1.1 Merkinannon siirron arkkitehtuurista Turvallisuusvaatimukset Common Transport Protocol 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1.1 Merkinannon siirron arkkitehtuurista Turvallisuusvaatimukset Common Transport Protocol 6"

Transkriptio

1 Sisällysluettelo 1. VERKKOMERKINANTO INTERNET PROTOKOLLAN PÄÄLLÄ Merkinannon siirron arkkitehtuurista Merkinannon siirtokerroksen (SIG) toiminnalliset vaatimukset Vaatimuksia kytkentäisen verkon protokollien siirrosta Vaatimuksia piirikytkentäisen verkon protokollien suorituskyvystä Turvallisuusvaatimukset Common Transport Protocol Simple Control Transmission Protocol (SCTP) SS7 MTP3-käyttäjäosan sovituskerros (M3UA) M3UA kerroksen tarjoamat palvelut Osoitemuunnos ja primitiivimuunnokset M3UA rajapintojen määrittelyt Yleinen sanomaotsikko ISUP <--> SIP muunnos Terminologiaa Lähdeluettelo 13 1

2 Jukka Linna 1. VERKKOMERKINANTO INTERNET PROTOKOLLAN PÄÄLLÄ Tämä dokumentti pohjautuu IETF:n Signaling Transport (sigtran) työryhmän RFC- ja Internet-Draft papereihin [1]. Sigtran työryhmän päätarkoitus on ottaa kantaa pakettipohjaisen PSTN-merkinannon siirtämiseen Internet Protokollaan (IP) perustuvassa verkossa ottaen huomioon PSTN signaloinnin toiminnalliset- ja suorituskykyvaatimukset. Toimiakseen PSTN-verkon kanssa, IP-verkon pitää pystyä siirtämään esim. Q.931 tai SS7 ISUP merkinantosanomia IP solmujen välillä, kuten SG (Signaling Gateway), Media Gateway Controller (MGC) ja Media Gateway (MG). Merkinantosanomilla puhelinverkoissa on hyvin kireät vaatimukset, mitä tulee sanomien häviämiseen ja siirtoviiveisiin. Näiden kireiden vaatimusten täyttäminen merkinannon siirrossa IP-verkon yli on erittäin haasteellista. Sigtran on keskittynyt TCP:n ja UDP:n käyttämiseen kapsuloitujen merkinantojen siirrossa. Merkinannon siirron standardointityö on hyvin alussa ja erilaisia ehdotuksia merkinannon siirtoon on tarjolla. Aika näyttää mikä / mitkä ehdotukset yltävät standardiksi asti. 1.1 Merkinannon siirron arkkitehtuurista Perinteisen puhelinverkon merkinannon siirtoon IP:n yli on määritelty termi Signaling Transport (SIG) ja tässä dokumentissa siitä käytetään suomennosta merkinannon siirtokerros. SIG:iä käytetään perinteisen puhelinverkon merkinannon siirtoon SG:n ja MGC:n välillä. SIG:iä voidaan myös käyttää sanomapohjaisen merkinannon siirtoon MG:n ja MGC:n välillä, hajallaan olevien MGC:eiden välillä ja kahden SG:n välillä, joissa on joko merkinannon päätepiste (endpoint) tai merkinannon siirtopiste (transfer point). Kuvassa 1 on erilaisia Gateway toteutusratkaisuja. SG, MSG ja MG voivat olla fyysisesti eri yksiköissä (a kohta) tai MG ja MSG voidaan toteuttaa samassa yksikössä (b kohta). SG ja MG voivat olla myös samassa yksikössä (c kohta). [2] 2

3 SS7 SG MGC SS7 SG MGC MG MG/ MGS SS7 Mediavirta Mediavirta Mediavirta SG MG a) b) c) Kuva 1. Erilaisia Gateway toteutusratkaisuja Merkinannon siirtokerros (SIG) koostuu kolmesta osakomponentista. 1) piirikytkentäisen verkon sovitusosasta, 2) yleisen merkiannon siirtoprotokollasta (Common Signalling Transport), joka takaa luotettavan siirron, 3) standardi IP siirtoprotokollakerroksesta (TCP/UDP). Piirikytkentäisen verkon protokol l at S I G SCN sovitusmoduuli Yleinen merkinannon siirtoprotokolla Standardi IP siirtoprotokolla Verkkokerros (IP) Kuva 2. Merkianannon siirtokerroksen (SIG) komponentit. Kuvan 3 esimerkissä näkyy SIG:in sijoittuminen, kun merkinantoa välitetään IP:n päällä SG:n ja MGC:n välillä. 3

4 Jukka Linna SS7 SS7 IP SEP STP SG MGC ISUP MTP L1-3 MTP L1-3 MTP L1-3 SIG IP ISUP SIG IP Kuva 3. SS7 merkinannon sovitus IP-verkkoon.. SS7:ssa merkinantoinformaatio siirretään omissa kanavissaan ja SG:n on kyettävä muuntamaan nämä kanavat pakettiverkkoon sopiviksi. Sanomansiirto-osa (MTP) on jaettu kolmeen eri kerrokseen. MTP kerros 1 (vastaa OSI:n fyysistä kerrosta) määrittelee fyysiset, sähköiset ja toiminnalliset piirteet digitaaliselle merkinantolinkille. MTP kerros 2 (vastaa OSI:n Datalinkkikerrosta) takaa virheettömän päästä päähän siirron merkinantosanomille. Taso 2 toteuttaa vuokontrollin, sanomasekvenssitarkistuksen ja virhetarkastuksen. MTP taso 3 (vastaa OSI:n verkkokerrosta) tarjoaa sanomien reitityksen signalointipisteiden välillä SS7 verkossa. 1.2 Merkinannon siirtokerroksen (SIG) toiminnalliset vaatimukset Vaatimuksia kytkentäisen verkon protokollien siirrosta Merkinannon siirtokerros (SIG) tarjoaa kytkentäisen verkon merkinantosanomien siirron pakettikytkentäisessä verkossa (kts. Kuva 3 / SIG). SIG:in pitää täyttää seuraavat vaatimukset: Kyetä siirtämään joukko piirikytkentäisen verkon protokollia, kuten sovellustason ja käyttäjäosan SS7 protokollia (sisältäen MTP tason 3, ISUP, SCCP, TCAP, MAP, INAP, IS-41, jne) sekä DSS1/PSS1 3 kerroksen protokollia (esim. Q.931 ja QSIG) Kyetä tunnistamaan mitä piirikytkentäisen verkon merkinantoprotokollaa ollaan siirtämässä. Tarjota yleinen perusprotokolla määrittelemällä otsikkotyypit, turvallisuuslaajennukset ja proseduurit merkinannon siirtoon. Lisäksi pitää olla tarvittaessa laajennusmahdollisuudet yksittäisille piirikytkentäisen verkon protokollille. Tarjota yhdessä alla olevan IP-protokollan kanssa tarpeellinen toiminnallisuus piirikytkentäisen verkon alemmille kerroksille. Tarjota mahdollisuus multiplexoida useita piirikytkentäisen verkon ylemmän kerroksen istuntoja yhteen. 4

