LASTEN JA NUORTEN OIKEUS JA MAHDOLLISUUS OLLA OMA ITSENSÄ JA TOIMIA OMAEHTOISESTI

Transkriptio

1 MAAKUNNAN LAPE-RYHMÄ PE KLO Paikka: KANNUS KOKOUKSEN TYÖPAJATYÖSKENTELYN KOOSTEET 1. HANKEOSIO: Toimintakulttuurin muutos Työstöaika 10min/ryhmä, keskityttiin laajimpaan osioon eli lapsiystävälliseen kuntaan. Ryhmiltä kysyttiin miten he näkevät mitä tarkoittaa lapsi-nuorisoystävällinen kunta? Kirjurina toimi hankeosion työntekijä Katja Hakola. Keskusteluissa esille nousseet pääteemat: LASTEN JA NUORTEN OIKEUS JA MAHDOLLISUUS OLLA OMA ITSENSÄ JA TOIMIA OMAEHTOISESTI On mahdollisuus ja keinot ilmaista omia mielipiteitään (nuorten ryhmä). Voi tehdä ja toimia monipuolisesti eli tarjotaan erilaisia toimintamahdollisuuksia erilaisille lapsille ja nuorille (nuorten ryhmä). Tapahtumat, toiminta ja harrastukset olisivat matalalla kynnyksellä ja ilmaisia, jotta kaikilla lapsilla ja nuorilla yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja toimia (nuorten ryhmä). Ideana Kokkolassa esim. rahasto, josta jakaa perheille taloudellista tukea lasten ja nuorten harrastuksiin. Tuetaan lasten ja nuorten mahdollisuutta toimia ja harrastaa oma-aloitteisesti ja omaehtoisesti, jolloin tarjotaan tiloja ja mahdollisuuksia ilman byrokraattisia edellytyksiä kuten toimitilaanomukset jne. Kaikkien palvelujen ei tarvitse olla niin valmiiksi paketoituja vaan tuetaan omaehtoista toimintaa ja toimintaryhmiä. Reagoidaan ajankohtaisiin lasten ja nuorten tarpeisiin, mennään sinne missä he ovat eikä jumiuduta vanhoihin rakenteisiin ja suunnitelmiin sekä seinien sisälle. Lapset ja nuoret mukaan toimintojen ja palveluiden ideointiin, suunnitteluun ja toteutukseen, jolloin voidaan kehittää aidosti yhdessä kohderyhmien kanssa sekä muuttaa toimintakulttuuria. Tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla edellä olevat asiat. Mitä tarkoittaa nuorten mielestä jos asiat on huonosti ja kunta ei ole lapsiystävällinen: asiat ei toimi, nuorilta vaaditaan liikaa, piilotetaan lapsuus (nuorten ryhmä).

