt, onnettomuusriskit sekä lisääntyvä liikenne. Lähialuevaikutuksia on tarpeen tarkastella jokaisen vaikutuksen osalta erikseen, mutta myös näiden kumulatiiviset yhteisvaikutukset tulee ottaa huomioon. Missä määrin lisääntyvä teollinen toiminta vaikuttaisi lähialueeseen ja sen elinolosuhteisiin? Lisäksi terveydensuojelulain 2 :ssä on säädetty, että elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Näin ei valitettavasti ole tapahtunut, vaan eri tekijöiden yhteisvaikutusten tarkastelu on jäänyt erittäin yleiselle tasolle ja ne ovat pelkästään olettamuksia ja arvioita. Hakija pitää taloudellisia vaikutuksia merkittävyydeltään erittäin suurina; kokonaistuotoksen kasvuksi Pohjois-Savossa arvioidaan 850 miljoonaa euroa. Hakija ei erittele, mistä tämä luku koostuu, mutta niin työllisyysvaikutukset kuin tulotkin on mitä ilmeisimmin arvioitu yläkanttiin. Rambollin tekemän selvityksen mukaan Finnpulpin tuoma kunnallisverotuotto Pohjois-Savon kunnille olisi yhteensä 8 M, joten kasvua olisi noin 1 %. Kiinteistöverotuotoksi on arvioitu noin 1 M. Ramboll ei lähtenyt arvioimaan Finnpulpin mahdollisesti maksamaa valtionveroa, mutta voittoa yhtiö tuskin näyttää toiminnan ensimmäisen 10 vuoden aikana. Tähän vaikuttavat suuret rahoituskulut ja investointien poistot. Jos yhtiön omistus menee Suomen ulkopuolelle, menevät sinne myös voitot. Kuopiolle tulevia kustannuksia ei laskelmissa ole huomioitu lainkaan, ei myöskään tehtaan lopettamisesta aiheutuvia kustannuksia. Selvitys sosioekonomisista vaikutuksista ei ota kantaa siihen, miten tehdas vaikuttaisi muihin toimialoihin. Esimerkiksi sellukaupungin imago, melu ja haju haittaisivat matkailun kehittämistä, johon Kuopio on viime vuosina panostanut paljon. Matkailu toimialana vastaa Finnpulpin liikevaihtoa ja on työllistäjänä merkittävämpi Pohjois- Savossa, ilman ympäristövahinkoja. Pk-yritykset ovat myös työllistäjänä selvästi suuryrityksiä merkittävämpiä. Hakija kuvaa laitoksen toimintaa hakemuksen mm. seuraavasti: Biotuotetehtaan prosessi on suunniteltu erityisesti pehmo- ja pakkauspaperien havuselluraaka-aineen tuotantoon. Sen vuotuinen tuotantokapasiteetti tulee olemaan 1,2 miljoonaa tonnia havusellua. Lisäksi tehdas tuottaa puupohjaisia biokemikaaleja sekä bioenergiaa. Pääosa tehtaan tuotannosta olisi kuitenkin sellunkeittoa, ja selluloosahan on vanha ja

136 136 (284) halpa perus- eli bulkkituote, jonka maailmanmarkkinahinta on erittäin herkkä heilahteluille. Kun kotimainen puu valmistetaan halvaksi selluloosaksi, samaa puuaineista ei voida enää jalostaa korkeamman jalostusasteen tuotteiksi (esim. modernit kuidut ja vaativat kemikaalit). Aito biotalous tarjoaisi hienon mahdollisuuden ammentaa metsiemme vaurautta käyttöhierarkiaa hyödyntäen. Sen mukaisesti puuraaka-aineen jokainen osa tulisi hyödyntää aina parhaiten arvoa tuottavaan käyttötarkoitukseen. Rakennusaikaiset vaikutukset. Suunnitellun uuden biotuotetehtaan rakentaminen kestäisi yli 2 vuotta ja maanrakennustyöt 1 1½ vuotta. Tänä aikana biotuotetehtaan ja sen vaatimien rakenteiden ja infrastruktuurin rakentaminen edellyttää muun muassa maansiirtoa, louhintaa, räjäytystöitä, kaivua ja täyttöä. Vilkkaimmillaan työmailla olisi noin puolitoista vuotta kestävän maansiirtovaiheen aikana kymmenittäin erilaisia työkoneita ja 4 6 poravaunuyksikköä louhintaan. Tehtaan rakentamisvaiheessa kuljetustarpeista huomattavin on louhintamurskeen kuljetus. Noin vuoden kestävänä louhinta-aikana kuljetusmäärät olisivat reunaehdoista riippuen autoa vuorokaudessa. Rakentamisaikana alueelle tuodaan myös erilaisia komponentteja, laitteita ja rakenteita, ja niitä arvioidaan olevan noin 60 autoa vuorokaudessa. Pumppaamojen, jätevedenpuhdistamon ja vedenottamoiden rakentamisessa rantaaluetta kaivetaan, louhitaan ja pohjaa tarvittaessa ruopataan. Rakentaminen edellyttää suurikokoisten laitteistojen käyttöä ja kuljetuksia. Rakentamisvaiheessa häiriövaikutukset heikentäisivät virkistysarvoja hankealueen läheisyydessä, kuten Virtasalmen alueella merkittävästi, sillä rakentamisesta aiheutuu runsaasti melua ja pölyä sekä voimakkaista räjäytyksistä aiheutuvia tärinävaikutuksia. Maamassojen ja raaka-aineen läjityksessä syntyvä pöly voi aiheuttaa muiden vaikutusten lisäksi maisemakuvallista haittaa lähiympäristöönsä. Lisäksi vesistön ruoppauksen aikaan esim. Virtasalmen vesi on niin sameaa, että sitä ei voi käyttää uima-, sauna- tai talousvedeksi. Myös kalastus estyy rakentamisen ja maanrakennustöiden aikana. Lähialueen asukkailla on vielä tuoreessa muistissa se valtava häiriö, minkä Kallansiltojen rakentamisen aikainen louhinta, murskaus ja kuljetus aiheuttivat - siis häiriöt samassa paikassa, mihin tätä maailman suurinta havusellutehdasta nyt suunnitellaan. Mikäli Finnpulpille myönnetään ympäristölupa, tulee siinä ehdottomasti määritellä, kauanko rakentaminen saa kestää ja milloin toiminnan on viimeistään käynnistyttävä. Takarajan umpeutumisen jälkeen kaavoitus pitää uudelleen suunnata pkyritysvaihtoehtoon. Tähän tilanteeseen pitää varautua sellaisella summalla, mikä varmasti riittää alueen ennallistamiseen, euroa ei ole sitä alkuunkaan. Yhteenveto. Hakemalle luvalle ei ole oikeudellisia perusteita. Edellä esitetyistä asiakohdista useat jo yksinään ovat luvan myöntämisen esteitä puhumattakaan niiden kaikkien yhteisvaikutuksista. Sorsasalo ei yksinkertaisesti sovellu jättimäisen tehdashankkeen sijoituspaikaksi. Ympäristönsuojelulain luvan myöntämisedellytyksistä lähes kaikki jäävät täyttymättä. Hakemuksessa on myös useita edellä mainittuja puutteita, jotka jo sinällään aiheuttavat esteen hakemuksen asianmukaiselle käsittelylle. Lisäksi luottamuksen puute hakemuksen ja selvitysten tekijöiden riippumattomuuteen toimeksiantajan intresseistä sekä useissa kohdissa esiin nouseva hakijan asiantuntemuksen puute (tai piittaamat-

137 137 (284) tomuutta ympäristöasioista) osoittaa, ettei hakemus täytä sille asetettavia vaatimuksia. Hakemuksesta pitäisi esimerkiksi käydä ilmi, mihin aineistoon ja laskenta-, tutkimus- tai arviointimenetelmään annetut tiedot perustuvat, mutta näin ei kaikin kohdin ole. Hakemuksen laatijalta vaaditaan riittävää asiantuntemusta, mutta tämänkin vaatimuksen täyttyminen jää tässä tapauksessa epäselväksi. Muistuttajat ovat täydentäneet muistutustaan meluselvityksellä. 10) Toivalan osakaskunta ( ) on todennut muistutuksessa, että hakijalle ei tule myöntää ympäristö- eikä vesitalouslupia eikä toiminnan aloittamis- eikä valmistelulupia. Lupaviranomaisen tulee palauttaa hakemukset hakijalle ja pyytää lisäselvityksiä ja tarkennuksia. Tehtaan aiheuttamat valtavat ympäristöriskit ja -vahingot kohdistuvat erityisesti vesistöön ja sen käyttöön sekä kalastoon ja kalastukseen. Lisäksi laitoksen sijoituspaikka Sorsasalon saaressa on täysin sopimaton kyseiselle toiminnalle, koska Sorsasalon kallioperä on hyvin rikkonainen ja ruhjeinen. Kallioperän rikkonaisuudella ja sen aiheuttamalla raoilla ja hiertosaumoilla voi hyvinkin olla suora yhteys Sorsasaloa ympäröivään vesistöön. Raakavesi on tarkoitus ottaa Virtasalmesta. Osakaskunta omistaa puolet Virtasalmen vesialueesta. Tehdashankkeen YVA-menettelyssä vedenotolle oli kaksi vaihtoehtoista paikkaa: Sorsasalon eteläosa ja Virtasalmi. Muistuttajat ovat lainanneet muistutukseensa kohdan ELY-keskuksen loppulausunnosta, jossa lausuttu vedenoton mallinnuksen luotettavuudesta. Hakija on päätynyt ottamaan jäähdytysveden Virtasalmesta, vaikka mallinnus on tehty pitäen jäähdytysveden ottopaikkana Sorsasalon etelärantaa. Lisäksi mallinnus on tehty amerikkalaisella meriveteen tarkoitetulla mallilla, mutta Kallavesi on makeaa vettä, joten sekin heikentää mallin antamaa ennustetta. Hakija suorastaan väheksyy vedenoton vaikutuksia Virtasalmeen ja sen rantaalueille. Eikä hakija ole selvittänyt näitä vaikutuksia riittävän tarkasti. Virtasalmi on kapea salmi leveys vedenottopaikalla on noin 100 metriä. Vedenottoon liittyvät erilaiset vesirakennustyöt (mm. ruoppaukset, läjitykset ja täytöt) tulevat vaikuttamaan Virtasalmeen tilaan, eikä tehdasta ole velvoitettu käyttämään ympäristöystävällisimpiä ruoppausmenetelmiä, vaikka niitä on YVA-selostuksessa esitetty olevan käytettävissä. Lisäksi vedenottamon rakennusten ympäristövaikutuksia ei ole mainittu missään kohdassa hakemusta. Täysin selvittämättä jää myös se, että mikä vaikutus vedenotolla on muistuttajan omistamalle vesialueelle Virtasalmessa. Hakija ei ole selvittänyt myöskään vesistörakentamisesta aiheutuvia haittoja eikä korvauksia, esimerkkeinä rannan kaivaminen ja louhinta sekä pohjan ruoppaukset sekä vedenotto- ja purkuputkien sekä rantapumppaamon rakentaminen. Vai kuvitteleeko hakija, että nämä vaikutukset rajoittuvat vain Sorsasalon puoleiselle alueelle Virtasalmea, jonka Kuopion kaupunki omistaa?

138 Mustuttaja ehdottaa seuraavia tarpeellisia selvityksiä: 138 (284) 1. Tehtaan vedenoton integrointi Savon Sellun vedenoton kanssa. Tämä integrointi tehtäisiin samoilla periaatteilla, kuin suunnitellussa olevan yhteisen jätevedenpuhdistamon integrointi ja vedenotto tapahtuisi Savon Sellun vedenoton alueelta. Savon Sellun kertoo oman ympäristölupansa tarkistushakemuksessa, että se ottaa raakaveden Etelä-Kallaveden pohjoisosasta saarten Uitukka ja Iso-Uitukka väliseltä vesialueelta rannassa olevalle vedenpumppaamolle. Tämän vesialueen omistaa Savon Sellu Oy. 2. Tarvitaan tarkempi kuvaus ja selvitys jäähdytysveden leviämisestä. Hakija kertoo hakemuksessa, että jäähdytysvedet palautetaan Kallaveteen. Jäähdytysvesien pukupaikka sijaitsee jätevedenpuhdistamon edustalla. Jäähdytysveden aiheuttama lämpökuorma vesistöön olisi valtava eli noin 436 MW. Hakija esittää tilakohtaista korvausta Potkunsaaren, Tervasaaren ja Myhkyrin rakennetuille kiinteistöille aiheutuvasta virkistyshaitasta tästä lämpökuormasta johtuen. Jäähdytysveden leviämistä Toivalansalmen vesille ja ranta-alueille pitää edelleen tutkia ja selvittää, mikä muuten olisi hakijan korvausesitys osakaskunnalle tästä jäähdytysveden (lämpökuorman) aiheuttamista vahingoista? 3. Jätevesien purkuputken siirtäminen Hietasalon eteläpuolelle. Lupaviranomainen voisi perustelluin syin vaatia yhtenä lisäselvityksenä jätevesien purkuputket siirtämistä Hietasalon eteläpuolelle, vaikka Finnpulp on ympäristölupahakemuksessa esittänyt purkuputken sijoittamista edelleen alkuperäiseen kohtaan Kelloselälle vesistön päävirtaussuunnassa vesilaitoskohteiden yläpuolelle. Jo nämä kolme lisäselvitysehdotusta tärkeydeltään ja mittaluokaltaan kertovat sen, että lupaviranomaisen olisi hyvä harkita näiden lupahakemusten palauttamista hakijalle ja pyytää lisäselvityksiä ja tarkennuksia lupaviranomaisen omien lisäselvitysvaatimuksien ohella. Lopuksi. Hakemuksen liitteessä 8 osoitetaan jätevesipäästöistä aiheutuvan sekä kalataloudellista vahinkoa että rantakiinteistöjen arvon alenemista. Koska tehtaan kuormitus raakavedenoton sekä jätevesi- ja jäähdytysvesien osalta aiheuttaisi merkittäviä vahinkoja vesialueille Virtasalmessa ja Toivalansalmessa, muistuttaja vaatii täysimääräistä korvausta osakaskunnalle aiheutuvasta taloudellisesta vahingosta. 11) Ranta-Toivala-Uuhimäki kyläyhdistys ry on esitellyt muistutuksen alussa kuvauksen kylästään sekä kyläyhdistyksen toiminnasta ja toimenpiteistä Finnpulpin hankkeen eri vaiheissa. Hakijalle ei tule myöntää ympäristö- eikä vesitalouslupaa, koska tehdas aiheuttaa valtavia ympäristöriskejä ja -vahinkoja. Kysymyksessä olisi kokoluokaltaan maailman suurin havusellutehdas. Laitoksen sijoituspaikka on täysin sopimaton kyseiselle toiminalle, koska Sorsasalon kallioperä on hyvin rikkonainen ja ruhjeinen. Tehtaan sijoittuminen ja vaihtoehtoisen sijoituspaikat. Tehdas tulisi sijoittumaan keskelle kaupunkia Kuopion ja Siilinjärven keskustaajamien väliin, kohtuullisen pieneen saareen, jota ympäröi suuri vesistö. Tehtaan lähialueella on runsaasti sekä vakituista että loma-asutusta ja tehtaan vaikutusalue on myös tärkeää virkistysaluetta. Hankealueen ympäristössä sijaitsevilla asuinalueilla asuu lähes asukasta. Näiden li-

139 139 (284) säksi alueella asuu useita satoja sellaisia vapaa-ajan asukkaita, joiden kotikunta on muu kuin Kuopio tai Siilinjärvi. Vaihtoehtoiseksi sijoituspaikaksi oli suunniteltu Hepomäen aluetta Kuopion eteläpuolella, jota ei kuitenkaan otettu mukaan arviointiin, vaikka siellä olisi enemmän tilaa ja vähemmän asutusta. Tehtaan sijaintipaikka on siis valittu pelkästään liiketaloudellisin perustein (infrastruktuuri, synergiaedut Savon Sellun kanssa, purkuputken pituus jne.). Finnpulpilla oli 3 4 vaihtoehtoa tehtaan sijoittamiselle, mutta Kuopion kaupunki välttämättä halusi tehtaan Sorsasaloon. Tehtaan aiheuttamat vaikutukset lähialueelle. ELY-keskus toteaa loppulausunnossaan YVA-selostuksesta, että useissa mielipiteissä on tuotu esille, että tehtaasta aiheutuvat vaikutukset lähialueella ovat suurempia kuin YVA-selostuksessa on arvioitu. Tämän on nähty johtuvan mm. siitä, että eri vaikutusten kumulatiivisia yhteisvaikutuksia ei ole riittävästi huomioitu vaikutusten merkittävyyttä määriteltäessä. Yhteysviranomainen on samaa mieltä siitä, että vaikutukset (mm. melu, onnettomuusriskit ja maisema muutokset) kohdistuvat voimakkaampina juuri lähialueelle, jossa myös ympäristön muutos on suurinta. Tämä asia on otettava huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa. Näin ei valitettavasti ole tapahtunut lisäselvityksissäkään, vaan eri tekijöiden yhteisvaikutusten tarkastelu on jäänyt erittäin yleiselle tasolle ja ne ovat pelkästään olettamuksia ja arvioita. Haitalliset vaikutukset esimerkiksi asumiselle tehtaan lähivaikutusalueella olisivat huomattavasti suurempia kuin eri osa-alueen vaikutusten kokonaismerkittävyydessä tulee esille, koska vaikutusalueet ovat laaja-alaisia mm. vesistö-, ilma- ja melupäästöjen osalta. Elinoloihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat lähialueen asukkaiden osalta suuret ja yksittäisten kiinteistöjen osalta jopa erittäin suuret. Miten voidaan hyväksyä erittäin suuret haitalliset vaikutukset edes yksittäisten kiinteistöjen/asukkaiden osalta? Tehtaan sijoittaminen lupahakemuksen mukaiselle paikalle ei ole mahdollista, koska se vaarantaisi lähiasukkaiden terveyden ja rapauttaisi elinolosuhteet. Kielteisiä terveysvaikutuksia ja kielteisiä vaikutuksia elinolosuhteisiin syntyisi sekä tehtaan rakentamisen että erityisesti toiminnan aikana. Tehdashan toimisi keskeyttämättä vuoden jokaisena päivänä ja yötä päivää. Tehtaan rakentaminen kestäisi siis yli 2 vuotta. Tänä aikana tehtaan ja sen vaatimien rakenteiden, vesihuollon ja viher- ja vesialueiden rakentaminen edellyttäisi muun muassa maansiirtoa, louhintaa, räjäytystyöitä, kaivua ja täyttöä. Vilkkaimmillaan työmailla olisi noin puolitoista vuotta kestävän maansiirtovaiheen aikana kymmenittäin erilaisia työkoneita ja 4 6 poravaunuyksikköä louhintaan. Tehtaan rakentamisvaiheessa kuljetustarpeista huomattavin on louhintamurskeen kuljetus. Noin vuoden kestävänä louhinta-aikana kuljetusmäärät olisivat reunaehdoista riippuen autoa vuorokaudessa. Rakentamisaikana alueelle tuodaan myös erilaisia komponentteja, laitteita ja rakenteita, ja niitä arvioidaan olevan noin 60 autoa vuorokaudessa. Tehtaalla tulisi olemaan merkittäviä vesistö-, ympäristö- ja melu-, liikenne- sekä maisemavaikutuksia. Lisäksi tehtaasta aiheutuu turvallisuusriskejä lähialueelle, jota siis nykyisellään käytetään niin asumiseen, loma-asumiseen kuin virkistyskäyttöönkin.

140 140 (284) Tehdashan olisi vaarallisia kemikaaleja käsittelevä laitos, jonka toimintaan liittyy suuronnettomuusvaara. Virtasalmen ja Kelloselän talviaikainen virkistyskäyttö estyisi kokonaan. Virtasalmella on virtauksia, joiden vaikutukset tulisivat lisääntymään niin, että hiihto, kalastus ym. jäällä liikkuminen tulisi olemaan hengenvaarallista. Meluhaittojen vaikutusta tai niiden lieventämistä ei ole huomioitu riittävästi eikä analysoitu riittävän yksityiskohtaisesti ihmisiin kohdistuvien vaikutusten kuvauksissa. Melun aiheuttamien vaikutusten merkitys on luokiteltu vähäiseksi tai kohtalaiseksi. Rakentamisajan ja toiminnan aikaisen vaikutusten kokonaismerkittävyydellä ei ole nähty merkittävää eroa. Tehdas haittaisi merkittävästi alueen maankäyttöä niin Siilinjärven kuin Kuopionkin puolella. Se tulisi olemaan Seveso III-direktiivin mukainen laitos. Kyseisiin laitoksiin liittyy ns. konsultointivyöhyke eli tuotantolaitosta tai varastoa ympäröivä vyöhyke, jolla tapahtuvaan kaavoitukseen ja rakentamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota (riskien ja suuronnettomuusvaaran torjunta). Sorsasalon itäosan asemakaava ja alueen maankäyttö. Vireillä olevan asemakaavan muutos prosessissa on ilmennyt ongelmia, joiden takia yhdistys valittaa kaavasta, jos se hyväksytään nyt esitetyssä muodossa. Ympäristölupaa ei voi myöntää ennen kuin asemakaava on lainvoivainen. Tässä lupahakemuksessa alueen maankäyttö ja ympäristön nykytila on kuvattu epäselvästi ja puutteellisesti. Lupahakemus ei myöskään sisällä suunnitelmia lopullisista tuotanto- ja prosessiratkaisuista eikä eri toimintojen sijoittumisesta tontille, vaan pohjautuu yleissuunnitelmatasoisiin suunnitelmiin ja se sisältää vielä vaihtoehtoisia ratkaisuja ja mahdollisuuksia eri prosesseille. Vesistövaikutukset. Tehtaan ympäristövaikutusten arviointi sisälsi runsaasti oletuksia ja epävarmuustekijöitä. Mallinnusten epätäydellisyys myönnetään myös tehtaan YVAselostuksessa. Tämä on erityisen huolestuttavaa hankkeen kokoluokka huomioon ottaen. Tässä lupahakemuksessakin vesistövaikutuksia koskeva tarkastelu perustuu erilaisiin malleihin, joiden tulokset eivät kaikilta osin vastaa toisiaan eivätkä aikaisempien seurantojen tuloksia. Tehtaan raakavesi on tarkoitus ottaa Virtasalmesta. Virtasalmi on kapea salmi leveys vedenottopaikalla on noin 100 m. Virtauksien muutoksia pinta- ja pohjavirtaukset - ei ole tutkittu, eivätkä kuvaukset ole uskottavia. Hakemuksessa vain todetaan, että Veden otto ei aiheuta sellaisia virtausmuutoksia Kallavedellä, että se vaikuttaisi jätevesien leviämiseen ja sitä kautta Kallaveden laatuun. Veden oton vaikutukset virtauksiin ulottuvat maksimissaan muutaman sadan metrin päähän ottopaikasta, ja jo 50 metrin päässä ottopaikalta muutokset virtausnopeuksissa ovat hyvin pieniä. Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa omassa lausunnossaan, että Hakemuksen täydennyksessä esitetyt tulokset täytettävän ja ruopattavan vesistö/ranta-alueen sedimentin laadusta ovat vanhentuneita, eivätkä tulokset ole suoraan

141 141 (284) vertailukelpoisia sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen kanssa. Hakija ei ole myöskään selvittänyt jäähdytys- eikä jätevesien lämpöpäästön sekä ravinteiden ja happea kuluttavien aineiden yhteisvaikutusta vesistön happitalouteen ja rehevöitymiseen. Tehtaan jätevedet nostaisivat huomattavasti Kallaveden ravinne-, sulfaatti-, metalli- ja AOX-pitoisuuksia. Jätevesien kulkeutumiseen ja vaikutuksiin jää paljon epävarmuustekijöitä, joiden suuruusluokkaa ja merkitystä ei ole kaikin osin kuvattu. Eikä jätevesien vaikutuksia pitemmällä aikavälillä ole selitetty ollenkaan. Yhdistys yhtyy näihin lautakunnan näkemyksiin. Kuopion Veden lausunnossa on kohta Biotuotetehtaan jätevedet sisältävät monia sellaisia yhdisteitä, kuten AOX, sulfaatti ja raskasmetallit, joiden poistoa varten Kuopion Veden vedenkäsittelyprosessia ei ole suunniteltu toimimaan. Todellisena vaarana olisikin, että Kallaveden veden laatu ja hyvä tila heikkenee, niin että Kuopion kaupungin vedenhankinta ei ole enää turvattu. Tämä on ikävä ja kestämätön uutinen Kuopion Veden asiakkaille. Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa omassa lausunnossaan edelleen, että Tehtaan jätevesistä ei ole selvitetty AOX-yhdisteiden koostumusta eikä sellaisten AOX-yhdisteiden esiintymistä, joille on määritelty terveysperustaiset raja-arvot. Jätevesistä ei ole selvitetty vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden mahdollista esiintymistä riittävästi (valtioneuvoston asetus 1022/2006). Tehtaan jätevesien johtaminen aiheuttaisi AOX-pitoisuuksien nousua myös niillä alueilla, joilta otetaan prosessi- ja raakavettä Itkonniemen vesilaitokselle Tehtaan lupahakemuksessa ei ole otettu huomioon mahdollisia tehtaan häiriötilanteista johtuvia ympäristökuormituksia, joilla voi olla merkittäviä ympäristöä pilaavia vaikutuksia. Tehtaalle ei ole myöskään laadittu jätevedenpuhdistamon erilaisiin häiriötilanteisiin liittyvää erillistä riskinarviointia eikä toimintasuunnitelmaa, jossa kuvattaisiin varotoimenpiteet eri häiriötilanteita varten ja mahdolliset puhdistamon ajotavan muutokset. Kallavesi ja sen koillisosa Sorsasaaren lähisaarten edustalla ei voi vastaanottaa suunnitellun tehtaan laudevesilämpökuormaa (436 MW/a) ilman, että tästä aiheutuisi todella suuret ja korjaamattomat vaikutukset. Tällaisen lämpökuorman siirtäminen vesistöön vaikuttaa järven ekologiseen tilaan ottaen huomioon myös tehtaan jätevesipäästöt, jotka olisi tarkoitus laskea Kelloselkään lähelle lauhdeveden laskupaikkaa. Lisäksi tämän jäähdytysveden sisältämä lämpökuorman laskeminen Kallaveteen olisi valtavaa energian tuhlauksena, eikä sillä ole mitään tekemistä luonnonvarojen säästämisen eikä ilmastomuutoksen torjumisen kannalta. Vaaralliset kemikaalit. Tehtaalle on haettava kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia koskeva lupa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta. Tehdas olisi vaarallisia kemikaaleja käsittelevä, maailman suurin havusellutehdas, jonka toimintaan liittyy suuronnettomuusvaara. Tehtaan prosessissa käytetään vaarallisia kemikaaleja, josta rikkidioksidi esimerkiksi tehdään itse kloraatista pelkistämällä. Työturvallisuuslain yleisen huolehtimisvelvollisuuden lisäksi hankevastaavan tulee huolehtia tarvittavista riskien tunnistamisista ja arvioinneista.

