OPINTO-OPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTO-OPAS 2012-2013"

Transkriptio

1 Informaatioverkostojen koulutusohjelma Espoo 2012 OPINTO-OPAS Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu

2 Toimittanut: Suunnittelija Susanna Reunanen Unigrafia Oy Helsinki 2012

3

4 Lukijalle Kädessäsi olevassa opinto-oppaassa kerrotaan informaatioverkostojen koulutusohjelmassa suoritettavien tutkintojen (TkK, DI) rakenteesta sekä opiskelun käytäntöihin liittyvistä asioista. Tätä opasta täydentävät seuraavat verkkopalvelut: WebOodi (https://oodi.aalto.fi/), jossa ovat laitosten opetusohjelmiin kuuluvat kurssit ja niiden viralliset kurssikuvaukset. WebOodissa ilmoittaudutaan tentteihin ja kursseille. Lisäksi WebOodissa voi antaa palautetta suoritetuista kursseista. Noppa-portaali (https://noppa.aalto.fi/), jossa ovat kurssien kotisivut tiedotteineen. Portaalista löydät kurssien aikataulut, materiaalit ja kurssikohtaiset uutiset. Into-tiedotusportaali, jossa julkaistaan kaikki ajankohtaiset, kuluvaa lukuvuotta koskevat ja sen edetessä päivittyvät tiedot ja ohjeet. Perustieteiden korkeakoulun Into-sivuille on kerätty kaikkia opiskelijoita koskevia asioita mm. lukukausi-ilmoittautumisesta, opetusperiodeista ja erilaisista opiskelijoille tarkoitetuista palveluista. Perustieteiden korkeakoulun etusivun osoite on https://into.aalto.fi/display/fimastersci/etusivu. Informaatioverkostojen omat sivut Intossa ovat osoitteessa https://into.aalto.fi/display/fiiv/etusivu Opintojen suunnittelussa Noppa, WebOodi ja opinto-opas täydentävät toisiaan, ja niitä kannattaakin lukea rinnakkain.

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 AALTO-YLIOPISTO PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU Hallinto ja johto Opinto- ja opiskelijapalvelut TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Tekniikan kandidaatin tutkinto (TkK) Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteet Tekniikan kandidaatin tutkinnon opintokokonaisuudet Diplomi-insinöörin tutkinto (DI) Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet Diplomi-insinöörin tutkinnon opintokokonaisuudet INFORMAATIOVERKOSTOJEN KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Tavoitteet Pääaineet Ihminen ja vuorovaikutus (IL3008) Media (IL3009) Tietointensiivinen liiketoiminta (T3008) Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot Perusopinnot-moduuli (T902-P) Ohjelman yhteiset opinnot -moduuli (T902-O) Informaatioverkostojen perusmoduuli (T100-1) Ihminen ja vuorovaikutus -jatkomoduuli (T200-2) Media-jatkomoduuli (T210-2) Tietointensiivinen liiketoiminta -jatkomoduuli (T110-2) Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (T902-K) Kandidaattiseminaari Kandidaatintyö Kypsyysnäyte Vapaasti valittavat opinnot (T902-V) Malliohjelma Diplomi-insinöörin tutkinnon opinnot Digitaaliset palvelut -syventävä moduuli (T330-3) Human Media Interaction -syventävä moduuli (T320-3) Ihmisläheiset tietojärjestelmät -syventävä moduuli (T110-3) Liiketoimintaverkostot-syventävä moduuli (T120-3) New Media -syventävä moduuli (T310-3) Tietoyritykset-syventävä moduuli (T140-3) Tieteen metodiikan opinnot (T902-M) Informaatioverkostojen erikoismoduulit Viestintä-erikoismoduuli (T300-C) Informaatioverkostojen systeemianalyysin erikoismoduuli (T500-C) Informaatioverkostojen geoinformatiikan erikoismoduuli (T510-C)... 27

6 Informaatioverkostojen ohjelmistotekniikan erikoismoduuli (T520-C) Diplomityö (T902-D) Diplomityön aiheen vahvistaminen Kypsyysnäyte Seminaariesitelmä Diplomityön hyväksyminen ja arvostelu Käytännön ohjeita Teknispainotteinen moduuli Vapaasti valittavat opinnot (T902-W) Perustieteiden laaja oppimäärä Tekniikan kandidaatin tutkinto Diplomi-insinöörin tutkinto VALMISTUMINEN JA TUTKINTOTODISTUS Tekniikan kandidaatin tutkinto Diplomi-insinöörin tutkinto Valmistumisjuhla Ura- ja rekrytointipalvelut OPISKELUUN LIITTYVIÄ OHJEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ Lukuvuosi-ilmoittautuminen Opetusperiodit ja arviointijaksot Luku- ja tenttijärjestykset Opintoja ja opiskelua koskeva säännöstö ja ohjeet Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Opetuksen ja opiskelun verkkopalveluja Kurssit Tentit Opintosuoritusmerkinnät ja opintosuoritusrekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suoritusajat Kirjastot Aalto-yliopiston kirjaston Otaniemen kampuskirjasto Aalto-yliopiston muut kampuskirjastot Tietotekniikan talon kirjasto OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opintoneuvoja Opintosihteeri Opintojen suunnittelija Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotuki Terveydenhoito Opintopsykologi... 47

7 7.6.4 Esteetön opiskelu Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmiä Lähiopetus Verkko-opetus Itsenäinen työskentely Oppimisen arviointi ja arvostelu Opetuksen arviointi ja kehittäminen HARJOITTELU Harjoittelun tavoitteet Tekniikan kandidaatin tutkinto Diplomi-insinöörin tutkinto Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Harjoittelun hyväksyminen AALTO-YLIOPISTON SISÄINEN LIIKKUVUUS JA AALTO-KURSSIT Aalto-yliopiston sisäinen liikkuvuus Aalto-kurssit OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Opintoyhteistyö Suomessa Valtakunnallinen JOO-sopimus Muut joustavat opiskelumahdollisuudet Kansainvälinen opiskelu AALTO-YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS AALTO-UNIVERSITETET STUDIER VID HÖGSKOLAN FÖR TEKNIKVETENSKAPER Att studera på svenska Begränsning av studietiderna Studier vid andra högskolor Studiehandledning... 67

8

9 1 1 AALTO-YLIOPISTO Vuoden 2010 alussa toimintansa aloittanut Aalto-yliopisto on teknillisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan uusi monialainen tiede- ja taideyhteisö. Se on suomalaisille vahvuuksille rakentuva yliopisto, jonka tavoitteena on kehittyä omaleimaisena kokonaisuutena yhdeksi maailman kärkiyliopistoista. Yliopiston kulmakiviä ovat vahva opetus ja tutkimus. Aalto-yliopisto muodostuu kuudesta korkeakoulusta. Ne ovat Kauppakorkeakoulu, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu ja entisestä Teknillisestä korkeakoulusta muodostetut Insinööritieteiden korkeakoulu, Kemian tekniikan korkeakoulu, Sähkötekniikan korkeakoulu ja Perustieteiden korkeakoulu. Yliopistossa on lähes opiskelijaa ja henkilökuntaa noin 5 000, joista noin 350 on professoreja. Kansainvälisesti tunnustettu tutkimusyliopisto Aalto-yliopisto on kansainvälisesti tunnustettu monialainen tutkimusyliopisto. Tutkimus on pitkäjänteistä, korkeatasoista sekä tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Aalto-yliopisto on kansainvälinen ja monikulttuurinen oppimisyhteisö. Toimintakulttuuri yliopistossa on innostava ja kannustaa korkeatasoiseen jatkuvaan uuden oppimiseen. Uusi yliopisto ymmärtää ja ennakoi yhteiskunnan tarpeita sekä pyrkii vaikuttamaan niihin. Korkeatasoiseen tutkimukseen ja opetukseen perustuen se edistää yhteiskunnan ja sen jäsenten hyvinvointia ja elämän laatua. Aalto-yliopisto muodostaa toimintamuodoiltaan ja työkulttuuriltaan ainutlaatuisen tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoiminnan keskittymän. Yliopisto vaikuttaa merkittävästi kansalliseen ja eurooppalaiseen tutkimus-, koulutus- ja innovaatiostrategiaan. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä. He ovat mukana rakentamassa yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aalto-yliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan oppimiseen. Aalto-yliopistosta valmistuu kauppatieteiden kandidaatteja ja maistereita, taiteen kandidaatteja ja maistereita sekä tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä, arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä yliopiston sisäisen liikkuvuuden kursseja, jotka ovat avoimia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aalto-yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat.

