Ympäristöministeriö VASTAUS YM EU Klobut Liisi

Transkriptio

1 Ympäristöministeriö VASTAUS YM EU Klobut Liisi Viite VNEUS Asia EU-toiminnan ja -vaikuttamisen suunnitelmat vuodelle 2016; Ympäristöministeriön EUpainopisteet vuodelle 2016 VNEUS on pyytänyt ministeriöitä päivittämään sektorikohtaiset EUtoiminnan ja vaikuttamisen suunnitelmat vuodelle Ympäristöministeriö toteaa, että ministeriön hallinnonalalla keskeisimmät EU-prioriteetit ovat EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketin eri osa-alueiden valmistelun eteneminen, kiertotalouspaketti ja sen yhteydessä annettava jätedirektiivien muutosehdotus, ilmansuojelun päästökattodirektiivi, teollisuuspäästödirektiivin täytäntöönpanopäätökset, luonnonsuojelusääntelyn mahdollisen uudistuksen valmistelu ja rakentamisen energiatehokkuuteen sekä rakennustuoteasetukseen liittyvät kysymykset. Yleistä paremmasta sääntelystä Hallitusohjelman mukaisesti Suomen EU-vaikuttamisen painopisteenä on nykyistä vähäisempi, parempi ja kevyempi sääntely. Suomi arvioi kaikkea EU-sääntelyä talouskasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden näkökulmasta ja edellyttää vastaavaa käytäntöä myös EU:n toimielinten tasolla. Ympäristöministeriö painottaa, että näiden tavoitteiden edistämisen lisäksi on huolehdittava EU:n perussopimuksissa määriteltyjen unionin tavoitteiden, kuten kestävän kehityksen ja korkeatasoisen ympäristönsuojelun toteutumisesta. Ympäristöministeriö pitää tärkeänä, että EU-sääntelyn vaikutuksia, tarpeellisuutta ja hyväksyttävyyttä arvioidaan kaikissa vaiheissa säädösten suunnittelusta niiden täytäntöönpanoon ja soveltamiseen saakka, ja että valmiuksia laatia vaikutusarviointeja kehitetään sekä neuvostossa että kansallisesti. Parhaillaan on käynnissä komission julkinen kuuleminen EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon seuranta- ja raportointijärjestelmän uudistamisesta. Komissio on esittänyt, että ympäristöneuvostossa keskusteltaisiin EU:n ympäristölainsäädännön ja politiikan täytäntöönpanon laajamittaisista puutteista ja niihin johtaneista syistä. Lisäksi Alankomaiden, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Saksan sekä komission tukema Make it Work hanke tähtää EU:n ympäristölainsäädännön selkeyden ja johdonmukaisuuden parantamiseen, mikä osaltaan voi edesauttaa lainsäädännön kansallista täytäntöönpanoa. Suomi tukee edellä mainittujen aloitteiden tavoitteita ja ympäristöministeriö osallistuu edellä mainittujen maiden järjestämiin ko. aloitetta käsitteleviin tilaisuuksiin.