142 142 (284) Lupahakemuksessa ei ole kuvattu suojausta millä varmistetaan, että vaaralliset ja räjähtävät kaasut eivät missään oloissa leviä ympäristöön. Pelkkä vetoaminen parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ei ole mitenkään riittävää. Soodakattilalaitokseen liittyvä tulipesän räjähdysmahdollisuus on jätetty kokonaan huomioimatta. Myös väkevien hajukaasujen keräilyjärjestelmään liittyvät räjähdykset puuttuvat kokonaan. Tehtaalla tapahtuvat mahdolliset vikatilanteet ja onnettomuudet, joita em. räjähdykset pahimmillaan ovat, voivat vaurioittaa vakavasti myös ympäröiviä prosessinosia, rakenteita ja suoja-automaatiojärjestelmiä. Tällöin suuronnettomuuden uhka on todellinen. Tukes on määritellyt 0,5 2 km:n konsultaatiovyöhykkeen sellaisten laitosten ympäristöön, joiden toimintaan liittyy suuronnettomuusvaara. Tukesin ohjeistuksien mukaan näille tehtaan suoja-alueelle ei suositella suunniteltavan asutusalueita mikä tarkoittaa sitä, että ko. alueita ei katsota turvalliseksi niiden asukkaille eikä ympäristölle. Suomessa käytössä olevien sellutehtaiden ympäristössä nämä suoja-alueet ovat tyypillisesti vähintään 1,5 km. Tehtaalle tulee laatia riskinarvioon perustuva varautumissuunnitelma ja sen perusteella on tehtävä suunnitelma ympäristöriskien vähentämiseksi. Tehtaalle ei myöskään toiminnan aloittamis- eikä valmistelulupaa. Kun otetaan huomioon tehtaan valtava koko ja tehtaan aiheuttamat ympäristövaikutukset- ja vahingot, ei ole mitään mahdollisuuksia eikä edellytyksiä myöntää toiminnalle ympäristölain mukaista aloittamislupaa tai vesilain mukaista valmistelulupaa. Hakijan esitys ja toive ovat täysin absurdeja, kun kysymys on asukkaiden lakiperusteisista oikeuksista valittaa korkeimpiin oikeusasteisiin. Näiden valitusten tavoitteina olisi muuttaa lupaviranomaisen päätöksiä ja siirtää tehtaan rakentamista ja toiminnan käynnistymistä, jos tehdyt päätökset eivät ole lähiasukkaiden mielestä oikeudenmukaisia. Lopuksi. Vaikka lupahakemuksissa puhutaan biotuotetehtaasta, on kyseessä maailmankin mittakaavassa merkittävä havupuuselluloosaa, mäntyöljyä ja tärpättiä tuottava tehdas. Tehtaan prosessi on suunniteltu erityisesti pehmo- ja pakkauspaperien havuselluraaka-aineen tuotantoon. Sen vuotuinen tuotantokapasiteetti tulisi olemaan 1,2 miljoonaa tonnia havusellua. Tehtaalla tuotettaisiin siis perinteisiä bulkkituotteita eikä korkean jalostusarvon biokemikaaleja kuten nimestä voisi päätellä. 12) JJ:t ( ) muistuttavat, että tehdas vaatii huomattavasti suuremman tonttialueen kuin sen, jonka varaaminen Sorsasaloon on ollut mahdollista. Tehtaan sijoittaminen ahtaalle tontille keskelle kasvavaa kaupunki ympäristöä heikentää merkittävästi alueen vakituisten ja vapaa-ajan kiinteistöjen asukkaiden elämisen ja virkistyskäytön olosuhteita. Haitat ovat merkittäviä melun, ilmansaasteiden, yöllisen valohaitan, vedenoton vaikutuksista virtauksiin Virtasalmessa ja muualla Kallavedellä, vedenlaadun sekä eliöstön ekologisten muutosten osalta. Meluhaitat lisääntyvät merkittävästi ja nykytiedon mukaan meluhaitoilla on terveysvaikutuksia. Vedenotto Virtasalmesta on massiivista. Salmen vesimassa on hyvin rajallinen ja näin suuri vedenotto vaihtaisi käytännössä lähes kaiken veden salmessa muutamassa vuorokaudessa. Tämä aiheuttaisi erittäin merkittävät muutokset Virtasalmen vir-

143 143 (284) tausolosuhteisiin ja vaikuttaisi samalla myös Kelloselälle ja laajemmallekin vesialueelle. Näin suuri virtaus vaarantaisi järven eliöstön ekologisen tasapainona ja järven käytön virkistysalueena. Vedenottoa Virtasalmessa ei tule hyväksyä, ja mikäli hankkeelle myönnetään lupa, on vedenotto toteutettava Sorsasalon eteläpuolelta. Päästöt fosforista alkaen ovat suuria ja niiden aiheuttama kuormitus Kallaveteen monikertaistuu ja voi vaarantaa Kuopion kaupungin puhtaan juomaveden saannin. Mikäli hanke toteutuu on purkuvedet johdettava Hietasalon eteläpuoliselle järvialueelle pois Kuopion kaupungin vedenottoalueen yläpuolelta. Hanketta on arvioitu työllisyyden, alueellisen kansantuotteen ja verotulojen kannalta. Muistuttajat toteavat, ettei laskelmissa ole otettu huomioon menetyksiä ympäristölle, asukkaiden elinoloille ja että vaikutukset voivat olla negatiivisia Kuopion kaupungin taloudelle. Myös Kuopion maine puhtaan luonnon, luonnonmukaisen asumisen ja ympäristön vaalijana vaarannetaan tällä hankkeella, joka perustuu yksipuolisesti laskettuun taloudelliseen hyötyyn ja verotuoton kasvuun. Muistuttajien mukaan Kuopion kaupungin imago saatetaan menettää hankkeen johdosta muuttuen teollisuuskaupungiksi. Tällä olisi kielteinen vaikutus Kuopion houkuttelevuuteen asumis- ja toimintaympäristönä. Tästä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä olisi mahdotonta torjua jälkikäteen. Suunnitelmissa ei ole huomioitu kuin marginaalisesti millaisia seurauksia häiriötilanteissa voi syntyä häiriötilanteissä aiheutuvista päästöistä. Vaikutukset voisivat tuhota peruuttamattomalla tavalla Kallaveden herkän luontoympäristön. Sinänsä arvokkaan teollisen ja yhteiskunnallisen hanke olisi toteutettava ympäristössä, jonka vaikutuspiirissä ei näin suurta väestöä kuin Sorsasalon ympäristössä. Mikäli hanke toteutetaan, on hakija velvoitettava lunastamaan täyteen arvoon tehdasalueen vaikutuspiirissä olevat vakituisessa ja vapaa-ajan käytössä olevat kiinteistöt koko Virtasalmen ja Ranta-Toivalan alueella. 13) KK:t ( ) muistuttavat, että Finnpulp Oy:n suunnittelema Kuopion biotuotetehdas tulisi toteutuessaan aiheuttamaan ympäristöön laaja-alaisia, palautumattomia ja erittäin voimakkaita muutoksia. Nämä vaikutukset näkyvät erityisen voimakkaina suunnitellun tehtaan lähialueella, johon myös muistuttajien vapaaajankiinteistön sijaintipaikka Vaajasalon Joutenlahti kuuluu. Finnpulp Oy:n suunnittelemalle Kuopion biotuotetehtaalle ei tulisi myöntää ympäristölain mukaista ympäristölupaa ja toiminnanaloittamislupaa eikä vesilain mukaista vesitalouslupaa ja valmistelulupaa. Jos tehdas kuitenkin toteutuu, esitetään korvausvaatimuksen seuraavista haitoista. Päästöt vesistöön. Tehtaan päästöjen veteen seurauksena kiinteistölle syntyy seuraavat haitat: veden käyttö talous- ja kasteluvetenä heikkenee ja ajoittain estyy kokonaan, vettä ei voi käyttää löylyvetenä leväkukintojen aikana, rannat rehevöityvät ja limoittuvat. Savon Sellu Oy:n kuormitukseen verrattuna fosforipäästöt noin kymmenkertaistuvat tasolle 36 kg/d. Vuositasolla tämä on noin kg/a, joka on enemmän kuin Keski- Kallaveden lähivaluma-alueelta ja laskeumasta tuleva keskimääräinen fosforikuorma vuodessa (vuonna kg/a)! Tämä fosforilisä näkyisi Kallaveden alueella vesistön voimakkaana lisärehevöitymisenä ja koko Kallaveden ja erityisesti Kello-

144 144 (284) selän ekologinen tila heikkenisi erittäin voimakkaasti. Kallavedessä ja myös Vaajasalon Joutenlahdella esiintyy jo nyt säännöllisiä sinivihreiden levien kukintoja, ja esitetty tehdashanke pahentaisi tilannetta merkittävästi. Sinivihreät levät tuottavat keskushermostoon, maksaan ja ruoansulatuselimiin vaikuttavia myrkkyjä. Mikäli vedessä on tai on äskettäin ollut sinilevää, vettä ei saa juoda, käyttää tiskivetenä, pesuvetenä eikä löylyvetenä. Vettä ei saa myöskään käyttää syötäväksi tarkoitettujen kasvien kasteluun eikä lemmikkien tai kotieläinten juomavetenä. Tutkimuksissa on myös havaittu sinilevämyrkkyjen kertyvän kalojen kudoksiin, jopa ihmiselle haitallisessa määrin. Sulfaattipäästöt noin kolmetoistakertaistuvat Savon Sellu Oy:n kuormitukseen verrattuna. Sulfaatin osalta suunniteltu tehdas aiheuttaa Kallavedelle aivan uuden uhkan. Sulfaattipitoinen vesi tiheytensä vuoksi kerrostuu syvänteisiin. Hapettomissa oloissa sulfaatti pelkistyy vesieliöille erittäin myrkylliseksi rikkivedyksi. Kelloselän syvänteiden happitilanne on jo nykyisellään huono. Lisäksi suunnitellun sellutehtaan jätevesien sisältämä orgaanisen aines arviolta kaksinkertaistaa biologisen hapenkulutuksen ja kuusinkertaistavan kemiallisen hapenkulutuksen Savon Sellun kuormitukseen verrattuna pahentaen syvänteiden happikatoa. Savon Sellu Oy ei ole käyttänyt kloorivalkaisua. Suunnitellun tehtaan AOX-kuormitus tulisi olemaan noin 500 kg/d. AOX-yhdisteet ovat halogenoituja klooria sisältäviä yhdisteitä (esim. dioksiinit), jolla on toksisia ja ekotoksisia vaikutuksia ja ne kerääntyvät luontoon ja rikastuvat ravintoketjuissa. Päästöt ilmaan. Tehtaan päästöt ilmaan aiheuttavat hajuhaittaa muistuttajien kiinteistöille. Jo nyt Savon Sellun savukaasut leijailevat lämpiminä tyyninä päivinä vedenpinnan yläpuolella harmaana usvana. Suunnitellun tehtaan savukaasuista on seurauksena viihtyvyys ja virkistyskäyttöhaittaa. Suunniteltu tehdas noin viisinkertaistaa sekä rikkidioksidipäästöt että typen oksidien päästöt verrattuna Savon Sellun keskimääräisiin vuosipäästöihin. Nämä päästöt tulevat vaikuttamaan laajalla alueella kasvillisuuden ja ekosysteemien tilaan heikentävästi. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TSR) vuosipäästöt noin nelinkertaistuisivat Savon Sellun vuoripäästöihin verrattuna. Pelkistyneet rikkiyhdisteet ovat merkittävä hajuhaittojen aiheuttajia, ja aiheuttavat ilmanlaadun ongelmia jo nykytilanteessa mm. Vaajasalon saaressa. Hajuhaitat tulevat voimistumaan ja niiden vaikutusalue laajenemaan merkittävästi nykyisestä. Jatkossa myös Kuopiossa tultaisiin kärsimään entistä enemmän sellutehtaan hajuista. Tällä on huomattava merkitys Kuopion kaupungin vetovoimaisuudelle ja imagolle. Melu. Tehtaan aiheuttama jatkuva melu muistuttajien kiinteistöille aiheuttaa viihtyvyys- ja virkistyskäyttöhaittaa. Jo nykyisellään Savon Sellun meluhaitta ulottuu laajalle alueelle ja melu kuuluu selvästi myös Vaajasalon Joutenlahdelle. Suunnitellun tehtaan merkittävimpiä melunlähteitä ympäristöön ovat sellun kuivatuskoneen poistoilmapuhaltimet ja pyöreän puun käsittely kuorimolla. Kuorimon syöttöpöydät, joille pyöreä puu syötetään puukurottajilla, on sijoitettava ulkotiloihin. Puun pudottaminen kuorimon syöttöpöydälle aiheuttaa melua ympäristöön. Myös kuorimon syöttökuljettimen läpivientiaukosta kuorimorakennukseen voi kulkeutua kuorimon melua ympäristöön. Suunnitellun tehtaan valtavasta kapasiteetista johtuen meluhaitat tulevat merkittävästi nykyisestä tilanteesta voimistumaan ja haitta-alue kasvamaan.

145 145 (284) Vaikutukset kalastoon. Tehtaan vaikutuksesta kalasto muuttuu lähivesillä särkivaltaiseksi ja kalojen maku ja terveellisyys heikkenee. Fosfori-, sulfaatti- ja orgaanisen aineksen kuormituksen rajun kasvun seurauksena Kallaveden happitilanne heikkenee merkittävästi ja kalastuksen kannalta tärkeimpien kalalajien kannat heikkenevät merkittävästi. Kuormituksen vaikutukset Kallavedellä näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen liittyvinä haittoina, kuten kiinteiden ja seisovien pyydysten lisääntyvänä limoittumisena, vesikasvillisuuden lisääntymisenä ja ranta-alueiden rehevöitymisenä. Kallaveden kalastusalue toteaa muistutuksessaan suunnitellun tehtaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta, että esitetty hanke on erittäin laaja ja tulee toteutuessaan vaikuttamaan erittäin voimakkaasti Etelä- Kallaveden veden laatuun, vesiluontoon, kalastoon ja kalastukseen. Korvausvaatimus. Edellä kuvatuista suunnitellun tehtaan aiheuttamista haitoista aiheutuu vahinkoa, joka voidaan arvioida kiinteistön arvon alenemisena. Muistuttajien arvion mukaan vapaa-ajankiinteistön arvo alenee noin 20 %. Korvattavan vahingon määrä on nykyhinnoilla noin euroa. Yleisiä näkökohtia, joiden perusteella suunnitellulle tehtaalle ei tulisi myöntää haettuja lupia: Kuopion kaupungin vesihuollon kannalta suunniteltu tehdas tarkoittaa tärkeimmän raakavesilähteen merkittävää pilaantumista. Kaupungin päävesilaitos sijaitsee Itkonniemellä suunnitellusta tehtaasta noin viisi kilometriä etelään. Kaikki Kuopion alueen sekä sen verkostojen varassa olevan maaseutualueen juomavesi johdetaan kulutukseen Itkonniemen vesilaitokselta. Laitoksen prosesseissa käytetään järvivettä päivittäin noin m 3. Lisäksi Itkonniemen laitos toimii kaupungin varavesilaitoksena, sillä laitoksella on mahdollisuus koko kaupungin vedentarpeen kattavaan järvivedenottoon. Suunnitellusta tehtaasta noin 10 kilometriä kaakkoon sijaitsee myös kaupungin toinen päävedenottamo Hietasalo. Vedenotto Hietasalosta perustuu pääosin järviveden rantaimeytykseen Kallavedestä. Suunnitellun sellutehtaan jätevesien vaikutuksesta Kuopion kaupungin ranta-alueiden veden laatu tulee heikkenemään merkittävästi ja leväkukintojen aikana vesien virkistyskäyttö estyy kokonaan. Tästä on seurauksen myös Kuopion kaupungin vetovoimaisuuden heikkeneminen ja imagon huononeminen. Muistuttajat ovat nostaneet esille myös tehtaan vaikutukset ilmastonmuutokseen ja metsien monimuotoisuuteen sekä hankkeen merkityksen alueen taloudelle. Lopuksi. Haettuja lupia suunnitellulle tehtaalle ei tule myöntää. Hankkeen ympäristölle ja Kuopion ja Kallaveden alueen asukkaille aiheuttamaa haittaa ei voida pitää hyväksyttävänä. Tehtaan sijaintipaikka on mahdollisimman huono Kuopion kaupungin kannalta. Tehdas vaarantaa kuopiolaisten juomaveden laadun ja heikentää alueen asukkaiden viihtyvyyttä. Suunniteltu valtava sellutehdas myös tuhoaa mahdollisuudet käyttää metsiä luonnon kannalta kestävällä ja ilmastonmuutosta hillitsevällä tavalla. 14) LL ( ) vaatii, että vapaa-ajan paikan arvonmenetys on korvattava täysimääräisenä. Muistutuksessa on esitetty arvio kiinteistön arvosta. Perusteluna korvaukselle esitetään, että kiinteistö sijaitseen 2,5 kilometrin päässä tulevasta tehdasalueesta vedenpuhdistamo sijoittuessa vielä lähemmäksi. Vesialueen täytöllä tullaan pilaamaan myös vapaa-ajan kiinteistön edustalla vesi pitkäksi aikaa. Vesialuetta on välissä noin kilometri, jota pitkin melu ja haju pääsevät leviämään esteettä. Tehdasalue näkyy esteettömästi ja rikkoo luonnonrauhaa, mitä vapaa-aikana tullaan ha-

146 146 (284) kemaan. Haitat vesistön virkistyskäytölle, kuten uinnille, soudulle ja kalastukselle ovat merkittäviä. Veden lämpeneminen haittaa virkistyskäyttöä talvella ja lyhyin reitti jäätä pitkin keskustaan menetetään. Onnettomuuden sattuessa ympäristötuhot ovat moninkertaiset. Korvaaminen on kohtuullista tehtaan keskeisestä sijainnista ja kaupungille koituvasta verotulosta täysimääräisenä niille, joiden kustannuksella voitot osittain tulevat. 15) MM ( , ) vastustaa luvan myöntämistä hakijalle ja on toteaa yhtyvänsä Pro Sorsasalo-Virtasalmi ry:n muistutuksessa esittämään kaikilta osin. Lisäksi hanke pilaa Virtasalmen asumisympäristön ja luonnon sekä on saasteillaan jopa vaarallinen ihmisille. Hakijan on ennen lupien hakemista tehtävä maankäyttösopimus Virtasalmen kiinteistöjen kanssa joko lunastamalla kiinteistöt tai neuvoteltava haittakorvaukset. 16) NN:n ( ) muistutus on identtinen muistutuksen nro 5 kanssa. Muistuttaja on vaatinut, että yhtiö lunastaa asuinkelvottomaksi tulevat alueet korvauksineen käypään markkinahintaan. 17) Kuopion Vesi Liikelaitos on muistuttanut, että suunniteltu biotuotetehdashanke on tärkeä Kuopiolle, mutta on huolissaan Kallaveden tilasta. On erittäin tärkeää, että Kallaveden veden laatu ja hyvä tila säilyy sekä tehtaan rakentamisen että toiminnan aikana niin, että Kuopion kaupungin vedenhankinta on turvattu. Raakaveden hyvällä laadulla on verkostoon johdettavan talousveden laatuun suuri vaikutus. Biotuotetehtaan jätevedet sisältävät monia sellaisia yhdisteitä, kuten AOX, sulfaatti ja raskasmetallit, joiden poistoa varten Kuopion Veden vedenkäsittelyprosessia ei ole suunniteltu toimimaan. Osa yhdisteistä poistuu vedenkäsittelyssä, mutta prosessia säätämällä poistotehoa ei juuri voida lisätä. Yhdisteiden tehokas poistaminen voi vaatia vedenkäsittelyprosessin tehostamista lisäämällä prosessiin uusia käsittelyvaiheita. Tämän vuoksi on tärkeää, että biotuotetehtaan jätevedet käsitellään BAT-periaatteita noudattaen mahdollisimman puhtaaksi ennen vesistöön johtamista niin, että jätevesien kuormitusvaikutukset Kallaveteen jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kaupungin toinen päävedenottamo (Hietasalo) ja päävesilaitos (Itkonniemi) sijoittuvat vesistön päävirtaussuuntaan nähden biotuotetehtaan jätevesien purkualueen alapuolelle. Hietasalon vedenottamon raakavetenä on rantaimeytyvä järvivesi ja Itkonniemen vesilaitoksen prosesseissa käytetään päivittäin järvivettä. Lisäksi Itkonniemen vesilaitos toimii tarvittaessa varavesilaitoksena, jolloin raakavetenä on järvivesi. Varavesilaitoskäyttö on normaalioloissakin vuosittaista, sillä järvivettä käytetään raakavetenä Jänneniemen vedenottamon veden rinnalla Hietasalon vedenottamon vuosihuollon aikana. Muistuttaja on esittänyt biotuotetehtaan ympäristönvaikutusten arviointivaiheessa, että jätevesien purkupaikkavaihtoehtona tulisi tutkia myös purkuputken siirtäminen Hietasalon eteläpuolelle. Hakija on tarkastellut ympäristövaikutusten arviointityön loppuvaiheessa yhteysviranomaisen edellyttämänä biotuotetehtaan jätevesien vesistöpäästöjen vaikutuksia Kuopion vedenhankintaan. Selvitys on laadittu asianmukaisesti, mutta siinä esille tuodut seikat eivät sulje pois sitä, että Kallaveden veden laatu raakavesilähteenä muuttuu ja sen vedenhankintakäyttöön liittyy myös tehtaan toiminnan käynnistyttyä merkittävästi enemmän riskejä kuin nykytilanteessa.

