OPINTO-OPAS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTO-OPAS"

Transkriptio

1 Informaatioverkostojen koulutusohjelma Diplomi-insinöörin tutkinto OPINTO-OPAS Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Toimittanut: suunnittelija Susanna Reunanen

2 Lukijalle Tässä opinto-oppaassa kerrotaan informaatioverkostojen koulutusohjelman diplomiinsinöörin tutkinnon rakenteesta sekä opiskelun käytäntöihin liittyvistä asioista. Tätä opasta täydentävät seuraavat verkkopalvelut: WebOodi ( jossa ovat laitosten opetusohjelmiin kuuluvat kurssit ja niiden viralliset kurssikuvaukset. WebOodissa ilmoittaudutaan tentteihin ja kursseille. Lisäksi WebOodissa voi antaa palautetta suoritetuista kursseista. Noppa-portaali ( jossa ovat kurssien kotisivut tiedotteineen. Portaalista löydät kurssien aikataulut, materiaalit ja kurssikohtaiset uutiset. Into-tiedotusportaali, jossa julkaistaan kaikki ajankohtaiset, kuluvaa lukuvuotta koskevat ja sen edetessä päivittyvät tiedot ja ohjeet. Perustieteiden korkeakoulun Into-sivuille on kerätty kaikkia opiskelijoita koskevia asioita mm. lukukausi-ilmoittautumisesta, opetusperiodeista ja erilaisista opiskelijoille tarkoitetuista palveluista. Perustieteiden korkeakoulun etusivun osoite on Informaatioverkostojen omat sivut Intossa ovat osoitteessa Opintojen suunnittelussa Noppa, WebOodi ja opinto-opas täydentävät toisiaan, ja niitä kannattaakin lukea rinnakkain.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 AALTO-YLIOPISTO PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU Hallinto ja johto Opinto- ja opiskelijapalvelut DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINNON TAVOITTEET JA RAKENNE Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet Diplomi-insinöörin tutkinnon opintokokonaisuudet INFORMAATIOVERKOSTOJEN KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Tavoitteet Pääaineet Ihminen ja vuorovaikutus (IL3008) Media (IL3009) Tietointensiivinen liiketoiminta (T3008) Diplomi-insinöörin tutkinnon opinnot Ihminen ja vuorovaikutus -jatkomoduuli (T200-2) Media-jatkomoduuli (T210-2) Tietointensiivinen liiketoiminta -jatkomoduuli (T110-2) Digitaaliset palvelut -syventävä moduuli (T330-3) Human Media Interaction -syventävä moduuli (T320-3) Ihmisläheiset tietojärjestelmät -syventävä moduuli (T110-3) Liiketoimintaverkostot -syventävä moduuli (T120-3) New Media -syventävä moduuli (T310-3) Tietoyritykset -syventävä moduuli (T140-3) Tieteen metodiikan opinnot (T902-M) Informaatioverkostojen erikoismoduulit Viestintä- erikoismoduuli (T300-C) Informaatioverkostojen systeemianalyysin erikoismoduuli (T500-C) Informaatioverkostojen geoinformatiikan erikoismoduuli (T510-C) Informaatioverkostojen ohjelmistotekniikan erikoismoduuli (T520-C) Diplomityö (T902-D) Diplomityön aiheen vahvistaminen Kypsyysnäyte Seminaariesitelmä Diplomityön hyväksyminen ja arvostelu Käytännön ohjeita Teknispainotteinen moduuli Vapaasti valittavat opinnot (T902-W) VALMISTUMINEN JA TUTKINTOTODISTUS Diplomi-insinöörin tutkinto Valmistumisjuhla Ura- rekrytointipalvelut OPISKELUUN LIITTYVIÄ OHJEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ Lukuvuosi-ilmoittautuminen Opetusperiodit ja arviointijaksot Luku- ja tenttijärjestykset Opintoja ja opiskelua koskeva säännöstö ja ohjeet... 25

4 6.5 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Opetuksen ja opiskelun verkkopalveluja Kurssit Tentit Opintosuoritusmerkinnät ja opintosuoritusrekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suoritusajat Kirjastot Aalto-yliopiston kirjaston Otaniemen kampuskirjasto Aalto-yliopiston muut kampuskirjastot Tietotekniikan talon kirjasto OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opintoneuvoja Opintosihteeri Opintojen suunnittelija Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotuki Terveydenhoito Opintopsykologi Esteetön opiskelu Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmiä Lähiopetus Verkko-opetus Itsenäinen työskentely Oppimisen arviointi ja arvostelu Opetuksen arviointi ja kehittäminen HARJOITTELU Harjoittelun tavoitteet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Harjoittelun hyväksyminen AALTO-YLIOPISTON SISÄINEN LIIKKUVUUS JA AALTO-KURSSIT Aalto-yliopiston sisäinen liikkuvuus Aalto-kurssit OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Opintoyhteistyö Suomessa Valtakunnallinen JOO-sopimus Muut joustavat opiskelumahdollisuudet Kansainvälinen opiskelu AALTO-YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS AALTO-UNIVERSITETET... 55

5 15 STUDIER VID HÖGSKOLAN FÖR TEKNIKVETENSKAPER Att studera på svenska Begränsning av studietiderna Studier vid andra högskolor Studiehandledning... 58

6

7 1 AALTO-YLIOPISTO Vuoden 2010 alussa toimintansa aloittanut Aalto-yliopisto on teknillisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan uusi monialainen tiede- ja taideyhteisö. Se on suomalaisille vahvuuksille rakentuva yliopisto, jonka tavoitteena on kehittyä omaleimaisena kokonaisuutena yhdeksi maailman kärkiyliopistoista. Yliopiston kulmakiviä ovat vahva opetus ja tutkimus. Aalto-yliopisto muodostuu kuudesta korkeakoulusta. Ne ovat Kauppakorkeakoulu, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu ja entisestä Teknillisestä korkeakoulusta muodostetut Insinööritieteiden korkeakoulu, Kemian tekniikan korkeakoulu, Sähkötekniikan korkeakoulu ja Perustieteiden korkeakoulu. Yliopistossa on lähes opiskelijaa ja henkilökuntaa noin 5 000, joista noin 370 on professoreja. Kansainvälisesti tunnustettu tutkimusyliopisto Aalto-yliopisto on kansainvälisesti tunnustettu monialainen tutkimusyliopisto. Tutkimus on pitkäjänteistä, korkeatasoista sekä tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Aalto-yliopisto on kansainvälinen ja monikulttuurinen oppimisyhteisö. Toimintakulttuuri yliopistossa on innostava ja kannustaa korkeatasoiseen jatkuvaan uuden oppimiseen. Uusi yliopisto ymmärtää ja ennakoi yhteiskunnan tarpeita sekä pyrkii vaikuttamaan niihin. Korkeatasoiseen tutkimukseen ja opetukseen perustuen se edistää yhteiskunnan ja sen jäsenten hyvinvointia ja elämän laatua. Aalto-yliopisto muodostaa toimintamuodoiltaan ja työkulttuuriltaan ainutlaatuisen tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoiminnan keskittymän. Yliopisto vaikuttaa merkittävästi kansalliseen ja eurooppalaiseen tutkimus-, koulutus- ja innovaatiostrategiaan. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä. He ovat mukana rakentamassa yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aalto-yliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan oppimiseen. Aalto-yliopistosta valmistuu kauppatieteiden kandidaatteja ja maistereita, taiteen kandidaatteja ja maistereita sekä tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä, arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä yliopiston sisäisen liikkuvuuden kursseja, jotka ovat avoimia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aalto-yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat.