2 EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPAKETTI: TAAKANJAKOPÄÄTÖS 2(7) Tausta Eurooppa-neuvoston lokakuun 2014 päätelmien mukaan EU sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Päästövähennystavoite jakautuu päästökauppajärjestelmän (ETS) ja sen ulkopuolisen sektorin eli ns. taakanjakosektorin välille. Päästökauppajärjestelmän vähennystavoite on 43 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon ja taakanjakosektorin vastaavasti 30 %. Taakanjakosektorin 30 %:n päästövähennystavoite jaetaan jäsenvaltiokohtaisiksi tavoitteiksi, jotka Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaan tulevat vaihtelemaan välillä 0-40 %. Komissio valmistelee parhaillaan jäsenvaltioiden taakanjakoa koskevaa ehdotusta, joka annettaneen kesällä Voimassa olevan taakanjakopäätöksen ( ) piiriin kuuluu suurin osa päästökaupan ulkopuolisista sektoreista eli liikenne, maatalous, rakennusten erillislämmitys, jätteet ja teollisuuskaasut. Maankäyttösektori (LULUCF, maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous) ei nykyisellään sisälly EU:n taakanjakoon. Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaan ennen vuotta 2020 tehdään kuitenkin päätös siitä, miten LULUCF-sektori sisällytetään EU:n ilmastovelvoitteiden piiriin. Komissio on valmistelemassa myös tätä ehdotusta, joka annettaneen kesällä 2016 samanaikaisesti taakanjakoa koskevan ehdotuksen kanssa. Nykyisessä taakanjakopäätöksessä jäsenvaltiokohtaiset päästövähennysvelvoitteet on laskettu käyttäen perusteena kriteeriä BKT/asukas niin, että jäsenmaiden velvoitteet vaihtelevat välillä + 20 <> - 20 % vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Suomen päästövähennysvelvoite on 16 %. Jos uudet, vuoteen 2030 ulottuvat päästövähennysvelvoitteet laskettaisiin pelkästään BKT/as. kriteerin mukaisesti, Suomen päästövähennysvelvoitteeksi tulisi n % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Eurooppa-neuvoston lokakuun 2014 päätelmissä kuitenkin todettiin, että asetettaessa päästövähennysvelvoitteita niille jäsenvaltioille, joiden BKT/as. ylittää EU:n keskiarvon, otetaan huomioon kustannustehokkuus oikeudenmukaisella ja tasapainoisella tavalla. Suomi yhdessä niin sanottujen samanmielisten maiden kanssa vaikutti merkittävästi siihen, että Eurooppa-neuvoston päätelmiin saatiin maininta kustannustehokkuuden huomioonottamiseksi taakanjaossa. Tähän ns. samanmielisten ryhmään kuului Suomen lisäksi EU:n pieniä ja keskisuuria maita, joiden BKT/as. ylittää EU:n keskiarvon (Alankomaat, Belgia, Irlanti, Itävalta, Luxemburg, Ruotsi, Tanska). Asian merkitys Suomelle ja vaikuttaminen Suomen päästövähennysvelvoitteen suuruuteen vaikuttaa oleellisesti se, millä tavalla ja miten suurella painoarvolla Eurooppa-neuvoston mainitsema kustannustehokkuus otetaan huomioon taakanjaossa ja miten tehokkaasti erilaisia joustomekanismeja voidaan hyödyntää. Suomen kannalta on edullisinta, että kustannustehokkuus saa suuren painoarvon taakanjakoa koskevassa laskennassa. Lisäksi ehdotettavien joustomekanismien tulee tarjota todellisia mahdollisuuksia päästöjen kustannustehokkaaseen vähentämiseen. Lisäksi se, miten ja minkälaisilla laskentasäännöillä LULUCF-sektori otetaan huomioon EU:n päästövähennysvelvoitteissa (erillinen pilari ilmasto- ja energiapaketissa; maatalous ja LULUCF yhdessä omana pilarinaan; LULUCF osana taakanjakopäätöstä) voi aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia ja kustannuksia Suomelle. Sen vuoksi on tärkeää, että taakanjakopäätöstä ja LULUCF-sektoria koskeva kannanmuodostus ja vaikuttaminen tehdään koordinoidusti ja yhtenäisesti.

