Suomenlahden tärkeät hylkeenmetsästys- ja

Transkriptio

1 Suomenlahden tärkeät hylkeenmetsästys- ja Antti Nykänen & Milla Niemi kalastusalueet Antti Nykänen & Milla Niemi 1

2 2

3 Sisällys 1 Johdanto Materiaalit ja menetelmät Kyselyn toteuttaminen Vastaajien tavoittaminen Tulokset Vastaajat Hylkeenmetsästäjille suunnattu kysely Hylkeenmetsästys harrastuksena Tärkeät hylkeenmetsästysalueet Suomenlahdella Tärkeäksi koettujen hylkeenmetsästysalueiden käyttö ja kehittäminen Hylkeenmetsästyksen kehittäminen Vapaa-ajankalastajille suunnattu kysely Vapaa-ajankalastus harrastuksena Tärkeät vapaa-ajankalastusalueet Suomenlahdella Tärkeäksi koettujen vapaa-ajankalastusalueiden käyttö ja kehittäminen Kaupallisille kalastajille suunnattu kysely Kaupallisen kalastuksen harjoittaminen Tärkeät kalastusalueet Porkkalanniemi Pohdinta Lähteet

4 1 JOHDANTO Suomenlahden tärkeät hylkeenmetsästys- ja kalastusalueet Antti Nykänen & Milla Niemi Metsähallitus toteutti kesällä 2016 kyselytutkimuksen Suomenlahden hylkeenmetsästäjille ja kalastajille. Kyselyn tarkoituksena oli 1) selvittää tärkeiden metsästys- ja kalastusalueiden sijainti etenkin valtion yleisellä vesialueella ja Suomen talousvyöhykkeellä, 2) saada tietoa näiden alueiden käytön intensiteetistä sekä 3) selvittää alueiden kehitystarpeita. Erityistä huomiota haluttiin kiinnittää Porkkalanniemen lähialueeseen, koska alueelle on suunniteltu kansallispuiston tai muun luonnonsuojelualueen perustamista. Kysely toteutettiin ostopalveluna, ja sen käytännön toteutuksesta vastasivat Antti Nykänen ja Milla Niemi Insinööritoimisto K. Nykänen Oy:stä. Työtä ohjasivat eräsuunnittelija Madeleine Nyman ja ylitarkastaja Mikko Malin Metsähallituksesta sekä riistapäällikkö Visa Eronen Suomen riistakeskuksen Uudenmaan aluetoimistosta. 4

5 2 MATERIAALIT JA MENETELMÄT 2.1 Kyselyn toteuttaminen Tällä kyselyllä kartoitettiin Suomenlahden tärkeitä hylkeenmetsästys- ja kalastusalueita. Sähköinen kysely toteutettiin Harava- kyselytyökalulla ( Kyselylomake oli avoinna Vastaajaa pyydettiin valitsemaan, haluaako hän vastata hylkeenmetsästäjille, vapaa-ajankalastajille vai kaupallisille kalastajille tarkoitettuun kysymyspatteristoon. Kaikki esitetyt kysymykset eivät olleet pakotettuja, eli vastaajat pystyivät halutessaan jättämään osan vastauskentistä tyhjäksi. Strukturoituihin kysymyksiin vastaamisen lisäksi vastaajille tarjottiin mahdollisuus antaa avoimia, tekstimuotoisia kommentteja. Kyselyssä hyödynnettiin perinteisemmän kysymyspatteriston (ks. liite) lisäksi niin kutsuttua pehmo-gis -tekniikkaa, eli vastaajia pyydettiin merkitsemään karttapohjalle ruudukkoa apuna käyttäen yhdestä viiteen tärkeäksi kokemaansa aluetta. Hylkeenmetsästäjille tarkoitetussa osiossa ruudun koko oli 10*10 km, ja kalastajille tarkoitetussa osiossa 5*5 km. 2.2 Vastaajien tavoittaminen Kysely suunnattiin kolmelle eri vastaajaryhmälle; hylkeenmetsästäjille, vapaa-ajankalastajille sekä kaupallisille kalastajille (ammattikalastajat). Heterogeenisen vastaajajoukon tavoittamiseksi kyselystä tiedotettiin kohdennetusti eri kanavia hyödyntäen. Ensimmäiset tiedotteet kyselystä julkaistiin toukokuussa Metsästäjä-lehdessä (3/2016) ja Vapaa-ajan Kalastajassa (3/2016). Kesäkuun alussa tiedotettiin kyselyn avautumisesta Metsähallituksen uutiskanavassa sekä Metsähallituksen, Suomen riistakeskuksen, Suomen Metsästäjäliiton ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön Facebook-sivuilla. Samoissa kanavissa julkaistiin elokuussa muistutus kyselyyn vastaamisesta. Lisäksi yhteistyötahot tiedottivat kyselystä jäsenilleen omia tiedotuskanaviaan hyödyntäen. Hylkeenmetsästäjien tavoittamisessa hyödynnettiin lisäksi Suomen riistakeskusta. Riistakeskuksen edustaja lähetti kohdennetun (vanhat saalistiedot, pyyntiluvat, riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat) sähköpostin potentiaalisille vastaajille. Edelleen Metsähallituksen edustaja tiedotti kyselystä tuntemilleen hylkeenmetsästäjille. Kaupallisten kalastajien tavoittamisessa hyödynnettiin julkisten tiedotteiden lisäksi Metsähallituksen ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen henkilöstön kontakteja sekä Suomen Ammattikalastajaliiton ja Kalatalouden Keskusliiton (Uusimaa, Kymenlaakso) viestintäkanavia. 5

6 3 TULOKSET 3.1 Vastaajat Kyselyyn saatiin yhteensä 188 vastausta. Puolet vastaajista (92 henkilöä) oli hylkeenpyytäjiä. Vapaa-ajankalastajien osuus vastaajista oli 26 % (49), ja ammattikalastajien 16 % (30). Vastauksista 8 % (17) poistettiin puutteellisina, joten lopullinen aineisto sisälsi 171 vastausta. Valtaosa (161; 95 %) kyselyyn vastanneista oli miehiä. Naisia kyselyyn vastasi 10 (5 %). Heistä yksi vastasi hylkeenmetsästäjille, seitsemän vapaa-ajankalastajille ja kaksi kaupallisille kalastajille tarkoitettuun osioon. Kaikkien kyselyyn vastanneiden ikä oli keskimäärin 49 vuotta (vaihteluväli 17 84). Hylkeenmetsästäjien keski-ikä oli 47 (17 75) vuotta, vapaa-ajankalastajien 51 (21 84) vuotta ja kaupallisten kalastajien 55 (26 77). Ikänsä yli 100-vuotiaiksi ilmoittaneiden vastaukset (4) jätettiin huomioimatta keskiarvoissa. Kyselyyn vastanneiden henkilöiden ikäjakauma on esitetty kuvassa 1. 4 % 4 % 21 % 23 % 24 % 22 % 2 % 1 % 6 % 18 % 27 % 19 % 26 % B % 1 % A Kyselyyn vastaajien joukossa oli asukkaita kaikkiaan 64 kunnasta (asuinkunta). Hylkeenmetsästäjille tarkoitettuun osioon vastanneiden joukossa oli eniten espoolaisia (taulukko 1). Vapaa-ajankalastajia asui eniten Vantaalla, kaupallisia kalastajia Jomalassa ja Kotkassa. 23 % 2 % 2 % 4 % 33 % 23 % 13 % C Hylkeenmetsästäjät Vapaa-ajankalastajat Kaupalliset kalastajat Asuinkunta Vastaajat (henkilöä) Asuinkunta Vastaajat (henkilöä) Asuinkunta Vastaajat (henkilöä) Espoo 12 Vantaa 7 Jomala 6 Helsinki 8 Helsinki 6 Kotka 6 Virolahti 6 Kotka 5 Virolahti 5 27 % 3 % 10 % 10 % 23 % 27 % D Muut (42) 66 Muut (25) 31 Muut (12) 13 Yhteensä (45) 92 Yhteensä (28) 49 Yhteensä (15) 30 Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden henkilöiden (N = 171) asuinkunnat (3 yleisintä). Kuva 1A D. Kyselyyn vastanneiden henkilöiden ikäjakauma A) kaikkien kyselyyn vastanneiden, B) hylkeenpyytäjien, C) vapaaajankalastajien ja D) kaupallisten kalastajien osalta. 6

7 3.2 Hylkeenmetsästäjille suunnattu kysely Prosenttia (%) vastaajista Harvemmin kuin kerran vuodessa Kuva 2. Vastaajien (N = 92) hylkeenmetsästykseen käyttämät päivät vuodessa. 1 5 päivää 6 10 päivää Yli 10 päivää Ei vast Hylkeenmetsästys harrastuksena Hylkeenmetsästäjille tarkoitettuun osioon vastanneesta henkilöistä 76 % kertoi harrastaneensa metsästystä yli 10 vuotta. Viidestä kymmeneen vuotta metsästystä oli harrastanut 10 % vastaajista, ja alle viisi vuotta yhdeksän prosenttia. Vastaajista 25 % oli harrastanut hylkeenmetsästystä yli 10 vuotta. Viidestä kymmeneen vuotta hylkeenpyynnissä oli käynyt 20 % vastaajista. Alle viisi vuotta hylkeenmetsästystä harrastaneita oli 49 % vastaajista. Hylkeenmetsästystä piti melko tai erittäin tärkeänä harrastuksena 77 % vastaajista. Vastaajista 39 % kertoi metsästävänsä hylkeitä yleensä kahden hengen seurueessa. Kolmen henkilön ryhmässä metsästi 29 % vastaajista, ja sitä suuremmassa 10 %. Yksin hylkeenpyyntiin suuntasi 15 % vastaajista. Vastaajista neljä kymmenestä raportoi käyttävänsä hylkeenmetsästykseen yhdestä viiteen päivää vuodessa (kuva 2). Kuudesta kymmeneen päivää metsästäviä oli neljäsosa vastaajista, ja yli 10 päivää hyljejahdissa käytti yksi kuudesta vastaajasta. Kartta 1. Vastaajien merkitsemät tärkeät hylkeenmetsästysalueet Suomenlahdella. Hylkeenmetsästys Merkintöjä > Tärkeät hylkeenmetsästysalueet Suomenlahdella Hylkeenmetsästäjille tarkoitettuun osioon vastanneista kaikkiaan 56 henkilöä merkitsi kartalle yhteensä 160 tärkeäksi kokemaansa hylkeenmetsästysaluetta (kartta 1). Vastaajien tärkeinä pitämät alueet sijoittuivat varsin tasaisesti pitkin Suomenlahden rannikkoa. 7

8 Prosenttia (%) vastaajista Muutaman tunnin 1 päivän 2 3 päivää Yli 3 päivää Ei vast. Kuva 3. Vastaajien (N = 92) hylkeenmetsästyskertaan yleisimmin käyttämä aika heidän karttaan merkitsemillään alueilla. Vastaajat pystyivät halutessaan perustelemaan, miksi he pitävät kartalle merkitsemiään kohteita tärkeinä hylkeenmetsästysalueina. Perusteluita oli esitetty joka kolmannelle kohteelle (56 kpl). Yleisimpänä perusteluna oli se, että alueella on usein hylkeitä (34 vastausta). Myös paikan sijainti (10 vastausta) sekä paikan tuttuus (7 vastausta) esiintyivät useissa perusteluissa. Kaikkiaan 51 hylkeenpyytäjille tarkoitettuun kyselyyn vastanneista henkilöistä oli vastannut kysymykseen hylkeenpyynnin ajoittumisesta. Näistä 24 vastaajaa kertoi pyytävänsä hylkeitä karttapohjaan merkitsemillään alueilla pelkästään keväällä ( ) ja kaksi syksyllä ( ). Sekä keväällä että syksyllä hylkeitä kertoi metsästävänsä 25 henkilöä eli puolet kysymykseen vastanneista. 14 % 9 % 39 % 38 % En koskaan Harvemmin kuin joka toinen kerta Noin joka toinen kerta Joka kerta tai lähes joka kerta Kuva 4. Hyljesaaliin saannin yleisyys niiden henkilöiden osalta (N = 56), jotka olivat vastanneet saaliin saantia koskevaan kysymykseen. Kyselyssä tiedusteltiin, kuinka monta kertaa vastaajat olivat käyneet metsästämässä hylkeitä merkitsemillään alueilla viimeisen viiden vuoden aikana. Vastaus saatiin joka kolmannelle kohteelle (56 kpl). Yleisimmin karttaan merkityillä alueilla oli käyty metsästämässä yhdestä viiteen kertaan (27 vastausta) tai yli kymmenen kertaa (16 vastausta). Hylkeenpyyntiin karttaan merkitsemillään alueilla vastaajat kertoivat käyttävänsä kerrallaan yleisimmin yhden metsästyspäivän (Kuva 3). Lähes yhtä moni raportoi viipyvänsä hylkeenpyynnissä kahdesta kolmeen päivään kerrallaan. Muutaman tunnin kerrallaan metsästysreissulla viipyi 15 % vastaajista. Hylkeenmetsästäjille tarkoitettuun kyselyyn vastanneista henkilöistä 56 oli vastannut kysymykseen saaliin saannin yleisyydestä. Lähes neljä kymmenestä vastaajasta raportoi, ettei ollut saanut lainkaan saalista karttaan merkitsemiltään alueilta (kuva 4). Vastaavasti neljä kymmenestä kertoi saaneensa saalista harvemmin, kuin joka toisella metsästyskerralla. Joka kerta tai lähes joka kerta saalista oli saanut yksi kymmenestä kysymykseen vastanneesta henkilöstä. 8

9 Prosenttia (%) vastaajista Ei muita metsästäjiä Harvoin muita metsästäjiä Usein muita metsästäjiä Aina muita metsästäjiä En osaa sanoa Ei vast Tärkeäksi koettujen hylkeenmetsästysalueiden käyttö ja kehittäminen Vastaajia pyydettiin arvioimaan muiden hylkeenmetsästäjien määrää ja sen kehitystä karttaan merkitsemillään alueilla. Kysymykseen vastanneista 56 henkilöstä yli puolet kertoi kohdanneensa muita metsästäjiä harvoin (kuva 5). Neljä kymmenestä kysymykseen vastanneesta henkilöstä raportoi hylkeenmetsästäjien määrän kasvaneen viimeisen viiden vuoden aikana. Vastaavasti yksi seitsemästä kertoi hylkeenmetsästäjien määrän vähentyneen. Kuva 5. Vastaajien (N = 92) kokemus muiden hylkeenmetsästäjien määrästä heidän karttaan merkitsemillään alueilla. Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös muiden luonnonkäyttäjien kuin toisten hylkeenmetsästäjien kanssa tapahtuneiden kohtaamisten määrää ja sen kehitystä heidän karttaan merkitsemillään alueilla. Kysymykseen vastanneista 56 henkilöstä lähes puolet raportoi kohdanneensa muita luonnonkäyttäjiä harvemmin kuin joka toinen kerta tai ei lainkaan (kuva 6). Joka kerta tai lähes joka kerta muita luonnonkäyttäjiä oli kohdannut joka neljäs kysymykseen vastanneesta henkilöstä. Prosenttia (%) vastaajista Kyselyssä tiedusteltiin myös mahdollisista ongelmista tai ristiriidoista muiden hylkeenmetsästäjien tai muiden luonnonkäyttäjien kanssa. Ainoastaan kaksi vastaajista raportoi ristiriitatilanteista. Molemmissa tapauksissa oli kyse siitä, että vieras venekunta oli saapunut alueelle, jossa metsästys oli käynnissä En koskaan Harvemmin kuin joka toinen kerta Noin joka toinen kerta Kuva 6. Vastaajien (N = 92) ja muiden luonnossa liikkujien kohtaamisen yleisyys vastaajien karttaan merkitsemillä alueilla. Joka kerta tai lähes joka kerta Ei vast. Kyselyyn vastanneet hylkeenmetsästäjät olivat tyytyväisiä merkitsemiensä alueiden nykyiseen palvelutasoon. Lisää palveluja (parempia tankkausmahdollisuuksia) kaipasi ainoastaan kaksi vastaajista. Kaupallisia majoituspalveluja kertoi hyödyntävänsä kaksi vastaajaa. Muut metsästysalueella tai sen lähialueilla yöpyvistä vastaajista hyödynsivät useimmiten omaa telttaa tai venettä Hylkeenmetsästyksen kehittäminen Kyselyyn osallistuneille tarjottiin mahdollisuus vastata sanallisesti hylkeenmetsästystä ja hylkeenmetsästysjärjestelyiden kehittämistä koskeviin avoimiin kysymyksiin, joita esitettiin kolme kappa- 9

10 letta (liite 1). Kysymyksistä ensimmäisessä tiedusteltiin, miten vastaajan mielestä hylkeenmetsästystä tai hylkeenmetsästysjärjestelyjä tulisi kehittää tulevaisuudessa vastaajan karttaan merkitsemillä alueilla. Toisessa kysymyksessä kysymys esitettiin koskien koko Suomea. Kolmanteen kysymyskenttään vastaajat saivat halutessaan antaa vapaasti palautetta hylkeenmetsästykseen liittyen. Avoimia vastauksia saatiin yhteensä 93, mutta vastauksissa oli paljon päällekkäisyyksiä. Eri kysymyksiin saadut vastaukset käsiteltiin siksi yhtenä kokonaisuutena. Aineistosta nousi selkeästi esille neljä erillistä pääteemaa (tyytyväisyys nykytilaan; huoli hylkeenmetsästysalueiden vähentymisestä; toive pyynnin aloitusajankohdan aikaistumisesta; metsästykseen liittyvien rajoitusten purkaminen), jotka toistuivat monissa vastauksissa. Useissa vastauksissa nousi esiin tyytyväisyys hylkeenpyynnin nykytilaan. Nykyinen käytäntö erittäin hyvä. Det är ganska bra som det är. Osa vastaajista myös peilasi nykytilannetta aikaisempaan. Näissä vastauksissa painottui tyytyväisyys siirtymisestä pyyntilupamenettelystä kiintiömetsästykseen hallin osalta. Nu är situationen bra, då det blev kvotjakt. Mielestäni järjestelyt ovat tällä hetkellä varsin hyvät. Kiintiömetsästys on paljon helpompaa kuin aikaisempi poikkeuslupametsästys. Nyt ollaan asialinjalla, rajoitukset ja anomukset aiemmin olivat liiankin tiukat. Vaikka monet vastaajista nostivat esiin tyytyväisyytensä hylkeenmetsästysjärjestelyiden nykytilaan, paistoi vastauksista myös huoli mahdollisista tulevista (alueellisista) rajoituksista. Lisäksi toivottiin uusia alueita metsästyskäyttöön. Nämä valtion alueet pitää säilyttää metsästyksen kannalta katsoen entisellään. Ovat ensiarvoisen tärkeitä alueita pääkaupunkilaiselle maattomalle ja vedettömälle metsästäjä/kalastajalle. Hylje on oppiva eläin, vaihtavat paikkaa ja liikkuvat laajalla alueella. Löytäminen edellyttää etsimistä, joskus koko Suomenlahden kokoiselta alueelta. Järjestelyitä ei tarvitse kehittää mutta mahdollisten metsästysrajoitusten riski ulkosaaristossa on ilmeinen. Hylkeet tulevat hakeutumaan suoja-alueille. Vastauksissa nousi toistuvasti esille toive hylkeenmetsästysajan (16.4) aikaistamisesta. Perusteena aikaistustoiveelle vastaajat esittivät Suomenlahden heikon jäätilanteen, joka ei kaikkina talvina mahdollista perinteistä jäältäpyyntiä. Metsästys pitäisi saada alkamaan esim Silloin pääsisi hylkijäille ja jahti olisi mielekkäämpää ja hienompaa. Jäitä ei ole enää 16. huhtikuuta. Harmaahylkeen metsästystä tulisi aikaistaa ainakin kahdella viikolla, jotta voisi harrastaa perinteistä pyyntiä jäiltä. Ändra på jakttiden så att det finns is när man får börja jaga. Rajoitusten purkamisesta esitetyt toiveet koskivat pääasiassa joko sallittujen metsästysalueiden lisäämistä tai hallin kiintiömetsästyksen muuttamista vapaaksi metsästykseksi. Muutamat vastaajat esittivät pyyntilupamenettelyn purkua myös itämerennorpan osalta. Toisaalta vastakkaisiakin näkemyksiä esitettiin. Kannankasvun todelliseen rajoittamiseen tähtääviä toimia olisi lisättävä. Näitä olisi suojeluluotojen lakkauttaminen, sekä nykyistä aikaisempi pyyntikausi keväällä. Kansallispuiston luodoilta pitää saada metsästää hylkeitä. Kiintiöt voisi jo unohtaa ja metsästysaikaa aikaistaa keväällä. Varsinkin uroshallin rauhoituksen voisi poistaa kokonaan. Norpanmetsätys tulisi vapauttaa kokonaan. Kannan kokoa säätelevää metsästystä ei pidä harjoittaa ollenkaan, eikä varsinkaan sillä perusteella, että pyrittäisiin helpottamaan ihmisen elinkeinonharjoitusta, esim. kalastusta. Muita esiinnousseita teemoja vastauksissa olivat muun muassa tarve koulutukselle ja opastukselle, hyljetuotteita koskevien myyntirajoitusten purkaminen, tapporahan palauttaminen ja byrokratian vähentäminen. 10

11 3.3 Vapaa-ajankalastajille suunnattu kysely Prosenttia (%) vastaajista Pyydyskalastajat 0 10 päivänä Kuva 7. Vastaajien (N = 49) vapaaajankalastukseen käyttämät päivät vuodessa. Vapakalastajat päivänä Yli 30 päivänä Ei vast Vapaa-ajankalastus harrastuksena Vapaa-ajankalastajille tarkoitettuihin kysymyksiin vastasi 49 henkilöä. Lisäksi vastasi kaksi kalastusmatkailuyrittäjää, mutta heidän vastauksensa poistettiin lopullisesta aineistosta sisämaan vesistöihin kohdennettujen karttamerkintöjen vuoksi. Lähes puolet (24 vastaajaa) kertoi harrastavansa vapakalastusta. Pelkästään pyydyskalastusta kertoi harrastavansa harvempi kuin yksi kymmenestä vastaajasta (4 vastaajaa). Sekä vapa- että pyydyskalastusta harrasti neljä kymmenestä (19 vastaajaa). Erittäin tai melko tärkeänä harrastuksena kalastusta piti neljä viidestä kyselyyn vastanneesta vapaa-ajankalastajasta (40 vastaajaa). Vapaa-ajankalastajista viidesosa raportoi harrastavansa pyydyskalastusta yli 30 päivänä vuodessa (kuva 7). Vapakalastusta yli 30 päivänä vuodessa harrasti hieman yli puolet päivänä pyydyskalastusta harrasti yksi seitsemästä ja vapakalastusta niin ikään yksi seitsemästä vastaajasta. Kartta 2. Vastaajien merkitsemät tärkeät pyydyskalastusalueet Suomenlahdella. Pyydyskalastus Merkintöjä 1 3 > Tärkeät vapaaajankalastusalueet Suomenlahdella Tärkeät pyydyskalastusalueet Kaikkiaan 13 vapaa-ajankalastajille tarkoitettuun kysymykseen vastanneesta henkilöstä merkitsi kartalle yhteensä 38 tärkeäksi kokemaansa pyydyskalastusaluetta (kartta 2). Vastaajat pystyivät halutessaan perustelemaan, miksi he pitävät kartalle merkitsemiään kohteita tärkeinä pyydyskalastusalueina. Pyydyskalastajille tärkein kalapaikan ominaisuus oli sen sijainti lähellä mökkiä tai kotia. Kalastusaktiivisuutta kartoittaneeseen kysymykseen vastanneista 17 henkilöstä 11 raportoi käyneensä merkitsemillään kalastusalueilla yli 50 kertaa viimeisen viiden vuoden aikana. Kolme vastaajaa oli kalastanut merkitsemillään alueilla 0 20 tai kertaa. 11

12 Kartta 3. Vastaajien merkitsemät tärkeät vapakalastusalueet Suomenlahdella. Vapakalastus Merkintöjä 1 3 > 3 Suosituinta kalastusaikaa olivat syksy (16/18 vastaajaa), kesä (14 vastaajaa) ja kevät (13 vastaajaa). Talvella kertoi kalastavansa seitsemän vastaajaa. Vastaajat viipyivät yhdellä kalastusreissulla yleisimmillään muutaman tunnin (10/17 vastaajaa). Kahdesta kolmeen päivään kerrallaan kertoi viipyvänsä kaksi vastaajaa, ja kolme vastaajaa teki alueelle yli kolmen päivän mittaisia kalastusretkiä Tärkeät vapakalastusalueet Kaikkiaan 24 vapaa-ajankalastajille tarkoitettuun kysymykseen vastanneesta henkilöstä merkitsi kartalle yhteensä 95 tärkeäksi kokemaansa vapakalastusaluetta (kartta 3). Vastaajat pystyivät halutessaan perustelemaan, miksi he pitävät kartalle merkitsemiään kohteita tärkeinä vapakalastusalueina. Vapakalastajille tärkein kalapaikan ominaisuus oli sen sijainti lähellä mökkiä tai kotia sekä se, että kohde koettiin hyväksi kalapaikaksi. Prosenttia (%) vastaajista Joka kerta tai lähes joka kerta Noin joka toinen kerta Kuva 8. Kyselyyn vastanneiden vapaaajankalastajien (N = 49) ja muiden kalastajien kohtaamisten yleisyys vastaajien karttaan merkitsemillä alueilla. Harvemmin kuin joka toinen kerta Ei vast. Kalastusaktiivisuutta kartoittaneeseen kysymykseen vastanneista 32 henkilöstä 16 raportoi käyneensä merkitsemillään kalastusalueilla yli 50 kertaa viimeisen viiden vuoden aikana kertaa alueilla oli kalastanut 10 henkilöä ja 0 20 kertaa kuusi henkilöä. Suosituinta kalastusaikaa olivat kesä (27/33 vastaajaa) ja syksy (27 vastaajaa) sekä kevät (25 vastaajaa). Talvella vapakalastusta harrasti 17 vastaajaa, joista kaksi kävi vapakalastamassa karttaan merkitsemillään alueilla ainoastaan talvella Tärkeäksi koettujen vapaaajankalastusalueiden käyttö ja kehittäminen Vapaa-ajankalastajille tarkoitettuihin kysymyksiin vastanneilta henkilöiltä tiedusteltiin, kuinka usein he olivat kohdanneet muita kalastajia karttaan merkitsemillään alueilla. Neljä kymmenestä vapaa-ajankalastajasta kertoi kohdanneensa muita kalastajia joka kerta tai lähes joka kerta (kuva 8). Noin joka toinen kerta muita kalastajia oli kohdannut vajaa viidennes vastaajista. 12

13 Prosenttia (%) vastaajista Aina muita vesillä liikkujia Usein muita vesillä liikkujia Harvoin muita vesillä liikkujia En osaa sanoa Ei vast. Vastaajia pyydettiin arvioimaan muiden kalastajien määrää ja sen kehitystä karttaan merkitsemillään alueilla. Kysymykseen vastanneista 35 henkilöstä 23 arvioi, että alueilla on aina tai usein muita kalastajia. 10 vastaajaa arvioi kalastajien määrän kasvaneen viimeisen viiden vuoden aikana. Yhtä moni oli sitä mieltä, että kalastajien määrässä ei ollut tapahtunut muutosta. Kalastajien määrän vähenemisestä raportoi 12 vastaajaa. Muita vesillä liikkujia koskeneeseen kysymykseen (kuva 9) oli vastannut 34 vapaa-ajankalastajaa. Heistä 28 raportoi kohdanneensa muita vesilläliikkujia usein. Kuva 9. Vastaajien (N = 49) ja muiden luonnossa liikkujien kohtaamisen yleisyys vastaajien karttaan merkitsemillä alueilla. Kyselyssä tiedusteltiin myös mahdollisista ongelmista tai ristiriidoista muiden vesilläliikkujien kanssa. Vastaajista 29 ilmoitti, ettei ollut kohdannut ongelma- tai ristiriitatilanteita, ja 15 ei ollut vastannut kysymykseen. Kaikkiaan viisi vastaajaa raportoi ongelmatilanteista. Esiinnousseita teemoja olivat kateus, toisten veneilijöiden piittaamaton ja/ tai osaamaton käytös sekä tahallinen siimojen katkominen veneellä. Prosenttia (%) vastaajista Alle 5 vuotta 5 10 vuotta Yli 10 vuotta Yli 20 vuotta Ei vast. Kyselyyn vastanneet vapaa-ajankalastajat olivat varsin tyytyväisiä merkitsemiensä alueiden nykyiseen palvelutasoon. Ainoastaan neljä vastaajaa kaipasi lisää palveluita (kaupat/ravintolat/kahvilat; tankkauspisteet; veneenlaskupaikat; lisää valtion vesialueita kalastuskäyttöön). 16 vastaajaa kertoi, että ei yövy merkitsemillään alueilla tai niiden läheisyydessä. Vastaavasti 19 henkilöä kertoi yöpyvänsä alueella. Suosituin majoitusvaihtoehto oli oma tai tuttavien mökki. Kuva 10. Kyselyyn vastanneiden kaupallisten kalastajien (N = 30) ammattikalastusuran pituus. 3.4 Kaupallisille kalastajille suunnattu kysely Kaupallisen kalastuksen harjoittaminen Kaupallisille kalastajille (ammattikalastajille) tarkoitettuun osioon vastasi yhteensä 30 henkilöä. Yli puolet vastaajista kertoi harjoittaneensa ammattikalastusta yli 20 vuotta (kuva 10). 13

14 Prosenttia (%) vastaajista Verkoilla Rysällä Lohen ajosiimalla 0 30 päivänä päivänä Yli 90 päivänä Ei vast. Vastaajista 25 kertoi harjoittavansa verkkokalastusta. Rysällä kalasti 18 vastaajaa ja lohen ajosiimalla viisi vastaajaa. Troolilla ei kalastanut yksikään vastaajista. Verkoilla kalastaneista vastaajista 11 kertoi kalastavansa vuoden aikana päivänä ja 12 vastaajaa yli 90 päivänä (kuva 11). Rysällä kalastaneista vastaajista kaksi kolmesta kalasti vuodessa rysällä yli 90 päivänä. Lohen ajosiimalla kalastaneista kaikki viisi henkilöä ilmoittivat kalastavansa ajosiimalla 0 30 päivänä vuodessa. Kuva 11. Kyselyyn vastanneiden ammattikalastajien kalastuspäivät pyydystyypeittäin jaoteltuna (prosenttia vastaajista) Tärkeät kalastusalueet Verkkokalastusalueet Kaupallisille kalastajille tarkoitettuun osioon vastanneista kaikkiaan 20 henkilöä merkitsi kartalle yhteensä 87 tärkeäksi kokemaansa verkkokalastusaluetta (kartta 4). Verkkokalastus Merkintöjä 1 3 > 3 Kaikkiaan 15 verkkokalastusta harjoittanutta ammattikalastajaa kertoi käyneensä kalastamassa merkitsemillään alueilla yli 50 kertaa viimeisen viiden vuoden aikana. Keväällä verkkokalastusta harjoitti 15 vastaajaa, kesällä 14, syksyllä 14 ja talvella 12. Ympärivuotisesti verkoilla kalasti yhdeksän vastaajaa. Kartta 4. Vastaajien merkitsemät tärkeät verkkokalastusalueet Suomenlahdella Rysäkalastusalueet Kaupallisille kalastajille tarkoitettuun osioon vastanneista kaikkiaan 11 henkilöä merkitsi kartalle yhteensä 43 tärkeäksi kokemaansa rysäkalastusaluetta (kartta 5). Rysäkalastus Merkintöjä 1 3 > 3 Kaikkiaan kahdeksan rysäkalastusta harjoittanutta ammattikalastajaa kertoi käyneensä kalastamassa merkitsemillään alueilla yli 50 kertaa viimeisen viiden vuoden aikana. Keväällä rysäkalastusta harjoitti seitsemän vastaajaa, kesällä kymmenen, syksyllä seitsemän ja talvella kolme. Ympärivuotisesti rysällä kalasti kolme vastaajaa. Kartta 5. Vastaajien merkitsemät tärkeät rysäkalastusalueet Suomenlahdella Lohen ajosiimakalastusalueet Kaupallisille kalastajille tarkoitettuun osioon vastanneista kaikkiaan kaksi henkilöä merkitsi kartal- 14

15 le yhteensä kuusi tärkeäksi kokemaansa lohen ajosiimakalastusaluetta (kartta 6). Kartta 6. Vastaajien merkitsemät tärkeät lohen ajosiimakalastusalueet Suomenlahdella. Lohen ajosiimakalastus Merkintöjä 1 Yksi lohen ajosiimakalastusta harjoittaneista ammattikalastajista kertoi käyneensä kalastamassa merkitsemillään alueilla kertaa viimeisen viiden vuoden aikana. Kaksi vastaajista kertoi käyneensä kalastamassa 0 20 kertaa. Kesällä ajosiimakalastusta oli harjoittanut yksi vastaaja, ja sekä kesällä että syksyllä kaksi vastaajaa. 3.5 Porkkalanniemi Vastaajien tekemien karttamerkintöjen perusteella Porkkalanniemen lähialueen kokivat tärkeäksi sekä hylkeenmetsästäjät että kaupalliset kalastajat. Hylkeenpyytäjien merkitsemistä tärkeistä metsästysalueista 34 % sijoittui Porkkalanniemen ympäristöön (kartta 7A). A Hylkeenmetsästys Merkintöjä > 10 Kaupalliset kalastajat olivat merkinneet tärkeäksi kokemiaan kalastusalueita erityisesti Porkkalanniemen länsipuolelle (kartat 7B ja 7C). Porkkalan alueen merkitys nousi esiin myös kahdessa avoimeen tekstikenttään kirjatussa vastauksessa. Porkalan ja Upinniemen vesialueet ovat olleet jo ennen sotia, ja ovat vieläkin tänä päivänä tärkeimmät ammattikalastusalueet Kirkkonummella. (Kaupallinen kalastaja) B Rysäkalastus Merkintöjä 1 3 > 3 C Verkkokalastus Merkintöjä 1 3 > 3 Keskikesällä pääsääntöisesti merilohen uistelua Porkkalan majakan ympäristössä. (Vapaa-ajankalastaja) Kartta 7A C. Hylkeenmetsästäjien ja kaupallisten kalastajien tärkeäksi merkitsemät alueet Porkkalanniemen ympäristössä. 15

16 4 POHDINTA Tässä selvityksessä kartoitettiin Suomenlahden tärkeitä hylkeenmetsästys- ja kalastusalueita. Tarkoituksena oli saada tärkeiksi koettujen alueiden sijainnin ohella tietoja alueiden käytöstä sekä niiden kehitystarpeista. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella kesän 2016 aikana. Kysely tavoitti alueen hylkeenmetsästäjät varsin hyvin (Riistapäällikkö V. Eronen, riistakeskus Uusimaa; henk. koht. komm.). Kaupallisista kalastajista vastasi arviolta joka kymmenes (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio ammattikalastajien määrästä Suomenlahdella vuonna 2016 oli 360). Vapaa-ajankalastajien vastausasteesta ei ole tietoa. On hyvä huomata, että toteutetun kaltaisten sähköisten kyselyiden (teoreettinen) vastausaste on tyypillisesti alhainen, eikä tarkkoja vastausasteita ole mahdollista laskea kyselyn toteutustavan vuoksi. Tyypillinen hylkeenmetsästäjille suunnattuun osioon vastannut oli vuotias pääkaupunkiseudulla tai sen läheisyydessä asuva mies, joka oli harrastanut metsästystä yli 10 vuotta mutta hylkeenpyyntiä alle viisi vuotta. Kyselyyn vastanneiden henkilöiden ikäjakauma vastasi jokseenkin hyvin kaikkien suomalaisten metsästäjien ikäjakaumaa (ks. Toivonen 2009), joskin alle 30-vuotiaiden osuus oli suhteessa pienempi. Havainnot eivät ole yllättäviä. Hylkeenmetsästyksen suosioon vaikuttavat muun muassa olosuhteiden metsästäjän taidoille ja varusteille asettamat haasteet; aloitteleva metsästäjä löytää helpompiakin pyyntimuotoja. Hylkeenmetsästys on tauon jälkeen ollut Suomessa mahdollista vasta vuodesta 1998 alkaen. Pyyntilupamenettelystä siirryttiin kiintiömetsästykseen vuonna 2014 (Suomen riistakeskus 2014). Näin ollen hylkeenpyyntiperinteet ovat päässeet osin katkeamaan, ja monet muutoin kokeneetkin metsästäjät vasta opettelevat hylkeenmetsästyksessä tarvittavia taitoja. Hyljejahtiin tyypillinen vastaaja suuntasi yhden tai kahden metsästyskumppanin kanssa, ja käytti hylkeiden pyyntiin yhdestä viiteen vuorokautta vuodessa. Tyypillinen vastaaja metsästi hylkeitä todennäköisemmin keväällä kuin syksyllä, ja viipyi metsästysreissulla yhdestä kolmeen päivään. Saalista tyypillinen hylkeenmetsästäjä sai suhteellisen harvoin. Tyypillinen vapaa-ajankalastajille suunnattuun osioon vastannut oli pääkaupunkiseudulla tai sen läheisyydessä asuva vuotias mies, joka harrasti vapakalastusta yli 30 päivänä vuodessa ja piti kalastusta itselleen tärkeänä harrastuksena. Kalastuskerta kesti tyypillisimmin muutamia tunteja, ja ajoittui kevään ja syksyn välille. Havainnot sopivat hyvin yksiin aikaisempien selvitysten tulosten kanssa. Mellanouran ja Salmen (2014) toteuttamissa haastatteluissa ilmeni, että pyydyskalastuksen suosion arvellaan hiipuneen samalla kun vapa-kalastuksen suosio on pysynyt samana tai joidenkin kalastusmuotojen osalta jopa kasvanut. Tyypillinen kyselyyn vastannut kaupallinen kalastaja oli yli 20 vuotta ammattikalastusta harjoittanut, itäisen Suomenlahden rannikolla asuva vuotias mies. Tyypillinen ammattikalastajavastaaja kalasti verkoilla yli 90 päivänä vuodessa, usein läpi vuoden. Kyselyn vastaajien tärkeiksi merkitsemät hylkeenmetsästysalueet sijoittuivat varsin tasaisesti koko rannikolle, ja sijainnit noudattivat pitkälti niitä paikkoja, joista hylkeenmetsästäjät ovat saaneet saalista (Riistapäällikkö V. Eronen, riistakeskus Uusimaa; henk. koht. komm.). Havainto ei ole yllättävä; vastaajat perustelivat tärkeiksi merkitsemiensä paikkojen valintaa erityisesti sillä, että alueilla on usein hylkeitä. 16

17 Vapaa-ajankalastajien ilmoittamat tärkeät pyydyskalastuspaikat painottuivat itäisen Suomenlahden alueelle. Vastaajat olivat kuitenkin ilmoittaneet tärkeitä pyydyskalastusalueita niin vähän, että johtopäätösten tekeminen on hankalaa. Tärkeitä vapa-kalastusalueita oli ilmoitettu enemmän, ja ne sijoittuivat yleisesti hyvin lähelle rannikkoa. Mellanouran ja Salmen (2014) selvityksessä todettiin, että vaikka vapaa-ajankalastajien liikkuvuus on yleisesti lisääntynyt, kalastavat erityisesti vapaa-ajanasukkaat mökkipaikkakuntansa lähivesillä. Tämä koskee erityisesti pyydyskalastusta, jonka harjoittaminen vaatii paikallisen kalastusalueen tai kalastuskunnan pyydysmerkin tai pyydyskalastusluvan. Kaupallisten kalastajien tärkeiksi ilmoittamat verkkokalastusalueet painottuivat toisaalta Inkoon ja Kirkkonummen välille, toisaalta Kotkan ja Virolahden edustalle. Tärkeiksi ilmoitetut rysäkalastusalueet sijaitsivat osin samoilla alueilla kuin tärkeät verkkokalastusalueet. Lohen ajosiimakalastukselle tärkeistä paikoista saatiin ainoastaan muutama karttamerkintä itäiselle Suomenlahdelle. Raportin karttoja tarkasteltaessa on hyvä huomata, että merkintöjen puuttuminen joltakin alueelta ei automaattisesti tarkoita sitä, että kyseinen alue ei olisi tärkeä hylkeenmetsästystai kalastusalue kysely tavoitti vain osan Suomenlahdella hylkeitä metsästävistä tai kalastusta harjoittavista henkilöistä. Lisäksi on hyvä huomata, että kaikki kyselyyn vastanneet henkilöt eivät syystä tai toisesta merkinneet alueita kartalle lainkaan. Näin ollen on mahdollista jopa todennäköistä että tässä raportissa on saatu kuvattua vain osa Suomenlahden tärkeistä hylkeenmetsästys- ja kalastusalueista. Sekä hylkeenmetsästäjät että vapaa-ajankalastajat raportoivat kohdanneensa muita alueenkäyttäjiä varsin usein. Ristiriita- tai ongelmatilanteista muiden alueen käyttäjien kanssa raportoi silti vain muutama vastaaja. Tyypillisesti ongelmatilanteessa oli kyseessä toisen venekunnan piittaamaton käytös. Ongelmatilanteiden vähäinen määrä käy hyvin yksiin Toivosen (2009) selvityksen kanssa; häirityksi oli kokenut tulleensa 12 % metsästäjistä, ja vastaavasti 4 % oli kokenut itse häirinneensä muita luonnossa liikkujia. Virkistäytyminen ja elämykset ovat tärkeitä motiiveja etenkin kaupungeissa asuville vapaa-ajankalastajille (Mellanoura ja Salmi 2014). Sekä hylkeenmetsästäjät että vapaa-ajankalastajat olivat kuitenkin varsin tyytyväisiä alueen tämänhetkiseen palvelutasoon. Kaivatuimpia lisäpalveluja olivat tankkauspisteet ja kahvila- ja ravintolapalvelut, mutta niitäkin kaipasi vain muutama vastaaja. Vuonna 2001 perustettiin valtion omistamille merialueille seitsemän hylkeidensuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on yli hehtaaria. Alueet ovat metsähallituksen hallinnassa, ja niillä on merkitystä erityisesti hallien ja niiden elinympäristön suojelulle. Alueilla on myös kalastukseen kohdistuvia rajoituksia. Lisäksi Suomenlahdella on myös muita suojelualueita, joiden käyttöä koskevat rajoitukset vaihtelevat (MMM 2007). Kyselyn avoimissa vastauksissa nousi esiin muun muassa vastaajien huoli alueiden käytön rajoitusten kiristymisestä tulevaisuudessa. Erityisesti hylkeenmetsästäjille tarkoitettuun osioon vastanneet henkilöt nostivat esiin huolen mahdollisista uusista rajoituksista sekä esittivät toiveita metsästyksen sallimisesta nykyisillä rauhoitusalueilla. Lisäksi vastaajat toivoivat hylkeenmetsästyksen aikaistamista. Toisaalta monet vastaajista nostivat esiin tyytyväisyytensä nykytilanteeseen. 17

18 5 LÄHTEET Mellanoura, J. & Salmi, P. 2014: Vapaa-ajankalastaja ryhmäkuvassa. RKTL:n työraportteja 9/ s. tyoraportit/vapaa_ajankalastaja_ryhmakuvassa.pdf [ ] MMM 2007: Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 4/ s. Itameren_hyljekantojen_hoitosuunnitelma.pdf [ ] Seppänen, E., Toivonen A.-L., Kurkilahti M. & Moilainen, R. 2011: Suomi kalastaa Vapaa-ajankalastus kalastusalueilla. tutkimuksia_selvityksia_1_2011.pdf [ ] Suomen riistakeskus 2014: [ ] Toivonen, A-L. 2009: Suomalainen metsästäjä Riista- ja kalatalous selvityksiä 19/ s. selvityksia_19_2009.pdf [ ] 18

19 19

20 20