10 2 Maisteritason yhteiset sivuainekokonaisuudet International Design Business Management (IDBM) on poikkitieteellinen maisteritason sivuainekokonaisuus. Tietoa kokonaisuudesta löytyy ohjelman kotisivuilta Creative Sustainability -sivuainekokonaisuus on avoin kaikille yliopistossa maisteritason tutkintoa suorittaville. Hakuaika ohjelmaan on keväisin. Tieto kokonaisuudesta ja hausta löytyy ohjelman kotisivuilta MediaBizLab -sivuainekokonaisuus on avoin sekä kaikille yliopistossa maisteritason tutkintoa suorittaville että kandidaattitason opintojen loppuvaiheessa oleville. Siinä perehdytään media-alan liiketoimintamalleihin sekä kaupallistamisprosessiin. Hakuaika ohjelmaan on keväisin. Tarkempaa tietoa ohjelmasta ja hakuajasta löytyy ohjelman kotisivuilta Factoryt - uuden osaamisen pajat Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Ne ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa yhdistyy Aalto-yliopiston korkeakoulujen osaaminen tuotekehityksen, median ja palveluiden aloilla. Factoreissa yhteistyölle haetaan uusia muotoja ympäristössä, jossa akateemiset tiimit, tutkijat ja opiskelijat toimivat yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy saumattomasti opetukseen. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media- ja viestintäalaan ja Service Factory palveluosaamiseen. Lisää tietoa Aalto-yliopistosta löytyy osoitteesta sekä erityisesti yliopiston opiskelijoille suunnatusta Into-portaalista. Portaalin etusivu on osoitteessa https://into.aalto.fi/display/fi/etusivu.

11 3 2 PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU Perustieteiden korkeakoulu on suurin Aalto-yliopiston kuudesta korkeakoulusta. Se muodostuu kolmesta perinteikkäästä tieteenalasta: teknillisestä fysiikasta ja matematiikasta, tietotekniikasta ja tuotantotaloudesta. Aloille on yhteistä laajojen tietoaineistojen hyödyntäminen ja informaation jalostaminen. Korkeakouluun kuuluu myös kielikeskus, joka vastaa kielten- ja viestinnän opetuksesta ja opetuksen kehittämisestä. Matematiikka, fysiikka, tietotekniikka, kieli, viestintä ja talous luovat kestävän pohjan uuden oppimiselle ja ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiselle. Korkeakoulun edustamat alat kattavat laskennallisten ja tietoteknisten menetelmien kehittämisen sekä niiden monipuolisen hyödyntämisen tekniikan ja tieteen eri alojen sovelluksissa. Korkeakoulun vahvuutena on monitieteisyys ja siitä syntyvät innovaatiot. Korkeakoulun akateemisen toiminnan perusyksikkö on laitos, jossa harjoitetaan akateemista tutkimustoimintaa ja tuotetaan siihen yhdistyvää tutkinto-opetusta. Korkeakouluun kuuluvat lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos, matematiikan ja systeemianalyysin laitos, mediatekniikan laitos, teknillisen fysiikan laitos, tietojenkäsittelytieteen laitos, tietotekniikan laitos ja tuotantotalouden laitos sekä laitosten ulkopuolella olevat erillislaitokset kielikeskus, O.V. Lounasmaa laboratorio ja tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT (yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa). Perustieteiden korkeakoulu vastaa Aalto-yliopiston yhteisestä perusopetuksesta matematiikassa, fysiikassa, tietotekniikassa, tuotantotaloudessa sekä kielissä ja viestinnässä. Perustieteiden korkeakoulun tarjoamat neljä koulutusohjelmaa ovat informaatioverkostot, teknillinen fysiikka ja matematiikka, tietotekniikka sekä tuotantotalous. Suomenkielisen koulutusohjelmien lisäksi tarjolla on neljätoista ylemmän tutkinnon englanninkielistä maisteriohjelmaa, joista useat sisältävät mahdollisuuden suorittaa kaksoistutkinto. Korkeakoulussa on yli tekniikan kandidaatin tai diplomi-insinöörin tutkintoa suorittavaa ja yli tuhat tekniikan tohtorin tutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Professoreita korkeakoulussa on yli 80. Vuonna 2011 korkeakoulussa suoritettiin 220 tekniikan kandidaatin, 155 diplomi-insinöörin ja 54 tohtorin tutkintoa. Perustieteiden korkeakoulun verkkosivut ovat osoitteessa 2.1 Hallinto ja johto Korkeakoulun dekaani on professori Kimmo Kaski. Varadekaani on professori Eero Eloranta vastuualueenaan opetus ja sidosryhmät. Perustieteiden korkeakoulun johto (ml. laitosten johtajat) yhteystietoineen löytyy osoitteesta Korkeakoulun toimielimet ovat dekaani ja perustieteiden akateeminen komitea. Korkeakoulussa on lisäksi tohtorinkoulutusneuvosto ja perustieteiden kandidaattiohjelmien koulutusneuvosto sekä informaatioverkostojen, teknillisen fysiikan ja matematiikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden koulutusneuvostot. Korkeakoulussa on lisäksi dekaanin nimeämä johtaja kullekin koulutusohjelmalle ja tohtoriohjelmalle.