147 147 (284) Tehtaan jätevedet nostavat Kallaveden ravinne-, sulfaatti- ja metallipitoisuuksia sekä AOX-pitoisuutta huomattavasti. Hakemuksessa on todettu, että puhdistamon fosforikuormitus lisää Kallaveden fosforipitoisuutta noin kuusinkertaiseksi verrattuna Savon Sellun nykyiseen kuormitukseen. Typpikuormituksen on kerrottu pysyvän lähellä nykyistä tasoa. Fosfori on Kallaveden minimiravinne ja pitoisuuden lisäys lisää levien kasvuriskiä. Leväkasvu on vesilaitostoiminnan kannalta haitallista, sillä levistä voi aiheutua talousveteen makuvirheitä ja lisäksi sinilevät voivat tuottaa myrkyllisiä mikrokystiinejä, joiden poistumisesta rantaimeytyksessä tai Itkonniemen vesilaitoksen puhdistusprosesseissa ei ole tarkkaa tietoa. Jos raakavedessä on runsaasti sinileviä, on mahdollista, että vedenkäsittelyssä tarvitaan jatkossa lisäkäsittelymenetelmiä, kuten aktiivihiilisuodatusta. Ravinteista ammoniumtyppi voi aiheuttaa ongelmia vedenkäsittelyssä reagoidessaan vedenpuhdistuskemikaalien kanssa. Jätevedet nostavat ainakin Kallaveden mangaani- ja rautapitoisuutta selvästi. Lisäksi vesistöön johdettavan jäteveden lyijypitoisuuden on arvioitu ylittävän talousvesiasetuksen mukaisen laatuvaatimuksen. Myös näiltä osin veden laadun muutos voi lisätä raakaveden käsittelyja tarkkailutarvetta Itkonniemen vesilaitoksella. Hakemuksessa on todettu, että Kallaveden AOX-pitoisuudesta ei ole tietoa luvulta. Kuopion Vesi on määrittänyt kertaluonteisesti Kallaveden AOX-pitoisuuden huhtikuussa AOX-pitoisuus oli tuolloin Itkonniemen vesilaitoksen raakavedenottoputkesta otetusta näytteessä 20 µg/l. Kallaveden AOX-pitoisuus on nykytilanteessa todennäköisesti jonkin verran alempi kuin hakemuksessa kerrottujen vertailukohteiden tietojen perusteella on arvioitu. Tehtaan jätevedet nostavat Kallaveden AOXpitoisuutta huomattavasti, mikä tarkoittaa sitä, että myös Kuopion talousveden AOXpitoisuus nousee, etenkin tilanteissa, joissa kaikki raakavesi otetaan Kallavedestä. AOX-pitoisuuden käyttäytymistä rantaimeytyksessä on vaikea arvioida, koska AOX on summaparametri, ja koostuu monista eri yhdisteistä. Myös veden käsittelyn yhteydessä muodostuu jonkin verran AOX-yhdisteitä ja niiden yhteisvaikutus raakaveden kohonneen AOX-pitoisuuden kanssavoi edellyttää veden käsittelyprosessin tehostamista ja/tai muuttamista Itkonniemen vesilaitoksella sekä lisätä tarkkailun tarvetta nykyisestä. Jätevesien purkuputken siirtäminen Hietasalon eteläpuolelle tulee selvittää ympäristövaikutusten arviointivaiheessa esille tuodusti. Kaikkien puhdistamolla käsiteltävien jätevesien käsittelyltä tulee edellyttää tertiäärikäsittelyä. Hakemuksen selvitysten perusteella tertiäärikäsittely vähentää merkittävästi tehtaan jätevesipäästöjä vesistöön erityisesti happea kuluttavan aineen (COD Cr), fosforin ja AOX:n osalta. Tertiäärikäsittely vähentää selvästi biotuotetehtaan vesistövaikutuksia järviveden vedenhankintakäytön kannalta. Tertiäärikäsittely tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että käsittelyn kautta on mahdollista johtaa jätevedet vesistöön sekä normaaliaikana että tarvittaessa mahdollisissa häiriötilanteissa. Ei ole realistista, että tehtaan toiminnassa pystyttäisiin kaikissa olosuhteissa kokonaan välttämään jätevedenpuhdistamon ohitustilanteet. Tämän vuoksi ohitusvesien hallittuun käsittelyyn tulee hakemuksessa jo esitettyjen varotoimien lisäksi varautua ennalta. Tehtaan jätevedenpuhdistamolle asetettavat päästöraja-arvot tulee määritellä hakijan esittämästä poiketen tiukemmiksi ja tasolle, joka on tertiäärikäsittelyn avulla saavutettavissa. Jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailuun liittyen hakijaa tulee edellyttää selvittämään tarkemmin, mistä yhdisteistä tehtaan jätevesien sisältämä AOX-

148 148 (284) muodostuu. Erityisesti tulee selvittää, sisältävätkö jäteveden sellaisia AOX-yhdisteitä, joille on määritelty terveysperusteiset raja-arvot. Lisäksi hakijaa tulee velvoittaa osallistumaan Kallaveden syvännealueiden hapetukseen, jotta syvänteiden tilanne ei huonone nykyisestä. Hakijalta tulee edellyttää myös tehtaan rakentamisaikaista vesistövaikutusten tarkkailua, jo rakentamisaikaiseen tarkkailuun tulee liittää AOXpitoisuuden tarkkailu, jotta Kallaveden AOX-pitoisuuden vaihtelusta saadaan vertailutietoa ennen tehtaan toiminnan käynnistämistä. Tehtaan toiminnan käynnistämiseen ei tule myöntää lupaa ennen kuin ympäristölupa on saanut lainvoiman. Mikäli biotuotetehtaan jätevesien aiheuttama Kallaveden veden laadun huononeminen edellyttää Kuopion Vedelle vedenkäsittelyprosessin muutostarpeita, ylimääräisiä käyttökustannuksia tai huoltotoimenpiteitä, tulee hakija velvoittaa korvaamaan ko. kustannukset. Muistuttaja varaa mahdollisuuden esittää mahdollisen korvausvaatimuksen tarvittaessa myöhemmin. 18) OO:t ( ) vastustavat hanketta ja muistuttavat, ettei hakemuksessa esitetyt haitat ole paikkaansa pitäviä, eikä näin ollen hyväksy vuosikorvausta. Muistutukseen on liitetty viisi valokuvaa kiinteistöltä. 19) PP ( ) on todennut muistutuksessa, että Sorsasaloon suunniteltu Finnpulp Oy:n tehdas on maailman suurin havusellutehdas, joka lukeutuu maailman kymmenen suurimman sellutehtaan joukkoon. Tehdas on suunniteltu rakennettavan tehtaan kokoon nähden suhteellisen pieneen Sorsasalon saareen lähelle asutusta ja loma-asuntoja. Tehtaan vaikutuksesta ympäristön melutaso esimerkiksi Virtasalmen loma-asuntoalueella tulee nousemaan vähintään kaksinkertaiseksi. Melutaso ylittää alueen loma-asumiseen annetut raja-arvot ja todennäköisesti myös vakituisen asumisen meluraja-arvot, johtuen maaston korkeuseroista sekä tehdasta ympäröivästä laajasta vesialueesta. Korkea melutaso tekee asumisesta tehtaan ympäristössä sietämätöntä. Melulähteet ja melumallinnus. Finnpulp Oy:n teettämässä ympäristölupahakemuksessa kerrotaan, että suurimmat melulähteet tehdasalueelta ympäristöön ovat sellun kuivatuskoneen poistoilmapuhaltimet ja pyöreän puun käsittely kuorimolla. Hakemuksen mukaan sellun kuivatuskoneen poistoilmapuhaltimet sijaitsevat yli 20 metriä korkean kuivatuskonehallin katolla ulkoilmassa. Lisäksi puun kuorinta kuorimarummussa ja sitä seuraava haketus ovat voimakkaan melun lähteitä. Etenkin puurunkojen pudotus kuorimarumpuihin aiheuttaa voimakkaan impulssimaisen äänen, jota ei voida vaimentaa, sillä pudotuspaikka sijaitsee ulkoilmassa, eikä sitä voida eristää. Melumallinnuksessa ei ole otettu huomioon epäsäännöllisiä mutta jatkuvia työkoneiden peruutusääniä, jotka taajuudeltaan ovat korkeita ja kantautuvat etäälle päästölähteestään. Jatkuva mutta epäsäännöllinen korkea piippaus on todella stressaava päästölähde ympäristöön. Lisäksi tehtaalta kantautuu ajoittaisten höyryn ulospuhallusten ujellukset, jotka ovat erittäin voimakkaita ja voivat kestää tehtaan häiriötilanteesta riippuen pitkänkin aikaa. Kallansiltojen rakentamisen aikaisen Sorsasalon kivilouhimon jatkuva melu oli erittäin häiritsevää ja stressiä aiheuttavaa. Muistuttajien vuonna 1925 rakennetun hirsirunkoisen loma-asunnon äänieristysominaisuudet ovat erittäin matalat, erityisesti yläkerran lautarakenteisissa nukkumatiloissa. Ympäristönvaikutusarvioinnin melumallinnustulosten perusteella arvioidaan, että tehtaan käytön aikainen melutaso kasvaa tehdashankkeen myötä erityisesti tehdasalueen pohjois-

149 149 (284) puolella. Melutaso kasvaa huomattavasti Virtasalmen rannalla olevilla lomaasuinrakennuksilla edelleen tästä kivilouhimolta aiheutuneesta melusta. Melumallinnuksen mukaan melutilanne kasvaa hankkeen myötä etenkin Sorsasalon saaren itäosan sekä Virtasalmen rannan loma-asuinrakennuksilla tehdasalueen pohjoispuolella. Lisäksi liikennemelu kasvaa jonkin verran Valtatien 5 molemmin puolin raskaiden ajoneuvokuljetusten ja raideliikennemelun vuoksi. Mallinnusten mukaan tehtaan jatkuva, myös yöllä kuuluva puunkuorimolta, sellun kuivatuskoneiden puhaltimilta, rekka- ja junaliikenteestä aiheutuva melu ylittävät Virtasalmen rannalla päiväaikaan (07 22) 50 db ja yöaikaan (22 07) 45 db. Mallinnuksessa mukaan tyypillisesti laskennan epävarmuus on noin ± 4 db kilometrin etäisyydellä melulähteestä. Todellisuudessa mallinnetulla asumiseen käytetyllä alueella melu voi pahimmillaan olla päivällä liki 55 db ja yöaikaan yli 50 db. Suomessa alue määritellään melualueeksi, jos melutaso ylittää ulkona melun päiväohjearvon 55 db (klo 07 22) tai yöohjearvon 50 db (klo 22 07). Melumallinnus on tehty hankesuunnitelmassa esitettyjen rakennusten sijaintien perusteella. Koska hankesuunnittelu on alkuvaiheessa, tarkkoja suunnitelmia rakennusten sijainneista ei ole, ja ne tulevat mitä todennäköisimmin toteutusvaiheessa muuttumaan. Esimerkiksi puunkuorimo on siirretty alustavista suunnitelmista alueen keskelle siksi, että melun vaikutusta lupavaiheessa voidaan mallinnuksissa minimoida. Maaperästä hankkeen alkuvaiheessa ei ole todennäköisesti tehty tarvittavia tutkimuksia, joten tiedossa ei ole, onko kuorimon sijainti keskellä hankealuetta maaperän rakenteelliselta kannalta optimaalinen. Tehdasalueen lopullisessa layoutissa puunkuorimon sijoittamiseen vaikuttavat merkittävästi myös puunkuljetusten logistiikka sekä kuljetinpituuksien (kuorikuljettimet kuorikasalle, hakekuljettimet kuitulinjalle) optimointi mahdollisimman lyhyeksi. Investoinnissa haetaan taloudellisuutta sekä toteutusvaiheen että käyttö- ja huoltokustannusten aikana. Jo vähäinen rakennusten sijainnin muutos vaikuttaa merkittävästi melumallinnuksen tuloksiin, joten todellisuutta vastaavana tulkintana mallinnusta ei voi pitää. Melun voimakkuus. Melutason voimakkuuden kasvua Virtasalmen rannan asutusalueella pystytään havainnollistamaan melumallinnustuloksista, vaikka sitä ei olekaan konkreettisesti haluttu selvityksessä tehdä. Tehdasalueen edustalla Virtasalmen asutusta sisältävällä alueella tieliikenteen aiheuttama melu on mallinnuksen mukaan päiväsaikaan db ja yöaikaan db. Sekä liikennemelun että tehdasmelun aiheuttama yhteinen melutaso on meluntorjuntasuunnitelman mukaan samalla alueella päiväsaikaan db ja yöaikaan db. Tehdasalueen toiminnat tulevat siis lisäämään alueen melua keskimäärin 10 db. Koska mallinnettu liikennemelu on arvioitu lisääntyvän tehtaan tarvitseman raskaan puu- ja kemikaali- ja sellukuljetusten myötä, tämän hetkinen liikennemelu on todellisuudessa tätä mallinnustulosta alhaisempaa, ja alueen kasvanut melutaso tulee todellisuudessa olemaan yli 10 db. Meluselvityksessä ei ole kerrottu, mitä melun lisääntyminen desibeliasteikolla käytännössä tarkoittaa. Desibeliasteikko on logaritminen, jolla jokainen 3 desibelin nousu tarkoittaa äänen energian kaksinkertaistumista. Logaritmisella asteikolla 6 db lisääntyminen tarkoittaa siis äänen energian nelinkertaistumista ja kymmenen desibelin nousu kymmenkertaistumista. 10 db muutos melussa aistitaan melun kaksinkertaistumisena. Melutason nousu alueella melutorjuntatoimenpiteet huomioidenkin, tulee nousemaan siis vähintään kaksinkertaiseksi otettaessa huomioon, että tämän hetkinen melu alueelle tulee pääsääntöisesti mallinnusta alhaisemmasta tieliikennemelus-

150 150 (284) ta. Melun lisääntyminen alueella kaksinkertaiseksi aikaisempaan verrattuna tekee alueella asumisen täysin mahdottomaksi. Sama melu kuuluu mallinnustulosten mukaan myös yöaikaan, ja tämä lisää merkittävästi melun stressaavuutta esimerkiksi unen laadun heikentymisenä, heräilynä ja nukahtamisvaikeutena. Melurajat. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa valtioneuvoston melutason ohjearvopäätöksen mukaan ylittää 45 db(a) päivällä sekä 40 db(a) yöllä. Ympäristölupahakemuksessa todetaan, että loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Kuopion seudun maakuntakaavassa Virtasalmen pohjoisen puolista aluetta ei ole määritetty taajama-alueeksi, joten alueella on noudatettava loma-asumiseen käytettävien alueiden A-painotetun keskiäänitason LAeq ohjearvoja 45 db(a) päivällä sekä 40 db(a) yöllä. Näin ollen Finnpulpin tehdasalueen ja lisääntyneen liikenteen mallinnuksen antamat tulokset melun voimakkuudesta ylittävät kirkkaasti alueen kaavan mukaiset meluarvot. Silmät voi sulkea, korvia ei. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan melu voi aiheuttaa elimistöön stressireaktion, joka on osin tiedostamaton, mutta ilmenee mm. verenpaineen, sydämen sykkeen ja stressihormonipitoisuuksien kohoamisena. Melu häiritsee monin tavoin unta heikentäen unen laatua, vaikuttaen nukahtamiseen ja herättäen kesken unien. Melu voi lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä sekä heikentää henkistä hyvinvointia etenkin jos melu on jatkuvaa, eikä sitä voi välttää. Vaikka Finnpulpin sellutehdashanke sinällään on kannatettava ja yhteiskunnallisesti merkittävä, tehtaan sijainti kohtalaisen pienessä Sorsasalon saaressa lähellä asutusta ja loma-asutusta on väärä ja tekee ympäröivällä alueella asumisesta mahdotonta. Tehdasta ei pidä rakentaa alueelle, joka vaikuttaa näin voimakkaasti ympäröivällä alueella asuvien ja työskentelevien ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Ympäristölupahakemusta käsiteltäessä on otettava huomioon, että tehdasalueen pohjoispuolinen ympäristö Virtasalmen rannalla ei ole maakuntakaavassa määritetty taajamaalueeksi, eikä taajama-alueille annettuja meluarvoja ole perusteita näin ollen noudattaa. On myös otettava huomioon, että melumallinnus on vain laskennallinen esitys melun mahdollisesta leviämisestä alueella. Mallinnuksessa on paljon epävarmuustekijöitä, joita ei voida kunnolla ottaa huomioon, esimerkiksi muuttuvat sääolosuhteet ja vuodenaika. Käytetyistä laitteista ei ole tietoja, ja niiden todellinen melutaso voi poiketa merkittävästi mallinnuksessa oletetuista arvoista. Tehdasalueen layout tulee muuttumaan suunnitteluvaiheessa, kun maaperätutkimukset huomioidaan ja toiminnoille haetaan optimaalista sijoittelua taloudellisiin näkökulmiin perustuen. Mallinnusta ei voida pitää todellisena ennusteena tulevasta ja on mahdollista, että todellisuus on vielä huomattavasti pahempi. Mallinnuksen perusteella epävarmuustekijät huomioiden on todennäköistä olettaa, että vain hädin tuskin saavutetut vakituisen asumisen raja-arvot alittavat tulokset, jäävät myös todellisuudessa vain haaveeksi. 20) QQ:t ( ) toteavat, että tehtaan lähimmät kiinteistöt Virtasalmen pohjoisrannalla ja Sorsasalossa tulevat tehtaan rakentamisen myötä asumiskelvottomiksi. Kuopion kaupungin päättäjät ovat voimakkaasti ajaneet sijoituspaikaksi Sorsasalon saarta piittaamatta haitoista ja epävarmuustekijöistä, vaikka tehtaan rakentaminen Sorsasalon saareen on kaupungin strategiaan kirjatun monimuotoisuusohjelman vastainen.

151 151 (284) Ympäristölupahakemus perustuu puutteelliseen YVA-selvitykseen tehtaan soveltuvuudesta Sorsasalon saareen. Saaren kallioperä on erittäin rouheinen, joten ympäristölle riskialttiin tehtaan rakentaminen suunnitellulle alueelle tulee olemaan erittäin suuri ympäristöriski onnettomuustilanteissa. Lisäksi hankkeelta puuttuu suuria hankkeita koskeva perustilaselvitys, jolla selvitetään mm. tehtaan soveltuvuus kyseisiin olosuhteisiin. Suunniteltu tehdas tulee käyttämään ja myös tuottamaan erittäin suuria määriä ympäristölle vaarallisia kemikaaleja. Mahdollisissa onnettomuustilanteissa ne tulevat aiheuttamaan vaaraa lähiasukkaille ja rosoisesta kallioperästä johtuen myös valuman kautta Kallavedelle ja koko ympäristölle. Tehtaan lauhde- ja jätevedet on suunniteltu laskettavaksi Kelloselälle, mikä tulee lisäämään vesistölle haitallisten aineiden kuormitusta jopa kymmenkertaiseksi nykytilanteeseen verrattuna, ja aiheuttaa näin erittäin suuren riskin Kuopion ja myös Siilinjärven vedenladulle. Pitkällä aikavälillä koko Kallaveden ekologinen ja kemiallinen tila tulee huonontumaan. Vesistövaikutusten osalta YVA-selvitys on jäänyt tältä osin puutteelliseksi ja vaatii lisäselvityksiä. Myös Kuopion Vesi ja Kuopion ympäristö- ja rakennelautakunta ovat vaatineet omissa lausunnoissaan lisäselvityksiä biotehtaan jätevesien vesistöön kohdistuvista kuormituksista. Lämpimien lauhdevesien aiheuttama kuormitus tulee vaikeuttamaan Kelloselän virkistyskäyttöä varsinkin talvisin heikentyvän jäätilanteen vuoksi. Pidemmällä aikavälillä lämpökuorma lisää kesäisin leväkukintaa, mikä heikentää Kallaveden virkistyskäyttöä Kuopion lähivesillä. Sukeltajahavaintojen mukaan Kelloselän pohjaan on kerrostunut Savon Sellun alkuajoilla paksu kerros ns. 0-ainesta, jonka käyttäytymistä ei ole tutkittu. Nyt samalle alueelle ollaan johtamassa suunnitellun biotuotetehtaan käyttämät vesimassat. Miten käy Kallavedelle, jos kyseessä oleva aine lähtee liikkeelle? Mitä haitallisia aineita 0-aines voi sisältää ja mitä vaikutuksia sillä tulee olemaan Kallaveteen ja Kuopion ja Siilinjärven juomavedelle. YVA-selvityksessä vedenottamon sijoittamisen vaikutuksista Virtasalmeen on tutkittu erittäin huonosti tai ei lainkaan. YVA-tutkimuksen vedenoton arvio vaikutuksista perustuu pelkkiin teoreettisiin laskemiin, ilman perusteellista tutkimusta virtausten mahdollisista muutoksista. Mikäli vedenottamo tulee kapeaan Virtasalmeen, sillä tulisi olemaan vääjäämättä suuria vaikutuksia salmeen. Virtasalmessa moottoritien sillan alla vesi on erittäin matalaa, jolloin korvaava vesi tulisi Virtasalmen itäpäästä/lukkosalmesta. Pahimmassa tapauksessa tämä voi johtaa siihen, että tehtaan lämpimät jäähdytys- ja jätevedet voivat tulla takaisin tehtaan kiertoon varsinkin matalan veden aikana. Tällä on suuri vaikutus Virtasalmen veden laatuun ja virkistyskäyttöön. Pitkällä aikavälillä vaikutukset olisivat pysyviä ja ne näkyisivät leväkasvuston lisääntymisenä. Virtasalmen vedenotto vaatii perusteellisen lisäselvityksen. YVA-selvitys on toteutettu puutteellisesti, koska kaikkia kokonaismelua aiheuttavia lähteitä ei ole huomioitu selvityksessä. Näitä ovat mm. junaliikenteen yöllinen melu, puun käsittelyn aiheuttama melu (mm. kun puu puretaan kuorimolle), työkoneiden ja kiinteistön huoltokoneiden aiheuttama peruutuksen piippausmelu sekä tehtaan koneiden ja puhaltimien melu. Puun lastaus ennen kuorimoa tulee aiheuttamaan hetkellisen kovan melun joka kerta, kun kone pudottaa kuorman lastaupöydälle. Kyseinen melu pitää tulkita meluarvioissa ns. iskumaiseksi meluksi. Meluarviossa tätä ei ole huomioitu millään tavalla.