3 3(7) Taakanjakopäätöksen osalta ennakkovaikuttaminen komission valmisteluun on ensiarvoisen tärkeää. Komission tulevan ehdotuksen sisältämän jäsenvaltiokohtaisen taakanjaon lukuarvoja (velvoiteprosentit) on erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta, muuttaa komission ehdotuksen antamisen jälkeen. Sen vuoksi on tarkoitus käyttää seuraavia vaikuttamistapoja ennen komission ehdotuksen antamista: Ns. samanmielisten maiden ryhmä on jatkanut yhteydenpitoa myös Eurooppa-neuvoston jälkeen ja ryhmää ja sen mahdollisia yhteisiä näkemyksiä voitaneen käyttää hyväksi taakanjakopäätöksen jatkovalmisteluissa, etenkin kustannustehokkuuden riittäväksi huomioimiseksi taakanjaossa. Yhteistyö samanmielisten maiden kanssa jatkuu vuoden 2016 aikana erityisesti vähennysvelvoitteiden laskennan ja joustoelementtien arvioinnin osalta. Myös suurten jäsenvaltioiden, erityisesti Saksan, mutta myös UK:n ja Ranskan, kantojen selvittäminen ja Suomen näkemysten esille tuominen näille maille on tarpeellista. Esimerkiksi ns. GGG-ryhmä (Green Growth ministeriryhmä) voi toimia keskustelufoorumina. Komission virkamiehiin ollaan yhteydessä jatkuvasti Suomen kantojen täsmentyessä ja käyttäen hyödyksi jo olemassa olevia vaikuttamiskanavia. Keväällä 2016 on tarkoitus keskustella asiasta komission kanssa sekä asiantuntijatasolla että pääjohtajatasolla, komission pääsihteeristö mukaan lukien. Myös asian kannalta keskeisten komissaarien (Sefcovic, Canete, Katainen) kabinettien tapaamista voidaan käyttää hyväksi. Vaikuttamisen tueksi saatetaan ajan tasalle englanninkielinen muistio, jossa esitetään tiivistetysti Suomen kannat ja näkemykset taakanjakopäätöksen perusteista ja vaikutuksista. Lisäksi taakanjakopäätökseen liittyvää tietopohjaa vahvistetaan teettämällä selvitys taakanjakosektorin päästövähennysmahdollisuuksista sekä joustomekanismeista ja niiden hyödyntämisen mahdollisuuksista Suomen kannalta. EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPAKETTI: PÄÄSTÖKAUPPADIREKTIIVI (ETS) Komissio julkaisi ehdotuksen koskien EU:n päästökauppadirektiivin (2003/87/EY) muuttamista. Direktiiviin tehtävät muutokset koskevat pääasiassa päästökaupan neljännen kauden ( ) järjestelyjä. Direktiivin muuttamisen yhtenä keskeisenä lähtökohtana on Eurooppaneuvoston lokakuussa 2014 asettamat tavoitteet päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Päästövähennystavoitteen kiristäminen vuoden 2020 jälkeiselle ajalle lieventää omalta osaltaan päästökauppaa vaivannutta päästöoikeuksien ylitarjontatilannetta. Asian merkitys Suomelle Suomen kannalta on tärkeää, että päästökauppajärjestelmän avulla pystytään saavuttamaan EU:n asettamia päästövähennystavoitteita vuodelle 2030 kustannustehokkaalla tavalla. On kannatettavaa, ettei ehdotuksella muuteta päästökaupan keskeisiä elementtejä tai toimintaperiaatteita. Uudistuksen myötä päästökauppa pysyy edelleen EU:n ilmastopolitiikan keskeisenä politiikkatoimena. Suomen näkökulmasta keskeinen kysymys ehdotuksessa on päästökaupan hiilivuotosääntöjen uudistaminen. Hiilivuotosääntöjen tulisi ensisijaisesti turvata energiaintensiivisen vientiteollisuuden kilpailukyky. Tämän vuoksi on lähdettävä siitä, että merkittävälle hiilivuodon riskille alttiin energiaintensiivisen teollisuuden tulee olla sisällytettynä ns. hiilivuotoluetteloon jatkossakin. Käsittelyvaihe ja vaikuttaminen Komission ehdotuksen käsittely neuvoston ympäristötyöryhmässä alkoi syyskuussa Neuvottelut kestävät tämänhetkisen arvion mukaan vuoden 2017 puolelle, koska alustavan aikataulun mukaan