12 4 Dekaani Dekaani johtaa korkeakoulun toimintaa. Aalto-yliopiston johtosäännön 23 :n mukaan dekaanin tehtävänä on mm. ottaa korkeakoulun opiskelijat ja myöntää tutkinnot, käsitellä opiskelijavalintaan liittyvät oikaisuasiat sekä tehdä rajattuun opintoaikaan tai menetetyn opinto-oikeuden palauttamiseen liittyvät päätökset. Lisäksi dekaani käsittelee opiskelijavalintaan ja opinto-oikeuteen liittyvät oikaisuasiat. Akateeminen komitea Akateemisen komitean tehtävänä on yliopiston johtosäännön 25 :n mukaan mm.: tehdä yliopiston akateemisten asioiden komitealle esitys koulutusohjelmien opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista ja opiskelijoiden valintaperusteista. Yliopiston akateemisten asioiden komitea voi päätöksellään siirtää em. tehtäviä korkeakoulun akateemisten asiain päätettäväksi. Yliopiston akateemisten asioiden komitea on delegoinut edellä mainituista asioista päättämisen korkeakoulujen akateemisille komiteoille. Koulutusneuvosto Koulutusneuvoston tehtävänä on Perustieteiden korkeakoulun ohjesäännön 9 :n mukaan: tehdä akateemiselle komitealle ehdotukset koulutusohjelmakohtaisista opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista ja opiskelijoiden valintaperusteista; nimetä kandidaatintöiden hyväksyjät; päättää diplomitöiden aiheet, valvoja ja ohjaaja(t); arvostella diplomityöt; päättää koulutusohjelmien kehittämisestä, opetuksen laadunvarmistuksesta ja palautteen käsittelystä sekä käsitellä dekaanin sen tehtäväksi antamat tai tutkintosäännössä osoitetut muut asiat. Perustieteiden korkeakoulun kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston keskeisenä tehtävänä on olla korkeakoulun koulutusohjelmien yhteisenä keskustelufoorumina. Koulutusohjelman johtaja Koulutusohjelman johtaja vastaa Perustieteiden korkeakoulun tutkintosäännön 41 :n mukaan koulutusohjelman suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Tarkempaa tietoa korkeakoulun hallinnosta ja toimielimistä tehtävineen voi katsoa osoitteesta Osoitteesta löytyy myös linkit koulutusneuvostojen sivuille. 2.2 Opinto- ja opiskelijapalvelut Korkeakoulun opintoasiainpäällikkö on Mari Knuuttila ja kansainvälisten asioiden päällikkö Eija Kujanpää. Korkeakoulun opinto- ja opiskelupalvelupiste (OOP) Tietotekniikan talo, huone A225 Koulutusohjelmien opintopalvelut informaatioverkostot, Tietotekniikan talo suunnittelija Susanna Reunanen, huone C215 opintosihteeri Marjo Korhonen, huone C214 tietotekniikka, Tietotekniikan talo suunnittelija Elsa Kivi-Koskinen, huone C213 opintosihteeri Paula Nyman, huone C212 tuotantotalous, TUAS-talo,

13 suunnittelija Tarja Timonen, huone 1156 opintosihteeri Laura Pellikka, huone 1157 opintosihteeri Nina Ramberg, huone 1161 teknillinen fysiikka ja matematiikka, Konetalo suunnittelija Johanna Bovellán, huone K138 opintosihteeri Taru Bister-Hämäläinen, huone K140 5 Korkeakoulun ja koulutusohjelmien opintopalveluiden yhteystiedot ja henkilöstö yhteystietoineen löytyy osoitteesta Into-portaali, opiskelijan lähtöpaikka mm. opiskeluun liittyvään tietoon Perustieteiden korkeakoulun etusivun osoite https://into.aalto.fi/display/fimastersci/etusivu Informaatioverkostojen koulutusohjelman etusivun osoite https://into.aalto.fi/display/fiiv/etusivu

14 6 3 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Perustieteiden korkeakoulussa suoritetaan alempana korkeakoulututkintona tekniikan kandidaatin tutkinto (TkK) ja ylempänä korkeakoulututkintona diplomi-insinöörin tutkinto (DI). Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Kurssit pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op, ja se on päätoimisesti opiskellen mahdollista suorittaa kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin tutkinnon laajuus on 120 op. Tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa lukuvuodessa. Tutkintoon johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina koulutusohjelmina. 3.1 Tekniikan kandidaatin tutkinto (TkK) Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteet Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosäännön (TS) 6 :n mukaan alempaan perustutkintoon (tekniikan kandidaatin tutkintoon) johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1. koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden kehityksen seuraamiseen; 2. valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin; 3. edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4. valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; 5. kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; 6. edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; sekä 7. riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja alan käytäntöihin Tekniikan kandidaatin tutkinnon opintokokonaisuudet Alempaan perustutkintoon (tekniikan kandidaatin tutkintoon) johtaviin opintoihin kuuluu tutkintosäännön 8 :n mukaan: 1. koulutusohjelman edellyttämiä perusopintoja sisältävä moduuli (75 85 op); 2. koulutusohjelman yhteiset opinnot -moduuli (15 25 op); 3. kolme moduulia, joista vähintään yhden tulee olla omaan koulutusohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (ainemoduulin laajuus op); 4. kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö (yhteensä 10 op); sekä 5. vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon laajuus on 180 op. Perusopintoja sisältävän moduulin ja koulutusohjelman yhteiset opinnot -moduulin opintojen yhteismäärä on 100 opintopistettä.

15 7 Aineopinnot ja tieteelliset perusopinnot sisältyvät moduuleihin. Tutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Koulutusohjelman jatkomoduuli (A2) Perusmoduuli (B1) tai toinen koulutusohjelman jatkomoduuli (B2) Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (K) Vapaasti valittavat opinnot (V) Perusopinnot (P) Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on tekniikan kandidaatin tai diplomiinsinöörin tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavutta- Koulutusohjelman perusmoduuli (A1) Koulutusohjelman yhteiset opinnot (O) Pää- ja sivuaine Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaine muodostuu koulutusohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2). Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista (B1) tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista (B2). (TS 8 ) Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaarin yhteydessä kirjoitetaan kypsyysnäyte. Kandidaatintyö laaditaan koulutusohjelman alaan liittyvästä aiheesta. Kandidaatintyö kirjoitetaan pääsääntöisesti suomen tai ruotsin kielellä. (TS 10 ja 11 ) Kielitaito ja sen osoittaminen Korkeakoulun tutkintosäännön 5 :n mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

16 8 neensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn vieraan kielen kielitaidon. Mikäli korkeakoulu on vapauttanut tekniikan kandidaatin tai diplomi-insinöörin tutkintoa suorittamaan otetun opiskelijan 1 momentin 1 kohdan mukaisesta kielitaitovaatimuksesta kokonaan 2 momentin perusteella tai vain sen kielen osalta, jossa on osoitettava toisen kotimaisen kielen taito, hänen tulee lisäksi suorittaa tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 op:n laajuiset kieliopinnot valitsemassaan kielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan tutkintosäännön 12 :n mukaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan tutkintosäännön 12 :n mukaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen yliopiston tai korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan tutkintosäännön 13 :n mukaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai osoittamat vieraan kielen kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Kielikeskuksen sivuilta osoitteesta löytyy tieto koulusivistyskielen määrittämisestä sekä lisätietoa toisen kotimaisen kielen ja pakollisen vieraan kielen suorittamisesta. Harjoittelu Tekniikan kandidaatin tutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Tarkempaa tietoa harjoittelusta löytyy luvusta Diplomi-insinöörin tutkinto (DI) Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosäännön 17 :n mukaan ylempään perustutkintoon (diplomi-insinöörin tutkintoon) johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1. koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; 2. valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; 3. valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; 4. valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 5. hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä 6. valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

17 9 Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin Diplomi-insinöörin tutkinnon opintokokonaisuudet Ylempään perustutkintoon (diplomi-insinöörin tutkintoon) johtaviin opintoihin kuuluu tutkintosäännön 19 :n mukaan: 1. tieteen metodiikan opintoja (9-11 op); 2. kolme moduulia, joista vähintään yhden tulee olla oman koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (ainemoduulin laajuus op); 3. diplomityö (30 op); sekä 4. vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon laajuus on 120 op Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Tutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Vapaasti valittavat opinnot (W) Tieteen metodiikan opintoja (M) Diplomityö (D) Koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli (A3) Muu moduuli, esim. jatkomoduuli (B2) Muu moduuli, esim. erikoismoduuli (C) Pää- ja sivuaine Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Se muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2) sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista (A3). Vaikka tutkintoon sisältyviin opintoihin kuuluisi useampi samaan jatkomoduuliin perustuva syventävä moduuli, tutkintoon sisältyy ainoastaan yksi pääaine. (TS 20 ) Tutkinnossa on sivuaine, jos opiskelija suorittaa yhden seuraavista pääaineeseen kuulumattomista kahden moduulin yhdistelmistä: perusmoduuli (B1) ja sen jatkomoduuli (B2) tai jatkomoduuli (B2) ja sen syventävä moduuli (B3). Korkeakoulu voi perustellusta syystä hyväksyä sivuaineeksi lisäksi muita perus-, jatko-, syventävistä tai erikoismoduuleista muodostuvia kahden moduulin yhdistelmiä. Näistä kahdesta moduulista vähintään yhden on oltava joko jatkomoduuli tai syventävä moduuli. (TS 20 ) Sivuaineen voi valita myös muista koulutusohjelmista tai toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS).

