Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, jonka kohdalla. lapsen huostaanotto on tullut ajankohtaiseksi. Olet ja tulet aina olemaan lapsen vanhempi, jolla
|
|
- Anni-Kristiina Hänninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsingin kaupunki Lastensuojelun sijoituksen sosiaalityö Päivitetty 03/2017
2 Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, jonka kohdalla lapsen huostaanotto on tullut ajankohtaiseksi. Olet ja tulet aina olemaan lapsen vanhempi, jolla on tärkeä rooli lapsen elämässä.
3 1 Huostaanotto vanhemman kriisinä (Lähde: VOIKUKKIAverkostohanke) Huostaanotto on kriisi sekä sinulle että lapselle. On tärkeää voida kohdata omat sekä lapsen tunteet ja saada puhua niistä avoimesti. Lapsen tunteita on helpompi kohdata, jos on ensin päässyt itse käsittelemään omaa kokemustaan. Sosiaalityöntekijä ohjaa sinut tarvittaessa kriisityön ammattilaiselle tai muun avun piiriin. Kriisiä kuvataan usein toisiaan seuraavina kriisin eri vaiheina, mutta on hyvin yleistä, että kriisin eri vaiheet limittyvät keskenään ja voivat ilmetä myös osittain päällekkäisinä. Jokainen kokee kriisin yksilöllisesti. Kriisistä selviytyminen edellyttää asioiden läpikäymistä. Selviytyminen on siis mahdollista, vaikka akuutissa kriisivaiheessa ei usein siltä tunnukaan. Vanhemman kriisissä: Sokkivaiheeseen kuuluu usein epätodellisuuden tunnetta, ajatusten jumittumista tapahtuneeseen, kaventunutta havaintokykyä, pakonomaista toimintaa, itkuherkkyyttä ja lamaantumista. Sokkivaiheessa on usein vaikea ymmärtää ja muistaa, mitä palavereissa on sovittu ja mitä asiakirjojen sisältö todella tarkoittaa. Reaktiovaiheessa on yleistä suru, suuttumus, ruumiilliset reaktiot, ruokahalun muutokset, univaikeudet, päihteiden käytön lisääntyminen, muista ihmisistä eristäytyminen, vaikeus kohdata muita lapsia ja vanhempia yhdessä, syyllisyyden tunteita sekä vihaa itseä, toisia ihmisiä, sosiaaliviranomaisia, jumalaa ja lastakin kohtaan. Vihan, kuten muidenkin tunteiden, kokeminen on normaalia. Vihaa olisi kuitenkin hyvä käsitellä jollakin tavalla, ettei jää sen vangiksi. Käsittelyvaiheessa saattaa ilmetä masentuneisuutta, välinpitämättömyyden tunnetta, kelvottomuuden ja arvottomuuden tunteita, yksinäisyyden ja tyhjyyden kokemuksia ja jopa itsemurha-ajatuksia. Käsittelyvaiheessa sairastumisherkkyys usein lisääntyy ja vanhempi saattaa pyrkiä muuttamaan tilannetta ulkoisilla keinoilla, kuten asuin- tai työpaikan vaihdoksella. Uudelleensuuntautumisvaiheessa arjen sujuvuus lisääntyy, sopimusten noudattaminen helpottuu, ruokahalu ja unirytmi normalisoituvat, kiinnostus ulkomaailmaa kohtaan palaa, voimavarat tapahtuneen käsittelyyn lisääntyvät ja lapsen tukeminen vahvistuu. Pahin kriisi on ohi ja vanhemmalla on paremmin voimavaroja selvitellä niitä asioita, joiden vuoksi joutui lapsesta eroon.
4 Huostaanotto ja sijoituksen alkuvaihe lapsen 2 näkökulmasta (Lähde: Tania Virintie, psykologi, psykoterapeutti) Lapsen huostaanotto on aina viimekätinen vaihtoehto lapsen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi, ja sen tarkoitus on auttaa lasta ja perhettä vaikeassa elämäntilanteessa muiden keinojen ollessa riittämättömiä. Huostaanotossa lapsi joutuu äkillisesti eroon paitsi vanhemmastaan, myös turvallisuudentunteeseen vaikuttavista fyysisen ja laajemman sosiaalisen ympäristön tukikohdista, kuten tutusta kodista, asuinalueesta ja siellä olevista tutuista ihmisistä. On luonnollista, että tämä aiheuttaa lapsessa turvattomuuden tunnetta sijoituksen alkuvaiheessa. Lapsen elämänpiirissä olevien aikuisten on hyvä olla tietoisia siitä, miten huostaanotto vaikuttaa lapseen ja näyttäytyy lapsen toiminnassa, jotta he voivat tukea lasta oikealla tavalla. Lapsen sokkivaihe Huostaanotto, erityisesti kiireellinen sijoitus, ylittää lapsen käsittelykyvyn ja laukaisee sokkivaiheen. Lapsen suojamekanismit aktivoituvat, mikä tarkoittaa sitä, että lapsi saattaa esimerkiksi jäädyttää tunteitaan tai torjua huostaanottoon liittyviä asioita mielestään selviytyäkseen kuormittavassa tilanteessa. Tunnekuorma näkyy lapsessa nonverbaalisina eli sanattomina oireina ennen kokemusten tietoista käsittelyä uuden elämäntilanteen tasaannuttua. Lapsen kokema psyykkinen kuormitus voi purkautua fyysisenä oirehdintana, kuten sairasteluna tai kipuina. Lapsella saattaa ilmetä unihäiriöitä (painajaiset, nukahtamisvaikeudet), syömisvaikeuksia, levottomuutta tai taantumista pienemmän lapsen tasolle. Aikuisten on hyvä olla tietoisia siitä, että oireilu on luonnollista äkillisen elämänmuutoksen seurauksena. Äkillisen erokokemuksen vaikutus lapseen Huostaanoton, eli äkillisen erokokemuksen myötä lapsessa aktivoituu herkästi epäluottamus ihmissuhteita, aikuisen käytettävyyttä ja omaa merkityksellisyyttä kohtaan. Lapsella saattaa jo entuudestaankin olla näitä tuntemuksia, mikäli vanhempi ei ole aina pystynyt olemaan lapselle turvallisesti läsnä omien vaikeuksiensa vuoksi. Lapsella saattaa olla huoli vanhemman pärjäämisestä ja mahdollisesti myös syyllisyydentunteita vanhemman hylkäämisestä, mikäli lapsella on kokemuksia vanhemman hauraudesta esim. tämän päihteidenkäytön tai mielenterveysongelmien myötä. Vanhemman ja muiden lapselle tärkeiden aikuisten on tärkeää auttaa lasta ymmärtämään, miksi hänet huostaanotettiin, sillä lapsella on taipumus kokea ero omaksi syykseen, mikäli sen syitä ei selvennetä hänelle tarpeeksi ymmärrettävästi.
5 3 Erokokemuksen seurauksena lapsen käytöstä ohjaa usein pyrkimys varmistaa hoivan saanti ja maksimoida omaa turvallisuudentunnetta uudessa ympäristössä. Lapsi saattaa takertua aikuiseen tai pyrkiä itse hoivaamaan tätä, jolloin hän varmistaa aikuisen fyysisen läsnäolon ollessaan epävarma siitä, pysyykö hän tämän mielessä ilman muistuttelua. Lapsella saattaa esiintyä valikoimattomuutta aikuisten suhteen, sillä tässä kohtaa lapselle on tärkeämpää varmistaa perustarpeidensa tyydyttäminen sekä välttää yksin jääminen kuin luoda syvällinen suhde aikuiseen. Lapsi voi näyttäytyä myös ylikilttinä, sillä hän ei välttämättä luota tulevansa hyväksytyksi omana itsenään ja pyrkii kiltteydellään varmistamaan aikuiselta saamansa hoivan jatkumisen. Toisaalta lapsi saattaa olla omaehtoinen, jolloin hänen pyrkimyksenään on olla riippumaton aikuisesta, jonka tarjoamaan turvaan ja hoivaan hän ei kokemustensa perusteella voi luottaa. Voidaan sanoa, että äkillisessä erokokemuksessa lapsen käytöstä ohjaa selviytymislogiikka, ei mielihyvä. Lapsen käytös voi tuntua vanhemmasta vieraalta ja tuottaa vanhemmalle pettymyksen tunteita. Vanhemman on kuitenkin hyvä muistaa, että lapsen käytös on ennen kaikkea yhteydessä lapsen kokemiin turvattomuudentunteisiin, ei rakkauden puutteeseen. Lapsi yrittää omien kykyjensä mukaan selviytyä hänelle haastavassa tilanteessa. Vanhempi on lapselle aina tärkeä, vaikka lapsi ei kykenisikään tätä vanhemmalleen osoittamaan. Vanhemman tarjoaman tuen merkitys sijoituksen alkuvaiheessa Vanhemman reagointitapa lapsen sijoitukseen ja vanhemman tapa sanoittaa tilannetta lapselle vaikuttavat lapsen kokemukseen erosta. Tämän vuoksi vanhemman on hyvä työstää omaa lapsen huostaanottoon liittyvää kriisiään ja ottaa vastaan apua, jotta hän voisi tukea lastaan haastavassa tilanteessa. Vanhempi, joka ei ole käsitellyt omaa kriisiään, saattaa tiedostamattaan välittää lapselle lohdutonta mielikuvaa maailmanlopusta, kun taas omaa kriisiään työstänyt vanhempi pystyy tukemaan lastaan tarjoamalla tälle luottamusta selviytymiseen vaikeasta tilanteesta huolimatta. Lapsen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että vanhempi pystyy antamaan hänelle luvan lohdun hakemiseen sijaishoitajilta. Näin vanhempi voi varmistaa, että lapsi ei jää tilanteessa tunnetasolla yksin. Mikäli vanhempi ei ole tilanteensa vuoksi kykenevä työstämään omaa kriisiään ja tätä kautta tukemaan lastaan tämän siirtyessä sijaishuoltopaikkaan, on asioiden jälkeenpäin työstäminen myös mahdollista. Vanhempi voi myöhemmin korjata lapselle välittämiään mielikuvia esimerkiksi työntekijän avustuksella.
6 4 Vanhemman ja lapsen yhteydenpidon säännöllisyys helpottaa hylätyksi tulemisen kokemusta, ellei yhteydenpidon rajoittamiselle ole jotakin lapsen hyvinvointia vaarantavaa perustetta. Vanhemman on oman vointinsa salliessa hyvä huolehtia siitä, että hän on säännöllisesti yhteydessä lapseensa omasta aloitteestaan. Silloinkin, kun lapsi ei halua puhua, on tärkeää soittaa lapselle pakottamatta puhumaan. Lapsella ei vielä tarvitse olla työkaluja tilanteen käsittelyyn. Vanhemmasta saattaa tuntua pahalta se, että lapsi ei halua puhua hänen kanssaan tai tapaamistilanteissa lapsi ei halua hyvästellä ja halata vanhempaa. Lapsi toimii näin, koska jatkuvat jälleennäkemiset ja erot ovat kuormittavia hänelle. Riittävä torjunta ja etäisyys vanhemmasta mahdollistavat lapsella turvallisuudentunteen ylläpitämisen. Vanhemman tarjoaman tuen merkitys lapsen sijoituksen aikana Oireilu sijaishuoltopaikassa alkaa usein turvallisuudentunteen kasvaessa, kun lapsen luottamus sijaishoitajiin kasvaa ja sen myötä turvallisuushakuinen käytös, kuten mukautuminen ja miellyttäminen, vähenee ja kielteisten tunteiden ilmaiseminen mahdollistuu. Lapset ilmaisevat surua ja huolta käytöksellään ja tarvitsevat aikuisten apua tunteiden sanoittamiseksi ja jäsentämiseksi. Vanhemman on hyvä tiedostaa, että oireilu ei ole aina merkki huonoista oloista, vaan usein riittävän turvallisista oloista sijaishuoltopaikassa. Vanhemman lapselle antama lupa sijaishuoltopaikkaan asettumiselle on lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Ilman oikeutusta läheisyyteen arjen hoivahahmojen kanssa lapsi jää tunnetasolla yksin ja kasvaa turvattomaksi aikuiseksi. Vanhempi, roolisi lapsen hyvinvoinnin kannalta on tärkeä. Anna lapsellesi lupa läheisyyteen sijaishuoltopaikassa, vaikka se tuntuisikin itsellesi vaikealta. Pyydä apua omien vaikeiden tunteidesi käsittelyyn. Ottamalla tukea vastaan pystyt paremmin tukemaan lastasi.
7 5 Huostaanotto ja sijaishuolto Huostaanotto ja lapsen sijaishuoltoon sijoittaminen perustuvat lastensuojelulakiin. Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsi otetaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja hänen hoitonsa järjestetään oman kodin ulkopuolella, jos LsL 4 :n mukaisesti: puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vakavasti lapsen terveyttä ja kehitystä avohuollon tuki ei ole ollut sopivaa, riittävää tai mahdollista huostaanotto ja sijoitus ovat lapsen edun mukaista Jos lapsi on välittömässä vaarassa ja ilman huolenpitoa, esimerkiksi vanhempien runsaan päihteidenkäytön vuoksi tai lapsen oman käyttäytymisen vuoksi, lastensuojelu reagoi välittömästi ja lapselle tehdään kiireellinen sijoitus. Kiireellinen sijoitus kestää 30 vuorokautta, ja sen aikana arvioidaan lapsen tilanne. Sijoituksen aikana päätetään lapsen kotiinpaluusta ja mahdollisista lastensuojelun tukitoimista tai aloitetaan huostaanoton valmistelu. Kiireellistä sijoitusta voidaan jatkaa toiset 30 vuorokautta, jos aika ei ole riittävä tilanteen selvittämiseksi. Huostaanottoa harkittaessa arvioidaan lapsen etua, kasvuolosuhteita, avohuollon tukitoimien riittävyyttä ja lapsen elämäntavan vahingollisuutta. Huostaanottoa on pidettävä aina viimesijaisena vaihtoehtona. Kasvuolosuhteita arvioidaan laajasti: niillä ei tarkoiteta vain olosuhteita kodin seinien sisäpuolella, vaan koko sitä lapsen elämänpiiriä, joka kuuluu huoltajan valvontaan ja kasvatusvastuuseen. Lapsen kasvuympäristöä arvioitaessa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin: lapsella on pysyvä, turvallinen koti, jossa ei vietetä lapselle sopimatonta elämää lapsella on vakaat kasvuolot ja ennakoitavissa oleva arki lapsi voi luottaa huoltajiinsa ja heidän lupauksiinsa lapsi saa monipuolisia virikkeitä lapsella on pysyviä ihmissuhteita lapsi voi elää ilman väkivallan pelkoa lapsi ei joudu todistamaan rikollista elämäntapaa tai päihteiden väärinkäyttöä lapsi itse ei vahingoita omalla käyttäytymisellään (rikollisuus, päihteet tms.) omaa turvallisuuttaan ja terveyttään
8 Huostaanotto valmistellaan yhteistyössä perheen ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Huostaanotto pitää aina perustella ja lapsella sekä vanhemmilla on oikeus tietää perustelut. Heillä on myös oikeus nähdä lasta koskevat asiakirjat. Huostaanottoa varten sosiaalityöntekijät usein pyytävät yhteistyökumppaneilta (esimerkiksi koulu, terapiapalvelut) lausuntoja. Perhe voi myös itse pyytää selvityksiä ja toimittaa ne sosiaalityöntekijälle. Sosiaalityöntekijä arvioi viime kädessä huostaanottoa punnittaessa lausuntojen merkityksen. Vanhemmat ja lapsi saavat ilmaista mielipiteensä asioista ja päätöksistä asian eri vaiheissa ja myös virallisesti; tätä varten varataan kuulemistilaisuus. 6 Kuuleminen Ennen huostaanottopäätöstä kuullaan aina 12 vuotta täyttänyttä lasta, biologisia vanhempia sekä henkilöitä, joiden hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on välittömästi ennen asian valmistelua ollut. Myös alle 12-vuotiaan lapsen mielipide selvitetään. Kuulemisesta lähetetään kuultaville kirjallinen kutsu. Mikäli kuultava ei pääse kuulemiseen, on hänellä velvollisuus ilmoittaa esteestä. Mikäli kuultava ei saavu kuulemiseen, voidaan huostaanotosta tehdä päätös ilman hänen kuulemistaan. Kuultava voi käyttää avustajaa tai asiamiestä apunaan. Lasta kuullaan yleensä ilman vanhempia, mutta hänellä voi olla halutessaan tuttu aikuinen mukana. Kuulemistilaisuudessa on nähtävillä huostaanottopäätöksen perusteena olevat asiakirjat. Kuulemisessa kerrotaan huostaanotosta, sen perusteista, kestosta ja huostaanoton oikeusvaikutuksista sekä sijaishuoltopaikasta. Kuulemisessa kysytään kuultavilta, hyväksyvätkö he huostaanoton ja suunnitellun sijaishuoltopaikan vai vastustavatko he näitä. Sinulla on oikeus ottaa kantaa kaikkiin asiakirjoihin, mahdollisiin lisäselvityksiin ja kertoa kaikki muut asiat, joilla voi olla vaikutusta huostaanottopäätöksessä. Jos hyväksyt huostaanoton ja sijoituksen Jos kukaan kuultavista ei vastusta huostaanottoa eikä sijaishuoltopaikkaa, voidaan päätös huostaanotosta tehdä. Päätöksen tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija.
9 7 Jos et hyväksy huostaanottoa ja sijoitusta Jos sinä tai 12 vuotta täyttänyt lapsi ette hyväksy huostaanottoa, lähetetään hakemus kaikkine asiakirjoineen ja mielipiteineen hallinto-oikeuteen, joka ratkaisee asian. Hallinto-oikeus voi järjestää asiassa suullisen käsittelyn. Sosiaalityöntekijä tiedottaa sinua hakemuksen vaiheista ja saat kopion hakemuksesta. Voit antaa oman vastineesi suoraan hallinto-oikeudelle. Huostaanottopäätös Saat päätöksen postitse tai sosiaalityöntekijältä. Voit hakea johtavan viranhaltijan tekemään huostaanottopäätökseen muutosta hallinto-oikeudelta tai tehdä hallinto-oikeuden päätöksestä valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän sisällä. Pidä päätökset tallessa, voit tarvita niitä myöhemmin. Huostaanottohakemuksen käsittelyn aikana lapsi asuu sijaishuoltopaikassa. Jos koet tulleesi väärinymmärretyksi tai -kohdelluksi huostaanottoprosessin aikana tai haluat lisätietoa omista oikeuksistasi, voit ottaa yhteyttä kunnan sosiaaliasiamieheen tai oikeusaputoimistoon. Asiakassuunnitelma Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on laadittava asiakassuunnitelma, joka perustuu lapsen ja perheen tuen tarpeisiin sekä siihen, miten lapsen edun mukaisella tavalla otetaan huomioon lapsen edun mukainen tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Lapselle tehdään asiakassuunnitelma sitä varten järjestetyssä neuvottelussa ja mukana voi olla sinun, lapsen ja sosiaalityöntekijän lisäksi myös muita asianosaisia, esimerkiksi valitsemasi tukihenkilö. Lapsen asioista keskustellaan yhdessä. Vanhempi saa lapsen asiakassuunnitelman kirjallisena. Lapsen asiakassuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, tarvittaessa useamminkin.
10 8 Asiakassuunnitelmaan kirjattavat asiat: o lapsen tausta ja tilanne lapsen sijoitushetkellä o lapselle järjestettävä tuki ja apu o vanhemmalle ja hoidosta ja kasvatuksesta vastaavalle taholle (esimerkiksi sijaisperhe) järjestettävä tuki ja apu o mihin lastensuojelun tukitoimilla pyritään (sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet) o miten ja kuinka usein lapsi voi tavata vanhempiaan ja läheisiään ja pitää heihin yhteyttä o miten yhteistyö vanhemman, sijaishuoltopaikan ja lasten läheisten kanssa toteutetaan Neuvotteluihin kannattaa aina osallistua, vaikka asia tuntuisi vaikealta. Neuvotteluihin kannattaa valmistautua etukäteen. Voit tehdä muistilistan asioista, joista haluat keskustella. Neuvotteluissa sovituista asioista on pidettävä kiinni. Huostaanotetun lapsen vanhemmalle on laadittava oma asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Se voidaan tehdä yhteistyössä esimerkiksi päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa. Suunnitelman tavoitteena on tukea lapsen vanhempaa huostaanoton aikana. Suunnitelmaan kirjataan samoin kuin lapsenkin suunnitelmaan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, sekä tukitoimet ja palvelut. Sijaishuollon muodot Lapsi pyritään ensisijaisesti sijoittamaan perhehoitoon tavalliseen perheeseen, jossa vanhemmat ovat saaneet valmennuksen tehtäväänsä. Myös lähiverkoston mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan selvitetään. Sijoituspaikka valitaan lapsen tarpeiden mukaan. Muita sijoituspaikkoja sijaisperheen lisäksi ovat: ammatillinen perhekoti lastenkoti nuorisokoti koulukoti
11 9 Lapsen oikeudet sijaishuollon aikana Lapsella on erityisiä oikeuksia sijaishuollon aikana. Lastensuojelulain mukaan lapsella on oikeus muun muassa laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja tarpeita vastaavaan sijaishuoltopaikkaan, oikeus hyvään kohteluun, oikeus tavata hänelle läheisiä ihmisiä, oikeus tavata sosiaalityöntekijää, oikeus saada tietoa omasta tilanteestaan ja oikeus saada käyttövaroja. Lapsen oikeuksien toteutumisesta vastaavat sosiaaliviranomaiset, sijaishuoltopaikka ja lapsen vanhemmat. Kaikki osapuolet ovat velvollisia toimimaan lapsen oikeuksien toteutumiseksi. Kotiharjoittelut / kotilomat Lapsella on oikeus tavata läheisiään huostaanoton ja sijaishuollon aikana, mikäli se on lapsen edun mukaista. Sijaishuoltopaikka pyrkii järjestämään lapselle säännölliset kotiharjoittelut / kotilomat vanhemman tai muun lapselle läheisen henkilön luo. Kotiharjoittelujen / kotilomien tarkoituksena on turvata lapsen yhteydenpito läheisiin sekä tukea lasta ja vanhempia perheen jälleenyhdistämisessä. Sijaishuollon rajoitustoimenpiteet Joskus sijaishuollossa voidaan joutua käyttämään rajoitustoimenpiteitä lapsen turvallisen kasvun ja kehityksen tueksi. Rajoitustoimenpiteiden käyttö perustuu lastensuojelulakiin, ja niiden käytön pitää olla perusteltua. Rajoitustoimenpiteitä ovat: Yhteydenpidon rajoittaminen Liikkumisvapauden rajoittaminen 69 Aineiden ja esineiden haltuunotto 65 Henkilöntarkastus ja henkilönkatsastus 66 Omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen ja luovuttamatta jättäminen 67 Kiinnipitäminen 68 Eristäminen 70 Erityinen huolenpito 71-73
12 10 Rajoitustoimenpiteitä saa käyttää ainoastaan laitoshoidossa. Perhehoidossa voidaan rajoittaa ainoastaan yhteydenpitoa. Joskus on lapsen edun mukaista toteuttaa rajoitustoimenpide, jota vanhempi saattaa vastustaa. Kaikista rajoitustoimenpiteistä tehdään kirjallinen selvitys tai päätös, joka annetaan tiedoksi huoltajille. Lasta ja vanhempia kuullaan ennen rajoitustoimenpiteiden tekemistä, mikäli tilanne sen sallii. Sijaishuoltopaikan muuttaminen Lapsen sijaishuoltopaikkaa voidaan muuttaa huostaanoton aikana, jos siihen on perusteltu syy. Syy voi olla esimerkiksi se, että kiireellisesti sijoitetulle lapselle etsitään sijaisperhe, tai sijaishuoltopaikka ei muusta syystä ole lapselle sopiva. Sijaishuoltopaikka muutetaan vain harkiten, koska lapsi usein kärsii muutoksista. Sijaishuoltopaikan muuttamisen valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Sijaishuoltopaikan muuttamisesta tehdään aina kirjallinen päätös. Lasta ja vanhempia kuullaan ennen päätöksen tekemistä. Huostaanoton päättyminen Huostaanotto on tarkoitettu aina viimesijaiseksi ja väliaikaiseksi ratkaisuksi. Huostaanoton jatkumista arvioidaan lapsen asiakassuunnitelmaneuvotteluissa. Huostaanoton purkamista voivat hakea lapsi tai vanhemmat (sosiaalityöntekijälle kirjallinen hakemus perusteluineen). Huostaanotto voidaan lopettaa lapsen ja vanhemman tilanteen muututtua sellaiseksi, että lapsi voi palata kotiin. Huostaanoton lopettamista edeltää aina 6 kuukauden kotiutusjakso, jonka aikana lapsi asuu kotona sijaishuollon muutospäätöksellä. Huostaanoton lopettamiseen vaikuttavat mm. vanhempien mahdollisuudet vastata lapsen tarpeisiin, kasvuympäristön turvallisuus ja vakaus, sijoituksen tavoitteiden saavuttaminen, lapsen suhde sijaisvanhempiin, lapsen kehityksen edistyminen sekä huostaanoton lopettamisen / jatkamisen vaikutukset lapseen. Sosiaalityöntekijän velvollisuus on kertoa lapselle ja vanhemmalle, miten asioiden pitää muuttua, jotta lapsi voi muuttaa kotiin. Huostaanotto lakkaa viimeistään lapsen täyttäessä 18 vuotta.
13 11 Itsenäistymisvarat Kodin ulkopuolisen sijoituksen aikana lapselle kertyy itsenäistymisvaroja. Itsenäistymisvaroja kertyy, kun kunta perii vanhemmilta etuuksia (esim. elatustuki, opintotuki, eläke) hoidon korvaukseksi kunnalle. Itsenäistymisvaroja kertyy saadusta etuudesta 40 % joka kuukausi. Itsenäistymisvaroja maksetaan lapselle sovitusti sijoituksen aikana ja hänen täytettyään 18 vuotta. Jälkihuolto Huostaanoton päättymisen jälkeen nuorella on oikeus jälkihuoltoon 21-vuotiaaksi asti. Jälkihuolto tarkoittaa lastensuojelun tukitoimien tarjoamista, eli muun muassa sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan tukea ja ohjausta, tukea opintoihin, työllistymiseen tai asunnon hankintaan sekä tukea taloudelliseen tilanteeseen. Jälkihuollon vastaanottaminen on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. Jälkihuollossa: tehdään jälkihuoltosuunnitelma nuoren kanssa tarkoituksena on tukea nuoren selviämistä itsenäisessä elämässä Kun lapsi ei asu kotona On tärkeää muistaa, että vanhemmuus ei lopu huostaanottoon. Olet edelleen lapselle tärkeä isä tai äiti. Huoltajuuteen huostaanotto ei tuo muutoksia - olet edelleen lapsen huoltaja. Huoltajana sinulla säilyy tiedonsaantioikeus esimerkiksi lapsen koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Vanhemmuus muuttuu erilaiseksi, mutta sinun ja lapsesi suhde on aina erityinen. Perhehoitoon sijoituksen jälkeen vanhemmat toimivat rinnakkaisina vanhempina sijaisvanhempien kanssa. Jokaisella vanhemmalla on oma tärkeä tehtävänsä. On tärkeää, että vanhempien ja sijaisvanhempien yhteistyö toimii. Keskustelu lapsen kasvatuksesta on merkityksellistä molemmille vanhemmille. Lapsen oloa helpottaa, jos annat hänelle luvan kiintyä sijaisvanhempiinsa. Puhu lapsen kuullen asiallisesti sijaisvanhemmista ja sijaishuoltopaikasta sekä huostaanotosta. Kaikkien vanhempien kunnioitus toisiaan kohtaan ja sen näyttäminen auttavat lasta. Laitoshoitoon sijoituksen jälkeen vanhemmat toimivat kasvatuskumppaneina lastenkodin henkilökunnan kanssa. Laitoksessa asuvalla lapsella on yksi tai useampi hänelle nimetty omaohjaaja/-hoitaja. Vanhemman yhteistyö lastenkodin henkilökunnan kanssa ja vanhemman lapselle antama lupa asua lastenkodissa auttavat lasta.
14 12 Kuka päättää lapsen asioista? Kun lapsi ei asu kotona ja huostaanottopäätös on voimassa, sosiaalitoimi: päättää lapsen olinpaikasta, hoidosta, kasvatuksesta ja valvonnasta, opetuksesta, terveydenhuollosta ja muusta huolenpidosta sosiaalitoimella on kuitenkin velvollisuus toimia laajasti yhteistyössä lapsen ja vanhempien kanssa ja ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu antaa lapsen passiin suostumuksen tai lausunnon, mikäli passin myöntäminen on lapsen edun vastaista ilmoittaa lapsen huostaanotosta väestötietojärjestelmään Sijaisvanhemmat tai sijaishuoltopaikan työntekijät päättävät: lapsen päivittäisestä hoidosta, huolenpidosta ja kasvatuksesta (esim. pukeutuminen, arjen asiat) Vanhemmalla on oikeus: päättää lapsen nimestä, kansallisuudesta ja uskonnosta toimia lapsen edunvalvojana mm. taloudellisissa asioissa osallistua lapsen asioita koskevaan päätöksentekoon mm. lapsen kouluopetuksen järjestämisestä tai terveydenhoidosta saada huostaanoton aikana tietoa lapsensa asioista sekä pitää lapseen yhteyttä sovitulla tavalla, mikäli se ei ole lapsen edun vastaista ja mikäli vanhempi on myös lapsen huoltaja Mikäli vanhempi ei kykene huolehtimaan lapsen taloudellisista asioista lapsen edun mukaisesti, sosiaalitoimi hakee lapselle edunvalvojan.
15 13 Mitä tehdä / muistaa Pidä kiinni lapsesi kanssa sovituista tapaamisista. Lapsi odottaa tapaamisia sekä yhteydenpitoasi ja saa näin kokea olevansa sinulle tärkeä. Jos jätät menemättä tapaamiseen, lapsi pettyy ja kokee sen hylkäämisenä. Muista ilmoittaa, jos olet esimerkiksi sairaana. Osallistu lasta koskeviin neuvotteluihin / asiakassuunnitelmapalavereihin, koska siten voit parhaiten vaikuttaa asioihin. Neuvotteluihin osallistumalla osoitat, että olet kiinnostunut lapsen asioista ja valmis tekemään töitä sen eteen, että tilanne kohenee. Neuvotteluihin kannattaa osallistua, koska niissä voit ilmaista mielipiteesi lasta koskevista asioista. Neuvotteluihin kannattaa osallistua, vaikka et hyväksyisi huostaanottoa tai olisit eri mieltä lasta koskevista asioista. Vanhemmuuttasi voit toteuttaa monin eri tavoin, kuten niin, että tuet lasta koulunkäynnissä ja harrastuksissa. Ole kiinnostunut kaikista lapsen asioista. Pidä huoli omasta jaksamisestasi. Älä jää yksin mietteittesi kanssa. Sosiaalityöntekijällä on velvollisuus järjestää sinulle apua. Voit tarvita tilanteessasi esimerkiksi kriisiapua tai terapiaa. Kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja internetin kautta voit saada vertaistukea. Vanhemmille on usein tarjolla myös vanhempainryhmiä, joista voit kysyä lisää sosiaalityöntekijältä.
16 14 Linkkejä / infoa / tukea Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille / Valtakunnallinen kriisipuhelin Helsingin SOS-kriisikeskus (09) / Lastensuojelulaki / Lastensuojelun keskusliitto: Uskomme sinuun, usko sinäkin - Aikuisen opas / Lastensuojelun käsikirja / Tietoa lastensuojelusta / Sijoitettujen ja huostaanotettujen lasten vanhempien ja omaisten vertaistukiyhdistys Sukupuu ry / Sosiaali-ja kriisipäivystys (24h) Pääkaupungin turvakoti (09) KIITOKSET Helsingin lastensuojelun opas vanhemmalle on täydennetty ja muokattu Pirjo Kiviojan peruspalvelukuntayhtymä Selänteelle laatimasta oppaasta. Kiitokset lisäksi VOIKUKKIAverkostohankkeelle sekä psykologi ja psykoterapeutti Tania Virintielle, joiden materiaaleja hyödynsimme kootessamme oppaaseen tietoa kriisin vaiheista, huostaanotosta ja sijoituksesta vanhemman ja lapsen näkökulmasta. Koonneet Outi Koskinen ja Annika Wiik
HUOSTAANOTTO JA SIJAISHUOLTO OPAS VANHEMMALLE
HUOSTAANOTTO JA SIJAISHUOLTO OPAS VANHEMMALLE Tämä opas on tarkoitettu sinulle, jonka kohdalla lapsen huostaanotto on tullut ajankohtaiseksi. Mielessäsi voi risteillä monenlaisia tunteita, etkä tiedä,
LisätiedotLastensuojelu Suomessa
Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,
LisätiedotKoulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?
Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? 2.6.2016 Sisukkaasti koulutiellä koulutusprosessi Jaana Pynnönen Kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Jotta jokainen
LisätiedotLastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen
1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa
LisätiedotLastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
LisätiedotVANHEMMALLE. Opas sinulle, jonka perhettä koskettaa lapsen sijoitus tai huostaanotto
VANHEMMALLE Opas sinulle, jonka perhettä koskettaa lapsen sijoitus tai huostaanotto Huostaanotto valmistellaan yhteistyössä perheen ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. 2 - OPAS VANHEMMILLE HUOSTAANOTTO JA
LisätiedotLASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV
LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset
LisätiedotKenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa
Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen
LisätiedotSISÄLLYS. iii. 1 Johdanto 1
SISÄLLYS Esipuhe iii 1 Johdanto 1 2 Lapsen sijaishuollon aikaiset lastensuojelulain 11 luvun rajoitukset 7 2.1 Lapsen sijaishuoltoa koskevat lastensuojelulain 11 luvun rajoitukset 7 2.2 Lapsen sijaishuoltoa
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotAiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta
Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen
LisätiedotUusi lastensuojelulaki
1 Uusi lastensuojelulaki, STM 2 Valmisteluvaiheet Lastensuojelulain kokonaisuudistustyöryhmä 5.1.2005 31.3.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen keväällä 2005 Lastensuojelun kehittämisohjelman kehittämisehdotukset
LisätiedotPäätös Soveltamisala Toteutus ja päätöksenteko Muutoksenhaku ja tiedoksianto
Lainkohta (LsL) Soveltamisala Toteutus ja päätöksenteko Muutoksenhaku ja tiedoksianto HUOM! Myös 12 vuotta nuoremman lapsen mielipide tulee selvittää ennen päätöstä rajoittaminen enintään 30 vrk yhtäjaksoisesti
LisätiedotLastensuojelun asiakkaana Suomessa
Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
LisätiedotSosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan:
Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Muutosehdotukset: Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden
LisätiedotLapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut
Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.
LisätiedotLastensuojelu koulunkäynnin tukena
Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin
LisätiedotLastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki
Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään 8.2.2018 Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Sisällys Lastensuojelun tehtävät Lastensuojelun asiakkuuden
LisätiedotSijaishuoltopaikkaan tulo
Sijaishuoltopaikkaan tulo Mikä on sinun käsityksesi mukaan syy sille, että et voi asua biologisten vanhempiesi kanssa? Miksiköhän sinut sijoitettiin juuri tähän sijaisperheeseen/laitokseen? Kerro siitä,
LisätiedotTilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348
Tilastoja Sosiaalihuolto kanteluja 1.1.2010-31.8.2013 sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 vuosi 2010: noin 4000 kantelua, joista noin 120 koski lasten oikeuksia (noin 60 koski lastensuojelua) vuosi
LisätiedotInvestointi sijaisvanhempaanparas
Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:
LisätiedotKodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset
Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen
SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen
LisätiedotPERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018
PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018 JAETTU VANHEMMUUS Turun Kaupungin sijaishuolto Sosiaaliohjaajat Taija Vuorinen, Anu Kosonen 8.11.2018 Turun Kaupungin Sijaishuolto/Ulkopuoliset sijoitukset Johtava sosiaalityöntekijä
LisätiedotEsityksemme sisältö ja tarkoitus:
Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön
LisätiedotVALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta
VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa
LisätiedotOpas sinulle, jonka perhettä koskettaa lapsen sijoitus tai huostaanotto
Opas sinulle, jonka perhettä koskettaa lapsen sijoitus tai huostaanotto Tämän oppaan ovat koonneet VOIKUKKIA-vanhemmat. Katso lisätietoja toiminnasta ja vertaistukiryhmistä: www.voikukkia.fi Lapsesi asuu
LisätiedotLastensuojelun jälkihuoltotyön prosessimalli itsenäistyville nuorille
Lastensuojelun jälkihuoltotyön prosessimalli itsenäistyville nuorille 6. Kokonaisvaltainen tieto nuoren elämänvaiheista 5. Jälkihuollon arvionti 1. Nuorelle oikeus jälkihuoltoon 2. Jälkihuollon suunnittelu
LisätiedotTUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ
TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...
LisätiedotPalveluesimiehen tehtävänä on, sen lisäksi mitä muutoin on määrätty:
Sosiaali- ja terveystoimen delegointisääntö Voimassa 1.5.2018 1 Tausta ja tarkoitus Hallintosäännön 42 :n mukaan Riihimäen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta huolehtii tehtävistä, jotka sosiaali-
LisätiedotMiten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni?
Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni? Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystys Pia Mäkeläinen 7.3.2019 Lastensuojelu mediassa Mielenterveyspalvelut
LisätiedotMitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja
1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi
LisätiedotSosiaalihuollon lupa ja ilmoitus
Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus Näkökulmia sijaishuollon lastensuojelutyöhön 29.10.2014 Petrea 4.11.2014 1 Vastuumme lapsista on suuri ja yhteinen Huostaanotetun, sijoitetun lapsen kohdalla pelkkä huostaanotto
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotVT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä
VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät 8.11.2018 Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä Mikä on julkinen hallintotehtävä ja mitä vaatimuksia sen hoitamiseen liittyy? Julkinen
LisätiedotLastensuojeluyksikkö Leppälintu Opas sijoitetun lapsen vanhemmalle
Opas sijoitetun lapsen vanhemmalle HYVÄ VANHEMPI Sosiaalityöntekijä on kysynyt lapsellesi paikkaa lastensuojeluyksikkö Leppälinnusta. Tällä hetkellä sijoitusta ehkä valmistellaan tai lapsesi on jo saapunut
LisätiedotJulkisen vallan käyttö lastensuojelussa Lakimies Maarit Karjalainen Valvira, yksityiset luvat ja sosiaalihuollon valvonta -osasto
Julkisen vallan käyttö lastensuojelussa Lakimies Maarit Karjalainen Valvira, yksityiset luvat ja sosiaalihuollon valvonta -osasto 12.9.2013 1 Suomen perustuslaki (731/1999) 2.3 : Julkisen vallan käytön
LisätiedotNaisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen
Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja
LisätiedotLASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010
LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa
LisätiedotSosiaalityön dokumentointi hallinto-oikeuden näkökulmasta
Sosiaalityön dokumentointi hallinto-oikeuden näkökulmasta Dokumentoinnin kehittäminen / Työkokouspäivä 1 14.4.2011 Hallinto-oikeustuomari Anna-Kaisa Marski Hallinto-oikeussihteeri, hallintopäällikkö Kaisa
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 (päivitetty )
Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna (päivitetty 8.6.2018) Lastensuojeluasian vireille tulo kuutoskaupungeissa vuonna Lastensuojeluilmoitukset 16 311 7 879
LisätiedotÄiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96
Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä
LisätiedotLastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen
Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot
LisätiedotLisäksi asian esittelijä on hankkinut puhelimitse selvitystä sosiaalityöntekijältä.
31.12.2003 3011/2/03 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Tuula Aantaa PERHEKODIN MENETTELY LASTENSUOJELUASIASSA 1 ASIA A arvosteli 30.10.2002 eduskunnan
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Huoltajat ja tapaamisoikeus (2.
Perhehoitoliitto ry Lausunto 01.12.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Perhehoitoliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1302/2014 Laki lastensuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan
LisätiedotKodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa
THL/1851/5.09.00/2012 Liite Lisätietoja: Tuula Kuoppala puh. 029 524 7234, tuula.kuoppala@thl.fi Salla Säkkinen puh. 029 524 7064, salla.sakkinen@thl.fi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten
LisätiedotLastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen
Lastensuojelu 2013 Liite, sivu[1] Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot
LisätiedotSISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015
SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.
LisätiedotLapsen oikeus saada etunsa arvioiduksi LSL 4.2 merkitys ja käytäntö päätösten perustelussa
IDEA-projekti I koulutus 16.3.2018 Tampereen yliopisto / VT Mirjam Araneva Lapsen oikeus saada etunsa arvioiduksi LSL 4.2 merkitys ja käytäntö päätösten perustelussa - 7/1998 lapsen etu -projekti Lastensuojelun
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotLASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO
LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä
LisätiedotLASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen
LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset
LisätiedotLainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015
Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL
LisätiedotVakinaiset viranhaltijat käyttävät päätösvaltaa heidän ratkaistavakseen määrätyissä asioissa asianomaiseen virkaan tultuaan.
SASTAMALAN KAUPUNKI Sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky ydinprosessi Sosiaali- ja terveyslautakunnan delegointisääntö I YLEISTÄ 1 Soveltamisala Sastamalan kaupungin hallintosäännön 9 :n mukaan lautakunnalla
LisätiedotKUNTA LAIMINLÖI LASTENSUOJELULAISSA SÄÄDETTYJÄ VELVOLLISUUKSIAAN
21.7.2017 EOAK/3473/2017 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamiehen sijainen Pasi Pölönen Esittelijä: Esittelijäneuvos Tapio Räty Viite: 22.5.2017 vireille tullut kantelu KUNTA LAIMINLÖI LASTENSUOJELULAISSA SÄÄDETTYJÄ
LisätiedotTYÖPAJA: LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANKKURI VANHEMMAN KANSSA RINNALLA KULKIEN
TYÖPAJA: LASTENSUOJELUN PERHETYÖ 8.11.2017 VANKKURI VANHEMMAN KANSSA RINNALLA KULKIEN TAUSTAA KOKEILULLE: Lastensuojelussa on jo vuosien ajan keskusteltu siitä, miten vanhemmat tarvitsevat lisää tukea
LisätiedotMuutokset lastensuojeluun 2016
Muutokset lastensuojeluun 2016 36 Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Sosiaalihuoltolain 3 luvussa mainittujen sosiaalipalvelujen, kuten kotipalvelun, vertaisryhmätoiminnan, tukihenkilön tai -perheen
LisätiedotPERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ
PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun
LisätiedotLastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa
Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari 28.3.2011 sosiaalihuollon ylitarkastaja, KL Sari Husa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (POL) 28.3.2011 1 Yhteinen
LisätiedotYLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ
1 YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 20.1.2015 I Yleistä 1 Soveltamisala Ylöjärven kaupungin
LisätiedotTyöpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen
Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Perhehoidossa kutsumme lasten omia vanhempia syntymävanhemmiksi erotuksena sijaisvanhemmista. Perhehoidossa on tehty ainakin 15 vuotta
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
Lisätiedotnäkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva
Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä
LisätiedotUusi lastensuojelulaki
Uusi lastensuojelulaki Vankiperhetyön verkosto 1.10.2009 3.9.2012 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelun nykytila Lastensuojelulain toimeenpano ja seuranta Tarkennustarpeet lastensuojelulaissa
LisätiedotSijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke
Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children
LisätiedotLastensuojelu tutuksi
Lastensuojelu tutuksi Lastensuojelu tutuksi Johanna Mäkipelkola 21.10.2011 Lasten suojelun kokonaisuus (Taskinen 2010. 23) Lastensuojeluilmoitusten ja lasten lukumäärä maakunnittain ja ikäryhmittäin v.2010
LisätiedotTIIVISTELMÄT TUOMIOISTUIMIEN PÄÄTÖKSISTÄ
1 Oheismateriaali ltk 27.2.2013 TIIVISTELMÄT TUOMIOISTUIMIEN PÄÄTÖKSISTÄ 1.7-31.12.2012 I. Tiivistelmä lastensuojelua koskevasta kantelupäätöksestä Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös 17.12.2012
LisätiedotUusimisen lähtökohdat:
Mitä lasten- ja nuorisopsykiatrian alalla toimivien on hyvä tietää uudesta lastensuojelulaista Sirpa Taskinen Lastensuojelulaki (417/2007) Soveltamisopas Stakes 2007 Uusimisen lähtökohdat: - Ihmisoikeussopimukset
LisätiedotTampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä
Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä 21.11.2018 klo 9.00-11.00, Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Tipotie 4, Tampere Ohjelma 9.00 Tervetuloa kehittämisaamupäivään Palvelupäällikkö
LisätiedotPOHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ
POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,
LisätiedotIsät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen
Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotKyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1
Kyh 20.1.209 6 Kyh liite 3 Kyh 21.9.2010 94 Kyh liite 1 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ANTAMISESTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ PÄÄT- TÄMINEN JA RATKAISUVALTA YKSILÖASIOISSA Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon
LisätiedotLapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö
Lapsen sijoitus Reunaehtoja työlle Sijoitukseen vaikuttavia lakeja Perustuslaki (mm. 21 asian laillinen käsittely) Lapsen oikeuksien sopimus (mm. Lapsen etu) Kuntalaki (mm. 44 julkisen vallan käyttö virkasuhteessa)
LisätiedotLastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta
Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää
Lisätiedot1. Koulutukseen orientoiva jakso: Lastensuojelujärjestelmä ja sijaishuolto 24-25.10.2013
1 Sijaishuollon henkilöstön erikoistumiskoulutus Kanneljärven Opisto Päivitetty 2.10.2013 1. Koulutukseen orientoiva jakso: Lastensuojelujärjestelmä ja sijaishuolto 24-25.10.2013 Torstai 24.10.2013 9.00
LisätiedotLastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)
1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin
LisätiedotMuutosehdotukset perusturvalautakunnan toimivaltansa edelleen siirtämisestä tekemään päätökseen:
Muutosehdotukset perusturvalautakunnan toimivaltansa edelleen siirtämisestä tekemään päätökseen: Ennen muutoksia: Muutosehdotukset ajalle 2.29.7.2018 (kesäajan sijaiset): Vt. perusturvajohtaja, sijaisena
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotSOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI
SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI Salon kaupunki / Sosiaalityön palvelut Versio 1.1 Tehdaskatu 2 Päivämäärä: 14.8.2018 24100 SALO Laatija: Paula Markula puh. 02 7781/ Keskus Hyväksyjä:
LisätiedotTOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö
TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon
LisätiedotLastensuojelulain toimeenpano
Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä
LisätiedotSosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi
Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi Salon kaupunki Sosiaalipalveluiden organisaatio 2017 Aikuis- ja vammaissosiaalityö Väestöpohja: Noin 53 000 Vammaissosiaalityö Aikuissosiaalityö
LisätiedotPOIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT
POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten
LisätiedotPerhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon
LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion
LisätiedotBiologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta
1 Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta Tuula Kivistö-Pyhtilä Perhehoito, lastensuojelun vastuualue Oulun kaupunki 21.9.2011 28.9.2011 Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin
LisätiedotLain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.
Finland/Law on Child Protection (Victims of trafficking) Lastensuojelulaki (13.4.2007/417) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on turvata
LisätiedotPerhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit
LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion
LisätiedotPerhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit
LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion
LisätiedotHuostaanotetun lapsen huolto
Huostaanotetun lapsen huolto 1 2 Huostaanotetun lapsen huolto Opas perustuu lastensuojelulakiin ja muihin aihetta sääteleviin lakeihin. Muina lähteinä on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuillaan
LisätiedotTukea huostaanotettujen lasten vanhemmille
Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
Lisätiedotraportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen, Onni Westlund Pesäpuu Ry
#MUNPERHEET? Ketä kuuluu sun perheeseen? 10.3.2018 Kello 10.00-16.00 MUKANA: J Ä R J E S TÄ J ÄT : 13-21-vuotiaat perhehoidossa asuvat tai joskus asuneet nuoret raportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen,
LisätiedotKUNTAINFO Helsinki 25.9.2015 8/2015
KUNTAINFO Helsinki 25.9.2015 8/2015 Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat muutokset 1.1.2016 Osa uuden sosiaalihuoltolain yhteydessä muutetuista lastensuojelulain säännöksistä tulee sovellettavaksi
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimiala Perhe- ja sosiaalipalvelut Lastensuojelu. Lastensuojelun palvelut
Lastensuojelun palvelut Sosiaali- ja terveystoimiala Perhe- ja sosiaalipalvelut Lastensuojelu Lastensuojelun palvelut 1 LASTENSUOJELUN PALVELUT Lastensuojelun tukipalvelut ovat lastensuojelulain 13.4.2007/417
Lisätiedot