8 2 Maisteritason yhteiset sivuainekokonaisuudet International Design Business Management (IDBM) on poikkitieteellinen maisteritason sivuainekokonaisuus. Tietoa kokonaisuudesta löytyy ohjelman kotisivuilta Creative Sustainability -sivuainekokonaisuus on avoin kaikille yliopistossa maisteritason tutkintoa suorittaville. Hakuaika ohjelmaan on keväisin. Tieto kokonaisuudesta ja hausta löytyy ohjelman kotisivuilta Factoryt - uuden osaamisen pajat Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Ne ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa yhdistyy Aalto-yliopiston korkeakoulujen osaaminen tuotekehityksen, median ja palveluiden aloilla. Factoreissa yhteistyölle haetaan uusia muotoja ympäristössä, jossa akateemiset tiimit, tutkijat ja opiskelijat toimivat yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy saumattomasti opetukseen. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media- ja viestintäalaan ja Service Factory palveluosaamiseen. Lisää tietoa Aalto-yliopistosta löytyy osoitteesta sekä erityisesti yliopiston opiskelijoille suunnatusta Into-portaalista. Portaalin etusivu on osoitteessa

9 3 2 PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU Perustieteiden korkeakoulu on suurin Aalto-yliopiston kuudesta korkeakoulusta. Se muodostuu kolmesta perinteikkäästä tieteenalasta: teknillisestä fysiikasta ja matematiikasta, tietotekniikasta ja tuotantotaloudesta. Aloille on yhteistä laajojen tietoaineistojen hyödyntäminen ja informaation jalostaminen. Matematiikka, fysiikka, tietotekniikka ja talous luovat kestävän pohjan uuden oppimiselle ja ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiselle. Korkeakoulun edustamat alat kattavat laskennallisten ja tietoteknisten menetelmien kehittämisen sekä niiden monipuolisen hyödyntämisen tekniikan ja tieteen eri alojen sovelluksissa. Korkeakoulun vahvuutena on monitieteisyys ja siitä syntyvät innovaatiot. Korkeakoulun akateemisen toiminnan perusyksikkö on laitos, jossa harjoitetaan akateemista tutkimustoimintaa ja tuotetaan siihen yhdistyvää tutkinto-opetusta. Korkeakouluun kuuluvat lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos, matematiikan ja systeemianalyysin laitos, mediatekniikan laitos, teknillisen fysiikan laitos, tietojenkäsittelytieteen laitos, tietotekniikan laitos ja tuotantotalouden laitos sekä laitosten ulkopuolella olevat erillislaitokset kielikeskus, O.V. Lounasmaa laboratorio ja tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT (yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa). Perustieteiden korkeakoulu vastaa Aalto-yliopiston yhteisestä perusopetuksesta matematiikassa, fysiikassa, tietotekniikassa ja tuotantotaloudessa. Perustieteiden korkeakoululla on neljä kandidaattitason hakukohdetta: informaatioverkostot, teknillinen fysiikka ja matematiikka, tietotekniikka sekä tuotantotalous. Maisterivaiheessa tarjolla on useita pääaineita ja master-ohjelmia sekä suomeksi että englanniksi informaatioverkostojen, teknillisen fysiikan, matematiikan ja systeemitieteiden, tietotekniikan ja tuotantotalouden aloilta. Lisäksi korkeakoulussa on kaksi kansainvälistä kaksoistutkintoon johtavaa maisteriohjelmaa: NordSecMob Master's Degree Programme in Security and Mobile Computing (Erasmus Mundus) ja eusysbio - Master's Degree Programme in Systems Biology (Erasmus Mundus). Tarjolla on myös runsaasti mahdollisuuksia kansainvälisiin opintoihin yhteistyösopimuksilla useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa. Korkeakoulu on myös mukana poikkitieteellisessä International Design Business Management (IDBM) -ohjelmassa. IDBM on Aalto-yliopiston neljän korkeakoulun yhteinen maisteri- ja sivuaineohjelma, jonka tavoitteena on yhdistää tekniikan, kaupallisen alan ja muotoilun osaajat esimerkiksi uusien tuotteiden ja liiketoimintakonseptien kehityksessä ja painottaa designin tärkeyttä kilpailutekijänä. Korkeakoulussa on yli tekniikan kandidaatin tai diplomi-insinöörin tutkintoa suorittavaa ja lähes 500 päätoimista tekniikan tohtorin tutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Professoreita korkeakoulussa on yli 90. Vuonna 2013 korkeakoulussa suoritettiin 255 tekniikan kandidaatin, 241 diplomi-insinöörin ja 91 tohtorin tutkintoa. Perustieteiden korkeakoulun verkkosivut ovat osoitteessa Hallinto ja johto Korkeakoulun dekaani on professori Risto Nieminen. Varadekaaneja ovat professori Jouko Lampinen vastuualueinaan tutkimusinfrastruktuurit, tilat ja kansainväliset suhteet sekä professori Eero Eloranta vastuualueenaan opetus ja sidosryhmät.

10 4 Perustieteiden korkeakoulun johto (ml. laitosten johtajat) yhteystietoineen löytyy osoitteesta Korkeakoulun toimielimet ovat dekaani ja perustieteiden akateeminen komitea. Korkeakoulussa on lisäksi tohtorinkoulutusneuvosto ja perustieteiden kandidaattiohjelmien koulutusneuvosto sekä informaatioverkostojen, teknillisen fysiikan ja matematiikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden koulutusneuvostot. Korkeakoulussa on lisäksi dekaanin nimeämä johtaja kullekin koulutusohjelmalle ja tohtoriohjelmalle. Dekaani Dekaani johtaa korkeakoulun toimintaa. Aalto-yliopiston johtosäännön 23 :n mukaan dekaanin tehtävänä on mm. ottaa korkeakoulun opiskelijat ja myöntää tutkinnot, käsitellä opiskelijavalintaan liittyvät oikaisuasiat sekä tehdä rajattuun opintoaikaan tai menetetyn opinto-oikeuden palauttamiseen liittyvät päätökset. Lisäksi dekaani käsittelee opiskelijavalintaan ja opinto-oikeuteen liittyvät oikaisuasiat. Akateeminen komitea Akateemisen komitean tehtävänä on yliopiston johtosäännön 25 :n mukaan mm.: tehdä yliopiston akateemisten asioiden komitealle esitys koulutusohjelmien opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista ja opiskelijoiden valintaperusteista. Yliopiston akateemisten asioiden komitea voi päätöksellään siirtää em. tehtäviä korkeakoulun akateemisten asiain päätettäväksi. Yliopiston akateemisten asioiden komitea on delegoinut edellä mainituista asioista päättämisen korkeakoulujen akateemisille komiteoille. Koulutusneuvosto Koulutusneuvoston tehtävänä on Perustieteiden korkeakoulun ohjesäännön 9 :n mukaan: tehdä akateemiselle komitealle ehdotukset koulutusohjelmakohtaisista opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista ja opiskelijoiden valintaperusteista; nimetä kandidaatintöiden hyväksyjät; päättää diplomitöiden aiheet, valvoja ja ohjaaja(t); arvostella diplomityöt; päättää koulutusohjelmien kehittämisestä, opetuksen laadunvarmistuksesta ja palautteen käsittelystä sekä käsitellä dekaanin sen tehtäväksi antamat tai tutkintosäännössä osoitetut muut asiat. Perustieteiden korkeakoulun kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston keskeisenä tehtävänä on olla korkeakoulun koulutusohjelmien yhteisenä keskustelufoorumina. Koulutusohjelman johtaja Koulutusohjelman johtaja vastaa Perustieteiden korkeakoulun tutkintosäännön 41 :n mukaan koulutusohjelman suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Tarkempaa tietoa korkeakoulun hallinnosta ja toimielimistä tehtävineen voi katsoa osoitteesta Osoitteesta löytyy myös linkit koulutusneuvostojen sivuille. 2.2 Opinto- ja opiskelijapalvelut Korkeakoulun opintoasiainpäällikkö on Mari Knuuttila ja kansainvälisten asioiden päällikkö Eija Kujanpää. Korkeakoulun opinto- ja opiskelupalvelupiste (OOP) Tietotekniikan talo, huone A225

11 Koulutusohjelmien opintopalvelut informaatioverkostot, Tietotekniikan talo suunnittelija Susanna Reunanen, huone C215 opintosihteeri Marjo Korhonen, huone C214 tietotekniikka, Tietotekniikan talo suunnittelija Juuli Kenkkilä, huone C213 (suunnittelija Elsa Kivi-Koskinen vanhempainvapaalla) opintosihteeri Paula Nyman, huone C212 tuotantotalous, TUAS-talo, suunnittelija Tarja Timonen, huone 1156 opintosihteeri Anne Johansson, huone 1157 opintosihteeri Nina Ramberg, huone 1161 teknillinen fysiikka ja matematiikka, suunnittelija Johanna Bovellán, huone H208 opintosihteeri Taru Bister-Hämäläinen, huone H209a 5 Korkeakoulun ja koulutusohjelmien opintopalveluiden yhteystiedot ja henkilöstö yhteystietoineen löytyy osoitteesta Into-portaali, opiskelijan lähtöpaikka mm. opiskeluun liittyvään tietoon Perustieteiden korkeakoulun etusivun osoite Informaatioverkostojen koulutusohjelman etusivun osoite