152 152 (284) Koneiden aiheuttamaa lakisääteistä peruutuksen hälytysääntä ei ole huomioitu meluselvityksissä. Kyseinen melu tulee aiheuttamaan haittaa ympäri vuorokauden. Melu on hyvin kantavaa ja tulee helposti rakenteiden läpi myös sisätiloihin. Puhaltimien ym. tehdasmelun osalta hakijan on todennut epämääräisesti että puhallin, joka aiheuttaa melua on 80 metriä korkean rakennuksen katolla ja ei aiheuta meluhaittaa asukkaille. Todellisuudessa puhaltimia ym. laitteita tulee olemaan lähes kaikissa rakennuksissa. Missään selvityksessä ei ole arvioitu näiden kokonaisvaikutuksia, eikä sitä, minkä tyyppistä melua kyseiset laitteet aiheuttavat, joten selvitys näiden osalta on puutteellinen. Yhteenvetona meluvaikutuksista muistuttajat toteavat, että arvio meluvaikutuksista on puutteellinen. Myöskään melun raja-arvoja ei ole ilmoitettu. Korkeimmilla meluarvoilla, puun pudotus, piippaus-, telakoneen- ja liikennemelun äänillä tulee olemaan erittäin suuri merkitys lähiasukkaiden asumisviihtyvyyteen, koska biotehdas toimisi ympäri vuorokauden. Varsinkin yöaikaan esiintyvillä meluilla tulisi olemaan myös terveysvaikutuksia, jos melutaso ylittyisi. YVA-selvityksen mukaan Virtasalmen rannan osalta asumiseen kohdistuva kokonaismeluarvo tulee ylittymään. Melutyypit on esitetty suurpiirteisesti. Impulssimaisen, kapeakaistaisen ja iskumaisen melun osalta täytyy tehdä tarkempi selvitys. Näiden osalta tutkittuun meluarvoon tulee lisätä Sosiaali- ja terveysministeriön ATO ohjeen mukaiset haittakorjaukset. Kyseisiä korjauksia melumallinnuksissa ei ole huomioitu. Hakija arvioi YVA-selvityksen perusteella, että ilmanpäästöt ja hajut eivät aiheuta haittaa ympäristön asukkaille, koska piippu on 130 m korkea. Hakija ei ole huomioinut, että tehtaaseen tulee myös muita piippuja ja puhaltimia, jotka aiheuttavat päästöjä. Hakemuksessa ei ole huomioitu ilmavirtauksia ja ilmanpaineen vaikutuksia. Tukesin ohjeistuksessa mainitaan, että vaarallisia aineita varastoivia ja käyttäviä teollisuuslaitoksia ei pitäisi rakentaa paikkaan, jossa haitallisten aineiden leviäminen ilman tai veden välityksellä aiheuttaa onnettomuustilanteessa haittaa ihmisen terveydelle tai ympäristölle. Finnpulpin tehdasta suunnitellaan pieneen saareen, jonka ympärillä on asutusta joka puolella. SEVESO III-direktiivin suoja-alue Finnpulpin kaltaisilla laitoksilla on 1,5 km. Finnpulpin tehtaan suoja-alueella tulee asumaan huomattava määrä ihmisiä. Mahdollisissa onnettomuustilanteissa vaikutusalue on vesistöstä ja ilman virtauksista johtuen huomattavasti suurempi kuin varsinainen suoja-alue on. Vaaravyöhykkeellä tulisi asumaan noin henkilöä. YVA-selvityksen turvallisuusselvitys hankkeen kokoon ja vaarallisten aineiden määrään suhteutettuna on hyvin puutteellisesti tehty. Hakija vähättelee hankkeen maisemallisia vaikutuksia. Mallinnuksissa käytetyt kuvat on kuvattu niin, että tehtaan todellinen koko 130 metrin piippu ja yli 80 metriä korkea rakennus jää epäselväksi. Tehdas tulee hallitsemaan maisemakuvaa. Maisemakuvan muutoksella tulee olemaan suuri vaikutus Kuopion matkailuun. Tehdasrakennus piippuineen muuttaa koko asuinympäristön asumisviihtyvyyden lisättynä muilla tehtaan aiheuttamilla haitoilla. Virtasalmen ranta on Kuopion ja Siilinjärven halutuinta asumisseutua. Tehtaan rakentaminen Sorsasaloon tulee muuttamaan osan lähialueista asumiskelvottomiksi, ja aiheuttamaan suurta haitta koko ranta-alueelle. Asumiskelpoisena säilyvienkin kiinteistöjen arvo tulee romahtamaan tehtaan rakentamisen myötä. Edellä mainituista asioista johtuen hankkeelle ei tule myöntää ympäristö-, aloitus- ja vesistölupaa. Suurista

153 153 (284) riskeistä ja haitoista johtuen tehtaan sijoituspaikaksi ei sovellu Sorsasalon saari. Hankkeelle tulee etsiä kokoon ja riskeihin paremmin soveltuva sijoituspaikka, jossa kaikki ympäristöriskit ja asukkaisiin kohdistuvat haitat pystytään hallitsemaan. Lisäksi hakijan asettama euron vakuus on täysin riittämätön ennallistamiseen, jos hankkeelle ei myönnetä ympäristölupaa. Mikäli hankkeelle myönnetään vaadittavat luvat, niitä ei tule myöntää ennen kuin kaikki puutteelliset selvitykset ja lisäselvitykset hankkeen kaikista vaikutuksista on tehty. Lisäksi ennen lupien myöntämistä hakija velvoitetaan tekemään esisopimus lunastuksesta haittojen vuoksi asuinkelvottomiksi muuttuvista kiinteistöistä ja sopimukset haittakorvauksista muiden asianosasisten kanssa. 21) RR:t ( ) toteavat, että heidän kiinteistö sijaitsee arvioidulla vahinkovyöhykkeellä B. Muistuttajat pitävät hyvänä, että hakija katsoo toiminnasta aiheutuvan korvattavaa haittaa, mutta pitävät korvausta täysin riittämättömänä. Jo nyt on nähtävissä Savon Sellu rakentamisesta ja käytöstä aiheutuneet haitat veden laadulle ja kalakannoille. Huomattavasti suuremman tehtaan rakentamisesta on odotettavissa kiinteistön käyttömahdollisuuden olennaista huononemista. Tehdashanke on kokonaisuudessaan talousalueelle merkittävä ja myönteinen asia. Kohtuutonta on, että sen läheisyydessä sijaitseville kiinteistöille aiheutetaan edellä kuvatun laista haittaa. Muistuttajat vaativat, että Finnpulp Oy:n on lunastettava muistuttajien kiinteistö. Lunastushinnassa on huomioitava kiinteistön arvo ja vahingonkorvaus siten, että se mahdollistaa vastaavan kokoisen kiinteistön hankinnan samalta etäisyydeltä Kuopiosta. Sopiva korvaussumma on euroa. 22) SS ( ) sekä TT:t ( ) yhdessä omistavat Myhkyrin saaren, joka on hankittu suvun omistukseen vuonna Muistuttajat vastustavat hanketta eikä sille tule myöntää ympäristö- eikä vesitalouslupaa. Jäähdytysveden aiheuttama lämpökuorma vesistöön on käsittämättömän suuri eli noin 436 MW/a. jäähdytysvesi on hakijan mukaan tarkoitus laskea jätevedenpuhdistamon edustalle eli Myhkyrin saaren edustalle. Hakijan esittämä tilakohtainen korvaus on alhainen. Hakemus tulee palauttaa hakijalle lisäselvityksiä varten. Jäähdytysveden osalta lisäselvityksiä tarvitaan seuraavista vaikutuksista: 1. Jäähdytysveden leviämistä Susisalmen ja Toivalansalmen vesille ja rantaalueille on tutkittava ja selvitettävä tarkemmin. 2. Lämpimien jäähdytysvesien vaikutukset on selvitetty puutteellisesti. 3. On myös selvitettävä, miten ja kuinka laajasti lähialueiden rannat limoittuvat ja ruohottuvat valtavasta jäähdytysveden määrästä johtuen. 4. Tehtaan lisäpäästöt (jäähdytys-ja jätevedet) Kallaveteen myös edistäisivät sinilevän kasvua. On selvitettävä, minkälaisia terveyshaittoja tästä voi aiheutua lähiasukkaille. Tulisiko eläminen ja vapaa-ajan vietto ranta-alueilla täysin mahdottomaksi tehtaan päästöistä johtuen? 5. Lisäksi tällaisen valtavan jäähdytysvesimäärän (lämpökuorman) laskeminen suoraan Kallaveteen on valtavaa energian tuhlauksena. On selvitettävä myös, miten sitä voidaan käyttää hyödyksi Pohjois-Savon talousalueella.

154 154 (284) Peruste lisäselvityksille on, että lupahakemuksessa on tehty hyvin puutteelliset selvitykset jäähdytysvesien vaikutuksista ja toisaalta Savon Sellun aiheuttamat vaikutukset lähialueille. Kysymyksessä on jättitehdas verrattuna Savon Sellun volyymeihin. Yhteisvaikutukset ovat ratkaisevat myös vesistöhaittojen osalta. Sorsasalon koillisosan lähisaarten edusta ei voi vastaanottaa suunnitellun tehtaan jäähdytysveden määrää ilman, että tästä aiheutuisi todella suuret ja korjaamattomat vaikutukset. Tällaisen lämpökuorman siirtäminen vesistöön vaikuttaa järven ekologiseen tilaan, kun samalla pitää huomioida myös tehtaan jätevesipäästöt, jotka nekin on tarkoitus laskea Kelloselkään lähelle tämän lämpökuorman laskupaikkaa. Lisäksi muistuttajat vaativat seuraavia lisäselvityksiä: 1. Purkuputken siirtäminen Hietasalon eteläpuolelle on tutkittava vaihtoehtona. 2. Hakemuksen mukaan raakavesi otetaan Virtasalmesta. On syytä tutkia mahdollisuus yhteistyöhön raakavedenotossa Savon Sellun kanssa Sorsasalon eteläpuolelta. Hakemuksen mukaan vedenotto ei aiheuta sellaisia muutoksia virtauksissa, että se vaikuttaisi jätevesien leviämiseen ja sitä kautta Kallaveden laatuun. Muistuttajat vaativat tarkan, realistisen ja nykytilanteen huomioivan selvityksen siitä, kuinka suunniteltu vedenotto ja jätevesien johtaminen järveen vaikuttaa veden laatuun Myhkyrin saaren rannoilla sekä kuinka muut ympäristöhaitat vaikuttavat Myhkyrin saareen rantakiinteistöihin. 3. Sorsasalon saaren kallioperä on rikkonainen. Kallioperä on tutkittava tarkasti. On selvitettävä minkälainen uhka ja vaara Sorsasalon valumilla on Kallaveteen ja erityisesti Ranta-Toivalan alueelle. Edellä esitetyillä perusteilla toiminnalle ei tule myöntää ympäristönsuojelulain mukaista aloittamislupaa eikä vesilain mukaista valmistelulupaa. Lisäksi muistuttajat yhtyvät Kuopion Veden ja Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan muistutuksiin tehtaan aiheuttamista ympäristöriskeistä ja ympäristövahingoista sekä näiden muistuttajien kannanottoihin toiminnan aloittamis- ja valmisteluluvista. 23) Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry, Kuopion luonnon ystäväin yhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliitto Siilinjärven yhdistys ry vaativat, että hakijalle ei tule myöntää ympäristö- ja vesilupaa eikä toiminnanaloittamis- ja valmistelulupaa huomioon ottaen suunnitteilla olevan tehtaan ympäristövaikutukset. Finnpulp Oy:n sellutehdas vesistöpäästöineen ei täytä vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) tavoitteita suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä, Kallavettä niin, että sen tila ei heikkene. Ympäristö- ja vesilupahakemuksenvaikutukset ovat pitkälti arvioita, oletuksia, epävarmuuksia, vaihtoehtoja ja hankkeen mittavuuden huomioiden riittämättömiä. Tehtaan ympäristövaikutusten arviointi ei ole ollut riippumatonta, sillä usealla lausunnon antajalla, on taloudellisia tai muita kytköksiä hakijaan, mikä heikentää arvioinnin luotettavuutta. Tämän suuruusluokan sellutehtaan vaikutuksia ympäristö- ja luontoarvoihin olisi tullut tarkastella huomattavasti laajemmin kuin välittömästi tehtaan lähiympäristössä. Tehtaan puuraaka-aineen kulutus on arvioitu 6,7 miljoonaksi kuutiometriksi vuodessa,

155 155 (284) mikä on vajaa 10 % Suomen puutuotantoon käytettävien metsien vuosittaisesta kasvusta. Äänekosken ja suunnitteilla oleva Finnpulp Oy:n sellutehtaiden puuhankintaalueet menevät osittain päällekkäin, kuten myös suunnitteilla olevan Kainuun sellutehtaan raaka-aineen hankinta-alue, joten keskeisen Suomen metsiin kohdistuu kasvavaa hakkuutarvetta. Tämä lyhyellä aikavälillä lisää hiilidioksidipäästöjä ja on vastoin Suomen ilmastonmuutossitoumuksia sekä köyhdyttää samalla voimakkaasti keskeisen Suomen metsäluontoa ja sen monimuotoisuutta. Tämän kokoluokan sellutehdasta ei tule sijoittaa sisäveden rannalle. Suomen järvien vesitilavuudet ovat varsin pieniä, joten vaikutukset vesistöön ovat väistämättömät. Suunnitteilla oleva tehdas on lisäksi Vuoksen vesistön latvoilla, jossa maa- ja metsätalouden sekä asutuksen ja teollisuuden päästöt kuormittavat jo nyt vesistöä. Kuopion Vesi ja muutkin toimijat ovat tehneet vuosien ajan merkittävää työtä Kallaveden vedenlaadun parantamiseksi. Tämä työ ja tehdyt investoinnit menisivät lisäpäästöjen johdosta käytännössä hukkaan. Myös Kuopion talousveden laatu vaarantuisi, etenkin ongelmatilanteissa. Toissijaiset vaatimukset: 1. Asia on puutteellisena palautettava hakijalle, jonka tulee selvittää tarkemmin jätevesien vaikutus Kallaveteen ja sen syvänteisiin sekä Kallaveden vesikasvillisuuteen, jotta voidaan päätellä täyttyykö vesipuitedirektiivin velvoite. 2. Jätevedenpuhdistamo on varustettava tertiäärikäsittelyllä, joka vähentää päästöjen vesistövaikutuksia ko. käsittelyn haittoja enemmän. 3. Vesistöön laskettaville jätevesille on annettava raja-arvot, joita valvotaan jatkuvatoimisesti jätevesien purkualueella mukaan lukien häiriö- ja poikkeustilanteet sekä ohijuoksutukset, ja raportoidaan välittömästi. Tehtaan ympäristövaikutusten tarkkailut tulee käynnistää vähintään vuosi ennen tehtaan toiminnan aloittamista. 4. Puhdistamon jätevettä ei saa päästää vesistöön. Tämä kielto koskee myös käynnistämisvaihetta ja ongelmatilanteita. Hakijan tulee laatia erilaisten häiriötilanteiden riskiarviointi ja suunnitelma sellaisia häiriötilanteita varten, jotka eivät aiheuta tehtaan alasajoa, mutta voivat aiheuttaa jäteveden päästöjä vesistöön. 5. Hakijan tulee arvioida purkuputken sijoitus pidemmälle alavirtaan niin, että jätevesien vaikutukset Kuopion talousveden laatuun estetään vaarantamatta kuitenkaan alapuolisia järviä. 6. Luvanvaraista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin lupapäätös on lainvoimainen. Vaatimus koskee ympäristö- ja vesilupaa sekä toiminnanaloittamis- ja valmistelulupaa. 7. Hakijan tulee tehdä kattavat kalastoselvitykset ja seurata päästöjen vaikutusta Kallaveden kalastoon ja kalastukseen, mukaan lukien virkistyskalastus. Kalatilannetta tulee seurata säännöllisesti niin, että muutoksiin pystytään reagoimaan ajoissa. Menetettyjen kalakantojen korvaus ei tule olla ensisijainen vaihtoehto.

156 156 (284) 8. Hakijan tulee selvittää jäähdytys- ja jätevesien lämpöpäästön yhteisvaikutus ravinteiden ja happea kuluttavien aineiden kanssa vesistöön, erityisesi Kelloselän syvänteissä. Samoin hukkalämmön vähentämismahdollisuudet ja hyötykäyttö tulee selvittää. 9. Päästöt vuorokaudessa voivat olla COD Cr:lle 4 tonnia, BOD7:lle 170 kg, kiintoaineelle 180 kg, fosforille 4 kg sekä sulfaatille 7 tonnia. AOX:n kohdalla on selvittävä tarkemmin ainekoostumus sekä miten niitä voitaisiin alentaa ja asettaa päästöraja noudattaen AOX:n ja raskasmetallien suhteen prioriteettilistaa. 10. Saniteettivedet on johdettava kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon. Perustelut vesistön osalta. Tehtaan suurin ympäristövaikutus kohdistuu vesistöihin ja niiden ekologiaan mukaan lukien kalat. Vaarassa ovat etenkin Kelloselkä, mutta pitkällä aikavälillä myös Etelä-Kallavesi ja sen alapuoliset Suvasvesi ja Koirus, joita ei ole edes sisällytetty ympäristövaikutusten arviointiin. Riski on suuri, mutta hitaammin realisoituva Suvasveden erittäin syvissä, jopa 90 metrin, syvänteissä. Tuleva kuormitus. Jos jätevedet käsitellään yhdessä Savon Sellun kanssa, Kallaveteen tulisi hakijan mukaan noin 37 ºC -asteista jäähdytysvettä talvisin m 3 /d ja kesäisin m 3 (lämpöenergiaa laskettaisiin Kallaveteen hukkaenergiana enemmän kuin mitä käytettäisiin sähköksi, joten prosessia ei voida pitää ympäristöystävällisenä). Edelleen Kallaveteen laskettaisiin prosessivesiä talvisin ja kesäisin m 3 /d sekä saniteettivesiä 60 m 3 /d. Laskettava jätevesi toisi joka päivä Kallaveteen kg kemiallista happea kuluttavaa ainesta, kg biologista happea kuluttavaa ainesta (BOD 7), kg kiintoainesta, kg typpeä, 80 kg fosforia, 70 kg AOX-aineita sekä kg sulfaattia. Kallaveden kannalta äärimmäisen ongelmallisia päästöjä olisivat a) hyvin suuret fosforipäästöt, b) suuret orgaanisen aineen päästöt ja c) suuri sulfaattipäästö sekä AOXaineet. Tämän suuruusluokan sulfaatti- ja AOX-aineiden päästöjä ei Kallaveteen ole aiemmin kohdistunut, joten vesistöön tuotaisiin laadullisesti aivan uusia kemiallisia haittoja. Päästöjen vaikutukset. Fosfori on Kallavedessä rajoittava aine, joten jokainen milligramma fosforia lisää rehevöitymistä ja kuluttaa happea. Happitasoon vaikuttavat myös kemiallinen hapenkulutus (COD) ja biologinen hapenkulutus (BOD 7), näistä COD-aineet pitkän ajan kuluessa ja BOD 7-aineet viikossa. Myös suuri määrä sulfaattia johtaa rehevöitymiseen, sillä sulfaattia pelkistävät bakteerit muuntavat vähähappisessa ympäristössä sulfaattia sulfidiksi. Tämä puolestaan reagoi sedimentissä olevan rautafosfaatin kanssa vapauttaen fosfaattia liukoiseen muotoon. Samaan aikaan lisääntyvät fosforin ja orgaanisen aineen määrät merkitsevät erittäin suurta lisääntyvää hapen kulutusta. On huomioitava, että tulevaisuudessakin tulee olemaan hyvin sateisia ja hyvin kuivia vuosia ns. normaalien vesijaksojen välissä kuten myös lyhyitä ja pitkiä talvia. Tulvat ja erittäin rankat sateet tuovat vesistöön paljon orgaanista ainesta, joka johtaa myöhemmin hapen kulutuksen lisääntymiseen ja jopa hapen loppumiseen. Epävarmuutta lisäävät puutteelliset happipitoisuusmittaukset huhti toukokuulta, jolloin happea on syvänteissä vähiten, mutta heikot jäät estävät näytteiden oton.

157 157 (284) Niukasti elektrolyyttejä sisältävien peruskallioalueen järvien sulfaatin sietokykyä ei voi verrata tilanteeseen merivesissä, kuten lupahakemuksessa ja sen täydennyksessä tehdään. Sulfaattien kertyminen niukkahappisiin syvänteisiin johtaa sulfaatin pelkistymiseen rikkivedyksi. Tämä on itsessään myrkyllinen, ekologisesti ongelmallinen ja pahanhajuinen yhdiste. Lisäksi se reagoidessaan raudan fosfaattisuolojen kanssa vapauttaa fosforia pahentaen edelleen järven fosfaattikuormitusta. Sulfaattikuormasta on huomattava, että Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi viime vuonna Kuopion Energialle luvan laskea sulfaattipitoisia lauhdevesiä Kallaveteen Haapaniemen kärkeen. Tällaisia lauhdevesiä on laskettu syksystä 2015 alkaen ja jo purkuputken alusvedessä sulfaattipitoisuus oli yli 9 mg/l, kun muissa analysoiduissa pisteissä sulfaattipitoisuus oli tasoa 6,4 mg/l. Ilmiö, että syvimmässä vedessä (9,9 m) on vähemmän sulfaattia kuin matalamassa (6 m), voisi johtua siellä mahdollisesti tapahtuvasta sulfaatin pelkistymistä sulfidiksi. Jo tuo kohoaminen paljastaa, että Kallaveteen ei voida johtaa valtavia määriä sulfaattia ja sinne jo tulevat kuormat on otettava huomioon. Hakemuksen täydennyksessä todistetaan Sotkamon Jormasjärven avulla, että edes suurikaan sulfaattipitoisuus ei ole johtanut pysyvään kerrostumiseen. Tässä olisi voinut myös mainita, että Jormasjärven ja kuuden muun sulfaattikuormaa saaneen järven ahvenet sisältävät elohopeaa enemmän kuin Euroopan komission antama asetus (EY 1881/2006) sallii. AOX-aineiden kemiallista luonnetta ei voida ennakoida. Osalla on voimakkaita antimikrobisia ominaisuuksia ja, vesistöissä ne ovat myrkyllisiä. Osa aiheuttaa mutaatiota ja lisäävät myös syövän riskiä. Näitä yhdisteitä, joiden ekologiset ja terveydelliset vaikutukset ovat ennakoimattomia ja joita ei ennestään ole merkittävästi Kallavedessä esiintynyt, ei tulisi kevyin perustein laskea vesistöön. Yhdessä sulfaatin kanssa ne merkitsevät kiistatonta sekä määrällistä että laadullista tilanteen huonontumista nykytilaan verrattuna. Kallaveden tämän hetkisestä AOX-kuormituksesta ei ole seurantatietoa. Tehtaan AOX-päästöt ovat erityinen uhka Kuopion raakaveden laadulle. Sellutehtaan valittu valkaisutekniikka vaikuttaa tehtaan jäteveden AOX-pitoisuuksiin. Tämän vuoksi tehtaan tulee selvittää Kallaveden tämän hetkinen AOX-yhdisteiden esiintyminen, ja arvioida, mikä valkaisutekniikka on paras AOX-päästöjen suhteen. Jäähdytysveden vaikutus happitilanteeseen. Täydennyksessä esitetään, että jäähdytysveden johtaminen vesistöön toisi vesistöveteen happea. Mekanismia ei ole selitetty eikä liioin ilmiön suuruusluokkaa. Vesistöön laskettavan veden lämpötilaksi esitetään noin 37 o C. Jäähdytysvesien mukana vesistöön johdettavan hukkalämmön hyötykäyttömahdollisuudet tulee selvittää, ja tavoitteena tulee olla hukkalämmön hyödyntäminen mahdollisimman suuressa määrin. Samoin on selvitettävä jäähdytys- ja jätevesien sekä ravinteiden ja happea kuluttavien aineiden yhteisvaikutus vesistön happitalouteen ja rehevöitymiseen. Sinileväkukinnat tietyissä suotuisissa sääolosuhteissa on jo tällä hetkellä uhkana veden laadulle, virkistyskäytölle ja talousvedelle Kallaveden fosforipitoisuuden vuoksi puhumattakaan, kun fosforikuormitus tehtaan vaikutuksesta kuusinkertaistuu nykyiseen Savon Sellu Oy:n kuormitukseen verrattuna.

