MIKKELIN PURSISEURA RY:N KESÄLEHTI 2017

Transkriptio

1 MIKKELIN PURSISEURA RY:N KESÄLEHTI

2 Kommodorin palsta... 4 Pursiseuran hallitus Isännistö... 5 Katsastuslautakunta tiedottaa: LED vaihtoehtona perinteiselle... 6 Katsastuslautakunta Vilkas junnupurjehduskesä Saimaa Geopark -yhdistys aloitti toimintansa Mikkelin asuntomessut veneilijän kesäkohde Messujen pikaopas D. Into-veneen tarina Kippari-Kalle ja Loviisa Niilo Korsimaan legendaariset veneet Nautitaan kesästä ja hyvästä ruuasta veden äärellä Eloregatta LähiTapiola lahjoitti sydänelvytyslaitteen Ristisaareen Joonatan on myyty Sisältö Norjan kuvankaunis rannikko M/Y Brandaris palaa Suomeen Nauticatilla Madeiran vesille Puuveneen Vuoksi on puuveneilijöiden yhteisö Välimatkataulukko Kumppanit Viivi-Maria vesille Höyrylaivaregatta tulee taas Mikkeliin Tapahtumakalenteri liputuskäskyä Tarvikehinnasto Pursiseuran jäsenhakemus Mikkelin Pursiseuran jäsenluettelo Mikkelin Pursiseuran venerekisteri Käyttömaksut MPS:n venepuhelinluettelo ennakkomyynnissä TÄYSIN UUSI volvo xc60 VENEKAUDEN AVAJAISET PUUMALASSA PE-LA KLO ANTTOLASSA SU KLO Järjestämme kesän 2017 venekauden avajaiset Puumalan satamassa Tapahtumassa on paljon nähtävää ja koettavaa, mukana myös venelämmittimiin ja venetuotteisiin erikoistuneita yrityksiä. Mikkelin järvipelastusseuran pelastusvene Luonteri saapuu paikalle esittelemään alustaan ja toimintaa eteläisellä saimaalla. Tapahtuma jatkuu su klo Anttolan satamassa. Tervetuloa! Täysin uusi Volvo XC60 muuttaa tapaasi tavoittaa määränpääsi. Mallin uraauurtava korisuunnittelu tarjoaa sinulle verratonta hallintaa ja nautinnollisen ajokokemuksen kaikilla tiepinnoilla. Huippuluokan teknologiset innovaatiomme yhdistettynä tyylikkään avariin sisätiloihin tekevät ajamisesta aina rentouttavaa sekä virkistävää. VOLVO XC60 -mallisto alkaen: autoveroton hinta , autovero ,02, toimituskulut 600, kokonaishinta ,02. EU-yhd. 2,1-7,7 l/ 100 km, CO g/km. Kuvan auto erikoisvarustein. YRITTÄJÄNKATU 24 MIKKELI MA-PE 9-17 LA AUTOMYYNTI VARAA HUOLTO Airokuja 1, Puumala Puh MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 3

3 Kommodorin palsta Pursiseuran hallitus 2017 Kesä on taas täällä vaikka se hieman tänä vuonna antoi itseään odotuttaa. On taas aika nauttia Suomen luonnnosta ja erityisesti Saimaan vesistöstä. Talvella venevero puhututti varmasti kaikkia veneilijöitä ja monta kertaa esiin nousi huoli kuinka käy palvelujen tarjonnalle rannoilla ja saaristosta katoavatko loputkin palvelut veneilyn vähentyessä veron johdosta. Onneksi saatiin verolle järkevä päätös ja voimme kaikki käyttää nekin säästyneet eurot veneilystä nauttimiseen ja tätä kautta yrittäjien tukemiseen, jotta palvelut jatkuisivat ja kehittyisivät edelleenkin. Tukikohtamme ovat hyvässä kunnossa ja isännät valvovat niiden huoltoa ja turvallisuutta. Perinteisillä talkoilla onkin suuri merkitys näiden paikkojen kunnossapidolle ja toivoisinkin mahdollisimman monen jäsenen ottavan niihin osaa, jotta emme tarvitsisi palkattua työvoimaa. Julkaisija: Mikkelin Pursiseura ry, PL 243, MIKKELI Pankki: FI Pokturi on Mikkelin Pursiseuran ry:n julkaisema kesälehti. Jo perinteinen kesälehti täydentää seuramme jäsentiedotteita (3/2017) kesän kynnyksellä ja on tarkoitettu veneen lukemistoon koko kesäksi. Lehti sisältää mm. seuramme jäsen-, vene- ja venepuhelinluettelot. Pokturi 2017 on järjestyksessään 17. vuosikerta. Metsähallitus on aikeissa poistaa käyntisatamiaan lähinnä Savonlinnan ja Varkauden ympäristöstä rahapulaan vedoten. Olemme mukana Vuoksen vesistön pursiseurojen kanssa yhteistyössä muutamien keskeisten käyntisatamien hoitamiseksi, näitä ovat mm. Juuvinsaari ja Mitinhiekka. Kiitoksia kaikille tämän kesälehden kirjoittajille ja ilmoittajille, nauttikaamme kauniista kesästä ja verovapaista risteilyistä! Markku Paju kommodori Toimituskunta: Markku Paju (vastaava toimittaja), Reijo Tyrväinen (projektivastaava), Osmo Palonen (taitto ja ulkoasu), Jorma Asikainen, Richard Häkli, Raimo Rahikainen, Simo Siiskonen, Pirjo Strandén ja Johanna Räsänen. Kansi: Lauri Paju ISSN Paino: AO-PAINO, Mikkeli 2017 Painos 1600 kpl Vasemmalta Risto Blomquist, Markku Paju, Simo Siiskonen, Jorma Asikainen, Johanna Räsänen, Rickhard Häkli, Raimo Rahikainen ja Reijo Tyrväinen Markku Paju Tuoppitie Mikkeli m/s Tuulia II Kommodori Reijo Tyrväinen Sinirinnankatu Mikkeli m/s Annet Varakommodori Johanna Räsänen Norpankuja Mikkeli M/S Carambola Sihteeri Jorma Asikainen Lehmuskatu Mikkeli m/s Tuulia Jäsenrekisterivastaava Risto Blomquist Isännänpolku 1 B Mikkeli Veneilykouluttaja ja koulutusvastaava Rickhard Häkli Katajamäenkatu Mikkeli s/y Sinonen Nuorisotoiminta- sekä ESopen ja optari vastaava Sähköposti hallituksen jäsenille etunimi.sukunimi@mikkelinpursiseura.fi Isännistö Pääisäntä: Reijo Tyrväinen m/s Annet Ristisaaren isäntä: Esko Valkonen m/s Seilari Pönnön isäntä: Raimo Rahikainen m/s Kotkatlahti Purjehdustukikohdan isäntä: Richard Häkli s/y Sinonen Näihin henkilöihin voit ottaa yhteyttä, kun huomaat tukikohdissa vaurioita tai puutteita. Raimo Rahikainen Etelätalontie 4 A Mikkeli m/s Kotkatlahti Simo Siiskonen Taavelintie Mikkeli m/s Heinälahti 4 MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 5

4 Veneen katsastus on tärkeä toimenpide, sillä varmistetaan veneen kunto. Veneen vuosikatsastus tehdään alkukesästä. Tämän lisäksi veneeseen on tehtävä peruskatsastus vähintään joka viides vuosi. VENEEN VUOSIKATSAUS Vuosikatsastus tehdään vuosittain veneen ollessa veneilykunnossa, jolloin tarkastetaan turvallisuuteen vaikuttavat varusteet ja laitteet. Veneet katsastetaan niiden rakenteen, varustuksen ja veneilyalueen mukaan neljään eri luokkaan. PERUSKATSASTUS Peruskatsastus tehdään joka viides vuosi sekä silloin, kun vene on vaihtanut omistajaa tai rekisteröintiseuraa, tai jos Katsastuslautakunta tiedottaa: LED vaihtoehtona perinteiselle vene on vaurioitunut. Peruskatsastus tehdään kaksivaiheisena, toinen runkokatsastuksena veneen ollessa maissa ja toinen veneen ollessa vesillä veneilyvalmiina. RUNKOKATSASTUS Runkokatsastuksessa tarkastetaan ulkopuolelta veneen runko, ohjauslaitteet, voimansiirtolaitteet ja läpiviennit. Sisäpuolelta tarkastetaan vastaavat kohteet sekä moottori. Lisäksi tutkitaan riki. MUUTOKSIA VAATIMUKSIIN Katsastusvaatimuksiin tulee muutoksia kaudelle Uudistukset liittyvät hätämerkinantovälineiden vaihtoehtoihin. Vaatimukset hätäilmoitusvälineille: Tarkoituksena on vastata elektronisten turvavälineiden kehitykseen sallimalla niiden korvaavan aikaisemmin vaadittuja pyroteknisiä välineitä. Tilastojen valossa pyrotekniikan merkitys hätätapauksissa on vähentynyt ja elektroniset välineet ovat lisääntyneet. Katsastusmuutokset pohjautuvat vahvasti viranomaisten ja ennen kaikkea Rajavartiolaitoksen kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Muutos perustuu puhtaasti hyvän hätäavun saamiseen, johon vaikuttaa kolme keskeistä toimintoa: avun kutsuminen, paikantaminen ja kommunikointi hätätilanteessa. Uudet vaihtoehdot mahdollistavat hyvän hätäavun kaikissa näissä tilanteissa. Käytännössä aikaisemmin vaaditut varusteet täyttävät jatkossakin katsastusvaatimukset, mutta nyt vene voidaan katsastaa myös ilman, että siinä on pyrotekniikkaan pohjautuvia hätäilmoitusvälineitä, edellyttäen, että veneessä on korvaavia varusteita. 1. Luokka, vaihtoehto A: VHF-DSC, kiinteästi asennettu, EPIRB (ota huomioon radiolupa, akun päiväys), matkapuhelin, säänkestävästi suojattuna, 1kpl led-soihtu varaparistoineen, 2 kpl oranssisavuja 1. Luokka, vaihtoehto B: VHF, kiinteästi asennettu (suositellaan DSC-toiminnolla), 4 kpl punaisia laskuvarjoraketteja, (valopistooli korvaa enintään 2 laskuvarjorakettia), 4 kpl punasoihtuja tai 1kpl led-soihtu varaparistoineen ja 2 kpl punasoihtuja, 2 kpl oranssisavuja. Suositellaan lisäksi: matkapuhelin, säänkestävästi suojattuna 2. Luokka, vaihtoehto A: VHF-DSC, kiinteästi asennettu, matkapuhelin, säänkestävästi suojattuna, 1kpl led-soihtu varaparistoineen tai 4kpl punasoihtuja Suositellaan lisäksi: EPIRB, 4 kpl punaisia laskuvarjoraketteja, 2 kpl oranssisavuja 2. Luokka, vaihtoehto B: VHF, kiinteästi asennettu (suositellaan DSC-toiminnolla), 4 kpl punaisia laskuvarjoraketteja (valopistooli korvaa enintään 2 laskuvarjorakettia), 4 kpl punasoihtuja, tai 1kpl ledsoihtu varaparistoineen ja 2 kpl punasoihtuja Suositellaan lisäksi: matkapuhelin, säänkestävästi suojattuna, 2 kpl oranssisavuja 3. Luokka, vaihtoehto A: Matkapuhelin, säänkestävästi suojattuna, ulkosaaristossa suositellaan: kiinteästi asennettu VHF- DSC (ota huomioon radiolupa), sekä 1kpl led-soihtu varaparistoineen (vaihtoehtoisesti 2 kpl punasoihtuja) Suositellaan lisäksi: 2 kpl punaisia laskuvarjoraketteja sekä 2 kpl punasoihtuja 3. Luokka, vaihtoehto B: 2 kpl punaisia laskuvarjoraketteja ja 2 kpl punasoihtuja (vaihtoehtoisesti led-soihtu varaparistoineen) tai 4 punasoihtuja, tai 2 kpl punasoihtuja ja 1 kpl LED-soihtu Suositellaan lisäksi: matkapuhelin, säänkestävästi suojattuna ja VHF. 4. Luokka: Suositellaan: matkapuhelin, säänkestävästi suojattuna, ja saaristossa led-soihtu varaparistoineen tai 2 kpl punasoihtuja Vaihtoehdoissa 1B, 2B ja 3B pyroteknisten hätäilmoitusvälineiden kelpoisuusajan tulee olla valmistajan merkinnän mukaan voimassa katsastushetkellä. Katsastuslautakunta 2017 Risto Blomquist risto.blomquist@pp.inet.fi Myös Trafin katsastukset ja entiset ammattiveneet TIEDOT SUULI-REKISTERISSÄ Katsastukset rekisteröidään SPV:n internet Suuli-rekisteriin. Paperiset katsastuslomakkeet jäävät pikkuhiljaa pois. Veneilijä voi halutessaan katsoa Suuli rekisteriin merkityt tiedot itsestään ja veneestään. Myös veneen katsastuspöytäkirjan omistaja voi tulostaa Suulissa. ( Tämä tietenkin vasta sitten kun katsastus on tehty sähköisesti peruskatsastuksena. Tarvitset Suuliin henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan. Uudet jäsenet saavat automaattisesti SPV:n kirjautumistiedon tervetuloviestin mukana. Omat käyttäjätunnukset on saatavilla myös anni.raunio@spv.fi tai puh Katsastusmiehet katsastavat Anttolassa ja Ristiinassa vain muutamana päivänä, joten siellä tapahtuvat katsastukset on sovittava katsastusmiehen kanssa hyvissä ajoin ETUKÄTEEN. Samoin Mikkelissä tapahtuvat katsastukset sovittava katsastusmiehen kanssa Paavo Kokko paavo.kokko@surffi.fi Moottori- ja purjeveneet Pasi Möller pasi.moller@gmail.com Moottori- ja purjeveneet Lasse Reunanen lasse.reunanen@suomi24.fi Moottori- ja purjeveneet Seppo Strandén stranden.seppo@gmail.com Moottoriveneet erikseen. Soita siis katsastajallesi ja sovi aika. Anttolassa: Seppo Stranden katsastaa ja Varaa aika puhelimitse Katsastajien yhteystiedot oheisessa luettelossa. TERVEtuloa Avoinna joka päivä Esa Valkonen esa.valkonen@gmail.com Moottoriveneet Matti Wiik wiikmatti1@gmail.com Moottori- ja purjeveneet KATSASTUSHINNAT Peruskatsastus 50 euroa ja Vuosikatsastus 25 euroa. Turvallista ja aurinkoista veneilykesää! Katsastuslautakunta Lietvedentie 830, Puumala Puhelin / sales@sahanlahtiresort.fi facebook.com/sahanlahtiresort Koordinaatit N E - Merikorttisarja L, merikortti 213 Katso kesän ohjelma: LÄHDE MAAILMAN MERILLE - HELPOSTI MATKAPOIKIEN MATKASSA! ALL INCLUSIVE! KARIBIAN RISTEILYT MIAMISTA, pv Miami Key West Caymansaaret Honduras Belize Meksiko Miami Lähdöt 2.1., 11.1., 20.1., 1.2., 10.2., Varaukset: matkapojat.fi Myyntipalvelu: ma-pe 8-18, su MIKKELI, Maaherrankatu 26 Avoinna ma-pe klo 9-17 mikkeli@matkapojat.fi Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuh.19,2 snt/min. Palvelumaksu 0 /netistä, muutoin 12 /varaus. Hinnat ovat alk-hintoja/hlö. Alkaen-hintaisia paikkoja rajoitetusti. Hintaan sis. Finnairin suorat lennot Helsingistä, risteily 2 hengen sisähytissä, all inclusive laivalla, satama-ja palvelumaksut, lentokenttäkuljetukset sekä Miamin kaupunkikierros suomenkielisen paikallisoppaan johdolla, laivayhtiön suomenkielisen matkanjohtajan palvelut koko risteilyn ajan, 1-4 yötä Miamissa aamiaisin ja ostoskeskuskäynti. 6 MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 7

5 MPS:n kokeneet kilpapurjehtijat Toni, Aki, Jirko, Lauri ja Jukka. Vilkas junnupurjehduskesä 2016 Uusi jollapurjehdustukikohta Kenkäveronniemessä, kuva purjehduskoulusta. ES-Open purjehdukilpailut oli kolmiosainen: Mikkelissä, 6.7. Hirvensalmella ja Ristiinassa. Molemmat kiertopalkinnot menivät MPS:lle: Zoom8-sarjan 1. oli Toni Tuomainen ja Optari-sarjan 1. oli Aki Simoska. Optariin mahtuu kaksikin yhtäaikaa! Purjehdustukikohta siirtyi Annilanrannasta Kenkäveronniemeen Mikkelin soutajien viereen. Vanhat vajat ja wc kaupunki toimitti kaatopaikalle. Saimme käyttöömme merikontin, johon mahtui juuri ja juuri 12 jollaa, tarvikkeet ja kumivene moottoreineen talkoissa järjestelimme tavarat konttiin ja kokosimme kompostivessan. ES-open Hirvensalmi osakilpailun tuulisella lähtöviivalla. Seuraavana päivänä MPS:n lipun nosti Kommodori Markku Paju uudella paikalla. Laituri tuotiin Annilanrannasta luovutustilaisuudessa rannalla saimme uuden kilpaoptarin, joka on nimeltään LT (Lähi-Tapiola). Vesisankarit-tapahtuma oli Mikkelipuiston ympärillä. N luokkalaista osallistui kahden päivän aikana eri vesiharrastusmahdollisuuksiin. MPS:n toimipisteessä oli monenlaista toimintaa Zoom8-purjehduksen lisäksi (mm. solmupiste, simulaattori, hengauspukki, 3 kumivenettä). Mukana oli kaksi ohjaajaa SPV:stä ja tietysti MPS:n 5 kokenutta junnupurjehtijaa. Purjehduskoulu oli jälleen hyvin suosittu. Klo 9-13 oli vasta-alkajat ja vähän purjehtineet ja klo kilpapurjehtijat. Osallistujia oli yhteensä 28 junioria, ohjaajina Paavo Nikkilä ja Riku Häkli. Joitakin vanhempia oli myös mukana. Keskiviikkopurjehdukset olivat kesä-, heinä- ja elokuussa klo Osallistujia oli keskimäärin oli purjehduskauden päätös tukikohdassa, jolloin tunnin purjehduksen jälkeen katselimme kesän kuvia ja videoita nauttien herkuista. MPS:n ylimääräinen kokous päätti, että rakennetaan n. 100 m2:n vaja jollapurjehdustukikohdaksi yhteistyössä Mikkelin soutajien kanssa. Vajaan tulee jollaparkit kahteen kerrokseen, pukutilat ja varasto ym. Valmista pitäisi olla kesäkuussa Uusi purjehdustukikohta upeine puitteineen tuo varmasti paljon uusia lapsia ja nuoria/ aikuisia mukaan toimintaamme hienon purjehdusharrastuksen pariin. Tule mukaan! OTATHAN MEIHIN YHTEYTTÄ! Lisätietoja: Riku Häkli p richard. hakli@edu.mikkeli.fi ja Paavo Nikkilä p paavo.nikkila@gmail.com Rentoa purjehdusta mallia Jukka Jääskeläinen Kaksipäiväinen Vesisankarit-tapahtuma tarjosi 500:lle 9.-luokkalaiselle mahdollisuuden mm. tutustua MPS:n jollapurjehdustoimintaan. 8 MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 9