12 6 3 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINNON TAVOITTEET JA RAKENNE Aalto-yliopistossa opiskellaan kaksiportaisen perustutkintorakenteen mukaisesti: Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon eli tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä, ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisemaarkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä, ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina koulutusohjelmina. Diplomiinsinöörin tutkinnot uudistuvat lukuvuoden alusta alkaen. Vanhan tutkintorakenteen mukaisesti opiskellen on mahdollista valmistua saakka. Sen jälkeen kaikki opiskelijat siirretään uuteen tutkintorakenteeseen Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosäännön 17 :n mukaan ylempään perustutkintoon (diplomi-insinöörin tutkintoon) johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1. koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; 2. valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; 3. valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; 4. valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 5. hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä 6. valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin Diplomi-insinöörin tutkinnon opintokokonaisuudet Ylempään perustutkintoon (diplomi-insinöörin tutkintoon) johtaviin opintoihin kuuluu tutkintosäännön 19 :n mukaan: 1. tieteen metodiikan opintoja (9-11 op); 2. kolme moduulia, joista vähintään yhden tulee olla oman koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (ainemoduulin laajuus op); 3. diplomityö (30 op); sekä 4. vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon laajuus on 120 op Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Tutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu.

13 7 Vapaasti valittavat opinnot (W) Tieteen metodiikan opintoja (M) Diplomityö (D) Koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli (A3) Muu moduuli, esim. jatkomoduuli (B2) Muu moduuli, esim. erikoismoduuli (C) Pää- ja sivuaine Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Se muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2) sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista (A3). Vaikka tutkintoon sisältyviin opintoihin kuuluisi useampi samaan jatkomoduuliin perustuva syventävä moduuli, tutkintoon sisältyy ainoastaan yksi pääaine. (TS 20 ) Tutkinnossa on sivuaine, jos opiskelija suorittaa yhden seuraavista pääaineeseen kuulumattomista kahden moduulin yhdistelmistä: perusmoduuli (B1) ja sen jatkomoduuli (B2) tai jatkomoduuli (B2) ja sen syventävä moduuli (B3). Korkeakoulu voi perustellusta syystä hyväksyä sivuaineeksi lisäksi muita perus-, jatko-, syventävistä tai erikoismoduuleista muodostuvia kahden moduulin yhdistelmiä. Näistä kahdesta moduulista vähintään yhden on oltava joko jatkomoduuli tai syventävä moduuli. (TS 20 ) Sivuaineen voi valita myös muista koulutusohjelmista tai toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS). Korkeakoulu päättää tarvittaessa, miten suoraan diplomi-insinöörin tutkintoa suorittamaan otetun aikaisemmat opinnot vastaavat pää- ja sivuaineen muodostavia moduuleja (TS 20 ). Pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tieteen metodiikan opinnot Tieteen metodiikan opinnot koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Opintojen tavoitteena on tukea diplomityön tekemistä. Lisätietoa opinnoista löytyy luvusta Erikoismoduuli Erikoismoduulin sisältö voi olla oman tai tekniikan alan muun koulutusohjelman suunnittelema tai se voi koostua opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista. Tällöin sen sisältö hyväksytään HOPSin vahvistamisen yhteydessä. Moduulia voi hyödyntää esim. tukemaan pääaineen opintoja. Henkilökohtaiseksi erikoismoduuliksi ei voi hyväksyä mitä tahansa kurssien kokoelmaa, vaan opintojen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus ja niiden tulee olla diplomi-insinöörin

14 8 tutkintoon soveltuvia. Tutkinto on tietyin edellytyksin mahdollista suorittaa ilman erikoismoduulia (vrt. luku 4.4). Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija sopivat keskenään. Perustellusta syystä korkeakoulu voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Suomen ja ruotsin kielitaidon osoittaminen Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää diplomiinsinöörin tutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Vieraan kielen taidon osoittaminen Opiskelijan tulee korkeakoulun tutkintosäännön 24 :n mukaan osoittaa tutkintosäännön 5 :n 1 momentin vaatimukset täyttävä yhden opetussuunnitelmaan sisältyvän vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. Jos opiskelija on osoittanut vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää diplomi-insinöörin tutkinnon suorittamisen yhteydessä. Tieto koulusivistyskielen määrittämisestä ja vaikutuksesta opintoihin sekä tietoa toisen kotimaisen kielen ja pakollisen vieraan kielen suorittamisesta löytyy kielikeskuksen sivuilta Harjoittelu Diplomi-insinöörin tutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelusta ja sen hyväksymisestä kerrotaan tarkemmin luvussa 9.

15 9 4 INFORMAATIOVERKOSTOJEN KOULUTUSOHJEL- MAN OPETUSSUUNNITELMA Informaatioverkostojen koulutusohjelma käynnistettiin vuonna 1999 Teknillisen korkeakoulun kolmen osaston, tietotekniikan osaston, automaatio- ja systeemitekniikan osaston sekä tuotantotalouden osaston, yhteistyönä. Koulutusohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat tällä hetkellä mediatekniikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden laitokset yhdessä. Koulutusohjelman sisällöstä ja kehittämisestä vastaa informaatioverkostojen koulutusneuvosto koulutusohjelman johtajan johdolla. Tahtotila alan tulevaisuudesta Tietoteknistyvässä, globalisoituvassa yhteiskunnassa tarvitaan tieteellisen peruskoulutuksen omaavia diplomi-insinöörejä, jotka kykenevät sosioteknistaloudellisten ekosysteemien analysointiin, ongelmanratkaisuun ja kehittämiseen. Informaatioverkostojen koulutusohjelma vahvistaa osaamisintensiivisen yhteiskunnan tuottavuutta ja kilpailukykyä tuottamalla elinkeinoelämään moniulotteisesti tieto-, viestintä- ja mediateknistä tietoa tuottavia, integroivia, hyödyntäviä ja soveltavia osaajia. Tulevaisuudessa tarvittavat kompetenssit Alalla tarvitaan kykyä ymmärtää, soveltaa ja luoda tieto- ja viestintä- sekä mediateknologiaan, ihmisten toimintaan sekä kestävään tuote- ja palvelutuotantoon perustuvia ratkaisuja ja kehittämismalleja. Lisäksi tarvitaan hyvät valmiudet monikulttuurisissa asiantuntijaryhmissä työskentelyyn, avoimeen vuorovaikutteisuuteen sekä suulliseen että kirjalliseen ilmaisuun. Myös kyky oma-aloitteisuuteen, yrittäjyyteen sekä arvostavaan johtajuuteen niin ryhmä- kuin yhteisötasolla ovat tulevaisuudessa alalla tarvittavia kompetensseja. Koulutusohjelman johtaja on professori Tapio Takala. Koulutusohjelman etusivun osoite Into-portaalissa on Tavoitteet Informaatioverkostojen koulutusohjelman tavoitteena on synnyttää monitieteelliseen pohjaan perustuvaa osaamista vastaamaan yhteiskunnan eri sektoreiden tarpeisiin tieto-, tietoliikenne- ja viestintäsovellusten kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi. Koulutusohjelma kouluttaa uudenlaisia diplomi-insinöörejä, jotka suunnittelevat, toteuttavat ja kehittävät yhdessä käyttäjien ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa kestävää kehitystä ja ihmislähtöistä elinympäristöä tukevaa tieto- ja viestintäteknologiaa ja johtavat tähän liittyvää tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Diplomi-insinöörin tutkinnon osaamistavoitteet Informaatioverkostojen koulutusohjelmassa diplomi-insinöörin tutkinnon suorittanut osaa analysoida ja arvioida koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineensa syvällisen tietoaineksen tuntemuksen kautta alansa kehittämistehtävien toteuttamiskelpoisuutta, toteutuksen ennakoitua tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta osaa kerätä korkealaatuista, relevanttia ja validia tietoa käyttäjistä, teknisistä, taloudellisista ja sosiaalisista järjestelmistä luokittelee, vertaa, muokkaa ja yhdistää kerättyä tietoa johtopäätösten tekemiseksi