18 10 Korkeakoulu päättää tarvittaessa, miten suoraan diplomi-insinöörin tutkintoa suorittamaan otetun aikaisemmat opinnot vastaavat pää- ja sivuaineen muodostavia moduuleja (TS 20 ). Pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tieteen metodiikan opinnot Tieteen metodiikan opinnot koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Opintojen tavoitteena on tukea diplomityön tekemistä. Lisätietoa opinnoista löytyy luvusta Erikoismoduuli Erikoismoduulin sisältö voi olla oman tai tekniikan alan muun koulutusohjelman suunnittelema tai se voi koostua opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista. Tällöin sen sisältö hyväksytään HOPSin vahvistamisen yhteydessä. Moduulia voi hyödyntää esim. tukemaan pääaineen opintoja. Henkilökohtaiseksi erikoismoduuliksi ei voi hyväksyä mitä tahansa kurssien kokoelmaa, vaan opintojen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus ja niiden tulee olla diplomi-insinöörin tutkintoon soveltuvia. Tutkinto on tietyin edellytyksin mahdollista suorittaa ilman erikoismoduulia (vrt. luku 4.4). Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija sopivat keskenään. Perustellusta syystä korkeakoulu voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Kielitaitovaatimukset Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosäännön 23 :n mukaiset kielitaitovaatimukset löytyvät luvusta Suomen ja ruotsin kielitaidon osoittaminen Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää diplomiinsinöörin tutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Jos opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa niitä enää diplomi-insinöörin tutkinnon suorittamisen yhteydessä. Vieraan kielen taidon osoittaminen Opiskelijan tulee korkeakoulun tutkintosäännön 24 :n mukaan osoittaa tutkintosäännön 5 :n 1 momentin vaatimukset täyttävä yhden opetussuunnitelmaan sisältyvän vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito (vrt. luku 3.1.2). Jos opiskelija on osoittanut vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää diplomi-insinöörin tutkinnon suorittamisen yhteydessä.

19 11 Tieto koulusivistyskielen määrittämisestä ja vaikutuksesta opintoihin sekä tietoa toisen kotimaisen kielen ja pakollisen vieraan kielen suorittamisesta löytyy kielikeskuksen sivuilta Harjoittelu Diplomi-insinöörin tutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelusta ja sen hyväksymisestä kerrotaan tarkemmin luvussa 9.

20 12 4 INFORMAATIOVERKOSTOJEN KOULUTUSOHJEL- MAN OPETUSSUUNNITELMA Informaatioverkostojen koulutusohjelma käynnistettiin vuonna 1999 Teknillisen korkeakoulun kolmen osaston, tietotekniikan osaston, automaatio- ja systeemitekniikan osaston sekä tuotantotalouden osaston, yhteistyönä. Koulutusohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat tällä hetkellä mediatekniikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden laitokset yhdessä. Koulutusohjelman sisällöstä ja kehittämisestä vastaa informaatioverkostojen koulutusneuvosto koulutusohjelman johtajan johdolla. Tahtotila alan tulevaisuudesta Tietoteknistyvässä, globalisoituvassa yhteiskunnassa tarvitaan tieteellisen peruskoulutuksen omaavia diplomi-insinöörejä, jotka kykenevät sosioteknistaloudellisten ekosysteemien analysointiin, ongelmanratkaisuun ja kehittämiseen. Informaatioverkostojen koulutusohjelma vahvistaa osaamisintensiivisen yhteiskunnan tuottavuutta ja kilpailukykyä tuottamalla elinkeinoelämään moniulotteisesti tieto-, viestintä- ja mediateknistä tietoa tuottavia, integroivia, hyödyntäviä ja soveltavia osaajia. Tulevaisuudessa tarvittavat kompetenssit Alalla tarvitaan kykyä ymmärtää, soveltaa ja luoda tieto- ja viestintä- sekä mediateknologiaan, ihmisten toimintaan sekä kestävään tuote- ja palvelutuotantoon perustuvia ratkaisuja ja kehittämismalleja. Lisäksi tarvitaan hyvät valmiudet monikulttuurisissa asiantuntijaryhmissä työskentelyyn, avoimeen vuorovaikutteisuuteen sekä suulliseen että kirjalliseen ilmaisuun. Myös kyky oma-aloitteisuuteen, yrittäjyyteen sekä arvostavaan johtajuuteen niin ryhmä- kuin yhteisötasolla ovat tulevaisuudessa alalla tarvittavia kompetensseja. Koulutusohjelman johtaja on professori Tapio Takala. Koulutusohjelman etusivun osoite Into-portaalissa on https://into.aalto.fi/display/fiiv/. Koulutusohjelman verkkosivut löytyvät osoitteesta inf.tkk.fi. 4.1 Tavoitteet Informaatioverkostojen koulutusohjelman tavoitteena on synnyttää monitieteelliseen pohjaan perustuvaa osaamista vastaamaan yhteiskunnan eri sektoreiden tarpeisiin tieto-, tietoliikenne- ja viestintäsovellusten kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi. Koulutusohjelma kouluttaa uudenlaisia (tietotalouden) diplomi-insinöörejä, jotka suunnittelevat, toteuttavat ja kehittävät yhdessä käyttäjien ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa kestävää kehitystä ja ihmislähtöistä elinympäristöä tukevaa tieto- ja viestintäteknologiaa ja johtavat tähän liittyvää tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Tekniikan kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet Informaatioverkostojen koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittanut ymmärtää ja osaa soveltaa teknisille tieteille tyypillistä analyyttis-systeemistä ajattelua rajattujen tieto- ja viestintäteknisten ongelmien ratkaisuun tunnistaa ja soveltaa tieto-, tietoliikenne- ja viestintätekniikan sovellusten kehittämiseen tarvittavia matemaattisia perusmenetelmiä