2 VUOROVAIKUTTEISET FOORUMIT KUULEMISEN, VAIKUTTAMISEN JA TIEDOTTAMISEN VÄYLINÄ Millaiset foorumit voisivat toimia vuorovaikutuksellisesti tieto tuottavina päätöksenteon ja palveluiden kehittämisen tueksi? Kyselyitä kohderyhmille on paljon, mutta tieto saattaa jäädä pintatiedoksi tietona tai päätöksien vaikuttavuudesta kohderyhmille. Syventävää tietoa voidaan tuottaa vuorovaikutuksellisesti, jossa tuotetaan yhteisesti tietoa tarvittavista muutoksista tai palveluista. Tiedon jakamista kohderyhmien, kunnallisten palveluiden tuottajien ja järjestöjen kanssa tulisi kehittää, jolloin voidaan yhteisesti reagoida palvelutarpeisiin, niin pieniin kuin isoihinkin. PÄÄTÖKSENTEON JA PALVELUIDEN TUOTTAMISEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS Päättäjätahot ikääntyneitä, jolloin kohderyhmien elämäntilanteiden tuntemus heikkoa ja päätöksenteko saattaa perustua kaukaiseen käsitykseen päätettävissä olevista asioista. Tarvitaan päätöksenteon tueksi vuorovaikutteisia foorumeita sekä vaikuttamisen väyliä lapsille ja nuorille, jotka he kokevat vaikuttaviksi. Päätöksenteossa tulee huomioida kaikkien lasten ja nuorten osalta päätöksien vaikuttavuus, eikä keskittyä tiettyjen ryhmittymien tarkempaan vaikutusten arviointiin ja pintakäsitellä toisten osalta. PÄÄTÖKSENTEON PROSESSISSA ASIOIDEN KÄSITTELYN TULEE OLLA TASA-ARVOISTA! Palveluissa kuten varhaiskasvatus on haasteita ryhmäkokojen kasvun jälkeen kohdata enää lapsia ja vanhempia, miten voidaan vähenevien resurssien myötä muuttaa tehtyä työtä ja toimintakulttuuria ja mitkä ovat esteenä muutoksille? Ideoita on esim. varamummut/vaarit tai yhteistyö järjestöjen kanssa, mutta haasteena on salassapitovelvollisuus ja vastuut. MUUTA HUOMIOITAVAA HANKEOSIOSTA Mitä on lapsiystävällinen kunta? Mitä se tarkoittaa? Onko lapsiystävällistä jos äiti joutuu matkustamaan pienen lapsen kanssa 30 kilometriä neuvolaan? Lisäresursseja palveluiden tuottamiseen ei ole tulossa. Toimintakulttuurin muutoksessa on kyse siitä miten päätöksenteossa huomioidaan lasten ja nuorten tilanne ja päätöksien vaikuttavuus. Miten toimii päätöksentekojärjestelmä huomioiden lapset ja nuoret, jonka pohjalta järjestetään lapsille, nuorille ja perheille suunnatut palvelut?

3 2. HANKEOSIO: Perhekeskustoimintamallin kehittäminen MITEN LAPE-PERIAATTEET TULEVAT NÄKYMÄÄN KEHITETTÄVÄN PERHEKESKUKSEN TOIMINNASSA? LAPSEN OIKEUDET JA LAPSEN ETU - Oikeus laadukkaisiin palveluihin riittävän nopeasti - Kaikkien yhteistyökumppaneiden mukaan ottaminen - Lapsiystävällisten työpaikkojen edistäminen - Terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen VOIMAVAROJEN VAHVISTAMINEN - Toiminnan arviointi säännöllisesti, kirjallinen suunnitelma - Sitoutuminen toimintaan, tietotaidon jakaminen - Nopea apu matalalla kynnyksellä, esim. sähköiset palvelut - Vanhempien voimavarojen ja tarpeiden huomioiminen sekä tuen anto, esim. 3. sektorin mukanaolo LAPSI- JA PERHE- LÄHTÖISYYS - Varhaiskasvatus ja sivistystoimi mukaan toimintaan - Asiakkaan luo liikkuminen, ei toisinpäin - Tiedottaminen lähiseudun palveluista - Saavutettavuus, selkeät palvelupolut - Ajantasainen, nopea reagointi esim. ryhmämuotoisilla palveluilla - Palvelut ilta-aikaan - Henkilökohtainen, anonyymi chat. Joko suoraan ammattilaiselle tai yhdyshenkilölle.

