1 AALTO-YLIOPISTO PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU Hallinto ja johto Opinto- ja opiskelijapalvelut... 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 AALTO-YLIOPISTO PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU Hallinto ja johto Opinto- ja opiskelijapalvelut... 4"

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 AALTO-YLIOPISTO PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU Hallinto ja johto Opinto- ja opiskelijapalvelut TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Tekniikan kandidaatin tutkinto (TkK) Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteet Tekniikan kandidaatin tutkinnon opintokokonaisuudet Diplomi-insinöörin tutkinto (DI) Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet Diplomi-insinöörin tutkinnon opintokokonaisuudet INFORMAATIOVERKOSTOJEN KOULUTUSOHJEMAN OPETUSSUUNNITELMA Tavoitteet Pääaineet Ihminen ja vuorovaikutus (IL3008) Media (IL3009) Tietointensiivinen liiketoiminta (T3008) Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot Perusopinnot-moduuli (T902-P) Ohjelman yhteiset opinnot -moduuli (T902-O) Informaatioverkostojen perusmoduuli (T100-1) Ihminen ja vuorovaikutus -jatkomoduuli (T200-2) Media-jatkomoduuli (T210-2) Tietointensiivinen liiketoiminta -jatkomoduuli (T110-2) Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (T902-K) Kandidaattiseminaari Kandidaatintyö Kypsyysnäyte Vapaasti valittavat opinnot (T902-V) Malliohjelma Diplomi-insinöörin tutkinnon opinnot Digitaaliset palvelut -syventävä moduuli (T330-3) Human Media Interaction -syventävä moduuli (T320-3) Ihmisläheiset tietojärjestelmät -syventävä moduuli (T110-3) Liiketoimintaverkostot-syventävä moduuli (T120-3) New Media -syventävä moduuli (T310-3) Tietoyritykset-syventävä moduuli (T140-3) Tieteen metodiikan opinnot (T902-M) Informaatioverkostojen erikoismoduulit Viestintä-erikoismoduuli (T300-C) Informaatioverkostojen systeemianalyysin erikoismoduuli (T500-C) Informaatioverkostojen geoinformatiikan erikoismoduuli (T510-C) Informaatioverkostojen ohjelmistotekniikan erikoismoduuli (T520-C)... 27

2 4.4.9 Diplomityö (T902-D) Diplomityön aiheen vahvistaminen Kypsyysnäyte Seminaariesitelmä Diplomityön hyväksyminen ja arvostelu Käytännön ohjeita Teknispainotteinen moduuli Vapaasti valittavat opinnot (T902-W) Perustieteiden laaja oppimäärä Tekniikan kandidaatin tutkinto Diplomi-insinöörin tutkinto VALMISTUMINEN JA TUTKINTOTODISTUS Tekniikan kandidaatin tutkinto Diplomi-insinöörin tutkinto Valmistumisjuhla Ura- ja aluminpalveluja Ura- ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta OPISKELUUN LIITTYVIÄ OHJEITA JA KÄYTÄNTÖJÄ Lukuvuosi-ilmoittautuminen Opetusperiodit ja arviointijaksot Luku- ja tenttijärjestykset Opintoja ja opiskelua koskeva säännöstö ja ohjeet Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Opetuksen ja opiskelun verkkopalveluja Kurssit Tentit Opintosuoritusmerkinnät ja opintosuoritusrekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suoritusajat Koulutusohjelman vaihtaminen Kirjastot Aalto-yliopiston kirjaston Otaniemen kampuskirjasto Aalto-yliopiston muut kampuskirjastot Tietotekniikan talon kirjasto OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opintoneuvoja Opintosihteeri Opintojen suunnittelija... 48

3 7.6 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotuki Terveydenhoito Opintopsykologi Esteetön opiskelu Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmiä Lähiopetus Verkko-opetus Itsenäinen työskentely Oppimisen arviointi ja arvostelu Opetuksen arviointi ja kehittäminen HARJOITTELU Harjoittelun tavoitteet Tekniikan kandidaatin tutkinto Diplomi-insinöörin tutkinto Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Harjoittelun hyväksyminen AALTO-YLIOPISTON SISÄINEN LIIKKUVUUS JA AALTO-KURSSIT Aalto-yliopiston sisäinen liikkuvuus Aalto-kurssit OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Opintoyhteistyö Suomessa Valtakunnallinen JOO-sopimus Muut joustavat opiskelumahdollisuudet Kansainvälinen opiskelu AALTO-YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS AALTO-UNIVERSITETET STUDIER VID HÖGSKOLAN FÖR TEKNIKVETENSKAPER Att studera på svenska Begränsning av studietiderna Studier vid andra högskolor Byte av utbildningsprogram Studiehandledning... 68

4

5 1 1 AALTO-YLIOPISTO Vuoden 2010 alussa toimintansa aloittanut Aalto-yliopisto on teknillisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan uusi monialainen tiede- ja taideyhteisö. Se on suomalaisille vahvuuksille rakentuva yliopisto, jonka tavoitteena on kehittyä omaleimaisena kokonaisuutena yhdeksi maailman kärkiyliopistoista. Yliopiston kulmakiviä ovat vahva opetus ja tutkimus. Aalto-yliopisto muodostuu kuudesta korkeakoulusta. Ne ovat Kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja entisestä Teknillisestä korkeakoulusta muodostetut Insinööritieteiden korkeakoulu, Kemian tekniikan korkeakoulu, Sähkötekniikan korkeakoulu ja Perustieteiden korkeakoulu. Yliopistossa on lähes opiskelijaa ja henkilökuntaa noin 4 700, joista noin 340 on professoreja. Kansainvälisesti tunnustettu tutkimusyliopisto Aalto-yliopisto on kansainvälisesti tunnustettu monialainen tutkimusyliopisto. Tutkimus on pitkäjänteistä, korkeatasoista sekä tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Aalto-yliopisto on kansainvälinen ja monikulttuurinen oppimisyhteisö. Toimintakulttuuri yliopistossa on innostava ja kannustaa korkeatasoiseen jatkuvaan uuden oppimiseen. Uusi yliopisto ymmärtää ja ennakoi yhteiskunnan tarpeita sekä pyrkii vaikuttamaan niihin. Korkeatasoiseen tutkimukseen ja opetukseen perustuen se edistää yhteiskunnan ja sen jäsenten hyvinvointia ja elämän laatua. Aalto-yliopisto muodostaa toimintamuodoiltaan ja työkulttuuriltaan ainutlaatuisen tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoiminnan keskittymän. Yliopisto vaikuttaa merkittävästi kansalliseen ja eurooppalaiseen tutkimus-, koulutus- ja innovaatiostrategiaan. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä. He ovat mukana rakentamassa yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aalto-yliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan oppimiseen. Aalto-yliopistosta valmistuu kauppatieteiden kandidaatteja ja maistereita, taiteen kandidaatteja ja maistereita sekä tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä, arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä yliopiston sisäisen liikkuvuuden kursseja, jotka ovat avoimia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aalto-yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat.

6 2 Maisteritason yhteiset sivuainekokonaisuudet International Design Business Management (IDBM) on poikkitieteellinen maisteritason sivuainekokonaisuus. Hakuaika siihen päättyy vuosittain Tietoa kokonaisuudesta löytyy ohjelman kotisivuilta Creative Sustainability -sivuainekokonaisuus on avoin kaikille yliopistossa maisteritason tutkintoa suorittaville. Hakuaika ohjelmaan on keväisin. Tieto kokonaisuudesta ja hausta löytyy ohjelman kotisivuilta MediaBizLab -sivuainekokonaisuus on avoin sekä kaikille yliopistossa maisteritason tutkintoa suorittaville että kandidaattitason opintojen loppuvaiheessa oleville. Siinä perehdytään media-alan liiketoimintamalleihin sekä kaupallistamisprosessiin. Hakuaika ohjelmaan on keväisin. Tarkempaa tietoa ohjelmasta ja hakuajasta löytyy ohjelman kotisivuilta Factoryt - uuden osaamisen pajat Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Ne ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa yhdistyy Aalto-yliopiston korkeakoulujen osaaminen tuotekehityksen, median ja palveluiden aloilla. Factoreissa yhteistyölle haetaan uusia muotoja ympäristössä, jossa akateemiset tiimit, tutkijat ja opiskelijat toimivat yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy saumattomasti opetukseen. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media- ja viestintäalaan ja Service Factory palveluosaamiseen. Lisää tietoa Aalto-yliopistosta löytyy osoitteesta sekä erityisesti yliopiston opiskelijoille suunnatusta Into-portaalista. Portaalin etusivu on osoitteessa

7 3 2 PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU Perustieteiden korkeakoulu on suurin Aalto-yliopiston kuudesta korkeakoulusta. Se muodostuu kolmesta perinteikkäästä tieteenalasta: teknillisestä fysiikasta ja matematiikasta, tietotekniikasta ja tuotantotaloudesta. Aloille on yhteistä laajojen tietoaineistojen hyödyntäminen ja informaation jalostaminen. Korkeakouluun kuuluu myös kielikeskus, joka vastaa kielten- ja viestinnän opetuksesta ja opetuksen kehittämisestä. Matematiikka, fysiikka, tietotekniikka, kieli, viestintä ja talous luovat kestävän pohjan uuden oppimiselle ja ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiselle. Korkeakoulun edustamat alat kattavat laskennallisten ja tietoteknisten menetelmien kehittämisen sekä niiden monipuolisen hyödyntämisen tekniikan ja tieteen eri alojen sovelluksissa. Korkeakoulun vahvuutena on monitieteisyys ja siitä syntyvät innovaatiot. Korkeakoulun akateemisen toiminnan perusyksikkö on laitos, jossa harjoitetaan akateemista tutkimustoimintaa ja tuotetaan siihen yhdistyvää tutkinto-opetusta. Korkeakouluun kuuluvat lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos, matematiikan ja systeemianalyysin laitos, mediatekniikan laitos, teknillisen fysiikan laitos, tietojenkäsittelytieteen laitos, tietotekniikan laitos ja tuotantotalouden laitos sekä laitosten ulkopuolella olevat erillislaitokset kielikeskus, kylmälaboratorio ja tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT (yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa). Perustieteiden korkeakoulu vastaa Aalto-yliopiston yhteisestä perusopetuksesta matematiikassa, fysiikassa, tietotekniikassa, tuotantotaloudessa sekä kielissä ja viestinnässä. Perustieteiden korkeakoulun tarjoamat neljä koulutusohjelmaa ovat informaatioverkostot, teknillinen fysiikka ja matematiikka, tietotekniikka sekä tuotantotalous. Lisäksi korkeakoulussa on kaksi kansainvälistä kaksoistutkintoon johtavaa maisteriohjelmaa: Master s Degree Programme in Computational and Systems Biology (eusysbio) ja Master's Dergee Programme in Security and Mobile Computing (NordSecMob). Tarjolla on myös runsaasti mahdollisuuksia kansainvälisiin opintoihin yhteistyösopimuksilla useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa. Korkeakoulu on lisäksi tekniikan alan korkeakouluissa edelläkävijä kansainvälisten Master-ohjelmien tarjoajana. Korkeakoulussa on yli tekniikan kandidaatin tai diplomi-insinöörin tutkintoa suorittavaa ja yli tuhat tekniikan tohtorin tutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Professoreita korkeakoulussa on yli 70. Vuonna 2010 korkeakoulussa suoritettiin 165 tekniikan kandidaatin, 545 diplomi-insinöörin ja 75 tohtorin tutkintoa. Perustieteiden korkeakoulun verkkosivut ovat osoitteessa Hallinto ja johto Korkeakoulun dekaani on professori Ilkka Niemelä. Varadekaanit ovat professori Eero Eloranta vastuualueena opetus ja sidosryhmät sekä professori Kimmo Kaski vastuualueena tutkimusinfrastruktuurit, tilat ja kansainväliset suhteet. Perustieteiden korkeakoulun johto (ml. laitosten johtajat) yhteystietoineen löytyy osoitteesta Korkeakoulun toimielimet ovat dekaani ja perustieteiden akateeminen komitea. Korkeakoulussa on lisäksi tohtorinkoulutusneuvosto ja perustieteiden kandidaattiohjelmien

8 4 koulutusneuvosto sekä informaatioverkostojen, teknillisen fysiikan ja matematiikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden koulutusneuvostot. Korkeakoulussa on lisäksi dekaanin nimeämä johtaja kullekin koulutusohjelmalle ja tohtoriohjelmalle. Dekaani Dekaani johtaa korkeakoulun toimintaa. Aalto-yliopiston johtosäännön 23 :n mukaan dekaanin tehtävänä on mm. ottaa korkeakoulun opiskelijat ja myöntää tutkinnot, käsitellä opiskelijavalintaan liittyvät oikaisuasiat sekä tehdä rajattuun opintoaikaan tai menetetyn opinto-oikeuden palauttamiseen liittyvät päätökset. Lisäksi dekaani käsittelee opiskelijavalintaan ja opinto-oikeuteen liittyvät oikaisuasiat. Akateeminen komitea Akateemisen komitean tehtävänä on yliopiston johtosäännön 25 :n mukaan mm.: tehdä yliopiston akateemisten asioiden komitealle esitys koulutusohjelmien opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista ja opiskelijoiden valintaperusteista. Yliopiston akateemisten asioiden komitea voi päätöksellään siirtää em. tehtäviä korkeakoulun akateemisten asiain päätettäväksi. Yliopiston akateemisten asioiden komitea on delegoinut edellä mainituista asioista päättämisen korkeakoulujen akateemisille komiteoille. Koulutusneuvosto Koulutusneuvoston tehtävänä on Perustieteiden korkeakoulun ohjesäännön 9 :n mukaan: tehdä akateemiselle komitealle ehdotukset koulutusohjelmakohtaisista opetussuunnitelmista, tutkintovaatimuksista ja opiskelijoiden valintaperusteista; nimetä kandidaatintöiden hyväksyjät; päättää diplomitöiden aiheet, valvoja ja ohjaat(t); arvostella diplomityöt; päättää koulutusohjelmien kehittämisestä, opetuksen laadunvarmistuksesta ja palautteen käsittelystä sekä käsitellä dekaanin sen tehtäväksi antamat tai tutkintosäännössä osoitetut muut asiat. Perustieteiden korkeakoulun kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston keskeisenä tehtävänä on olla korkeakoulun koulutusohjelmien yhteisenä keskustelufoorumina. Koulutusohjelman johtaja Koulutusohjelman johtaja vastaa Perustieteiden korkeakoulun tutkintosäännön 41 :n mukaan koulutusohjelman suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Tarkempaa tietoa korkeakoulun hallinnosta ja toimielimistä tehtävineen voi katsoa osoitteesta Osoitteesta löytyy myös linkit koulutusneuvostojen sivuille. 2.2 Opinto- ja opiskelijapalvelut Korkeakoulun opintoasiainpäällikkö on Mari Knuuttila ja kansainvälisten asioiden päällikkö Eija Kujanpää. Korkeakoulun opinto- ja opiskelupalvelupiste (OOP) Tietotekniikan talo, huone A225 Koulutusohjelmien opintopalvelut informaatioverkostot, Tietotekniikan talo suunnittelija Outi Hölttä, huone C215 opintosihteeri Marjo Korhonen, huone C214

9 5 tietotekniikka, Tietotekniikan talo suunnittelija Elsa Kivi-Koskinen, huone C213 opintosihteeri Paula Nyman, huone C212 tuotantotalous, TUAS-talo, suunnittelija Tarja Timonen, huone 1156 opintosihteeri Anne Johansson, huone 1157 opintosihteeri Nina Ramberg, huone 1161 teknillinen fysiikka ja matematiikka, Konetalo suunnittelija Marja Torniainen, huone 138 opintosihteeri Taru Bister-Hämäläinen, huone140 Korkeakoulun ja koulutusohjelmien opintopalveluiden yhteystiedot ja henkilöstö yhteystietoineen löytyy osoitteesta Into-portaali, opiskelijan lähtöpaikka mm. opiskeluun liittyvään tietoon Perustieteiden korkeakoulun etusivun osoite Informaatioverkostojen koulutusohjelman etusivun osoite

10 6 3 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Perustieteiden korkeakoulussa suoritetaan alempana korkeakoulututkintona tekniikan kandidaatin tutkinto (TkK) ja ylempänä korkeakoulututkintona diplomi-insinöörin tutkinto (DI). Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Kurssit pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op, ja se on päätoimisesti opiskellen mahdollista suorittaa kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin tutkinnon laajuus on 120 op. Tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kahdessa lukuvuodessa. Tutkintoon johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina koulutusohjelmina. 3.1 Tekniikan kandidaatin tutkinto (TkK) Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteet Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosäännön (TS) 6 :n mukaan alempaan perustutkintoon (tekniikan kandidaatin tutkintoon) johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1. koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden kehityksen seuraamiseen; 2. valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin; 3. edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4. valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; 5. kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; 6. edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; sekä 7. riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja alan käytäntöihin Tekniikan kandidaatin tutkinnon opintokokonaisuudet Alempaan perustutkintoon (tekniikan kandidaatin tutkintoon) johtaviin opintoihin kuuluu tutkintosäännön 8 :n mukaan: 1. koulutusohjelman edellyttämiä perusopintoja sisältävä moduuli (75 85 op); 2. koulutusohjelman yhteiset opinnot -moduuli (15 25 op); 3. kolme moduulia, joista vähintään yhden tulee olla omaan koulutusohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (ainemoduulin laajuus op); 4. kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö (yhteensä 10 op); sekä 5. vapaasti valittavia opinnoja siten, että tutkinnon laajuus on 180 op. Perusopintoja sisältävän moduulin ja koulutusohjelman yhteiset opinnot -moduulin opintojen yhteismäärä on 100 opintopistettä.

11 7 Aineopinnot ja tieteelliset perusopinnot sisältyvät moduuleihin. Tutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Koulutusohjelman jatkomoduuli (A2) Perusmoduuli (B1) tai toinen koulutusohjelman jatkomoduuli (B2) Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (K) Vapaasti valittavat opinnot (V) Perusopinnot (P) Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on tekniikan kandidaatin tai diplomiinsinöörin tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavutta- Koulutusohjelman perusmoduuli (A1) Koulutusohjelman yhteiset opinnot (O) Pää- ja sivuaine Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaine muodostuu koulutusohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2). Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista (B1) tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista (B2). (TS 8 ) Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaarin yhteydessä kirjoitetaan kypsyysnäyte. Kandidaatintyö laaditaan koulutusohjelman alaan liittyvästä aiheesta. Kandidaatintyö kirjoitetaan pääsääntöisesti suomen tai ruotsin kielellä. (TS 10 ja 11 ) Kielitaito ja sen osoittaminen Korkeakoulun tutkintosäännön 5 :n mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

12 8 neensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn vieraan kielen kielitaidon. Mikäli korkeakoulu on vapauttanut tekniikan kandidaatin tai diplomi-insinöörin tutkintoa suorittamaan otetun opiskelijan 1 momentin 1 kohdan mukaisesta kielitaitovaatimuksesta kokonaan 2 momentin perusteella tai vain sen kielen osalta, jossa on osoitettava toisen kotimaisen kielen taito, hänen tulee lisäksi suorittaa tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 op:n laajuiset kieliopinnot valitsemassaan kielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan tutkintosäännön 12 :n mukaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan tutkintosäännön 12 :n mukaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen yliopiston tai korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan tutkintosäännön 13 :n mukaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai osoittamat vieraan kielen kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Kielikeskuksen sivuilta osoitteesta löytyy tieto koulusivistyskielen määrittämisestä sekä lisätietoa toisen kotimaisen kielen ja pakollisen vieraan kielen suorittamisesta. Harjoittelu Tekniikan kandidaatin tutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Tarkempaa tietoa harjoittelusta löytyy luvusta Diplomi-insinöörin tutkinto (DI) Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosäännön 17 :n mukaan ylempään perustutkintoon (diplomi-insinöörin tutkintoon) johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1. koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; 2. valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; 3. valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; 4. valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 5. hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä 6. valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

13 9 Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin Diplomi-insinöörin tutkinnon opintokokonaisuudet Ylempään perustutkintoon (diplomi-insinöörin tutkintoon) johtaviin opintoihin kuuluu tutkintosäännön 19 :n mukaan: 1. tieteen metodiikan opintoja (9-11 op); 2. kolme moduulia, joista vähintään yhden tulee olla oman koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (ainemoduulin laajuus op); 3. diplomityö (30 op); sekä 4. vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon laajuus on 120 op Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Tutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Vapaasti valittavat opinnot (W) Tieteen metodiikan opintoja (M) Diplomityö (D) Koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli (A3) Muu moduuli, esim. jatkomoduuli (B2) Muu moduuli, esim. erikoismoduuli (C) Pää- ja sivuaine Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Se muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2) sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista (A3). Vaikka tutkintoon sisältyviin opintoihin kuuluisi useampi samaan jatkomoduuliin perustuva syventävä moduuli, tutkintoon sisältyy ainoastaan yksi pääaine. (TS 20 ) Tutkinnossa on sivuaine, jos opiskelija suorittaa yhden seuraavista pääaineeseen kuulumattomista kahden moduulin yhdistelmistä: perusmoduuli (B1) ja sen jatkomoduuli (B2) tai jatkomoduuli (B2) ja sen syventävä moduuli (B3). Korkeakoulu voi perustellusta syystä hyväksyä sivuaineeksi lisäksi muita perus-, jatko-, syventävistä tai erikoismoduuleista muodostuvia kahden moduulin yhdistelmiä. Näistä kahdesta moduulista vähintään yhden on oltava joko jatkomoduuli tai syventävä moduuli. (TS 20 ) Sivuaineen voi valita myös muista koulutusohjelmista tai toisesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS).

14 10 Korkeakoulu päättää tarvittaessa, miten suoraan diplomi-insinöörin tutkintoa suorittamaan otetun aikaisemmat opinnot vastaavat pää- ja sivuaineen muodostavia moduuleja (TS 20 ). Pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tieteen metodiikan opinnot Tieteen metodiikan opinnot koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Opintojen tavoitteena on tukea diplomityön tekemistä. Lisätietoa opinnoista löytyy luvusta Erikoismoduuli Erikoismoduulin sisältö voi olla oman tai tekniikan alan muun koulutusohjelman suunnittelema tai se voi koostua opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista. Tällöin sen sisältö hyväksytään HOPSin vahvistamisen yhteydessä. Moduulia voi hyödyntää esim. tukemaan pääaineen opintoja. Henkilökohtaiseksi erikoismoduuliksi ei voi hyväksyä mitä tahansa kurssien kokoelmaa, vaan opintojen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus ja niiden tulee olla diplomi-insinöörin tutkintoon soveltuvia. Tutkinto on tietyin edellytyksin mahdollista suorittaa ilman erikoismoduulia (vrt. luku 4.4). Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija sopivat keskenään. Perustellusta syystä korkeakoulu voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Kielitaitovaatimukset Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosäännön 23 :n mukaiset kielitaitovaatimukset löytyvät luvusta Suomen ja ruotsin kielitaidon osoittaminen Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää diplomiinsinöörin tutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Jos opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa niitä enää diplomi-insinöörin tutkinnon suorittamisen yhteydessä. Vieraan kielen taidon osoittaminen Opiskelijan tulee korkeakoulun tutkintosäännön 24 :n mukaan osoittaa tutkintosäännön 5 :n 1 momentin vaatimukset täyttävä yhden opetussuunnitelmaan sisältyvän vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito (vrt. luku 3.1.2). Jos opiskelija on osoittanut vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää diplomi-insinöörin tutkinnon suorittamisen yhteydessä.

15 11 Tieto koulusivistyskielen määrittämisestä ja vaikutuksesta opintoihin sekä tietoa toisen kotimaisen kielen ja pakollisen vieraan kielen suorittamisesta löytyy kielikeskuksen sivuilta Harjoittelu Diplomi-insinöörin tutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelusta ja sen hyväksymisestä kerrotaan tarkemmin luvussa 9.

16 12 4 INFORMAATIOVERKOSTOJEN KOULUTUSOHJEMAN OPETUSSUUNNITELMA Informaatioverkostojen koulutusohjelma käynnistettiin vuonna 1999 Teknillisen korkeakoulun kolmen osaston, tietotekniikan osaston, automaatio- ja systeemitekniikan osaston sekä tuotantotalouden osaston, yhteistyönä. Koulutusohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat tällä hetkellä mediatekniikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden laitokset yhdessä. Koulutusohjelman sisällöstä ja kehittämisestä vastaa informaatioverkostojen koulutusneuvosto koulutusohjelman johtajan johdolla. Tahtotila alan tulevaisuudesta Tietoteknistyvässä, globalisoituvassa yhteiskunnassa tarvitaan tieteellisen peruskoulutuksen omaavia diplomi-insinöörejä, jotka kykenevät sosioteknistaloudellisten ekosysteemien analysointiin, ongelmanratkaisuun ja kehittämiseen. Informaatioverkostojen koulutusohjelma vahvistaa osaamisintensiivisen yhteiskunnan tuottavuutta ja kilpailukykyä tuottamalla elinkeinoelämään moniulotteisesti tieto-, viestintä- ja mediateknistä tietoa tuottavia, integroivia, hyödyntäviä ja soveltavia osaajia. Tulevaisuudessa tarvittavat kompetenssit Alalla tarvitaan kykyä ymmärtää, soveltaa ja luoda tieto- ja viestintä- sekä mediateknologiaan, ihmisten toimintaan sekä kestävään tuote- ja palvelutuotantoon perustuvia ratkaisuja ja kehittämismalleja. Lisäksi tarvitaan hyvät valmiudet monikulttuurisissa asiantuntijaryhmissä työskentelyyn, avoimeen vuorovaikutteisuuteen sekä suulliseen että kirjalliseen ilmaisuun. Myös kyky oma-aloitteisuuteen, yrittäjyyteen sekä arvostavaan johtajuuteen niin ryhmä- kuin yhteisötasolla ovat tulevaisuudessa alalla tarvittavia kompetensseja. Koulutusohjelman johtaja on professori Tapio Takala. Koulutusohjelman etusivun osoite Into-portaalissa on Koulutusohjelman verkkosivut löytyvät osoitteesta inf.tkk.fi. 4.1 Tavoitteet Informaatioverkostojen koulutusohjelman tavoitteena on synnyttää monitieteelliseen pohjaan perustuvaa osaamista vastaamaan yhteiskunnan eri sektoreiden tarpeisiin tieto-, tietoliikenne- ja viestintäsovellusten kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi. Koulutusohjelma kouluttaa uudenlaisia (tietotalouden) diplomi-insinöörejä, jotka suunnittelevat, toteuttavat ja kehittävät yhdessä käyttäjien ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa kestävää kehitystä ja ihmislähtöistä elinympäristöä tukevaa tieto- ja viestintäteknologiaa ja johtavat tähän liittyvää tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Tekniikan kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet Informaatioverkostojen koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittanut ymmärtää ja osaa soveltaa teknisille tieteille tyypillistä analyyttis-systeemistä ajattelua rajattujen tieto- ja viestintäteknisten ongelmien ratkaisuun tunnistaa ja soveltaa tieto-, tietoliikenne- ja viestintätekniikan sovellusten kehittämiseen tarvittavia matemaattisia perusmenetelmiä

17 13 osaa ohjelmoida ja ymmärtää ohjelmistokehityksen keskeiset käsitteet ja toimintamallit ymmärtää tieto- ja viestintätekniikan vaikutuksia käyttäjään, työhön, liiketoimintaan ja yhteiskuntaan filosofisista, sosiologisista, työpsykologisista ja tuotantotaloudellisista näkökulmista osaa eritellä teknologia-, tuote-, palvelu- tai prosessikehitykseen liittyvää moniulotteisuutta hahmottaa alansa monitieteisyyden kyeten alansa kehittymisen monipuoliseen seuraamiseen ja soveltamaan taitojaan työelämässä omaa valmiuden ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen hallitsee tieteellisen työskentelyn perusteet osaa tavoitteellisen ja tuloksellisen ryhmätyöskentelyn taidot osaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti niin oman alan asiantuntijoille kuin muulle yleisölle. Diplomi-insinöörin tutkinnon osaamistavoitteet Informaatioverkostojen koulutusohjelmassa diplomi-insinöörin tutkinnon suorittanut osaa analysoida ja arvioida koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineensa syvällisen tietoaineksen tuntemuksen kautta alansa kehittämistehtävien toteuttamiskelpoisuutta, toteutuksen ennakoitua tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta osaa kerätä korkealaatuista, relevanttia ja validia tietoa käyttäjistä, teknisistä, taloudellisista ja sosiaalisista järjestelmistä luokittelee, vertaa, muokkaa ja yhdistää kerättyä tietoa johtopäätösten tekemiseksi osaa luoda ja toteuttaa ratkaisumalleja ja -ehdotuksia alansa kehittämistehtäviin osaa käyttää alansa tieteellisen työskentelyn menetelmiä ongelman ratkaisuun osaa esitellä ja perustella ratkaisunsa alansa asiantuntijoille kuin muulle yleisölle omaa valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana, kehittäjänä ja ihmisten johtajana omaa hyvän suullisen ja kirjallisen kansainvälisen viestintätaidon omaa valmiuden tieteelliseen jatkokoulutukseen omaa valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiuden jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen. 4.2 Pääaineet Koulutusohjelmassa on kolme pääainevaihtoehtoa: Ihminen ja vuorovaikutus, Media sekä Tietointensiivinen liiketoiminta. Tekniikan kandidaatin tutkinnossa pääaine muodostuu Informaatioverkostojen perusmoduulista (A1) ja joko Ihminen ja vuorovaikutus-, Media- tai Tietointensiivinen liiketoiminta -jatkomoduulista (A2). Diplomi-insinöörin tutkinnossa pääaine muodostuu tavallisesti tekniikan kandidaatin tutkinnon yhteydessä suoritetusta Informaatioverkostojen perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2) sekä yhdestä ao. jatkomoduuliin perustuvasta syventävästä moduulista (A3). Tarvittavat esitiedot suorittamalla syventäväksi moduuliksi voi valita myös jonkun muun koulutusohjelman syventävistä moduuleista.

18 14 Pääaineet muodostuvat seuraavan kaavion mukaisesti. Yhtenäisellä viivalla yhdistetyt moduulit muodostavat kokonaisuuden, jossa asteittain syvenevät opinnot pohjautuvat suoraan edeltäviin opintoihin. Katkoviivalla jatkomoduuliin (A2) liitetyn syventävän moduulin (A3) valinta diplomi-insinöörin tutkinnossa pääaineen syventäväksi moduuliksi on myös mahdollista mutta voi edellyttää esitietojen suorittamista. Tietointensiivinen liiketoiminta (A2) Tietoyritykset (A3) Tekniikan kandidaatin tutkinnossa Ihminen ja vuorovaikutus -pääaine koostuu Informaatioverkostojen perusmoduulista ja Ihminen ja vuorovaikutus -jatkomoduulista. Diplomi-insinöörin tutkinnossa siihen sisältyy lisäksi Digitaaliset palvelut -, Ihmisläheiset tietojärjestelmät - tai Human Media Interaction -syventävä moduuli. Tarvittavat esitie- Liiketoimintaverkostot (A3) Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) Ihminen ja vuorovaikutus (A2) Ihmisläheiset tietojärjestelmät (A3) New Media (A3) Media (A2) Human Media Interaction (A3) Digitaaliset palvelut (A3) Ihminen ja vuorovaikutus (IL3008) Människa och interaktion, Human and Interaction Ihminen ja vuorovaikutus -pääaineessa tarkastellaan ihmisen yksilö- ja ryhmätason ominaisuuksia ja toimintaa suhteessa vuorovaikutteiseen tekniikkaan ja sen suunnitteluun. Pääaineen suorittanut opiskelija ymmärtää tekniikan ja ihmisen välisen yhteistoiminnan sujuvuuden merkityksen mielekkään ja tehokkaan tuotanto- ja palvelujärjestelmän osana. Opinnot suorittanut opiskelija osaa valita ja käyttää tarkoituksenmukaisia käyttäjänäkökulmaa painottavia suunnittelumenetelmiä ja menettelytapoja ohjelmistojen, tietojärjestelmien ja palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Opituilla keinoilla varmistetaan asiakas- ja käyttäjävaatimusten toteutuminen monimutkaisissa liiketoiminta- ja järjestelmäympäristöissä. Opiskelijan valitsemasta kurssivalikoimasta riippuen mahdolliset työtehtävät voivat vaihdella teknisestä käyttöliittymä- ja järjestelmäsuunnittelusta organisaation ja toiminnan kehittämiseen.

19 15 dot suorittamalla pääaineen syventävä moduuli voi edellisten lisäksi olla myös Liiketoimintaverkostot, New Media tai Tietoyritykset. Pääaineesta vastaavat professorit: Marko Nieminen (koordinaattori), Heikki Saikkonen, Tapio Takala ja Matti Vartiainen Media (IL3009) Media, Media Digitaalisen median merkitys jokapäiväisessä elämässä kasvaa koko ajan. Alan tekninen kehitys etenee nopeasti, ja uusien innovaatioiden myötä sovellusalueiden kirjo levenee entisestään. Nykyaikainen digitaalisen median kenttä on hyvin laaja-alainen ja tarvitsee monenkaltaisia osaajia. Pääaineessa käsitellään mediaa sovellusten ja soveltamisen kautta. Media-pääaineopinnot suorittanut pystyy toimimaan esimerkiksi tuottajana nykyaikaisen mediakentän tuotantoprosesseissa. Myös teknisen toimittajan tehtävänkuvalle syntyy vahva pohja. Toisaalta pääaineopinnoissa voi keskittyä median käsittelyn teknisempään puoleen. Tekninen asiantuntija (esimerkiksi mediatalossa) hallitsee tuotantoprosessit ja osaa rakentaa uusia palveluita niihin. Toinen mahdollinen toimenkuva on median infrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito. Tekniikan kandidaatin tutkinnossa Media-pääaine muodostuu Informaatioverkostojen perusmoduulista ja Media-jatkomoduulista. Diplomi-insinöörin tutkinnossa siihen sisältyy lisäksi Digitaaliset palvelut -, Human Media Interaction -, Ihmisläheiset tietojärjestelmät - tai New Media -syventävä moduuli. Tarvittavat esitiedot suorittamalla pääaineen syventävä moduuli voi olla myös Liiketoimintaverkostot tai Tietoyritykset. Pääaineesta vastaavat professorit: Tapio Takala (koordinaattori), Eero Hyvönen, Marko Nieminen, Pirkko Oittinen, Heikki Saikkonen, Lauri Savioja ja Petri Vuorimaa Tietointensiivinen liiketoiminta (T3008) Kunskapsintensiv affärsverksamhet, Knowledge Intensive Business Tietointensiivisessä liiketoiminnassa informaatio ja tieto sekä niihin liittyvät palvelut ovat keskeiset yrityksille ja asiakkaille arvoa tuottavat tekijät. Tieto-, tietoliikenne- ja viestintäteknologian roolina on tyypillisesti synnyttää uutta liiketoimintaa tai kasvattaa ja tehostaa aiempaa liiketoimintaa. Tietointensiivinen liiketoiminta -pääaineen sisältönä on sähköinen liiketoimintaympäristö ja liiketoimintastrategia, liiketoimintaprosessit ja -mallit sekä organisaatioiden johtaminen. Pääainetta tekniikan kandidaatin tutkinnossa opiskeltuaan opiskelija ymmärtää tieto- ja viestintäteknologian, talouden ja ihmisten toiminnan muodostaman systeemin dynamiikkaa globaalin liiketoiminnan kontekstissa, osaa tunnistaa tietointensiivistä liiketoimintaa edistäviä ja haittaavia tekijöitä sekä toteuttaa pienimuotoisia liiketoiminnan kehittämishankkeita. Syvennettyään pääainettaan diplomi-insinöörin tutkinnossa opiskelija osaa analysoida, arvioida ja kehittää tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvaa, kasvuhakuista liiketoimintaa. Syventävissä opinnoissa opiskelija oppii joko toimimaan liiketoiminnan prosessien kehitys- ja konsultointitehtävissä tai luomaan uutta tietointensiivistä liiketoimintaa ja johtamaan aloittavan yrityksen liiketoimintaa.

20 16 Tekniikan kandidaatin tutkinnossa Tietointensiivinen liiketoiminta -pääaine muodostuu Informaatioverkostojen perusmoduulista ja Tietointensiivinen liiketoiminta -jatkomoduulista. Diplomi-insinöörin tutkinnossa siihen sisältyy lisäksi joko Liiketoimintaverkostot- tai Tietoyritykset -syventävä moduuli. Tarvittavat esitiedot suorittamalla pääaineen syventävä moduuli voi olla myös Digitaaliset palvelut, Human Media Interaction, Ihmisläheiset tietojärjestelmät tai New Media. Pääaineesta vastaavat professorit: Eero Eloranta (koordinaattori), Karlos Artto, Eila Järvenpää, Juha Laine ja Riitta Smeds. 4.3 Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyvät opintokokonaisuudet ovat: Perusopinnotmoduuli (P), Ohjelman yhteiset opinnot -moduuli (O), Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1), pääainevalinnasta riippuen ao. jatkomoduuli (A2), yksi muu moduuli (sivuaine), Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (K) sekä vapaasti valittavat opinnot (V). Pääaine Pääaine muodostuu Informaatioverkostojen perusmoduulista ja pääainevalinnan mukaisesta koulutusohjelman jatkomoduulista. Sivuaine Sivuaineena voi olla koulutusohjelman pääainetta vastaava sivuaine. Tietyin edellytyksin sen voi valita myös Aalto-yliopiston tekniikan alan muiden koulutusohjelmien tarjoamista sivuaineista. Sivuaine on mahdollista suorittaa myös tekniikan alan korkeakoulujen ulkopuolella edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan HOPSiin Perusopinnot-moduuli (T902-P) Moduuli kartuttaa koulutusohjelman opiskelijalle myöhemmille osaamistavoitteille välttämättömän matemaattis-, yhteiskuntatieteellisen sekä tietoteknisen tieto- ja taitopohjan. Moduulin suoritettuaan opiskelija hallitsee teknillisen alan matemaattisten ongelmien ratkaisun perustaidot, ohjelmoinnin perusteet sekä tunnistaa koulutusohjelmalle keskeisen monitieteisen ajattelun. Moduulista vastaava professori: Tapio Takala T902-P Perusopinnot (P) 80 op T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin 2 Mat Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat Matematiikan peruskurssi C2 10 Mat Matematiikan peruskurssi C3-I 5 T Informaatioverkostojen ohjelmointikurssi 10 Inf Filosofia 5 Inf Sosiologia 5 Inf Estetiikka 5 Inf Verkostojen perusteet 5 TU Tuotantotalouden peruskurssi 4 TU Työpsykologian ja johtamisen perusteet 4 TU Knowledge and competence management 3 T Digitaalisen median työvälineet 3

21 17 T tai T Kuvatekniikan perusteet Introduction to Software Engineering 4 5 Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi/suomi) kirjallinen osio 1 Kie /7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi/suomi) suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Pakollinen vieras kieli (kirjallinen ja suullinen taito)* 3 * Tarkista osoitteesta kielikeskuksen järjestämät kurssit, jotka täyttävät tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta vieraasta kielestä. HUOM! 3 op saman kielen opintoja Ohjelman yhteiset opinnot -moduuli (T902-O) Moduuli kehittää opiskelijoiden kykyä soveltaa perusopintojen sosioteknistaloudellisia sisältöalueita. Moduulia suorittaessaan opiskelija oppii itsestään ja omasta toimintatavastaan ryhmässä sekä kerää kokemuksia johtajuudesta ja sen merkityksestä ryhmäja projektityöskentelyssä. Moduulista vastaava professori: Tapio Takala T902-O Ohjelman yhteiset opinnot (O) 20 op T Informaatioverkostot: Studio 1 4 T Informaatioverkostot: Studio 2 2 TU Informaatioverkostot: Studio 3 4 T Informaatioverkostot: Studio 4 4 TU Marketing 3 T XML-kuvauskielten perusteet Informaatioverkostojen perusmoduuli (T100-1) Moduuli vahvistaa pääaineiden edellyttämää esitietopohjaa laajentamalla perusopintojen sisältöalueita erityisesti viestintäteknologiassa, käyttäjäkeskeisessä tuotekehityksessä sekä tuotannollisen toiminnan suunnittelussa. Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella projekteja sekä arvioida niiden tuloksellisuutta ja toteutustapaa. Moduulista vastaava professori: Tapio Takala T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) 20 op HOPS-1 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (alempi perustutkinto) 0 T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan 5 T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 2 T Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen harjoitustyöt 3 TU Projektien suunnittelu ja ohjaus 3 TU Laskentatoimi ja kannattavuus 3 T71C00800 Viestinnän ja mediatutkimuksen perusteet Ihminen ja vuorovaikutus -jatkomoduuli (T200-2) Moduulin sisältö kohdentuu ihmisten ja tekniikoiden rajapintoihin. Se edustaa laajaa HCI (human-computer interaction, ihminen-tietokone-vuorovaikutus) näkökulmaa ja HCH (human-computer-human, tietokoneavusteinen yhteistyö) näkökulmaa. Moduulin tarkoituksena on antaa perustiedot ihmisen havainto-, kognitio- ja toimintatason ominaisuuksista ja niiden merkityksestä ihmisen ja tietotekniikan välisessä ja välittämässä vuorovaikutuksessa ja ryhmäviestinnässä. Kurssit käsittelevät havainto- ja kognitiopsykologi-

22 18 an perusteita, ihmisen ja koneen vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa sekä tietojärjestelmien kehittämisen perusteita. Moduuli muodostuu ihmisläheisen ohjelmisto- ja tietojärjestelmäsuunnittelun sekä ryhmävuorovaikutuksen perusteita tarkastelevista kursseista. Kursseilla tarkastellaan yksilön psykologisia ja kognitiivisia piirteitä, jotka vaikuttavat järjestelmien vuorovaikutteisuuden ja käyttöliittymien suunnitteluun. Psykologisten ja kognitiivisten piirteiden tarkastelua ja oppimista tuetaan uudella harjoitustyökurssilla, jolla perehdytään käyttöliittymäsuunnittelussa perinteisesti paljon sovellettuihin kvantitatiivispainotteisiin laboratoriotesteihin. Lisäksi perehdytään ryhmäprosesseihin ja -ilmiöihin. Moduuli tukee etenkin Digitaaliset palvelut -, Human Media Interaction - ja Ihmisläheiset tietojärjestelmät -syventävän moduulin valintaa diplomi-insinöörin tutkinnossa. Moduulista vastaavat professorit: Marko Nieminen (koordinaattori), Tapio Takala ja Matti Vartiainen T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) 20 op seuraavista siten, että 20 op täyttyy T Havaitseminen 4 T Havaitsemisen kokeellinen tutkiminen L 5 TU Ryhmät, kommunikaatio ja yhteistyö 4 T Tiedonhallintajärjestelmät 5 T Introduction to Software Engineering 5 T User Interface Construction 3-4 Helsingin yliopistossa JOO-opintoina suoritettava Cog101 Johdatus kognitiotieteeseen (5 op) Media-jatkomoduuli (T210-2) Media-jatkomoduuli käsittelee nykyaikaisen median tuotanto- ja käsittelyprosesseja, niissä käytettäviä teknologioita sekä ihmisen ja median suhdetta. Moduuli tukee etenkin Digitaaliset palvelut -, Human Media Interaction -, Ihmisläheiset tietojärjestelmät - ja New Media -syventävän moduulin valintaa diplomi-insinöörin tutkinnossa. Moduulista vastaavat professorit: Tapio Takala (koordinaattori), Marko Nieminen, Pirkko Oittinen, Lauri Savioja ja Petri Vuorimaa T210-2 Media (A2) 20 op T Havaitseminen 4 T Design of WWW Services 4 T Konseptointi ja käsikirjoitus 4 lisäksi seuraavista siten, että 20 op täyttyy T Digitaalinen kuvatekniikka 4 T Media Production and Use Processes 4 T Vuorovaikutteinen tietokonegrafiikka 4 T Sosiaalinen media 4 T User Interface Construction 4

23 Tietointensiivinen liiketoiminta -jatkomoduuli (T110-2) Moduuli antaa perustiedot yritysten sisäisestä ja ulkoisesta toimintaympäristöstä sekä liiketoiminnan strategisesta johtamisesta ja operatiivisesta ohjaamisesta. Moduulin suoritettuaan opiskelija ymmärtää tieto- ja viestintäteknologian roolia ja merkitystä liiketoiminnan prosessien hallinnassa. Moduuli tukee etenkin syventävien moduuleiden Liiketoimintaverkostot ja Tietoyritykset valintaa diplomi-insinöörin tutkinnossa. Moduulista vastaavat professorit: Eero Eloranta (koordinaattori), Eila Järvenpää ja Riitta Smeds T110-2 Tietointensiivinen liiketoiminta (A2) 20 op TU Introduction to Services P 4 TU Organizations and Networks 4 TU Principles of Strategic Management 4 TU New Venture Development I 3 TU Informaatioverkostot: Networked Business Forum 2 lisäksi seuraavista siten, että 20 op täyttyy TU Quality Management 3 TU Cross-Cultural Management 3 T Introduction to Software Engineering Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (T902-K) Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, joka koostuu kandidaatintyö ja seminaari -kurssista (INF.kand) sekä kypsyysnäytteestä (INF.kyps). Opintokokonaisuuden laajuus on 10 op. Seminaarin opetuskielenä on suomi tai ruotsi. Kandidaatintyö kirjoitetaan pääsääntöisesti seminaarin opetuskielellä ja kypsyysnäyte aina koulusivistyskielellä Kandidaattiseminaari Kandidaattiseminaarin tavoitteena on, että opiskelija oppii hakemaan tieteellistä tietoa, muodostamaan tutkimussuunnitelman, työstämään tieteellistä tietoa tutkimussuunnitelman mukaiseksi opinnäytteeksi, raportoimaan opinnäytteensä tutkimustulokset tieteellisen esitystavan mukaisesti ja esittämään opinnäytteensä julkisesti sekä oppii tieteellistä argumentaatiota arvioimalla muiden opiskelijoiden laatimia opinnäytetöitä. Kandidaattiseminaari on opintosuoritus, jonka aikana opiskelija tekee kandidaatintyön, esittelee työn julkisesti yleisölle ja opponentille, puolustaa työtään sekä opponoi muiden kandidaatintöitä. Seminaariin kuuluu koulutusohjelmaan liittyvän opetuksen lisäksi kielikeskuksen ja kirjaston järjestämää opetusta. Luennoilla ja harjoituksissa, jotka tukevat tekeillä olevaa kandidaatintyötä, käsitellään tieteellistä ajattelua, tieteen etiikkaa, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaari järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa. Se on kahden opetusperiodin pituinen siten, että se alkaa ja loppuu saman lukuvuoden aikana. Seminaarin aloittaminen edellyttää, että opiskelijalla on vahvistettu HOPS tekniikan kandidaatin tutkintoa varten.

24 20 Informaatioverkostojen koulutusohjelman kandidaattiseminaarin vastuuopettaja lukuvuonna on lehtori Stina Immonen Kandidaatintyö Kandidaatintyö laaditaan koulutusohjelman alaan liittyvästä aiheesta, jonka kandidaattiseminaarin vastuuopettajan määräämä ohjaaja ja opiskelija keskenään sopivat kandidaattiseminaarin alussa. Kandidaatin työ laaditaan suomen tai ruotsin kielellä. Työn ohjaajana voi toimia korkeakoulussa päätoimisesti työskentelevä, vähintään ylemmän korkeatutkinnon suorittanut opettaja tai tutkija. Ohjaan tulee seurata työn etenemistä ja tukea opiskelijaa sen tekemisessä. Kandidaatintyö tehdään kandidaattiseminaarin aikana ja kirjoitetaan pääsääntöisesti kandidaattiseminaarin opetuskielellä. Työn rakenteen tulee olla hyvän tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjen mukainen, esitystavaltaan hyvin jäsennelty sekä tyylillisesti ja kielellisesti viimeistelty. Opiskelijan tulee saada ohjausta työn tekemiseen ja sanallista palautetta työstään. Kandidaatintyöhön sisältyy työn kielellä kirjoitettu tiivistelmä, joka sijoitetaan työn alkuun nimiölehteä seuraavaksi sivuksi. Sen kääntöpuoli jätetään tyhjäksi. Kandidaatintyö luovutetaan sähköisessä muodossa pdf-tiedostona. Työt säilytetään Aaltoyliopiston kirjaston ylläpitämässä tietokannassa. Ohjeet työn luovuttamisesta ja elektronisesta arkistoinnista löytyvät osoitteesta Kandidaattiseminaarin vastuuopettaja päättää työn hyväksymisestä ja antaa siitä arvosanan. Työ on julkinen opinnäyte Kypsyysnäyte Kandidaattiseminaarin yhteydessä tehtävä kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Koulusivistyskieli tarkoittaa kieltä, jonka opiskelija on suorittanut äidinkielenä lukiossa tai peruskoulussa. Kypsyysnäytteen tarkoituksena on tarkistaa opiskelijan perehtyneisyys kandidaatintyön alaan sekä sen kotimaisen kielen, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä, erinomainen taito. Suoritettuaan kypsyysnäytteen hyväksytysti opiskelija on samalla osoittanut omaavansa suullisen ja kirjallisen kielitaidon, joka on vaatimuksena julkishallinnollisissa työtehtävissä. Kypsyysnäyte on yleensä esseemuotoinen, pohdiskeleva teksti, joka kirjoitetaan ennalta sovitussa, valvotussa tilaisuudessa työn ohjaajan tai kandidaattiseminaarin vastuuopettajan antamasta aiheesta. Kypsyysnäytteen kielen tarkastaa kielikeskuksen suomen tai ruotsin opettaja ja sisällön työn ohjaaja tai vastuuopettaja. Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, osallistuu suomen- tai ruotsinkieliseen kandidaattiseminaariin ja voi kandidaattiseminaarin vastuuopettajan suostumuksella laatia kandidaatintyönsä ja kirjoittaa kypsyysnäytteensä myös muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Lisätietoa koulusivistyskielen määrittämisestä ja kypsyysnäytteestä, mm. kirjoitusohjeet ja arviointiperusteet, löytyy kielikeskuksen verkkosivuilta

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2009-2010 Opintoneuvoja Teemu Meronen 10.9.2009 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2008-2009 Opintoneuvoja Teemu Meronen 29.10.2008 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9. Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2005-2006 Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.2006 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2007-2008 Opintoneuvoja Janne Käki 7.5.2007 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen metodiikka M (10 op) Vapaasti valittavat

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2012-2013

OPINTO-OPAS 2012-2013 Informaatioverkostojen koulutusohjelma Espoo 2012 OPINTO-OPAS 2012-2013 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Toimittanut: Suunnittelija Susanna Reunanen Unigrafia Oy Helsinki 2012 Lukijalle Kädessäsi

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

1 AALTO-YLIOPISTO INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA Yleistä Hallinto ja yhteystiedot... 2

1 AALTO-YLIOPISTO INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA Yleistä Hallinto ja yhteystiedot... 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 AALTO-YLIOPISTO... 1 2 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Hallinto ja yhteystiedot... 2 3 PERUSTUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE... 4 3.1 Alempi perustutkinto...

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS Informaatioverkostojen koulutusohjelma Diplomi-insinöörin tutkinto OPINTO-OPAS 2013-2014 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Toimittanut: suunnittelija Susanna Reunanen Lukijalle Tässä opinto-oppaassa

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ 608 PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ TKK:ssa on vuodesta 1995 voinut suorittaa erityisen perusaineiden laajan oppimäärän. Ohjelmassa opiskeleville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS Informaatioverkostojen koulutusohjelma Diplomi-insinöörin tutkinto OPINTO-OPAS 2014-2015 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Toimittanut: suunnittelija Susanna Reunanen Lukijalle Tässä opinto-oppaassa

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013. (Muutokset 4.11.2013 ja 18.5.2015 mukaan lukien) I Yleisiä säännöksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS Informaatioverkostojen koulutusohjelma Diplomi-insinöörin tutkinto OPINTO-OPAS 2013-2014 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Toimittanut: suunnittelija Susanna Reunanen Lukijalle Tässä opinto-oppaassa

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1

1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 2 PERUSTUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE... 4 2.1 Alempi perustutkinto... 4 2.1.1

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmassa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta.

Lisätiedot

1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA Yleistä Hallinto ja yhteystiedot...2

1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA Yleistä Hallinto ja yhteystiedot...2 SISÄLLYSLUETTELO 1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 1 1.1 Yleistä...1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot...2 2 PERUSTUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE... 3 2.1 Alempi perustutkinto...3 2.1.1 Alemman

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

A2: Vuorovaikutus ja viestintä

A2: Vuorovaikutus ja viestintä A2: Vuorovaikutus ja viestintä Vastuuprofessorit: Pirkko Oittinen (koordinoija) Marko Nieminen Tapio Takala Matti Vartiainen A3 moduuleissa Eero Hyvönen (YVJ) Matti A. Hämäläinen (YVJ) Eila Järvenpää (YVJ)

Lisätiedot

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Perustieteiden akateemisessa komiteassa 14. päivänä kesäkuuta 2011. 1 luku Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston perustieteiden

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma ssa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta. Ohjelma yhdistää kolmen oppiaineen opintoja, ja se

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks Infotilaisuus 4.12.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi

Lisätiedot

8 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto...

8 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto... SISÄLLYSLUETTELO 1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT.. 1 1.1 Tietotekniikan osasto... 1 1.1.1 Yleistä... 1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.1.3 Laboratoriot... 2 1.2 Automaatio-

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä Tutkinnon rakenne Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC 5.9.2017 Heli Järvelä Ohjelma 5.9.2017 9:00 9:30 Tavoitteet /Jouni 9:30 10:15 Tutkinnon rakenne & sisältö 10:30 11:15

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden akateemisessa komiteassa 6. päivänä kesäkuuta 2011. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston insinööritieteiden

Lisätiedot

Ulla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta

Ulla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta Ulla Laakkonen KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 5.4.2017 Teknillinen tiedekunta Pääaineinfon ohjelma Pääaineen valintamenettely Ohjelman esittely Tuotantotalouden esittely Tietotekniikkan/tietojärjestelmätieteen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka Infotilaisuus 10.11.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi 31.10.2016

Lisätiedot

Lyhyesti uusista DI-ohjelmista Isohenkilökoulutus to Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila

Lyhyesti uusista DI-ohjelmista Isohenkilökoulutus to Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila Lyhyesti uusista DI-ohjelmista 2015 Isohenkilökoulutus to 28.8.2014 Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila Master s Programmes at SCI Starting 2015 (in English) Master s Programme in Engineering Physics *

Lisätiedot

Tekniikan alan kieliopinnot

Tekniikan alan kieliopinnot Tekniikan alan kieliopinnot 29.8.2019 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 31.8.2017 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot...

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot...1 1.1.3 Laboratoriot...2 1.2 Automaatio- ja systeemitekniikan

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg Heli Alatalo Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset 1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo 14.15-16 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Linda Havola Guru ry. 1 Valintaperusteet

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo 14.15-15 L-salissa / pe 3.9. klo 12.15-13 F-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn.

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne 2010-2011 7.5.2010 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - MODUULIOPINNOT - 13.3.2019 Viestintätieteiden kandidaattiohjelman rakenne (180 op) PERUSOPINNOT 40 op AINEOPINNOT 45 op VIESTINTÄ- JA KIELIOPINNOT 15 op SIVUAINE-

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

lymenetelmät ja kommunikaatiotavat vaihtelevat, aivan kuten tulevissa työtehtävissäsi. Erilaisuus ei tarkoita laiskuutta saati tyhmyyttä.

lymenetelmät ja kommunikaatiotavat vaihtelevat, aivan kuten tulevissa työtehtävissäsi. Erilaisuus ei tarkoita laiskuutta saati tyhmyyttä. Tuotantotalouden koulutusohjelma Espoo 2012 OPINTO-OPAS 2012-2013 Toimittanut: Suunnittelija Tarja Timonen Tuotantotalouden koulutusohjelman opinto-opas 2012-2013 Tervetuloa tuotantotalouden maailmaan

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP 1 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelma 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18)

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18) Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 24.8.2015 Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas 2015-2016 (s. 8-18) Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences - SIS Opintopäällikkö

Lisätiedot

LEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES.

LEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES. LEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES. Tuotantotalouden ja tietojärjestelmätieteen ohjelma Pääaineinfo 17.4.2018 Tervetuloa! Omaohjaaja Ulla Laakkonen

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg (Heli Alatalo)

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg (Heli Alatalo) Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg (Heli Alatalo) Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa AHOT-käytännöt Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 2 Sisältö Reunaehtoja Aiempien tutkintojen hyväksilukeminen Aiempien / muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muun osaamisen tunnustaminen

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo 13.15-15 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Katriina Korhonen Guru ry. 1

Lisätiedot

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo 14-15 G-salissa/ TI 4.9. klo 15-16 G-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Prof. Juhani von Boehm (fys.) suunn.

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Kandidaatin tutkinnon rakenne

Kandidaatin tutkinnon rakenne Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2016 2020 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op Kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot 20 Kvo Orientoituminen opintoihin (HOPS) ja opiskelutaitojen

Lisätiedot

Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista. Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja

Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista. Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja Koulutusta ohjaavat ajatukset ja tavoitteet Ministeriö Työnantaja Määrälliset tavoitteet Valmiudet Opiskelija Yliopisto Asiantuntija

Lisätiedot

Kauppatieteiden kandidaatin (KTK) ja maisterin (KTM) -tutkinnot Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden kandidaatin (KTK) ja maisterin (KTM) -tutkinnot Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden kandidaatin (KTK) ja maisterin (KTM) -tutkinnot 26.8.2014 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden kandidaatin (KTK) ja maisterin (KTM) tutkinnot,

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ).

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ). INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tampereen yliopisto 6.5.2010 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 12.5.2010. Liite B3/1 Informaatiotutkimuksen oppiainenimen muutoksesta ja uusista informaatiotutkimuksen ja

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

Diplomi-insinööriksi Porissa. Let science be your playground

Diplomi-insinööriksi Porissa. Let science be your playground Diplomi-insinööriksi Porissa Let science be your playground your Haaveissa urakehitys? Opiskele diplomi-insinööriksi Porissa! 2 Voit suorittaa johtamisen ja tietotekniikan diplomi-insinööritutkinnon työn

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS Tuotantotalouden koulutusohjelma Espoo 2011 OPINTO-OPAS 2011-2012 Toimittanut: Suunnittelija Tarja Timonen Tuotantotalouden koulutusohjelman opinto-opas 2011-2012 Tervetuloa tuotantotalouden maailmaan

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP 1 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) (Opetussuunnitelma 2007-2009) KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT OPINNOT (20 op) KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

V A A S A G A T E W A Y

V A A S A G A T E W A Y V A A S A G A T E W A Y 12.6.2019 Vaasa Gateway 60 op AVOIMEN VÄYLÄ TUTKINTO -OPISKELIJAKSI KAUPPATIETEISSÄ Uusi väylä tutkinto-opintoihin, pilotoidaan lukuvuonna 2019-2020 Väylän kautta avoimen yliopiston

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 30.8.2018 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat

Lisätiedot

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot...1 1.1.3 Laboratoriot...2 1.2 Automaatio-

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo 14-15 L-salissa/ pe 5.9. klo 12-13 L-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Leht. Petri Salo (fys.) suunn. Katriina

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat

Yhteiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Syksy Arkkitehtuurin laitos /wl

Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Syksy Arkkitehtuurin laitos /wl Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Syksy 2016 Arkkitehtuurin laitos /wl Yleistä 1/2 Kandidaattiseminaari ja siihen liittyvä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää: tieteellisen

Lisätiedot