21 13 osaa ohjelmoida ja ymmärtää ohjelmistokehityksen keskeiset käsitteet ja toimintamallit ymmärtää tieto- ja viestintätekniikan vaikutuksia käyttäjään, työhön, liiketoimintaan ja yhteiskuntaan filosofisista, sosiologisista, työpsykologisista ja tuotantotaloudellisista näkökulmista osaa eritellä teknologia-, tuote-, palvelu- tai prosessikehitykseen liittyvää moniulotteisuutta hahmottaa alansa monitieteisyyden kyeten alansa kehittymisen monipuoliseen seuraamiseen ja soveltamaan taitojaan työelämässä omaa valmiuden ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen hallitsee tieteellisen työskentelyn perusteet osaa tavoitteellisen ja tuloksellisen ryhmätyöskentelyn taidot osaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti niin oman alan asiantuntijoille kuin muulle yleisölle. Diplomi-insinöörin tutkinnon osaamistavoitteet Informaatioverkostojen koulutusohjelmassa diplomi-insinöörin tutkinnon suorittanut osaa analysoida ja arvioida koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineensa syvällisen tietoaineksen tuntemuksen kautta alansa kehittämistehtävien toteuttamiskelpoisuutta, toteutuksen ennakoitua tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta osaa kerätä korkealaatuista, relevanttia ja validia tietoa käyttäjistä, teknisistä, taloudellisista ja sosiaalisista järjestelmistä luokittelee, vertaa, muokkaa ja yhdistää kerättyä tietoa johtopäätösten tekemiseksi osaa luoda ja toteuttaa ratkaisumalleja ja -ehdotuksia alansa kehittämistehtäviin osaa käyttää alansa tieteellisen työskentelyn menetelmiä ongelman ratkaisuun osaa esitellä ja perustella ratkaisunsa alansa asiantuntijoille kuin muulle yleisölle omaa valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä sekä monialaisten ryhmien jäsenenä tai johtajana omaa hyvän suullisen ja kirjallisen kansainvälisen viestintätaidon omaa valmiuden tieteelliseen jatkokoulutukseen omaa valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiuden jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen. 4.2 Pääaineet Koulutusohjelmassa on kolme pääainevaihtoehtoa: Ihminen ja vuorovaikutus, Media sekä Tietointensiivinen liiketoiminta. Tekniikan kandidaatin tutkinnossa pääaine muodostuu Informaatioverkostojen perusmoduulista (A1) ja joko Ihminen ja vuorovaikutus-, Media- tai Tietointensiivinen liiketoiminta -jatkomoduulista (A2). Diplomi-insinöörin tutkinnossa pääaine muodostuu tavallisesti tekniikan kandidaatin tutkinnon yhteydessä suoritetusta Informaatioverkostojen perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2) sekä yhdestä ao. jatkomoduuliin perustuvasta syventävästä moduulista (A3). Tarvittavat esitiedot suorittamalla syventäväksi moduuliksi voi valita myös jonkun muun koulutusohjelman syventävistä moduuleista.

22 14 Pääaineet muodostuvat seuraavan kaavion mukaisesti. Yhtenäisellä viivalla yhdistetyt moduulit muodostavat kokonaisuuden, jossa asteittain syvenevät opinnot pohjautuvat suoraan edeltäviin opintoihin. Katkoviivalla jatkomoduuliin (A2) liitetyn syventävän moduulin (A3) valinta diplomi-insinöörin tutkinnossa pääaineen syventäväksi moduuliksi on myös mahdollista mutta voi edellyttää esitietojen suorittamista. Tietointensiivinen liiketoiminta (A2) Tietoyritykset (A3) Tekniikan kandidaatin tutkinnossa Ihminen ja vuorovaikutus -pääaine koostuu Informaatioverkostojen perusmoduulista ja Ihminen ja vuorovaikutus -jatkomoduulista. Diplomi-insinöörin tutkinnossa siihen sisältyy lisäksi Digitaaliset palvelut -, Ihmisläheiset tietojärjestelmät - tai Human Media Interaction -syventävä moduuli. Tarvittavat esitie- Liiketoimintaverkostot (A3) Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) Ihminen ja vuorovaikutus (A2) Ihmisläheiset tietojärjestelmät (A3) New Media (A3) Media (A2) Human Media Interaction (A3) Digitaaliset palvelut (A3) Ihminen ja vuorovaikutus (IL3008) Människa och interaktion, Human and Interaction Ihminen ja vuorovaikutus -pääaineessa tarkastellaan ihmisen yksilö- ja ryhmätason ominaisuuksia ja toimintaa suhteessa vuorovaikutteiseen tekniikkaan ja sen suunnitteluun. Pääaineen suorittanut opiskelija ymmärtää tekniikan ja ihmisen välisen yhteistoiminnan sujuvuuden merkityksen mielekkään ja tehokkaan tuotanto- ja palvelujärjestelmän osana. Opinnot suorittanut opiskelija osaa valita ja käyttää tarkoituksenmukaisia käyttäjänäkökulmaa painottavia suunnittelumenetelmiä ja menettelytapoja ohjelmistojen, tietojärjestelmien ja palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Opituilla keinoilla varmistetaan asiakas- ja käyttäjävaatimusten toteutuminen monimutkaisissa liiketoiminta- ja järjestelmäympäristöissä. Opiskelijan valitsemasta kurssivalikoimasta riippuen mahdolliset työtehtävät voivat vaihdella teknisestä käyttöliittymä- ja järjestelmäsuunnittelusta organisaation ja toiminnan kehittämiseen.

23 15 dot suorittamalla pääaineen syventävä moduuli voi edellisten lisäksi olla myös Liiketoimintaverkostot, New Media tai Tietoyritykset. Pääaineesta vastaavat professorit: Marko Nieminen (koordinaattori), Heikki Saikkonen, Tapio Takala ja Matti Vartiainen Media (IL3009) Media, Media Digitaalisen median merkitys jokapäiväisessä elämässä kasvaa koko ajan. Alan tekninen kehitys etenee nopeasti, ja uusien innovaatioiden myötä sovellusalueiden kirjo levenee entisestään. Nykyaikainen digitaalisen median kenttä on hyvin laaja-alainen ja tarvitsee monenkaltaisia osaajia. Pääaineessa käsitellään mediaa sovellusten ja soveltamisen kautta. Media-pääaineopinnot suorittanut pystyy toimimaan esimerkiksi tuottajana nykyaikaisen mediakentän tuotantoprosesseissa. Myös teknisen toimittajan tehtävänkuvalle syntyy vahva pohja. Toisaalta pääaineopinnoissa voi keskittyä median käsittelyn teknisempään puoleen. Tekninen asiantuntija (esimerkiksi mediatalossa) hallitsee tuotantoprosessit ja osaa rakentaa uusia palveluita niihin. Toinen mahdollinen toimenkuva on median infrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito. Tekniikan kandidaatin tutkinnossa Media-pääaine muodostuu Informaatioverkostojen perusmoduulista ja Media-jatkomoduulista. Diplomi-insinöörin tutkinnossa siihen sisältyy lisäksi Digitaaliset palvelut -, Human Media Interaction -, Ihmisläheiset tietojärjestelmät - tai New Media -syventävä moduuli. Tarvittavat esitiedot suorittamalla pääaineen syventävä moduuli voi olla myös Liiketoimintaverkostot tai Tietoyritykset. Pääaineesta vastaavat professorit: Tapio Takala (koordinaattori), Eero Hyvönen, Marko Nieminen, Pirkko Oittinen, Heikki Saikkonen, Lauri Savioja ja Petri Vuorimaa Tietointensiivinen liiketoiminta (T3008) Kunskapsintensiv affärsverksamhet, Knowledge Intensive Business Tietointensiivisessä liiketoiminnassa informaatio ja tieto sekä niihin liittyvät palvelut ovat keskeiset yrityksille ja asiakkaille arvoa tuottavat tekijät. Tieto-, tietoliikenne- ja viestintäteknologian roolina on tyypillisesti synnyttää uutta liiketoimintaa tai kasvattaa ja tehostaa aiempaa liiketoimintaa. Tietointensiivinen liiketoiminta -pääaineen sisältönä on sähköinen liiketoimintaympäristö ja liiketoimintastrategia, verkottuneet liiketoimintaprosessit ja - mallit sekä organisaatioiden johtaminen. Pääainetta tekniikan kandidaatin tutkinnossa opiskeltuaan opiskelija ymmärtää tieto- ja viestintäteknologian, talouden ja ihmisten toiminnan muodostaman systeemin dynamiikkaa globaalin liiketoiminnan kontekstissa, osaa tunnistaa tietointensiivistä liiketoimintaa edistäviä ja haittaavia tekijöitä sekä toteuttaa pienimuotoisia liiketoiminnan kehittämishankkeita. Syvennettyään pääainettaan diplomi-insinöörin tutkinnossa opiskelija osaa analysoida, arvioida ja kehittää tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvaa, kasvuhakuista liiketoimintaa. Syventävissä opinnoissa opiskelija oppii kehittämään ja johtamaan verkottuneita liiketoiminta- ja palveluprosesseja tai luomaan ja johtamaan uutta tietointensiivistä liiketoimintaa ja aloittavan yrityksen liiketoimintaa. Tekniikan kandidaatin tutkinnossa Tietointensiivinen liiketoiminta -pääaine muodostuu Informaatioverkostojen perusmoduulista ja Tietointensiivinen liiketoiminta -jatkomoduu-