5 Kyetä siirtämään riittävän pitkiä merkinantosanomia ilman segmentointia. Ei pidä esim. rajoittautua SS7:ssa määriteltyjen alemman tason protokollan tarpeisiin. Sallia turvallisuusmenetelmien käytön merkinannon suojaamiseksi siirrossa. Esim. merkinanto pitää pystyä siirtämään palomuurin läpi Vaatimuksia piirikytkentäisen verkon protokollien suorituskyvystä Tällä hetkellä vaatimukset ovat vain sanomapohjaisille piirikytkentäisen verkon protokollille. SS7 MTP vaatimukset 1. MTP tason 3 management-sanomien sanomaviive (sisältäen molempien suuntien viiveen ja sanoman prosessoinnin molemmissa päissä) saa olla ms. SS7 MTP 3 tason vaatimukset ITU-T:n SS7 MTP tason 3 käyttäjäosan sanomille vaatimukset ovat: 1. Sanomia ei saa kadota enempää kuin 1 / 10E+7 2. Sanomien järjestyksesssä (sisältäen sanomaduplikaatit) ei saa olla virheitä kuin 1 / 10E Virheellsiä sanomia ei saa olla kuin korkeintaan 1 / 10E Merkinantoreitti saa olla poissa käytöstä enintään 10 min vuodessa ( % ajasta oltava käytettävissä). 5. Sanomien hyötykuormapituus 272 tavua kapeakaistaisessa SS7:ssa ja 4091 tavua laajakaistaisessa SS7:ssa. SS7 käyttäjäosan vaatimukset 1. ISUP sanomaviive protokolla-ajastin vaatimukset: yhteystestisekvenssin (sanoman lähetys merkkiäänen generoimiseksi + merkkiäänen siirto vastaanottopäähän) suoritus saa kestää enintään 2 sekuntia. 2. ISUP sanomaviive - päästä päähän vaatimukset: Vaatimukset päästä-päähän puhelunmuodostukselle (vastesanomalle aloitussanomaan) on s. 3. TCAP (Transaction Capabilities Application Part, yhteiskanavamerkinannon tapahtumankäsittelyosa) ei itse määrittele viivevaatimuksia.viitteessä "Performance Requirements for TCAP Signaling in Internet Telephony" [3] on asiaa tutkittu. ISDN merkinatovaatimukset 5

6 Jukka Linna 1. Q.931 sanomaviive (edestakainen) ei saa ylittää 4 s. Esim. sanomaparit RELEASE/RELEASE COMPLETED ja CONNECT/CONNECT ACK. 1.3 Turvallisuusvaatimukset Kun piirikytkentäisen verkon merkinantoa siirretään IP-verkon yli, kyseeseen tulee kaksi mahdollista verkkoskenaariota. Merkinantoa siirretään ainoastaan Intranetin sisällä: Tällöin verkon omistaja voi itse päättää verkon turvallisuuden määrittelemisestä Merkinantoa siirretään ainakin osittain julkisessa Internetissä: Julkista Internetiä pidetään "ei turvallisena" verkkona ja turvallisuusseikat vaativat siis oman käsittelynsä ja mittaamisensa. Turvallisuus voidaan jakaa tässä yhteydessä seuraaviin tekijöihin: 1. Autentikointi: vaaditaan takaamaan se, että informaatio saadaan / lähetetään luotetulle osapuolelle. 2. Eheys (Integrity): vaaditaan takaamaan ettei informaatiota ole muutettu sen lähettämisen jälkeen. 3. Luottamuksellisuuden takia voidaan joskus vaatia siirrettävän informaation salausta. Näin voidaan estää informaation laiton käyttö. 4. Käytettävyys: Vaaditaan, että yhteyden päätepisteet pysyvät luottettavasti "olemassa" valtuutetuilla käyttäjillä. Useita turvallisuusmekanismeja on tällä hetkellä olemassa IP-verkossa. Esimerkkinä mainittakkoon IPSEC (RFC2401). Näinollen SIG:iin ei tarvita määrittää uutta turvallisuusmekanismia. IPSEC:iä tai vastaavaa menetelmää suositellaan käytettäväksi [4]. 1.4 Common Transport Protocol Kuten kuvasta 2 näkyi, merkinannon siirtokerros (SIG) muodostuu kolmesta osakomponentista. Tässä kappaleessa pureudutaan tarkemmin keskimmäiseen komponenttiin (yleinen merkinannon siirtoprotokolla, Common Signaling Transport). Ko. komponentin toteutusesimerkkinä käsitellään tässä kappaleessa Common Transport Protokollaa (CTP) [5]. Mainittakoon vielä, että kyseisen protokollan suunnittelu on vasta meneillään. Aikomuksena on kehittää protokollaa siten, että se voidaan integroida H.323 ja SIP protokollien kanssa. SIG:in arkkitehtuuri voidaan hajottaa osiin kuvan 4 ja 5 mukaisesti. 6