6 Juvan kunnan omistama Karihiekka Luonterilla on yksi geokohde tulevassa Saimaan Geoparkissa. - Kuva: Sanna Poutamo Saimaa Geopark -yhdistys aloitti toimintansa Eteläiselle Saimaalle ovat ympäryskaupungit ja kunnat: Mikkeli, Imatra, Lappeenranta, Juva, Puumala, Sulkava, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari jo muutaman vuoden ajan suunnitelleet Unescon alaisen Geoparkin perustamista. Nyt hankkeista on siirrytty pysyvään hallinnointiin, sillä kunnat ovat perustaneet Saimaa Geopark yhdistyksen, jonka tehtävänä on organisoida alueelle Unescon kriteerit täyttävä Geopark ja hakea sille Unesco Global Geopark jäsenyyttä syksyllä Mukana ovat myös maakuntaliitot sekä Saimaan virkistysalueyhdistys ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Geopark yhdistys on aloittanut pirteästi toimintansa. Mukana olevat kunnat ovat valinneet alueen geologisesti kiinnostavista kohteista ne kohteet, jotka ensi vaiheessa tulevat olemaan myös Saimaan Geoparkin nähtävyyskohteita. Osalle näistä geokohteista suunnitellaan tämän vuoden aikana opasteet, joissa kerrotaan kohteen geologiasta ja Geoparkista, opastaulut saadaan maastoon vuoden-kahden kuluttua. Saimaa Geoparkista kertovia opasteita on tulossa myös lukuisiin veneilijöille tuttuihin retkisatamiin, kuten Rokansaareen, Satamosaareen, Ilkonsaareen, Rastiniemeen ja Ruuhonsaareen. Opasteisiin tulee uuden Saimaa Geoparkin logo. Geopark yhdistys on myös mukana Metsähallituksen suunnittelemassa Saimaa-Laatokka yhteistyöhankkeessa, jossa kunnostetaan retkisatamia ja tuotetaan esiteaineistoa niin suomeksi kuin venäjäksikin. Tässä hankkeessa on tarkoitus mm. rakentaa Taipalsaaren Sarviniemeen retkisatamavarustus (v. 2018). Geopark on siis tuomassa, jo ennen virallista perustamistaan, paljon hyvää paitsi matkailijoille myös kaikille alueen virkistyskäyttäjille. Kevään aikana järjestetään useita tilaisuuksia, joissa kerrotaan Saimaa Geoparkista ja niistä mahdollisuuksista, joita Geopark statuksen saaminen toisi alueelle. Myös Saimaan virkistysalueyhdistyksen järjestämässä veneilyseminaarissa 26.4 Puumalan Sahanlahdessa kuultiin Saimaa Geopark yhdistyksen toiminnanjohtajaa Minna Kähtävä- Marttista aiheesta. Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistys järjestää kaksikin retkeä Mikkelin Neitvuoren geokohteelle, jo- ka kuuluu myös Suomi sata luonnonhelmeä - kohteisiin. Kaikille avoimet retkeilyt ovat 18.6 ja Geopark yhdistys virittelee lisäksi yritysyhteistyötä, sillä Geopark konseptiin kuuluu alueen ja sen paikallistalouden kehittäminen kestävän, geologiaa esiintuovan matkailun avulla. Paikallisille yrityksille ollaan suunnittelemassa Geopark koulutusta ensi syksyksi. Jos yritys hyväksytään Geopark yritykseksi niin se saa oikeuden käyttää Geopark logoa tuotteissaan ja palveluissaan. Paikallisten yrittäjien kannattaakin nyt hyödyntää matkailijoiden kiinnostus kaikkeen paikalliseen, lähiruokaan ja käsitöihin. Lisätietoja Saimaa Geoparkista: Näitä asioita ja tätä samaa ideologiaa on pyritty edesauttamaan myös lanseeraamalla Suomen ensimmäinen alueellinen laatu- ja alkuperämerkki elintarvikkeille ja ruokatuotteille D.O Saimaa - Designation of orgin Saimaa 100 % hyvää Saimaan seudulta! Merkin sloganissa mainittu hyvä tarkoittaa paitsi makua ja korkeaa laatua, myös positiivista vaikutusta ympäristöön, ruokakulttuuriin, alueen elinvoimaisuuteen ja yhteiskuntaan. D.O. Saimaa -merkittyjä tuotteita tai raaka-aineita käyttävät kuluttajat, ravintolat ja jälleenmyyjät tietävät tekevänsä sekä gastronomisesti että eettisesti hyvän valinnan. D.O Saimaa alkuperämerkin käyttöoikeuden on tähän mennessä saaneet seuraavat tuottajat: Heikkilän yrttitila Mikkelissä, Hyvätuuli Highland Jäppilässä, Kerimäen kalafile järvikalatuotteissaan, Luomutila Siiriäinen Hirvensalmella, Pyyn tila Mikkelissä, mikkeliläinen Raijan Aitta marjatuotteissaan, juvalainen Rapion mylly, Temolan viinitila Puumalassa sekä Tiisanmäen lammastila Savonlinnassa. D.O Saimaa on jatkossa alueellinen laatu- ja alkuperämerkki myös design- ja taidekäsityötuotteille. Merkin hallinnoinnista ja myöntämisestä vastaa Etelä-Savon maakuntaliitto. Lisätietoja: Visiona on, että muutaman vuoden kuluttua Eteläinen Saimaa on virallisesta Unescon Global Geopark, jolloin sen merkittävä geologinen arvo on tunnustettu maailmanlaajuisesti. Alueella tuotetuilla puhtailla elintarvikkeilla ja ainutlaatuisilla käsityö- ja design tuotteilla on hyvä maine ja korkea arvo ja ne ovat laajalti käytössä alueen ruokaja majoituspalveluita tarjoavissa yrityksissä. Alueen matkailurakenteet ovat erinomaisessa kunnossa, samoin opastus. Geoparkin tunnettavuuden lisääntyessä hyötyvät kaikki, niin elinkeinotoiminta, alueen luonto kuin virkistyskäyttäjätkin. Sanna Poutamo Ympäristöpäällikkö, Etelä-Savon maakuntaliitto, Saimaan virkistysalueyhdistyksen sihteeri Suur-Saimaan tarina GTK on valmisteluhankkeen aikana inventoinut eteläisen Saimaan alueelta kaikkiaan 111 kpl maailmanlaajuisesti kiinnostavaa geologista kohdetta. Ne liittyvät jääkauden aikaisiin tai jälkeisiin luonnon prosesseihin. Aluekokonaisuuden ylösrakentamisen alkuvaiheessa kohdekarttaan valitaan noin 50 kiinnostavaa ja jo eri reitti- ja kohdeverkostoihin kuuluvaa kohdetta (esim. Astuvansalmi, Lietveden pohjoisosa, alueita Luonterilta, Puumalansalmi jne.). Saimaa Geoparkin tehtävänä on kertoa Suursaimaa-järven tarinaa: alueen kallioperän muodostumisesta aina nykyisin tuntemamme Suur-Saimaan selkävesien, harjujen, kalliosaarten ja ihmeellisyyksien muodostumiseen Moniko teistä tiesi esimerkiksi sen, että aluksi Rastivirrassa vedet ovat virranneet aivan toiseen suuntaan kuin nykyisin, kysyy Saimaa Geopark-yhdistyksen puheenjohtaja Topiantti Äikäs Imatralta. 10 MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 11

7 Asuntomessut, jotka ovat avoinna kuukauden ajan Mikkelissä ovat yksi kesän veneilykohteista. Messualueella on oma venesatama, jossa on kymmenen venepaikkaa. Messuorganisaatiossa toivotaan veneilijöiden käyttävän vierasvenesatamaa Savilahdessa kaupungin keskustassa. Torilta kulkee messubussi ja satamasta torille on vain 400 metriä kävelysillan yli. Asuntomessuilla on Mikkelissä esillä kolmisenkymmentä messukohdetta ja viisi puistoaluetta. Alueena se on noin Asuntomessut veneilijän kesäkohde Avoinna puolitoistakertaa suurempi kuin messualueet yleensä. Neljä erilaista ja erihintaista korttelialuetta ovat houkutelleet asukkaikseen hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia perheitä. Messuvieraan kannalta se tarkoittaa sitä, että alueella on esillä monenlaisiin elämäntilanteisiin soveltuvia asumismuotoja. Messutalojen keskikoko on jonkin verran pienempi kuin viime vuonna Seinäjoella. Keskipinta-ala Mikkelissä on alle 150 neliötä, kun se viime vuonna oli yli 170 neliötä, kertoo aluevalvoja Pekka Kammonen. #mikkelinsatamakahvila Itse messualue, asuinalueen rakentamisen aikaiset teemat sekä sijainti kaupungin palveluiden kupeessa ilmentää hyvin messuvuoden teemaa, jossa pureudutaan siihen - millaisia vaikutuksia asumisella on ihmisen hyvinvointiin. Olemassa oleva ympäristö; Saimaa ja sen suomat ympärivuotiset virkistysmahdollisuudet sekä aluetta ympäröivät ulkoilu ja harrastusmaastot itsessään ovat asioita jotka tukevat ihmisen hyvinvointia ja elpymistä, messutoimiston projektipäällikkö Heikki Manninen summaa. Nälkä? Kurvaa satamaan kerkuttelemaan...tai ihan vain kahville. Street Food» Luomu» Lähiruoka» Isoäidin jäätelö Messujen pikaopas Millaista asumista messuilla halutaan esitellä? Kaupunkisuunnitteluun liittyvää osaamista ja sitä, kuinka olemme suunnitelleet asuinalueen, joka tukee yhteisöllisyyden lisäksi uusiutumista ja lepoa. Mukana on myös erilaisia asumisia helpottavia innovaatioita ja taloteknisiä ratkaisuja. Millaisia vaatimuksia talojen ulkonäölle on asetettu? Ei kaupunki ole ennalta asettanut mitään erityisiä vaatimuksia ulkonäkösuunnittelun osalta. Ainoastaan katon harjan suunta oli määritetty Valo-korttelissa. Rakentajien avuksi toteutetussa laatu- ja ympäristöohjeessa on kuitenkin tuotu esille se, että tontin tulisi muodostaa yhtenäinen kokonaisuus, jossa rakennukset, piharakenteet ja sisustukset sekä ympäröivä luonto sopivat toisiinsa. Millaisia trendejä rakennusmateriaaleissa on nähtävissä? Teräksen käyttö eri tavoin nousee varmasti yhdeksi kiinnostavaksi yksityiskohdaksi. Puurakentamisen määrä alueella on myös huomattava. Millaisia määräyksiä on piharakentamisesta vai voivatko asukkaat tehdä mielensä mukaan? Määräämisen sijaan Mikkelin kaupunki luottaa ohjeistuksiin ja neuvontaan. Messutoimisto järjesti rakentajille yhden pihasuunnitteluun keskittyvän te lan jossa tuotiin esille mm. tämän alueen erityispiirteitä sekä maastosta johtuvien korkeuserojen huomioimiseksi. Olemme tarjonneet rakentajille maksutta myös puutarhaneuvoksen palveluita. Onko asumistiheys kaupunkimainen? Riippuu kaupungista. Alue kuvastaa hyvin Mikkelin kaupunkia siltä osin millaista rakentamistiheys tällä etäisyydellä keskustasta on. Millaista vuokra-asumista messualueella on? Alueen eteläkärjessä on kymmenen yksikerroksista rivitaloasuntoa Saimaan rannalla. Miten messualueen luonto on pyritty säilyttämään? Messualueella on havaittu sekä liito-oravia että viitasammakoita. Molempia suojelee EU:n luontodirektiivi, joka sanelee, että niiden elinpiiriä ei saa tuhota eikä häiritä. Tiet, puistot ja rakennuspaikat on sen vuoksi pitänyt suunnitella siten, että liito-oravalle tärkeät puut säilytetään ja sen kulkureitit turvataan jättämällä suuria puita korkeintaan 20 metrin päähän toisistaan. Matalassa ruovikkoisessa rannassa viihtyvät viitasammakot tarvitsevat rauhaa varsinkin kutuaikana. Siksi niille on jätetty pitkä pätkä rantaviivaa. Millaisia puistoja ja ulkoilumahdollisuuksia alueella on? 3 puistoaluetta, rantareitti sekä Huldanrannan nuotio- ja maisemankatselupaikka. Puistoalueista keskimmäinen on varmasti perheen pienimpien mieleen, sillä siellä sijaitsee mm. kaupungin pisin tasapainorata. Pohjoisimmalla puistoalueella on taas aikuisille suunnatut ulkokuntolaitteet sekä parkour-kuutio. Messualueen lähistöltä löytyy Kyyhkylän monipuolinen kuntoutuskeskus, Annilan golfkeskus, Kaihun upea ulkoilualue sekä frisbeegolfpuisto. Mitä messulipulla saa? Sisäänpääsyn alueelle, jossa on poikkeuksellisen kaunis asuinalue ja kolmisenkymmentä toisistaan poikkeavaa messukohdetta. Uusien sisustustrendien lisäksi messualueella nähdään uudenlaista talotekniikkaa, taloteknisiä ratkaisuja sekä lämmitysjärjestelmiin ja kosteusturva-asioihin liittyvää osaamista. Pääseekö messuille vesitse? Kyllä, messulaiva m/s Queen risteilee Mikkelin satamasta Kirkonvarkauteen 200 paikkaisella laivalla non-stoppina koko messuajan. Aluksen kyydistä on mahdollisuus pysähtyä matkalla kenkäverossa. Kyyti kestää n. puoli tuntia ja menopaluu maksaa aikuisilta 12 euroa ja lapsilta 6 euroa. Voiko tulla omalla veneellä? Kyllä mutta suosittelemme veneen jättämistä Mikkelin satamaan, sillä messusatamassa ei mahdu montaakaan laivaa. Lisätiedot kannattaa tarkistaa asuntomessujen sivuilta lähempänä messuajankohtaa. Tervetuloa vieraaksemme Kenkäveroon! Ajele Kenkäveron laituriin! Palvelemme ympäri vuoden ma-pe Pursialankatu 10-18, la 10-16, Mikkeli, su Asuntomessujen aikaan joka päivä Vapaa pääsy. Pursialankatu 6, Mikkeli, Colour. Clarity. Detail. Available in prescription STYLE SHOWN: CASTLES 12 MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 13 Maui Jim Advert Apr17 Nakopalvelu.indd 1 25/04/ :16

8 D. Into kuvaa aikaa Suomen itsenäistymisen aikoihin. Aikaa, joka on lähes hävinnyt. Yhteistä nykyajalle on, että työsuhdetta arvostettiin jo tuolloin palkan lisäksi tulevin eduin. Tällainen etuisuus oli myös D. Into, alkuperäiseltä nimeltään Mercury. Se valmistui vuonna 1922 ja toimi 58 vuotta työsuhdeveneenä. AIKAISEMMAT VAIHEET D. Into-veneen tarina Veneen rakennutti kotkalaisen Hallan Saha Oy:n johtaja Kaarlo Brofeldt. Se rakennettiin poikkeuksellisesti Hallan Sahalla, jossa tuohon aikaan työskenteli joukko summalaisia venekirvesmiehiä korjaamassa ja rakentamassa uusia proomuja. Niillä kuljetettiin sahan tuotteet ulkona redillä odottaviin laivoihin. Nämä venekirvesmiehet olivat kesätöissä. Yleensä työsuhde päättyi syksyllä, mutta 1921 he saivat Brofeldtiltä kahden veneen rakentamistehtävän. Toinen vene sai nimekseen Apollo ja toinen nimettiin Mercuryksi. Veneen rakentamiseen tilattua puutavaraa oli tullut sen verran paljon, että niistä riitti tarpeet kahteen veneeseen. Apollo on tietojeni mukaan myyty Romutusliike Nikolajeffille, jonka kanssa Hallan Saha oli tuolloin liikesuhteissa. Vauhti pois, saavutaan satamaan. Mercury jäi johtajan käyttöön vuoteen 1980 asti, jolloin sen osti emerituslukkoseppä Reijo Värtö Karhulasta. Hän piti venettä vain vuoden, koska se ei soveltunut yhteysveneeksi Kotkan ja Haapasaaren välille. Reijo Värtö sanoi minulle: Se oli liian märkä. Värtö möi veneen Päijänteelle rautatieinsinööri Juhani Väänäselle. Vene oli valmis joko romutettavaksi tai täyskorjattavaksi 1990-luvun puolessavälissä, jolloin sillä ajettiin viimeiset kerrat ennen kunnostukseni jälkeistä vesille laskua. KUNNOSTUSPROJEKTI Ostin veneen nuorelta ylioppilaskirjoituksiin valmistuvalta pojalta keväällä Vene oli todella surkeassa kunnossa. Sen suojapressut olivat repeytyneet ja päästäneet vettä rakenteisiin. Pohja oli kuidutettu vesilinjaan saakka onnekseni, sillä veneen alkuperäisestä rakennusmateriaalista, Honduras-mahongista olivat jäljellä ainoastaan kyljet ja peräpeilin yläosa. Aloitin kunnostustyöt purkamalla lasikuidutetun pohjan. Pohjaa ei oikeastaan tarvinnut purkaa, se varisi alas kuitua poistettaessa. Etukannelta purettiin Silmä tarkkana peruutus laiturista varoen perän kampeamista laiturin päähän. havuvanerista Juhani Väänäsen tekemä hytti, joka oli kuin pakkilaatikko. Purkutyöt dokumentoitiin sekä mittaamalla että valokuvin. Vene oli lohduttoman näköinen ilman pohjaa, köliä, kantta ja salonkia siirtäessämme sitä kaverini kanssa halliin. Teimme siihen uuden kölin nettiveneessä olleen myyntikuvan perusteella, samoin uuden keulasteevin, runkopalkit ja moottoripukin. Kaaret olivat ihme kyllä lähes säilyneet. Joitakin kaaria pasutimme saarnesta ja vaihdoimme ne rikkoutuneiden tilalle. Pohjan ensimmäisten lautojen tekeminen oli täyttä tuskaa. Kysymys oli lähinnä siitä, miten laudat liitetään köliin. Sain Poju Suntion pojalta lainaksi videon, josta tämäkin asia selvisi. Minä itse -henki oli tuolloin päällä, vaikka konsulttini, veneenveistäjä Veijo Sorvari oli jo useampaan otteeseen pyytänyt minua siirtämään veneen hänen veistämölleen Kotkan Munsaareen. Mittani tultua täyteen syksyllä 2011 siirsin veneen Sorvarin veistämölle. Veijo Sorvari jatkoi rakentamista varojeni mukaan. Olin toki mukana lähes kaikessa ja tein sellaisia töitä, mitä osasin. Ehkä kaikkein tärkeintä oli valvoa työtä ja tehdä ratkaisuja pulmatilanteissa. Vene alkoi valmistua pala palalta. Menetelmät olivat samat, joita alkuperäi- sistä osista oli nähtävissä ja mitä purkuvaiheessa oli dokumentoitu. VENEMESSUT 2015 Veijon veistämöllä oli käynyt venettäni ihmettelemässä muun muassa museoviraston Hannu Matikka, joka oli mukana Mahogany Yachting Societyn veneveistämövierailulla. He pyysivät syksyllä 2014 venettä puuvalmiina seuraaville Helsingin Venemessuille. Päätettiin tehdä vene valmiiksi siihen mennessä. Venemessut oli käänne veneen historian selvittämisessä. Messuilla kyselin plakaatilla, tietäisikö joku veneen historiasta mitään. Arkiviikolla paikalle oli tullut mies (itse en ollut paikalla), joka kertoi veneen olevan Hallan Sahan johtajan vene. Kun hänelle soitin, hän kertoi kuka oli tämän veneen ostanut Kymin Osakeyhtiöltä. Jo samana iltana kolkuttelin emerituslukkoseppä Reijo Värtön ovea. TEKNISET TIEDOT - D.INTO Suunnittelija konstruktioinsinööri Lauri Kanto (Chrichton Vulcanin Turun telakan johtaja), suunnitteluvuosi 1919 Suurin pituus 9,0 m Suurin leveys 1,9 m Suurin syvyys 0,58 m L. korkeus 1,6 m Peräkulma katkaistu, keula suora Piirustus nro (Merimuseo, Hylkysaari) Historia selvisi miltei kokonaisuudessaan. Ainoastaan Värtön muistikuva veneen vesillelaskuvuodesta oli väärä. Hän ilmoitti rakennusvuodeksi Hän kertoi veneessä olleen muun muassa haponkestävästä teräksestä tehty peräpeilisuoja, jonka tarkoituksena oli suojata peräpeiliä ajelehtivilta tukeilta. Tästä tiesin, että puhuttiin veneestäni, sillä minulla on edelleen hallissani tuo suoja. Se paljastui lasikuidun alta peräpeilistä. Sain tietää myös alkuperäisen rekisterinumeron R-136. Salonkiveneen tilat ovat rajoitetut, laiturille on siirrettävä heti pöytäryhmä oleskelua varten. Näin Ristisaaressakin. Seuraavaksi kysyin Kymenlaakson Maakuntamuseosta, olisiko siellä mitään tietoa veneestäni. Sain tutkija Elvi Ikoselta kaikki tiedot, muun muassa vesillelaskuvuoden, joka on Hän kertoi piirustusten olevan Hylksaaren vanhassa Merimuseossa ja hän tiesi myös piirustusnumeron. Vene hyväksyttiin K-Raadin kokouksessa keväällä 2015 Klassikkorekisteriin. Tiedot veneestä eivät vielä tuolloin olleet aivan täydelliset. Kaikkien K-raadin vaatimien tietojen selvittyä hain veneelle K-merkintää. Se tarkoittaa kulttuurihistoriallisesti merkittävää venettä. D. Into ei kuitenkaan saanut K-merkintää, sillä sen helat eivät olleet aikakaudelle tyypilliset. Kun saan 1920-luvulla käytössä olleet helat vaihdettua veneeseen, haen uudelleen K-merkintää. KUNNOSTUKSEN POIKKEAMAT Alkuperäiseen nähden vene eroaa tuulilasin ja sisustuksen osalta alkuperäisestä veneestä. Kotkassa, Merimuseon vieressä oli vanha paperihalli, jossa säilytettiin takavuosina veneitä. Siellä näin ensimmäisen kerran salonkiveneen. Sen veneen tuulilasi oli mallina Veijo Sorvarilla tuulilasia rakennettaessa. Reijo Värtön kuvista selvisi, että alkuperäinen tuulilasi oli kolmiosainen, joista keskimmäinen lasi liukui eteen. Kulku kannelle tapahtui tästä konekopan toimiessa astinlautana. Nykyisessä tuulilasissa styyrpuurin puoleinen lasi aukeaa kannelle. Skyletti asennettiin antamaan valoa koneen edessä olevalle varavuoteelle. Kirjoittaja avo-ohjaamon puikoissa. Salongin sisällä on ollut alun alkaen vain sohvat molemmin puolin. Salongin käytettävyyttä parannettiin lisäämällä sinne pieni pentry ja toiselle puolelle vaatekaappi. D. INTO -NIMEN TARINA D. Into on vaimoni Lailan antama nimi. Lailan isoisällä oli viime vuosisadan alussa ennen Suomen itsenäistymistä kolme laivaa. Ensimmäinen oli jahti, nimeltä Honkanen, toinen kaljaasi nimeltä Vellamo ja viimeinen kaljaasi nimeltä Into. Laivat ovat olleet merkittyinä Seivästön laivarekisteriin Karjalan kannaksella. D. tulee aikaisemmasta nimestä Donna. Rekisteriin veneen nimi on merkitty D. Into (Donna Into). Lupasin myyjälle säilyttää Donna nimen. KOKEMUKSIA D. Into oli ensimmäisen kesän Kotkassa. Merellä ajaminen oli yhtä tuskaa, jos tuuli oli yli 10 m/s. Reijo Värtön sanat, se oli liian märkä, tuli joka kerta mieleen. Vastaiseen ajettaessa keula leikkasi aallot ja ne tulivat suoraan niskaan. Hyviä sadevarusteita alkoi arvostamaan muutaman läpimärän reissun jälkeen. Saimaalle oli palanut mieli jo muutaman vuoden ajan. Täällä ei ole märkyyttä tarvinnut kokea kuin vesisateessa, muutenkin makeavesi on suolaista miellyttävämpää. Kun syyskesällä 2016 tulimme MPS:n loistavaan tukikohtaan Ristisaareen, aloimme viihtyä seurassa. Jaakko Sairo 14 MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 15

9 Kippari-Kalle ja Loviisa Niilo Korsimaan legendaariset veneet KUKA OLI NIILO KORSIMAA? Ollaan Helsingissä Teknillisen korkeakoulun eli Polin luentosalissa 1920-luvun puolivälissä. Luento on juuri alkamassa ja professori suorittaa nimenhuutoa. Kun hän huutaa Korsimaan nimen, on vähän aikaa hiljaista. Opiskelutoveri huomaa Korsimaan puuttuvan ja ajattelee pelastavansa tämän pälkähästä huutamalla hänet läsnä olevaksi. Vähän ajan kuluttua luentosalin ovi aukeaa ja myöhästynyt Korsimaa ilmoittautuu luennolle. Professori luulee Korsimaan itse järjestäneen oppilastoverinsa ilmoittamaan hänet läsnä olevaksi ja haukkuu Korsimaan pahanpäiväisesti. Korsimaa loukkaantuu tästä syvästi, ja hänen luokkatoverinsa Mikkelin lyseosta, lehtori Antti Vahvaselkä, kertoi myöhemmin 1960-luvulla tämän tapahtuman olleen yhtenä ja vieläpä ratkaisevana syynä siihen, että Korsimaan opiskelut Polilla jäivät vain vuoden mittaisiksi. Niilo (Nipa) Korsimaa ( ) asettui tämän jälkeen Mikkeliin ja perusti sinne v osoitteeseen Porrassalmenkatu 31 Mikkelin Autokeskus nimisen auto- ja konekorjaamon, jonka omistaja ja työhön osallistuva johtaja hän oli aina 1970-luvun loppupuolelle saakka. Nipan harrastusten piiri oli erittäin monipuolinen. Hän harrasti laajalla skaalalla ilmailua ja veneilyä siten, että myös rakensi lentokoneita ja veneitä. Autot ja matkailu olivat myös hänen harrastuksiaan samoin kuin puukaasuttimien eli häkäpönttöjen kokeilu ja kehittäminen. Hän oli lyseon matrikkelitietojen mukaan myös oikeudenmukaisuuden puolustaja ja tarkoituksenmukaisen asioiden hoidon edistäjä. Hän kirjoittikin lehtiin lukuisia juttuja havaitsemistaan epäkohdista ja teki niistä eri viranomaisille jatkuvasti valituksia ja parannusehdotuksia. Erittäin merkittävää oli Nipan tekemä nuorisotyö. Hän tarjosi korjaamonsa yläkerrasta työtilan, jossa Mikkelin Ilmailuyhdistyksen nuoret saattoivat rakentaa lennokkeja ja vartuttuaan purjelentokoneita. Valmistuipa siellä yksi moottorilentokonekin (PIK 11, Tumppu ). Ekin Partiolle hän tarjosi 1960-luvulta lähtien mahdollisuuden rakentaa siellä purjeveneitä. Me nuoret nimitimmekin työtilaa Nipalaksi ja koko korjaamoa Nipan pajaksi. Meille monelle Nipalasta muodostui kuin toinen koti. Nipalla oli aina aikaa opastaa meitä. Hänen toimintaansa luonnehti harkittu käytännöllisyys ja ajaton kiireettömyys. Hänen luottamuksensa meihin nuoriin oli suuri. Yläkerran työtilaan saimme kulkea vapaasti vuorokauden ajasta riippumatta ja korjaamon puoleltakin saatoimme lainata itsenäisesti työkaluja jopa yöaikaan. Tällaisella luottamuksella oli suuri kasvattava vaikutus. Kippari-Kalle SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN Jäljempänä esitetyt tiedot perustuvat paitsi Nipan itsensä aikanaan kertomaan myös paljolti veneen nykyiseltä omistajalta Pekka Partilta ja hänen puolisoltaan Marja Partilta saatuihin tietoihin. Kokous vanhassa partiotalo Ekilässä v Edessä vas. Niilo Korsimaa ja Jori Hokkanen, toisessa rivissä vas. Pertti Puumalainen, Lauri Ahvenainen ja Ilkka Harma. Kuva teoksesta Ekin Partio 75 vuotta. Nipa kertoi moottoriveneen suunnittelun alkaneen 1930-luvun loppupuolella siten, että lattialle asetettiin sopivan kokoinen pöytä ja sen ympärille istuinpenkit. Näin saatiin kajuutan mitat ja samalla veneen summittainen leveys. Lähtökohta oli, että kiinteitä makuupaikkoja oli näillä penkeillä neljälle. Lisää nukkumatilaa oli kajuutan lattialla. Pekka Partti kertoi, että mallia veneeseen Nipa otti varmaan amerikkalaisista venelehdistä. Nipan asunto sijaitsi korjaamon pihapiirin päärakennuksessa ja kaikki siellä käyneet näkivät, että Nipalla oli runsaasti eri alojen lehtiä. Kaikki nämä mm. auto-, matkailu-, ilmailu- ja venelehdet olivat säntillisesti koteloihinsa järjestettyinä. Vene rakennettiin päärakennuksen alakerrassa olevassa autotallissa ja jo rakentamista aloitettaessa otettiin huomioon, että ovenpieliä jouduttaisiin laajentamaan, jotta vene aikanaan saataisiin sieltä ulos. Nipan lisäksi rakentamiseen osallistui työnjohtaja Pauli Lahtinen ja varmaan luppoaikoinaan myös korjaamon asentajat. Tiedossa ei ole, kauanko rakentaminen kesti, mutta vene saatiin Pekka Partin kertoman mukaan vesille kesäksi Vene sai nimekseen Kippari-Kalle amerikkalaisen Elzie Segarin luoman sarjakuvahahmon (engl. Popeye) mukaan. Sarja- Kippari-Kalle Heimarin laiturisssa v Kuvassa veneen nykyinen omistaja Pekka Partti, jolle Korsimaa lahjoitti veneen 1980-luvun puolivälissä. Vene oli vesillä vv eli 73 vuotta ja on varmaan pisimpään vesillä ollut huvivene Mikkelin seudulla. Kuva Jyrki Pekonen. kuva oli alkanut ilmestyä Helsingin Sanomissa 1930-luvulla. Nipa varmaan itse piirsi Kippari-Kallen kuvan pyöreisiin kyltteihin, jotka sijoitettiin veneen kylkiin. Kuvat ovat säilyneet veneessä nykypäiviin saakka. VENEEN MOOTTORIT Pekka Partin kertoman mukaan kaikki veneessä olleet moottorit ovat olleet vanhoja autonmoottoreita. Ensimmäinen moottori oli Chevroletin eli Letukan nelipyttyinen bensakone. Välillä ajettiin kahdella pytyllä poistamalla koneesta kaksi mäntää. Venekytkimen oli Nipa rakentanut auton vaihdelaatikosta. Viimeisin monikymmenvuotinen moottori on Peugeot 403:n 50-hevosvoimainen dieselkone ja siihen on jo liitetty oikea venekytkin. Kun puukaasuttimet olivat yksi Nipan harrastuksista, asennettiin tällainen veneeseen jo hyvin alkuvaiheessa. Ja sodan aikana se oli tietysti välttämätöntä, koska huviveneisiin ei säännösteltyä polttoainetta riittänyt. MILLAINEN LOPPUTULOS SAATIIN Hyvin perustein voi sanoa, että Nipa onnistui saamaan veneestä ajattoman tyylikkään. Veneen pituus on noin 9,5 metriä ja leveys kolmisen metriä. Käytännöllinen kuomurakennelma korosti vielä mielikuvaa huvijahdista. Vene kulki todella keveästi vedessä ja aallonmuodostuskin oli tosi vähäistä. Veneen syväys on noin 70 cm, joten rantautuminen oli helppoa. Mukavuutta lisäsi kajuutassa ollut puulämmitteinen kamiina, jonka avulla tehtiin ruoat ja keitettiin kahvit. Veneen matkavauhti oli noin 8 solmua. RETKET NIPAN OMISTUKSEN AIKANA Veneellä retkeiltiin Vuoksen vesistössä ainakin Kuopiota myöten ja kerran, varmaan juuri kesällä 1939, sillä käytiin Saimaan kanavan kautta Suomenlahdella saakka. Kesän 1939 retket saattoivat olla ja sodan ajan retket olivat varmuudella häkäpön- Korsimaa piirsi tämän veneen tunnuksen varmaan itse. Kippari-Kalle-sarjakuva ilmestyi Helsingin Sanomissa 30-luvulta. Kuva Jyrki Pekonen töllä ajettuja. Sota-aikana armeija oli varannut veneen tarvittaessa käyttöönsä ja siinä oli oltava pelastusliivit 25 henkilölle. Tiedossa ei ole, tarvitsiko armeija venettä. Mitään aseistusta siihen ei tiettävästi ollut suunniteltu. OMISTAJAN VAIHDOS JA SEN JÄLKEEN Nipa lahjoitti veneen pitkäaikaiselle asentajalleen Pekka Partille luvun puolivälissä. Pekka oli tullut korjaamolle töihin jo 12-vuotiaana v ja työsuhde päättyi v kestettyään siis 43 vuotta. Ei ihme, että Nipa katsoi Pekan ansainneen tämän bonuksen. Kippari-Kalle illan hämyssä Ukonselän Muropohjanlahdella v Pekka Partti ruorissa ja takana Pekan tytär Sirpa Kiukas ja vävy Heimo Kiukas. Kuva Jyrki Pekonen. 16 MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 17

10 Partit ajelivat veneellä joka kesä vuoteen 2012 saakka Etelä-Saimaalla aina Savonlinnaa myöten. Näin se tuli olleeksi vesillä 73 vuotta ja on varmaan pisimpään vesillä ollut huvivene Mikkelin seudulla. Vene on nykyisin nostettuna Parttien mökin rannalle katoksen alle periaatteessa vanhuuden lepoon. Veneen saaminen uudelleen vesille vaatisi perusteellisen kunnostuksen. Moottori oli rannalle nostettaessa ajokunnossa. töntä ja kiireetöntä asennetta. Tässä hän antoi meille kärsimättömille nuorille myös hyvää opetusta siitä, miten asioita hoidetaan rauhallisen pitkäjänteisesti. Nipan sosiaalista luonnetta kuvaa hyvin se, että hän antoi korjaamon työntekijöiden ajella veneellä. Loviisa VENEEN HANKINTA TARINOITA VENEESTÄ JA NIPASTA Kuten kerrottua, veneessä oli sotaaikana ja jonkin aikaa sen jälkeenkin puukaasutin. Kansanhuollon tarkastajat tulivat tänä aikana kyselemään, mistä on peräisin tällaiseen huviajeluun tarvittava moottoriöljy? Nipa osoitti heille vuosikausia vanhoja jäteöljytynnyreitä ja kertoi, että öljy on pääosin käyttökelpoista, koska sakka on vuosien mittaan painunut pohjalle. Kippari-Kalle oli retkeilemässä 1950-luvulla Munaluodonselällä, kun Niilo Korsimaan laatima varusteluettelo Kippari-Kalleen. Se on hyvä luettelo nykyveneilijällekin siitä, mitä varusteita veneessä tulee olla. retkeläiset huomasivat ison halkopinon olevan tulessa Hietasaaressa. Ketään ei näkynyt paikalla. Nipan kertoman mukaan he saivat palon sammutettua. Nipa säilytti venettä talvisin korjaamonsa katetussa, edestä osittain avoimessa vajatilassa, jossa sille tehtiin myös tarvittavat vuosihuollot. Määrävuosina oli ohjelmassa myös perusteellisempi kunnostus. Kun jonain keväänä 1960-luvulla Nipalla oli käynnissä tällainen perusteellisempi kunnostus, niin häneltä kyseltiin, milloin oli tarkoitus saada vene vesille. Hän vastasi, että aikomus oli päästä juhannuksena ajelulle. Se kesä tuli ja meni, mutta seuraavan vuoden juhannuksena perusteellisesti kunnostettu vene oli taas vesillä. Tapaus kuvaa hyvin Nipan hätäilemä- Vene ostettiin Loviisasta mitä todennäköisimmin 1950-luvun alkupuolella laivanvarustaja Ragnar Nordströmin joltain yhtiöltä, ehkäpä Suomen Kalastus Oy:ltä. Se oli vanha sillinpyyntivene (troolivene), koska Nordströmillä oli ollut kalastusasema Petsamossa, josta käsin harjoitettiin mm. sillinpyyntiä Islannin vesillä. Petsamo oli menetetty jatkosodassa ja sillinpyynnin vähenemisen tai loppumisen vuoksi vanhoja veneitä laitettiin myyntiin. Loviisassa Valkon telakalla työskennellyt mikkeliläinen teknikko Jorma Pulkkinen osti veneen Nipan toimeksiannosta ja kerrotun mukaan ajoi sen Loviisasta Kotkaan ja lähetti sieltä junalla Mikkeliin. Sillinpyynnissä vene oli ollut avovene ja moottori oli ollut veneen takaosassa. Moottorin vanha peti oli vielä muutosten jälkeenkin nähtävissä. Pituutta veneellä oli noin 10 metriä ja leveyttä noin 3,5 metriä. Syvyyttä oli alle metrin. Tiedossa ei ole, minkälainen moottori veneessä alun perin oli, mutta veneessä myöhemmin vuonna 1958 ollut Wickström se ei varmaankaan ollut. Vene sai nimensä Loviisa ostopaikan mukaan. Nordströmin aikaisesta mahdollisesta nimestä ei ole tietoa. LOVIISAN MUUTOS UUTEEN KÄYTTÖÖN Loviisa Taistensaaressa v Onkimassa Jori Hokkanen ja veneessä Salme Hokkanen. Kalliolla myös Hokkasten laivakoira Sami. Loviisassa oli viidettä kesää Fordson Major-dieselkone. Veneen käytännöllisyys näkyy kuvasta selvästi. Kuva Jyrki Pekonen. Tiedossa ei myöskään ole, oliko jo alun perin tarkoitus sijoittaa uuden rakenteen saava vene yhteysalukseksi silloisen Säämingin Kiviapajalle vai ajateltiinko sille jotain muuta käyttöä. Ensimmäiseksi sijoituspaikaksi tuli siis Kiviapajalla sijaitseva Munckin tilan ranta. Nipan yhteys Munckin sukuun löytyy hänen pitkäaikaisen taloudenhoitajansa Lydia Munckin kautta. Me kaikki Loviisa-veneilijät opimme tuntemaan tämän sydämellisen taloudenhoitajan, joka aina oli iloisesti valmis kutsumaan johtajan ovelle, kun apua tarvitsimme. Ei ole epäilystäkään, että veneen uuden rakenteen suunnittelija on ollut Nipa, sillä niin tarkoituksenmukainen ja käytännöllinen alus oli. Kajuutassa oli katettua tilaa ainakin kymmenelle pojalle ja yli puolet veneestä oli avointa tilaa tavaralle, mutta avotilaan saattoi myös asettaa penkit poikittain ihmisille. Keskellä olevaan korkeaan ohjaamoon mahtui 3 4 poikaa. Ohjaamon ison kattoluukun saattoi työntää kiskoja pitkin taaksepäin, jolloin syntyi itsestään yläohjaamo, kun ohjaamon penkillä saattoi seistä ja ohjata ruoria vaikka jaloillaan. Korkean ohjaamon päällä oli hyvällä ilmalla mukava istuskella ja nauttia maisemista ja matkanteosta. Se olikin useimmille mielipaikka veneessä. Kajuutasta pääsi etuluukun kautta suoraan keulaan, mutta myös laitoja pitkin pääsi hyvin kajuutan ympäri. Kajuutassa oli alun perin puulla lämmitettävä kamiina kuten Kippari-Kallessakin. Kaasulaitteiden yleistyessä se poistettiin, mutta samalla meni mainio lämmityslaite. Missä veneen muutostyöt tehtiin, ei ole tiedossa, mutta todennäköisesti ne tehtiin Mikkelissä, ei kuitenkaan Nipan korjaamon pihalla. LUOVUTUS EKIN PARTION KÄYTTÖÖN Keväällä 1958 tuli lippukunnanjohtaja Einopoika Vahvaselältä iloinen uutinen, että Nipa oli luvannut antaa Loviisan Ekin Partion käyttöön. Tieyhteyksien parannuttua venettä ei enää tarvittu Kiviapajalla yhteysalukseksi. Nipa teki todella viisaasti antamalla vain käyttöoikeuden. Näin saimme me ekinpartiolaiset hyvinkin omatoimisesti käyttää Loviisaa, mutta Nipalla oli mahdollisuus valvoa veneen hoitoa samoin kuin opastaa sen käytössä ja auttaa ongelmissa. Loviisan nouto Kiviapajalta kesäkuun alussa v oli ikimuistoinen tapahtuma. Nipan ja työnjohtaja Hornin lisäksi meitä oli mukana 6 ekiläistä. Matka tehtiin korjaamon vanhalla Austin-pakettiautolla lempinimeltään Rönttönen. Vene oli rannassa kallellaan melkoisessa vesilastissa ja epäilimme jo moottorin käyntiin saamista. Kun vesi oli pumpattu pois, täydet akut asennettu, kaasuttaja, virranjakaja ja tulpat puhdistettu, niin moottori käynnistyi ensi yrittämällä. Nipa antoi meille pojille Sulkava-merikartan ohjaamoon ja sanoi, että lähdetäänpäs kohti Mikkeliä. Nipa opasti meidät ajamaan Vetojaolta Yövedelle Syväsalmen kautta. Perusteellinen ohje Syväsalmen reitin ajamisesta on julkaistu vuoden 2004 Pokturissa. 18 MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 19

11 alueen historiasta. Myöhemmin selvisi, että pohjatiedot hän oli saanut isoisältään, joka oli toiminut EnsoGutzeit Oy:n uittopäällikkönä Savonlinnassa. Tutuksi tuli myös Peten lähtöä kiirehtivä lähtökäsky: Lähretään! LYHYT AJO-OHJE SYVÄSALMEEN Syväsalmi sijaitsee Otasalon ja Summalansaaren välissä, 61 23,9 P ja 27 53,9 I. Siinä on nykyisin 5 metrin rumpuputki eli tuubi. Matalankin veden aikana vettä putkessa on metrin verran, mutta yleensä enemmän. Salmessa ei ole viitoitusta eikä karimerkkejä. Seuraava koko Syväsalmea koskeva ajo-ohje on yksinkertainen ja toimii myös hämärässä: Hankaveden eli putken eteläpuolella tulee lähtökohdaksi ottaa putken suunta, mutta ajaa varmuuden vuoksi siitä linjasta vielä vähän lähempänä länsirantaa. Tällöin kaikki keskireitillä olevat vedenalaiset kivet jäävät turvallisesti sivuun. Länsirannalla oleva kallioinen isompi niemi on syytä ja sen voi ohittaa melko läheltä. Keskireitilllä oleva vaarallisin kivi on em. kallioisen niemen ja putken puolivälissä. Sillä kohdalla läntisellä rantapenkalla on selvästi erottuva suuri pyöreähkö kivi. Purjehdusharrastukselle Loviisa oli elintärkeä. Veneellä hinattiin pitkiä veneletkoja purjehduskilpailuihin Saimaalle ja eri kaupunkeihin. Se toimi myös kilpailuissa tukialuksena ja mahdollisti myös partioleirit Suur-Saimaalla. Nipa vieraili useasti Saimaan leireillämme ja oli mukava todeta hänen tyytyväisyytensä siihen, että hänen nuorisotyön tukemisensa tuotti runsaasti positiivista tulosta. Loviisa Ahkionlahden kanavassa matkalla Iisalmeen elokuun lopulla Tällä matkalla veneen yleensä avoin takaosa oli katettu. Vas. Pertti Puumalainen, Ilmari Toivonen, Kari Markkanen, Heikki Tikkanen ja Pekka Myyryläinen. Kuva Mikko Pekonen. LOVIISAN MOOTTORIT Kun Ekin Partio sai veneen käyttöönsä v. 1958, siinä oli nelipyttyinen vuoden 1933 mallia oleva hv petroli-wickström, siis loistokone. Kierrosluku oli kierrosta minuutissa eli juuri sopiva. Moottorissa oli kaksoissytytys eli magneettosytytys ja akulla toimiva virranjakajasytytys. Kun magneettoa ei voinut kytkeä pois, oli sytytysvirran saanti aina taattua. Kaikissa pytyissä oli tämän mukaisesti kaksi tulppaa ja myös ryyppykuppi. Myöhemmin koneeseen asennettiin lentokoneesta peräisin ollut ryypytyssysteemi. Veneen perässä oli iso petrolitankki ja pienempi bensatankki. Alkuperäinen kaasuttaja oli saksalainen Schebler, johon meni yksi polttoaineputki ja bensa- ja petrolivipu oli erillisenä moottorin vieressä. 1960luvun alussa moottoriin vaihdettiin uusi kaasuttaja, johon meni erilliset bensa- ja petroliputket ja jossa vaihtovipu oli kaasuttajan päällä. Kone käynnistettiin bensalla ja kun se oli lämmennyt tarpeeksi, vaihdettiin em. vivuista petrolille. Samoin kone sammutettiin bensalle. Wickströmin moottorit saavuttivat kalastajien keskuudessa sellaisen luotettavuu- 20 MPS 3/2017 Pokturi den, että he ongelmiin joutuessaan totesivat: Paha meidät perii, ellei Herramme tai Wickströmin moottori auta. Vuonna 1965 veneeseen vaihdettiin vanhasta myymäläautosta otettu Fordson Major-dieselmoottori. Syynä oli lähinnä taloudellisuus. Polttoöljy maksoi vähän yli 10 penniä litralta, kun petrolista sai maksaa noin 30 penniä. Muutos ei ollut kaikilta osin onnistunut. Venekytkin otettiin vanhasta Wickströmistä ja Kalle Matson antoi melkoisen mestarinäytteen rakentaessaan kytkimelle Loviisan Wickström-moottoria lasketaan talvikunnostuksen jälkeen veneeseen keväällä Vas. Niilo Korsimaa ja oik. asennustyössä Heikki Tikkanen. Korsimaa oli rakentanut Loviisan ohjaamon siten, että kattoluukun, penkin ja lattialevyn saattoi poistaa, jolloin moottori voitiin laskea suoraan petilleen. Kuva Jyrki Pekonen. ja akselille uudet pedit ja uusiessaan laakeroinnin. Myös tunnelma veneessä muuttui. Kun Wickströmmoottori oli käynyt tasaisen rauhallisesti ja miellyttävästi tuoksuen, niin diesel jyrisi ja löpö tuoksui. Mutta halvalla mentiin. EKIN PARTION RETKET LOVIISALLA Veneen käyttöön saanti merkitsi käännekohtaa sekä Ekin Partion toiminnassa että purjehdusharrastuksen käyntiin saamisessa Mikkelissä. Koko Vuoksen vesistö avautui tutkittavaksemme ja saatoimme kokea aitoa löytöretkeilijöiden riemua. Kesinä oli Saimaata jo opittu tuntemaan Savonlinnaa ja Lappeenrantaa myöten. Kesällä 1961 tehtiin isolla joukolla retki Kuopioon ja kesällä 1962 Joensuuhun. Iisalmi oli vuorossa elokuussa Kipparina retkillä toimi Pertti (Pete) Puumalainen, joka yhä uudestaan hämmästytti tiedoillaan merenkulusta ja Saimaan Leiriläisiä Varkaantaipaleessa matkalla kesäleirille Hietasaareen v Kipparina keskellä Pertti Puumalainen ja hänestä oikealle Antti Kosonen. Etukannella Jaakko Harava. Kuva Mikko Pekonen. Loviisalla tehtiin myös vähäisessä määrin tilausajoja kustannusten kattamiseksi. Tästä syystä se katsastettiin Merenkulkuhallituksen rekisteriin kauppa-alukseksi. Pete Puumalainen kertoikin myöhemmin mielellään olleensa 17-vuotiaana Suomen nuorin kauppa-aluksen kapteeni! VAIN PIENIÄ HAVEREITA Kun ottaa huomioon miten sekalaisella miehistöllä monta kertaa oltiin liikkeellä, niin onneksemme selvisimme todella pienillä havereilla eikä henkilövahinkoja sattunut ollenkaan. Juhannuksena 1961 oli meitä joukko poikia partiokurssilla Sulkavalla. Mennessä mahduimme Varkaantaipaleen silloisen kääntösillan ali. Juhannuksen aikana kuitenkin satoi runsaasti ja palatessamme kurssilta oli vesi noussut Varkaantaipaleessa sen verran, että vene ei mahtunutkaan enää sillan alta. Vaikka ajoimme tosi hiljaa, otti veneen ohjaamo kiinni siltaan niin, että ohjaamo irtosi osittain ja lasit särkyivät. Korjasimme sen kiireesti seuraavana päivänä, eikä Nipalle kerrottu mitään. Tietysti hän sen jälkeenpäin huomasi, mutta ei hienotunteisesti koskaan kysellyt enempää. Vuonna 1964 ajoi Loviisa kesäleiriltä tultaessa veneletkan kanssa karille Liittokiven selällä. Sen verran tiukasti vene jäi kiinni, että irrotusoperaatio kesti yömyöhään, ja paluun myöhästyminen aiheutti tietysti huolestumista leiriläisten vanhemmissa. Kännyköitä ei silloin vielä ollut ja puhelimen löytämiseen MPS 3/2017 Pokturi 21

12 mantereelta meni aikaa tuntikausia. Purjehduskilpailujen yhteydessä Ilkonsaaren vesillä v.1967 koneen pakki petti ja vene puski reiän huvikäytössä olleen entisen torpedoveneen lautakylkeen. Onneksi reikä tuli reilusti vesirajan yläpuolelle. SAKSALAN TUKIKOHTA Tukikohta Saksalassa vuodesta 1958 aina 1980-luvun alkuun saakka oli ensiarvoisen tärkeä Ekin Partion veneilylle. Se mahdollisti veneiden säilytyksen sekä niiden nostot ja laskut samoin kuin huollot aina telakalla tapahtunutta pohjakunnostusta myöten. Kaikki tämä oli mahdollista Kymin Oy:n Saksalan johtajan Aaro Hiekkalan hyväntahtoisuuden ansiosta. VENEEN MYÖHEMMÄT VAIHEET Ekin Partion saatua v uuden tukialuksen, Lola 2:n, voitiin Loviisasta luopua. Tämän jälkeen veneestä vastasivat vuosia Suomen Ladun mikkeliläiset retkeilijät ja Mikkelin läänin vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa toimineet Pentti Halonen, Pertti Hynninen, Kalle Matson ja Jari Kauppinen. Silloinkin se oli vielä tarvittaessa Ekin Partion käytettävissä. Vene siirtyi pois Mikkelistä lukujen vaihteessa, mutta tarkempaa tietoa sen myöhemmistä vaiheista ei kirjoittajalla ole. KUKA OLI RAGNAR NORDSTRÖM? Hän oli jääkärieverstiluutnantti ja Suomen historian vaikuttaja, joka tunnetaan suhteellisen huonosti (eli vv ). Hän oli fanaattinen isänmaanystävä, erittäin rohkea ja peloton. Oli myös vapaus- ja heimosoturi, joka menetti oikean kätensä sodassa v Hänen elämänohjeensa oli: Puhu vähän, tee paljon, pyri saavutuksiin mutta älä loistamaan! Aikanaan hän oli Suomen suurin yksityinen laivanvarustaja, joka kuitenkin halusi kutsuttavan itseään everstiksi tai konsuliksi (oli Britannian konsuli). Tarjottua vuorineuvoksen titteliä hän ei suostunut ottamaan vastaan. Nina oli Nordströmin ensimmäinen v ostettu rahtilaiva (3100 dwt) ja se sai nimensä varustajan vaimon mukaan. Laivan ostoa varten ei Yhdyspankki antanut lainaa. Pankin mukaan vaikeasti vammautunut vapaussoturi saattaisi piankin kuolla ja leski joutuisi taloudelliseen perikatoon. KOP:n johtokunnan jäsenen Mauri Honkajuuren vaatiessa puolestaan turvaavia vakuuksia, Nordström muistutti, että bolsevikit olivat luvanneet hänestä 5000 kultaruplaa. Honkajuuri antoi lainan ja laiva saatiin ostetuksi. Nina oli onnekas, läpi sodan selvinnyt alus, joka romutettiin v Varustamon punavihreässä lipussa olivat Itä-Karjalan värit ja keskellä iso N-kirjain (Nordström). Nordströmin Nina-laiva ja neuvostoliittolainen sota-alus kohtasivat Itämerellä ennen talvisotaa. NL:n sota-alus oli kysynyt kansainvälistä tapaa noudattaen viestittämällä Ninalta, mikä on laivan nimi, kotisatama ja kansallisuus. Ninan kapteeni oli viestittänyt takaisin: Nimi on Kesäleiriltä Äyrätsalossa elokuussa Veneet edessä purjevene Arja, sitten Loviisa ja taaimmaisena Kippari-Kalle, jossa seisomassa Niilo Korsimaa ja hänen edessään alempana taloudenhoitaja Lydia Munck. Korsimaa on tullut vierailulle leirille ja hän katselee tyytyväisenä nuorisotyönsä tulosta. Kuva Jyrki Pekonen. Nina, kotisatama Loviisa ja kansallisuus antibolsevikki. Tämä aiheutti NL:lta nootin Suomelle, jonka johdosta Suomen ulkoministeriö kysyi Nordströmiltä, mihin toimenpiteisiin hän aikoo ryhtyä Ninan kapteenia vastaan. Nordström vastasi: Kyllä minä tiedän asiasta ja olen korottanut kapteenin palkan. Hän oli omilla varoillaan Suomen armeijan asevarustaja ja hankki Ruotsista panssarintorjuntatykkejä ja muuta kalustoa talvisodan aikana Lapin ryhmälle eli kenrm K.M. Walleniukselle. Välirauhan aikana v hän takasi omilla ja kaikkien yhteensä 6 varustamonsa varoilla saksalaisen asekauppias Joseph Veltjensin välittämät aseostot Saksasta. Muistelmissa kertomansa mukaan hänen toimenpiteensä auttoivat siinä, että Suomen valtio säästi jatkosodan jälkeen noin 4 miljardia silloista markkaa. Hän nimittäin kuljetti Karhula-laivallaan saksalaisen asekauppias Wilhelm Hilbertin perheineen ja arkistoineen Suomesta Ruotsiin. Heinäkuussa 1945 pidetyn Potsdamin konferenssin päätöksen mukaan saksalaisille jäänyt velka oli maksettava Neuvostoliitolle. Kun venäläiset alkoivat kerätä aineistoa näiden saksalaissaatavien perimiseksi, Hilbert apulaisineen kirjoitti Tukholmassa em. siirrettyjen arkistojen avulla laskut Saksan kahden viimeisen sotavuoden asetoimituksista Suomelle. Näitä kirjoitettiin päivät ja yöt kahden viikon ajan. Nämä laskut Hilbert sitten kuittasi voimassa olevilla valtuuksillaan vastoin todellisuutta maksetuiksi ennen välirauhan ( ) solmimista. Näin Suomelta säästyi siis mainittu 4 miljardia markkaa, arviolta Lapin sodan tuhojen arvo. Nordströmin varustamo kärsi valtavat alustappiot talvi- ja jatkosodan aikana, kun laivoilla tuotiin ruokaa ja tarvikkeita Suomeen. Yhteensä sodanaikaiset menetykset olivat 13 rahtialusta ja 2 troolaria ( dwt). Miehiä menetettiin 42. Sodan jälkeen jäljellä oli 9 rahtialusta ja 2 troolaria ( dwt). Kommunistit nimittivät häntä Suomen vaarallisimmaksi mieheksi. Hän joutui jatkosodan jälkeen pakenemaan Ylitorniolla sijaitsevasta Everstin piilopirtistä Ruotsiin, jossa asui joulukuuhun 1948 saakka. Palasi tuolloin Suomeen ja jatkoi varustamojensa johtamista. Everstin piilopirtti, oikeastaan iso talo nimeltään Ainola, on edelleenkin olemassa ja matkailunähtävyytenä Ylitorniolla. Hän kirjoitti heti sodan jälkeen muistelmansa ja asetti ehdoksi, että ne saa julkaista vasta sitten, kun Neuvostoliittoa ei enää ole. Ne julkaistiin v Hän otti jatkosodan alussa sotasokeutuneen majuri Jussi Kekkosen (UKK:n veli) töihin varustamoonsa. Kun Urho Kekkonen lähti syksyllä 1961 noottineuvotteluun Novosibirskiin Nikita Hrushtsevin kanssa, niin hän ajoi ensin autolla Loviisaan keskustelemaan Nordströmin ja Jussi-veljensä kanssa. Sieltä hän jatkoi autolla Luumäelle, josta vasta nousi junaan. Kerrotaan, että Kekkonen halusi välttää tilanteen, että ihmiset olisivat tulleet rautatieasemalle laulamaan Jumala ompi linnamme -virttä, kuten Paasikiven lähtiessä neuvottelemaan Moskovaan talvisodan edellä. Kekkosella oli aina draaman tajua, sillä myös ukkotuomari P.E. Svinhufvud oli lähtenyt v kotoaan Luumäeltä karkotukselle kohti Siperiaa. Koska jutussa on veneistä paljon olettamuksiin perustuvaa tekstiä, olisin kiitollinen kaikista tämän artikkelin tietoja koskevista korjauksista ja täydennyksistä. Jyrki Pekonen m/v Santa Sylvi II jyrki.pekonen@kolumbus.fi Tekstin käsittely: Leena Pekonen HAASTATTELUT Pekka ja Marja Partti, Heimo ja Sirpa Kiukas, Kalle Matson, Heikki Tikkanen, Sauli Rouhinen, Mikko Pekonen LÄHTEET Ekin Partio 75 vuotta ( ), Mikkeli 1992 Elo Ilmari: Höyrylaiva saapui Loviisaan, Print Mill Oy, 2008 Mikkeli, Kaupunki muutoksessa, Helsinki 2015 Mikkelin Lyseo (75 v), Kuopio 1948 Mikkelin Lyseo (100 v), Mikkeli 1972 Nordström Ragnar: Voitto tai kuolema, Jääkärieverstin elämä ja perintö, Juva 1996 Pokturi 2004, MPS ry:n kesälehti Savilahdelta Saimaalle, MPS ry , Mikkeli 2005 Vaasalaismoottorit: Merelle puksuttaen, Tekniikan historia 5/2015 ss Walli A.I.: Moottorivene, Rakenne ja hoito, Porvoo 1928 Walli A.I.: Moottorivene, Rakenne ja hoito, Helsinki 1950 Wickströmin venemoottorit, Vanhat koneet 3/2016 ss MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 23

13 Nautitaan kesästä ja hyvästä ruuasta veden äärellä Teksti ja kuvat: HEIKKI SALONEN Hyvää alkavaa kevättä ja kesää 2017! Tässä jo perinteisesti kesäkokin vinkit arkeen ja juhlaan. LOUNASVINKKI Raikas alkusalaatti; salaattisekoitusta, vesimelonia, tuoretta kurkkua, viinirypäleitä, valkosipulikastiketta Savustettua lohta, fetasalaattia;, vihreää salaattia, tilliperunoita. Jälkiruoka; vaniljajäätelöä, marjoja, kinuskikastiketta TÄYTETYT KASVISPIIRAKAT 1 kpl..vihis kasvispiirakkaa 2 kpl..kasvispihviä 2 viipaletta tomaattia paistettua sipulia, marinoitua punasipulia, salaattia 1 viipale Tofu-juustoa Sipaise grilliparilalle kevyesti öljyä. Pariloi kasvispiirakan puolikkaat ja kasvispihvit pannulla noin 1 minuutti puoleltaan, samoin juusto. Täytä kasvispiirakat. SAVUSTETTUA LAMPAANLAPAA JA VIINIVOIVAAHTO 3 kpl..lampaan lapaa 2 dl...merisuolaa kpl katajanmarjaa Hiero liha merisuolalla ja katajanmarjoilla. Kääri leivinpaperiin ja laita jääkaappiin yöksi suolautumaan. Karista liika suola pois. Kääri lapapaistit huolella leivinpaperiin ja folioon. Savusta paisteja 4-5 tuntia. Kypsyyden voit tarkistaa pyöräyttämällä lapaluun potkaa, lapa irtoaa lihasta helposti. Tarkista maku ja suola. Viinivoivaahto 500g.voita 2 dl... kuivaa valkoviiniä 1 ruukku tuoretta kanelibasilikaa Sulata voi teräskasarissa yhdessä viinin ja yrtin kanssa. Kuumennus riittää älä keitä. Nosta kattila jääpalojen päälle ja vatkaa voi vaahdoksi. VÄLIPALANA VALMIIT KASVISPIHVIT Mustapapupihvit ja herkkusienikastiketta 1 kpl.hoviruoka mustapapupihvejä 1 rkl..kasvisrasvaa, hienonnettua valkosipulinkynttä Kuumenna pihvit paistinpannulla rasvassa noin minuutti puoleltaan. Kastikevinkki: herkkusienikastike 2 rkl.. kasvisrasvaa 1 prk.. herkkusieniä 3 rkl.. vehnäjauhoja ½ l...kasvislientä 2 dl... herkkusienen liemi 1 dl...kaurakermaa suolaa, mustapippuria, rakuunaa Sulata rasva pannulla ja lisää jauhot. Kypsennä 5 minuuttia sekoittaen. Anna jäähtyä ja lisää kuuma kasvisliemi sekoittaen. Keitä hetki ja lisää kaurakerma. Hauduta 5 minuutti ja mausta kastike. Tarkista maku. Tarjoile höyrytettyjen kasvisten, perunan ja tomaattisalaatin kanssa. 24 MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 25

14 SAIMAAN HERKKULAUTANEN Kylmäsavustettua lohta, pieninä kuutioina 1dl...majoneesia 2 rkl.sitruunan mehua 3 rkl.punasipulia kuutioina 2 rkl.hienonnettua tilliä mustapippuria, suolaa tarvittaessa, ruisleipäviipale Sekoita raaka-aineet ja kokoa alkupalaleipä. Härän paahtofileetä naudan ulkofileetä 5 rkl raastettua piparjuurta Grillaa naudan ulkofilee ja mausta mustapippurilla ja suolalla. Kypsennä puolikypsäksi ja kääri leivinpaperiin. Laita yöksi jääkaappiin. Leikkaa ohuita viipaleita lautaselle. Mausta piparjuurella. Tarjoile lautasella savumuikkua ja savustettua lampaanpaistia. Viereen raikasta salaattia ja kyytipojaksi kuplivaa juomaa Kuuntelimme asiakkaidemme toiveita ja asiantuntijapalvelumme ovat nyt avoinna ajanvarauksella AAMUSTA ILTAAN! Voit keskustella kaikista henkilö- ja yritysasiakkaan pankki- ja vakuutusasioista ajanvarauksella maanantaista torstaihin 8-20, perjantaisin ! Neuvottelut voit hoitaa asuinpaikastasi riippumatta mukavasti puhelin- tai verkkoneuvotteluna! vaikka kotisohvalta. Tee ajanvaraus verkossa tai puhelimitse Yhdessä hyvä tulee. anttolanhovi.fi8.7. Rantaudu Anttolanhoviin Tervetuloa nauttimaan rantaelämän parhaista puolista: maukkaasta ruuasta, monipuolisista palveluista ja tekemisen iloista, esim. Day Span hemmotteluhoidoista, frisbeegolfista, SUP-lautailusta tai rantalentiksestä. Rantaravintola auki joka päivä läpi veneilykauden! Maaseudun makuja Hemmottelua Hovintie 224, Anttola Puhelin myyntipalvelu@anttolanhovi.fi Iiro Rantalan kesäjamit KESÄINEN GRILLILOUNAS päivittäin klo LÄHIRUOKAA Aamuvarhaisesta iltamyöhään. Saimaa à la Carte sekä herkkuja grillin ääreltä. LEMPEITÄ LÖYLYJÄ Virkisty sauna- ja allasosastolla tai savusaunan pehmeissä löylyissä. Kurkkaa QR-koodista monipuoliset palvelumme veneilijöille! Puheluhinnat lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Sis. alv 24 %. Eloregatta 2016 Jälleen oli aika kokoontua viettämään tutuksi tullutta eloregattaa, alkuperäisen suunnitelman mukaan olisi kokoontuminen ollut Hietaniemen laiturissa. Mutta kovan tuulen vuoksi päätettiin paikka siirtää Otrasaareen, ensimmäisenä tulleet näkivät trombinkin Louhivedellä, toistakymmentä venettä rantautui sulassa sovussa. Eloregatan perinteisiin kuuluu kilpailu, tällä kertaa kilpailulajeina olivat saappaanheitto takaperin jalkojen välistä, tikanheitto ja matkan arviointi. Monenlaista tyyliä oli kilpailijoilla, samaan aikaan emännät loihtivat iltapalaa. Iltaa istuttiin koleasta ja tuulisesta säästä huolimatta hyvässä fiiliksessä. Aamulla tuuli oli rauhoittunut ja sade teki tuloaan. Nopeimmat veneet menivät edeltä varaamaan paikat Anttolan vierasvenesatamaan, pienten manööverien jälkeen kaikille veneille löytyi paikat. Ruoka oli hyvää ja riittävästi, naiset saunoivat ravintola Poijussa ja Viivi Mariassa, miehille oli Toimi kakkosen lotjassa sauna, illalla istuttiin lotjan lämpimässä oleskelutilassa kaminan lämmössä, käytiin jatkoilla paikallisessa kuppilassa kuuntelemassa livemusaa ja tanssimassa. Sunnuntai aamuna kiiteltiin osallistujat ja lähdettiin mukavia hetkiä muistellen kotia kohti. T. Ahti ja Pirjo 26 MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 27

15 LähiTapiola lahjoitti defibrillaattorin MIkkelin Pursiseuralle, Ristisaaren tukikohtaan. Elämänturva on LähiTapiolan uusi strategia, jossa tavoitteena on muuntua vakuutus- ja finanssipalveluja tarjoavasta yhtiöstä elämänturvayhtiöksi, laajentamalla toimintaa ennakointipalveluihin sekä erilaisiin turvallisuus-, riskienhallinta- ja hyvinvointiratkaisuihin. LähiTapiola muuttuu vahinkokeskeisestä yhtiöstä vaikuttavuuskeskeiseksi yhtiöksi eli Elämänturva-yhtiöksi. LähiTapiolan visiona on tarjota suomalaisille turvallisempaa ja terveempää elämää. Talousalueensa toimijana LähiTapiola Savo-Karjala on ollut tukemassa hanketta, jolla Mikkelin Pursiseuralle hankittiin defibrillaattori. Samalla LähiTapiola lunastaa lupaustaan asiakkaiden turvallisuuden edistämisessä ja elämän turvaamisessa. DEFIBRILLAATIO LähiTapiola lahjoitti sydänelvytyslaitteen Ristisaareen Kammiovärinä on rytmihäiriö, joka pysäyttää sydämen. Tasavirtasähköiskulla eli defibrillaatiolla voidaan palauttaa sydämen oma tahdistus. Siksi defibrillaattori on tärkeää saada sydänpysähdyspotilaan luo mahdollisimman nopeasti. Ennen defibrillaattorin paikalle saantia on painelu-puhalluselvytys tehokasta hoitoa. Puoliautomaattinen defibrillaattori eli AED Puoliautomaattinen defibrillaattori, eli AED, on lääkinnällinen laite, joka analysoi ja lataa tarvittavan iskun, mikäli sydämen rytmihäiriö on sähköllä hoidettava. Koska käyttäjän ei itse tarvitse päättää, milloin sähköiskun antaminen on sydämelle tarpeellista, voi kuka tahansa ensimmäisenä potilaan luo saapuva henkilö käyttää laitetta turvallisesti. Lue lisää turvallisuudesta sivustolta. Löydät sivuilta myös suomenkieliset käyttökoulutus videot laitteiden turvalliseen käyttöön. Mikäli rytmihäiriöitä ei voida hoitaa sähköiskulla, ei laite edes salli käyttäjän antaa potilaalle tätä hoitoa. ZOLL AED Plus ensimmäinen palautetta antava defibrillaattori ZOLL AED Plus defibrillaattori on AEDlaitteista ensimmäinen, joka kykenee antamaan elvyttäjälle arvokasta palautetta elvytyksen laadusta. Käyttäjä voi olla varma elvytyksen korkealaatuisuudesta koko elvytyksen ajan. Tällöin myös harvoin elvyttävä ihminen kykenee tarjoamaan parhaan mahdollisen LähiTapiola turvaa veneilyä myös venevakuutuksillaan. avun kaikissa tilanteissa. Nopea defibrillaatio ja laadukas peruselvytys moninkertaistavat potilaan selviämismahdollisuudet. LähiTapiola luovutti Purjehdustukikohdan talkoiden yhteydessä Kenkäverossa Mikkelin Pursiseuralle defibrillaattorin, joka sijoitetaan Ristisaaren tukikohtaan (karttalehti 208, 61*27,3 P- 27*27,7 I). Käyttökoulutuksen laitteeseen antoi Tuomo Peltola Medidyne Oy:stä. Laitteen sijainti tulee Pelastustoimen tietoon, joten sitä on mahdollisuus käyttää myös lähisaarissa, mikäli tarvetta sellaiseen on. Osoitteesta defi.fi löytyvät kaikkien Suomessa käytettävien elvytyslaitteiden sijainnit. Kaikkien yhteinen, puhtaiden vesistöjen juhlavuosi Teksti ja kuvat: Pidä Saaristo Siistinä ry Tuhannet järvet, puhdas vesi, kallioiset ja roskattomat merenrannat, tuoksuvat rantasaunat näistä on monen suomalaisen luontosuhde rakentunut. Nämä mielikuvat Suomen puhtaasta luonnosta ovat kiirineet maailman ympäri ja niistä on muodostunut Suomen oma brändi. Puhtaus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, joka pysyisi vakiona ihmisen toiminnasta riippumatta. Sen eteen on tehty ja tulee jatkossakin tehdä töitä. Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) on toiminut lähes puolet Suomen itsenäisyyden ajasta vaalien rannikko- ja Järvi-Suomen rantoja ja vesistöjä. Toiminta on saanut alkunsa vuonna 1969 vapaaehtoisten ihmisten ryhtyessä hoitamaan roskien poiskuljetusta ja oikeanlaista kierrätystä Saaristomeren alueella. Kuluneiden toimintavuosien ja ympäristöprojektien myötä yhdistyksen toimintamuodot ovat laajentuneet ja monipuolistuneet entisestään. Voimme olla syystäkin ylpeitä Suomen itsenäisistä ja kauniista rannoista. Tule mukaan juhlavuoteen! PSS ry:n toiminnan kulmakivenä on alusta asti ollut yhdessä tekeminen, ja sitä halutaan tänä vuonna erityisesti korostaa. Lähes jäsentä ja lukuisat yhteistyökumppanit ovat onnistuneen työn ja näkyvien tuloksien edellytys. Yhdistys kutsuu kaikki puhtaiden rantojen ystävät juhlistamaan arvokkaita vesistöjämme liittymällä jäseneksi, lahjoittamalla tai osallistumalla Siisti Biitsi -kampanjaan. PSS ry:n vuosittainen Siisti Biitsi -kampanja on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna Yhdessä voimme huolehtia, että saamme myös 100 vuoden kuluttua nauttia puhtaasta ympäristöstämme, kannustaa Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektikoordinaattori Jenny Gustafsson. Siisti Biitsi -kampanjaan voivat osallistua niin yhdistykset, harrastusryhmät, yritykset, kaupungit, opiskelijat, koululaiset, organisaatiot, perheet ja kaveriporukat kuin yksityiset kansalaiset. Siisti Biitsi -kampanjan kotisivuilta löytyy kartta, johon oman siivoustempauksen voi ilmoittaa sekä ladattava roskalomake, johon talkootiimiä pyydetään raportoimaan siivotun roskan määrä. Huolehditaan yhdessä Suomen vesistöille entistäkin puhtaampi tulevaisuus! Roska-Roopen vinkit veneilijälle: Liity PSS ry:n jäseneksi, niin saat kaikki Roope-palvelut käyttöösi sekä Roope-tarran ja jäsenlehden. Kun septitankki täyttyy, käytä aina imutyhjennyslaitetta. Jo yhden ihmisen yhden päivän tuotokset vesistössä antavat levänkasvatuspotentiaalin noin 2,5 kilolle levää! Muista lajittelu myös veneessä. Ethän heitä tupakantumppejakaan yli laidan, sillä tumpit eivät maadu, vaan hajoavat mikromuoviksi ja filtteriin jääneet raskasmyrkyt vapautuvat vesistöön. Osallistu Siisti Biitsi -kampanjaan! Liity jäseneksi helposti kotisivuiltamme tai tekstaamalla numeroon UUSI JÄSEN sekä nimesi ja osoitteesi. Vuoden 2017 jäsenmaksu on 30 euroa. Liityttyäsi jäseneksi, lähetetään sinulle lasku, uusin Roope-lehti ja Roope-tarra MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 29

16 Joonatan on myyty on kuin olisi myynyt osan itseään, mutta elämä jatkuu. Yksi vene on vain vaihe elämässä, mutta olihan se pitkä, lähes kolmannes koko iästämme Joonatan oli perheenjäsen. En voi kirjoittaa, että kasvatimme lapsemme Joonatanissa, kuten Pirkko Reunanen kertoi minulle kuullessaan Family Cruiserin ostosta vuonna Kasvatimme kuitenkin kaksi kelpo veneilijää. Maija kiersi Itämeren pienellä purjeveneellä ja Matista tuli MPS:n varakommodori. Se siitä kaipuusta. Nyt harjoittelemme eläkeläisen ihanaa elämää. Katselemme maailmaa Kouvolan kokoisessa kaupungissa Espanjan Aurinkorannikolla. Maaliskuun puoliväli ja lämmintä yli 20 astetta. Mikä sen mukavampaa. Kuitenkin pilkkiminen saattaisi olla hyvä vaihtoehto. Ei tämä lämmössä olo välttämättä ole niinkään hauskaa. Ihosyövän oireet pyrkivät pintaan, mutta onneksi on pätevät salvat sen hoitoon. Ei hätää. Espanjan talvea. Katselen maailmaa nyt muutaman viikon aurinkorannikon taivaanpankolta. Ikkunasta näkyy Välimeri, sen tuulet ja tyyneydet. Kun rantaan kävelle paljastuu karu totuus. Maininki iskee vielä vuorokauden tuulen tyynnyttyä. Eipä haittaa, kun ei ole suurta halua mennä uimaan. Rantabulevardia on mukava kävellä. Pituutta on reilut 7 kilometriä. Paikat ovat viimeisen päälle siistit. Mutta sittenkin?? Onko tämä mukavaa ja veneilijän elämää. Satamassa on valtava aallonmurtaja. Jo tälläkin tuulella aallot löivät todella korkeita pärskeitä aallonmurtajan yli. Ei ollut myrsky kyseessä. Tietenkin ulapalla on paljon rauhallisempaa, mutta rannalla aalto nousee pohjan kohdatessaan. Satamassa veneet näyttävät vielä olevan talviteloillaan, siis maissa. Veneet ovat joko purjeveneitä tai sitten nopeita isokoneisia lasikuituisia päiväajeluveneitä, mitenkään niitä väheksymättä. Niinhän meilläkin nyt on. Mutta mihin veneillä? Lähimmät saaret ovat Mallorca, Minorca, Malta, Sisilia, Korsika ja Kanariansaaret. Lähdepä niille päiväretkelle. Pitää olla melkoinen juppivene, että viikossa ehtii pistäytyä. Rantaa pitkin voi kyllä ajella, mutta ainakin omaan veneilykulttuuriini ei kuulu pelkkä vettä pitkin ajaminen, maiseman pitää muuttua, edes hitaasti. Täällä voi seitsemän solmun nopeudella ajaa rannan suuntaisesti tuntikausia maiseman juuri muuttumatta. Tietenkin voi ajaa Afrikan puolelle ja sitten saa elämäänsä uusia vivahteita, mutta onneksi en tiedä niistä. Ei sinnekään ole pitkä matka. Eli summa summarum! Petri Pettersonia lainatakseni kuinka onnellinen voikaan olla hän, joka voi veneillä Saimaalla. Suomessa on muitakin suuria ja kauniita järviä, mutta Saimaan yli ei mene yksikään. Muut ovat joko pieniä tai yksitoikkoisia, esim. Päijänne. Pohjoisen Keski-Suomen ja Pohjois-Savon vedet ovat matalia ja merikortit puutteellisia. Ei uskalla mennä rantaan minne tahansa. Yllättäen ulapat ja selät ovat suurempia kun Saimaalla. Tuuli voi olla todella paha Saimaan selkiin verrattuna, vaikka kartasta pienemmältä näyttää. Siitä huolimatta suositan kaikille rengasmatkaa Saimaalta Maaningan Ahkiolahden kautta Pielavedelle ja sieltä Heinolaan. Matkailu avartaa. En malta vieläkään olla kirjoittamatta norpasta. Tein Terho Laitisen kanssa kaksi pesäkinosta Yövedelle, erinomaisen salaisiin paikkoihin tammikuun lopulla. Lunta piti kolata noin jalkapallokentän kokoiselta alueelta kumpaankin, mutta tulihan kinokset tehtyä. Terho teki kinoksia jo ennen, kun tutkijat edes ymmärsivät, että niistä olisi apua norpalle. Oli ilmeisen laitonta puuhaa, kuten kaupallisen kalastuksen edistäminen ja norppien pelottelu pois rysistä. Norppatyöni ei kuitenkaan ole mennyt hukkaan. Tapasimme täällä etelän rannoilla iltalenkillä olevan suonenjokelaisen (tätä pitää, korostaa, koska juureni ovat siellä) hierojan ja juttelimme aikamme. Varasin ajan ja menin hierottavaksi. Lompakkoa esiin kaivaessani Tuija sanoi, että asia on jo hoidettu norppatyöni ansiosta. Entinen työnantajani ei koskaan ilmaissut minkäänlaista arvostusta työstäni norpan parissa. Edes läksiäisissä ei käytetty puheenvuoroa. Se siitä ESA-ELY-keskuksesta. Metsähallitus kuitenkin muisti ansiomerkillä jo vuosia sitten ja Saimaan Norppaklubi kauniilla taululla. Jos olette norpan ystäviä, liittykää Norppaklubiin, info@saimaannorppaklubi.fi. Se on puolueeton norpasta tiedottava yhteisö. Tutkijat ja aktiivisuojelijat tosin ajavat järjestöä yhden asian liikkeeksi, mutta onneksi taustalla on vanhempien herrasmiesten joukko mikä pitää klubin rauhallisella tiellä. Hyvää veneilykesää kaikille! Jorma Tiitinen Ajat muuttuvat. Helpommiksi. Kun vaihdat paperisen tunnuslukukorttisi Nordea Tunnusluvut sovellukseen, luvut kulkevat aina mukanasi ja voit hoitaa entistä kätevämmin sekä pankkiasiat että muut pankkitunnuksia vaativat palvelut. Lue lisää nordea.fi/tunnuslukusovellus ja lataa tunnuslukusovellus puhelimeesi tai tablettiisi. Kinos on kolattu viime talvena. Mikkeli, PorrassalMenkatu 23, (PvM/MPM), nordea.fi Nordea Bank AB (publ), Suomen sivuliike, Nordea Bank AB (publ), Ruotsi 30 MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 31

17 Kalastajat sinipallaksen pyynnissä, syvyys 700 m, siimaa ulkona 10 km. Kevät hurahtaa hurjaa vauhtia. Menneen talven kaamos on yllättänyt pohjoisessa kasvaneenkin. Ensimmäisiä auringonsäteitä juhlitaan leipomalla aurinkopullia. Pohjoisessa on ennätyslämmin kevät. Hurjimmat merikarhut paljastavat rintakehänsä huhtikuun lämmössä. Toukokuussa juhlitaan Norjan kansallispäivää norjalaisten ystävien kanssa. Olemme valmiit jatkamaan matkaa. KASKELOTTEJA JA PITKIÄ SIIMOJA Olemme luvanneet auttaa kaksi viikkoa valastutkija Tiu Similää. Hän tutkii, mitkä yksilöt alueen kaskeloteista ovat oppineet syömään kalastajien pitkästä siimasta. Mikä merkki kalastajien toimissa ilmoittaa kaskeloteille pöydän olevan katettu. Meidät perehdytetään tehtävään hyvin. Tutustumme pienessä Stön kalastajakylässä sinipallaksen kalastuksen koko prosessiin. Tapaamme kalastajia, joiden työskentelyä tulemme seuraamaan 20 mailin päässä rannikolta, avomerellä. Tehtävämme on kuvata kaskelottien pyrstöjä, joista ne voidaan identifioida. Tämä projekti antaa ehdottomasti enemmän kuin ottaa. Saamme valtavasti tietoa Norjan tärkeästä elinkeinosta kalastuksesta sekä kaskeloteista. Meidän kiinnostus valaita kohtaan kasvaa entisestään. TARINAT RAVISTELEVAT Menetämme sydämemme tälle pohjoisen karulle kauneudelle. Senjan, Vesterolenin saari ja Lofootit. Maailma on täällä niin kaunis. Alkukesän kirkas, puhdas valo häikäisee. Vierailemme pienissä kylissä, joiden sijainti, tavat ja historia ravistelevat pinttyneitä ajatuksia. Kauppapaikka keskellä ei mitään, ei tietä, ei asutusta. Hautausmaa saaressa. Siestaa viettävä kylä korkeiden vuorten välissä. Kylä, jonka arkkitehtuuri muistuttaa villin lännen kylää. Kaikelle on kuitenkin selityksensä. Tarinat valloittavat. Merellä on vahva osa joka tarinassa. Sää vaikuttaa elämään vahvasti. Hyvässä säässä edetään pikkuhiljaa _kp kohti etelää. Myrskypäivinä kaivaudutaan syvälle veneen uumeniin lueskelemaan. Kävelemme vuorenrinteiden ihania polkuja. Pyöräilemme ympäri pieniä kyliä. KALASTUSTA JA VIIMEISET VALAAT Olemme kalastelleet omiin tarpeisiin pitkin talvea ja kalaa on riittänyt yllin kyllin. Lofooteilla Antti vetää parilla vedolla yli kolmekymmentä kiloa kalaa. Täytämme pakasteemme ääriä myöden täyteen. Sitä riittää vielä lahjoitettavaksi lähiravintolaan ja kylän kauppiaallekin. Meillä on siis seitä ja turskaa tarjolla jokaiselle vieraallemme. Kesän kalastus taisi olla tässä. Emme ota merestä enemmän, kuin syömme. Lofoottien eteläkärjessä rasvatyynellä auringonpaisteisella merellä seuraamme liittyy miekkavalasperhe, jonka leikkejä seuraamme pari tuntia. Tiedämme, että nämä ovat todennäköisesti viimeiset valaat meidän matkalla, joten nautimme tästä näytelmästä erityisen paljon. Nusfjordin kylän satama Lofooteilla. Norjan kuvankaunis rannikko M/Y Brandaris palasi Suomeen pitkältä matkaltaan Jäämerelle ja Norjaan HUVIVENEITÄ METSÄISISSÄ MAISEMISSA Huviveneily alkaa näkymään Bodosta etelään. Sitä pohjoisempana törmää ainoastaan yksittäisiin huviveneisiin. Monen norjalaisen mielestä Helgolandin alue Bodosta Rörvikkiin on Norjan kauneinta rannikkoa. Saaristo muuttuu matalaksi vaikka mantere onkin edelleen vuoristoista. Ihmettelemme puiden ilmestymistä maisemaan. Vierailemme useissa ulkosaariston pienissä kalastajakylissä. Kylät ovat hämmästyttävän eloisia, rakennukset loistavassa kunnossa. Kalastus on edelleen arvostettu ammatti, joka kiinnostaa myös nuoria. Lisäksi kalastajien tulotaso on hyvä. Ammattikalastus Norjassa on varsin säädeltyä, mutta säätely pitää myös pienet alukset mukana kilpailussa ja näin perinteisen ammatin elinvoimaisena. JUHANNUS JÄÄTIKÖLLÄ Kun Ristisaaressa lauletaan juhannusaattona karaokea, me kiipeämme Svartisenin jäätikölle. Svartisenin jäätikköön kuuluu kaksi erillistä lakijäätikköä, jotka yhdessä muodostavat Manner-Norjan toiseksi laajimman jäätikköalueen. Mereltä katsottuna jäätikölle kiipeäminen näyttää helpolta. Mittasuhteet pettävät jälleen. Lisäksi valitsemme vaikeamman reitin ylös. Olen varma, että minut täytyy hakea alas helikopterilla, niin paljon pelkään. Mutta askel kerrallaan hyvässä kannustuksen ilmapiirissä selviän hengissä alas. Mikä voittajan fiilis. Veiholmen: SAKTE FART lukee talon seinässä keskellä; tarpeellinen kehotus tässä kohtaa kapeikossa. 32 MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 33

18 NÄYTELMÄN PÄÄOSASSA LUNNIT Monen, monen idyllisen pienen kylän ja ennen kaikkea ystävällisten ihmisten kohtaamisen jälkeen saavumme Ålesundiin. Kaupungissa on aivan erityisen hieno tunnelma. Kaupungin keskustan rakennukset muodostavat maailman yhtenäisimmän jugend alueen. Ålesundin edustalla on Runden saari, jossa elää iso lunniyhdyskunta. Suunta siis Runden saarelle. Saaren ystävällinen opas merkitsee karttaamme paikan, jyrkänteen reunan, johon meidän tulee asettautua illalla odottamaan. Mikäli olisimme onnekkaita näkisimme kuinka tuhannet lunnit palaavat mereltä jyrkänteen pesäkoloihin. Aikamme odotettua saamme todistaa tätä luonnon näytelmää. Tuhansia värikkäitä, pieniä lintuja. Kamera laulaa ja saamme monta hyvää kuvaa. Lunnin kuvaus suoritettu mallikkaasti. Matkamme voi jatkua. STATTLANDET Norjan rannikolla on useita alueita, joista varoitetaan merikartoissa ja joita paikalliset tuntuvat kunnioittavan. Yksi tällainen on Stattlandetin niemi. Niemi työntyy ulos mantereesta ja se on kierrettävä ulkokautta. Siinä kohtaan merivirrat aiheuttavat vaarallisia aaltoja tuulen kanssa. Pariksi seuraavaksi päiväksi on luvassa kovia tuulia, joten päätämme ajaa niemen ympäri ennen tätä. Niemen kalliot ovat sen verran korkealta syöpyneitä, että en haluaisi seurata niitä mereltä käsin huomisten kovien tuulien Gripin saaren asukkaat. Lunnin tervehdys. osuessa niihin. Huviveneet selvästi karttavat niemen kiertoa. Tapaamme monia huviveneilijöitä, jotka pysyttelevät niemen joko pohjois- tai eteläpuolella. KAUPUNGIN HÄLY Bergenin satama on vilkas. Veneitä on jopa viisi rinnakkain. Me kiinnitymme kolmanneksi eikä aikaakaan, kuin meidän kylkeen kiinnitytään. Kaupungin häly on melkoinen. Se tuntuu pitkästä aikaa suorastaan häiritsevältä. On pakko pistää veneen verhoja kiinni, jotta saa hieman yksityisyyttä. On kesän ensimmäiset helteet. Meidän ihmetellessä veneiden paljoutta, saamme vastaukseksi odottakaahan, kun olette Oslovuonossa. KIITOS SUMUISESTA SÄÄSTÄ Norjan suosituin nähtävyys on Preikkestolen. Kallionkieleke, joka nousee pystysuorana seinämänä Lysefjordin vuonosta. Kiipeämme kielekkeelle sumuisessa ja sateisessa säässä. Polku haastaa sekä tasapainon, että reisilihakset. Loppumatkasta polku kulkee pystysuoran kallion reunalla. Kiitän luojaa, että on niin sumuista enkä näe alas vuonoon. Nor- Ålesundin Jugend-keskusta. Kuvassa oikealla Lysefjordin putouksia ihailemassa. jalaiseen tapaan missään ei ole kaiteita. Norjalaiset ovat tottuneet kulkemaan vuorilla. Vuonossa ajetaan valtavan korkeiden vuorenrinteiden välissä. Ajoittain sumu hälvenee ja paljastaa vuonon lukuisat vesiputoukset. TUTUSTUMINEN POHJANMEREN AALTOIHIN Odotamme muiden veneilijöiden kanssa tuulten laantumista Stavangerin eteläpuolella olevassa Tanangerin kylässä. Edessämme on Norjan eteläkärjen kierto. Seuraava mahdollinen turvasatama on kahdeksan tunnin ajon päässä. Rannikko on matala, avoin kaikille tuulille. Eikä voimakkaat merivirrat tee rannikosta yhtään armollisempaa. Tuuliennusteet lupaavat kovien tuulten jatkuvan. Meille on tulossa vieraita. Päätämme lähteä liikkeelle nyt, jotta meidän ei tarvitse huolehtia huonossa kelissä ulkopuolisista. Alkumatkan saamme suoraan kylkeen isoja jyrkkiä aaltoja. Aallonpohjalla taivas katoaa. Aallot suorastaan vyöryvät kohti. Lopulta saamme vaihdettua suunnan ja saamme aallon takapartaaseen. Meno tuntuu suorastaan miellyttävältä. Nukumme lyhyen yön Egersundissa. Lähdemme aikaisin aamulla jatkamaan toisen päivän urakkaa. Luvassa on kehnoa keliä. Kovaa tulta, aaltoja ja sadetta. Meidän perään lähtee kaksi purjevenettä. Toinen kääntyy pian takaisin. Keli huononee ja myös toinen purjevene kääntyy takaisin. Päätämme jatkaa. Puskemme vasta-aaltoon, vene ryskää, aallot lyövät yli. Nyt ollaan merellä Pohjanmerellä. Menetämme kompassitiedon, joten käsiohjauksella mennään. Ruorin kanssa saa tehdä kunnolla töitä vastapatikossa. Saamme ennen rantautumista vielä ukkosen niskaamme. Vene kiinni laituriin, nyt levätään pari päivää. 34 MPS 3/2017 Pokturi

19 satamissa loppuu. Jään kaipaamaan sitä. Göteborissa lukitsen veneen oven muutenkin kuin tavan vuoksi. SULKUSULKEISIA On syyskuu. Kannella on syksyn värittämiä lehtiä. Ajamme Götakanavan sesongin ulkopuolella, joten meidän on edettävä ennalta määrätyn ohjelman mukaisesti. Olemme ainoa vene matkalla itään. Vastaamme tulee muutama länteen menijä. Olemme tyytyväisiä ettei ole heinäkuu, jolloin kanava on ruuhkainen. Satamat ovat pieniä ja kanava ajoittain kapea. Götakanavan toinen nimitys erokanava ei meidän kohdallamme näyttäydy. Sulutukset sujuvat leppoisissa merkeissä. Ennen kuin huomaammekaan kaikki 58 sulkua jäävät taaksemme ja eteemme aukeaa itämeri. Antti vaihtaa Telemark-kanavan sulkumestarin kanssa viirejä kun olimme ensimmäinen suomalainen huvivene kanavassa. Telemarkskanalen näyttää tältä sateisena syyspäivänä. KOTIMAAHAN Vierasvenesatama Vadstenan linnan vallihaudassa Onko tämä nyt varmasti oikea reitti? Bergin sululla. OSLOVUONO JA YLLÄTYSKANAVA Meidän pelkomme Oslovuonon ruuhkista ei toteudu. On elokuu ja kiivain veneilykausi on ohi. Pienet kylät kylpevät valossa ja niiden valkoiset idylliset puutalot suorastaan häikäisevät. Pohjanmeri tarjoaa päivä toisensa perään suuria maininkeja. Aivan kuin olisi tarkoitettu, että juuri nyt törmäämme Telemark-kanavan esitteeseen. Kaipasimme välillä aallotonta menoa, joten muutaman päivän järviajelu houkutti. Kanavan sulkumestari otti meidät vastaan suurella ystävällisyydellä. Hän tuli meitä laiturille vastaan, kutsui kahville, esitteli kanavan. Lopulta hän lahjoitti meille kanavan kartat ilmaiseksi. Ohjeisti nuoret miehet suluttamaan meidät hitaasti seuraten veneen käyttäytymistä sulussa. Ja näin meidät sulutettiin lempeällä otteella ja suurella sydämellä. Sama meno jatkui seuraavillakin suluilla. Palattuamme Telemark-kanavalta matka jatkuu kohti Osloa. Oslon vierasvenesatama on uusi ja ihan keskustassa. Pari päivää kaupungissa riittää, mieli tekee edelleen vesille. RAJAN YLITYS Jätämme Norjan kauniissa, tyynessä kelissä haikein mielin. Kauniit valkoisten talojen täyttämät pienet kylät jatkuvat Ruotsin puolella. Välitön rupattelu Tukholmaan ajamme ikään kuin takaoven kautta. Puikkaamme järville ja sieltä sisään keskustaan. Pari päivää Tukholmassa riittää. Muutama yö saaristossa, jossa näin syksyllä ei ole ketään muita. Ahvenanmeri ylitetään hienossa syksyn kuulaassa valossa. Meri on lähes tyyni. Kotimaa toivottaa tervetulleeksi. Ruotsin laivat tulevat vastaan. Voisiko tästä päätellä, että suuntamme on oikea. Syyskuu lähestyy loppuaan ja päätämme matkamme Turkuun, Aurajoen rantaan. Matka on antanut valtavasti kokemusta veneilystä. Olemmehan ajaneet yhden maailman haastavimmista rannikoista. Olemme oppineet elämään vuoroveden kanssa. Koettu kantapään kautta, miten tuulen ja merivirtojen kohtaaminen nostaa aaltoja. Tänään osaan lukea sääennusteita ihan eri tavalla, kuin ennen tätä matkaa. Olemme saaneet kokea uskomatonta, koskettavaa ystävällisyyttä. Sielumme syvimmät sopukat on täynnä kauniita luonnon maisemia. Niitä ei kukaan eikä koskaan voi meiltä ottaa pois. On ollut aikaa pohtia omaa elämää ja maailman menoa. Kokemukset ovat vääjäämättömästi muokanneet maailmankuvaamme. Hyvä niin. Teksti: Anne Peuna Kuvat: Anne ja Antti Peuna Maarianhamina on ensimmäinen satama Suomessa 16:een kuukauteen. 36 MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 37

20 Nauticatilla Madeiran vesillä Talvea Madeiralla suomalaiset viettävät erilaisissa jaksoissa, jotkut käyvät viikon tai kaksi täällä Atlanttin melkoisen tasalämpöisellä vihreällä saarella; toiset voivat viihtyä pidempään, vaikka syksystä kevääseen. Itse pääsin lumitöitä ja nastalenkkareita pakoon kolmeksi kuukaudeksi tänä talvena. Vanhana Madeiran-kävijänä tiesin, että saarella voi päästä myös veneilemään, ei vain Kolmbuksen Santa Marian kopiolla, joka ajaa moottorilla tai katamaraaneilla, joissa istutaan kuin bussissa. Funchalin satamasta löytyy näet Gaviao Madeira, joka on suomalainen Nauticat 44. Olen sillä matkustanut toki aiemminkin, mutta tälläkin kertaa päätimme lähteä iltapäivän delfiiniristeilylle. Sillä voisi tehdä myös koko päivän matkoja läheiselle Ilhas Desertas -saarille, jotka nimensä mukaisesti ovat autioita luonnonsuojelualueita. Ehkä sitten ensi kerralla sinne. Kolmenkympin iltapäiväristeilyllä ei toki oikeasti veneilemään pääse, mutta isopurje oli ylhäällä ja tunnelma kuin oikeassa veneessä vaikka moottorilla ajettiinkin. Olen ollut tässä veneessä kahdesti aiemmin ja niistä poiketen nyt nähtiin delfiinejä ja valaitakin. Silloin kyllä sammutettiin moottori ja ajettiin pelkillä purjeilla. Madeiran ympärillä vedet syvenevät nopeasti ja jo kolmen mailin päästä vettä on 3000 metriä. Tämä on syynä että näitä avomerellä viihtyviä eläimiä voi katsella lyhyelläkin retkellä. Gaviao Madeira ajettiin Turusta Funchaliin Jollakin aiemmista retkistä mukana oli myös miehistön jäsen, mutta nyt mukana ei ollut ketään alkupoeräisestä miehistöstä. Syynä tähän saattaa olla myös se, että risteilyt olivat jonkin aikaa tauolla, mutta pari vuotta sitten toiminta alkoi uudelleen ja nyt luvassa on syksyllä 20-vuotisjuhlat. Jotakin tietoa löytyy: ja mutta 38 MPS 3/2017 Pokturi Gaviao Madeira Funchalin satamassa Tässä mennään avomerelle: kipparin (oik.) ja perämiehen takana taitaa olla joku pursiseuralainenkin. Siis kuvaajan lisäksi. helpoimmin mukaan pääsee kun menee Funchalin satamaan ja varaa retken. Kysyin Nauticat Yachtsilta veneestä ja Martin Gustafsson vahvisti että kyseessä on Nauticat 44 vm 1997, joka kesällä 1997 purjehdittiin Suomesta omin kölein Madeiralle. Gustafssonin mukaan paikallinen hotellin omistaja hankki kyseisen veneen enintään 20 henkilön charterkäyttöön ja sukellukseen. Veneen runkonumero on 151, ja kyseessä oli yksimastoinen versio, eli sluuppi. Iso bimini takakannella, iso uimataso, isot jäädytystilat, jääpalakone, mikro, kattavat navigointilaitteet, iso generaattori, hyvät ilmastointilaitteet. Siis kaikin puolin hyvin varustettu Nauticat 44 toimitusvaiheessa noin 20 vuotta sitten, Gustafsson kertoo. Nauticat 44 mitat; Pituus: 13,65 Vesilinjan pituus: 11,65 Leveys 3,70 m Syväys: 1,85 m Uppouma/paino: 14,5 t Vesitankit: 620 l Polttoainentankit: 950 l Käyttösäde koneella: 950 mpk Osmo Palonen, kuvat ja teksti SUN MIKKELI on Mikkelin Pitkäjärvelle vuonna 2017 rakennettava aurinkovoimala. Sinne asennetaan 1132 aurinkopaneelia, sen arvioitu energiantuotto on kwh/a ja sen teho on noin 300 kwp. SUN MIKKELI on Suomen ensimmäinen hyväntekeväisyysaurinkovoimala Etelä-Savon Energia (ESE) sitoutuu maksamaan aurinkopaneelien tuottaman sähköenergian markkinahinnan verran rahaa hyväntekeväisyyteen 20 vuoden ajan. Ole sinäkin edelläkävijä ja yhteiskuntavastuullinen: Varaa omat nimikoidut aurinkopaneelisi osoitteesta: sunmikkeli.fi

21 Vuoksen vesistön puuveneet HOTELLI PUNKAHARJULLA Kuvat: Petteri Mussalo Vuoksen vesistöalueen puuveneilijät ovat jo parinkymmenen vuoden toimineet yhdessä puuveneen vuoksi - siitä nimikin vapaamuotoiselle yhteenliittymälle: Puuveneen Vuoksi. Puuveneen Vuoksi on vapaamuotoinen puuveneiden ystävien ja puuveneilijöiden yhdysside Vuoksen vesistön alueella sen veneily- ja pursiseurojen jäsenten sekä kaikkien puuveneistä kiinnostuneiden aktivoimiseksi. Vuoksen vesistön puuveneilijät tuovat näyttävän lisän hotelli Punkaharjun kesään, kun ne kokoontuvat vuotuiseen tapaamiseensa heinäkuuta. Puuveneen Vuoksi kokoaa jälleen kymmeniä puuveneitä eri puolilta vesistöä tapahtumaan, jossa perinteisesti myös yleisöllä on tilaisuus tutustua veneisiin ja kysellä puuveneistä, niiden rakentamisesta ja hoidosta. Puuveneilijät kerääntyvät perjantai-illan aikana hotelli Punkaharjuun saunomaan ja illan viettoon. Lauantaina kello veneet ovat yleisön tutustuttavina. Samalla voi udella kokemuksia puuveneen hoidosta ja yleensä puuveneideologiasta: miksi puuvene on muita parempi - vai onko? Uusittu hotelli Punhakarju sijaitsee kuvankauniilla paikalla Savonlinnan Tuunaansalmessa, puolen tunnin auto- tai junamatkan matkan päässä Savonlinnasta. Jokainen puuveneestä kiinnostunut on tervetullut mukaan. Veneellä tai ilman. Lisätietoa tapahtumasta saat alla olevista osoitteista. Ilmoita tulostasi! Jotta osaisimme varata sopivan määrän laituritilaa, toivomme että mukaan tulevat veneilijät ilmoittavat osallistumisestaan etukäteen johinkin seuraavista osoitteista: Juha Kurki, , kurki.juha@gmail.com Niko Mäensivu, , niko.maensivu72@gmail.com Jasmo Hassinen, , jasmo.hassinen@gmail.com facebook / puuveneen vuoksi Joka kesäisiin kokoontumisiin liittyy ns. perjantai-ilta, jolloin puuveneilijät kokoontuvat keskenään valmistautumaan raskaaseen viikonloppuun. Pitkän illan teemana on, että kukin kehuu itseään ja kukaan ei kuuntele. Kuvassa oikealla: Tähti on puuvenekokoontumisten vanhin alus. Se on rakennettu 1800-luvun lopussa ja ollut nykyisellä omistajasuvulla 1930-luvulta asti. Puuveneen Vuoksi on Vuoksen vesistöalueella, arkisemmin sanottuna Saimaalla vaikuttava puuveneharrastajien yhteisö, joka kokoontuu kerran vuodessa ihmettelemään maailman menoa ja hieman parantelemaankin sitä. KOTKA JA KUOPIO Puuveneen Vuoksi on puuveneilijöiden yhteisö Kotkassa viime vuosituhannen loppupuolella pidetyt puuvenemessut olivat hienoja tapahtumia. Ne kokosivat satakin erilaista puupaattia yhteen omistajiensa ja yleisön iloksi. Kotkaan matkusti useamman kerran muutamia Saimaankin veneitä ja niillä reissuilla syntyi ajatus, että voitaisiinhan sitä kokoontua puhtaassakin vedessä. Niinpä muutaman vuoden suunnittelun jälkeen kolme Saimaan puualusta kokoontui ensimmäiseen tapaamiseen Kuopion satamaan. Juhlallisen tilaisuuden isäntänä toimi Kuopion kaupungin satamalaitos ja satamapäällikkö Lauri Ruotsalainen. Satamapäällikkö piti kaupungin puolesta pöydän koreana aamusta alkaen ja ohjasi omalla esimerkillään vieraita viihtymään. Ensimmäisessä tapaamisessa sovittiin, että kokoontumisia tullaan järjestämään vuosittain Vuoksen vesistöalueen eri osissa. Ajankohdaksi sovittiin heinäkuun kolmas viikonloppu, koska se on suurimmalle osalle veneilykansaa kesälomakauden keskellä ja siten mahdollistaa saapumisen hitaammallakin aluksella. EI EROAMISMAHDOLLISUUTTA! Ensimmäisen tapaamisen yhteydessä ymmärrettiin, että kansalaisliikkeellämme täytyy olla tunnus. Se syntyi yhdistelemällä monimielisesti puuvenettä ja Vuoksen vesistöalueen nimeä ja siinä se oli: Puuveneen Vuoksi. Puuveneen vuoksi ei ole yhdistys. Tästä asiasta puuveneilijöillä on ollut täysi yhteisymmärrys koko parikymmenvuotisen toiminnan ajan. Yhtäältä ei ole haluttu luoda kilpailevaa organisaatiota pursiseuroille ja toisaalta osallistujat ovat istuneet kokouksissa jo riittävän ison osan elämästään. Juuri kokoustamisen vastapainoksihan vesille lähdetään. Tästä seuraa sellainen mielenkiintoinen ilmiö, että Puuveneen Vuoksista ei siis voi erota. Siihen kun ei voi edes liittyä! PELMAC Hyvä väline oman uskon ja yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa on toisinajattelevien hyväntahtoinen pilkkaaminen. Näin on aina ollut myös puuveneilijöiden keskuudessa. Oman veneen rakennusmateriaalin erinomaisuutta on korostettu nimittelemällä muoviveneitä milloin kuttaperkaksi, milloin plastiikiksi. Vuosien ajan vitsailtiin myös to- 40 MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 41

22 Puuvenesaattueen saapuminen satamaan on mieleenpainuva tapahtuma. Useamman kymmenen aluksen muodostama saattue saattaa olla yli kilometrin mittainen. Kokoontumisissa on ollut mukana monen kokoisia veneitä. Suurinta kokoluokkaa edustaa kuopiolainen Santa Maria, joka on kopio Kolumbuksen samannimisestä aluksesta. teamuksella, että Ei kaikkien veneiden puuta tarvitse olla PELMAC. Näin septijätteen kelluvan tyhjennyspisteen nimi siirtyi tarkoittamaan kaikkea, mikä oli muovia ja kellui. Puuveneen Vuoksi on vapaamuotoinen puuveneiden ystävien ja puuveneilijöiden yhdysside Vuoksen vesistön alueella sen veneily- ja pursiseurojen jäsenten sekä kaikkien puuveneistä kiinnostuneiden aktivoimiseksi. Parinkymmenen toimintavuoden aikana on ikäpolvi ehtinyt vaihtua ja idean alkuperäisiä synnyttäjiä ei ole juuri enää mukana. Tämä on hieno asia, koska se osoittaa, että vaikka jonkinlaista ukkoutumistakin on havaittavissa, joukko kuitenkin uudistuu ja nuoria puuveneharrastajia löytyy väistyvien tilalle. Yhdessäolon ja viihtymisen lisäksi Puuveneen vuoksi pyrkii edistämään puuveneharrastusta ja kulttuuria mm. siten, että veneilijät kertovat auliisti veneiden kunnostukseen ja hoitoon liittyviä kokemuksiaan. Ja isossa joukossa kokemuksia on paljon ja pitkältä ajalta. Todettakoon, että Saimaan vanhin yhä käytössä oleva puuvene, toissavuosisadalla rakennettu Tähti purjehtii ehostettuna yhä Kallavedellä yhtä hienossa kunnossa kuin nuoruudessaan Amerikassa. Tähti on vakituinen vieras Puuveneen vuoksi kokoontumisissa. KERRAN VUODESSA Puuveneen vuoksi kokoontuu vuosittain. Kaikenlaiset puuveneet voi nähdä heinäkuun kolmantena viikonloppuna jossakin vesistöalueen satamassa. Viikonlopun ohjelma rakentuu nykyisin siten, että yleisöllä on lauantaina tilaisuus tutustua lähemmin veneisiin, joita miehistöt mieluusti esittelevät. Samalla voi udella kokemuksia puuveneen hoidosta ja yleensä puuveneideologiasta: miksi puuvene on muita parempi vai onko? Minkäänlaisia kauneus- tai muita kilpailuja ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi tapahtumiin liittää. Puuvene on puuvene sen ulkoasusta, iästä, kunnosta tai käyttötarkoituksesta riippumatta. Pinnalla pysyminen on ainua kriteeri, josta osallistujarekrytoinnissa on toistaiseksi pidetty kiinni. Suurimmillaan heinäkuinen tapaaminen on koonnut yli 60 venekuntaa samaan satamaan. Tapaamispaikat vuodesta 1996 vuoteen 2016 ovat järjestyksessään olleet Kuopio, Lappeenranta, Lappeenranta, Savonlinna, Ristiina, Leppävirta, Rantasalmi, Puumala, Rääkkylä, Anttola, Sulkava, Oravi, Kuopio, Savonlinna, Lappeenranta, Leppävirta, Puumala, Savonranta, Partakoski, Järvisydän ja Sahanlahti. Vuoden 2017 kokoontuminen tulee olemaan Punkaharjun uusitussa Valtionhotellin laiturissa. Puuvenelautta on otettu poikkeuksessa jokaisessa satamassa avosylin vastaan. Useimmat kunnat ovat eri tavoin osoittaneet vieraanvaraisuuttaan puuvenekansaa kohtaan. Laitureilla on ollut vastaanottajia torvisoittokunnasta kunnanjohtajaan ja yleisöäkin laitureilla on parhaissa tapauksissa ollut tuhatmäärin. Veli-Pekka Manninen MS/Y MeriMiina Kaikki valokuvat on ottanut Petteri Mussalo S/Y Sindbad PUUMALA tutustu ja ihastu! POIMINTOJA PUUMALAN VIIKKO-OHJELMASTA: Maanantaisin klo SS WENNON HÖYRY RISTEILYT satamasta. Tiistaisin klo SAVUSAUNA ILTA Sahanlahdessa. Keskiviikkoisin klo 12 PÄIVÄMUSIIKKIA upeasti soivassa Puumalan kirkossa. Torstaisin klo LIEHTALANNIEMEN MUSEOTILA avoinna vieraille. Perjantaisin klo TARINOITA NESTORISTA ja norpasta Kahvila Nestorissa. Lauantaisin klo MAISEMARISTEI - LYT ms Kauniilla Veeralla. Sunnuntaisin klo Ravintola Niinipuun LÄHIRUOKAPÖYTÄ. Katso viikko-ohjelman runsas tarjonta ja kaikki tapahtumat Kaupunkisatamiin kokoonnuttaessa yleisömäärät saattavat nousta suuriksikin. Savonlinnan Riihisaaressa vieraili parituhatta puuveneen ystävää. (Kuva ylh.oik.) Puuveneharrastuksen hienoinpiin puoliin kuuluu, että kahta samanlaista paattia ei ole. Jokaisesta aluksesta löytyy hienoja yksilöllisiä yksityiskohtia. (Kuva yllä) Osa kokoontumisiin osallistuvista on ollut puuveneharrastuksessa mukana kirjaimellisesti koko ikänsä. (Kuva vas.) NORPPAPOLULLA PÄÄSET RANNOILLE Patikoi ja nauti Saimaasta! PYÖRÄILLEN PUUMALASSA Seitsemän suositusreittiä polkijalle! VESKANSAN REITIT MELOJALLE Tutkimusmatka voi alkaa! Kotieläimet on syytä valita harrastuksen luonteen mukaan. Hitaaseen veneeseen hitaampia. KESÄN 2017 KÄRKITAPAHTUMIA: Saimaan kauneimmat sävelet MPS 3/2017 Pokturi Puumala Rock 8.7. Siltakemmakat Kirjakemmakat Saimaa Swimrun MPS 3/2017 Pokturi 43 Saimaanmuikku Kixit Oy

23 Tervetuloa meille, me teemme autollesi hyvää! MEIKÄLÄINEN MAIJA OK SUUR-SAVO Hietakatu 7, Mikkeli Avoinna ma-pe klo Huoltoneuvojat: Seppo Eskelinen, p , Tuomo Liukkonen p , Kari Sistonen p JOKO SINULLA ON TROSSI? Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelu takaa ongelmatilanteissa vesillä maksuttoman avun veneellesi silloinkin, kun ihmisiä ei ole vaarassa. Samalla olet mukana parantamassa kaikkien vesilläliikkujien turvallisuutta. Lataa myös Trossi-appi puhelimeesi! Pikahuolto avoinna MA-PE klo Trossi-jäsenenä saat Ari-Pekka Lunkka p » hinauksen lähimpään satamaan, mihin on saatavissa korjauspalveluita.» apua korjaajan ja veneen väliaikaisen säilytyspaikan hankkimisessa.» vastaavan palvelun Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa (rajatulla alueella). Lisäksi saat» valitsemasi meri- tai järvipelastusyhdistyksen jäsenyyden.» neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Vapaaehtoinen meripelastaja -lehden» hyvän mielen tukiessasi vapaaehtoista meripelastustoimintaa. LUE LISÄÄ JA LIITY: trossi.fi VÄLIMATKATAULUKKO Lappeenranta Imatra Mikkeli Anttola Ristiina Kallioniemi Ristisaari Pönnö Rokansaari Puumala Sulkava Savonlinna Varkaus Kuopio Iisalmi Heinävesi Oravi Joensuu Lappeenranta Imatra Mikkeli Anttola Ristiina Kalllioniemi Ristisaari Pönnö Rokansaari Puumala Sulkava Savonlinna Varkaus Kuopio Iisalmi Heinävesi Oravi Joensuu Pääasiassa syväväyliä pitkin. Etäisyydet ovat suuntaa-antavia. Pönnöön matkat on mitattu Parkonpään kautta reittiä, jossa ei ole korkeusrajoituksia. Matkat taulukossa ovat ilmoitettu meripeninkulmina. 44 MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 45

24 TALVISÄILYTYSPAIKKOJA SAIMAALLA KUMPPANIT Kowa-kiikarit maille ja vesille Valovoimaiset pimeän peittoajat! Laadukkaat talvisäilytyspaikat lämpimässä hallissa. Vapaa sisäkorkeus 7 metriä, siltanosturin käyttömahdollisuus. Suuret ovet 5 x 5,4 metriä. Kuljetus- ja nostotrailereiden valmistus, pesu- ja vahauspalvelut. High quality winter storage in a heated hall. Clear height 7 metres, ability to use overhead crane. Wide doors 5 by 5,4 metres. Manufacturing for haulageand lifting trailers, washing and waxing services. JUHA KILJUNEN RUOKOTAIPALEENTIE HURISSALO JUHA.KILJUNEN@ELISANET.FI ESE MPS tukikohdissaan käyttämä sähkö on Etelä-Savon Energia Oy (ESE) tuottamaa puupohjaista Ekoteko-sähköä. Ekotekosähköllä on Suomen Luonnonsuojeluliitto Ry myöntämä Ekoenergia-merkin käyttöoikeus. MPS haluaa ottaa ympäristön huomioon myös omissa energiavalinnoissaan ja paikallinen energiayhtiö on luonnollinen valinta. Pitkäaikaiseen kumppaniin voi tutustua osoitteessa tai Nordea MPS pitkäaikainen pankkitoimintakumppani tarjoaa hyvät pankkipalvelut niin seuratoiminnalle kuin yksityisasiakkaille ja yritysasiakkaille. Uusittu Mikkelin konttori tarjoaa myös laadukkaat asiakaspalvelutilat. Tutustu Nordeaan tarkemmin osoitteessa Viivi-Maria ehti jo vesille Valkosen Esa soitteli huhtikuun viimeisellä viikolla ja kertoi että kun traktori oli tilattu torstaiksi niin sitten Viivi-Maria myös pantiin järveen. Kowa Prominar BD 8x56 XD -kiikarit Pursiseuran jäsenille erikoishintaan tai pienet ja kätevät Kowa YF 8x30 Kowan kevyt ja täysin vedenpitävä porroprismakiikari 8x suurennuksella. Kymmenen vuoden takuu. Paljon eri malleja heti varastosta! Verkkokauppamme: 479,- 149,- (158,-) (509,- verkkokauppamme nettohinta) Porrassalmenkatu 21, Mikkeli Ma pe 9 17, la 9 13 ristiinanapteekki.fi Esan viestin mukaan purjehduskauden avauspäivänä Jäätä oli alle 20 cm, joten kulki ihan kohtalaisesti. Palvelemme Ristiinan sataman tuntumassa. Tervetuloa! Lähinnä sinua. Ristiinan apteekki Brahentie ma-pe , la Suomenniemen apteekki Kirkonkyläntie ma-pe 9-15 Suosi Pokturin ilmoittajia ETELÄ-SUOMEN VARUSTESETTI OY Savon Rengas Johtokatu 3, Mikkeli MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 47

25 Vuonna 2005 höyrylaivat kävivät myös Mikkelissä vasemmalla olevassa kuvassa Höyryt ovat Hietasessa, keskimmäisessä kuvassa höyrylaivoja Mikkeliin johtavissa kapeikoissa ja oikealla ollaan halkotalkoissa kesällä Höyrylaivaregatasta kertovan jutun kuvat julkaistaan Suomen Höyrypursiseuran luvalla. Höyrylaivaregatta tulee taas Mikkeliin Höyrylaivojen regatta tulee taas tänä kesänä Mikkeliin. Regatan ohjelma ei ole vielä valmis, mutta päätapahtuman aika on päätetty olevan lauantaina 15.heinäkuuta Alukset tulevat satamaan regattapurjehdukselta ja kun kaikki ovat kiinnittyneet laituriin noin 13, alkaa yhteisvislaus ja sen jälkeen laivat ovat pari tuntia avoinna yleisölle. JO KYMMENEN VUOTTA UNELMIEN N TOTEUTUSTA IDEAS FOR THE GARDEN Tervetuloa viihtymään ja virkistymään Mikkelipuistoon! Poimi samalla parhaat aat ideat ja niksit oman unelmapuutarhasi toteutukseen. Vapaa pääsy! PUUTARHA- MYYMÄLÄ VEHREÄ Avoinna ma-la ( ja ) ma-su ( ) KESÄKAHVILA KEIJUNMEKKO Avoinna ma-la UUSI PALVELU- RAKENNUS GREENERI alkaen päivittäin klo 8-21 Puistoalue avoinna joka päivä ympäri vuoden! Pursialankatu Mikkeli Kaapelikatu 3 Puh MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 49

26 11.5. Purjehdustukikohdan talkoot klo alkaen Purjehdustukikohdan avajaiset ja lipunnosto klo Viikkopurjehdukset alkavat keskiviikkoisin klo kestäen syyskuun 27 päivään (muutokset mahdollisia) Ristisaaressa lipunnosto ja perinteiset talkoot Purjehduskoulu uudessa tukikohdassa Pursialassa Vesisankarit Kaihulla Pönnön talkoot ja lipunnosto ES Open kisa Mikkeli, MPS:n uusi purjehdustukikohta Kenkäveronniemi Ristisaaren ja Pönnön juhannus Voinappi-regatta Repovedelle Mikkelin tapahtumat Kansainväliset markkinat Asuntomessut Höyrylaivaregatta Hulivilikarnevaali Jurassic Rock Kalamarkkinat Puumalan tapahtumat 8.7. Puumala Rock Saimaan kauneimmat sävelet TAPAHTUMAKALENTERI 2017 Mikkelin Pursiseuran tapahtumat ES Open kisa Hirvensalmen satamassa ES Open kisa Ristiinan satamassa Eloregatta Ristisaaren malja purjehduskilpailu Lietvedellä Kalakilpailut Ristisaaressa Yövesi-matkapurjehdus Ristisaari-Korkia, yhteistyössä RiPsin kanssa Perinteinen Pizzailta Ristisaaren syystalkoot, lipunlasku ja veneilykauden päättäjäiset Junioripurjehduskauden päättäjäiset ja lipunlasku uudessa tukikohdassa klo Yhteisnosto Lotjasaaressa Pikkujoulut Muut tapahtumat Siltakemmakat Puumalan kirjakemmakat Saimaa Swimrun Sulkavan tapahtumat Sulkavan Suursoudut Etelä-Karjalan tapahtumat 10 LIPUTUSKÄSKYÄ 1. Pidä lippusi ja viirisi ehjinä ja puhtaina. Seuran lippua saa käyttää vain kyseisenä vuonna katsastetussa veneessä. 2. Laske kaikki kansallisliput, myös kohteliaisuuslippu, yöksi satamassa ja ankkurissa. Yö alkaa auringon laskiessa, mutta viimeistään kello Poikkeuksena juhannus, jolloin liputetaan läpi yön. 3. Älä pidä perälipun paikalla mainoslippua, kilpailulautakunnan lippua tai kunniajäsenen lippua. 4. Pidä oikeassa saalingissa korkeintaan kolmea, mieluummin vain kahta viiriä kerrallaan, arvokkain ylimpänä. 5. Käytä vain sellaisia viirejä, joihin Sinulla on veneen päällikkönä oikeus. 6. Pidä ulkomailla purjehtiessasi kyseisen maan kauppalippua oikeassa saalingissa kohteliaisuuslippuna ja siirrä tällöin viirisi vasempaan saalinkiin. 7. Käytä vain yhtä kohteliaisuuslippua kerrallaan. 8. Kun purjehdit vuokraveneellä muun maan lipun alla, nosta Suomen kansallislippu vasempaan saalinkiin. 9. Tervehdi lipulla sellaisia lähellä kulkevia sota-aluksia, joiden mastossa liehuu viiri. 10. Laske myös juhlaliputus yöksi. Liputusohje-kirjasia löytyy Ristisaaren Uus tuuli tuvasta. Palveleva Akku-Ässä Oy Mökkiläisille AURINKOSÄHKÖÄ MAAHANTUOJALTA! Veneilijöille MPS:n Perälippu 33 x MPS:n Perälippu 44 x MPS:n Perälippu 55 x MPS:n Perälippu 68 x Veneenomistajan viiri (sinivalkoinen) 30 HINNASTO Mikkelin Pursiseuran lippuja ja muita seuratarvikkeita on myynnissä Mikkelin Satamakioskissa koko kesän. Muuna aikana tarvikkeita saa seuran kotisivuilta MPS-Kaupasta. MPS:n kerhoviiri (keltamusta) 20 MPS:n kokardi 15 MPS:n klubimerkki 20 MPS:n pinssi 3 Navigaatioliiton viirit 25 Karavaanareille Omaan kotiin ja yrityksille RISTIINA Yrittäjäntie 3, Ristiina ark la puh MÄNTYHARJU Nokiantie 1, Mäntyharju ark la puh AKKU-ÄSSÄ OY Akku-Ässä Yrittäjänkatu Oy - Vanhanradankatu MIKKELI Lahti puh. (03) info@akku-assa.fi 50 MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 51

27 Mikkelin Pursiseuran (MPS) jäsenenä pääset nauttimaan upeista tukikohdista, jäseneduista sekä muista palveluista. KATSASTUSTOIMINTA Venekatsastustoiminta on yksi tutuimmista palveluista, mitä pursiseurat tarjoavat. MPS katsastajat ovat Suomen Purjehdus ja Veneily Ry (SPV) kouluttamia venekatsastajia. Koulutetut katsastajat voivat ylläpitää ja kehittää veneilyturvallisuutta seuroissa. He pystyvät myös ohjaamaan ja opastamaan muun muassa veneiden hoidossa ja varustamisessa. Tällöin jokaisessa seurassa veneillään turvallisesti yhdessä nauttien. Lisäksi seuran jäsenellä on mahdollisuus saada alennusta katsastetun veneen vakuutusmaksusta. KOULUTUSTOIMINTA MPS tarjoaa SPV koulutusjärjestelmän mukaista veneilijäkoulutusta junioreiden purjehduskursseista lähtien aina kansainväliseen huvivenelupakirjaan saakka. Järjestelmän mukaisen koulutuksen lisäksi seurassa järjestetään jäsenille monenlaista veneen hallintaan tai olosuhteisiin HUSQVARNA 214 TC AJOLEIKKURI 12.8 kw, 3100 kierr./min, hydrostaattinen, 94 cm, V-Twin moottori, painevoitelu. Sisältää Compi 94-leikkuulaitteen (sh ) PURSI SEURAN JÄSENHAKEMUS HUSQVARNALLA KOHTI KESÄÄ! liittyviä erillisiä kursseja. Seuran jäsenenä sinulla on mahdollisuus myös osallistua SPV kursseille. Jäsenenä monet kurssit ovat varsin edullisia. KILPAILUTOIMINTA MPS pitää vuosittain kilpailuja niin aloitteleville optimistijollapurjehtijoille, kuin köliveneille eri luokissa. Jäsenet pääsevät mukaan osallistumaan kisoihin oman tavoitteidensa mukaisesti. Osallistumista paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin kisoihin luonnollisesti kannustetaan, juniorikilpailuun osallistuvia seura voi myös tukea. MUU TOIMINTA Vuosittain järjestämme runsaan joukon erilaisia tapahtumia kuten kalakisoja, pitsa-illan ja kaksi regattaa (pienet avoveneet ja suuremmat matkaveneet) pikkujouluja ja Juhannusjuhlia yhtään väheksymättä. Seuratoiminta tarvitsee luonnollisesti myös iloista talkooväkeä, kolmen tukikohdan viihtyvyys on hyvin huolletuissa tiloissa parempi. Tukikohdissa riittääkin monenlaista puuhastelua, tikanheiton, frisbeegolfin tai muiden HUSQVARNA SAHA 435 * cm³, 1.6 kw, cm, 4.2 kg, (ovh. 409 ) liikuntaharrasteiden lisäksi. Mikkelin Pursiseura on mukana myös Saimaan alueen pursiseurojen yhteiskäyttösopimuksessa, joka avaa vierailumahdollisuudet tukikohtiin myös pidemmälle Saimaalla matkattaessa. JÄSENEDUT Jäsenetuja Pursiseurassa on vaikea luetella, asiat pitää päästä kokemaan. Meitä kaikkia yhdistää yksi tekijä ja se on veneily. Lisätietoa voit kysyä MPS hallituksen jäseniltä. Mikkelin pursiseuralla on pitkät perinteet veneilytoiminnan parissa jo vuodesta Nopein ja helpoin tapa hakea jäsenyyttämme on täyttää alla oleva lomake. Nopein ja helpoin tapa hakea jäsenyyttämme on täyttää lomake netissä. Mikkelin Pursiseuran jäsenhakemus- eli liittymislomake löytyy seuran nettisivuilta Jos et voi nettilomaketta käyttää, lähetä viereisen sivun lomake osoitteella Mikkelin Pursiseura ry PL 243, Mikkeli. JÄSENMAKSUT Jäsenmaksu on 60 aikuisilta ja 10 nuorilta vuodessa. Lisäksi peritään 350 perhekohtainen liittymismaksu. Nimi Syntymäaika Katuosoite Postinumero Sähköpostiosoite Päiväys Mikkelin Pursiseura r.y. JÄSENHAKEMUSLOMAKE Aikuisjäsen Ammatti Nuorisojäsen (alle 18 vuotta) Postitoimipaikka Allekirjoitus Seuran jäsenyyden lisäksi haluan seuraavien jaostojen jäseneksi: Moottorivenejaos Navigointijaos Purjehdusjaos Jos mahdollista käytä verkkolomaketta tai postita tämä hakemuslomake osoitteella: Mikkelin Pursiseura ry PL 243, Mikkeli. Liitä hakemuksen mukaan vapaamuotoinen selvitys suhteestasi veneilyyn, veneilytutkintosi ja mahdollinen suosittelija Mikkelin Pursiseurasta, tai muusta veneily- tai pursiseurasta. Kaikki veneilyyn! 4290 HUSQVARNA AUTOMOWER* UUTUUS! HUSQVARNA 120i -MOOTTORISAHA Kevyt, hiljainen ja helppokäyttöinen akkusaha 36,5 V, 2.7 kg, 30 cm (ovh. 515 ) 349 sis. TRIMMERI KAUPAN PÄÄLLE* HUSQVARNA AUTO- MOVER 400-SARJAN LEIKKURIN OSTAJALLE AKKUTRIMMERI 115 il ARVO 299 RAIVAUS- SAHA 345 FR * 729 * 2+1v. Käyttöturva tankkaamalla XP Power 2 polttoainetta Tehokas ja monipuolinen saha kaikkiin raivaustöihin. 45,7 cm³, 2,1 kw, 8,5 kg. Sis. ammattivaljaat, siimapää, raivausterä, vesakko-terä, teräsuojat. (sh. 819 ) akun ja laturin Tarjoustuotteita rajoitettu erä! HUOLLOT VARAOSAT VARUSTEET Kinnarinkatu 6, Mikkeli, puh MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 53

28 Meiltä saat S-Etukortilla Bonusta Osuuskauppa Suur-Savon toimipaikkaverkosto Etelä-Savossa Anttola Sale Enonkoski Sale Haukivuori S-market ABC Automat Hirvensalmi S-market Hurissalo Sale polttonesteenjakelupiste Joroinen S-market Juva ABC Juva S-market Juva Jäppilä Sale ABC Automat Kerimäki S-market ABC Automat Kuortti ABC Kuortti Mikkeli Prisma Sokos Automat S-Stella kioski S-market Mikkeli S-market Peitsari S-market Rantakylä S-market Urpola Sale Laajalampi Sale Mikkeli Sale Otava Sale Savisilta Sale Tusku ABC Tuukkala ABC Pitkäjärvi ABC Automat, Pitkäjärvi ABC Automat, Rantakylä Etelä-Savon Auto Savon Autokeskus Karla Sokos Hotel Vaakuna Frans&Michelle Bar n Night Vaakuna Amarillo, Stella Gastropub Eino, Stella Rosso, Stella CafeStella Mikkelin Klubi Buffa, Prisma Mikkeli Presso, Prisma Mikkeli Hesburger, Prisma Mikkeli Wilhelm Public House Ravintola Pruuvi Ravintola Päämaja Naarajärvi Sale Mäntyharju S-market ABC Automat Pertunmaa Sale Pieksämäki S-market ABC Automat ABC Pieksämäki Sale Kontiopuisto Sale Tahiniemi Puumala Sale Rantasalmi S-market ABC Automat Ristiina S-market Savonlinna Prisma Sokos S-market Savonlinna S-market Mertala ABC Savonlinna ABC Automat, Prisma Etelä-Savon Auto Sokos Hotel Seurahuone Savonlinna Opera Lounge Ravintola Perlina di Castello Opera Grill and Bar Muikkuterassi Ravintola Mefisto Ravintola Tamino Ravintola Majakka Presso, Prisma Savonlinna Kulma Coffee Shop Sokos Savonlinna Rosso Express, Prisma Savonlinna Olavinlinna ravintolat Kesähotelli Tott Savonranta Sale Sulkava S-market Varkaus Karla Virtasalmi Sale Publegenda vuodesta 1972 GASTROPUB MIKKELIN PURSISEURAN JÄSENLUETTELO Alaluusua Klaus Espoo Alanen Markku Mikkeli Asikainen Ari Vantaa Asikainen Jorma Mikkeli Blom Osmo Mikkeli Blomquist Risto Mikkeli Bodström Hannu Mikkeli Bodström Riitta Mikkeli Borman Mika Porvoo Ekin partio Mikkeli Eskuri Seppo Helsinki Forsblom Pauli Ristiina Forsgren Kauko Mäntsälä Forsgren Sirkka Mäntsälä Forsgren Sulo Mäntsälä Freyberg Kivikari Jyväskylä Freyberg Satu Jyväskylä Günther Matti Mikkeli Günther Petteri Mikkeli Haavikko Kimmo Mikkeli Halinen Esko Mikkeli Halonen Riikka Helsinki Heikkinen Juha Mikkeli Heikkinen Marcus Mikkeli Heikkinen Miika Mikkeli Heikkonen Kari Ylöjärvi Heinikainen Mikko Mikkeli Helppolainen Sanni Heimari Himanen Paavo Ristiina Hokkanen Heikki Hamina Holopainen Helena Kouvola Honkanen Anne Mikkeli Honkanen Tuomo Mikkeli Horn Olli Mikkeli Horttanainen Pekka Mikkeli Hotti Veli-Matti Järvenpää Hujanen Anneli Keuruu Hujanen Juhani Keuruu Hujanen Reijo Mikkeli Hujanen Sisko Mikkeli Huovinen Veli-Juhani Mikkeli Hurri Esko Mikkeli Hurri Tommi Mikkeli Huttunen Laila Mikkeli Huttunen Veikko Mikkeli Hyppönen Pekka Mikkeli Hyytinen Lasse Mikkeli Häkkinen Outi Mikkeli Häkkinen Pekka Mikkeli Häkli Aatu Mikkeli Häkli Eero Mikkeli Häkli Richard Mikkeli Häkämies Juha Tuusula Hälikkä Jari Mikkeli Hälikkä Juha Mikkeli Hämäläinen Anja Mikkeli Hämäläinen Kalevi Raisio Hämäläinen Matti Mikkeli Hämäläinen Seppo Mikkeli Hänninen Ari Mikkeli Hänninen Pekka Mikkeli Immonen Ahti Mikkeli Immonen Lauri Helsinki Immonen Netta Mikkeli Immonen Niko Mikkeli Jaakonsaari Hanna Ristiina Jaakonsaari Hannu Ristiina Jaakonsaari Iiro Nokia Jaakonsaari Joonas Ristiina Jell Helmut Meyriez-Murten Sveitsi Jukarainen Risto Mikkeli Jussila Vesa Vantaa Juuti Terhi Porvoo Järn Anneli Mikkeli Järn Markus Hämeenlinna Järn Raimo Mikkeli Järn Sanna Hämeenlinna Jääskeläinen Jukka Mikkeli Kakriainen Kalevi Mikkeli Kallberg Jouko Helsinki Kallio Timo Kotka Kannas Olli Helsinki Karvonen Ari Kokkola Karvonen Kari Mikkeli Karvonen Nina Kokkola Kasurinen Mika Hurissalo Katajala Matti Mikkeli Kattelus Kari Mikkeli Kattelus Mikko Mikkeli Kauppinen Heidi Mikkeli Kauppinen Jari Mikkeli Kauste Petri Espoo Keldrima Maris Mikkeli Kemppi Jirko Mikkeli Kemppinen Kari Mikkeli Kemppinen Simo Mikkeli Kiiski Jarmo Kausala Kiiski Marjo Kausala Kirjalainen Annukka Mikkeli Kirjalainen Arvo Otava Kirjalainen Esa Norola Kirjalainen Heikki Mikkeli Kivekäs Anni Mikkeli Kivekäs Arto Mikkeli Kivekäs Arttu Mikkeli Kivekäs Eija Mikkeli Kivinen Jarmo Mikkeli Koivula Kai Helsinki Kokko Paavo Mikkeli Kokko Panu Kotka Koponen Juha Mikkeli Korhonen Hannu Riihimäki Korhonen Merja Mikkeli Korhonen Seppo Mikkeli Korpijärvi Eeva-Leena Mikkeli Korpijärvi Juha Mikkeli Korpinen Markku Anttola Koskinen Arja Nastola Koskinen Jari Nastola Kostiainen Maija Mikkeli Kotisalo Kimmo Espoo Koukonen Kari Rahula Kousa Matti Mäntyharju Kuivalainen Laila Mikkeli Kultanen Eero Mikkeli Kuokkanen Kimmo Mikkeli Kuosa Taru Lahti Kupila Timo Mikkeli Kurki Teuvo Mikkeli Kuusisto Pekka Mikkeli Kämppi Janne Anttola Kämppi Teuvo Anttola Känkänen Teea Mikkeli Känkänen Tiina Mikkeli Laamanen Jaakko Mikkeli Lahdenne Pasi Helsinki Lahtinen Jorma Mikkeli Lahtinen Rauno Hietanen Laitinen Lilja Mikkeli Laitinen Pasi Mikkeli Lampinen Marketta Anttola Lampinen Pertti Harviala Lampinen Risto Anttola Lappi Seppo Mikkeli Larvanto Jarmo Mikkeli Lauhakangas Rauli Järvenpää Laukka Esa Helsinki Lehtinen Aune Mikkeli Lehtinen Matti Mikkeli Lehtonen Pentti Mikkeli Lindgren Dan Mikkeli Lindgren Gunillan Mikkeli Linnoaro Martti Helsinki Liukkonen Terho Mikkeli Lukkarila Lassi Kerava Luukkonen Ari Mikkeli Lähdesmäki Timo Mikkeli Manninen Liisa Mikkeli Manninen Veli-Pekka Mikkeli Marjamäki Erkki Mikkeli Marjava Merja Ristiina Matiskainen Pekka Otava Matiskainen Tuula Otava Matson Anja Mikkeli Matson Kaarlo Mikkeli Mertaoja Lauri Helsinki Metsätalo Taisto Anttola Mieronkoski Lauri Anttola Miettinen Heli Mikkeli Muinonen Aimo Mikkeli Muinonen Ari Mikkeli MPS 3/2017 Pokturi 55

29 Muinonen Tuula Mikkeli Murtonen Erkki Majavesi Mustala Mika Kerava Myyryläinen Mikko Mikkeli Mäenpää Tea Kangasala Mäkelä Juha Mikkeli Mäkelä Justus Mikkeli Mäkipää Antti Helsinki Mäkipää Juhani Mikkeli Mäkipää Olli Helsinki Möller Iiris Hiirola Möller Pasi Hiirola Möller Tuija Hiirola Nenonen Jarmo Mikkeli Nenonen Riikka Helsinki Nieminen Jarkko Otava Nikkilä Paavo Mikkeli Nikkilä Pekka Tampere Nojonen Eeva-Kaisa Helsinki Nojonen Osmo Helsinki Nykänen Elisa Mikkeli Nykänen Jari Mikkeli Nykänen Lotta Mikkeli Nykänen Nilla Mikkeli Nykänen Noora Mikkeli Närhi Pirkko Porvoo Närhinen Tomi Helsinki Ohtonen Ari Mikkeli Ojapelto Antti Espoo Oranen Pentti Lappeenranta Paajanen Matti Mikkeli Paakkari Toni Mikkeli Paasikivi Fanny Mikkeli Paasikivi Frans Mikkeli Paju Jaana Mikkeli Paju Lauri Heimari Paju Markku Mikkeli Paju Taavi Kangasala Paju Tiitu Kangasala Paju Tommi Kangasala Pakarinen Pekka Norola Pakarinen Tuija Norola Palhomaa Marko Mikkeli Palonen Emilia Helsinki Palonen Joose Helsinki Palonen Osmo Joroinen Parri Asko Mikkeli Paukkunen Pentti Mikkeli Pekonen Jyrki Helsinki Pekonen Valtteri Mikkeli Peltonen Jyrki Mikkeli Peltonen Niko Kouvola Penttinen Esko Mikkeli Pesonen Kalle Mikkeli Pesonen Ville Sammatti Peuna Anne Rovaniemi Peuna Antti Rovaniemi Pietikäinen Juhani Mäntyharju Pihamaa Petri Hartola Piironen Heikki Mikkeli Pilsari Hannu Mikkeli Pitkänen Esko Mikkeli Pitkänen Jyrki Mikkeli Pitkänen Matti Mikkeli Pitkänen Risto Söderkulla Pitkänen Tuula Söderkulla Pohjalainen Urho Mikkeli Pomell Markku Mikkeli Porkola Ville Brussels Pulkkinen Aki Anttola Pulliainen Teemu Mikkeli Puranen Eero Mikkeli Puranen Eila Mikkeli Puranen Juha Mikkeli Puranen Risto Järvenpää Putkinen Juha Mikkeli Putkonen Laura Norola Pylkkänen Anna-Mari Mikkeli Pylkkänen Ari Mikkeli Pylvänäinen Pekka Mikkeli Pöysä Hannu Voikkaa Pöysä Marja Voikkaa Rahikainen Ilkka Hietanen Rahikainen Raimo Mikkeli Rajantie Jaana Mikkeli Ranki Hannu Espoo Rasinmäki Kalevi Mikkeli Rasola Nina Mikkeli Raunetsalo Juho Helsinki Rauta-Aho Helka Mikkeli Rauta-Aho Petteri Kouvola Rautavirta Ilkka Helsinki Rautavirta Juhana Mikkeli Rautavirta Tapani Mikkeli Reunanen Ari Vanhalinna Reunanen Arttu Espoo Reunanen Hanna Espoo Reunanen Jyrki Ristiina Reunanen Katja Mikkeli Reunanen Lasse Mikkeli Reunanen Noora Espoo Reunanen Pirkko Ristiina Reunanen Tuomas Espoo Riihelä Jouni Mikkeli Rimpiläinen Pirjo Mikkeli Rimpiläinen Ville Mikkeli Rinne Niko Hyvinkää Rintala Erja Espoo Ropponen Juha Mikkeli Rossi Hannu Mikkeli Routasaari Jarmo Lahti Routasaari Seija Lahti Rusanen Esko Montola Rünkorg Mia-Lotta Mikkeli Rünkorg Priidu Mikkeli Rysä Mikko Mikkeli Räsänen Heikki Mikkeli Räsänen Jani Mikkeli Räsänen Janni Mikkeli Räsänen Jarmo Mikkeli Räsänen Jasper Mikkeli Räsänen Johanna Mikkeli Rönkkö Juhani Anttola Sairo Jaakko Kouvola Sairo Jyrki Kerava Sairo Laila Kouvola Sajaniemi Risto Espoo Saksa Jouni Mikkeli Salazar-Hyytinen Marisol Mikkeli Salme Reijo Mikkeli Salmela Pertti Mikkeli Salo Simo S. Mikkeli Salo-Asikainen Sirpa Vantaa Salonen Asta Kerava Sappinen Kai Mikkeli Savisalo Lauri Mikkeli Seppänen Reijo Mikkeli Siemienski Maria Mikkeli Siiskonen Aino Helsinki Siiskonen Aleksi Helsinki Siiskonen Antti Helsinki Siiskonen Esa Mikkeli Siiskonen Päivi Mikkeli Siiskonen Riitta Huuhanaho Siiskonen Simo Mikkeli Sillanpää Harri Mikkeli Simpanen Seppo Heimari Smolander Anitta Kokkola Stenman Ilkka Tapio Mikkeli Strandén Pirjo Otava Strandén Seppo Otava Strengel Kari Vitsiälä Ståhlberg Seppo Jyväskylä Summanen Esa Mikkeli Sundfors Guy Mikkeli Sundfors Hannele Mikkeli Suontakainen Jyrki Mikkeli Susitaival Martti Mikkeli Sutinen Kimmo Mikkeli Suvanto Hilpi Mikkeli Säde Timo Mikkeli Särkkä Hannu Vantaa Särkkä Teuvo Mikkeli Tani Erkki Mikkeli Tanskanen Heikki Mikkeli Tanttu Akseli Mikkeli Tanttu Oskari Mikkeli Tanttu Vesa Mikkeli Tanttu Virve Mikkeli Tapanainen Jorma Mikkeli Taskinen Jouni Mikkeli Tenhunen Aki Mikkeli Teurokoski Eine Mäntsälä Teurokoski Teuvo Mäntsälä Tevali Markku Hyrynsalmi Tevali Pirjo Hyrynsalmi Tiitinen Jorma Mikkeli Tiitinen Matti Mikkeli Tikka Jukka Mikkeli Tikka Marjukka Mikkeli Timonen Kati-Maria Mikkeli Timonen Timo Mikkeli Tirkkonen Hannele Joroinen Tiusanen Ahti Mäntsälä Tiusanen Kaija Mikkeli Toivakka Anu Mikkeli Toivakka Heikki Mikkeli Toivakka Jukka Mikkeli Toivakka Lenita Mikkeli Toivakka Meri Mikkeli Toivakka Roosa Mikkeli Toivanen Eero Kantvik Tommola Tarja Vekaranjärvi Venekuljetukset Pekka Halinen Tuisku Harri Valkeala Tuisku Riitta Valkeala Tuomainen Arttu Mikkeli Tuomainen Toni Mikkeli Tuominen Tapani Halkia Tuominen Timo Mikkeli Turkia Markku Mikkeli Turkia Vuokko Mikkeli Turunen Esa Espoo Tuukkanen Keijo Mikkeli Tyrväinen Markku Mikkeli Tyrväinen Reijo Mikkeli Vahvaselkä Matti Mikkeli Vahvaselkä Risto Mikkeli Valanta Jouni Mikkeli Valanta Marko Mikkeli Valjakka Leevi Mikkeli Valjakka Pasi Mikkeli Valkonen Esa Mikkeli Valkonen Esko Mikkeli Valkonen Liisa Mikkeli Valkonen Minna Mikkeli Valkonen Ulla Mikkeli Valkonen Veikko Mikkeli Valkonen Ville Mikkeli Valkonen Visa Mikkeli Valtola Jorma Mikkeli Veteli Antero Mikkeli Vihko Juhani Mikkeli Vihko Riku Mikkeli Viljakainen Jarmo Helsinki Viskari Mikko Mikkeli Vitikainen Viljo Mikkeli Väisänen Jorma Mikkeli Väisänen Niko Mikkeli Väänänen Arja Mikkeli Väänänen Elsa Mikkeli Väänänen Hertta Mikkeli Väänänen Martti Olavi Mikkeli Väänänen Matilda Mikkeli Väänänen Vesa Mikkeli Waris Essi Helsinki Waris Maire Helsinki Waris Paavo Helsinki Waris Veijo Mikkeli Weckström Kai Mikkeli Wiik Matti Mikkeli 56 MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 57

30 MIKKELIN PURSISEURAN VENEREKISTERI Katsastetut veneet 2016 Veneen nimi R-nro Tyyppi Omistaja Tyyppi p/m Aada M Fin Master OC31 Haavikko Kimmo m Alba M Rindökryssare Sundfors Guy m Albino M-6800 Polaris Lehtinen Matti m Amanda M-7763 Flipper 760 Kämppi Teuvo m Andante K Tristan 300 Korpijärvi Juha m Andeena M Degerö 28 Pitkänen Esko p Andromeda A Norppa Mäkipää Olli m Angelica M Gascaruda 34 Strandén Seppo m Anmarin M Omavalmiste Väänänen Vesa m Anna X Puuvene Sairo Jyrki m Anne-Meri M-4604 Katettu Kalastaka Timonen Timo m Anniliina M Scylla Susitaival Martti p Aurora X Telva Cat Korhonen Seppo m Aurora T Omaval/Nauticat Lampinen Pertti m Birtse M-7605 Bella 685 Paukkunen Pentti m Carambola M-100 Aquvador 28 HT Räsänen Jarmo m Chatrella M-7350 Bella Falcon Lauhakangas Rauli m Elli S-4718 Matkavene Teurokoski Eine m Evita II A Delphia 28 Veteli Antero m Fanny M-7190 Fiskari Immonen Ahti m Fredrik II M-6650 Scand 29 Baltis Peltonen Jyrki m Fricai M Rock 20 Möller Iiris p Ha-Ri M-6192 Omavalmiste Bodström Hannu m Haiveli P Haiveli 900 Blom Osmo m Hannah M Bella 7000 Tuominen Tapani m Heinälahti M Bella 7500 Siiskonen Simo m Hinku X Joemarin 36 Tanskanen Heikki p Iiris A Maxi Fenis Möller Pasi p Ilona M Grandessa 27 OC Saksa Jouni m Isabella R Norppa 9 Penttinen Esko m Jasmiina M-9328 Risteilijä Vihko Juhani m Jasmin A Tristan 315 Sedan Kallberg Jouko m Jm-Nina M-8650 Omavalmiste Paajanen Matti m Joan M Princess 460 Tapanainen Jorma m Kaikka M-4760 Fiskari Hujanen Juhani m Karian M Nimbus 380 Carisma Jukarainen Risto m Katriina M Ohlson 29 Ekin partio p Kesäheila M-5843 Flipper 575 Vahvaselkä Risto m Kirma M Fiskari Kirjalainen Arvo m Kotkatlahti M Norppa 10 Rahikainen Raimo m Lola 3 M-170 Omavalmiste Ekin partio m Maija II R Hooveld Pöysä Hannu m Maire A MacGregor 26 Nojonen Osmo p Maisa M Tiira 950 Häkkinen Pekka m Maisa M Elan 36 Järn Raimo p Manja M Bella 850 Hämäläinen Matti m Maria O-4532 West Coast Räsänen Jani m Marino m/s A Marino Mustan Ranki Hannu m Maritta T Flipper 620 Huttunen Veikko m Marleena M-6235 Omavalmiste Muinonen Ari m Merea U Marino 9000 Toivanen Eero m Meriethe M Teräsvene Tuisku Harri m Meri-Miina M-7644 Troolari Manninen Veli-Pekka m Mia M-7009 Flipper 640 HT Eskuri Seppo m Mimmi M Yamarin 56 ht Kirjalainen Heikki m Misty M-6850 Omavalmiste Rasinmäki Kalevi m Ninja R ADEC 630F Karvonen Ari m Noona T Aquador 22 C Reunanen Lasse m Näskä M SP 750 Lark Väänänen Martti Olavi m Obelix M Pikkujätti MP Tevali Markku m Otto III U Tristan 871 Palonen Osmo m Paatero M Kalakalle Kokko Paavo m Penelope A Nimbus 320 C Rysä Mikko m Petronella R Aquador 32c Pihamaa Petri m Pilke M Kälpmar 800 Lähdesmäki Timo m Pitkäsaari M-5746 Bella 660 Hämäläinen Kalevi m Pärske R-1768 Jacdkson Kallio Timo m Rasmus M-1457 Haiveli Pilot Wiik Matti m Rose A Avance 24 Borman Mika p Seilari V Omavalmiste Valkonen Esko m Sharky M Kempala 930 Puranen Eero m Sinonen S Maxi Fenix Häkli Richard p Smörkopp M-2220 Hollantilainen Nenonen Jarmo m Soledad M Runni Hyytinen Lasse m Susanna M Norppa 10 Viljakainen Jarmo m Suvituuli U Nova 32 Forsgren Kauko m Suwella M-6462 Bella 8002 Mäkipää Juhani m Tuulas U Albatross Sun Koponen Juha m Tuulia M-56 Summalainen Asikainen Jorma m Tuulia II M-3434 Jacson 1100 Paju Markku m Utopia R Joutsen Rauta-Aho Petteri m Viivi-Maria M Hinaaja Valkonen Esa m Wanda U Bayliner 2556 Rinne Niko m Wilhelmiina M-7844 Sampi Oranen Pentti m Yasmin II M MV-Marin 6600 Nykänen Jari m T Bella 640 HT Paju Tommi m M-13 Beneteau 1001 Jaakonsaari Hannu m P Flipper 640 ST Hänninen Pekka m A Silver Star Cabin Puranen Risto m M Buster XXL Cabin Laamanen Jaakko m T MV-Marin Kasurinen Mika m R-6702 Buster Sun Nykänen Jari m P Yamarin 47 TC Hurri Tommi m A Finmaster Asikainen Ari m 58 MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 59

31 Tukikohtamme Ristisaaren vuoden 2017 käyttömaksut ovat seuraavat: Seuramme jäsenelle ovat ilmaisia: vierailu saaressa ja laiturissa yöpyminen saunominen rantasaunassa, grillin ja grillikatoksen nestekaasupannun käyttö ylätuvassa yöpyminen. Maksut muille: Vierasmaksu on 5 euroa/vuorokausi, maksetaan grillikatoksen vierasmaksulippaaseen. Vierasmaksu on maksettava myös seuramme jäsenen perheen muista aikuisista perheenjäsenistä, jos he eivät ole seuramme jäseniä. Vuoksen vesistöalueen tukikohtien yhteiskäyttösopimukseen kuuluvien seurojen jäsenten venekunnat ovat tervetulleita Ristisaareen ja he maksavat vierasmaksun edellä esitetyn mukaisesti. Maksut kaikille: Ristituuli-saunan käyttömaksu on 5 euroa/tunti. Vuoro on varattava ja maksettava grillikatoksessassa olevien ohjeiden mukaan. Hallitus pidättää oikeuden siirtää tai muuttaa varattuja saunavuoroja Ristisaaressa olevien tapahtumien aikana. Laiturisähkö 3 euroa/vrk tai 25 euroa kesä, valaistus/akkujen lataus. Kuljetus Siiskonen tarjoaa veneennosto, -kuljetus, -pesu, ja säilytyspalveluita. Suunnitellaan juuri sinulle sopiva nostopalvelu ja me varmistamme työn sujuvuuden alusta loppuun. Toimialueemme on pääsääntöisesti Itä- ja Etelä-Suomi, mutta liikumme ristiinrastiin pitkin Suomea, sekä omaamme kokemusta rajojen ulkopuolisesta kuljetuksistakin. Ostat tai myyt veneesi minne vain, me kuljetamme... Käytössämme on laaja ja monipuolinen kalusto niin pienen kuin isommankin veneen nostoon, kuljetukseen, ja syksyn tullessa voimme noutaa veneesi, pestä ja säilyttää sen talven yli. Tutustu myös muihin palveluihimme kotisivuillamme: ja tee työtilaus samalla helposti netissä. Ville Siiskonen: kuljetussiiskonen@gmail.com KÄYTTÖMAKSUT 2017 Tukikohdassa kävijän on tehtävä merkintä vieraskirjaan ja maksut on maksettava grillikatoksen kassalippaaseen. Pönnön tukikohdan käyttömaksut vuoden 2016 ovat seuraavat: Seuramme jäsenelle ovat ilmaisia: vierailu saaressa ja laiturissa yöpyminen saunominen rantasaunassa, grillin ja grillikatoksen nestekaasupannun käyttö Maksut muille: Jäsen voi tuoda vieraan ja vierasmaksu on 5 euroa/ vuorokausi/henkilö. Maksut maksetaan saunatuvan vierasmaksulippaaseen. Vierasmaksu on maksettava myös seuramme jäsenen perheen muista aikuisista perheenjäsenistä, jos he eivät ole jäseniä. Pönnön tukikohta ei kuulu Vuoksen vesistöalueen yhteiskäyttötukikohtien piiriin. Tukikohta on tarkoitettu vain seuramme jäsenille vieraineen. Tukikohdassa kävijän on tehtävä merkintä vieraskirjaan ja maksut on maksettava saunatuvan kassalippaaseen. MONIPUOLISTA PAINOPALVELUA MPS:N VENEPUHELINLUETTELO Aluksen nimi Omistajan/haltijan nimi Rekisterinro VHF Matkapuhelin Matkapuhelin LA Aada Kimmo Haavikko M Aallotar Juha Heikkinen M Aijaa Panu Kokko M Alba Guy Sundfors M on Albiino Matti Lehtinen M 6800 on Angelica Seppo ja Pirjo Strandén M on on Amanda Teuvo Kämppi M on Andante Juha ja Eeva-Leena Korpijärvi K Andeena Esko Pitkänen M on Anna Risto ja Marketta Lampinen Anne-Meri Timo Timonen M on Annaliina Martti Susitaival M on Anromeda Olli Mäkipää A Aurora Pertti Lampinen T on Benthe Lone Reijo Hujanen M 2122 on Betula Heikki ja Erja Öhman M Buster XL Kai Weckström M Carambola Jarmo Räsänen M Cumulus Risto Sajaniemi A on Doozy Timo Tuominen M Elli Eine ja Teuvo Teurokoski S Emerita Jyrki Pekonen M Evita II Antero Veteli A Excimer Jaakko Laamanen M on Fanny Ahti Immonen M Haiveli Osmo Blom P on Hannah Tapani ja H Tuominen Hans Rauno Lahtinen R 5 on Ha-Ri Hannu Bodström M on Huiske Pasi Valjakka M on Hönni Juha Siitari R Ida Timo Kupila M Iiris Pasi Möller FIN 6427 on Ilona Jouni Saksa M Isabella Esko Penttinen R Jamie Urho Pohjolainen M Jasmiina Juhani Vihko M 9328 on on Jasmiini Jyrki ja Lasse Reunanen M 2199 on JM-Nina Matti Paajanen M on Joan Jorma Tapanainen M on Joutsen Aki Pulkkinen M Kaikka Juhani ja Anneli Hujanen M 4760 on Karian Risto Jukarainen M on Karita Kari Koukonen M on Katariina Juhani Pietikäinen M Kesäheila Risto Vahvaselkä M Koppelo Heikki Hokkanen Kotkatlahti Raimo Rahikainen M Krista Markku Tyrväinen M Lola III Ekinpartio Ry M 170 on Maire Osmo Nojonen A Maisa Markus ja Raimo Järn M on Maisa Pekka ja Outi Häkkinen M on Mandi Jukka Toivakka M on MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 61

32 Manja Matti Hämäläinen M Maria Jarmo Kivinen M on Maria Jani Räsänen O on Maritta Veikko Huttunen T on Marleena Ari Muinonen M on Meeri Teuvo Särkkä K Melody Juha Häkämies U Merea Eero Toivanen U Merimiina Veli-Pekka Manninen M 7644 on on Mia Seppo Eskuri M Mirabelle Helmut Jell M Misty Kalevi Rasinmäki M My Way Tapani Rautavirta H on on Mörkökeiju Pekka Matiskainen A on Nicki B Kivikari Freyberg A on Ning Matti Kousa M on on Näskä II Martti Väänänen M Obelix Markku Tevali M on Oskari Harri Sillanpää M 1166 on Otto III Emilia, Joose ja Osmo Palonen U Paateri Paavo Kokko M on Penelope Mikko Rysä A on Pilke Timo Lähdesmäki M Pitkäsaari Kalevi Hämäläinen M Ra III Lauri Mieronkoski M on Rasmus Matti Wiik M 1457 on Rinssi II Keijo Tuukkanen M 9205 on on Rolle Osmo Blom M 1415 on Rose Mika Borman ja Terhi Juuti FIN Santa Sylvi II Jyrki Pekonen M Sara II Lauri Mertaoja U SeaRay Sundancer Tuomo Honkanen K Seilari Esko Valkonen V on Sharky Eila ja Eero Puranen M on Sinonen Richard Häkli S on Siru Hannu Rossi M 8227 on Smörkopp Jarmo Nenonen M Soledad Lasse Hyytinen M Stella Jyrki ja Mikko Pekonen M Susanna Jarmo Viljakainen A Suvituuli Kauko ja Sirkka Forsgren U on Telma Jarmo Haukilahti A on Tornator I Urheilusukeltajat M 916 on Tuulas Juha Koponen U on Tuulia Jari Koskinen M Tuulia Jorma Asikainen M Tuulia II Markku Paju M Utopia Petteri Rauta-Aho R Wet Dream Jyrki Pekonen FIN Viivi Marja ja Kari Kattelus M Viivi-Maria Esa Valkonen M Wilhelmiina Pentti Oranen M on XIII Hannu Jaakonsaari M Yamarin 64DC Matti Tiitinen U Yasmin II Jari ja Nilla Nykänen M Yty I Jyrki Pekonen Mikkelin Pursiseuran DSC-ryhmäkutsunumero on ELÄMÄSI KAUPAT. AINA YTIMESSÄ. #ELÄMÄSIKAUPAT #KAUPPAKESKUSAKSELI KAUPPAKESKUSAKSELI.FI ELÄMÄSI KAUPAT A-KIOSKI BR-LELUT BRAND GALLERY CHRISS S.H.O.P CLAS OHLSON CLICK SHOES DNA KAUPPA DRESSMANN ELENA ELISA SHOPIT FONUM FORTUM-PISTE GINA TRICOT HOTELLI CUMULUS JARNON KULTA KAHVILA SITRUUNAPISARA KEKÄLE KIRJAKASSI KOOKENKÄ KULTAJOUSI LIFE LINDEX MPY MAAILMA PANNUKAKKUTALO PAPERIKUU PARNELL S IRISH BAR PIKKU TIPU RAMIN KONDITORIA RAVINTOLA HUVIRETKI SEPPÄLÄ SINOOPERI HOME STORE SPECSAVERS SPICE ICE SUBWAY TAITO SHOP THE BODY SHOP TOP SPORT UUSI APTEEKKI VEIKKAUS PELAAMO VOGLIA VOXYHAIR Kuorikekäymälät Nyt myös uutuus modernisti muotoiltu Eko-Roope 80 Kysy meiltä Lotjasaaren uuden sataman venepaikkoja sekä Mikkelin alueen muita venepaikkoja MPS 3/2017 Pokturi MPS 3/2017 Pokturi 63

33 Tervetuloa Saimaan rannalle! MATKAKESKUS TORI SATAMA sta pio 2 h uo «K Messusatamasta on 3 kilometrin matka Mikkelin keskustaan. Jos tulet messuaikana, voit hyödyntää messubussien kulkureittiä. Messuinfo, liput ja muu lisätieto osoitteessa asuntomessut.fi Asuntomessuille omalla veneellä Tervetuloa Asuntomessuille Mikkeliin vaikkapa omalla veneellä. Asuntomessualueen lähettyville rakennettu messusataman laiturikokonaisuus palvelee reittikuljetusten lisäksi myös yksityisveneilijöitä. Kirkonvarkauden messusataman laituriin on tulossa kymmenen venepaikkaa seitsemän aisapaikkaa ja kolme poijupaikkaa. Vaihtoaika on klo Voit veneillä myös Mikkelin satamaan, jossa on noin kymmenen vierasvenepaikkaa. Mikkelin sataman palveluita ovat jätehuolto, polttoainejakamo, kahvila, wc:t, suihkut, kemiallisen wc:n tyhjennys, septitankin ja pilssiveden imutyhjennys, nostolaituri, laskuluiskat, hätäpuhelin ja moottoreiden huoltopalvelut. Mikkelin torille on satamasta matkaa kävelysillan kautta vain 400 m. K La ouv pp ola ee st nr a 1 an,5 na h st» a1,5 h» MESSUSATAMA Asuntomessut avoinna joka päivä klo Liput: Aikuinen 25 Lapsi 12 Perhe 50 (kaksi aikuista+lapset) Katso mahdolliset lipputarjoukset ja osta liput hyvissä ajoin ennakkoon osoitteesta asuntomessut.fi. Liput myynnissä myös Ticketmaster-verkkosivuilla ja -myyntipisteissä. Tiedot perustuvat tietoihin Muutokset ovat mahdollisia. Varaa paikkasi osoitteesta satamapaikka.com