16 10 osaa luoda ja toteuttaa ratkaisumalleja ja -ehdotuksia alansa kehittämistehtäviin osaa käyttää alansa tieteellisen työskentelyn menetelmiä ongelman ratkaisuun osaa esitellä ja perustella ratkaisunsa alansa asiantuntijoille kuin muulle yleisölle omaa valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä sekä monialaisten ryhmien jäsenenä tai johtajana omaa hyvän suullisen ja kirjallisen kansainvälisen viestintätaidon omaa valmiuden tieteelliseen jatkokoulutukseen omaa valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiuden jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen. 4.2 Pääaineet Koulutusohjelmassa on kolme pääainevaihtoehtoa: Ihminen ja vuorovaikutus, Media sekä Tietointensiivinen liiketoiminta. Pääaineet muodostuvat seuraavan kaavion mukaisesti. Yhtenäisellä viivalla yhdistetyt moduulit muodostavat kokonaisuuden, jossa asteittain syvenevät opinnot pohjautuvat suoraan edeltäviin opintoihin. Katkoviivalla jatkomoduuliin (A2) liitetyn syventävän moduulin (A3) valinta diplomi-insinöörin tutkinnossa pääaineen syventäväksi moduuliksi on myös mahdollista mutta voi edellyttää esitietojen suorittamista.

17 Pääaineiden moduulirakenne diplomi-insinöörin tutkinnossa 11 Tietointensiivinen liiketoiminta (A2) Tietoyritykset (A3) Liiketoimintaverkostot (A3) Ihminen ja vuorovaikutus (A2) Ihmisläheiset tietojärjestelmät (A3) New Media (A3) Media (A2) Human Media Interaction (A3) Digitaaliset palvelut (A3) Ihminen ja vuorovaikutus (IL3008) Människa och interaktion, Human and Interaction Ihminen ja vuorovaikutus -pääaineessa tarkastellaan ihmisen yksilö- ja ryhmätason ominaisuuksia ja toimintaa suhteessa vuorovaikutteiseen tekniikkaan ja sen suunnitteluun. Pääaineen suorittanut opiskelija ymmärtää tekniikan ja ihmisen välisen yhteistoiminnan sujuvuuden merkityksen mielekkään ja tehokkaan tuotanto- ja palvelujärjestelmän osana. Opinnot suorittanut opiskelija osaa valita ja käyttää tarkoituksenmukaisia käyttäjänäkökulmaa painottavia suunnittelumenetelmiä ja menettelytapoja ohjelmistojen, tietojärjestelmien ja palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Opituilla keinoilla varmistetaan asiakas- ja käyttäjävaatimusten toteutuminen monimutkaisissa liiketoiminta- ja järjestelmäympäristöissä. Opiskelijan valitsemasta kurssivalikoimasta riippuen mahdolliset työtehtävät voivat vaihdella teknisestä käyttöliittymä- ja järjestelmäsuunnittelusta organisaation ja toiminnan kehittämiseen.

18 12 Pääaineesta vastaavat professorit: Marko Nieminen (koordinaattori), Heikki Saikkonen, Tapio Takala ja Matti Vartiainen Ihminen ja vuorovaikutus pääaine muodostuu Ihminen ja vuorovaikutus -jatkomoduulista (A2) sekä Digitaaliset palvelut -, Human Media Interaction - tai Ihmisläheiset tietojärjestelmät -syventävästä moduulista (A3). Tarvittavat esitiedot suorittamalla pääaineen syventävä moduuli voi edellisten lisäksi olla myös Liiketoimintaverkostot, New Media tai Tietoyritykset. Media (IL3009) Digitaalisen median merkitys jokapäiväisessä elämässä kasvaa koko ajan. Alan tekninen kehitys etenee nopeasti, ja uusien innovaatioiden myötä sovellusalueiden kirjo levenee entisestään. Nykyaikainen digitaalisen median kenttä on hyvin laaja-alainen ja tarvitsee monenkaltaisia osaajia. Pääaineessa käsitellään mediaa sovellusten ja soveltamisen kautta. Median pääaineopintojen jälkeen opiskelija pystyy toimimaan esimerkiksi tuottajana monenlaisissa nykyaikaisen mediakentän tehtävissä. Sisällön ohella pääaineopinnoissa voi keskittyä myös median käsittelyn teknisiin ratkaisuihin. Tekninen asiantuntija hallitsee tuotantoprosessit ja osaa rakentaa uusia mediapalveluita. Uudenlaisten mediamuotojen (esim. pelit, oppimisympäristöt, sosiaalinen media) kehittäminen on pääaineen pohjalta mahdollista. Vastaavat professorit: Tapio Takala (koordinaattori), Eero Hyvönen, Marko Nieminen, Heikki Saikkonen, Lauri Savioja ja Petri Vuorimaa. Media-pääaine muodostuu Media-jatkomoduulista (A2) sekä Digitaaliset palvelut -, Human Media Interaction -, Ihmisläheiset tietojärjestelmät - tai New Media -syventävästä moduulista (A3). Tarvittavat esitiedot suorittamalla pääaineen syventävä moduuli voi olla myös Liiketoimintaverkostot tai Tietoyritykset Tietointensiivinen liiketoiminta (T3008) Kunskapsintensiv affärsverksamhet, Knowledge Intensive Business Tietointensiivisessä liiketoiminnassa informaatio ja tieto sekä niihin liittyvät palvelut ovat keskeiset yrityksille ja asiakkaille arvoa tuottavat tekijät. Tieto-, tietoliikenne- ja viestintäteknologian roolina on tyypillisesti synnyttää uutta liiketoimintaa tai kasvattaa ja tehostaa aiempaa liiketoimintaa. Tietointensiivinen liiketoiminta -pääaineen sisältönä on sähköinen liiketoimintaympäristö ja liiketoimintastrategia, verkottuneet liiketoimintaprosessit ja -mallit sekä organisaatioiden johtaminen. Pääainetta tekniikan kandidaatin tutkinnossa opiskeltuaan opiskelija ymmärtää tieto- ja viestintäteknologian, talouden ja ihmisten toiminnan muodostaman systeemin dynamiikkaa globaalin liiketoiminnan kontekstissa, osaa tunnistaa tietointensiivistä liiketoimintaa edistäviä ja haittaavia tekijöitä sekä toteuttaa pienimuotoisia liiketoiminnan kehittämishankkeita. Syvennettyään pääainettaan diplomi-insinöörin tutkinnossa opiskelija osaa analysoida, arvioida ja kehittää tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvaa, kasvuhakuista liiketoimintaa. Syventävissä opinnoissa opiskelija oppii kehittämään ja johtamaan verkottuneita liiketoiminta- ja palveluprosesseja tai luomaan ja johtamaan uutta tietointensiivistä liiketoimintaa ja aloittavan yrityksen liiketoimintaa. Pääaineesta vastaavat professorit: Eila Järvenpää (koordinaattori), Karlos Artto, Eero Eloranta, Juha Laine ja Riitta Smeds.