158 158 (284) Vaikutus kalakantoihin. Kallavesi kuuluu lohikalavesiin. Liika rehevyys suosii särkikaloja, mutta mm. lohikalat eivät voi lisääntyä tai eivät edes menesty, koska rehevyyden mukana happipitoisuus alenee. Järven kalalajisto muuttuu tällöin vähäarvoisemmaksi. Muutos voisi haitata taimenen lisääntymisestä, mitä tapahtuu ainakin Suvasvedessä, josta taimenet tulevat syönnökselle Kallaveteen. Istutusten ansiosta Kallavedestäkin on nyt voitu pyytää isoja järvilohia. Luonnon taimen on luonnonsuojeluasetuksen mukaan suojeltu, joten sen elinolosuhteita ei saa muuttaa huonompaan suuntaan. Luontainen järvilohi on myös EU:n luontodirektiivin suojaama. Yhteenveto vaikutuksista. Finnpulp Oy:n päästöt vesistöön voivat johtaa 1) yleiseen rehevöitymiseen, 2) myrkyllisen rikkivedyn syntymiseen happiköyhissä syvänteissä, 3) kalakantojen muuttumiseen särkivaltaisemmaksi ja koko järven ekologian muuttumiseen, 4) arvokalakantojen lisääntymisen häiriintymiseen 5) kalojen ravitsemuksellisen laadun ja turvallisuuden heikentymiseen rasvahappomuutosten ja elohopean kertymisen johdosta ja 6) talousveden laadun heikkenemiseen. Lupahakemuksen mukaan vesistön laatuluokitus säilyy hyvänä. Tämä ei pidä paikkaansa ottaen huomioon hakemuksen epätäsmällisyydet ja ristiriitaisuudet sekä ratkaisujen vaihtoehtoisuuden ja optiot eri prosesseihin. Hakemuksen mukainen jäähdytys- ja jätevesien kuormitus, erityisesti häiriötilanteissa, on vesipuitedirektiivin tavoitteiden ja velvoitteiden vastainen. Tämän vuoksi tehtaan ympäristövaikutukset huomioon ottaen ei ole edellytyksiä myöntää haettuja lupia ennen kuin lausunnon toissijaiset vaatimukset täyttyvät. 24) UU:t ( ) vastustavat luvan myöntämistä hankkeelle. YVAselvityksessä on vähätelty tehtaan haittoja, joita ei selvityksen mukaan aiheudu. Tehtaan rakentaminen lähelle asutusta ja Kuopion keskustaa on käsittämätöntä. Tehtaalle olisi parempikin sijoituspaikka missä raaka-aine olisi lähempänä. Lisäksi muistuttajat ovat huolissaan Kuopion juomaveden laadusta ja Kallaveden veden tilasta, mikäli tehdashanke toteutuu. Muistuttajat esittävät huolen tehtaan välittömässä läheisyydessä, sillä tehtaalla tullaan käyttämään ihmiselle ja luonnolle hengenvaarallisia myrkkyjä. Lisäksi tehtaan tulevat ympärivuorokautiset melupäästöt sekä valaistus tekevät asumisen alueella mahdottomaksi. Tehdas tulee vaikuttamaan kiinteistöjen arvoihin alentavasti. Virtasalmen suunniteltu vedenottamo voi vaikuttaa virtauksiin ja talvisin myös salmen jäätymiseen. Liikkuminen jäällä tulee olemaan jatkossa hengenvaarallista. Lauhdevesien laskeminen Kallaveteen tulee aiheuttamaan todella suuren lämpökuorman Kelloselälle ja näin vaikuttaa jään paksuuteen myös sillä puolella Sorsasalon saarta. Mikäli tehdashanke toteutuu, muistuttajat vaativat, että hakija velvoitetaan lunastamaan lähialueen kiinteistöt niiden käypään arvoon. 25) VV ( ) vastustaa biotuotetehtaan rakentamista Kuopion Sorsasalon saareen. Tehtaalle on etsittävä parempi sijoituspaikka. Suunniteltu tehdas ei ainoastaan tuhoaisi lähivesiä ja koko Kallavettä, mutta myös muuta ympäristöä aiheuttaen melu-, haju-, pöly-, pienhiukkas ym. haittoja kaikkina vuorokauden- ja vuoden aikoina. Myös onnettomuusriskit ovat suuret. Toiminnan seurauksena kalastus Kallavedellä loppuisi, lähialueen jäät eivät olisi kestäviä talvella sekä sauna-, pyykki- ja käyttövesi olisi käyttökelvotonta. Suunnitellun tehtaan massiivisuus pilaa monin tavoin asutuk-

159 159 (284) sen viihtyvyyttä. Virkistyskäyttöhaitasta esitetty korvaus ei ole riittävä. Mökin käyttö talvella kävisi mahdottomaksi, koska jäät eivät kestä kulkemista entiseen tapaan. 26) WW ( ) on muistuttanut, että hakemuksessa on todettu lähiasukkaille tulevan haittoja mm. vesistön tilan huononemisena (purkupisteen lähialueen paikallisena hapettomuutena), jäähdytysvesien sisältämä lämpökuorma vaikeuttaa jäällä liikkumista Kelloselän alueella, virkistyskalastuksen huononemisena, hajuhaittaa ja meluhaittana, joka muuttuu jatkuvaksi. Muistuttaja esittää huolen miten alueelta jatkossa saa kuhaa. Kalastus tulee hankkeen johdosta kärsimään. Muistuttajan kiinteistöillä on osuudet yhteisiin vesialueisiin ja Hakemuksessa esitetyt korvaukset ja kalatalousvelvoitteet eivät tule korvaamaan muistuttajalle aiheutuvaa haittaa. Vuotuinen kalataloudellisten vaikutusten vähentämiseen varattu euroa on pieni suhteessa alueen pinta-alaan. Kalataloudellisten vaikutusten pienentämiseen toivotaan huomattavaa korotusta hakemuksessa esitetystä tai jotain muuta korvausta, kuten kalan istutuskiintiöitä alueelle. Jäähdytysvesien johtaminen Kelloselälle voi vaikeuttaa Itkonniemi Vaajasalo jäätien ylläpitoa. Sitä olisi haittaa koko itäiselle Kuopion alueelle, mutta etenkin sillattomassa saaressa olevalle mökille jää on talvella ainoa kulkutie. Jäähdytysvedet ja niiden aiheuttamat virtausmuutokset voivat vaarantaa jäällä liikkumista tai joskus jopa estää sen kokonaan. Sellutehtaiden hajuhaitat ovat yleisesti hyvin tiedossa. Niitä vielä nykyisinkin ajoittain on vaikka tekniikka on kehittynyt. Toivottavasti isompi tehdas ei aiheuta enemmän hajuhaittoja kuin vanhat pienemmät tehtaat. Meluhaitta on ikävä uusi asia. Muistuttaja esittää huolen Kallaveden tilasta. Vaikka hakemuksessa on esitetty, ettei hanke vaaranna Kallaveden käyttöä vesilaitoksen raakavetenä, huomauttaa muistuttaja, että tämä on vain arvio, eikä Kuopion kokoisella kaupungilla ole varaa ottaa riskiä ihmisten juomavedestä. Lisäksi leväkukinnot ovat pahentuneet viime vuosina. Muistuttaja esittää pelon siitä, että tilanne pahenee eikä Kallavedessä voi tämän jälkeen uida tai käyttää sitä saunavetenä. Saaressa ei ole kaivoa, jolla voisi korvata järviveden käyttöä. Muistuttaja esittää, että luvan hakija osallistuisi käyttövesiputken tai puhdasvesikaivojen rakentamiseen Iso-Telkko saaren loma-asunnoille. 27) XX:t ( ); YY:t ( , ); ZZ ( ), Vihtakannan osakaskunta, Vaajasalon osakaskunta ja Salmisaaren osakaskunta toteavat muistutuksessa, ettei hakijalle tule myöntää ympäristölupaa ja toiminnanaloittamislupaa eikä vesitalouslupaa ja valmistelupaa. Asia on puutteellisena palautettava hakijalle, jonka tulee selvittää tarkemmin tehtaiden jätevesien vaikutus Kallaveden syvänteisiin ja Kallaveden vesikasvillisuuteen niin kuin jäljempänä selostetaan. Jätevedenpuhdistamoon on lisättävä tertiääripuhdistus ja sen myötä kaikkia jätevesipäästöjä on oleellisesti vähennettävä. Jätevesien purkualueella on toteutettava jatkuvatoiminen mittaus ja tuloksista on raportoitava välittömästi. Päästöjen raja-arvoina on käytettävä enintään yhden kuukauden liukuvaa keskiarvoa. Puhdistamattomien jätevesien päästäminen vesistöön on kiellettävä tehtaan käynnistysvaiheessa sekä ongelmatilanteissa. Selvitykset on tehtävä riippumattomien asiantuntijoiden toimesta. Fysikaalis-kemiallisen ja biologisen tarkkailuohjelma on täydennettävä vastaamaan jätevesien vaikutusaluetta (alueet C1, 2 ja D). Aiheutuvista haitoista on maksettava korvaukset.

160 160 (284) Perusteluina edellä mainituille vaatimuksille on esitetty, että Kallavesi, kuten monet muutkin Suomen järvet sijaitsevat peruskallioalueella, tästä syystä järven vesi on niukkaelektrolyyttistä ja herkkää veden laadun muutoksille. Kallaveden morfologia on poikkeuksellinen, sillä sitä halkovat rotkomaiset, laajat syvännealueet, jotka jatkuvat yhtenäisenä kaakkoon Suvasvedelle ja etelään Sotkanselälle ja Koirukselle. Syvännealue muodostaa kokonaisuuden niin, että veden laadun muutos jossakin alueella vaikuttaa syvänneketjun veden laatuun. Syvännealueen tila on nyt ja myös tulevaisuudessa ratkaiseva Kallaveden pääsyvänteeseen yhdistyvien Suvasveden ja Koiruksen kannalta. Hakijan selvitykset tehtaan aiheuttaman kuormituksen vaikutuksista Kallaveteen ovat ristiriitaisia ja epätäsmällisiä. Hakijan johtopäätökset tehtaiden vaikutuksesta perustuvat mallinnukseen, mutta alueelta saadut vesikemialliset määritystulokset eivät tue mallinnuksen johtopäätöksiä. Selvittämättä on jäänyt jätevesien kulkeutuminen Säyneensalon ympäristössä. Happimallinnuksen perusteella hakemuksessa on arvioitu, että jätevedet kulkeutuvat talviaikaan pääsääntöisesti Säyneensalon länsipuolelta, näin ollen jätevedet eivät vaikuta Säyneensalon itäpuolella eivätkä aiheuta siellä alusveden hapenvajausta. Kuitenkin mittaustulokset osoittavat, että kerrostuneina kausina alusveden ja ajoittain jopa välivedenkin happipitoisuus on jo nyt hyvinkin alhainen. Tämä aiheuttaa sisäistä kuormitusta jo nykytilanteessa. Myöskään happipitoisuuden muutosmallinnusta ei ole tehty tältä ajanjaksolta. Sisäinen kuormitus on jo nyt osaltaan aiheuttamassa toistuvia voimakkaita sinileväkukintoja vesialueilla ja rannoilla. Sisäinen kuormituksen vaikutukset sinilevien lisääntymiseen todetaan myös lupahakemuksessa. Lupahakemuksessa kohdassa happitilanne, arvioidaan hapen kulutuksen lisääntyvän olosuhteista riippuen jopa 1 3 mg/l Kallaveden syvänteissä. Tämä merkitsisi todettujen mittausten perusteella laajaa happikatoa Kallaveden piiriin syvännealueilla ja sen seurauksena valtavaa sisäisen kuormituksen lisääntymistä. Hakemuksen mukaan uuden tehtaan jätevesien ominaispaino on sama kuin Savon Sellun puhdistamon jätevesien. Tätä ei ole mitenkään todistettu. Finnpulpin tehtaan jätevedet sisältävät suuria määriä sulfaattia, jota Savon Sellun jätevesissä on erilaisen prosessin vuoksi vähemmän. Näin ollen on todennäköistä, että yhteispuhdistamon jätevesien ominaispaino on suurempi kuin Savon Sellun. Näin kuormitus kohdistuisikin oletettua voimakkaampana vesialueen syvänneosaan ja myös koko Suvasvedelle ja Koirukselle jatkuvaan syvänneketjuun. Samalla on ilmeinen vaara, että syvänteiden niukkahappiset olosuhteet johtavat sulfaatin pelkistymiseen sulfidiksi ja sen myötä myrkyllisen rikkivedyn muodostuminen ja vapautumien vesistöön on mahdollista. Syvännealueelle voi myös kertyä suolapitoista vettä, joka raskaampana jäisi järven kierron ulkopuolelle. Selvitykset tukevat käsitystä, että syvännealue on yhtenäinen, että jätevedet kerrostuisivat syvään veteen ja että jätevedet kulkeutuisivat Säyneensalon itäpuolelle. Tällöin on väistämätöntä, että jätevedet heikentäisivät jo nykyisellään huonoa happitilannetta myös Säyneensalon itäpuolen syvänteissä. Hapenvajauksen seurauksena sisäinen kuormitus kasvaisi, mistä aiheutuisi rehevöitymistä ja leväkukintoja laajalla alueella.

161 161 (284) Hakemuksessa esitetty arvio häiriö- ja poikkeustilanteiden vaikutuksista vesistöön on epäselvä. Varoaltaita on tarkoitus käyttää, mutta samalla vesistöpäästöihin varaudutaan ja todetaan mitenkään perustelematta, että Kallaveden kaltaisessa ympäristössä häiriöpäästöjä on mahdollista tehdä jopa talvikaudella. On hyvin todennäköistä, että häiriöpäästöistä aiheutuisi suurta vahinkoa Kallavedelle. Hakemuksen mukaan vesistön laatuluokitus säilyy hyvänä. Esitetyt selvitykset kasvavasta sisäisestä kuormituksesta ja häiriötilanteista viittaavat kuitenkin siihen, että laatuluokitus ei säily ainakaan kaikkien osatekijöiden osalta tai vesistön kaikissa osissa hyvänä. Hakemuksen mukainen jätevesien johtaminen, erityisesti häiriötilanteiden aiheuttama kuormitus mukaan lukien, on vesipuitedirektiivin tavoitteiden ja velvoitteiden vastainen. Vesipuitedirektiivin mukainen velvoite säilyttää vesistöjen hyvä tila sisältää myös vesikasvillisuuden, joka on eräs luokitusperuste. Biotuotetehtaan hakemuksessa ei ole selvitetty jätevesien vaikutusalueen vesikasvillisuutta. Hankkeen mahdollisia vaikutuksia Kallaveden vesikasvillisuuteen on tämän takia mahdotonta ennakolta arvioida. Vaikutusten arviointi kuuluu kuitenkin lupaharkintaan. Lupaharkintaa ei voida tässä tapauksessa tehdä ja hakemus on hylättävä. Edellä olevan perusteella hanke vaarantaa Pohjois-Savon vesistöjen vesienhoitosuunnitelman Vuoksen vesienhoitoalueen ja EU:n vesipuitedirektiivintavoitteiden eli vesialueen hyvän ekologisen tilan saavuttamisen tai sen säilymisen niillä alueilla, joilla se on jo saavutettu. Ympäristölupahakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella ei voi varmistua siitä, ettei hanke pilaa merkittävästi Kallavettä. Hakemuksen osoitetaan jätevesipäästöistä aiheutuvan sekä kalataloudellista vahinkoa että rantakiinteistöjen arvon alenemista. Koska kuormitus väistämättä edellä osoitetun sisäisen kuormituksen kasvun ja jätevesivaikutusten seurauksena vaikuttaisi vastaavasti myös Vaajasalossa, muistuttajat vaativat täysimääräisen korvauksen aiheutuvasta taloudellisesta vahingosta. 28) ÅÅ:t ( ) ja ÄÄ:t ( , ) vaativat muistutuksessa, ettei Finnpulp Oy:lle tule myöntää ympäristölupaa YVA-selostukseen perustuvan ympäristölupahakemuksen perusteella. Muistuttajat perustelevat vaatimuksensa seuraavilla seikoilla. Virtasalmen ranta-alue, jossa kiinteistöt sijaitsevat, on yleiskaavassa merkitty lomaasutusalueeksi. Tehtaan lähialueella on myös vakituista asutusta, ja tehtaan vaikutusalue toimii tärkeänä virkistysalueena. Tärkeitä virkistyskäyttömuotoja ovat lomaasuminen, ulkona ja luonnossa liikkuminen. Tehtaan tulon myötä myönteiset vaikutukset muuttuisivat käänteisiksi. Virtasalmen ja tehtaan muun lähialueen virkistyskäytön kannalta merkityksellinen vaikutus olisi myös jään oheneminen leutoina talvina laajalla alueella. On hyvin mahdollista, että Virtasalmi ei enää jatkossa jäädy riittävässä määrin, että sitä voisi käyttää talvella virkistystarkoituksiin. Päävaatimus on ollut alusta alkaen se, että tehtaalle tutkitaan vaihtoehtoinen sijoituspaikka, jotta saadaan todellista vertailukelpoista tietoa tehtaan aiheuttamista ympäristövaikutuksista.

162 162 (284) Jos tehdashanke toteutetaan Sorsasalon saareen, niin se heikentää merkittävästi lähialueen asukkaiden elinoloja ja vaarantaa terveyden. Virtasalmen ranta muuttuu asumiskelvottomaksi. Tehdasalue on selvästi liian pieni suunnitellulle tehdaskombinaatille. Muut vastaavaan kokoiset tehtaat ovat 2 3 kertaa suuremmilla maa-alueilla. Tästä aiheutuu se, että mitään reservejä ei ole tulevaisuutta varten. Tehdas lisää merkittävästi ympäristön kuormitusta ja aiheuttaa haitallisia ympäristövahinkoja, joista pahimpina olisivat meluhäiriöt, päästöt ilmaan, vesistöpäästöt, häiriövalaistus, maisemamuutokset, onnettomuusriskit, liikenteen kasvu Viitostiellä Sorsasalon ja Vuorelan alueilla sekä itse tehdasalueella. Suunnitellun tehtaan rakentaminen kestää yli 2 vuotta ja maanrakennustyöt 1 1½ vuotta. Rakentamisvaiheessa hankealue poistuu virkistyskäytöstä ja rakentamisen häiriövaikutukset heikentävät virkistysarvoja hankealueen läheisyydessä, kuten Virtasalmen alueella. Vedenottoon liittyvät erilaiset vesirakennustyöt (muun muassa ruoppaukset, läjitykset ja täytöt) likaavat Virtasalmen veden ja estävät veden käytön uimiseen, saunomiseen ja peseytymiseen. Muistuttajat kokevat hankkeesta aiheutuvan meluhaitan yhtenä huolestuttavimmista ja elämään vaikuttavista tekijöistä. Alueella melutaso on jo nykyisellään liian korkea, sillä melua aiheutuu Savon Sellun toiminnasta, 5-tien liikenteestä, Horneteista, Finn- Hems pelastushelikopterin päivittäisistä ylilennoista jne. Kiinteistöjen kokonaismelutaso nousee luvan myötä tasolle, joka on ympäristönsuojelulain 5 :n 2 kohdan mukaista ympäristön pilaantumista. Tämä on vastoin YSL:n 142 :ää, jonka mukaan kaikessa toiminnassa on tavoiteltava sellaista ääniympäristön laatua, jossa vaarallista tai haitallista ääntä (melu) ei esiinny terveyshaittaa tai merkittävää muuta pilaantumisseurausta aiheuttavassa määrin. Yhdessä muiden melua tuottavien toimintojen kanssa melusta aiheutuu lisäksi myös ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä sekä vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle. Näin merkittävälle uudelle melulähteelle ei ole perusteita myöntää lupaa keskelle olemassa olevaa asutusta. Finnpulpin tehdas olisi kuitenkin toiminnassa vähintään 50 vuotta, eikä sen koneille ja laitteille ole ilman merkittäviä investointeja tehtävissä mitään, kun ne kerran on käynnistetty. Ympäristölupahakemusta varten laaditut melumallinnukset sisältävät liikaa epävarmuustekijöitä ja virheellisiä/vanhentuneita lähtötietoja eikä eri melulähteiden yhteisvaikutus selviä viistä luotettavasti. - Melun ohjearvoina käytetään keskiäänitasoa, joka on mittarina puutteellinen ja nykytietämyksen valossa jopa vanhentunut. Se ei ota riittävästi huomioon erilaisten melulähteiden häiritsevyyttä ja keskiarvoistaa melutason vaihtelun. Kuitenkin melun kokemisen kannalta äänihuiput, erityisesti impulssimaiset, ovat keskiäänitasoja merkittävämpiä. - Melun subjektiivista kokemista ja vaikutuksia terveyteen ei myöskään huomioida käytettäessä vain keskiäänitasoja. Esimerkiksi 50 db(a) melutaso, kun sitä tuottavat koneet ja siihen liittyy impulssimaista melua (sirkkeli, peruutuspiipparit, pus-

163 163 (284) kutraktorit jne), on aivan liian korkea ja häiritsee elämistä ja estää esimerkiksi ikkunoiden aukipitämisen. - Junaliikenteen melu on yksi osa kokonaismelua ja erityisesti yöaikaisesta melusta sen osuus on merkittävä. Junaliikenteen yöaikainen melukuormitus on jätetty kokonaan huomioimatta. - Rekkojen peruutusvaroittimien piippaavasta melusta ei ole esitetty mitään arviota. Tämä melu on koettu jo nykyään Savon Sellun tehtailta erittäin häiritsevänä, erityisesti ilta- ja yöaikaan. Vaikka ympäristö- ja vesilupahakemukset ja näitä hakemuksia edeltäneet ympäristövaikutusten arviointiselostus ja ohjelma ovat sivumäärältään laajoja ja liitteitä paljon, ne eivät sisällä paljoakaan tutkittua tietoa juuri tämän hankkeen osalta. Nämä lupahakemukset perustuvat monelta osin sekundääriseen dataan, tutkimuksiin tai mittauksiin, jotka on tehty muihin tarkoituksiin (esim. melu- ja vesistömittaukset) eivätkä sellaisenaan luotettavasti sovellu arviointien eivätkä johtopäätösten perustaksi. Myös monet mallinnukset sisältävät liikaa epävarmuustekijöitä, jotta tehtaan vaikutuksia voisi luotettavasti arvioida. Lisäksi johtopäätökset on monelta osin puolueellisesti kirjoitettu. Asiat on selvitetty huonosti tai ei ollenkaan, ja kaikkia hankkeen haittoja on vähätelty. Paikallisten asukkaiden tietämystä ei ole käytetty hyväksi, vaikka lähialueasukkaille koituvia haittoja on tuotu esille YVA-seurantaryhmässä ja sidosryhmä- tapaamisessa. Onneksi lähiasukkaiden joukossa on monta eri alojen asiantuntijaa, jotka ymmärtävät vaikutusten todellisen tilan. On todella valitettavaa, että erityisesti lähiasukkaat, tavalliset kuntalaiset, eivät voi yhtään luottaa siihen, että tärkeät asiat selvitettäisiin rehellisesti ja luotettavasti. Kuvauksia haitoista ja terveydelle vaarallisista vaikutuksista. Sinileväkukinnat ovat jo nyt varoittava esimerkki häiriintyneestä tilanteesta Kallavedellä ja Virtasalmessa. Tehdasprosessi tarvitsee valtavan määrän raaka- eli jäähdytysvettä ja se otto Virtasalmesta aiheuttaisi valtavan korvaavan veden tarpeen. Korvaava vesi valuisi Virtasalmeen satama-alueelta, jonne lämpökuorma johdetaan. Samalla virtaukset Virtasalmessa muuttuisivat täysin nykyisistä virtauksista. Lämpökuormasta ja virtauksien muutoksista johtuen Virtasalmen rehevöityminen edistäisi myrkyllisten sinileväkukintojen syntymistä. Rannat limoittuisivat ja ruohottuisivat lämpimän veden virtaamisesta Virtasalmen rannoille. Tämä aiheuttaa sen, että Virtasalmi pysyy sulana talvella. Tehtaan jätevedet nostavat merkittävästi Kallaveden ravinne- ja raskasmetallipitoisuuksia. Jätevedet sisältäisivät myös orgaanisia halogenoituja yhdisteitä (AOXyhdisteet), joita Kallaveteen ei tällä hetkellä johdeta. AOX-yhdisteet ovat hitaasti hajoavia, elimistöön kertyviä ja ravintoketjuissa rikastuvia yhdisteitä. Huolestuttava kannanotto Kuopion Veden omassa lausunnossaan näistä lupahakemuksista on kohta Biotuotetehtaan jätevedet sisältävät monia sellaisia yhdisteitä, kuten AOX, sulfaatti ja raskasmetallit, joiden poistoa varten Kuopion Veden vedenkäsittelyprosessia ei ole suunniteltu toimimaan. Todellisena vaarana on, että Kallaveden veden laatu ja hyvä tila heikkenee, niin että Kuopion kaupungin vedenhankinta ei ole enää turvattu. Kallaveteen ei missään tilanteessa saa päästää kokonaan käsittelemättömiä jätevesiä. Voiko tehtaan toiminnassa syntyä sellaisia kuormitustilanteita, etteivät jätevedet

164 164 (284) mahtuisi ko. jätevesipuhdistamon varo- ja tasausaltaisiin, ja voiko tulla tilanteita, joissa jätevedenpuhdistamo on tarpeen kokonaan ohittaa, jolloin jätevettä johdettaisiin käsittelemättömänä suoraan vesistöön. Muistuttajat pelkäävät, että Virtasalmi muuttuu tehdashankkeen toteutuessa nykyisestä luonnonkauniista järvestä höyryäväksi jätealtaaksi ja ranta-asuminen tulisi täysin mahdottomaksi. Tehdas kuuluu Seveso III -direktiivin soveltamisalan piiriin suuronnettomuusvaaraa aiheuttavana laitoksena. Kun Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) määrittelee sellutehtaan kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin liittyen tehtaalle Seveso III - direktiivin mukaisen konsultointi- vyöhykkeen, niin muistuttajien kiinteistöt tulevat olemaan tämän vyöhykkeen sisällä. Konsultointivyöhykkeellä olisi myös vaikutusta alueemme maankäyttöön. Myös kiinteistöjen arvo tulee romahtamaan. Alue on työskentelyn vuoksi valaistava hyvin eikä valoa voida rajata tehdasalueelle. Ympärivuorokautinen valo muuttaa luonnon käyttäytymistä ja vaikeuttaa nukkumista lähialueella. Sorsasalon maisema muuttui jo huomattavasti Kallansiltojen tarvitseman kiviaineksen louhinnan seurauksena. Finnpulpin massiiviset rakennukset muuttavat alueen täysin. Rakennukset ovat niin korkeita, että niitä ei voi mitenkään maisemoida. Virtasalmen alue on sen jälkeen teollisuusaluetta, ei enää loma-asutusaluetta. Päästöt ilmaan, erityisesti typen oksidien osalta, ovat huomattavan suuria. Tehtaan toiminta tulee lisäämään Kuopion fossiilisia kasvihuonekaasupäästöjä noin 30 %. Talvella maanpintainversiotilanteissa, päästöt voivat jäädä lähelle maanpintaa ja vaikutus ilmanlaatuun voi silloin olla selvästi kokonaisarviota suurempi. Tehtaalla tapahtuvat poikkeustilanteet voivat aiheuttaa hajuhaittaa laajalle alueelle erityisesti tehtaan toiminnan käynnistysvuosina. Jätevesialtaista voi tulla toimintahäiriöiden yhteydessä TRS-hajapäästöjä. Jätevedenpuhdistamolla tapahtuva häiriötilanne voi olla pidempikestoinen kuin tehtaan piipusta tapahtuva häiriöpäästö ja siksi haitan merkitys voi olla suuri juuri lähivaikutusalueella. Havusellutehtaista tulee hyvin voimakas haju. Hankejohtaja mukaan nykytekniikalla haju on hallittavissa, paitsi poikkeustilanteissa. Hajuja vielä pahempia haittoja ja vaaroja aiheuttavat vaaralliset aineet, kuten ammoniakki ja rikkidioksidi, joita prosessissa käytetään. Lähialueiden asukkaiden on oman ja läheistensä terveyden vuoksi otettava mahdollisuus altistua ammoniakkimyrkytykselle ja rikkidioksidivuodoille hyvin vakavasti. Kiinteistöjen lunastukset ja korvaukset haitoista. Virtasalmen alue muuttuu hankkeen toteutuessa asumiskelvottomaksi. Muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat kaikkien päästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vaikutusalueella. Muistuttajat vaativat mahdollisen ympäristöluvan ehdoksi, että hankkeen toteuttaja lunastaa kiinteistöt käypään hintaan ennen rakennustoimien käynnistämistä. Hinnassa on lisäksi huomioitava, että hanke on tullut täysin yllättäen, muistuttajista riippumatta ja että sillä tehdään merkittävää liiketoimintaa. Hakija tulee tekemään bisnestä muistuttajien omaisuuden kustannuksella. Hakijalle kyse on liiketoiminnasta, jolla tavoitellaan voittoa. Toinen muistuttajista huomauttaa erityisesti, että heille aiheutuisi kohtuutonta vahinkoa siitä, että ympäristölupa myönnettäisiin, jolloin siitä aiheutuva valituskierros viivästyttäisi lopullista päätöksentekoa vuosilla.

165 165 (284) Mikäli hakijalle myönnetään ympäristö- ja vesitalousluvat, on näihin lupapäätöksiin myös kirjattava, että Finnpulp Oy:on lunastettava lähialueen asuin- tai lomakäytössä olevat kiinteistöt käyvästä arvosta lisättynä verot ja kustannukset vastaavan paikan etsinnästä sekä osuus Finnpulpin saamasta hyödystä. Lisäksi Finnpulp Oy:n tulee korvata lähialueen asuin- tai lomakäytössä olevien kiinteistöjen omistajille tehtaan toiminnasta aiheutuvat haitat, jos omistajat haluavat jatkaa asumista ja elämistä lähialueella tehtaan tulosta huolimatta. 29) ÖÖ:t ( ) ovat esittäneet muistutuksessa, että Finnpulp Oy:lle ei myönnetä ympäristölupaa Sorsasalon saareen Kuopiossa. Finnpulp Oy:n hakemus perustuu lähinnä konsulttiyhtiön laatimaan YVA-selvitykseen. Arviot perustuvat atk-pohjaisiin mallinnuksiin tai arvioihin ja oletuksiin. Arviot eivät toteudu käytännössä. Selvityksessä ja hakemuksessa on selvästi liioiteltu tehtaan haittojen torjumistoimenpiteitä ja vähätelty kaikkia mahdollisia haittoja. YVA-selvitys ei siis miltään osin ole objektiivinen. Kallaveden ekologista tilaa ei tälläkään hetkellä voida pitää hyvänä; etenkin lukuisissa syvänteissä taso on korkeintaan hyvä hapetettuna. Tilanne muuttuu kestämättömäksi, jos suunnitellun suurtehtaan jätevedet johdetaan Kelloselän syvänteeseen. Toiminnan alettua myös koko Kallaveden tila heikkenisi merkittävästi. Jätevedet vaarantaisivat vakavasti kaupungin puhtaan veden saannin. Jätevedet aiheuttaisivat veden limoittumista ja lisäisivät levänkasvua. Lauhdevesi toisi niin suuren lämpökuorman Kelloselälle, että alueen virkistyskäyttö estyisi talvisaikaan jäiden heikentyessä. Hankkeen alkuvaiheessa Finnpulp ilmoitti ottavansa raakaveden mahdollisesti Kelloselän puolelta. Myöhemmin ottopaikka siirrettiin Virtasalmeen, joka on kapea ja maisemaltaan erittäin herkkä. Virtasalmen puolella, suunnitellun pumppaamon alueella, tehtiin keväällä varma liito-oravahavainto. Kaavoittaja on perustellut vedenoton siirtoa Kuikkalammen luontoarvoilla. Kuikkalammen alueen luontoarvot on kuitenkin tuhottu jo kauan sitten. YVA-selvityksessä todetaan, että veden ottaminen Virtasalmesta ei estä salmen virkistyskäyttöä talvella. Kapeasta salmesta veden ottaminen kuitenkin muuttaisi veden virtaamia. Vedenotto olisi määrältään myös todella suurta. Varsinkin kevättalvella liikkuminen vedenottamon läheisyydessä olisi hengenvaarallista. Nykyään Virtasalmen virkistyskäyttö on vilkkainta juuri kevättalvella. Alueella liikkuu lähiasukkaita ja paljon myös kauempaa tulevia vapaa-ajan viettäjiä. Suunniteltu suurtehdas myös aiheuttaisi huolimatta esitetyistä meluntorjuntatoimenpiteistä merkittävää lisämelua. Jo nyt Savon Sellu, joka on kooltaan varsin pieni tehdas, aiheuttaa lisääntyvässä määrin haittaa ympäristölle, lähiasukkaille ja alueella käyville virkistäytyjille. Se aiheuttaa erittäin haitallista melua ympäri vuorokauden, myös viikonloppuisin. Melu koostuu lastaus- ym. äänistä. Pelkästään puskutraktorin jatkuva piippaus ja kolina ovat erittäin häiritseviä. Lisäksi uuden tehtaan aiheuttama liikennemelu lisääntyisi alueella huomattavasti. Sorsasaloon on suunnitteilla myös rautatie lastauslaitureineen ja satama vesitse tapahtuvine puunkuljetuksineen. Junanvaunuista puuta on tarkoitus purkaa yöaikaan. Näiden melulähteiden yhteisvaikutus kävisi lähiympäristön asukkaille kestämättömäksi ja vaarantaisi asumisterveyden ja -viihtyvyyden. Myös lähialueen virkistysalueet menettäisivät merkityksensä.

166 166 (284) Finnpulp Oy:n mukaan ilmanpäästöt eivät aiheuta terveysriskiä asukkaille eikä tehdas aiheuta hajuhaittoja. Tämä ei ole luotettavaa tietoa, koska havusellutehtaita pidetään yleisesti kaikkein pahahajuisimpina, varsinkin häiriötilanteissa. Ilmavirtaukset vaikuttavat siihen, miten laajalle alueelle haju leviää. Kärsijöitä eivät siis olisi vain lähiasukkaat! Osansa hajuista ovat saamassa myös keskustan asukkaat Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Oman lukunsa muodostavat tehtailla käsiteltävät vaaralliset kemikaalit, jotka ovat vakava uhka lähiasukkaille. Kemikaaleja käsitellään todella suuria määriä suurissa sellutehtaissa. Häiriötilanteissa tehtaan toiminta joudutaan ajamaan alas. Finnpulp ilmoittaa rakentavansa kolme varoallasta, joihin puhdistamon jäteveden voisi laskea. Altaat olisivat tilavuudeltaan m 3. Altaisiin mahtuisi vain vuorokauden jätevedet. Altaat rakennettaisiin tehtaan ja Virtasalmen väliselle alueelle. Ylivuoto tapahtuisi suoraan Virtasalmeen, jos nämä altaat olisivat häiriötilanteen aikana jo valmiiksi täynnä hule- tai sulamisvesiä. Tämä olisi tuhoisaa varsinkin kapean Virtasalmen veden laadulle ja koko Kallavedelle ja mitä se tarkoittaisi rannan asukkaille! Vaikka Sorsasalon saaressa on teollisuutta, on Virtasalmen puoleinen maisema säilynyt rannan yhtenäisen puustovyöhykkeen ansiosta lähes koskemattomana. Jos tehdas rakennetaan, nykyinen maisema menetetään. Tehtaan korkeat piiput ja rakennukset tuhoavat maiseman täysin. Menetys ei olisi suuri vain lähiasukkaille, vaan myös lukuisille veneilijöille, pilkkijöille, hiihtäjille ja muille alueen virkistyskäyttäjille. Virtasalmen pohjoisranta on rakennettu lähes täyteen vakinaisia ja vapaa-ajan asuntoja. Kiinteistöt ovat arvokkaita ja haluttuja, koska ne ovat lähellä kaupunkia, ja ne sijaitsevat melko puhtaan Virtasalmen rannalla. Jos Finnpulp rakennetaan vastarannalle, kiinteistöjen arvo romahtaa. Rahallisen arvon alentuminen on sitä suurempi, mitä lähempänä kiinteistö sijaitsee suunniteltua suurtehdasta. Muistuttajien kiinteistö sijaitsee Savon Sellua vastapäätä. Kuuden vuoden asumisen aikana Savon Sellu on kasvattanut jatkuvasti tuotantoaan ja samalla meteli on lisääntynyt. Finnpulp arvioi tehtaan rakennusajaksi 1,5 2 vuotta. Rakentamisesta aiheutuisi melua ja pölyä sekä tärinävaikutuksia (räjäytykset). Jo Kallansiltojen rakennustöiden aikana talo vavahteli toistuvasti. Suunniteltujen ruoppausten aikana Virtasalmen vesi olisi lisäksi niin sameaa, että sitä ei voisi käyttää sauna-, uima- tai talousvetenä. Kalastus ei tietenkään olisi mahdollista. Asukkaiden ja virkistyskäyttäjien kannalta kaksi vuotta on erittäin pitkä aika, vaikka luvan hakija sitä vähätteleekin. Kukaan ei halua eikä voi asua pitkään myöskään asunnon täysremontin keskellä. Jos tehdashanke toteutuu, varsinkin lähikiinteistöt muuttuvat asumiskelvottomiksi, ne täytyy myydä (lunastuttaa?), mikä tietenkin johtaa rannan kyläyhteisön hajoamiseen. Se olisi erittäin suuri vahinko. Ja outoa varsinkin nyt, jolloin kyläläisten yhteistoiminta kyläyhdistyksineen on nostettu arvoonsa. Muistuttajat vastustavat jyrkästi Finnpulpin tehtaan rakentamista Sorsasaloon, Kuopion ja Siilinjärven rajalle, keskelle kaupunkirakennetta. Sorsasalon saari ei ole sopiva sijoituspaikka maailman suurimmalle sellutehtaalle, ei geologisesti eikä varsinkaan

167 167 (284) ympäristövaikutustensa vuoksi. Kuinka matala Kallavesi ja Kuopion kaupungin vedenotto kestäisivät yhtä suuren sellutehtaan sijoittamisen alueelleen. Muistuttajat ilmoittavat valittavansa mahdollisesta myönteisestä lupapäätöksestä ylimpiin oikeusasteisiin saakka. Sellu- ja rahoitusmarkkinoilla tapahtuu koko ajan muutoksia. On siis tärkeää, että hakijalle, Finnpulp Oy:lle ei myönnetä toiminnan aloittamislupaa eikä vesilain tarkoittamaa valmistelulupaa. 30) AB ( ) on todennut muistutuksessa, että ympäristölupaa ei tule myöntää. Muistuttajan kiinteistö on täysin riippuvainen vaikutuksille alttiista vesialueesta peseytymis- ym. veden suhteen. Kaivoa ei saaressa ole joten jo nyt juomavesi on tuotava mantereen puolelta. Jo nykyisellään veden laatu on kyseenalainen ja esim. sinilevän määrä on lisääntynyt. Veden laadun huononeminen lisääntyvien päästöjen vuoksi entisestään, tarkoittaa pahimmassa tapauksessa mökin käyttömahdollisuuksien loppumista kokonaan. Myös lauhdevesien vaikutus jäätilanteeseen rajoittaa mökin käyttöä. Näiden lisäksi melu- ja hajuhaitat laskevat kiinteistön arvoa. Ehdotettu korvaus vesistölle aiheutuvasta haitasta ei ole hyväksyttävissä. Suunnitellun tehtaan läheisten vesialueiden virkistyskäyttö on lisääntynyt tasaisesti vuosittain. Vesialueen sijainti Kuopion kantakaupungin välittömässä läheisyydessä luo loistavat mahdollisuudet kalastuksen ja muun virkistyskäytön kasvun jatkumiselle, jotka suunnitellun tehtaan aiheuttamat haitat tyrehdyttävät. Suunniteltu sijainti on Kuopion kaupungin läheisyydessä siten, että mahdolliset toimintahäiriöt tai ongelmat jätevesien käsittelyssä voivat vaikuttaa suureen osaan asukkaista. 31) Kuopion Rakennussuunnittelu Kauhanen Oy ja kymmenen muuta muistuttajaa ( , , , , , , , , , , ) ovat muistutuksessaan todenneet, että muistuttajien kiinteistöt ja niihin liittyvät vesialueet sijaitsevat Hakkaralan kylän Vaajasalon saaren luoteiskulmassa, jota perinteisesti on kutsuttu Karhonniemeksi. Alue on syntynyt aikanaan Karhonsaaressa sijainneen sahan työntekijöiden asuinalueeksi. Alueella on voimassa nykytilanteen säilyttävä ja entisenkaltaisen uudisrakentamisen mahdollistama yleiskaava. Kaikki alueen asuinkäytössä olevat kiinteistöt ja suuri osa myös loma-asunnoista ovat liittyneet Itä-Kallaveden vesiosuuskunnan vesijohto- ja viemärivesiverkostoon. Sorsasalo saari sijaitsee keskellä Kuopion ja Siilinjärven kaupunkirakennetta, joten tehtaan vaikutuspiirissä on noin asukasta. Suunnitellun tehtaan lähimpänä olevat asunnot ja loma-asunnot tulevat varmuudella käyttökelvottomiksi ja muulle lähialueelle aiheutuu kohtuutonta haittaa melun-, tehtaan vesi- ja ilmastopäästöjen sekä vaarallisten kemikaalien onnettomuusriskien takia. Raakavesi on suunniteltu otettavaksi Sorsasalon itäpuolelta kapeasta Virtasalmesta ja jäte- sekä lauhdutusvedet on suunniteltu johdettavaksi Sorsasalon länsipuolelle Kelloselälle. Kallaveden ekologinen tila on jo nyt sellainen, että lisäkuormituksia sille ei voi enää sallia.

168 168 (284) Muistuttajien asuinalue on noin 1,5 kilometrin päässä suunnitellun tehtaan jätevesien purkuputkesta. Mm. vuoden 2016 elokuun alussa sinilevätilanne on ollut sellainen, että saunarannassa ei ole voinut uida, eikä järvivettä ole voitu käyttää. Finnpulp Oy:lle ei tule myöntää haettua ympäristölupaa. Suunnitellun laitoksen sijoituspaikka on täysin sopimaton esitetylle toiminnalle. Laitoksesta tulee aiheutumaan ympäristönsuojelulain vastaisesti vesistön ja ympäristön pilaantumista. Ihmisten elinympäristöt tulevat osittain asuinkelvottomiksi ja lähiympäristön asukkaiden elinympäristölle terveellisyydelle ja viihtyisyydelle tulee kohtuutonta haittaa. Hakemus perustuu pääosiltaan YVA-selvitykseen. Selvityksessä lähes kaikki asiat on pelkästään arvioitu. Arviointeja ei pääsääntöisesti ole perusteltu tai ne on perusteltu puutteellisesti ja jopa näyttää siltä, että tarkoituksellisen vääristellysti. YVA-selvitys ei ole objektiivinen, eikä sitä missään tapauksessa voi käyttää kaupunkirakenteen keskelle suunnitellun tehdashankkeen päätöksenteon pohjana. Haittoja on vähätelty tai niitä ei arvioida olevan. Vastaavasti tehtaan hyötyjä ja hyviä vaikutuksia on liioiteltu. Tehdas aikoo tuottaa käyttämästään puuraaka-aineesta massasellun lisäksi sähköä valtakunnan verkkoon siirrettäväksi noin 100 MW -teholla. Tehtaan tuotantoprosessin lauhde-energia on suunniteltu hävitettäväksi tehtaan vieressä olevaan vesistöön. Suunnitellun tehtaan lauhdevoimateho olisi 436 MW. YVA-selvityksessä kerrotaan, että jäähdytysvedet aiotaan purkaa satamalaiturin edustalle. YVA-selvityksen mukaan jäähdytysveden auttavat sataman sulana pitämisessä talvella eivätkä toisaalta vaikuta Kelloselän jäätilanteeseen muualla. Em. arviointi ei voi pitää paikkaansa. Muistuttajat ovat esittäneet laskuperusteet jäähdytysveden määrälle ja sen vaikutuksille Kelloselälle. Muistutuksen mukaan kelloselälle lasketaan vuodessa 1,5 kertaisesti sen tilavuuden verran 26 C lämpimämpää vettä luontaiseen lämpöön verrattuna. Muistuttajat arvioivat, että Kelloselän vesi lämpenee keskimäärin 7,5 C. Huomioiden vuodenajat ja veden kerrostuneisuus vaikutukset ovat massiivisia Kelloselän ja viimekädessä koko Kallaveden suhteen. Kesäaikaan vesi ei jäähdy höyrystymällä ilmakehään suuressa määrin vaan lämpenee suhteessa siihen tuotuun lämpömäärään. Syyskuun alussa veden lämpötila on, muistuttajien arvion mukaan, vähintään + 28 C. Syksyn saapuessa jäähtymistä tapahtuu ja vastapainoksi Kelloselälle saadaan ikuinen sumu. YVA-selvityksessä on esitetty ja laskelmien pohjana on käytetty, että Muuruvesi- Juurusveden vesien virtauksesta 2/3 kulkee suunnitellun tehdashankkeen vesien virtaamassa mukana. Tämä ei voi pitää paikkaansa. Em. vedet virtaavat pääosiltaan Kortesalmen kautta suoraan Ollinselälle, eivätkä ole siten vaikuttamassa olennaisesti virtaamiin tehdashankkeen vesimäärissä. Virtasalmen kaakkoispäässä on matala pohjakynnys, joka tulee estämään veden virtauksen hakijan ilmoittamalla tavalla. Muistuttajat vaativat, että todelliset veden virtaamat selvitetään suunnitellun tehdashankeen vaikutusalueella lisäksi virtaus- ja lämpölaskelmat on uusittava todellisiin lähtökohtiin perustuvasti. Virtauslaskelmat on ulotettava myös Virtasalmen vedenottamon vaikutuksiin. Lisäksi muistuttajat vaativat, että lämpökuormien aiheuttama Kallaveden tilan muutoksista tehdään puolueeton selvitys, ja mikäli ympäristölupa myönnetään, on vesistöön laskettavien lauhdevesien lämpömäärälle annettava raja, jonka vesistö kestää ilman haittavaikutuksia. Lauhdevesien energiamäärä olisi järkeväm-