4 PERHEIDEN MONIMUOTOI- SUUS - Palveluiden tietoisuuden jakaminen: tulkkauksen käytön ohjaus, tieto kulttuurieroista. 3. HANKEOSIO: Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena - Kiinnitettävä huomiota miten osallisuus huomioidaan o järjestetäänkö erikseen kyselyitä tai kysytäänkö arkipäivän kohtaamisissa o kysytään vanhemmilta mitä he toivovat, mitä tarpeita heillä on o asiakaslähtöisyys toiminnan kehittämisessä tulee huomioida - Toimintakulttuurin muutos o toiminnan arviointia o vanhempien ja lasten sekä nuorten osallisuus huomioiden - Yhteistyö eri toimijoiden kanssa o halu kehittää toimivaksi - Tiedonkulku o mietintää miten tiedonkulku saadaan toimivaksi sosiaali- ja terveyspuolelle o laki tulkitaan yleensä liian tiukaksi o jaetaan tietoa tarpeellisilta ja riittäviltä osin - Vanhempien foorumi o matala kynnys o vertaistuen saaminen - Varhaiskasvatuksessa sekä koulussa työntekijöiden on oltava tietoisia lapsen tai nuoren tukipalveluista esim. terapiapalvelut. Tarhassa tai koulussa tunnetaan lapsi/nuori parhaiten ja voidaan antaa näkökulmaa/lisäinformaatiota tai tukea. - Ennaltaehkäisystä puhuttaessa tulee kaikilla osapuolilla olla samanlaiset käsitteet ja ymmärrys asiaa kohtaan. Tämä on varmistettava keskustelemalla keskenään ja määrittelemällä yhteinen näkemys asiasta. - Lapsen/nuoren tueksi tulee tehdä moniammatillisesti yhteinen toimintasuunnitelma, jotta lapselle/nuorelle ja perheelle ei tule monta eri suunnitelmaa, jokaisen ammattitahon puolelta omaa. - Esimiehet ja päättäjät voisivat jalkautuisivat jo alakouluun esittäytymään ja kyselemään oppilailta ajatuksia ja mielipiteitä. Näin opetettaisiin jo varhaisessa vaiheessa osallisuutta ja asioihin vaikuttamista. - Vanhemmuus on hukassa o yhteiskunta vaikuttanut o vanhemmat eivät pysy mukana yhteiskunnan muutoksissa o ei syyllistetä vanhempia lasten/nuorten haasteista - Ammattilaisten tulisi saada lisää rohkeutta keskustella asioista.

5 - Luukuttamisen tulee loppua o hyviä toimintamalleja moniammatillisista työryhmistä pitäisi ottaa laajasti käyttöön esim. repputiimi - Kehitetään malli, jossa palveluita viedään lasten ja nuorten luo. - Pienessä kunnassa toivotaan, että sama työntekijä voi tehdä monipuolisesti työtä, ilman että rajataan liikaa työnkuvaa. - Kerhotoimintaa tulisi voida järjestää koulujen tiloissa joustavasti, nyt kuntien kesken on eroja. Tilojen vuokra? - Aamu- ja iltapäivätoimintaa toivotaan järjestettävän tasapuolisesti kunnasta riippumatta. Sen tulisi olla joustavaa vanhempien työaikaa mukaillen. Liittyy työn ja perhe-elämän yhdistämiseen. Kerhotoimintaan toivotaan myös tasalaatuista sisältöä. VARHAISKASVATUS - Tarhojen tuki vanhemmuuteen tukemisessa herätti ajatuksia. Varhaiskasvatuksessa voisi kokeilla järjestää vanhempien iltoja erilaisilla teemoilla esim. vanhempien tukeminen 3-vuotiaiden vanhemmille. - Järjestettäisiin toimintailtoja varhaiskasvatuksessa, jolloin o vanhemmat saisivat vertaistukea o vanhemmat tutustuisivat toisiin yhteystietojen vaihtoa - Vanhempien illat tarhoissa voisivat olla toiminnallisia ja enemmän keskustelua sisältäviä. - Tarhojen aukiolojen oltava joustavia. - Sosiaalityöntekijöiden ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden välille toivotaan enemmän yhteistyötä: o tiedonvaihtoa o ammatillista neuvontaa molemmin puolin KOULU - Mahdollistetaan kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen nuorelle: o kenelle nuori puhuu tai ottaa yhteyttä niin ottaa kopin ja vie asiaa eteenpäin, velvollisuus tarttua asiaan o ei ohjata menemään muualle tai puhumaan jollekin toiselle o yhteisöllinen kasvatus - Koulussa lapsella tai nuorella voi olla vaikeaa puhua kuraattorille, terveydenhoitajalle tai opettajalle. Joskus vapaassa toiminnassa esim. läksyparkissa lapsi tai nuori kertoo vapaammin asioita. Asioiden silti mentävä eteenpäin. - Koulussa oppilaat oppivat ja ovat tottuneet terveydenhoitajan tai kuraattorin läsnäolopäiviin. Ei koettu ongelmaksi, vaikka jokaiselle päivälle ei ole tapaamismahdollisuutta. Terveydenhoitaja koetaan helpommin lähestyttäväksi kuin kuraattori. Toisille oppilaille on helpompaa lähestyä omaa opettajaa vaikeissa asioissa mistä haluaa jutella. Opettajalta koetaan saavan konkreettisempia neuvoja kuin kuraattorilta. Kuraattori voi olla herkästi eteenpäin lähettävä. - Kouluihin toivotaan välipalojen tarjoamista tasapuolisesti riippumatta koulusta.

6 4. HANKEOSIO: Erityis- ja vaativan tason palvelut Lastensuojelussa ja erikoissairaanhoidossa hyviä kokemuksia oli seuraavista: - erikoissairaanhoito omalla alueella - lastensuojelussa erityisesti pienellä paikkakunnalla tutut työntekijät - lastensuojelun työntekijät ammattitaitoisia - lastensuojelujärjestelmä on toimiva, sieltä saa apua - lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon välinen yhteistyö on toimivaa, apua saa nopeasti, kun sitä hakee - yhteistyö kouluun toimii osassa kunnissa Lastensuojelussa ongelmallisena koettiin: - työntekijöiden suuri vaihtuvuus! lapsi/nuori joutuu selittämään asiat aina uudelle henkilölle - ei resursseja varhaiseen puuttumiseen - tiedon puute lastensuojelun toimintatavoista ja prosesseista ylläpitää pelkoa lastensuojelusta, lastensuojelua pidetään mörkönä, epäluottamus lastensuojelua kohtaan - työntekijöiden vähäinen oma-aloitteisuus esim. koulun ja päivähoidon suuntaan - pienellä paikkakunnalla kaikki tuntevat toisensa, ympäristön paineet työntekijää kohtaan - byrokratia; kenen tai minkä ehdoilla työtä tehdään? onko lapsi keskiössä? Erikoissairaanhoidossa ongelmakohtina nähtiin: - osalle toimijoista ja nuorista hoitopolku on epäselvä/etäinen - aktivoituminen vasta siinä vaiheessa, kun tilanne on jo vakava - puutteellinen tiedotus tukitoimista/palveluista - puutteellinen yhteistyö kuntien työntekijöiden kanssa - tieto lapsen asioista ei kulje päivähoitoon/kouluun, jossa se olisi lapsen kuntouttamisen kannalta elintärkeää - yhteistyö tutkimusten jälkeen katkeaa lähettävään tahoon - psykiatristen palveluiden leimaavuus nuorten näkökulmasta - lainsäädäntö, vaitiolovelvollisuus - pitkät jonot - byrokratia; kenen tai minkä ehdoilla työtä tehdään? onko lapsi keskiössä? Osallistujien kehittämisajatuksia: - lastensuojelusta lisää tietoa eri toimijoille sekä nuorille, esim. oppilaitosten tapahtumiin oma ständi - käytännöistä sopiminen erikoissairaanhoidon, perheiden ja muiden toimijoiden kesken, jolloin lapsen/nuoren tilanne olisi kaikilla tiedossa ja tuki voitaisiin räätälöidä laajemmalla rintamalla - toimintaohjeet nopean avun saamiseksi kriisitilanteissa - johtamiseen kiinnitettävä huomiota