19 13 Tietointensiivinen liiketoiminta -pääaine muodostuu Tietointensiivinen liiketoiminta - jatkomoduulista (A2) sekä joko Liiketoimintaverkostot- tai Tietoyritykset -syventävästä moduulista (A3). Tarvittavat esitiedot suorittamalla pääaineen syventävä moduuli voi olla myös jokin seuraavista: Digitaaliset palvelut, Human Media Interaction, Ihmisläheiset tietojärjestelmät ja New Media Diplomi-insinöörin tutkinnon opinnot Diplomi-insinöörin tutkinnon opintoihin kuuluu vähintään yksi koulutusohjelman kuudesta syventävästä moduulista (A3), kaksi muuta moduulia, joista korkeintaan toinen voi olla perusmoduuli sekä tieteen metodiikan opinnot (M), diplomityö (D) ja vapaasti valittavat opinnot (W). Tutkintoon tulee sisältyä vähintään yksi teknispainotteinen moduuli. Pääaine Pääaineeseen sisältyy jatkomoduuli (A2) ja yksi jatkomoduuliin perustuvista syventävistä moduuleista (A3). Tarvittavat esitiedot suorittamalla syventävä moduuli voi olla muukin koulutusohjelman syventävistä moduuleista. Sivuaine Tutkinnossa on sivuaine, jos siihen sisältyy muu kuin Informaatioverkostojen perusmoduuli ja sen jatkomoduuli tai pääaineeseen kuulumaton jatkomoduuli ja sen syventävä moduuli. Perustellusta syystä sivuaineeksi voidaan HOPSin vahvistamisen yhteydessä hyväksyä myös muita kahden moduulin, joista ainakin toisen on oltava jatko- tai syventävä moduuli, yhdistelmiä. Sivuaineen voi valita myös korkeakoulun muusta koulutusohjelmasta, toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään HOPSiin Ihminen ja vuorovaikutus -jatkomoduuli (T200-2) Moduulin sisältö kohdentuu ihmisten ja tekniikoiden rajapintoihin. Se edustaa laajaa ihminen-tietokone-vuorovaikutuksen (HCI, human-computer interaction) ja tietokoneavusteisen yhteistyön (CSCW: computer-supported cooperative work / HCHI: human-computerhuman interaction) näkökulmia ja tutkimusalueita. Moduulin tarkoituksena on antaa perustiedot ihmisen havainto-, kognitio- ja toimintatason ominaisuuksista ja niiden merkityksestä ihmisen ja tietotekniikan välisessä ja välittämässä vuorovaikutuksessa sekä ryhmäviestinnässä. Kurssit käsittelevät havainto- ja kognitiopsykologian perusteita, ihmisen ja koneen vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa sekä tietojärjestelmien kehittämisen perusteita. Moduuli muodostuu ihmisläheisen ohjelmisto- ja tietojärjestelmäsuunnittelun sekä ryhmävuorovaikutuksen perusteita tarkastelevista kursseista. Kursseilla tarkastellaan yksilön psykologisia ja kognitiivisia piirteitä, jotka vaikuttavat järjestelmien vuorovaikutteisuuden ja käyttöliittymien suunnitteluun. Psykologisten ja kognitiivisten piirteiden tarkastelua ja oppimista tuetaan harjoitustyökurssilla, jolla perehdytään interaktiotutkimuksessa perinteisesti paljon sovellettuihin kvantitatiivispainotteisiin laboratoriotesteihin. Yksilötason tarkastelujen täydentämiseksi opinnoissa perehdytään ryhmäprosesseihin ja -ilmiöihin. Moduuli tukee etenkin syventävien moduuleiden Digitaaliset palvelut, Human Media Interaction ja Ihmisläheiset tietojärjestelmät valintaa diplomi-insinöörin tutkinnossa. Vastaavat professorit: Marko Nieminen (koordinaattori), Tapio Takala ja Matti Vartiainen.

20 14 T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) 20 op seuraavista siten, että 20 op täyttyy T Havaitseminen 4 T Havaitsemisen kokeellinen tutkiminen L 5 TU Ryhmät, kommunikaatio ja yhteistyö 4 CSE- A1200 Tietokannat 5 CSE-C3610 Software Engineering 5 T User Interface Construction 3-4 Helsingin yliopistossa JOO-opintona suoritettava Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen (6 op) Media-jatkomoduuli (T210-2) Median jatkomoduuli käsittelee nykyaikaisen median tuotanto- ja käsittelyprosesseja, niissä käytettäviä teknologioita sekä ihmisen ja median suhdetta. Moduuli tukee etenkin syventävien moduuleiden Digitaaliset palvelut, Human Media Interaction, Ihmisläheiset tietojärjestelmät ja New Media valintaa diplomi-insinöörin tutkinnossa. Vastaavat professorit: Tapio Takala (koordinaattori), Marko Nieminen, Lauri Savioja ja Petri Vuorimaa. T210-2 Media (A2) 20 op T Havaitseminen 4 T Design of WWW Services 4 T Konseptointi ja käsikirjoitus 4 lisäksi seuraavista siten, että 20 op täyttyy T Digitaalinen kuvatekniikka 4 ME-C3100 Computer Graphics 5 T Sosiaalinen media 4 T User Interface Construction Tietointensiivinen liiketoiminta -jatkomoduuli (T110-2) Moduuli antaa perustiedot yritysten sisäisestä ja ulkoisesta toimintaympäristöstä sekä liiketoiminnan strategisesta johtamisesta ja operatiivisesta ohjaamisesta. Moduulin suoritettuaan opiskelija ymmärtää tieto- ja viestintäteknologian roolia ja merkitystä liiketoiminnan prosessien hallinnassa. Moduuli tukee etenkin syventävien moduuleiden Liiketoimintaverkostot ja Tietoyritykset valintaa diplomi-insinöörin tutkinnossa. Vastaavat professorit: Eila Järvenpää (koordinaattori), Eero Eloranta ja Riitta Smeds. T110-2 Tietointensiivinen liiketoiminta (A2) 20 op TU Aalto Introduction to Services P 2-6

21 15 TU Organizations and Networks 4 TU-C2010 Introduction to Strategic Management 5 TU Opportunity Prototyping 3 TU Informaatioverkostot: Networked Business Forum 2 lisäksi seuraavista siten, että 20 op täyttyy TU-C2020 Operations Management 5 CSE-C3610 Software Engineering Digitaaliset palvelut -syventävä moduuli (T330-3) Moduuli käsittelee palveluiden toteuttamiseen liittyviä teknologioita: hajautettuja järjestelmiä, Webiä ohjelmistoalustana ja mobiilijärjestelmiä. Moduulin suorittanut ymmärtää digitaalisten palvelujen teknisiä ratkaisuja ja niihin liittyviä mahdollisuuksia ja rajoituksia ja pystyy toimimaan digitaalisten palvelujen kehittäjinä. Vastaava professori: Heikki Saikkonen T330-3 Digitaaliset palvelut (A3) 20 op CSE-C3210 Web Software Development 5 CSE-E5430 Scalable Cloud Computing 5 T Aalto Service Camp L 6 lisäksi seuraavista siten, että moduulin kurssien esitiedot ja 20 op täyttyvät T Mobile Systems Programming 5 ICS-C3000 Datasta tietoon 5 CSE-A1200 Tietokannat 5 CSE-C3610 Software Engineering Human Media Interaction -syventävä moduuli (T320-3) Human Media Interaction -syventävän moduulin keskeisiä alueita ovat median käsittelyssä käytettävät teknologiat, ihmisen ja median suhde sekä media-ilmiöt verkostoissa. Pääaineen suorittanut osaa rakentaa teknisesti vaativista aineksista uusia menestyviä sovelluksia. Toimenkuvana voi olla esimerkiksi tekninen asiantuntija tai tutkija. Tutkimusalueita voivat olla esim. sosiaalinen media verkostotutkimuksen keinoin tai antropologiset yhteydet. Vastaavat professorit: Tapio Takala (koordinaattori), Eero Hyvönen ja Lauri Savioja. T320-3 Human Media Interaction (A3) 20 op toinen seuraavista Inf Informaatioverkostot: Studio X 5-10 T Mediatekniikan erikoiskurssi L 2-8 tai nämä yhdessä: CSE-C2610 Ohjelmistoprojekti 1 5 CSE-C2620 Ohjelmistoprojekti 2 5 lisäksi seuraavista siten, että 20 op täyttyy T Information Visualization P 5 T Semanttinen web L 4 T Information Retrieval 4 ME-E4200 Experimental User Interfaces 5