169 169 (284) pää ottaa hyötykäyttöön. On kansantaloudellisesti anteeksiantamatonta, mikäli 463 MW lämpöteho siirretään pilaamaan Kallavesi lopullisesti, kun laudevesistä voitaisiin ottaa lämpöpumpuilla lämpöteho talteen. Tehtaalle on esitettävä paikka, jossa lämpömäärä voidaan ottaa hyötykäyttöön. YVA-selvityksessä ei ole huomioitu mitenkään aikanaan Savon Sellun toiminnasta vesistösyvänteisiin kertynyttä kuitujätettä. On selvitettävä miten saastekerrostuman mahdollinen liikkeelle lähtö massiivisten virtausmuutosten seurauksena tulee vaikuttamaan kokonaisuutena Kallaveteen sekä Kuopiolaisten juomaveden laatuun. Jätevesien purkupaikalta on suora syvänneyhteys vedenottopaikkaan Itkonniemen edustalla. Tilanteissa jolloin tehtaan häiriötilanteiden takia jätevedenpuhdistamo ei toimi, joudutaan tehtaan toiminta ajamaan alas. Hakija ilmoittaa rakentavansa kolme varoallasta tällaisia tapauksia varten. Altaisiin mahtuu vain vuorokauden jätevedet. Altaiden mitoitus on riittämätön. Finnpulpin tapaista laitosta ei voine pysäyttää nappia painamalla. Jo päätöksenteko mahdollisesta tehtaan alasajosta voi vaatia pitkän ajan, koska pysäyttämisprosessi tulee kalliiksi. Kokonaisuutena on selvitettävä alasajoprosessi ja sen vaatima aika, ja laskettava varoaltaiden koko sen mukaan. On huomioitava myös mikä on altaiden vesitilanne maksimissaan alasajotapahtuman yhteydessä ja minne altaista valuva ylivuotovesi johdetaan vaikutuksineen. Meluselvitykset ovat puutteellisesti laadittu eikä ne kata asumis- ja lomaasuntoalueita. Meluselvitykset on ulotettava Vaajasalon länsipuolelle. Mikäli suunniteltu tehdas saa ympäristöluvan tulee kiinteistöjen arvo väistämättä laskemaan vesistöhaittojen, melun ym. vaikutuksesta. Yhtiön on korvattava kiinteistöjen arvonalennus. Lisäksi muistuttajat vaativat korvauksen tehtaan aiheuttamista haitoista virkistyskalastuksen ja asumisolosuhteiden muutoksista. Hakijalle ei tule myöntää ympäristönsuojelulain mukaista toiminnan aloittamislupaa eikä vesilain mukaista valmistelulupaa. 32) AC:t ( ) sekä AD:t ( ) ovat muistutuksessaan todenneet, että pystyvätkö Potkunsaarelaiset jatkossa käyttämään Kallavettä löylyvetenä, peseytymisvetenä ja talousvetenä? Järvivedenkäytön estymisestä aiheutuu mökkiläisille kohtuutonta haittaa, jonka arvo on sosiaalisesti mittaamaton ja taloudellisesti satoja tuhansia. Sitä ei voi hyväksyä, että joidenkin kymmenien perheiden tulee osallistua hankkeeseen arvonmenetyksillä (sosiaaliset ja taloudelliset). Kallaveden ei saa antaa rehevöityä ja pilaantua, ja näin aiheuttaa suoranaista terveydellistä haittaa esim. lisääntyneen sinilevän muodossa. Muistuttajat huomattavat vastustaneensa poistoputken purkupaikkaa YVA-vaiheessa (muistutuksen liitteenä). Tällä ei kuitenkaan ollut vaikutusta, vaan purkuputki on edelleen tulossa Kellolahden syvänteeseen. Lisäksi veden pilaantumisen ja rehevöitymisen käytännön vaikutus on epäselvä edelleen, ilmeisesi pilaantumista on tapahtumassa, koska Finnpulp on tarjonnut korvausta kiinteistölle Rahallinen korvaus ei ole millään muotoa riittävä, eikä veden pilaantumista rahalla voi korvatakkaan sen luontoarvon johdosta. Saarelaisille Kallaveden säilyminen hyvässä kunnossa on elinehto siihen, että lomapaikalla voi kesällä viettää aikaa.

170 170 (284) Ympäristönsuojelulain keskeinen tehtävä on estää ympäristöä pilaantumasta, miten voi vieläkin tässä vaiheessa olla epäselvää, että voiko Kallavettä käyttää jatkossa talousvetenä ja saunomis- sekä löylyvetenä? Lupaviranomaisen on huomioitava vaikutukset vedenkäyttöön siten, että Potkunsaaren sekä Kuopion asukkaille taataan nykyisen laatuinen talousvesi Kallavedestä tai velvoittaa luvan hakija tekemään porakaivot jokaiselle tontille, joka tulee kärsimään mahdollisesti tästä haitasta. Muistuttajat vaativat ympäristölupaan ehdoiksi: purkuputken sijoittamista Hietasalon eteläiselle puolelle, kuten Kuopion Veden huomautuksessa on vaadittu; tai siinä tapauksessa, että poistoputki tulee Kellolahden syvänteeseen, Finnpulp Oy:n on taattava jatkossa käyttöveden laatu kiinteistöille rakentamalla porakaivot ja sähköt niiden käyttämiseen. Lisäksi muistuttajat vaativat, että ympäristölupaan sisällytetään veden laadun tarkkailu Potkunsaaren edustalta kuukausittain kesäkaudella; tai vaihtoehtoisena vaatimuksena on kiinteistöjen lunastaminen käyvällä arvolla. Muistutukseen on liitetty muistuttajien laatima huomautus koskien YVA-vaihetta sekä ote Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunnosta edellä mainittuun huomautukseen. 33) AE ja 26 muuta muistuttajaa ( , ( , , , , , , , , , , , , , , J-MO901, , H, LI, E, D, , sekä ) ilmaisevat huolen siitä, kuinka suunniteltu biotehdas tulisi vaikuttamaan Kettulanlahden sekä muiden lähistöllä olevien asuinalueiden viihtyvyyteen, puhumattakaan luonnolle aiheutuvista haitoista. Esitetyt ympäristövaikutukset ovat alimitoitettuja ja tulisivat todellisuudessa vaikuttamaan laajalti alueen ekosysteemiin ja vähentämään lähialueiden asuinkelpoisuutta erittäin vakavasti. Erityisesti meluhaitat ovat muistuttajien suurena huolenaiheena. Muistuttajat viittaavat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisiin asumisen ja loma-asumisen melutason ohjearvoihin eikä näistä muistuttajien mukaan voida poiketa. Hakemuksen mukaan käytön aikainen melu tulee lisääntymään ja se voi sisältää kapeakaistaisuutta. hakemuksessa todetaan myös, että impulsiivisuutta oletettavasti on vähän. Meluhaittojen oletetaan kasvavan ainoastaan Sorsasalon saaren itäpuolella sekä Virtasalmen rannan loma-asunnoilla tehdasalueen pohjoispuolella. Nämä tiedot eivät voi pitää paikkaansa. Jo nykyisellään Savon Sellun toiminnasta syntyvä melutaso on häiritsevää muistuttajien Kettulanlahden rannalla sijaitsevilla kiinteistöillä, vaikka sijainti on tehtaan eteläpuolella. Melu on erityisen selvästi havaittavissa yöaikaan. Ikkunoita ei ole mahdollista pitää kiinteistössä öisin auki ja melu kuuluu jo nykyiselläänkin sisälle, pahimmillaan myös kiinteistön kaikkien ikkunoiden ollessa kiinni. Pahimpina öinä on jouduttu turvautumaan korvatulppiin tehtaan melun vuoksi. Haettu lupa ja siinä mainittu melun lisääntyminen ei missään olosuhteissa ole kohtuullista, ottaen huomioon jo nykyiset mittavat meluhaitat Kettulanlahdessa. Jo nykyisellään melu ei ainoastaan häiritse viihtyvyyttä vaan on jo terveydellekin haitallista. Muistuttajat vastustavat Finnpulp Oy:n hakemusta Kuopion biotuotetehtaalle sekä ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan sekä vesitalousluvan ja valmisteluluvan

171 171 (284) osalta. Suunniteltu paikka uudelle biotuotetehtaalle ei ole missään määrin soveltuva ottaen huomioon mittavan asutuksen sen ympärillä. Tehdasta ei ole mahdollista toteuttaa niin, että meluhaitat pysyisivät lain määräämissä rajoissa, koska jo nykyiselläänkin Savon Sellu Oy:n meluhaitat hipovat raja-arvoja. Mikäli aluehallintovirasto harkitsee, vastoin muistuttajien näkemystä, lupien myöntämistä Finnpulp Oy:lle alueella tulisi ennen päätöksen tekemistä suorittaa meluntasomittauksia. Mittaukset tulee suorittaa pidemmällä ajanjaksolla ja olosuhteissa, joissa tuuli ei vie ääntä mittauspaikasta vastakkaiseen suutaan. Mitattuihin arvoihin tulee lisäksi lisätä 5 db, koska ääni tulisi olemaan kapeakaistaista sekä mahdollisesti impulssimaista. Muistuttajat ovat huomanneet, että melu on hyvin voimakkaasti riippuvainen sääolosuhteista. Kettulanlahdessa meluhaittoja ei mainittavasti ole, kun tuuli on eteläinen, kun taas koillis-, luode- ja pohjoistuulella Savon Sellun melu on erittäin mittavaa, kuten myös tyynellä säällä. Muistuttajat ovat toimittaneet liitteenä syyskuussa tehdyn melumittauksen, mittauspaikkana Kettulanlahti. Melumittausraportista on havaittavissa, että melutaso kolmen vuorokauden aikana on vaihdellut riippuen tuulen suunnasta ja voimakkuudesta. Tärkeintä on kuitenkin huomata, että Savon Sellu aiheuttaa jo nykyisellään erittäin huomattavaa meluhaittaa ja mikäli melutaso nousisi yhtään, menisi se yli nykyisen 50 db yöaikaisen raja-arvon Kettulanlahden kiinteistöillä. Jo nykyisellään melutaso ei pysy alle uusille, vuoden 1992 jälkeen rakennetuille, kiinteistöille määritetyn 45 db yöaikaisen ohjearvon. Finnpulp on määrättävä suorittamaan korvaus muistuttajien kiinteistöjen käyttöhyödyn sekä arvon alenemasta. 34) AF ( ) on todennut muistutuksessa, että Finnpulp Oy:n hakemaa lupaa ei tule myöntää, koska jopa yhtiön omien selvitysten mukaan se ei pysty toteuttamaan tehdasta ylittämättä lähimpien vapaa-ajan asuntojen kohdalta melunormeja. Muistuttajan kiinteistön kohdalla tehtaan suunniteltu kuivaamo on vajaan 150 metrin päässä 1936 rakennetun mökin makuuhuoneen ikkunasta. Jos tehtaalle annetaan ympäristölupa, mökki muuttuu arvottomaksi ja neuvottelumahdollisuus lunastuksesta yhtiön kanssa menettää pohjan. Korvausten jälkikäteiseen hakemiseen ei ole varaa. Ympäristölupa tulisi myöntää vasta sitten, kun yhtiö on sopinut lunastuksista/korvauksista myöntämistään kiistattomista haitoista kaikkein lähimpien asukkaiden kanssa. Yhtiö, joka kovasti mainostaa BAT:in noudattamista ympäristöasioissa ei kuitenkaan oikeastaan lainkaan huomioi BAP (Best Available Place) ajatusta. Äänekosken ympäristöselvityksessä käy esille, ettei Suomessa juurikaan ole kestävällä pohjalla puuta saatavilla muualta kuin Kainuun ja Itä-Lapin alueilta. Finnpulp kuitenkin ohittaa tällaiset arviot laskemalla, että Venäjältä tullaan tuomaan 15 % Suomen puun tarpeesta, siis tämä Finnpulpin arvio sisältää olettaman, että myös muut yhtiöt toimivat jatkossakin kuin Finnpulp itse suunnittelee toimivansa. Mutta jos näin ei käy tai syystä tai toisesta tuonti Venäjältä vaikeutuu, tehdas ei voi toimia kestävän puunhakkuun pohjalta, vaan alueellisesti tällöin joudutaan metsiä hakkaamaan enemmän kuin ne kasvavat. Lopuksi on korostettava, että edes tehtaan oman YVA-selvityksen mukaan se ei pysty muistuttajan kesämökin kohdalla noudattamaan annettuja melusuosituksia, eikä hakija ole esittänyt tähän mitään ratkaisua. Ympäristölupaa ei tule myöntää, ennen kuin lunastusasia on hoidettu.

172 172 (284) 35) Vaajasalon tiekunta vastustaa ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan sekä vesitalousluvan ja valmisteluluvan myöntämistä. Toissijaisesti asia on puutteellisena palautettava hakijalle, jonka tulee selvittää tarkemmin tehtaiden jäähdytysvesien ja jätevesien vaikutus Kallaveden Kelloselän lämpenemiseen, ja sen myötä jäätien käyttöön. Hakijan tulee korvata aiheutuvat haitat sekä järjestää korvaava nopea tieyhteys Vihtakannan ja Honkalahden välille. Tehdas aiheuttaa erittäin suuren (436 MW) lämpökuorman. Koska kuormitus kohdistuu Kelloselän vesialueelle, jonka keskivirtaamaksi on hakemuksessa ilmoitettu noin 99 m 3 /s, nousee veden lämpötila Kelloselällä laskennallisesti keskimäärin noin 1 C nykytilanteeseen verrattuna. Kuten lupahakemuksessa todetaan, tehtaan suuri lämpökuorma muuttaa Kelloselän jäätilannetta merkittävästi. Muutoksilla on kuitenkin tulkittu olevan verrattain vähäinen vaikutus Vaajasalon jäätien kantavuuteen. Tulkintaa ei kuitenkaan voida pitää uskottavana, koska tulkinta perustuu virtausmallinnukseen, joka on hakemuksessa todettu epätarkaksi ja monin osin virheelliseksi. Mallinnustulos ei muun muassa selitä havaittua Säyneensalon itäpuolista virtausta. Lupahakemuksessa arvioitu 10 cm ohuempi jään paksuus vaarantaa Vaajasalon jäätien käytön leutoina talvina. Hakemuksen puutteista johtuen voi todellinen vaikutus olla huomattavasti lupahakemuksessa esitettyä suurempi. Näin ollen ei ole varmuutta myöskään siitä, onko jäätien käyttö ylipäänsä mahdollista. 36) Vesiluonnonpuolesta ry on todennut muistutuksessa, että hakemus on hylättävä puutteellisena vesi- ja ilmapäästöjen sekä ympäristövaikutusten suhteen. 37) AG:t ( ) toteavat, että heidän kiinteistönsä sijaitsee Vaajasalon saaressa ja sillä on yhdessä toisen kiinteistön kanssa yhteinen noin 4 hehtaarin vesialue. Hakemus tulee hylätä Kelloselälle sijoitettavan lyhyen purkuputken osalta. Purkupaikasta riippumatta kaikilta puhdistamolta käsiteltäviltä jätevesiltä tulee edellyttää tertiäärikäsittelyä. Lisäksi pyyntö sallia ympäristönsuojelulain nojalla toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta on hylättävä. Perusteluina vaatimuksille muistuttajat esittävät seuraavaa: muistuttajan ovat omistaneet Telkonsalmen kesämökkikiinteistön 30 vuotta. Täten muistuttajilla on omakohtainen kolmenkymmenen vuoden perspektiivi Kallaveden vedenlaadun kehityksestä ja vedenlaadun jatkuvan huononemisen vaikutuksista kesämökin tavanomaisen virkistyskäytön edellytyksiin. Kesämökillä on rantasauna, johon otetaan löyly- ja pesuvesi rantavedestä, silloin kun se on ollut mahdollista. Lisäksi astioiden tiskaus- ym. -käyttövesi otetaan järvestä. Jo noin viidentoista vuoden ajan on järvivedessä loppukesällä ollut siinä määrin sinilevää, että veden käyttö em. tarkoituksiin on kokonaan estynyt. Näin ei ollut aikaisemmin! Finnpulpin jätevedet tulevat lisäämään Kallaveden ravinnekuormitusta merkittävästi. Sinilevähaitat tulevat lisääntymään. Esimerkiksi kesämökkikiinteistön tavanomaiset käyttömahdollisuudet tulevat tämän vuoksi kaventumaan, ehkä merkittävästikin. Ravinnekuormituksen lisääntyminen heikentää muistuttajien osaomisteisen vesialueen kalakantoja ja kalastamisen mahdollisuuksia. Vesialueella rannan edustalla on tunnetusti eräs Kallaveden parhaista matikan kutupaikoista.

173 173 (284) Jätevesien hakemuksessa esitettyä paremmalla puhdistamisella haittoja voidaan hieman vähentää, muistuttajat viittaavat Kuopion Veden muistutuksessa esitettyyn tertiäärikäsittelyn vaatimukseen. Hakijalle voidaan myöntää lupa puhdistettujen jätevesien johtamiseen rakennettavaksi määrättävä/sallittavan purkuputken kautta Hietasalon eteläpuoliselle vesialueelle. Mikäli/kun tämä edellyttää uuden purkusuunnitelman mukaisen uusintakäsittelyn lupaviranomaisessa, tämä seikka ei voi olla perusteena nyt esitetyn purkusuunnitelman mukaisen hakemuksen hyväksymiselle hankkeen mahdolliseen kiireellisyyteen vedoten. Täyttyvätkö lyhyen putken kautta tapahtuvan jäteveden johtamisen lupaedellytykset vaiko eivät, ratkaisee viime kädessä korkein hallinto-oikeus, mikäli tämän kysymyksen joku taho sen ratkaistavaksi saattaa. Muistuttajien mukaan ne eivät täyty, kun hakijan käytettävissä on vesiensuojelullisesti edullisempi ratkaisu, kuin hakemuksessa esitetty. Hakija esittää jätevesien purkupaikaksi Kelloselkää. Jätevesien johtamisesta Hietasalon eteläpuolelle olisi huomattavasti vähemmän haittaa vedenhankinnalle, vesistön käytölle ja itse vesistölle. Hakija ei ole esittänyt mitään laskelmia purkupaikan siirtämisestä Hietasalon eteläpuolelle. Vaikuttaa siltä, että toteuttamisen kannalta työteliäs vaihtoehto on haluttu jättää tarkastelun ulkopuolelle. Ratkaisuna voisi toimia 0,7 kuutiometriä sekunnissa jätevettä kuljettava 12 km pitkä, betonilla päällystetty, molemmin puolin hitsattu ja halkaisijaltaan n. 1,5 m oleva muoviputki asianmukaisesti painotettuna. Saatavilla olleiden kustannustietojen avulla tehty arvio antaa purkuputken hinnaksi suuruusluokaltaan selkeästi alle 10 miljoonaa euroa. Vesiensuojelun kannalta vaihtoehto on ylivoinmainen. Kustannus on todella pieni verrattuna hankkeen kokonaiskustannuksiin, mitkä on ilmoitettu 1,4 miljardiksi euroksi. Edellytyksiä myöntää hakijalle toistaiseksi voimassa olevaa jätevesien johtamislupaa Kallaveden Kelloselkään ei ole, ei edes määräyksellä, että muutaman vuoden kuluttua hakija velvoitettaisiin toimittamaan lupaviranomaiselle hakemus purkupaikan siirtämisestä loitommalle Hietasalon eteläpuolelle. Asiaa ei voida perustella sillä, että purkualueen muuttuessa myös asianosaispiiri muuttuu ja että mahdollisesti asiaa jouduttaisiin tarkastelemaan uudelleen/tarkennettuna YVA-menettelyssä ja uudessa lupakäsittelyssä. Hankkeen mahdollinen kiireellisyys ei ole laillinen peruste jättää vesiensuojelullisesti edullinen ratkaisu tulevaisuuteen. 38) Kallaveden kalastusalue, Pohjois-Savon ammattikalastajat ry, 34 osakaskuntaa sekä seitsemän yksityisen vesialueen omistajaa vaativat yhteisessä muistutuksessa, että Finnpulp Oy:lle ei myönnetä ympäristölupaa, vesitalouslupaa eikä toiminnan aloittamislupaa. Toissijaisesti vaaditaan, ettei lupa-asiaa voida ratkaista nykyisten, erittäin puutteellisten hakemustietojen pohjalta, vaan hakemus on palautettava hakijalle täydentämistä varten. Mikäli lupa myönnetään nykyisen lupahakemuksen perusteella, vaaditaan seuraavaa: Jäteveden puhdistusprosessiin tulee ehdottomasti sisällyttää tertiääripuhdistus. Tätä edellyttää jo velvoite käyttää parasta mahdollista käyttökel-

174 174 (284) poista tekniikkaa siten, että vaikutukset alapuoliseen vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Luparajat tulee ehdottomasti määrätä enintään ELY-keskuksen esityksen mukaisesti Korvaukset kalataloudellisen tuoton alenemisesta tulee määrätä maksettavaksi tehdyn esityksen mukaisesti laillisine korkoineen (esitys muistutuksen liitteenä). Kalastonhoitomaksun käytöstä tulee euroa sitoa haittoja kompensoivien istutusten toteutukseen. Muu kalatalousmaksun tarve tulee arvioida viranomaisen toimesta. Kalatalousmaksun käytöstä tulee kuulla Kallaveden kalastusaluetta. Mikäli poistokalastus katsotaan tarpeelliseksi, siitä annetaan erillinen kilomääräinen velvoite lupaehtoihin. Tällöin on määritettävä hoitokalastuksen tulokseen luettavat lajit ja/tai lajikohtaiset kokoluokat. Aloittamislupaa ei myönnetä. Toteutuessaan Finnpulpin havusellutehtaan jätevesikuormituksella olisi erittäin merkittäviä vaikutuksia koko Etelä-Kallaveden pääaltaan alueella. Yhteysviranomaisen lausunnon mukaan Etelä-Kallavedellä on lukuisia havaintopaikkoja, jolla happipitoisuuden heikkeneminen mallinnuksen mukaisella maksimissaan 1 mg:lla voi ajoittain johtaa pohjanläheisen vesikerroksen hapettomuuteen talvikerrostuneisuuden loppupuolella. Kriittisimpinä paikkoina on mainittu Kelloselkä, Säyneensalon länsi- ja itäpuoli, Ollinselkä, Lehtoniemi, Keilankannan edusta ja näytepiste 405 Puutossalmen lähellä. Pohjan mahdollisen hapettomuuden ulottuessa näin laajalle alueelle ja pitkälle etelään, sen seurauksena tapahtuvan pohjasedimenttiin sitoutuneiden ravinteiden vapautuminen ja mahdollisen sulfaattikertymien pelkistyminen hapettomassa tilassa ulottaa haittavaikutukset väistämättä myös Puutossalmen eteläpuolisille vesialueille. Alueen osakaskunnat ovatkin erittäin huolestuneita tilanteesta ja useita alueen osakaskunnista onkin halunnut osallistua kalastusalueen laatimaan muistutukseen. Hakemuksen puutteet. Kalastusalue on tutustunut sekä yhteysviranomaisen (myöhemmin ELY-keskus ja kalatalousviranomainen) että muistuttaja nro 42 asiasta antamiin lausuntoihin ja muistutukseen. Muistuttajalla nro 42 voidaan katsoa olevan erityisosaamista Etelä-Kallaveden kuormituksesta, sen vaikutuksista ja hankkeen vaikutuksien arvioinnissa yhdistyksen toiminnan luonteen ja alueella toteuttamansa pitkäaikaisen tarkkailuhistorian takia. Muistutuksessa 42 todetaan, että ympäristövaikutusten arviointiohjelma olisi mahdollistanut riittävän ja vuorovaikutteisen arviointiselostuksen sekä edelleen tarkennetun lupahakemuksen laatimisen. Valitettavasti tämä ei ole toteutunut kummassakaan. Huolimatta lausunnoista ja muistutuksista keskeisiä asiakohtia erityisesti vesistövaikutusten arvioinnissa ei ole toteutettu vielä lupahakemusvaiheessakaan. Näitä ovat pitoisuusmuutosten arviointi vaikutusten sijaan, kokonais-, yhteis- ja pitkäaikaisvaikutusten sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden riskin arvioinnin puuttuminen. Lisäksi tekninen kuvaus ja esitetyt kuormitusmäärät ovat ristiriitaiset eikä hakemuksessa ole siten esitetty riittävästi vaikutusten alentamismahdollisuuksia. Nämä kaikki ovat keskeisiä asiakohtia arvioitaessa toiminnan lupaedellytyksiä ja lupaehtoja. Yh-

175 175 (284) distyksen lausunnon mukaan esitetyillä teknisillä ratkaisuilla ei olisi edes mahdollista päästä esitettyjen lupaehtojen mukaisiin päästöihin. Vastaavasti ELY-ympäristö on todennut lausunnossaan, että se on arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa edellyttänyt teknisen suunnittelun eteenpäinviemistä. Tästä huolimatta lupaa haetaan lausunnon mukaan yleissuunnitelmatasoisilla tiedoilla. ELY toteaa, että hakemuksen yleisluonteisuudesta johtuen ELY on ottanut kantaa vain niihin asioihin, joita hakemuksen perusteella on olut mahdollista arvioida. Lausunnon mukaan mm. erityisesti jäteveden puhdistamoon ja lietteiden käsittelyyn liittyvät tiedot ovat hakemuksessa puutteellisia. Lisäksi hakemuksesta puuttuu YSA:n mukainen varautumissuunnitelma. Jätevesien käsittely, vesistökuormitus ja Kallaveden ekologinen tila. Muistuttaja viittaa muistutukseen nro 42 prosessiveden vähentämismahdollisuuksien arviointiin, tertiääripuhdistuksen vaatimukseen päästötasojen saavuttamisessa sekä millä keinoin hakemuksen mukaiseen BOD-kuormitustasoon päästään. Ekologisen tilan osalta viitataan ELY-keskuksen ja kalatalousviranomaisen lausuntoihin. Vesistövaikutusten mallinnuksen, sulfaatin, Orgaanisen aineen kuormituksen ja happipitoisuuden, fosforin, kasviplanktonin biomassan, kiintoainekuormituksen, AOXkuormituksen, ennalta arvaamattomien tilanteiden vaikutusten puutteellisuuden, kuormituksen vaikutuksien syvänteiden tilaan sekä kalasto ja kalastusvaikutusten osalta viitataan muistutukseen nro 42. ELY-keskuksen lausuntoa referoidaan happipitoisuuden osalta. Lausunnon todetaan, että hakemuksessa mallinnukset osoittavat happitilanteen paranevan kaikilla alueilla, jota asiantuntija-arvioissa ei kuitenkaan vahvisteta. Lausunnon mukaan jää epäselväksi, onko taustalla mahdollisesti jokin systemaattinen virhe tai puute lähtötiedoissa. Sulfaatin osalta viitataan ELY-keskuksen lausuntoon sulfaatin pelkistymisen ja myrkylliseksi muuttumisen osalta. Edelleen viitataan samaan lausuntoon vuoden 1992 fosforikuormituspiikin osalta. Kalatalousviranomaisen lausuntoon viitataan haitta-alue rajauksen, Kallaveden ravinteiden sitomiskyvyn osalta sekä kalasto ja kalastusvaikutusten osalta. Jäähdytysveden osalta viitataan muistutukseen nro 42, mutta todetaan siitä poiketen suurimman talviaikaisen haitan kohdistuvan kalastuksen estymisen kautta kalavesien omistajiin ja muihin kalastajiin, joista osalla kalastus perustuu yleiskäyttöoikeuteen. Muistuttajat nostavat ELY-keskuksen lausunnosta esille haetun kuormituksen vesistövaikutukset ja sen, että ne ovat luonteeltaan sellaisia, että niistä voisi aiheutua ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää haittaa tai sen vaaraa luonnolle ja sen toiminnoille, luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista sekä ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä. Edellä mainitun perusteella, että Kallaveden tilanne tulee taantumaan tilanteen tasolle, mikäli lupa Finnpulp Oy:lle myönnetään. Riskit olisivat edellä esitettyjen asiantuntijalausuntojen ja arvioinnin epävarmuustekijöiden vuoksi erittäin suuret ja Kallaveden ekologisen tilan heikentyminen olisi todennäköistä, joka jo sinällään edellyttää lupahakemuksen hylkäämistä. Näin ollen ensisijaisesti vaaditaan, että Finnpulp Oy:lle ei myönnetä ympäristölupaa, vesitalouslupaa eikä toiminnan aloittamislupaa.

176 176 (284) Muistutuksessa viitataan ELY-keskuksen lausuntoon hakemuksen puutteellisuuteen ja yleisluontoisuuteen ja siitä ettei näistä johtuen ELY ole voinut antaa lausuntoa kaikilta osin. Hakemukseen viitataan muistutukseen nro 42 YVA-vaiheessa vaaditun kokonais- ja yhteisvaikutus arviosta vesistön tilaan ja tästä johtuvaan intressivertailuun. Edellä olevan perusteella nyt jätetyn hakemuksen pohjalta lupakysymyksen ratkaisemiselle ei ole riittäviä edellytyksiä. Siten toissijaisena vaatimuksenaan on, että lupa-asiaa ei ainakaan missään tapauksessa ratkaista nykyisten, erittäin puutteellisten hakemustietojen pohjalta vaan hakemus palautetaan hakijalle täydentämistä varten. Vaatimukset mahdollisen lupapäätöksen osalta: jäteveden puhdistusprosessiin tulee ehdottomasti sisällyttää tertiääripuhdistus. Tätä edellyttää jo velvoite käyttää parasta mahdollista käyttökelpoista tekniikkaa siten, että vaikutukset alapuoliseen vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Muistutukseen osallistujat vaativat edelleen, että tehtaan jo muutoin korkeasta prosessiperäisestä sulfaattikuormituksesta johtuen puhdistamolla käytetään vaihtoehtoisia kemikaaleja. Vesistöön johdettavalle jätevedelle tulee asettaa ELY-keskuksen lausunnon mukaiset luparajat mukaan lukien kaikki häiriö- ja poikkeustilanteiden (myös tehtaan ylös- ja alasajon sekä häiriöiden aikaiset ominaispäästöt mukaan lukien) päästöt sekä mahdolliset ohijuoksutukset mukaan laskettuna. Kuormitusrajojen laskentaan tulee huomioida jätevesipäästöjen lisäksi kaikki viemärit, joista johdetaan vesistöön kuormittavia vesiä (mm. puunkäsittelyn hulevesiviemäri). Koska yhteispuhdistamon toteutumisesta ei ole varmuutta, luparajat tulee asettaa myös pelkästään Finnpulp Oy:n puhdistamolle. Edelleen lupaan tulee ottaa määräys, että yhteispuhdistamon biologiseen prosessiin ei saa johtaa Savon Sellun tai Finnpulpin toiminnasta muodostuvia laadultaan tai määrältään sellaisia jätevesiä, joilla on haitallinen vaikutus puhdistamon toimintaan. Korvaukset kalataloudellisen tuoton menetyksestä. Hakija esittää vesialueiden kalataloudellisen tuoton menetyksen korvaamista kolmella eri haitta-alueella, joista viimeinen päättyy Itkonniemen kärjestä Säyneensalon pohjoispään kautta Vaajasaloon ulottuvalle linjalle. Menetystä arvioidaan aiheutuvan lähinnä vesistön lievästä rehevöitymisestä ja kalaston särkikalavaltaistumisesta alueella. Arvio on virheellinen ensinnäkin siitä syystä, että siinä ei ole otettu lainkaan huomioon lauhdevesien vaikutusta, joka osittain lyhentää talvikalastuskautta ja osalla aluetta estää koko talvikalastuksen. Esimerkiksi Etelä-Kallaveden kalastustiedustelun 5/2006 4/2007 mukaan vapaa-ajankalastuksen kuhasaaliista saatiin kolmannes talvikalastuskaudella. Vastaavasti ammattikalastuksessa talvikalastuksen saaliin osuus oli kuhalla 45 %, mateella lähes 90 % ja hauella yli 60 %. Myös alueen laajuus on esitetty aivan liian pieneksi ja esimerkiksi verkkojen likaantuminen ja limoittuminen ei missään tapauksessa voi rajoittua Säyneensalon pohjoispään tasolle. Kuten kalatalousviranomainen lausunnossaan toteaa, haitta-alue rajataan kuormitukseen nähden pieneksi kysyen samalla, onko Kallaveden ravinteiden sitomiskyvyssä niin suurta puskuria, että ravinteet sitoutuisivat Säyneensalon pohjoispäähän mennessä ja eteläpuolinen vesistöalue säilyisi ennallaan. Kysymys lienee ai-

177 177 (284) heellinen, kun ELY-keskus on omassa lausunnossaan todennut, että nykytilanteessa ravinteista sitoutuu sedimenttiin kolmasosa Puutossalmeen mennessä. Kokemusperäisesti voidaan todeta, että 80-luvulla ennen Savon Sellun puhdistustehon huomattavaa parantumista, verkot oli esimerkiksi talvikalastuksessa säännönmukaisesti huuhdeltava jokaisena kokemiskertana ja vaihtaa pestäväksi useinta kertoja talven aikana. Haitta esiintyi koko Ollinselän alueella ja Säyneensalon länsipuolella, viime vuosina näitä toimenpiteitä ei ole tarvinnut tehdä mainituilla alueilla. Nyt esitetyllä kuormituksen lisäyksellä oltaisiin kuitenkin palaamassa 80-luvun kuormitustasolle. Vastaavasti vuoden 1992 alussa tapahtui Savon Sellun jätevesipuhdistamolla sattuneen toimintahäiriön johdosta huomattava kuormituksen lisäys. Vuoden 1992 päästö näkyi esimerkiksi Säyneensalon länsipuolella verkkokalastuksessa reilun kuukauden kuluttua sen alkamisesta verkkojen voimakkaana likaantumisena. Koska tilanteesta ei kerrottu mitään julkisuuteen, tilanne selvisi vasta kalastajien alettua kyselemään viranomaistaholta, mistä tällainen poikkeuksellinen verkkojen likaantuminen johtuu. Finnpulp esittää korvausten laskentaperusteeksi ammattikalastuksen lajikohtaisen saalisosuuden ja hinnan perusteella laskettua keskimääräistä painotettua hintaa 3,80 /kg. Muistuttajat vaativat, että korvausperuste lasketaan Vesialueen omistajan edunvalvontaoppaan esitetyn kaavan mukaisesti. Muistuttaja on esittänyt laskentaperusteet korvauksille. Laskentaperusteiden mukaan muistuttajat vaativat korvausta kalastuksen estymisestä, haitasta ja tuoton menetyksestä seuraavasti: Ensimmäisen vyöhykkeen haitta-alueen tulee ulottua linjalle Pirttiniemi (Kuopion kaupunki) Vihtakanta (Vaajasalo) asti. Kyseisen vyöhykkeen haittaprosentti (mukaan lukien kalastuksen estyminen talvikaudella) tulee olla 50 % eli hehtaarikohtainen vuosikorvaus: (18 kg/ha x 1 ha x 50 %) x (18 /kg 6,30 /kg) = 105,30 /ha/a Toisen vyöhykkeen etelärajan tulee ulottua linjalle Vaajasalon eteläkärki Säyneensalon itäkärki ja Säyneensalon eteläkärki - Hietasalon pohjoiskärki - Väinölänniemi. Alueella tulee käyttää lähtötasossa normaalia Kallaveden hehtaarisaalista (vesienhoitajan laskelmien mukaan 27 kg/ha). Kyseisen vyöhykkeen haittaprosentti tulee olla 15 % eli hehtaarikohtainen vuosikorvaus: (27 kg/ha x 1 ha x 15 %) x (18 /kg 6,30 /kg) = 47,40 /ha /ha/a Kolmannen vyöhykkeen etelärajan tulee ulottua linjalle Särkikiniemen (itärannalla) eteläkärki Luhastensalo Hietasalon eteläkärki. Alueella tulee käyttää lähtötasossa normaalia Kallaveden hehtaarisaalista (vesienhoitajan laskelmien mukaan 27 kg/ha). Kyseisen vyöhykkeen haittaprosentti tulee olla 5 % eli hehtaarikohtainen vuosikorvaus: (27 kg/ha x 1 ha x 5 %) x (18 /kg 6,30 /kg) = 15,80 /ha /ha/a Muistuttajien mukaan kalatalousviranomainen toteaa lausunnossaan virheellisesti, että Etelä-Kallaveden käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on mitoitettu lajeittain tarvittavat istutusmäärät erikseen rajatuille järven osa-alueille. Ensinnäkään KHS:n istutusmääriä ei ole määritetty istutustarpeen (määrän) mukaisesti, vaan istutuksiin käytettävissä olevan realistisesti arvioidun rahamäärän perusteella ja niiden käyttöön eri istutusla-

178 178 (284) jien kesken. Tämä oli tarpeen siitä syystä, että kalastusalue on jo pitkään koordinoinut koko Etelä-Kallaveden istutuksia siten, että siinä otetaan huomioon velvoiteistutukset, kalatalousmaksuilla tehdyt istutukset ja vesialueen omistajien tekemät istutukset sekä eri lajien istutusmäärät suhteessa toisiinsa. Vuosittainen istutussuunnitelma hyväksytään osa-alueittain siten, että istutuksissa lajisuhteet säilyvät koko altaan alueella KHS:n mukaisina. Eri osa-alueiden istutukset määräytyvät kullekin alueelle tulevista mahdollisista velvoiteistutuksista ja kalatalousmaksuilla tehtävistä istutuksista (= istutussuunnitelman runko) johon lisätään kultakin osa-alueelta käytettävissä olevat vesialueiden omistajien istutusvarat. Alueittainen istutussuunnitelma ei siis ole KHS:ssa vaan siitä tehdään päätös vuosittain eri alueille käytettävissä olevien varojen mukaisesti. Kalastusalueen koordinointi yhteisistutuksissa on johtanut siihen, että Kuopion kaupunkia lukuun ottamatta kaikki omistajien rahoittamat istutukset on toteutettu jo vuosia yksinomaan kalastusalueen toimesta. Näin menetellessä on päästy siihen, että KHS:ssa esitetyt eri istutuslajien väliset suhteet ovat toteutuneet hyvin. Edelleen kalatalousviranomainen on esittänyt lausunnossaan, että kuhaistutukset ovat useana vuotena ylittänet KHS:ssa määritellyn tason. Esimerkiksi vuosina kuhaistutusten määrä on ylittynyt lievästi vain vuonna Satunnainen ylitys voi johtua siitä, että edellisvuoden poikaspulan johdosta varoja on jäänyt käyttämättä ja niitä on käytetty seuraavana vuonna. Toisaalta pelkkään istukkaiden lukumäärään tuijottaminen ei anna oikeaa kuvaa istutuksista ja niiden vaikuttavuudesta. Kalastusalueen hankkimissa poikasissa on haettu hoitotuloksen vakioimista tietyllä rahasummalla. On yleisesti tunnettua, että esimerkiksi kuhan osalta poikasen selviytyminen riippuu olennaisesti istukkaan koosta. Tämä on otettu huomioon siten, että esimerkiksi 73 mm poikasen hinnalla saa 1,6 kertaisen määrän 65 mm pituisia poikasia. Kylmänä kesänä kuhanpoikaset jäävät väistämättä selvästi keskimääräistä pienemmiksi lrl-viljelyssä. Tällaisena kesänä istutusmäärä saattaa siten olla huomattavasti suurempi vaikka hoitotulos pysyisikin ennallaan. Kallavedellä ollaan vielä kaukana istutusten maksimimäärästä. Esimerkiksi Istuta Paremmin- oppaan mukaan istutustiheyksiksi esitetään 2-vuotiaalle järvitaimenelle 1 kpl/ha, kesänvanhalle siialle rehevässä vesistössä kpl/ha ja kuhalle kesänvanhalle poikaselle kpl/ha. Kalatalousviranomaisen lausunnon mukaan Etelä-Kallavedellä harjoitetaan pyyntiponnistuksen mukaan laskien eniten kalastusta koko maakunnan alueella. Alueella käytetään myös eniten resursseja kalavesien hoitoon Pohjois-Savossa ja kalasto on pääosin monipuolinen ja runsas. Edellä mainittuun viitaten Etelä-Kallavesi on koko maakunnan tärkein kalastuskohde ja jonka saalistaso on myös todettu hyväksi. Kalatalousviranomaisen esittää lausunnossaan, että suurin osa esitetystä kalatalousmaksusta tulisi käyttää istutusten sijasta muihin toimenpiteisiin, kuten hoitokalastukseen. Muistuttajat eivät hyväksy esitettyä periaatetta eivätkä hoitokalastuksen rahoittamista kalatalousmaksulla, vaan esittävän sen rahoitusta toisella tavalla. Verrattuna vuoden 1987 Savon Sellun lupapäätökseen, joka vastaa lähinnä arvioitua tulevaa kuormitusta, silloisen istutusvelvoitteen arvo tämän päivän hinnoilla olisi noin Kalatalousmaksua ja sen käyttöä määritettäessä tulee ottaa huomioon myös se, että vesistön tilan heikkeneminen ja leväkukinnat vähentävät kiinnostusta kalastusta kohtaan haitta-alueella. Tämä tietää edelleen kalastuslupatulojen vähentymistä ja vesi-

179 179 (284) alueiden omistajien rahoittaman kalavesien hoidon vähentymistä. Etelä-Kallaveden kalavesien hoitoon on käytetty vuosina noin euroa vuodessa. Kalavesien omistajien lupatuloilla rahoitetaan noin 70 % alueen istutuksista. Muistuttajat vaativat, että kalatalousmaksusta euroa sidotaan lupapäätöksessä käytettäväksi kompensaatioistutuksiin joiden suunnittelussa sekä kalatalous maksun käytöstä päätettäessä on kuultava Kallaveden kalastusaluetta. Istutuksiin käytettävän kalatalousmaksun suuruutta ja osuutta voidaan tarvittaessa tarkistaa kunkin vesistövaikutusten selvitysten yhteydessä. Se, mitä muita käyttö- ja rahoitustarpeita kalatalousmaksua määrättäessä on, jää viranomaisten arvioitavaksi. Kalatalousmaksun arvon aleneminen tulee estää määräyksellä, jolla se sidotaan päätöksen kalatalousmaksun osalta voimaantulovuoden tammikuun elinkustannusindeksiin ja tarkistetaan jatkossa vuosittain kunkin vuoden osalta tammikuun elinkustannusindeksillä. Hoitokalastus. Hakija ja kalatalousviranomainen esittävät, että haittoja ehkäistäisiin kalatalousmaksulla rahoitettavalla hoitokalastuksella. Esimerkiksi hakijan esittämän saalistavoitteen 5 kg/ha, jota kalatalousviranomainen pitää lausunnossaan pienehkönä, toteuttamiseen vaadittavan kalastusponnistuksen ja siihen käytettävän rahamäärän arviointi ennakolta on erittäin epävarmaa. Muistuttajat eivät voi hyväksyä periaatetta, jossa kalatalousmaksulla rahoitettaisiin ensisijaisesti hoitokalastusta ja istutuksiin käytettävä rahamäärä jäisi täysin määrittelemättä. Mikäli hoitokalastus katsotaan tarpeelliseksi keinoksi, sen toteuttaminen tulee sisällyttää lupaehtoihin. Jos lupaehdoissa on velvoitteena esimerkiksi jokin kilomäärä/ha, sen toteuttaminen hakijan toimesta kannustaa toteutukseen mahdollisimman kustannustehokkaasti, johon rahoitus joka tapauksessa maksettavalla kalatalousmaksulla ei kannusta. Mikäli hoitokalastus sisällytetään lupaan, tulee määrittää myös ne lajit ja/tai eri lajien kokoluokat, jotka hyväksytään hoitokalastuksen saalisvelvoitteeseen. Aloittamislupa. Muistuttajat viittaavat aloitusluvan osalta ELY-keskuksen lausumaan ja vastustavat aloitusluvan myöntämistä. 39) AH on todennut, että Sorsasalon saari sijoittuu noin 50 km leveään kallioperän hierto- ja siirrosvyöhykkeeseen. Se ulottuu luode-kaakkosuuntaisena Laatokalta Perämeren pohjukan kautta Pohjois-Ruotsin puolelle ja häviää lopulta Pohjois-Norjassa Kaledonidien vuoriston alle. Mielipiteessä kuvataan tämän muodostuman historiallista syntyä. Tässä kirjoituksessa käsitellään Sorsasalon saaren moottoritien (VT5) itäpuolen kallioperän ominaisuuksia, jotka olisi huomioitava Finnpulp Oy:n tuotantolaitoksen rakentamispaikan valinnassa. Kallioperätiedot perustuvat kirjoittajan 80- ja 90-luvulla tekemään kartoitukseen. Tiedot alueen nykytilasta perustuvat kesien 2015 ja 2016 huomioihin. Alla olevassa kuvassa on alueelta tehdyt kartoitushavainnot.

180 180 (284) Sorsasalon kallioperän pääkivilaji on tonaliittia, jota on myös Finnpulp Oy:n suunnitteilla olevan tuotantolaitoksen alueella. Raekooltaan kivi on keskirakeista (2 3 mm), mutta plagioklaasi on usein 5 10 mm:n kokoisina hajarakeina, samoin 3 8 mm:n kokoiset sarvivälke-hajarakeet ovat ominaisia. Väriltään kivi on joko tummanharmaata tai musta-valkokirjavaa. Kivelle ovat ominaisia linssimäiset kiillegneissijäänteet (alunperin savensekaista hiekkaa). Ehyen kiven kookkaat hajarakeet vähentävät lujuutta ja samalla sopivuutta kestävyyttä vaativaan rakentamiskäyttöön. Alueella olevan louhosseinämän (Kuva/kohde 2) koillis-/pohjoisnurkassa on näkyvissä myös granodioriittis-tonaliittista kivilajia. Se on väriltään vaaleanharmaata ja koostuu pääasiassa vaaleasta plagioklaasista ja kvartsista, tummana mineraalina siinä on vähän biotiitti-nimistä kiillemineraalia. Raekooltaan kivi on keskirakeista. Kiven plagioklaasi- ja kvartsimineraalit ovat kovia mineraaleja, mutta tekevät kivestä hauraan ja huonosti iskevää kulutusta kestävän. Kivityyppi on tonaliittiin tunkeutunutta magmaa ja esiintyy siinä nyt juonikivenä ja on sen perusteella suhteelliselta iältään tonaliittia nuorempi. Samanlaista kivilajia esiintyy Sorsasalon Kelloselän puoleisilla rantakallioilla. Edellisten lisäksi on havaintoja hienorakeisesta (alle 1 mm) tonaliitista, joka esiintyy noin metrin levyisenä juonena mm. edellä mainitun louhosseinämän tonaliitissa. Kivityyppi on väriltään mustaa. Sorsasalon alue sijaitsee mannerlaattojen törmäyksessä syntyneessä kallioperän hierto- ja siirrosvyöhykkeessä. Alueen kivissä on nähtävissä liuskettumisen ja gneissiytymisen aiheuttamaa suuntausta sekä rakoja ja hiertosaumoja. Raot ja hiertosaumat tekevät alueen kallioperän rikkonaiseksi. Seuraavassa kuvattuja rakenteita on hyvin näkyvissä louhitun alueen kaakkoisreunan seinämässä.