24 16 lista. Diplomi-insinöörin tutkinnossa siihen sisältyy lisäksi joko Liiketoimintaverkostot- tai Tietoyritykset -syventävä moduuli. Tarvittavat esitiedot suorittamalla pääaineen syventävä moduuli voi olla myös Digitaaliset palvelut, Human Media Interaction, Ihmisläheiset tietojärjestelmät tai New Media. Pääaineesta vastaavat professorit: Eero Eloranta (koordinaattori), Karlos Artto, Eila Järvenpää, Juha Laine ja Riitta Smeds. 4.3 Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyvät opintokokonaisuudet ovat: Perusopinnotmoduuli (P), Ohjelman yhteiset opinnot -moduuli (O), Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1), pääainevalinnasta riippuen ao. jatkomoduuli (A2), yksi muu moduuli (sivuaine), Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (K) sekä vapaasti valittavat opinnot (V). Pääaine Pääaine (40 opintopistettä) muodostuu Informaatioverkostojen perusmoduulista ja pääainevalinnan mukaisesta koulutusohjelman jatkomoduulista. Sivuaine Sivuaineena (20 opintopistettä) voi olla koulutusohjelman pääainetta vastaava sivuaine. Tietyin edellytyksin sen voi valita myös Aalto-yliopiston tekniikan alan muiden koulutusohjelmien tarjoamista sivuaineista. Sivuaine on mahdollista suorittaa myös tekniikan alan korkeakoulujen ulkopuolella edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan HOPSiin. Alempaan tutkintoon on sisällyttävä sivuaine Perusopinnot-moduuli (T902-P) Moduuli kartuttaa koulutusohjelman opiskelijalle myöhemmille osaamistavoitteille välttämättömän matemaattis-, yhteiskuntatieteellisen sekä tietoteknisen tieto- ja taitopohjan. Moduulin suoritettuaan opiskelija hallitsee teknillisen alan matemaattisten ongelmien ratkaisun perustaidot, ohjelmoinnin perusteet sekä tunnistaa koulutusohjelmalle keskeisen monitieteisen ajattelun. Moduulista vastaava professori: Tapio Takala T902-P Perusopinnot (P) 80 op T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin 2 Mat Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat Matematiikan peruskurssi C2 10 Mat Matematiikan peruskurssi C3-I 5 T Informaatioverkostojen ohjelmointikurssi 10 Inf Filosofia 5 Inf Sosiologia 5 Inf Estetiikka 5 Inf Verkostojen perusteet 5 TU Tuotantotalouden peruskurssi 4 TU Työpsykologian ja johtamisen perusteet 4 TU Knowledge and competence management 3 T Digitaalisen median työvälineet 3 T tai T Havaitseminen Introduction to Software Engineering 4 5

25 17 Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi/suomi) kirjallinen osio 1 Kie /7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi/suomi) suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Pakollinen vieras kieli (kirjallinen ja suullinen taito)* 3 * Tarkista osoitteesta kielikeskuksen järjestämät kurssit, jotka täyttävät tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta vieraasta kielestä. HUOM! 3 op saman kielen opintoja Ohjelman yhteiset opinnot -moduuli (T902-O) Moduuli kehittää opiskelijoiden kykyä soveltaa perusopintojen sosioteknistaloudellisia sisältöalueita. Moduulia suorittaessaan opiskelija oppii itsestään ja omasta toimintatavastaan ryhmässä sekä kerää kokemuksia johtajuudesta ja sen merkityksestä ryhmäja projektityöskentelyssä. Moduulista vastaava professori: Tapio Takala T902-O Ohjelman yhteiset opinnot (O) 20 op T Informaatioverkostot: Studio 1 4 T Informaatioverkostot: Studio 2 2 TU Informaatioverkostot: Studio 3 4 T Informaatioverkostot: Studio 4 4 TU Marketing 3 T XML-kuvauskielten perusteet Informaatioverkostojen perusmoduuli (T100-1) Moduuli vahvistaa pääaineiden edellyttämää esitietopohjaa laajentamalla perusopintojen sisältöalueita erityisesti viestintäteknologiassa, käyttäjäkeskeisessä tuotekehityksessä sekä tuotannollisen toiminnan suunnittelussa. Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella projekteja sekä arvioida niiden tuloksellisuutta ja toteutustapaa. Moduulista vastaava professori: Tapio Takala T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) 20 op HOPS-1 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (alempi perustutkinto) 0 T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan 5 T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 2 T Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen harjoitustyöt 3 TU Projektien suunnittelu ja ohjaus 3 TU Laskentatoimi ja kannattavuus 3 T71C00800 Viestinnän ja mediatutkimuksen perusteet Ihminen ja vuorovaikutus -jatkomoduuli (T200-2) Moduulin sisältö kohdentuu ihmisten ja tekniikoiden rajapintoihin. Se edustaa laajaa HCI (human-computer interaction, ihminen-tietokone-vuorovaikutus) näkökulmaa ja HCH (human-computer-human, tietokoneavusteinen yhteistyö) näkökulmaa. Moduulin tarkoituksena on antaa perustiedot ihmisen havainto-, kognitio- ja toimintatason ominaisuuksista ja niiden merkityksestä ihmisen ja tietotekniikan välisessä ja välittämässä vuorovaikutuksessa ja ryhmäviestinnässä. Kurssit käsittelevät havainto- ja kognitiopsykologian perusteita, ihmisen ja koneen vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa sekä tietojärjestelmien kehittämisen perusteita.

26 18 Moduuli muodostuu ihmisläheisen ohjelmisto- ja tietojärjestelmäsuunnittelun sekä ryhmävuorovaikutuksen perusteita tarkastelevista kursseista. Kursseilla tarkastellaan yksilön psykologisia ja kognitiivisia piirteitä, jotka vaikuttavat järjestelmien vuorovaikutteisuuden ja käyttöliittymien suunnitteluun. Psykologisten ja kognitiivisten piirteiden tarkastelua ja oppimista tuetaan uudella harjoitustyökurssilla, jolla perehdytään käyttöliittymäsuunnittelussa perinteisesti paljon sovellettuihin kvantitatiivispainotteisiin laboratoriotesteihin. Lisäksi perehdytään ryhmäprosesseihin ja -ilmiöihin. Moduuli tukee etenkin Digitaaliset palvelut -, Human Media Interaction - ja Ihmisläheiset tietojärjestelmät -syventävän moduulin valintaa diplomi-insinöörin tutkinnossa. Moduulista vastaavat professorit: Marko Nieminen (koordinaattori), Tapio Takala ja Matti Vartiainen T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) 20 op seuraavista siten, että 20 op täyttyy T Havaitseminen 4 T Havaitsemisen kokeellinen tutkiminen L 5 TU Ryhmät, kommunikaatio ja yhteistyö 4 T Tiedonhallintajärjestelmät 5 T Introduction to Software Engineering 5 T User Interface Construction 3-4 Helsingin yliopistossa JOO-opintoina suoritettava Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen (6 op) Media-jatkomoduuli (T210-2) Media-jatkomoduuli käsittelee nykyaikaisen median tuotanto- ja käsittelyprosesseja, niissä käytettäviä teknologioita sekä ihmisen ja median suhdetta. Moduuli tukee etenkin Digitaaliset palvelut -, Human Media Interaction -, Ihmisläheiset tietojärjestelmät - ja New Media -syventävän moduulin valintaa diplomi-insinöörin tutkinnossa. Moduulista vastaavat professorit: Tapio Takala (koordinaattori), Marko Nieminen, Pirkko Oittinen, Lauri Savioja ja Petri Vuorimaa T210-2 Media (A2) 20 op T Havaitseminen 4 T Design of WWW Services 4 T Konseptointi ja käsikirjoitus 4 lisäksi seuraavista siten, että 20 op täyttyy T Digitaalinen kuvatekniikka 4 T Media Production and Use Processes 4 T Vuorovaikutteinen tietokonegrafiikka 4 T Sosiaalinen media 4 T User Interface Construction Tietointensiivinen liiketoiminta -jatkomoduuli (T110-2) Moduuli antaa perustiedot yritysten sisäisestä ja ulkoisesta toimintaympäristöstä sekä liiketoiminnan strategisesta johtamisesta ja operatiivisesta ohjaamisesta. Moduulin suo-