22 Ihmisläheiset tietojärjestelmät -syventävä moduuli (T110-3) Moduulissa perehdytään käyttäjien toiminnan ja toimintaympäristön huomiointiin osana järjestelmäkehitystä ja käyttöönottoa. Moduulin opetuksessa käydään läpi ihmisen ja tietojärjestelmän välisen vuorovaikutuksen rakentuminen käyttäjien toiminnallisista tarpeista lähtien sekä yksilön että organisaation näkökulmista ja perehdytään tärkeimpiin käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmiin ja käsitteisiin. Vastaavat professorit: Marko Nieminen (koordinaattori) ja Matti Vartiainen. T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät (A3) 20 op TU Työpsykologian ja johtamisen erikoistyö 5 T Methods for User-Centred Product Development 3 lisäksi seuraavista siten, että 20 opintopistettä täyttyy Käyttöliittymien suunnitteluun ja toteuttamiseen painottuvat kurssit T User Interface Construction 3-4 Inf tai T Informaatioverkostot: Studio X Strategic User-Centred Design P T Interaction Design and Evaluation P 8 T Seminar on User Interfaces and Usability 3-8 Tietotekniikan organisatoriseen hyödyntämiseen painottuvat kurssit TU-E3010 Leading as practice 5 TU Advanced course on knowledge and competence management P 4 TU Oppiminen ja oppimisympäristöt 3-6 TU Contemporary topics on knowledge and competence management 3-6 P TU Sosioteknisten järjestelmien perusteet 4 TU Turvallisuuskriittisten organisaatioiden johtamisen erityispiirteet L Liiketoimintaverkostot -syventävä moduuli (T120-3) Moduuli antaa tietoja ja taitoja verkottuneen liiketoiminnan kehittämiseen ja johtamiseen. Keskeiset aihealueet ovat organisaatioidenväliset liiketoiminta- ja palveluprosessit ja liiketoimintamallit, niiden yhteisöllisen kehittämisen menetelmät, sekä tiedon yhteisluominen ja innovaatiot. Moduuli luo valmiudet toimia verkottuneen liiketoiminnan kehittämis- ja johtamistehtävissä, strategisissa kehitys- ja konsultointitehtävissä sekä tutkijana liiketoimintaverkostojen alueella. Vastaava professori: Riitta Smeds. T120-3 Liiketoimintaverkostot (A3) 20 op TU Verkottuneet liiketoimintaprosessit ja mallit L 5 TU Liiketoimintaverkostojen kehittämismenetelmät 3 TU tai TU Liiketoimintaverkostojen kehittäminen, projektityö Global Virtual Collaboration Project L 5 5 lisäksi seuraavista siten, että 20 op täyttyy Inf Informaatioverkostot: Studio X 5-10 TU Liiketoimintaverkostojen kehittäminen, projektityö 5

23 17 TU Research Perspectives on Business Networks P 5 TU Diplomityöseminaari* 1-2 TU Yrityspeli L 3 TU Global Virtual Collaboration Project P 5 * Kurssin voi vaihtoehtoisesti sisällyttää myös tieteen metodiikan opinnot (M) -moduuliin ilman erillistä hyväksyntää New Media -syventävä moduuli (T310-3) New Median syventävän moduulin keskeisiä alueita ovat nykyaikaisen median käsittelytaidot, tuotantoprosessit ja arkkitehtuurit ja sovellukset. Moduulin suorittaneiden toimenkuvanimikkeitä ovat tuottaja, suunnittelija (designer) sekä tuotantoprosessien manageri. Vastaavat professorit: Tapio Takala (koordinaattori) T310-3 New Media (A3) 20 op T Konseptointi ja käsikirjoitus * 4 Inf tai T Informaatioverkostot: Studio X Sisällöntuotannon projektityö lisäksi seuraavista siten, että 20 op täyttyy T Multimedian projektityö 5 T Elokuvakerronta 5 T Kuvallinen ilmaisu 3 T Äänisuunnittelu 3 ja/tai erikseen HOPSin vahvistamisen yhteydessä sovittava valikoima uusmedian kursseja Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Median laitokselta (aiheina esim. graafinen design, informaation visualisointi, painatus, 3D-animaatio, vuorovaikutussuunnittelu, mediakonvergenssi jne.) * Kurssi on pakollinen, jos se ei sisälly aiemmin suoritettuun moduuliin Tietoyritykset -syventävä moduuli (T140-3) Moduuli antaa tietoja ja luo taitoja ja ymmärrystä tietointensiivisten yritysten johtamiseen ja yrittäjyyteen. Moduulin sisältöalueita ovat yritysverkostot ja liiketoiminnan johtaminen globaalissa verkostoituneessa liiketoimintaympäristössä sekä tieto- ja kommunikaatioalan teknologia-, tuotanto- ja palveluyritysten yrittäjyys. Moduulin suoritettuaan opiskelija kykenee arvioimaan tietointensiivisen liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia ja johtamaan aloittavan yrityksen liiketoimintaa. Vastaavat professorit: Eila Järvenpää (koordinaattori) ja Eero Eloranta. T140-3 Tietoyritykset (A3) 20 op TU Industrial Service Operations P 5-6 TU Advance course on knowledge and competence management 4 P TU Advanced Strategic Management 5 lisäksi seuraavista siten, että 20 op täyttyy

24 18 Inf Informaatioverkostot: Studio X 5-10 TU Teollisuustalouden erikoistyö* 5 TU Työpsykologian ja johtamisen erikoistyö* 5 TU Special Study in Strategic Management* 5 TU Yrityspeli L 3 * Kurssin voi vaihtoehtoisesti sisällyttää myös tieteen metodiikan opinnot (M) -moduuliin ilman erillistä hyväksyntää Tieteen metodiikan opinnot (T902-M) Tieteen metodiikan moduulin tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Suoritettuaan tieteellisiä menetelmäopintoja opiskelija osaa soveltaa oman alansa tiedonkeruu- ja analyysimenetelmiä opinnäytetutkimukseensa tieteellisten hyvien käytäntöjen mukaisesti. Vastaava professori Tapio Takala T902-M Tieteen metodiikan opinnot (M) 10 op MS-A0501 tai Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 5-502, -503, lisäksi 5 op seuraavista AS Tietokonemallintaminen L 5 AS Monimuuttujaregression menetelmät L 4 Kon Kokeelliset menetelmät 5 Mat Tilastollinen päättely L 5 Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit 5 MS-C2104 Tilastollisen analyysin perusteet 5 Mat Riskianalyysi L 5 T Statistical Signal Modeling 5 T Machine Learning: Basic Principles 5 T Information Visualization P 5 T Methods for Software Engineering and Business Research P 3-5 T Methods for User-Centred Product Development 3 T Thesis Seminar L 2 TU Industrial Management Research Methods 5 TU Diplomityöseminaari 1-2 LC-1310 Academic Communication for MSc Students (o+w) 3 LC-1320 Thesis Writing for Engineers (MSc) (w) 3 LC-7102 Tieteellinen kirjoittaminen DI- ja arkkitehtiopiskelijoille 3 Eri Diplomityöntekijän työkalut 3 Moduuliin on mahdollista sisällyttää myös muita Aalto-yliopistossa tai sen ulkopuolella suoritettavia tieteellisiä menetelmäopintoja, joista sovitaan opiskelijan HOPSin vahvistamisen yhteydessä pääaineen syventävästä moduulista vastaavan professorin kanssa.

25 Informaatioverkostojen erikoismoduulit Viestintä- erikoismoduuli (T300-C) Vastaava professori: Tapio Takala. 19 Moduuli (20 op) koostuu Helsingin yliopistossa viestinnän oppiaineessa suoritettavista kursseista Informaatioverkostojen systeemianalyysin erikoismoduuli (T500-C) Moduulin tavoitteena on perehdyttää opiskelija matemaattiseen systeemianalyysiin. Opiskelija oppii tunnistamaan, millaisia malleja on tarkoituksenmukaista rakentaa eri tilanteissa. Hän osaa myös suunnitella, toteuttaa ja testata yksinkertaisia tilasto-, optimointi- ja simulointimalleja. Lisäksi opiskelija osaa soveltaa malleja käytännön päätöksentekotilanteessa. Moduulin tavoitteena on perehdyttää opiskelija matemaattiseen systeemianalyysiin. Opiskelija oppii tunnistamaan, millaisia malleja on tarkoituksenmukaista rakentaa eri tilanteissa. Hän osaa myös suunnitella, toteuttaa ja testata yksinkertaisia tilasto-, optimointi- ja simulointimalleja. Lisäksi opiskelija osaa soveltaa malleja käytännön päätöksentekotilanteessa. Vastaava professori: Eero Eloranta T500-C Informaatioverkostojen systeemianalyysin erikoismoduuli 20 op seuraavista siten, että 20 op täyttyy MS-C2104 Tilastollisen analyysin perusteet 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet 5 MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 5 Mat Investointiteoria L 5 Mat Riskianalyysi L 5 Mat Peliteoria L 5 Mat Simulointi L 5 Mat Optimointiopin seminaari L 5 Mat Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari L 5 T Cryptography and Data Security Informaatioverkostojen geoinformatiikan erikoismoduuli (T510-C) Moduulin suoritettuaan opiskelija hallitsee geoinformatiikan perustiedot niin tekniseltä kuin sovellusten kannalta. Moduuli johdattelee kartografian teorioihin, erityisesti paikkatietojen visualisointiin. Moduuli antaa myös perusvalmiudet GIS-ohjelmointiin ja karttasovellusten webbitoteutusten tekoon. Vastaava professori: Eero Eloranta Informaatioverkostojen geoinformatiikan erikoismoduuli 18 op ENY-C2005 Geoinformation in Environmental Modelling 5 Maa Visualisation of Geographic Information P 5 Maa GIS Software Development 5 Maa Web Map Project P 3

26 Informaatioverkostojen ohjelmistotekniikan erikoismoduuli (T520-C) Moduuli käsittelee hajautettuihin järjestelmiin liittyvää tekniikkaa erityisesti Webin ja mobiilipalveluiden näkökulmasta. Vastaava professori: Heikki Saikkonen T520-C Informaatioverkostojen ohjelmistotekniikan erikoismoduuli 20 op CSE-C3210 Web Software Development 5 CSE-E5430 Scalable Cloud Computing P 5 T Aalto Service Camp L 3-8 lisäksi vähintään toinen seuraavista CSE-C3200 Käyttöjärjestelmät 5 T Johdatus kääntäjätekniikkaan Diplomityö (T902-D) Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija sopivat keskenään. Perustellusta syystä ao. koulutusneuvosto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Koulutusneuvosto vahvistaa diplomityön aiheen ja kielen sekä nimittää sille valvojan ja yhden tai kaksi ohjaajaa. Tarvittaessa se voi määrätä valvojan toimimaan myös työn ohjaajana. Diplomityön valvojan tulee olla korkeakoulun professori tai päätoimisessa palvelussuhteessa oleva dosentti. Erityisestä syystä valvojaksi voidaan nimittää muu korkeakoulun professori tai Aalto-yliopiston toisen korkeakoulun professori. Työn ohjaajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Diplomityön valvoja ja tekijä sopivat työn määräajasta niin, että se on korkeintaan yksi vuosi. Valvojan tulee järjestää diplomityön tekoaikana opiskelijalle mahdollisuus antaa selvityksensä työn edistymisestä, josta valvoja antaa palautetta. Vastaavasti valvoja voi pyytää opiskelijaa selvittämään työnsä edistymistä. Diplomityön valvojan tulee esittää diplomityöstä kirjallinen lausuntonsa perusteluineen ja arvosanaehdotuksineen pääsääntöisesti kuukauden kuluessa siitä, kun opiskelija on jättänyt työnsä arvosteltavaksi. Informaatioverkostojen koulutusneuvosto päättää koulutusohjelmansa opiskelijoiden diplomitöiden hyväksymisestä ja antaa niistä arvosanan perehdyttyään työn valvojan kirjalliseen lausuntoon. Diplomityö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä korkeakoulussa Diplomityön aiheen vahvistaminen Diplomityön aiheen vahvistuttaminen edellyttää, että ao. opiskelija on suorittanut tekniikan kandidaatin tutkinnon ja vähintään 45 op diplomi-insinöörin tutkinnon opintoja ja että hän on vahvistuttanut diplomi-insinöörin tutkinnon HOPSinsa. Diplomityö tehdään tavallisesti pääaineen professorin valvonnassa. Työn tekemistä aloittava opiskelija sopii työn aiheesta, kielestä ja ohjaajasta tai ohjaajista hänen kanssaan.

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2009-2010 Opintoneuvoja Teemu Meronen 10.9.2009 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2008-2009 Opintoneuvoja Teemu Meronen 29.10.2008 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS Informaatioverkostojen koulutusohjelma Diplomi-insinöörin tutkinto OPINTO-OPAS 2013-2014 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Toimittanut: suunnittelija Susanna Reunanen Lukijalle Tässä opinto-oppaassa

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9. Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2005-2006 Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.2006 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2007-2008 Opintoneuvoja Janne Käki 7.5.2007 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen metodiikka M (10 op) Vapaasti valittavat

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS Informaatioverkostojen koulutusohjelma Diplomi-insinöörin tutkinto OPINTO-OPAS 2013-2014 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Toimittanut: suunnittelija Susanna Reunanen Lukijalle Tässä opinto-oppaassa

Lisätiedot

1 AALTO-YLIOPISTO PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU Hallinto ja johto Opinto- ja opiskelijapalvelut... 4

1 AALTO-YLIOPISTO PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU Hallinto ja johto Opinto- ja opiskelijapalvelut... 4 SISÄLLYSLUETTELO 1 AALTO-YLIOPISTO... 1 2 PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU... 3 2.1 Hallinto ja johto... 3 2.2 Opinto- ja opiskelijapalvelut... 4 3 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE... 6 3.1 Tekniikan kandidaatin

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2012-2013

OPINTO-OPAS 2012-2013 Informaatioverkostojen koulutusohjelma Espoo 2012 OPINTO-OPAS 2012-2013 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Toimittanut: Suunnittelija Susanna Reunanen Unigrafia Oy Helsinki 2012 Lukijalle Kädessäsi

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks Infotilaisuus 4.12.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka Infotilaisuus 10.11.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi 31.10.2016

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla

Lisätiedot

Lyhyesti uusista DI-ohjelmista Isohenkilökoulutus to Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila

Lyhyesti uusista DI-ohjelmista Isohenkilökoulutus to Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila Lyhyesti uusista DI-ohjelmista 2015 Isohenkilökoulutus to 28.8.2014 Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila Master s Programmes at SCI Starting 2015 (in English) Master s Programme in Engineering Physics *

Lisätiedot

A2: Vuorovaikutus ja viestintä

A2: Vuorovaikutus ja viestintä A2: Vuorovaikutus ja viestintä Vastuuprofessorit: Pirkko Oittinen (koordinoija) Marko Nieminen Tapio Takala Matti Vartiainen A3 moduuleissa Eero Hyvönen (YVJ) Matti A. Hämäläinen (YVJ) Eila Järvenpää (YVJ)

Lisätiedot

1 AALTO-YLIOPISTO INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA Yleistä Hallinto ja yhteystiedot... 2

1 AALTO-YLIOPISTO INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA Yleistä Hallinto ja yhteystiedot... 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 AALTO-YLIOPISTO... 1 2 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Hallinto ja yhteystiedot... 2 3 PERUSTUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE... 4 3.1 Alempi perustutkinto...

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 1 Kaksi näkökulmaa mediaan Tekniikka eri medialajeja ja koosteita käsittelevät algoritmit uudet teknologiat Sisältö mediatuotteiden käsittely valmiilla välineillä tuotantoprosessin

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne 2010-2011 7.5.2010 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1

1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 2 PERUSTUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE... 4 2.1 Alempi perustutkinto... 4 2.1.1

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. 1.1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman tarjoamat, vain sivuaineena suoritettavat moduulit kaikille tutkinto ohjelmille Sivuaineen muodostaminen Sivuaine sisältää jonkin pääaineen perusmoduulin

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA Yleistä Hallinto ja yhteystiedot...2

1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA Yleistä Hallinto ja yhteystiedot...2 SISÄLLYSLUETTELO 1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 1 1.1 Yleistä...1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot...2 2 PERUSTUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE... 3 2.1 Alempi perustutkinto...3 2.1.1 Alemman

Lisätiedot

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä

Lisätiedot

TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot

TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Korvaavat kurssit tuotantotalouden lukuvuoden 12 13 opinto-oppaan mukaisiin O-moduuleihin laajaa oppimäärää suorittaville TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Perustieteet (oppaan sivu 98) Kurssit lukuvuoden

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmassa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta.

Lisätiedot

Ulla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta

Ulla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta Ulla Laakkonen KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 5.4.2017 Teknillinen tiedekunta Pääaineinfon ohjelma Pääaineen valintamenettely Ohjelman esittely Tuotantotalouden esittely Tietotekniikkan/tietojärjestelmätieteen

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg Heli Alatalo Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Lisätiedot

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ 608 PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ TKK:ssa on vuodesta 1995 voinut suorittaa erityisen perusaineiden laajan oppimäärän. Ohjelmassa opiskeleville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Helena Kurkela 14.4.2014 Siirtymäsäännökset Siirtymäkausi: kandidaatin tutkintoon johtavilla ohjelmilla 1.8.2014-31.10.2016 maisterin tutkintoon johtavilla

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tuotantotekniikan laitos 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 15.1. Tavoitteet 167 Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelma tuottaa tietoliikennelaitteistojen ja -järjestelmien kehittämiseen,

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 164 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Vastuuhenkilö: Markku Renfors, koulutusohjelman johtaja, professori Huone: TG108 Puhelin: 31153937 markku.renfors@tut.fi Päivi Salo, osaston sihteeri

Lisätiedot

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ).

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ). INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tampereen yliopisto 6.5.2010 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 12.5.2010. Liite B3/1 Informaatiotutkimuksen oppiainenimen muutoksesta ja uusista informaatiotutkimuksen ja

Lisätiedot

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa AHOT-käytännöt Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 2 Sisältö Reunaehtoja Aiempien tutkintojen hyväksilukeminen Aiempien / muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muun osaamisen tunnustaminen

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset 1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

8 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto...

8 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto... SISÄLLYSLUETTELO 1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT.. 1 1.1 Tietotekniikan osasto... 1 1.1.1 Yleistä... 1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.1.3 Laboratoriot... 2 1.2 Automaatio-

Lisätiedot

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011 1(9) TU-53 TYÖPSYKOLOGIA JA JOHTAMINEN Korvattava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava Tuo-53.106 Työpsykologian perusopintojakso

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013. (Muutokset 4.11.2013 ja 18.5.2015 mukaan lukien) I Yleisiä säännöksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad Info 20.4.2017 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään vapaasti valittaviin

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 31.8.2017 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Diplomi-insinööriksi Porissa. Let science be your playground

Diplomi-insinööriksi Porissa. Let science be your playground Diplomi-insinööriksi Porissa Let science be your playground your Haaveissa urakehitys? Opiskele diplomi-insinööriksi Porissa! 2 Voit suorittaa johtamisen ja tietotekniikan diplomi-insinööritutkinnon työn

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Perustieteiden akateemisessa komiteassa 14. päivänä kesäkuuta 2011. 1 luku Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston perustieteiden

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä Tutkinnon rakenne Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC 5.9.2017 Heli Järvelä Ohjelma 5.9.2017 9:00 9:30 Tavoitteet /Jouni 9:30 10:15 Tutkinnon rakenne & sisältö 10:30 11:15

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo 13.15-15 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Katriina Korhonen Guru ry. 1

Lisätiedot

Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista. Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja

Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista. Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja Koulutusta ohjaavat ajatukset ja tavoitteet Ministeriö Työnantaja Määrälliset tavoitteet Valmiudet Opiskelija Yliopisto Asiantuntija

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden akateemisessa komiteassa 6. päivänä kesäkuuta 2011. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston insinööritieteiden

Lisätiedot

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta. Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte

Lisätiedot

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot...

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot...1 1.1.3 Laboratoriot...2 1.2 Automaatio- ja systeemitekniikan

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Teollisuustalouden sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen jatkomoduulien suorittaminen vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti

Teollisuustalouden sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen jatkomoduulien suorittaminen vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti Teollisuustalouden sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen jatkomoduulien suorittaminen vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti Ohjeita moduuleja suorittaville opiskelijoille opintotilanteen mukaan: 1. Opiskelija

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN OPS

TIETOTEKNIIKAN OPS TIETOTEKNIIKAN OPS 2017-2020 Infotilaisuus nykyisille opiskelijoille Raino Mäkinen, Sanna Mönkölä & Ilona Lapinkylä OPS-infon sisältö OPS 2017-2020 mikä, miksi? Miten uusi eroaa nykyisistä ja vanhoista?

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18)

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18) Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 24.8.2015 Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas 2015-2016 (s. 8-18) Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences - SIS Opintopäällikkö

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE TIETOJENKÄSITTELYTIEDE Tietojenkäsittelytieteen laitos Exactum (Kumpulan kampus) PL 68 (Gustaf Hällströmin katu 2b) 00014 Helsingin yliopisto Puhelinnumero 02941 911 (vaihde), ohivalinta 02941... http://www.cs.helsinki.fi/

Lisätiedot

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Ote humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta 3. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Tavoitteet Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä asiantuntijoita,

Lisätiedot

Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS. Anna Kaarina Hakala 1.2.2007

Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS. Anna Kaarina Hakala 1.2.2007 Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS Anna Kaarina Hakala 1.2.2007 Moduulitasoinen HOPS Vahvistettu HOPS tehdään ja tallennetaan Oodin ehopstyökalulla. Työkalu ei ole vielä valmis. Tällä hetkellä

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM

Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM MEDIAN LAITOS 1 (5) Valokuvataide 27.6.2013 Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM Valokuvataiteen koulutusohjelman (TaM 120 op) tutkinnon rakenne 2013 2014 ja opintojen suositeltu suorittamisjärjestys

Lisätiedot

Kemian-, bio- ja materiaalitekniikka

Kemian-, bio- ja materiaalitekniikka Kemian-, bio- ja materiaalitekniikka Ohjelmajohtajan tervehdys Johtaessani koulumme uuden kandiohjelman valmistelua olen kiinnittänyt erityistä huomiota opintojen sujuvaan etenemiseen. Tämän vuoksi olemme

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

B 14/11 2 Vuoden 2012 kansainvälisten hakujen valmistelu: kv-maisteriohjelmien valintaperusteet

B 14/11 2 Vuoden 2012 kansainvälisten hakujen valmistelu: kv-maisteriohjelmien valintaperusteet Tiedekuntaneuvosto 5/11 23.5.2011 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 11/11 1 Kokouksen päätösvaltaisuus OPINTOASIAINPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA B B 13/11 1 Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö

Lisätiedot

Diplomi-insinöörin tutkinto

Diplomi-insinöörin tutkinto Helena Varmajoki Diplomi-insinöörin tutkinto 31.8.2015 Teknillinen tiedekunta Materiaali verkossa: Opiskelijat -> Opinnot ja opiskelu -> Uudelle opiskelijalle -> Orientaatiopäivät -> Teknillinen tiedekunta

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Tietojärjestelmätiede (TJT) / Tekninen viestintä (TEVI) linjavalintainfo

Tietojärjestelmätiede (TJT) / Tekninen viestintä (TEVI) linjavalintainfo Tietojärjestelmätiede (TJT) / Tekninen viestintä (TEVI) linjavalintainfo Tietojärjestelmätiede 5.4.2017 2 Tietojärjestelmätiede Markkinat IT ja markkinat Organisaatio Ryhmä IT ja organisaatio IT ja ryhmä

Lisätiedot

Kauppatieteiden kandidaatin (KTK) ja maisterin (KTM) -tutkinnot

Kauppatieteiden kandidaatin (KTK) ja maisterin (KTM) -tutkinnot Kauppatieteiden kandidaatin (KTK) ja maisterin (KTM) -tutkinnot Tuotantotalouden ja tietojärjestelmätieteen ohjelma Teknillinen tiedekunta asiantuntija Ulla Laakkonen Luennon sisältö Kauppatieteiden kandidaatin

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo 14.15-16 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Linda Havola Guru ry. 1 Valintaperusteet

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo 14-15 L-salissa/ pe 5.9. klo 12-13 L-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Leht. Petri Salo (fys.) suunn. Katriina

Lisätiedot

TERVETULOA! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Alansa suunnannäyttäjä

TERVETULOA! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Alansa suunnannäyttäjä TERVETULOA! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Alansa suunnannäyttäjä Ingmar Björkman Dekaani Kristiina Mäkelä Varadekaani Aalto-yliopisto Ainutlaatuiseen yhteisöömme kuuluu: 80 000 alumnia 20 000 opiskelijaa

Lisätiedot