4 4(7) EP:n ENVI-valiokunta äänestää syyskuussa 2016, täysistunto vasta marraskuussa. ITRE-valiokunnan mahdollinen rooli ehdotuksen käsittelyssä on vielä auki. EP:n kanssa käytävät trilogit menisivät Maltan ja jopa ehkä UK:n puheenjohtajakaudelle vuonna ensi vaiheessa keskittyy neuvoston työryhmässä tehtävään työhön muiden jäsenvaltioiden ja komission suuntaan, myöhemmin myös parlamenttiin. PÄÄSTÖKATTODIREKTIIVI (EHDOTUS DIREKTIIVIKSI KANSALLISISTA PÄÄSTÖKATOISTA) EU:n komissio antoi ns. ilmansuojelupaketin, ml. ehdotus päästökattodirektiiviksi, joulukuussa Direktiiviehdotuksen käsittely neuvostossa ja parlamentissa on kesken. Neuvosto tavoittelee mahdollisesti yleisnäkemystä ympäristöneuvostossa. Euroopan parlamentin kanssa neuvottelut käynnistynevät alkutalvesta Asian merkitys Suomelle Ehdotetut päästökatot perustuvat mallilaskelmiin, joissa päästövähennysvelvoitteet on laskettu ympäristövaikutusten ja kustannustehokkuuden perusteella. Laskelmia on tarkistettu kuluneen kahden vuoden aikana kahdesti. Suomelle ehdotettu ammoniakkipäästöjen 20 % päästövähennysvelvoite on tiukempi kuin vaikutusarviointien perusteella on kustannustehokasta, mutta tämä tavoite tulee Göteborgin pöytäkirjasta. Mallilaskelmien perusteella saatu vähennysvelvoite Suomelle olisi 15 % vähennys vuodesta 2020 alkaen verrattuna vuoden 2005 päästöihin. Ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi tarvitaan lisätoimia verrattuna nykytilanteeseen, minkä toteuttamiseksi on jo olemassa suunnitelma. Puheenjohtajamaa Luxemburg on sisällyttänyt direktiiviehdotuksen viimeisimpään versioon Suomelle räätälöidyn joustoelementin ammoniakkipäästövelvoitettamme varten. Ympäristöministeriön asiantuntijat ja osastopäällikkö ovat keskustelleet useita kertoja komission kanssa eri tasoilla Suomen ammoniakkipäästölukujen ja päästövähennysvelvoitteiden oikeasta tasosta. Lisäksi asiasta on toimitettu komissiolle kirjallisia selvityksiä. Ministeri Tiilikainen on keskustellut asiasta syksyllä 2015 ympäristökomissaari Vellan ja puheenjohtajamaa Luxemburgin ympäristöministerin kanssa. Asia nostetaan esille myös tulevan puheenjohtajamaa Hollannin kanssa niin ministeri- kuin virkamiestasoillakin. Myös Euroopan parlamenttiin ollaan yhteydessä Suomen joustoelementin säilyttämisen turvaamiseksi ehdotuksen jatkoneuvotteluissa. TEOLLISUUSPÄÄSTÖDIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖKSET Teollisuuspäästödirektiivin (2010/75/EU) artiklassa 13 säädetyllä menettelyllä laaditaan liitteen I mukaisille toimialoille toimialakohtaisia BAT (Best Available Techniques) -päätelmäasiakirjoja (BREF). Asiakirjat laaditaan teknisissä työryhmissä ja käsitellään artiklan 13 mukaisessa foorumissa. Teollisuuspäästödirektiivin artiklan 75 sääntelykomitea äänestää tämän jälkeen päätelmien hyväksymisestä, jonka jälkeen hyväksytyt päätelmät julkaistaan komission täytäntöönpanopäätöksenä. Asian merkitys Suomelle Toimialakohtaisten BAT-päätelmien merkitys Suomelle vaihtelee. Vuoden 2016 aikana artiklan 13 komiteassa tulisi käsiteltäväksi suurten polttolaitosten päätelmät (LCP, polttoaineteho yli 50 MW).

5 5(7) Komissio on arvioinut, että tämä tapahtuisi aikaisintaan kesällä, mutta jo tässä vaiheessa on selvää, että aikataulussa ei pysytä. Päätelmien käsittely artiklan 75 sääntelykomiteassa ja niiden julkaisu tapahtuisi joka tapauksessa vuoden 2017 aikana, tai myöhemmin. Nykymuodossaan päätelmien johdosta tulisi toteuttaa arviolta useiden satojen miljoonien investoinnit erityisesti biomassaa ja turvetta polttoaineena käyttävissä laitoksissa, sekä vähän käyvissä huippu- ja varalaitoksissa. Teollisuuspäästödirektiivin artikla 15 mahdollistaa tosin myös tapauskohtaisesti poikkeavien raja-arvojen soveltamisen tilanteissa, jossa saavutettavat ympäristöhyödyt suhteessa kustannuksiin olisivat vähäiset. Nykymuotoisten päätelmien johdosta poikkeavien raja-arvojen perusteet todennäköisesti täyttyisivät Suomessa tiheästi asuttujen alueiden ulkopuolella, joten todellinen investointitarve olisi joka tapauksessa edellä esitettyä selvästi pienempi. Ympäristöministeriö jatkaa asiantuntijatason keskusteluja komission (DG ENV ja Euroopan IPPCtoimisto, JRC, Sevilla) kanssa sekä yhdessä keskeisten sidosryhmien ja jäsenmaiden kesken (biomassan ja turpeen osalta erityisesti Ruotsin, Tanskan ja Irlannin kanssa). Tavoitteena on ongelmakohtien korjaaminen erityisesti keskeisten biomassa- ja turvelaitosten osalta viimeistään artiklan 13 foorumin käsittelyssä. Tarvittaessa asia otetaan esille korkeammalla virkamies- ja/tai poliittisella tasolla komission kanssa. KIERTOTALOUSPAKETTI JA EHDOTUS JÄTEDIREKTIIVIEN MUUTTAMISEKSI Komissio antoi heinäkuussa 2014 kiertotalouspaketin, mutta veti ehdotuksensa pois tämän vuoden alussa ja lupasi valmistella uuden aiempaa kunnianhimoisemman ehdotuksen vuoden 2015 loppuun mennessä. Uusi kiertotalouspaketti annettiin Paketti sisältää tiedonannon kiertotalouden toimintasuunnitelmasta ja tarkistetun ehdotuksen kuuden jätealan direktiivin muuttamiseksi. Ehdotuksen käsittely käynnistyy esittelyillä vielä joulukuun 2015 aikana, mutta varsinaiseen työhön mm. jätedirektiivien käsittelemiseksi neuvoston työryhmässä päästään tammikuussa Euroopan parlamentin käsittelyaikataulusta ei vielä ole tietoa. Kiertotalouden toimintasuunnitelmaan sisältyy jätteestä energiaksi tiedonanto osana energiaunionin valmistelua. Tätä aloitetta odotetaan vuoden 2016 aikana. Aloite on Suomen näkökulmasta merkityksellinen erityisesti mm. kehittyneiden liikenteen biopolttoaineiden osalta. Kiertotalouden toimintasuunnitelman mukaan komission on määrä antaa vuonna 2016 myös Suomen kannalta merkityksellinen biomassan kestävyyskriteerejä koskeva tiedonanto. Kiertotalouspaketin toimintasuunnitelmaan sisältyy myös mm. ekosuunnitteludirektiivin uusi työsuunnitelma. Se sisältää tuoteryhmät, joista tullaan käynnistämään selvityshankkeet. Tuoteryhmäkohtaiset säädökset annetaan komission asetuksina, joiden valmistelusta vastaa rakennustuotteiden osalta YM. Suomi on vaikuttanut erityisen aktiivisesti uuden ehdotuskokonaisuuden valmisteluun komissiossa koko vuoden 2015 ajan. Komissioon on vaikutettu kaikilla mahdollisilla tasoilla niin Helsingistä ministeriöiden kuin Brysselissä EU-edustustonkin toimesta. Jatkossa jätesäädösten neuvottelujen edetessä vaikutetaan komissioon, ympäristötyöryhmän puheenjohtajaan, muihin jäsenvaltioihin ja Euroopan parlamenttiin. Vielä valmistelussa olevien Suomen kannalta erityisen merkittävien aloitteiden valmistelussa kuten jätteestä energiaksi ja biomassan kestävyyskriteerejä koskevien tiedonantojen osalta vaikutetaan edelleen yhdessä muiden asian kannalta keskeisten ministeriöiden kanssa komission valmisteluun.

6 6(7) EU:N LUONNONSUOJELULAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELU Komissio on suorittanut vuoden 2015 aikana lintu- ja luontodirektiivien toimivuus- ja vaikuttavuusarvioinnin (fitness check). Alustavista tuloksista kerrottiin marraskuussa Varsinainen raportti arvioinnista valmistuu keväällä Mahdollisia lainsäädännöllisiä toimia alettaneen valmistella tämän jälkeen. Yhdeksän jäsenvaltiota on lähettänyt ympäristökomissaarille Saksan aloitteesta kirjeen, jossa tuodaan selväsanaisesti esille viesti, jonka mukaan voimassa oleva ko. lainsäädäntö tulisi pitää ennallaan ja keskittyä sen tehokkaaseen toimeenpanoon. Vakaan ja selkeän järjestelmän ennallaan pitämistä ovat kannattaneet mm. luonnonsuojelujärjestöt, Euroopan maanomistajien kattojärjestö (ELO) ja energiateollisuus. Eräät jäsenmaat ja toimijat ovat tuoneet esiin tarvetta ajantasaistaa direktiivien liitteitä. Suomi on seurannut tiiviisti asiasta käytävää keskustelua ja osallistuu myös 2016 aikana kaikkiin aihetta käsitteleviin kokouksiin, joita komissio ja puheenjohtajamaat mahdollisesti järjestävät. RAKENTAMINEN; RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVI JA RAKENNUSTUOTTEET Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2010/31/EU) uudelleentarkastelu Vastuuministeriö: YM Komission odotetaan antavan vuoden 2016 lopussa ehdotuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistamiseksi. Komissio on vuoden 2015 aikana järjestänyt julkisen kuulemisen nykyisen direktiivin toimivuudesta, johon ympäristöministeriö vastasi syys-lokakuussa. Direktiivin uudelleentarkastelussa keskeistä on, että jätetään riittävästi joustomahdollisuuksia kansallisten olosuhteiden huomioimiseksi. Paitsi luonnonolosuhteet myös lainsäädäntökehikot (esim. rakentamisen viranomaisohjaus) ovat hyvin erilaisia jäsenvaltioissa, mikä tulisi huomioida direktiivin uudelleentarkastelussa paremmin. Nykyinen direktiivi on paikoin hyvin yksityiskohtainen ja raportointivelvoitteiden keventämistä tulisi tarkastella. Uudelleentarkastelussa direktiivin yhteydet muihin direktiiveihin kuten uusiutuvan energian RES-direktiiviin (2009/28/EY) ja energiatehokkuusdirektiiviin (2012/27/EU) tulisi arvioida ja miten nämä direktiivit voitaisiin paremmin sovittaa yhteen. Energiatehokkuusdirektiivin (2012/27/EU) uudelleentarkastelu Vastuuministeriö: TEM, (art. 4 osalta YM) Komission on määrä antaa vuoden 2016 aikana ehdotus energiatehokkuusdirektiivin tarkistamiseksi. Direktiivin uudelleentarkastelussa yksi keskeinen kysymys on Suomen kannalta ongelmallinen rakennusten huoneistokohtaisen energiankulutuksen mittaaminen. Pakolliset huoneistokohtaiset mittaukset ovat VTT:n selvityksen mukaan Suomessa kustannustehoton tapa vaikuttaa rakennusten energiatehokkuuteen. Komission raportointi rakennustuoteasetuksen (2011/305/EU) toimivuudesta parlamentille Komissio antaa 2016 neuvostolle ja parlamentille rakennustuoteasetuksen mukaisesti raportin asetuksen toimivuudesta, minkä jälkeen asetus tulee mahdollisesti uudelleentarkasteluun. Suomen kannalta asetuksen toimivuudessa on keskeisiä puutteita, jotka edellyttäisivät muutoksia asetukseen ja

7 ympäristöministeriö vaikuttaa em. raportin valmisteluun siten, että asetus avattaisiin uudelleentarkastelulle. 7(7) LIITTEET Asiasanat EU-asioiden komitea, EU-koordinaattorit Hoitaa Tiedoksi ALR, EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TK, TPK, TULLI, UM, VM, VNK, VTV, YM