27 19 ritettuaan opiskelija ymmärtää tieto- ja viestintäteknologian roolia ja merkitystä liiketoiminnan prosessien hallinnassa. Moduuli tukee etenkin syventävien moduuleiden Liiketoimintaverkostot ja Tietoyritykset valintaa diplomi-insinöörin tutkinnossa. Moduulista vastaavat professorit: Eero Eloranta (koordinaattori), Eila Järvenpää ja Riitta Smeds T110-2 Tietointensiivinen liiketoiminta (A2) 20 op TU Aalto Introduction to Services P 2-5 TU Organizations and Networks 4 TU Principles of Strategic Management 4 TU New Venture Development I 3 TU Informaatioverkostot: Networked Business Forum 2 lisäksi seuraavista siten, että 20 op täyttyy TU Quality Management 3 TU Cross-Cultural Management 3 T Introduction to Software Engineering Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (T902-K) Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, joka koostuu kandidaatintyö ja seminaari -kurssista (INF.kand) sekä kypsyysnäytteestä (INF.kyps). Opintokokonaisuuden laajuus on 10 op. Seminaarin opetuskielenä on suomi tai ruotsi. Kandidaatintyö kirjoitetaan pääsääntöisesti seminaarin opetuskielellä ja kypsyysnäyte aina koulusivistyskielellä Kandidaattiseminaari Kandidaattiseminaarin tavoitteena on, että opiskelija oppii hakemaan tieteellistä tietoa, muodostamaan tutkimussuunnitelman, työstämään tieteellistä tietoa tutkimussuunnitelman mukaiseksi opinnäytteeksi, raportoimaan opinnäytteensä tutkimustulokset tieteellisen esitystavan mukaisesti ja esittämään opinnäytteensä julkisesti sekä oppii tieteellistä argumentaatiota arvioimalla muiden opiskelijoiden laatimia opinnäytetöitä. Kandidaattiseminaari on opintosuoritus, jonka aikana opiskelija tekee kandidaatintyön, esittelee työn julkisesti yleisölle ja opponentille, puolustaa työtään sekä opponoi muiden kandidaatintöitä. Seminaariin kuuluu koulutusohjelmaan liittyvän opetuksen lisäksi kielikeskuksen ja kirjaston järjestämää opetusta. Luennoilla ja harjoituksissa, jotka tukevat tekeillä olevaa kandidaatintyötä, käsitellään tieteellistä ajattelua, tieteen etiikkaa, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaari järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa. Se on kahden opetusperiodin pituinen siten, että se alkaa ja loppuu saman lukuvuoden aikana. Seminaarin aloittaminen edellyttää, että opiskelijalla on vahvistettu HOPS tekniikan kandidaatin tutkintoa varten. Informaatioverkostojen koulutusohjelman kandidaattiseminaarin vastuuopettaja lukuvuonna on lehtori Stina Immonen.

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1

1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 2 PERUSTUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE... 4 2.1 Alempi perustutkinto... 4 2.1.1

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

A2: Vuorovaikutus ja viestintä

A2: Vuorovaikutus ja viestintä A2: Vuorovaikutus ja viestintä Vastuuprofessorit: Pirkko Oittinen (koordinoija) Marko Nieminen Tapio Takala Matti Vartiainen A3 moduuleissa Eero Hyvönen (YVJ) Matti A. Hämäläinen (YVJ) Eila Järvenpää (YVJ)

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

lymenetelmät ja kommunikaatiotavat vaihtelevat, aivan kuten tulevissa työtehtävissäsi. Erilaisuus ei tarkoita laiskuutta saati tyhmyyttä.

lymenetelmät ja kommunikaatiotavat vaihtelevat, aivan kuten tulevissa työtehtävissäsi. Erilaisuus ei tarkoita laiskuutta saati tyhmyyttä. Tuotantotalouden koulutusohjelma Espoo 2012 OPINTO-OPAS 2012-2013 Toimittanut: Suunnittelija Tarja Timonen Tuotantotalouden koulutusohjelman opinto-opas 2012-2013 Tervetuloa tuotantotalouden maailmaan

Lisätiedot

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot...

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot...1 1.1.3 Laboratoriot...2 1.2 Automaatio- ja systeemitekniikan

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot...1 1.1.3 Laboratoriot...2 1.2 Automaatio-

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2012-2013

OPINTO-OPAS 2012-2013 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2012-2013 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Anna Kuparinen

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 1 Kaksi näkökulmaa mediaan Tekniikka eri medialajeja ja koosteita käsittelevät algoritmit uudet teknologiat Sisältö mediatuotteiden käsittely valmiilla välineillä tuotantoprosessin

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Helena Kurkela 14.4.2014 Siirtymäsäännökset Siirtymäkausi: kandidaatin tutkintoon johtavilla ohjelmilla 1.8.2014-31.10.2016 maisterin tutkintoon johtavilla

Lisätiedot

Opinto-opas 2011 2012. Tietotekniikan koulutusohjelma (TIK)

Opinto-opas 2011 2012. Tietotekniikan koulutusohjelma (TIK) Opinto-opas 2011 2012 Tietotekniikan koulutusohjelma (TIK) Tietotekniikan koulutusohjelma Espoo 2011 OPINTO-OPAS 2011 2012 AALTO-YLIOPISTO PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU Toimittanut: Suunnittelija Elsa Kivi-Koskinen

Lisätiedot

1 KAUPPATIETEELLISET TUTKINNOT

1 KAUPPATIETEELLISET TUTKINNOT 1 (12) Tullessaan valituksi ns. perustason opiskelijavalinnassa opiskelija saa oikeuden suorittaa kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon (alempi korkeakoulututkinto) ja kauppatieteiden maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Kaisu Säilä. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 13.4.2015. Teknillinen tiedekunta

Kaisu Säilä. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 13.4.2015. Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 13.4.2015 Teknillinen tiedekunta Ohjelmat ja pääaineet Kauppatieteiden kandidaatti Tietotekniikan ja tuotantotalouden ohjelma Pääaine tietotekniikka

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015

Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015 Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015 Infotilaisuus Uudet DI-ohjelmat ELECissä Ylemmät tutkinnot 1.8.2015 alkaen Master s Programme in Automation and Electrical Engineering Master

Lisätiedot

Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2009-2010

Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2009-2010 1 1 TUTKINTO-OHJELMAN JA TIEDEKUNNAN ESITTELY... 1 1.1 Tutkinto-ohjelmasta yleistä... 1 1.2 Tiedekunta... 1 1.2.1 Tiedekunnan hallinto ja yhteystiedot... 2 1.3 Tutkinto-ohjelman koulutusneuvosto... 3 1.4