7 Kerroksien konrtolli ja hallinta M a n a g e m e n t SCN primitiivit SCN sovitusmoduuli yleisen merkinannon siirtoprotokollan ylätason primitiivit Sekvenssi(sequencing) alikerros Luetettavuus(reliability) alikerros Linkki Alikerros UDP:n yläprimitiivit UDP Kuva 4. SIG:in alikerroksetudp:n kanssa SCN Kerroksien kontrolli ja hallinta Mana gement SCN TCP:n TCP Kuva 5. SIG:in alikerroksettcp:n kanssa Linkki, luotettavuus (Reliability) ja sekvenssi (Sequencing) alikerrokset muodostavat yleisen merkinannon siirtoprotokollan (Common Transport Protocol). Näitä alikerroksia käytetään yleisen merkinannon siirtoprotokollan toiminnallisuuden mallintamiseen. Nämä alikerrokset ovat tyhjiä, jos käytetään TCP:tä (kts. kuva 5). Yleinen merkinannon siirtoprotokolla perustuu SCTP:aan (Simple Control Transmission Protocol) [06]. Aikaisemmissa drafteissa suunniteltiin perustaksi MDTP-protokollaa (Multi-Network Datagram Transmission Protocol) [07], mutta näyttää siltä, että se on viimeisimmissä suunnitelmissa korvattu SCTP:llä. Sovitusmoduulit sovittavat SCN verkon merkinannot yleiseen merkinannon siirtoprotokollaan. Jotta laajennettavuusvaatimushaasteisiin (tulevaisuuden SCN merkinantoprotokollat) voitaisiin vastata, täytyy sovitusmoduulien olla geneerisiä ja helposti laajennettavissa olevia.tällä hetkellä on työn alla kaksi sovitusmoduulia, Backhaul Manager [8] ja SS7 ISUP Tunneling [9]. Eri SCN -protokollilla katsotaan kuitenkin olevan samanlaiset siirtovaatimukset, joten sovitusmoduulien alla olevan siirtoprotokollan olisi tarkoitus palvella kaikkia SCN -protokollia. 7

8 Jukka Linna 1.5 Simple Control Transmission Protocol (SCTP) Kuten kappaleessa 1.5 mainitaan, yleinen merkinannon siirtoprotokolla (CTP) perustuu SCTP:aan (Simple Control Transmission Protocol) [06]. TCP on ollut se protokolla, jota on käytetty luotettavaan tiedon siirtoon IPverkossa. TCP on kuitenkin liian rajoittunut joillekin sovelluksille ja sen takia on jouduttu rakentamaan omia ratkaisuja luotettavalle tiedonsiirrolle perustuen UDP:hen. PSTN merkinannon siirrossa IP -verkossa TCP:n päällä on ongelmia johtuen TCP:n rajoittuneisuudesta. TCP aiheuttaa esim. turhaa viivettä tiukan sekvenssiseurannan takia. TCP -pohjaiset toteutukset eivät myös yleensä salli sitä, että sovellukset voisivat itse kontrolloida omilla ajastimilla yhteyshäiriöiden havainnoinnin. SCTP:tä on lähdetty kehittämään TCP:n rajoittuneisuuden vuoksi. SCTP:tä ei lähdetä tässä esityksessä sen tarkemmin käsittelemään. Joitain poimintoja viitteestä [06]. SCTP on luotettava datagrammisiirtoprotokolla, joka toimii epäluotettavan verkon kanssa. SCTP tarjoaa seuraavat palvelut: - kuittaukseen perustuvan, virheettömän datan siirron - datan segmentoinnin, joka mukautuu havaittuun MTU:n (maximum transmission unit) kokoon. - useasta sanomalähteestä tulevien käyttäjäsanomien jakelun hallinta. Yksittäisen käyttäjän sanomat pysyvät siinä järjestyksessä, kuin ne on vastaanotettu, vaikka käsitelläänkin useammasta sanomalähteestä tulleita sanomia. - Käyttäjädatagrammien valinnainen multipleksointi SCTP datagrammiin. Yhteen SCTP datagrammiin voidaan niputtaa haluttaessa useampi kuin yksi käyttäjädatagrammi. - verkkotason vikasietoisuus 1.6 SS7 MTP3-käyttäjäosan sovituskerros (M3UA) Kuten aikaisemmissa luvuissa on esitetty, SCN -merkinanto siirretään IP:n yli käyttäen useita komponentteja (kts. kuva 2) sisältäen IPsiirtoprotokollan, yleisen merkinannon siirtoprotokollan ja SCNsovitusmoduulin. Tässä kappaleessa käsitellään MTP3-käyttäjän sovitusmoduulia [9], joka on sopiva siirtämään SS7 ISDN -käyttäjäosan (ISUP) sanomia ja SCCP (Signalling Connection Control Part) sanomia käyttäen hyväkseen SCTP:tä (Simple Control Transport Protocol [6]) SG:ssä oletetaan, että SS7:n ISUP -mekinanto siirretään ja vastaanotetaan standardi SS7 verkkorajapinnan kautta käyttäen SS7:n sanomasiirto-osaa (MTP). 8

9 SEP SS7 SG IP ASP ISUP MTP L3 L2 L1 MTP L3 L2 L1 M3UA SCTP UDP ISUP M3UA SCTP UDP Kuva 6. ISUP sanomien sovitus ja siirto Kuva 6 esittää ISUP sanomien siirtoa IP -verkossa. ASP (Application Server Process) on sovelluspalvelimen prosessi-ilmentymä (esim. MGC prosessi-ilmentymä). Kuvaan 2. verrattuna SIG on tarkentunut M3UAsovituskerrokseksi ja SCTP-kerrokseksi M3UA kerroksen tarjoamat palvelut M3UA tarjoaa mahdollisuuden siirtää MTP3-käyttäjäosan sanomia (ISUP) SCTP:n yli. Huomioitavaa on, että M3UA ei itse määrää 256 oktetin käyttäjäinformaation lohkorajoitusta, joka määritellään MTP tasolla 3. Isompien lohkojen käsittely käy suoraan M3UA:ssa ja SCTP:ssa ilman ylemmän tason segmentointia tai uudelleen kokoamista (re-assembly). Jos kuitenkin SS7 -verkko ei tue kuin 256 oktetin lohkokokoa lopulliseen määränpäähän, tämä täytyy huomioida SG:ssä ja käyttää 256 oktettia maksimilohkokokona Osoitemuunnos ja primitiivimuunnokset M3UA kerroksen tehtävä on muuntaa ASP-käyttäjäkerrokselta vastaanotetut primitiivikutsut tai SG:n yhteistoimintatoiminnot (interworking function) SCTP:n luotettavaan sanomansiirtoon. Vastaavasti M3UA muuntaa SCTP:ltä tulevat sanomat ASP MTP3-käyttäjäkerrokselle tai SG:n yhteistoimintatoimintoihin. Esim. MTP3-käyttäjäkerrokselta vastaanotettu MTP-TRANSFER kutsu muunnetaan SCTP:n Send - primitiiviksi ja SCTP:n Receive -primitiivi muunnetaan MTP- TRANSFER Indikaatio -primitiiviksi MTP3-käyttäjäkerrokselle. Jotta tällainen muunnos onnistuisi, täytyy M3UA SG:ssä pitää yllä verkkoosoitteiden muunnostaulukkoa (tietty osoite tai reititysinformaatio tietylle ASP:lle). Sovelluspalvelimessa (ASP) pidetään yllä listaa sovelluspalvelinprosesseita. 9

10 Jukka Linna M3UA rajapintojen määrittelyt Kappaleissa luetellut primitiivit ja niiden käyttö on kuvattu tarkemmin dokumentissa SS7 MTP3-User Adaptation Layer (M3UA) [9] M3UA ja MTP3-käyttäjärajapinta Seuraavat primitiivit ovat tarjolla (ITU Q.701): MTP-TRANSFER request, MTP-TRANSFER indication, MTP-PAUSE indication, MTP-RESUME indication, MTP-STATUS indication M3UA ja SCTP rajapinta SCTP:n tarjoamat primitiivit M3UA:n suuntaan on määritelty dokumentissa Simple Control Transmission Protocol [6] M3UA ja kerroksenhallintarajapinta Seuraavat primitiivit ovat tarjolla: M-SCTP ESTABLISH, M-SCTP RELEASE, M-SCTP STATUS, M-ASP STATUS, M-ERROR Yleinen sanomaotsikko M3UA protokollasanomat vaativat sanomarakenteen, joka sisältää version, sanoman tyypin, sanoman pituuden ja sanoman sisällön. Tämä sanomarakenne käy kaikille merkinantoprotokollien sovituskerroksille Versio Varalla Sanoman tyyppi Sanoman pituus Kuva 7. Yleinen sanomaotsikko merkiantoprotokollien sovituskerroksille Versiokenttä sisältää M3UA sovituskerroksen version. Tällä hetkellä tuettu versio on 1.0 (vastaa arvoa 01). Seuraavat sanomatyypit on määritelty: ISUP/SCCP Tunneling (ITUN) sanomat Data Message 0101 SS7 Merkinantoverkon hallinto (SSNM) sanomat Destination Unavailable (DUNA) 0201 Destination Available (DAVA) 0202 Destination State Audit (DAUD) 0203 SS7 Network Congestion State (SCON) 0204 Destination User Part Unavailable (DUPU) 0205 Sovellusserveriprosessin hallintasanomat (ASPM) ASP Up

11 ASP Down 0302 ASP Active 0401 ASP Inactive 0402 Hallintosanomat (MGMT) Error 0000 Sanomapituuskenttä määrittelee sanoman pituuden okteteissa. Sanoman otsikon pituus ei sisälly sanoman pituuteen. Edellä olevassa taulukossa mainittujen sanomien tarkemmat selostukset löytyvät dokumentista SS7 MTP3-User Adaptation Layer (M3UA) [9]. 1.7 ISUP <--> SIP muunnos Tässä kaappaleessa otetaan kantaa ISUP:in ja SIP:in väliseen muunnokseen, vaikka dokumentin otsikko ei niin vaatisikaan. Otsikolla "Verkkomerkinanto Internet Protokollan päällä" ymmärretään tässä dokumentissa SS7 -merkinannon siirtoa IP -verkon yli ilman, että merkinantoa muunnettaisiin esim. SIP protokollasanomiksi. Kuitenkin tässä kappaleessa on kerätty ISUP <--> SIP sanomien mappaukseen liittyvää asiaa, koska SIP protokolla tulee esille puhuttaessa VoIP:sta ja siihen liittyvästä merkinannosta. ISUP on SS7 -verkoissa käytetty sovellustason protokolla. Sen avulla kontrolloidaan tavallisessa puhelinverkossa tapahtuvia puheluja ja hoidetaan SS7 verkon ylläpitoa. Mappaus ISUP:in ja SIP:in välillä tapahtuu useimmiten MGC:ssä (Media Gateway Controller). MGC:llä on yhteydet molempiin verkkoihin, ISUP:ia välittävään verkkoon ja SIP:iä välittävään verkkoon. Dokumentissa Best Current Practice for ISUP to SIP mapping [10] kuvataan ISUP:n ja SIP:in välinen mappaus. ISUP-SIP mappauksesta on olemassa useita suunnitelmia. Yksi suunnitelma ottaa kantaa myös ISUP-sanomien välittämiseen SIP verkon yli ilman merkinantosanomien konversiota. Suunnitelmasta käytetään nimitystä "SIP bridging". Siinä puhelu tulee tavallisesta PSTN -verkosta, menee SIP verkkoon ja päätyy edelleen PSTN -verkkoon. "SIP bridging" tarjoaa ISUP -sanomille läpinäkyvän siirron kahden PSTN keskuksen välillä. ISUP sanomat siirretään siis SIP sanomien välityksellä. Jos kyseessä on puhelu PSTN -verkosta IP -puhelimeen tai päinvastoin, täytyy merkinatosanomille tehdä todellinen ISUP-SIP mappaus. Tätä varten on kehitetty kaksi tilakonetta, joista toinen käsittelee puhelut SIP:stä ISUP:iin ja toinen ISUP:sta SIP:iin. Dokumentissa Best Current Practice for ISUP to SIP mapping [10] kuvataan nämä kaksi tilakonetta. 11

12 Jukka Linna 1.8 Terminologiaa PSTN: Public Switched Telephone Network, Perinteinen puhelinverkko SG, Signaling Gateway: SG on IP verkon reunalla oleva merkinantoagentti, joka sovittaa aidon piirikytkentäisen puhelinverkon merkinannon IP-verkkoon. MG, Media Gateway: MG paketoi piirikytkentäisestä verkosta tulevan mediavirran ja lähettää nämä paketit pakettiverkkoon. MG toimii myös päinvastaisesti sovittaen pakettivirran piirikytkentäiseen verkkoon sopivaksi. MGC, Media Gateway Controller: Hallinnoi ja rekisteröi MG resursseja. Merkinannon siirron yhteydessä MSG palvelee mahdollisena pääte- ja alkupisteenä piirikytkentäisen verkon sovellusprotokollille. SIG, Signaling Transport, merkinannon siirtokerros: SIG:llä viitataan protokollapinon siihen osaan, jossa hoidetaan piirikytkentäisen merkinannon siirto IP-verkon yli. SS7, Common Channel Signalling System No. 7: ITU:n (International Telecommunication Union) Telecommunication Standardization Sector:in (ITU-T) määrittelemä maailmanlaajuinen telekommunikaatio standardi. SS7-protokollan osat ovat MTP, TUP, ISUP, SCCP, TCAP, MAP ja INAP. ISUP, ISDN User Part, ISDN käyttäjäosa. ISUP on SS7 protokollan sovellustason protokolla. SEP, Signalling End Point: SS7 verkon solmu, josta signalointisanomat lähtevät tai jonne ne päätyvät. SEP:stä käytetääm myös nimitystä SSP (Signaling Switching Point tai Service Switching Point) STP, Signal Transfer Point: Merkinannon siirtopiste, jossa merkinantosanomat reititetään oikeaan määränpäähän. MTP, Signaling System 7 Message Transfer Part: MTP tarjoaa toiminnallisuuden, joka mahdollistaa käyttäjäosan informaation siirron oikeaan määränpäähän SS7 merkinantoverkossa. SCN, Swiched Circuit Nertwork: Kytkentäinen verkko, esim. PSTN verkko. TCP, Transmission control protocol: kuljetuskerroksen protokolla, joka tarjoaa luotettavan päästä-päähän yhteyden. UDP, User Datagram Protocol: UDP on TCP:n tapainen, mutta paljon kevyempi protokolla, jonka luotettavuustaso on heikko. SIP, Session Initiation Protocol. Tekstipohjainen protokolla, jota käytetään puheluiden ja konferenssien muodostamiseen ja purkamiseen. SCTP, Simple Control Transmission Protocol. SCTP on suunniteltu siirtämään PSTN verkon merkinantosanomia IP verkon yli. SCTP toimii epäluotettavan datagrammipalvelun päällä, kuten UDP:n päällä. 12

13 1.9 Lähdeluettelo [1] Signaling Transport (sigtran) ( [2] RFC 2719, Framework Architecture for Signaling Transport (ftp://ftp.nordu.net/rfc/rfc2719.txt) [3] Performance Requirements for TCAP Signaling in Internet Telephony ftp://ftp.nordu.net/internet-drafts/draft-ietf-sigtran-tcap-perf-req-00.txt (vanhennut 26 elokuuta, 1999) [4] Security Architecture for the Internet Protocol (ftp://ftp.nordu.net/rfc/rfc2401.txt) [5] Framework for SIGTRAN Common Transport Protocol (ftp://ftp.nordu.net/internet-drafts/draft-ietf-sigtran-common-transport-00.txt) (vanhennut tammikuussa 2000) [6] Simple Control Transmission Protocol ftp://ftp.nordu.net/internet-drafts/draft-ietf-sigtran-sctp-06.txt (julkaistu 22 helmikuuta, 2000) [7] MULTI_NETWORK DATAGRAM TRANSMISSION PROTOCOL kts myös [8] SIGNALING BACKHAUL PROTOCOL ftp://ftp.nordu.net/internet-drafts/draft-sigtran-signaling-backhaul-01.txt (vanhennut joulukuussa 1999) [9] SS7 MTP3-User Adaptation Layer (M3UA) ftp://ftp.nordu.net/internetdrafts/draft-ietf-sigtran-m3ua-01.txt (julkaistu 15 helmikuuta 2000) [10] Best Current Practice for ISUP to SIP mapping ftp://ftp.nordu.net/internet-drafts/draft-camarillo-mmusic-sip-isup-bcp-00.txt (vanhenee maaliskuussa 2000). 13

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Sami Javanainen NGN-LABORATORION VERKKOLIITÄNNÄT. Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikenteen suuntautumisvaihtoehto 2009

Sami Javanainen NGN-LABORATORION VERKKOLIITÄNNÄT. Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikenteen suuntautumisvaihtoehto 2009 1 Sami Javanainen NGN-LABORATORION VERKKOLIITÄNNÄT Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikenteen suuntautumisvaihtoehto 2009 2 NGN-LABORATORION VERKKOLIITÄNNÄT Sami Javanainen Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

TCAP - Transaction Capabilities Sovellusosaa käyttävät

TCAP - Transaction Capabilities Sovellusosaa käyttävät AP - Transaction Capabilities Sovellusosaa käyttävät Mobiilipalvelut (tilaajien roamaus) Älyverkkopalvelut Puhejohdoista riippumattomat palvelut (look-ahead ) O&M sovellukset jne AP tarjoaa geneerisiä

Lisätiedot

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

TCAP - Transaction Capabilities Sovellusosaa käyttävät

TCAP - Transaction Capabilities Sovellusosaa käyttävät AP - Transaction Capabilities Sovellusosaa käyttävät Mobiilipalvelut (tilaajien roamaus) Älyverkkopalvelut Puhejohdoista riippumattomat palvelut (look-ahead ) O&M sovellukset jne AP tarjoaa geneerisiä

Lisätiedot

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut Videoneuvottelu Johdanto Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien jakaminen: teksti, taulukot ja kuvat Useita etuja

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta? 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH) TLS Internet 1 2 Transport Layer Security (TLS) Sopii monenlaisille sovellusprotokollille, esim HTTP

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Retiisi Reaaliaikaiset Internet- palvelut ja SIP

Retiisi Reaaliaikaiset Internet- palvelut ja SIP Retiisi Reaaliaikaiset Internet- palvelut ja SIP Cisco CallManager ja SER Kirjoittajat: Mika Mustikkamäki TYT/Wirlab Jouni Vuorela TYT/Wirlab Kuvaus: CallManagerin SIP-ominaisuudet ja SER-yhteys Tiedostonimi:

Lisätiedot

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin

Lisätiedot

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva, Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin

Lisätiedot

Turvallinen etäkäyttö Aaltoyliopistossa

Turvallinen etäkäyttö Aaltoyliopistossa Turvallinen etäkäyttö Aaltoyliopistossa Diplomityöseminaari Ville Pursiainen Aalto-yliopiston tietotekniikkapalvelut Valvoja: Prof Patric Östergård, Ohjaajat: DI Jari Kotomäki, DI Tommi Saranpää 7.10.2016

Lisätiedot

Kalle Aalto SCP:N TOTEUTUS IP-VERKOSSA. Tietotekniikan koulutusohjelma 2016

Kalle Aalto SCP:N TOTEUTUS IP-VERKOSSA. Tietotekniikan koulutusohjelma 2016 Kalle Aalto SCP:N TOTEUTUS IP-VERKOSSA Tietotekniikan koulutusohjelma 2016 SCP:N TOTEUTUS IP-VERKOSSA Aalto, Kalle Satakunnan ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2016 Ohjaaja: Aromaa,

Lisätiedot

Protokollien yleiset toiminnot

Protokollien yleiset toiminnot CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden

Lisätiedot

VoIP ja standardointi. Sisällysluettelo

VoIP ja standardointi. Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1. VoIP ja standardointi... 2 1.1 Johdanto... 2 1.1.1 Standardoinnin merkitys yhtenäistämismenetelmänä... 2 1.1.2 Teminologiaa... 2 1.2 Telealan standardointi... 3 1.2.1 ITU-T ja ISO...

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Janne Hipeli SIP-MERKINANNON SOVITUS

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Janne Hipeli SIP-MERKINANNON SOVITUS Satakunnan ammattikorkeakoulu Janne Hipeli SIP-MERKINANNON SOVITUS Tekniikan Porin yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehto 2007 TIIVISTELMÄ SIP-MERKINANNON

Lisätiedot

ISUP 3: Application Transport Mechanism (APM)

ISUP 3: Application Transport Mechanism (APM) Teknillinen Korkeakoulu Teletekniikan laboratorio S-38.128 Teletekniikan erikoistyö ISUP 3: Application Transport Mechanism (APM) Tekijä: Ohjaaja: Markus Borgström 41651d markus.borgstrom@siemens.fi Vesa

Lisätiedot

Laitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite

Laitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite TW-EAV510: PORTTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IP---OSOITE - Jotta

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

Johdanto. Videoneuvottelu. Järjestelmät. Laitteisto. Monipisteneuvottelut. Ryhmäneuvottelut

Johdanto. Videoneuvottelu. Järjestelmät. Laitteisto. Monipisteneuvottelut. Ryhmäneuvottelut 1 Videoneuvottelu Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut CTI (Computer Telephony Integration) Johdanto Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien jakaminen:

Lisätiedot

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Kuljetuskerros Tietokoneverkot Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach 6th ed. -kirjan lisämateriaali

Lisätiedot

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla) 6. Internetin turvattomuus ja palomuuri Internetin turvaongelmia Tietojen keruu turva-aukkojen löytämiseksi ja koneen valtaaminen Internetissä kulkevan tiedon tutkiminen IP-osoitteen väärentäminen Palvelunestohyökkäykset

Lisätiedot

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros Pasi Sarolahti (kalvoja Matti Siekkiseltä) 23.1.2018 Laskareista Lisävuoro ke 16-18 U8 Edelleen myös ke 14-16 ja pe 12-14 Ke 14 16 tällä viikolla poikkeuksellisesti

Lisätiedot

Kuljetus/Sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut

Kuljetus/Sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Kuljetus/Sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut 1 Tämän luennon aiheet Transport Layer Security (TLS) Secure Shell (SSH) 2 Transport Layer Security (TLS) Sopii monenlaisille sovellusprotokollille Toimi

Lisätiedot

Tämän luennon aiheet. Kuljetus/Sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. TLS:n turvaama HTTP. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti

Tämän luennon aiheet. Kuljetus/Sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. TLS:n turvaama HTTP. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti Tämän luennon aiheet Kuljetus/Sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Transport Layer Security (TLS) Secure Shell (SSH) 1 2 Transport Layer Security (TLS) Sopii monenlaisille sovellusprotokollille Toimi

Lisätiedot

7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä

7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä 7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä Sovellus ei saa mitään takuita palvelun laadusta: IP tarjoaa tasapuolisen palvelun (best effort) kaikille) joskus kaikki toimii hyvin, joskus ei sovellus ei voi paljoa

Lisätiedot

7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä

7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä 7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä Sovellus ei saa mitään takuita palvelun laadusta: IP tarjoaa tasapuolisen palvelun (best effort) kaikille) joskus kaikki toimii hyvin, joskus ei sovellus ei voi paljoa

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet

Lisätiedot

Kuljetuskerroksen protokollat. Luotettava vai epäluotettava? Kuljetuskerroksen tarkoitus. Tietosähkeen kapselointi. Portit ja (de)multipleksaus

Kuljetuskerroksen protokollat. Luotettava vai epäluotettava? Kuljetuskerroksen tarkoitus. Tietosähkeen kapselointi. Portit ja (de)multipleksaus do what I mean Kuljetuskerroksen protokollat Sovelluskerros Sovelluskerros User Datagram Protocol (UDP) Transmission Control Protocol (TCP) Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros TCP, UDP Kuljetuskerros

Lisätiedot

Osoitemanipulaation syitä. Osoitemanipulaation syitä. Miten? S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut

Osoitemanipulaation syitä. Osoitemanipulaation syitä. Miten? S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/31) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/31) Osoitemanipulaation syitä S 38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut IPv4 osoiteavaruus on loppumassa

Lisätiedot

Osoitemanipulaation syitä. Miten? Vaihtoehtoja. S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut.

Osoitemanipulaation syitä. Miten? Vaihtoehtoja. S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut. Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/33) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/33) Osoitemanipulaation syitä S 38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut Verkossa käytetään lokaaleja

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

SIP Session Initation Protocol. Sisällysluettelo

SIP Session Initation Protocol. Sisällysluettelo SIP Session Initation Protocol Sisällysluettelo 1. SIP Session Initiation protocol... 2 1.1 Arkkitehtuuri... 2 1.1.1 Käyttäjäsovelluspalvelin... 2 1.1.2 Välityspalvelin... 3 1.1.3 Uudelleenohjauspalvelin...

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

ADDING MULTIMEDIA RESOURCE FUNCTION PROCESSOR FUNCTIONALITY TO MOBILE MEDIA GATEWAY. Teemu Hares

ADDING MULTIMEDIA RESOURCE FUNCTION PROCESSOR FUNCTIONALITY TO MOBILE MEDIA GATEWAY. Teemu Hares ADDING MULTIMEDIA RESOURCE FUNCTION PROCESSOR FUNCTIONALITY TO MOBILE MEDIA GATEWAY Teemu Hares 28.1.2003 Perustietoja diplomityöstä Tehty Ericssonille Valvoja: professori Raimo Kantola Ohjaaja: Juha Eloranta

Lisätiedot

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH) 1 Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros TLS Internet Sovelluskerros

Lisätiedot

Projektina gradu. Miten? Missä? Milloin? Miksi?

Projektina gradu. Miten? Missä? Milloin? Miksi? Projektina gradu Miten? Missä? Milloin? Miksi? Sisältö Johdanto Storage Area Networks SCSI ja Fibre Channel Multiprotokollareititys Esimerkkitoteutus Yhteenveto Storage Domain Tietokanta (dbms) Sovellukset

Lisätiedot

Lasse Mäki. Sisällysluettelo

Lasse Mäki. Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1. Yhdyskäytävä... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 H.248... 2 1.3 Yhteysmalli... 2 1.4 Kuvaajat... 3 1.5 Käskyt... 4 1.6 Transaktiot... 5 1.7 Kuljetus... 6 1.8 Turvallisuusnäkökulmat... 6 1.9

Lisätiedot

Videoneuvottelu. Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut CTI (Computer Telephony Integration) Petri Vuorimaa 1

Videoneuvottelu. Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut CTI (Computer Telephony Integration) Petri Vuorimaa 1 Videoneuvottelu Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut CTI (Computer Telephony Integration) Petri Vuorimaa 1 Johdanto Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien

Lisätiedot

Miksi? Miksi? Miten? S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 2: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut. Internet

Miksi? Miksi? Miten? S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 2: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut. Internet Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/31) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/31) Miksi? S38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 2: Verkkoosoitteiden manipulaatiopalvelut Ongelma: A,B ja C luokkiin perustuva osoitejako johti

Lisätiedot

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH)

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH) Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH) TLS Internet 1 2 Transport Layer Security (TLS) Sopii monenlaisille sovellusprotokollille, esim HTTP

Lisätiedot

V5.1 ja V5.2 liitännät

V5.1 ja V5.2 liitännät V5.1 ja V5.2 liitännät Tilaajaverkon ja keskuksen uusi liitäntätapa - pohjautuu ISDN merkinantoon Kurssin kuva välitysjärjestelmästä H.323 or SIP IP SIP or ISUP PABX CAS, R2 ISDN Kytkentäkenttä IP HLR

Lisätiedot

Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä

Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä Lappeenranta University of Technology / JP, PH, AH 1 Kytkentäiset verkot Kytkentäinen verkko koostuu

Lisätiedot

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n turvaama HTTP. TLS:n suojaama sähköposti

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n turvaama HTTP. TLS:n suojaama sähköposti Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH) TLS Internet 1 2 Transport Layer Security (TLS) Sopii monenlaisille sovellusprotokollille, esim HTTP

Lisätiedot

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla Unicast

Lisätiedot

Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla

Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli

Lisätiedot

Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN YHTEENLIITETTÄVYYDESTÄ, YHTEENTOIMIVUUDESTA JA MERKINANNOSTA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005

Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN YHTEENLIITETTÄVYYDESTÄ, YHTEENTOIMIVUUDESTA JA MERKINANNOSTA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 1 (6) Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN YHTEENLIITETTÄVYYDESTÄ, YHTEENTOIMIVUUDESTA JA MERKINANNOSTA Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun

Lisätiedot

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Finnish profile for SIP interworking. Viestintäviraston suosituksia

Finnish profile for SIP interworking. Viestintäviraston suosituksia Suositus 1 (13) Finnish profile for SIP interworking n suosituksia Suositus 2 (13) Contents 1 Background and motivation... 4 2 Introduction... 4 3 Terminology and definitions... 4 4 General principles...

Lisätiedot

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Interaktiivinen FTP-yhteystapa... 3 1.3 Linkki aineistosiirtopalveluun liittyvät dokumentit...

Lisätiedot

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013 Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013 Kurssin luennot 1. Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura 2. Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat, Otto Seppälä 3.

Lisätiedot

Diplomityöseminaari 21.5.2002

Diplomityöseminaari 21.5.2002 Diplomityöseminaari.5. Nimi: Aihe: Valvoja: Ohjaaja: Teettäjä: Leimakytkentää hyödyntävien virtuaaliverkkojen vertailu Prof. Raimo Kantola DI Jarno Salmela Sonera Oyj.5. Diplomityöseminaari Esityksen rakenne

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle I-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

1. ATM: SIGNALOINTI. 1.1 Protokollat

1. ATM: SIGNALOINTI. 1.1 Protokollat 1. ATM: SIGNALOINTI ITU-T:n N-ISDN:n suositukset normaaliin puhelunohjaukseen sisältyvät Q.930-sarjaan ja niitä kutsutaan DSS 1:ksi (Digital Subscriber Signaling No. 1). Lisäykset DSS 1:n B-ISDN sovelluksia

Lisätiedot

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH) 1 Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros TLS Internet Sovelluskerros

Lisätiedot

Harjoituksen sisältö ja tavoitteet

Harjoituksen sisältö ja tavoitteet Tietoliikenneverkkojen arkkitehtuurit Harjoitus 3/01: Tiedonsiirtopalveluiden hinnoitelu Klaus Nieminen Harjoituksen sisältö ja tavoitteet Aiheena: Tiedonsiirtopalveluiden hinnoittelu Rajaus: Tilaajan

Lisätiedot

ISDN User Part - ISUP

ISDN User Part - ISUP ISDN User Part - - ISDN User Part /TUP vertailua lisäominaisuudet Merkinantojen yhteensovittaminen on kansainvälinen ja kansallinen verkkomerkinanto puhelujen muodostusta, valvontaa ja purkua varten. Lisäksi

Lisätiedot

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Virtuaaliverkkoyhteys

Lisätiedot

TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi

TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi NAT ja NAT traversal Heikki Vatiainen TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi Tietoliikennetekniikan laitos 1 Network Address Translator NAT lyhyesti

Lisätiedot

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH) 1 Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros TLS Internet Sovelluskerros

Lisätiedot

Yhteiskanavamerkinanto (YKM)

Yhteiskanavamerkinanto (YKM) Yhteiskanavamerkinanto (YKM) Analogisen merkinannon rajoitukset YKM:n peruskäsitteet YKM:n vaatimukset YKM:n toiminnallinen rakenne MTP ja SCCP Käyttäjäosat Rka/ML -k98 Tiedonvälitystekniikka I 5-1 Analogisen

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003. Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003. Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003 Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö Mitä on etähallinta? Jotain muuta kuin laitteen välittömässä läheisyydessä tapahtuvaa

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä

Lisätiedot

GUIDELINES FOR IMPLEMENTATION KANSALLISET TILAAJATOIMINTEET. UUDELLEENKUTSU VARATTUUN LIITTY- MÄÄN

GUIDELINES FOR IMPLEMENTATION KANSALLISET TILAAJATOIMINTEET. UUDELLEENKUTSU VARATTUUN LIITTY- MÄÄN GFI 9802-19 3.9.1998 GUIDELINES FOR IMPLEMENTATION KANSALLISET TILAAJATOIMINTEET. UUDELLEENKUTSU VARATTUUN LIITTY- MÄÄN GFI 9802-19 1 (5) Sisällys 1 YLEISKUVAUS... 2 2 KESKUKSEN TOIMINTA... 2 3 TELEYRITYKSEN

Lisätiedot

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus kertaus 1 Infrastruktuuripalvelut: DNS, SNMP Tietoturvaratkaisu TLS Sovelluskerros Käyttäjän sovellukset: sähköposti (SMTP, IMAP) WWW (HTTP) FTP, SSH, Socket-rajapinta ohjelmoinnille IP, osoitteet, reititys

Lisätiedot

1. B-ISDN: PROTOKOLLAT

1. B-ISDN: PROTOKOLLAT 1. B-ISDN: PROTOKOLLAT 1980- luvun alkupuolella käynnistettiin kehitystyö, jonka päämääränä oli siirtyä erillisverkoista monipalveluverkkoihin. Perinteisesti eri käyttötarkoitusta varten oli suunniteltu

Lisätiedot

Tietoturva SISÄLLYSLUETTELO

Tietoturva SISÄLLYSLUETTELO Tietoturva SISÄLLYSLUETTELO 1. TIETOTURVA... 2 1.1 JOHDANTO... 2 1.2 VOIP:IIN LIITTYVÄT TIETOTURVAONGELMAT... 2 1.2.1 Autentikointi... 2 1.2.2 Liikenteen salaaminen... 2 1.2.3 Tiedon eheys... 2 1.2.4 Riskit

Lisätiedot

IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta. IPLU-II-projektin päätösseminaari Kari Wirman

IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta. IPLU-II-projektin päätösseminaari Kari Wirman IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta IPLU-II-projektin päätösseminaari Network Message Formatting Huoltovarmuus ja sen turvaaminen Huoltovarmuus: Väestön toimeentulo, välttämättömän talouden

Lisätiedot

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Kurssin luennot (toteutunut järjestys) Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat,

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla

Monimutkaisempi stop and wait -protokolla Monimutkaisempi stop and wait -protokolla Lähettäjä: 0:A vastaanottaja: ajastin lähettäjälle jos kuittausta ei kuulu, sanoma lähetetään automaattisesti uudelleen kuittaus: = ok, lähetä seuraava uudelleenlähetys

Lisätiedot

IPsec-SA:n perustaminen. Kuljetus/Sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Luottamuksenhallinta. Arkkitehtuuri Internetin turvallisuudelle

IPsec-SA:n perustaminen. Kuljetus/Sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Luottamuksenhallinta. Arkkitehtuuri Internetin turvallisuudelle IPsec-SA:n perustaminen IKE Kuljetus/Sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut HDR* SA N i [KE i ] [TS i TS r ] IKE SA olemassa HDR* SA N r [KE r ] [TS i TS r ] Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell

Lisätiedot

Johdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast

Johdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla + Unicast

Lisätiedot

Kuljetus/Sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut

Kuljetus/Sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Kuljetus/Sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH) 1 IKE IPsec-SA:n perustaminen HDR* SA N i [KE i ] [TS i TS r ] IKE SA olemassa HDR* SA N r [KE r ] [TS

Lisätiedot

1. SS7 KESKUSTEN VÄLINEN MERKINANTO

1. SS7 KESKUSTEN VÄLINEN MERKINANTO Harri Välimäki 1. SS7 KESKUSTEN VÄLINEN MERKINANTO Merkinanto on puhelimen käyttäjille täysin näkymättömissä oleva asia. Monelle käyttäjälle olisi varmaan suuri yllätys, jos hän saisi tietää, miten suuren

Lisätiedot

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Petri Vuorimaa 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella

Lisätiedot

HP:n WLAN-kontrollerin konfigurointi

HP:n WLAN-kontrollerin konfigurointi HP:n WLAN-kontrollerin konfigurointi Dokumentissa esitetään HP:n WLAN-kontrollerin konfigurointia. Kuvat on otettu Procurve MSM760- kontrollerista joten eri mallin komentoikkunat saattavat näyttää erilaisilta.

Lisätiedot

TCP/IP-protokollapino. Kuljetuskerros. Tämän luennon jälkeen. Sisältö. Matti Siekkinen. Ymmärrätte:

TCP/IP-protokollapino. Kuljetuskerros. Tämän luennon jälkeen. Sisältö. Matti Siekkinen. Ymmärrätte: TCP/IP-protokollapino Kuljetuskerros Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 kerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

KUSTANNUSTEHOKAS, TURVALLINEN JA VERKOTTUNUT VESIHUOLLON TIETOTEKNIIKKA MYYTTI VAI MAHDOLLISUUS

KUSTANNUSTEHOKAS, TURVALLINEN JA VERKOTTUNUT VESIHUOLLON TIETOTEKNIIKKA MYYTTI VAI MAHDOLLISUUS KUSTANNUSTEHOKAS, TURVALLINEN JA VERKOTTUNUT VESIHUOLLON TIETOTEKNIIKKA MYYTTI VAI MAHDOLLISUUS Vesihuolto 2017 Raimo Rahkonen 11.5. 2017 SUOMEN KYBERTURVALLISUUDEN NYKYTILA Valtioneuvoston selvitys- ja

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY WE CERTIFICATION OY OPERATOR LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY WE CERTIFICATION OY OPERATOR LABORATORY T304/A01/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY WE CERTIFICATION OY OPERATOR LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address

Lisätiedot

Kuljetuskerros. Matti Siekkinen. T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Kuljetuskerros. Matti Siekkinen. T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Kuljetuskerros Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet Tietoliikenteen perusteet Luento 5: Kuljetuskerros luotettavan tiedonsiirron periaatteet Syksy 2017, Timo Karvi Kurose&Ross: Ch3 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen

Lisätiedot

Kryptografiset vahvuusvaatimukset luottamuksellisuuden suojaamiseen - kansalliset suojaustasot

Kryptografiset vahvuusvaatimukset luottamuksellisuuden suojaamiseen - kansalliset suojaustasot Ohje 1 (5) Dnro: 11.11.2015 190/651/2015 Kryptografiset vahvuusvaatimukset luottamuksellisuuden suojaamiseen - kansalliset suojaustasot 1 Johdanto Tässä dokumentissa kuvataan ne kryptografiset vähimmäisvaatimukset,

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)

Lisätiedot