Lisätiedot

Opintoihin orientointi

Opintoihin orientointi Opintoihin orientointi Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 2.9.2014 1 Ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti ja hyvin opinto-ohjelmaan. Tee HOPS eli henkilökohtainen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011-2012

OPINTO-OPAS 2011-2012 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2011-2012 Toimittanut: Annika Salama Multiprint Espoo 2011 Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu KOULUTUSOHJELMAN VASTUUPROFESSORIN TERVEHDYS

Lisätiedot

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa RET_RIL 22.5.2012 Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Juha Paavola Rakentamisen haasteet Aaltoyliopistossa Insinöörien

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2010 OPINTO-OPAS 2010 2011 Toimittanut: Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman kanslia Opintotoimisto Rakkaat fuksit, Tervetuloa opiskelmaan Aalto-yliopiston Tuotantotalouden

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto VAAS A N Y L I O P I S TO 2 0 1 2 2013 OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK Filosofian maisterin tutkinto Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Postiosoite: PL 700, 65101 VAASA Käyntiosoite: Fabriikki, Yliopistonranta

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011-2012

OPINTO-OPAS 2011-2012 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2011-2012 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Karoliina Parhiala

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Miten suunnittelen opintoni?

Miten suunnittelen opintoni? Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN TUTKINTOJEN TAVOITTEET Koulutus tähtää terveystieteiden kandidaatin (TtK, alempi korkeakoulututkinto) ja terveystieteiden maisterin (TtM, ylempi korkeakoulututkinto)

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Teollisuustalouden sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen jatkomoduulien suorittaminen vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti

Teollisuustalouden sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen jatkomoduulien suorittaminen vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti Teollisuustalouden sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen jatkomoduulien suorittaminen vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti Ohjeita moduuleja suorittaville opiskelijoille opintotilanteen mukaan: 1. Opiskelija

Lisätiedot

1 OSASTON ESITTELY...

1 OSASTON ESITTELY... 1 1 OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto... 1 1.4 Opintotoimikunta... 2 1.5 Laboratoriot... 2 1.6 Tietotekniikan kirjasto... 3 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus Opintosuunnitelma Janne Paalijärvi Koulutusohjelma ja vuosikurssi: T II Opiskelijanumero: 57375S Sähköpostiosoite: jpaalija cc hut fi Opinto-opas: 2003-2004 Kirjastonkäyttöharjoitus suoritettu: 27.09.2004

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO ERITYISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJAKOULUTUS (EA) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ 1 (9) JOHTAMISKORKEAKOULU Huom.! Päivitetty 19.12.2013 SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ talousjohtamisen opintosuunta (oppiaineet finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi

Lisätiedot

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi

Lisätiedot

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSNEUVOSTON KOKOUS 10/2011

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSNEUVOSTON KOKOUS 10/2011 1 (5) 7.11.2011 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSNEUVOSTON KOKOUS 10/2011 Aika Maanantai 7.11.2011 kello 14.05 16.05 Paikka TUAS-talo, kokoushuone 1593 Käsiteltävät asiat 1. Kokouksen avaus ja

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Puh: Pääaine: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Minut valittiin ranskan kielen opiskelijaksi vuonna.

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Johtokunta 7/2013, Asia4 Korjattu liite 1 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset ja mitoitus

Lisätiedot

Erikoistumisaluevalinta 2015

Erikoistumisaluevalinta 2015 Erikoistumisaluevalinta 2015 Marja Elonheimo marja.elonheimo@aalto.fi 15.4.2015 Esityksen sisältö Erikoistumisaluevalintaprosessi yleisesti, aikataulu Valintaperusteet, lykkäys ja erikoistumisalueiden

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE TIETOJENKÄSITTELYTIEDE Tietojenkäsittelytieteen laitos Exactum (Kumpulan kampus) PL 68 (Gustaf Hällströmin katu 2b) 00014 Helsingin yliopisto Puhelinnumero 02941 911 (vaihde), ohivalinta 02941... http://www.cs.helsinki.fi/

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS. Anna Kaarina Hakala 1.2.2007

Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS. Anna Kaarina Hakala 1.2.2007 Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS Anna Kaarina Hakala 1.2.2007 Moduulitasoinen HOPS Vahvistettu HOPS tehdään ja tallennetaan Oodin ehopstyökalulla. Työkalu ei ole vielä valmis. Tällä hetkellä

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Yleistä Kandidaattiseminaari ja siihen liittyvä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää: tieteellisen ajattelun tiedonhaun tiedon jäsentämisen

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta 7 Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Yliopisto julkaisee yleisoppaan, jokaista tiedekuntaa varten oman opinto-oppaan sekä kieliopintoja varten on erillisen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuksia ovat esim. Yhteiset opinnot, Kieli- ja viestintäopinnot, Perusopinnot.

Opintokokonaisuuksia ovat esim. Yhteiset opinnot, Kieli- ja viestintäopinnot, Perusopinnot. Tutkinnon suorittaminen 2015-2018 etussuunnitelman rakenteen mukaisesti, kun innot aloitettu ennen 2015 syksyä Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (180 ) Erot uuden ja vanhan välillä Lyhyesti kerrottuna

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2008 2009

OPINTO-OPAS 2008 2009 OPINTO-OPAS 2008 2009 Hoitotieteen tieteenalaohjelma Terveystieteiden opettajan koulutusohjelma Terveyshallintotieteen tieteenalaohjelma Radiografian tieteenalaohjelma Kliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelma

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Diplomi-insinöörin tutkinto

Diplomi-insinöörin tutkinto Helena Varmajoki Diplomi-insinöörin tutkinto 31.8.2015 Teknillinen tiedekunta Materiaali verkossa: Opiskelijat -> Opinnot ja opiskelu -> Uudelle opiskelijalle -> Orientaatiopäivät -> Teknillinen tiedekunta

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Pääaine: Puh: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Ylioppilastutkinnon jälkeen / ennen saksan

Lisätiedot

1 OSASTON ESITTELY...1 1.1 Yleistä...1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto...1 1.4 Opintotoimikunta...2 1.5 Laboratoriot...2 1.

1 OSASTON ESITTELY...1 1.1 Yleistä...1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto...1 1.4 Opintotoimikunta...2 1.5 Laboratoriot...2 1. 1 OSASTON ESITTELY...1 1.1 Yleistä...1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto...1 1.4 Opintotoimikunta...2 1.5 Laboratoriot...2 1.6 Tietotekniikan kirjasto...3 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Lukijalle. Lukuvuosi 2012 13 on jaettu viiteen periodiin: Syyslukukausi: I periodi viikot 36 43 II periodi viikot 44 50

Lukijalle. Lukuvuosi 2012 13 on jaettu viiteen periodiin: Syyslukukausi: I periodi viikot 36 43 II periodi viikot 44 50 Lukijalle Tämä opinto-opas sisältää hallintotieteiden kandidaattiohjelman sekä maisteriopintojen rakenteet, oppiaineiden esittelyt sekä keskeiset tiedot opintojen suorittamisesta lukuvuonna 2012 13. Opetussuunnitelmissa

Lisätiedot

Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT. Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke

Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT. Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke Filosofinen tiedekunta UUDET KOULUTUSOHJELMAT Kielet ja viestintä -tiedealueen opiskelijainfo 17.4.2012 varadekaani Nina Pilke Yliopiston visio ja tahtotila Vaasan yliopistosta valmistuvat tunnetaan hyvistä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot