1. Suomi toisena kielenä (S2) opetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Suomi toisena kielenä (S2) opetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa"

Transkriptio

1 Kuvaa käytetty Heli Pukin luvalla SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPET TUKSESSA SEKÄ ESIOPETUKSESSA ANNETTAVASSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVASSA OPETUKSESSA Elokuu 2012

2 1 Sisältö Saatteeksi Suomi toisena kielenä (S2) opetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa S2-opetuksen lähtökohdat Oppimisen ja kehityksen tukeminen Oppimisympäristö Lapsen kielen ja puheen kehitys Kaksikielisyyden omaksumisprosessi Kielellinen tietoisuus Suomen kielen ominaispiirteitä Kaksikielisten kielihäiriöön liittyvät riskitekijät S2-opetuksen järjestelyt Lappeenrannassa Tavoitteet Sisällöt ja menetelmät Kielen kuuntelu ja ymmärtäminen Puhuminen ja sanasto Kielen rakenne Lukemisen ja kirjoittamisen valmiudet Vuosikello ja muistilista eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten huomioimiseen Vinkit Havainnointi, dokumentointi ja arviointi Kielen kuuntelu ja ymmärtäminen Puhuminen ja sanasto Kielen rakenne Lukemisen ja kirjoittamisen valmiudet Kielireppu-kartoitusmateriaali Kettu- ja Lumiukko-testit sekä Lauran päivä Valmistava opetus Lähteet Liite Ideoita kaksi- ja monikielisten lasten puheen ja kielen kehityksen tukemiseen varhaiskasvatuksessa... 28

3 2 Saatteeksi Lappeenrannassa on eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lasten määrä viime vuosina kasvanut. Jotta lapsille voidaan taata riittävä tuki kotoutumiseen, on suomi toisena kielenä opetukseen kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Lappeenrannan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma on jokaisen varhaiskasvatuksessa työskentelevän työväline ja sen on tarkoitus helpottaa heidän työtään lasten kanssa. Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma on osa Lappeenrannan varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä esiopetuksen opetussuunnitelmaa Siihen liittyy aiemmin Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa laaditut työvälineet: Mon kielisiin käskirja ja Kulttuuritietoiset työkäytänteet maahanmuuttajatyössä.. Suomi toisena kielenä opetusta annetaan kaikille maahanmuuttajataustaisille lapsille. Opetusta järjestetään kaikille niille lapsille, joiden äidin kieli on jokin muu kuin suomi tai perheissä puhutaan suomen lisäksi jotakin toista kieltä. Kielitaito edistää lapsen osallisuutta. Suomen kieltä osaavan lapsen on helpompi olla täysivaltainen jäsen ryhmässä. Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja esiopetuksessa annettavan perusopetukseen valmistavan opetuksen suomi toisena kielenä opetussuunnitelma on laadittu työryhmässä, johon ovat kuuluneet: Kauranen Riikka, puheterapeutti Kalliosaari-Hartikainen Eija, varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja Kuikka-Kiljunen paula, varaiskasvatusneuvoja Repo Merja, päiväkodin johtaja Tuunanen Meri. lto

4 3 1. Suomi toisena kielenä (S2) opetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa 1.1 S2-opetuksen lähtökohdat Suomi toisena kielenä (myöhemmin S2) opetus on eri kieli- ja kulttuuritaustaisille lapsille annettavaa suomen kielen tavoitteellista ja säännöllistä opetusta. Se on arjessa tapahtuvaa lasten toiminnan ohjausta. Opetuksen lähtökohtina ovat lapsilähtöisyys, toiminnallisuus ja leikki. Virikkeellinen oppimisympäristö ja aktiivinen aikuinen motivoivat ja tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia suomen kielen harjoittelemiseen. Kaikissa varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus- ja opetustilanteissa aikuisen tulee käyttää mahdollisimman hyvää ja tarkkaa kieltä sekä avata uusia käsitteitä lapsille. Jotta päiväkotihoidossa oleva lapsi voisi saavuttaa toiminnallisen kaksikielisyyden mahdollisimman varhain, on syytä tarkastella päiväkodin toimintakulttuuria ja mitä sen osaalueita kannattaisi kehittää. S2-tuki päiväkotiryhmässä perustuu rutiineihin ja perushoitoon sekä pienryhmätoimintaan. Perushoidon ja arkirutiinien merkitys kielen oppimisessa on kaikissa ikävaiheissa suuri, mutta niiden merkitys korostuu pienillä puhumaan opettelevilla ja suomen kieltä toisena kielenään oppivilla lapsilla. Sen lisäksi S2:n eri osa-alueita voidaan ottaa ryhmän toimintatuokioissa ja pienryhmätoimintana suomi toisena kielenä -kielipajoissa. Eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi omaksuu kielen ja vuorovaikutustaidot kasvaessaan ja kehittyessään yhdessä suomen kieltä äidinkielenään puhuvien lasten ja aikuisten kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelman linjaus on, että vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. Osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten mahdollisuutta oppia suomea toisena kielenään luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Esiopetuksen opetussuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan saamelaisia lapsia, romanilapsia, viittomakielisiä lapsia sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia. 1.2 Oppimisen ja kehityksen tukeminen Minäkuvan tukeminen ja vahvistaminen on pohjana lapsen oppimiselle ja kehitykselle. Lapsen oma kieli ja kulttuuri ovat tärkeitä elementtejä lapsen minäkuvan positiiviselle kehitykselle. Ryhmän toiminta suunnitellaan siten, että se tukee myös eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen oppimista. Suomen kielen opettaminen tulee muistaa kaikissa tilanteissa. Alle kolmivuotiaiden lasten ryhmässä suomen kieli opitaan osana jokapäiväistä toimintaa. Isommille lapsille suomen kieltä opetetaan lisäksi kielipajatoiminnassa, yksilö-, pari- ja pienryhmätyöskentelyssä. S2-opetus on osa päiväkodin perustehtävää, jonka lähtökohta ja perusta pohjautuvat pedagogiseen suunnitteluun ja toteutukseen arkisissa rutiineissa, siirtymätilanteissa ja perushoidossa.

5 4 Lasten taitoja ja suomen kielen oppimista havainnoidaan säännöllisesti päivän eri tilanteissa ja eri metodein. Tärkein havainnointi muoto on arkihavainnointi. Arvioinnissa on hyvä tarkkailla aina sekä puheen ymmärtämistä että tuottamista. Arkihavainnoinnin lisäksi voidaan käyttää eri kieli- ja kulttuuritaustaisille lapsille suunnattuja erilaisia arviointivälineitä esim. Kettu-testiä, Lumiukko-testiä tai Lauran päivää. Näiden välineiden käytöstä on syytä keskustella huoltajien kanssa. Oman työn arviointi ja kehittäminen on pohja myös eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen kanssa työskentelyssä. Moniammatillinen yhteistyö yhdessä perheen kanssa mahdollistaa laaja-alaisen kuvan saamisen lapsen taidoista. Vanhempia kannustetaan puhumaan lapsensa kanssa omaa äidinkieltään ja lukemaan runsaasti omakielisiä satuja ja tarinoita! Varhaiskasvatus perustuu vanhempien ja kasvattajien keskinäiseen, tasavertaiseen ja toisia kunnioittavaan hyvään lapsen kasvatuskumppanuuteen, joka syntyy vain kanssakäymisellä. Yhteiset tavoitteet luodaan arvoista, näkemyksistä ja vastuista keskustelemalla. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa vanhempien kanssa käytävissä lapsen vasukeskusteluissa sovitaan, miten lapsen suomen kielen oppimista päiväkodissa tuetaan, seurataan ja arvioidaan. Lapsiryhmässä työskentelevät aikuiset suunnittelevat opetusjärjestelyt asetettujen tavoitteiden pohjalta. Vanhempien kanssa keskustellaan lapsen oppimisen edistymisestä. 1.3 Oppimisympäristö Oppiminen on kontekstisidonnainen tapahtuma, joka liittyy päivähoidon arkitilanteisiin, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintakulttuuriin. Oppimisympäristön rakentamisessa on tärkeää kiinnittää huomiota paitsi tilojen järjestämiseen niin myös leikki- ja opetusvälineisiin ja ilmapiiriin. Päivittäistä pienryhmätoimintaa suunnitellessa tulee ottaa huomioon tilat sekä henkilöstö ja ajankäyttö tarkoituksenmukaisella tavalla. Monikulttuurisuus tehdään näkyväksi esim. materiaalien, laulujen ja leikkien kautta. Oppimisympäristö voidaan jakaa fyysiseen ja psyykkis-sosiaaliseen oppimisympäristöön. Opetussuunnitelmassa on määritelty opetuksessa käytettävät sisällöt ja menetelmät. Fyysisen oppimisympäristön tulee olla kielellisesti ja kuvallisesti tuettu niin, että se aktivoi lasta käyttämään kieltä eri tilanteissa. Aikuisen tehtävänä on luoda motivoiva ja kannustava ilmapiiri, jossa lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ja saa positiivisia oppimiskokemuksia. Psyykkis-sosiaaliseen oppimisympäristöön vaikuttaa aikuisen persoonallinen tapa toimia vuorovaikutuksessa lasten kanssa.

6 5 1.4 Lapsen kielen ja puheen kehitys Kieli on ilmaisun ja ajattelun väline, jolla on merkittävä rooli niin vuorovaikutuksessa, oppimisessa ja kulttuuriin kasvamisessa. Lapsen kielen kehityksen perustana olevaa lapsen ja vanhemman vuorovaikutussuhde alkaa rakentua jo raskausaikana, kun vanhemmat haluavat sitoutua huolehtimaan lapsestaan. Vauva luo kiintymyssuhteensa niihin, jotka ovat lapsen ensimmäisenä elinvuotena riittävästi läsnä ja psyykkisesti saatavilla. Kielen oppimisen lähtökohtana ovat kielelliset virikkeet sekä ihminen ajattelevana, tuntevana ja tahtovana yksilönä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Kieli on lapselle välinekieli (tarpeiden tyydytys), säätelykieli (käyttäytymisen kontrolloija), vuorovaikutuskieli (yhdysside toisiin ihmisiin), minäkeskeinen kieli (ilmaistaan tunteita), kuvittelukieli (leikki, mielikuvitus), esittävä kieli (voi opettaa muille, mitä osaa) ja keksimisen kieli (opitaan uusia asioita ja välitetään tietoa). Vauva aloittaa vokaaliääntelyn noin 5-6 viikon iässä, ja ääntelyaktiivisuuteen vaikuttaa huomattavasti vauvan ja vanhempien välisen vuorovaikutuksen määrä ja laatu. Ääntely kehittyy vähitellen monipuolisemmaksi eli vauva alkaa kujerrella, nauraa sekä kokeilla äänensä ääriominaisuuksia. Lapsen ollessa n. 6-8 kuukauden ikäinen alkaa ääntely muuttua jokelteluksi, jolle ominaista on rytmiset ja monitavuiset konsonantti-vokaalisarjat (esim. ma-ma, pa-pa-pa, ävvä jne.). Vanhempien tulisi vahvistaa jokeltelua ja antaa sille merkityksiä. Lapsen puheen ymmärtäminen ja sisäinen kieli kehittyvät ennen puheen oppimista. Lapsi tietää, mitkä esineet kuuluvat yhteen ja mihin esineitä voi käyttää, vaikka hän ei tiedä esineiden nimiä (esim. laittaa kenkää jalkaan). Yksivuotissyntymäpäivän tienoilla lapsi tapailee sanoja ja reagoi oman nimensä kuulemiseen. Hän osoittelee ihmisiä ja esineitä ja pyytää näin aikuista nimeämään hänelle asioita ja jakamaan yhteisen kiinnostuksen kohteen. Puolentoista vuoden iässä lapsen tulisi kyetä noudattamaan lyhyitä toimintaohjeita. Lapsi alkaa yhdistellä sanoja toisiinsa n. 2-vuotiaana. Aluksi lapsen sanasto koostuu lähinnä substantiiveista ja verbeistä, joita hän voi jo taivuttaa, joskin taivuttaminen on vielä puutteellista. Joukossa on myös lapsen itse keksimiä sanoja. Vähitellen kuvailevien sanojen määrä kasvaa. Lapsen kieli ja puhe on sidoksissa lasta ympäröiviin asioihin ja tapahtumiin. Jos 2-vuotias ei vielä puhu sanaakaan, ei ole kuitenkaan syytä huoleen, koska hän voi puhjeta puhumaan muutamassa kuukaudessa. Lapsi voi ilmaista yhdellä sanalla asioita, joiden tarkoituksen aikuinen päättelee asiayhteydestä ja lapsen äänenpainosta. Puhekieli voi kuulostaa sähkösanomakieleltä. Kahden ja kolmen ikävuoden välissä lapselle kehittyy taito pyytää, kieltää, tervehtiä, paikallistaa (tässä, täällä) ja ilmaista ominaisuutta (iso - pieni). Hän osaa myös kuvailla tekemistä. Lapsen muisti kehittyy, ja hän osaa kertoa päivän tapahtumista. Lapsi käyttää kahden - kolmen, jopa neljän sanan lauseita, joissa sanat taipuvat. Lapsi käyttää monikkoa sekä sisä- ja ulkopaikallissijoja Kaksivuotias esittää mitä, mikä, kuka ja missä - kysymyksiä sekä alkaa käyttää puheessaan minä ja sinä -pronomineja. Kolmevuotiaan puhe on lähes täysin ymmärrettävää, joskin sanoista voi puuttua äänteitä tai sanojen tavurakenne voi olla vielä virheellinen. Puheessa esiintyy vielä omia taivutusmuotoja. Tässä iässä lapsen tulisi ymmärtää kaksiosaisia ohjeita. Puheessaan lapsi käyttää oikein lauseen pääjäseniä (subjekti, predikaatti, objekti). Asioiden syy- ja seuraussuhteet kiinnostavat lasta, ja hän kyselee loputtomiin miksi ja mitä varten -

7 6 kysymyksiä. Lasta alkavat kiinnostaa myös sana- ja loruleikit. Kerronnan taidot kehittyvät, ja lapsi keksii itse tarinoita. Lapsi ymmärtää toisten puhetta ja tarinoita hyvin, mutta saattaa kysyä uusien sanojen merkityksiä. Lapsi osaa keskustella, kuunnella muita ja esittää kysymyksiä kuulemastaan. Kolme ensimmäistä vuotta ovat kielen oppimisen kannalta erityisen herkkä vaihe. Tänä aikana lapsi oppii käyttämään äidinkieltään monella tapaa. Hän taivuttaa ja johtaa sanoja loogisesti, käyttää aikamuotoja sekä osaa verrata ja tehdä johtopäätöksiä. Neljävuotiaan lapsen puheilmaisu alkaa olla yhtä tarkkaa kuin aikuisella. Puheessa on eri sanaluokkien sanoja samassa suhteessa kuin aikuisen jokapäiväisessä puheessa. Lapsi käyttää pää- ja sivulauseita, taivuttaa sanat ja hallitsee verbien aikamuodot samoin kuin adjektiivien vertailumuodot. Lapsesta on kasvanut taitava kyselijä, keskustelija ja kertoja, ja hän osaa selittää omia tunteitaan ja ajatuksiaan. Viisivuotias lapsi ymmärtää ja käyttää entistä monipuolisempaa ja sujuvampaa kieltä. Hän hallitsee peruskäsitteet ja äidinkielen taivutussäännöt, vaikka satunnaisia taivutusvirheitä voi vielä esiintyä. Lapsi oppii jatkuvasti uusia sanoja ja käsitteitä omien kokemusten ja havaintojen perusteella. Kuusivuotiaan puhe on selkeää ja rakenteellisesti oikeaa. Lapsi ymmärtää pitkiä lauseita ja käsitteellistä kieltä. Hän osaa kuvata kielellisesti mm. tunteita, vertailla esineiden ja ihmisten ominaisuuksia ja tarkentaa aikaan liittyviä ilmaisuja. Tarinankerronnan taidot ovat jo hyvät ja lapsi osoittaa kiinnostusta kirjoitettuun kieleen sekä sanoilla ja äänteillä leikkimiseen. 1.5 Kaksikielisyyden omaksumisprosessi Ihmistä voidaan pitää kaksi- tai monikielisenä kun hän pystyy puhumaan, kirjoittamaan, lukemaan, ymmärtämään ja ajattelemaan kahdella tai useammalla kielellä sekä myös automaattisesti vaihtamaan niitä. Simultaanisessa kaksikielisyydessä molemmat kielet omaksutaan samanaikaisesti eli ne kehittyvät rinnakkain. Kielet saattavat kehittyä myös niin, että myöhemmin opittu kieli korvaa ainakin osittain ensikielen. Tähän saatetaan päätyä, kun lapsi vaihtaa kieliympäristöä ja joutuu käymään koulunsa vieraalla kielellä. Lapsen äidinkielen kehitys saattaa pysähtyä näissä tilanteissa. Lapsella on mahdollisuus oppia useita kieliä kun pidetään huolta lapsen oman äidinkielen kehityksestä, ja lapsen kielenoppimisen perusedellytykset ovat normaalit (kehitystaso, kognitiivinen kyky, oppimiskyky, ikä). Muita kielenoppimisen edellytyksiä ovat tarve, motivaatio ja mahdollisuus sekä myönteinen suhtautuminen puhua kahta tai useampaa kieltä. Nykyään suositellaan, että vanhemmat puhuvat lapselle omaa äidinkieltään. Vanhempien välinen kommunikointikieli tulisi olla kieli, jota molemmat vanhemmat osaavat. Kieliyhdistelmistä riippumatta on ensisijaisen tärkeää tukea lapsen omaa kieltä. Mitä pitemmälle lapsen omaa äidinkieltä pystytään tukemaan, sitä paremmin lapsi myöhemmin kouluikäisenä menestyy kouluissa, joissa käytetään ns. valtakieltä. Lapsella on ympärillään useita ja erilaisia lapsia ja aikuisia puhemalleina. Kielen omaksumiseen vaikuttavia merkittäviä tekijöitä ovat kielellisten virikkeiden määrä ja laatu.

8 7 Jotta lapsi voisi oppia kieltä, tulisi hänen kuulla ja voida puhua sitä jatkuvasti. Kuten normaalissakin kielenkehityksessä, lapsi alkaa tuottaa vieraalla kielellä aluksi yksittäisiä sanoja ja fraaseja sekä vähitellen lyhyitä lauseita. Kielitaito kehittyy niin ymmärtämisen kuin aktiivisen kielenkäytön kautta. Lapsi oppii ensin ilmaisemaan luonnollisesti perusasiat, jota kutsutaan kielen pintasujuvuudeksi (sosiaalinen kielitaito). Tässä vaiheessa lapsi hyötyy niin fyysisestä kuin visuaalisesta kontekstista kielen oppimisen tukena. Pintasujuvuuden saavuttaminen (0,5-2 v.) on osa kielen oppimisen prosessia, mutta kielen hallinta on vielä puutteellista. Välikielivaiheessa saattaa vaikuttaa siltä, että kielenkehitys on pysähtynyt. Puheessa voi ilmetä kiertoilmauksia ja korvaavia sanoja, koska lapsi ei kykene ilmaisemaan itseään tarkasti. Kielitaidon tulisi kehittyä etenevästi, jolloin välikielen ilmaisut jäävät vähitellen pois. Lapselle uuden kielen omaksuminen omaa ikätasoa vastaavaksi vie keskimäärin 5-7 vuotta ennen kuin lapsi voi hallita abstraktiset, analyyttiset ja synteettiset päättelytaidot toisella kielellä. Oppiakseen uuden sanan lapsi tarvitsee keskimäärin toistoa. Lapsen tulisi hallita jo 1,5-vuoden säännöllisen päiväkodissa olon jälkeen kohdekielen kehittyneempiä muotoja. Toisen kielen riittämätön hallinta vaikeuttaa uusien asioiden ymmärtämistä ja oppimista viimeistään kouluiässä. Jokainen tilanne ja lapsen kohtaaminen arjessa on lapsen kielen oppimisen kannalta arvokas. Taulukko 1. Koonti kielenkehityksen keskeisistä saavutuksista yksikielisillä ja simultaanisti kaksikielisillä lapsilla. 7-9 kk - 1 v. 3-4 v. jokeltelu on monipuolista ja siinä puhuu hyvin ymmärrettäviä lauseita saattaa ilmetä jonkinlaista suuntautumista eri kieliin tuottaa monipuolisesti eri sanaluokan sanoja ilmaisee itseään ääntelemällä, jokeltelemalla, ilmeillä, eleillä, kielet alkavat olla eriytyneitä ja yhdistelmämuodot vähenevät toimimalla keskustelee sanallisesti ymmärtää n. 50 sanaa tuottaa monimutkaisia saattaa tuottaa joitakin sanoja lauserakenteita ja kertoo tarinoita omaksuu sanoja hitaasti kummallakin kielellä käyttää verbeistä eri aika- ja persoonamuotoja (virheitä vielä esiintyy) käyttää kielellisesti monipuolisia ja tarkkoja ilmaisuja käyttää käsky-, kielto- ja kysymyslauseita osaa ilmaista esineiden paikan ja sijainnin 1.5 v. (4)5-6 v. ymmärtää keskimäärin 200 sanaa tuottaa n sanaa sanastoon kuuluu sanoja kummastakin kielestä, ei ole kaksikielisiä täysin toisiaan vastaavia kielet ovat eriytyneitä, yhdistelmiä saattaa esiintyä puhuu sujuvasti ja selvästi, lieviä artikulaatiovirheitä lukuun ottamatta laaja sana- ja käsitevarasto, mikä ei

9 8 sanoja viestii edelleen myös katsein, äännellen ja osoittamalla noudattaa yksinkertaisia ohjeita ja kehotuksia sanavarasto substantiivivoittoista sanat rakenteeltaan yksinkertaisia yhdistää sanoja ja eleitä lauseiksi symbolisia leikkitoimintoja v. on tietoinen kaksikielisyydestään ilmaisee itseään pääasiallisesti sanoin, mutta käyttää edelleen myös osoittelua tuottaa keskimäärin sanaa (yksilöllinen vaihtelu on suurta) omaksuu runsaasti kummankin kielen sanoja ja uusia muotoja, joita voi yhdistellä kielissä ristiin kielten rinnakkaista käyttöä puhe on ääntämyksen osalta puutteellista korjaa omaa puhettaan puhuu pieniä lauseita, käyttää taivutusmuotoja ymmärtää puhetta huomattavasti enemmän kuin osaa tuottaa sitä ole välttämättä yhtenäinen kielten välillä hallitsee sanojen yhdistelyä koskevat perussäännöt ja kieliopilliset säännönmukaisuudet käyttää kieltä monipuolisesti: keskustelee, neuvottelee, kommentoi loruttelee, riimittelee ja leikkii kielellä alkaa hallita lukemisen ja kirjoittamisen alkeita 1.6 Kielellinen tietoisuus Kun lapsi alkaa kiinnostua suullisen ja kirjoitetun kielen havainnoinnista ja tutkimisesta, voidaan puhua kielellisen tietoisuuden heräämisestä. Tällöin lapsi pystyy käsittelemään kieltä ja tutkimaan sen rakenteita ja muotoja takertumatta merkityksiin. Lapselle on kehittynyt ns. metakieli eli taito tutkia kieltä kielellä. Lapsen tutkimisen kohteina ovat erilaiset tekstit, ilmaisut, yksittäiset sanat, kirjaimet ja äänteet. Kielellinen tietoisuus kehittyy, ja sitä voidaan kehittää loruilemalla, riimittelemällä, kielellä leikkimällä ja tutustumalla kirjoitettuun kieleen. Aikuisen oma kielellinen tietoisuus on tärkeää, sillä monipuoliset kielenkäyttötavat ja -mallit tukevat lapsen taitoa käyttää kieltään rikkaasti. Kielellinen tietoisuus jakautuu eri osa-alueisiin: 1) fonologinen tietoisuus on ymmärtämistä kielen äännerakenteesta (mm. riimittely, kirjain-äännevastaavuus, alku/loppuäänteen kuuleminen, äänteiden kestot, tavuttaminen), 2) morfologinen tietoisuus on tietoisuutta sanojen rakenteesta ja niiden taipumisesta (esim. astevaihtelu: kukka-kukan), 3) syntaktinen tietoisuus on kielen sääntöjen ymmärtämistä ja lausetajua, 4) semanttinen tietoisuus on sanojen merkityksen ymmärtämistä ja sanojen samankaltaisuuksien havaitsemista ja 5) pragmaattinen tietoisuus on kielen käyttötehtävien ymmärtämistä eri tilanteissa. Lapsen tulisi osata pyytää, kutsua, vaatia, kertoa, arvostella, perustella,

10 9 kuvailla, arvioida ja määritellä kielen avulla. Pragmaattista tietoisuutta voidaan tukea mm. kertomalla tapahtumista ja kuvista sekä saduttamalla. 1.7 Suomen kielen ominaispiirteitä Suomen kielessä on monia ominaispiirteitä, jotka voivat vaikeuttaa kielen oppimista, ja jotka on syytä tiedostaa S2-opetusta suunniteltaessa. Ohessa olevaan taulukkoon on koottu kielemme ominaispiirteitä. Taulukko 2. Koonti suomen kielen ominaispiirteistä. Pitkät sanahahmot Muoto-opillinen synteettisyys informatiiviset loppupäätteet ja - liitteet (talo/taloihimmekaan) 15 sijamuotoa johtimien runsaus hyppiä, hypähdellä, hypähtää, hypellä Äänteistön konservatiivisuus (ei vierasperäisiä äänteitä) Konsonanttien vähyys ja vokaalivaltaisuus /ng/-äänne yhdyssanat kirjain-äänne-vastaavuus ei useita eri äänne-edustumia samasta äänteestä (esim. soinnillinen vs. soinniton /s/-äänne) kenkä-kengän Äänteiden kestoasteet tuli-tuuli-tulli Astevaihtelu sukka-sukan, lepo-levon, katukadun, kampa-kamman Vokaalisointu takavokaalit /a, o, u/ eivät esiinny etuvokaalien /ä, ö, y/ kanssa samassa sanassa vokaalit /i, e/ voivat esiintyä sekä etu- että takavokaalien kanssa poikkeuksena sana tällainen Muoto-opin erikoisuudet kieliopillisen suvun (feminiini, maskuliini) puuttuminen passiivin yksipersoonaisuus kieltosana taipuu verbin persoonan mukaan minä en syö, sinä et syö Lauseopin erikoisuudet yksikön käyttäminen monikon sijasta käsineet käteen, kengät jalkaan lauseenvastikkeet Hän sanoi menevänsä kotiin. yhden lauseenjäsenen taivutus mukautuu toisen lauseenjäsenen mukaan Me tulemme, Hänen sinisessä autossa Puhutun kielen ja kirjakielen suuri ero Minä tulen vs. mä tuun

11 Kaksikielisten kielihäiriöön liittyvät riskitekijät Kuten tiedetään, lapsi oppii normaalisti kielet hänelle ominaisella tavalla ja nopeudella riippumatta siitä, onko niitä yksi tai useampi. Tutkimukset eivät osoita, että kaksikielisillä olisi suhteessa enemmän kielellisiä vaikeuksia kuin yksikielisillä, vaan kaksikielisillä kuten yksikielisilläkin lapsilla voi esiintyä eriasteista kielen kehityksen erityisvaikeutta, mikä näkyy lapsen molemmissa kielissä. Tämä ei kuitenkaan ole este kaksikieliseksi kasvamiselle. Lapsen molemmat kielet voivat kehittyä, mutta todennäköisesti hitaammin ja rajallisemmin kuin tavallisilla kaksikielisillä lapsilla. Pääsääntöisesti kielihäiriön piirteet ovat samantyyppisiä molemmissa kielissä, mutta poikkeuksiakin voi ilmetä. Lapsi omaksuu helposti niitä kielen rakenteita, jotka hänelle ovat helpompia. Näin voi syntyä myös ns. sekakieliä. Kielelliset erityisvaikeudet tulevat esiin yleisenä kielellisten taitojen hitaana tai poikkeavana kehityksenä tai rajoittuneena häiriönä esim. käsitteiden hallinnassa tai äännejärjestelmän kehityksessä. Luonnollisesti yksi riskitekijä on myös se, että lapsen muilla perheenjäsenillä tai sukulaisilla on kielenkehityksen ongelmia. 2. S2-opetuksen järjestelyt Lappeenrannassa Suomi toisena kielenä (S2) opetussuunnitelman tarkoituksena on luoda henkilöstölle yhtenäinen opetusmalli ja rohkaista yhtenäisen arviointimenetelmän käyttöönotossa, suunnitelmallisen kielen kehityksen tukemisessa ja opettamisessa. Päivähoitohenkilöstön tehtävänä on S2-suunnitelman toteuttaminen ja suunnitelmallinen yhteistyö vanhempien kanssa. Päiväkodinjohtaja ja perhepäivähoidonohjaaja vastaavat päivähoitoyksikkönsä S2-opetuksen toteutumisesta, lapsikohtaisten S2-suunnitelmien tekemisestä sekä arvioinnin suunnitelmallisesta toteutuksesta. Esimiesten sitoutuminen eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten kaksikielisyyden kehittymisen haasteisiin ja henkilökunnan S2-opetuksen ohjaamiseen ja arviointiin on tärkeää. S2-opetus on lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastuussa olevan henkilöstön tehtävä. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen Moniku-vastaavien ja Moniku-ryhmän vastuualueet on selostettu Moniku-kansion 2 osassa: monikulttuuriset työkäytänteet maahanmuuttajatyössä. 3. Tavoitteet Suomi toisena kielenä S2-opetuksen tehtävänä varhaiskasvatuksessa on kehittää kokonaisvaltaisesti lapsen suomen kielen taitoa niin, että hän pystyy ilmaisemaan itseään, ymmärtää ja tulee ymmärretyksi erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen tavoitteena on, että lapsi on tasavertainen ryhmän jäsen ja saa yhdenvertaisen mahdollisuuden oppimiseen sekä edistää joustavaa kouluun

12 11 siirtymistä, tukea kaksikielistä identiteettiä ja yhdessä äidinkielen kehittymisen kanssa edistää lapsen toiminnallista kaksikielisyyttä. Päivähoidossa lapsella on mahdollisuus oppia arkielämän perussanastoa ja harjoitella suomen kieltä luontevasti eri tilanteissa. Suomen kielen taidon kehittyessä tavoitteena on, että lapsi ymmärtää ja käyttää kieltä aktiivisesti sekä harjoittelee sen rakenteita. Lasta rohkaistaan ja ohjataan niin, että hänestä vähitellen kasvaa aktiivinen puhuja ja kuuntelija monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa. Ryhmän jäsenenä lapsi harjaantuu kuunteluun, kerrontaan ja kertomiseen sekä ilmaisemaan mielipiteitään, toiveitaan, ajatuksiaan ja päätelmiään. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiselle lapselle tehdään suomi toisena kielenä oppimisen suunnitelma, joka liitetään lapsen hoito- ja kasvatus- tai esiopetussuunnitelmaan. Vanhempien kanssa keskustellaan äidinkielen merkityksestä kaksikielisen identiteetin rakentumisen osana. Heiltä kysytään, minkä ikäisenä lapsi on alkanut tuottaa ensimmäisiä sanoja äidinkielellään ja miten he tukevat sen kehittymistä. Lapsen suomen kielen edistymistä seurataan erilaisilla seurantamenetelmillä (kts. 5.5 ja 5.6). S2-opetus on tavoitteellista, toiminnallista ja jatkuvaa. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain vanhempien kanssa. Toisen kielen oppiminen on prosessi, johon vaikuttavat muun muassa lapsen ikä, äidinkielen taito, motivaatio ja lapsen suomenkielisessä toiminnassa viettämä aika. Oppimisen tavoitteet ovat henkilökohtaisia ja painopisteet vaihtelevat perussanaston harjoittelusta kielikuvilla leikkimiseen. Tavoitteena on, että eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi omaksuu kolmen ensimmäisen päivähoitovuoden aikana suomen kielen niin, että esiopetuksessa annettavan S2-opetuksen sisällöt ja tavoitteet nousevat esiopetussuunnitelman pohjalta. S2-opetuksen yleiset tavoitteet, joiden taustalla on oletus, että lapsi aloittaa päivähoidon kolme vuotta täytettyään ja puhuu suomea vain vähän tai ei lainkaan: 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi (esiopetus) tutustuu arjen toiminnan kieleen (nimeäminen ja perussanavarasto) ymmärtää arjen toimintaohjeita pystyy ilmaisemaan perustarpeitaan suomen kielellä omaksuu laajan passiivisen sanavaraston suomen kielessä perussanavarasto laajentuu ja syventyy käyttää suomen kieltä aiempaa monipuolisemmin rohkaistuu itseilmaisuun eri tilanteissa ilmaisu monipuolistuu ja rikastuu oppii käyttämään kokonaisia lauseita ymmärtää pitempiä kertomuksia ja satuja ilman kuvia tavoitteet nousevat esiopetuksen tavoitteista ymmärtää lähes kaikki suomen kielellä puhutut jokapäiväiset asiat ilmaisee tunteita suomen kielellä tuottaa puhetta suomen kielellä; omaa monipuolisen käsitteistön ja sanavaraston esiopetusvuoden lopussa

13 12 Monet eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset aloittavat kuitenkin päivähoidossa vasta 4-6 vuotiaina, joten heidän voi olla vaikea saavuttaa riittävää suomen kielen taitoa esiopetuksen alkuun mennessä. Heidän kohdallaan mietitään kullekin lapselle sopiva tuki esiopetuksessa: S2-opetus vai perusopetuksen valmistava opetus esiopetuksessa. 4. Sisällöt ja menetelmät Suomi toisena kielenä (S2) opetus on eri kieli- ja kulttuuritaustaiselle lapselle annettavaa suomen kielen tavoitteellista ja säännöllistä opetusta. Se on arjessa tapahtuvaa lasten toiminnan ohjausta. Opetuksen lähtökohtina ovat lapsilähtöisyys, toiminnallisuus ja leikki. Opetuksessa hyödynnetään lapsen tapaa toimia ja ajatella toiminnallisuuden kautta. Virikkeellinen oppimisympäristö ja aktiivinen aikuinen motivoivat ja tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia suomen kielen harjoittelemiseen. Kaikissa varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus- ja opetustilanteissa aikuisen tulee käyttää mahdollisimman hyvää ja tarkkaa kieltä sekä avata uusia käsitteitä lapsille. Suomi toisena kielenä (S2) -opetus on osa varhaiskasvatuksen hoito- ja kasvatushenkilöstön perustehtävää. Arjen toiminnassa annettavassa S2-opetuksessa korostuvat lapsen oma toimiminen, aikuisen antama malli ja toiminnan kielellistäminen. Lapsen suomen kielen kehittymistä tuetaan pienryhmäopetuksessa ja S2-pienryhmissä, jolloin vertaisryhmä tukee lapsen kielen harjoittelua. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisille lapsille järjestetään omia strukturoituja, tasoltaan kullekin lapselle sopivia S2-opetustuokioita. Suomi toisena kielenä tukea annetaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa arjen toimintojen yhteydessä sekä ohjatuissa pienryhmissä (esim. kielipajat). Perushoidon ja arkirutiinien merkitys kielen oppimisessa on kaikissa ikävaiheissa suuri, mutta niiden merkitys korostuu pienillä puhumaan opettelevilla lapsilla ja suomen kieltä toisena kielenään oppivilla lapsilla. S2- opetuksen sisällöt: Sanasto Minä / kehonosat/ tunteet Koti / perhe Lähiympäristö / päiväkoti Vaatteet Ruoka / ruokailu Eläimet Värit / lukukäsitteet Kielen käyttö Tekemistä kuvaavat sanat Adjektiivit Sijaintia kuvaavat käsitteet Toimintaohjeiden noudattaminen Kertova puhe Puheen tuottaminen Kysymykset Sisältöjä käsiteltäessä käytetään eri sijamuotoihin kuuluvia sanoja rikkaasti oikeissa sijamuodoissaan. Sisältöjä tutkitaan myös ylä- ja alakäsitteiden kautta sekä kysymyksiä muodostaen ja niihin vastaten. S2-opetuksen sisällöt valitaan suomalaiseen kulttuuriin kotouttavista aiheista muun muassa ruokailu, perhe, vaatetus, värit, vuodenajat, luonto ja eläimet. Tavoitteena on, että lapsi oppii arkielämän perussanastoa ja käyttää sitä

14 13 luontevasti eri tilanteissa. Sanavaraston kartuttaminen, käsitteiden harjaannuttaminen, toimintaohjeiden ymmärtäminen ja noudattaminen ovat S2-opetuksen keskeisiä sisältöjä. Suomi toisena kielenä -opetuksessa käytetään kaikkia varhaiskasvatuksen toimintamenetelmiä ja -välineitä. Lapsiryhmän toiminnassa suomen kielen oppimista tuetaan siirtymätilanteissa, perushoidossa, työtehtävissä ja sisällöllisten orientaatioiden kautta. Suunnittelussa kieli toimii punaisena lankana, jonka avulla toimintaa eheytetään muun muassa liikunnassa, musiikissa, kädentaidoissa, saduissa ja teematyöskentelyssä. Esimerkiksi rooli-, muisti-, liikunta- ja laululeikit sekä loruilu ja riimittely harjaannuttavat monipuolisesti kielellistä ilmaisua. Päättelykyvyn ja ajattelutaitojen kehittymistä tukevat sääntöpelit, kuvista kertominen ja luokittelutehtävät. Kielipajan aloitus malli (perusasiat): sanat menetelmät arviointi substantiivit ruoka, maito, leipä, peruna, veitsi, lusikka, haarukka, lautanen, kädet, jalat, tuoli pöytä, sänky, piha, hattu takki, housut kuvat, Kim-leikit, muistipeli, kotileikki, nukkekoti, sanasäkki, aktivointi päivittäisessä toiminnassa verbit adjektiivit syödä, juoda, nukkua, istua, pukea, pestä, mennä, olla hyvä, paha, kuuma, kylmä kuvakortit, kotileikki, nukkekoti, sanoittaminen, oma esimerkki konkreettiset esimerkit, elekieli, kuvakortit värit punainen, sininen kuva + väri, vaatepeli, Uno peli pronominit minä, sinä osoittaminen minä sinä, tekeminen kysymyssanat kuka, mikä kuka sinä olet, mikä tämä on, kuvakortit, kirjat Menetelmät Pienryhmätoiminta Ryhmän kaikki lapset jaetaan pienryhmiin organisoidusti. Pienryhmissä on mahdollisuus antaa lapsille kiireetön ja rauhallinen oppimisympäristö. Aikuisella on aikaa olla läsnä ja kuunnella lasta. pienryhmät suunnitellaan lasten iän ja kielen osaamisen tason mukaan henkilökunnan työvuorot suunnitellaan pienryhmätoimintaa tukevalla tavalla pienryhmien säännölliseen toimintaan sitoudutaan yksikössä

15 14 kiinteä pienryhmätoiminta nähdään turvallisuuden luojana Lapsen kanssa yksilöllistä aikaa n. 20 min. / vko aikuisen jakamaton huomio lapsi rohkaistuu käyttämään kieltä aikuinen oppii tuntemaan lasta henkilökohtaisesti lapsen luottamus aikuiseen lisääntyy lapsen havainnointi ja yksilöllinen tukeminen samanaikaisopetuksessa muutaman muun lapsen kanssa Viikoittaiset S2-pienryhmät ryhmän toiminnan mukaisista teemoista S2-opetusta lapsen oppimissuunnitelman mukaisesti pienryhmätoiminalle varataan selkeä aika ja paikka viikko-ohjelmassa lapsihavainnoinnista ja arvioinnista sovitaan yhdessä 4.1 Kielen kuuntelu ja ymmärtäminen Kuuntelutaidot Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline. Kielen avulla lapsi jäsentää ympäröivää maailmaansa ja ilmaisee tunteitaan. Luetun kuunteleminen antaa lapselle mahdollisuuden kehittyä vähitellen kuuntelijaksi, puhujaksi, lukijaksi ja kirjoittajaksi. Lapsi oppii samalla myös ymmärtämään ohjeiden kuuntelemisen merkityksen. Alkuvaiheessa sanalliseen ohjeeseen liittyy kiinteästi konkreettinen, toiminnallinen ja kuvallinen malli. Aikuisen ääntämismallin ja puhetyylin tulee olla selkeää ja jäsentynyttä. Ymmärtämisen taidot Lasta motivoidaan tarkkaavuuteen kuuntelutilanteissa. Ymmärtämistä harjoitellaan aluksi lyhyiden lauseiden avulla. Hyviä harjoitteita ovat esimerkiksi samanlaisten/erilaisten kuvien erottaminen vihjeiden avulla, hassut kuvat, ja erilaiset sananselityspelit. Varmistetaan, että lapsi ymmärtää kysymykset. Vain alkuvaiheessa kannattaa tehdä kysymyksiä, joihin lapsi voi vastata vain kyllä tai ei. Käytetään monipuolisesti kysymyssanoja ja varmistetaan, että lapsi ymmärtää kysymyssanan merkityksen. Aluksi S2-lapselle luetaan selkokielisiä satuja ja keskustellaan niistä. Puheen tukena voi käyttää kuvia ja tukiviittomia, kunhan niiden käyttö on yhtenevää kaikkien aikuisten kesken. Kulttuurinen konteksti pitää huomioida. Lapsi ei välttämättä tunne esimerkiksi suomalaisille tuttuja satuja, vaikka olisi asunut koko ikänsä Suomessa. 4.2 Puhuminen ja sanasto

16 15 Arkikielen luonnollinen malli on kielen oppimisen ja omaksumisen lähtökohta. Kun lapselle tarjotaan konkreettisia arkipäivän kokemuksia kielestä esineitä nimeämällä ja käyttämällä kokonaisia, merkityksellisiä lauseita, puhumistilanteet ovat lapselle sosiaalisia vuorovaikutustilanteita ja kasvattavat sanavarastoa ja edistävät käsitteiden omaksumista. Lasta rohkaistaan aktiiviseen itseilmaisuun ja puhumiseen, esimerkiksi viestimistilanteiden fraaseilla. Kielen vahvistumiseen tarvitaan runsaasti sanojen toistoa. Lapselle annettava positiivinen palaute on tärkeää. Tuottamisen taidot Sanaston kehittämisen tulee olla systemaattista. Lapsen on hyvä oppia sekä yläettä alakäsitteitä erilaisten pelien ja leikkien kautta. Opetuksen tulee ohjata lasta löytämään sanoja ja käsitteitä myös niille asioille, jotka ovat vieraampia. Sanavarastoa kannattaa kehittää sanaryhmittäin esimerkiksi päivittäisillä pelituokioilla ja oman kuvasanakirjan kokoamisella. Suositeltavia sanaryhmiä ovat esimerkiksi ajan käsitteet, suunnat ja paikat, koti ja perhe, ihmiskeho, eläimet ja luonto, kaupunki ja maaseutu, vuodenajat ja sää, juhlat, adjektiivit ja vastakohdat, ruokailu, peseytyminen ja terveys sekä tunteet ja tavallisimmat verbit. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisella lapsella on usein paljon puutteita sanaston hallinnassa. Siksi on hyvä, että ko. aiheen perussanasto on käsitelty lapsen kanssa ennen kuin aihetta varsinaisesti käsitellään koko ryhmän kesken. Työskentelyn avuksi kannattaa rakentaa lapsen kanssa kuvasanakirjaa sanaryhmittäin. Sanakirjaan nimetään aluksi koko ryhmä (yläkäsite) ja sen alle kootaan esimerkiksi yhdelle aukeamalle siihen liittyviä kuvia (alakäsitteet). Lapsi opettelee nimeämään sanat vaikkapa muistipelin tai Kim-leikin avulla. Aikuinen kirjoittaa sanat suomeksi kuvien alle. Kotona voidaan kirjoittaa sanat myös lapsen äidinkielellä. Sanakirjaa voidaan käyttää ryhmän arjessa kommunikoinnin apuna. Sanaston harjoittamiseen tulee varata riittävästi aikaa aikuisen seurassa kahden kesken tai hyvin pienessä ryhmässä. Peleihin ja leikkeihin voi kaveriksi ottaa suomenkielisiä lapsia, myös heitä, joilla on tarvetta vastaavantyyppisiin harjoituksiin. Valmista materiaalia on esimerkiksi Kili- ja Kuttu materiaaleissa, Aamukuvasanakirjassa (Opetushallitus), KPL-materiaalissa (Haukkarannan koulu) sekä jossa on myös ilmainen kuvapankki sekä kuvatyökalu sanakirjan tekemistä varten. 4.3 Kielen rakenne Kielen rakenteen ja kieliopin oppimisen lähtökohtana ovat runsaat esimerkit ja mallit. Kasvattajan tulee olla tietoinen suomen kielen käytöstä ja rakenteista. Rakenteet tuodaan esille toimintojen ja merkitysten avulla opettelemalla suomen kielen sanastoa, käsitteitä ja lauseita. Lapsilla on yksilöllisiä eroavaisuuksia oppimisessa. Useimmilla hiljainen kausi alussa voi olla jopa puoli vuotta. Lapset kuitenkin kuuntelevat ja rakentavat kielijärjestelmää aktiivisesti. Yksilöllinen huomioiminen tukee näiden lasten oppimista. Lapsen rohkeus

17 16 käyttää kieltä helpottaa oppimista. Lasten virheitä ei oiota vaan hänelle annetaan malli ja laajennetaan lauseita. Kuuntele, mitä lapsi sanoo, ei miten hän sanoo. Kielioppi ja ääntäminen kehittyvät omaan tahtiinsa. Lasten tie kohti toimivaa kaksikielisyyttä kulkee monien virheiden kautta. Lapsi sisäistää suomen kielen kieliopilliset ilmaukset kielen kehittyessä. Kun kielitaju kehittyy, lapsi oppii arvioimaan puhettaan ja siinä esiintyviä virheellisyyksiä ja virheettömyyksiä. 4.4 Lukemisen ja kirjoittamisen valmiudet Lukutaidon alkeita opetellaan äänteiden ja kirjaimien vastaavuutta harjoittelemalla. Lasta innostetaan käyttämään kaikkia aistejaan oppimisen apuna. Lorut ja laulut auttavat muistamaan äänteitä ja kirjaimia. Lapsi kuuntelee ja tuottaa äänteitä sekä vähitellen harjoittelee yhdistämään niitä. Erilaiset liikuntaleikit ja koskettelumateriaalit tukevat myös oppimista. Lapselle annetaan mahdollisuus oman oivalluksen avulla oppia lukemaan. Kirjoittamiseen tutustutaan kirjainleikkien, -pelien avulla, kirjainmuotoja tutkien ja harjoitellen sekä saduttamalla. Lukemisen ja kirjoittamisen oppimisen apuna käytetään mahdollisuuksien mukaan myös mm. tietokonetta. Luku- ja kirjoitusvalmiuksien kehittäminen Eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi tarvitsee esiopetusvuoden jälkeen samanlaiset valmiudet kuin suomenkielisetkin lapset. Hänen kielellistä tietoisuuttaan tulee harjoittaa erityisesti suomen kielen osalta, sillä vaikka ajattelun kielenä voi pitkään olla lapsen ensimmäinen kieli, hän tulee todennäköisimmin käymään kouluaan suomen kielellä. Lisäksi suomen kielen rakenne voi poiketa ensimmäisestä kielestä niin ratkaisevasti, ettei lapsi pysty oppimaan luku- ja kirjoitustaitoa ilman lisätukea. Lapsi ei saata selvitä kielellisen tietoisuuden harjoituksista ikätovereidensa tasoisesti, vaikka hänen puheensa kuulostaa sujuvalta. Hänellä ei silti välttämättä ole varsinaista kielenkehityksen häiriötä. Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen suunniteltuja kielellisen tietoisuuden tehtäviä tulee käyttää myös S2-lasten kanssa. Luku- ja kirjoitustaidon ja ymmärtämisen kannalta on olennaista, että lapsi ymmärtää äänteiden kestoerojen vaikuttavan myös sanan merkitykseen (muta mutta muuta muuttaa).

18 Vuosikello ja muistilista eri kieli- jaa kulttuuritaustaisten lasten huomioimiseen Kotoutumissuunnitelma tehdään kaikille juuri Suomeen muuttaneille lapsille, jotka aloittavat päivähoidossa sekä niille Suomessa pitempään asuneille lapsille jotka eivät vielä osaa suomea ja ovat huonosti tutustuneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotoutumissuunnitelma tehdään kuukauden kuluttua siitä kuin lapsi on aloittanut hoidossa. Jos lapselle ei tehdä kotoutumissuunnitelmaa, yhteydessä Kielirepusta Eväspussi-kysely. niin silloin täytetään alkukeskustelun S2-suunnitelma ja seurantalomake esitellään vanhemmille kotoutumissuunnitelmaaa tehtäessää tai alkukeskustelussa, ja niitä päivitetään vuosittain vanhempain keskusteluissa. Z-asema Koulut Varhaiskasvatus yhteiset Monikuvastaavien kansio Kielireppu ummikkolapset 3-5-vuotiaat esiopetusikäiset valmistava esiopetus kotoutumissuunnitel ma kotoutumissuunnitel ma tai suunnitelm man päivitys tai kotoutumissuunnitel ma tai suunnitelman päivitys tai kotoutumissuunnitelma tai suunnitelman päivitys tai Eväspussi

19 18 S2-suunnitelma kuukauden sisällä aloituksesta, 1-2x vuodessa S2-oppimisen seurantalomake n. puoli vuotta siitä kun lapsi aloittaa hoidossa Kielen kehityksen etenemistä voi alussa seurata esim. tekemällä lapsen omaa sanakirjaa Kielipajatoiminta 1x vko kuukauden sisällä Pienryhmät Kuvat käyttöön Lapsen yksilöllinen havainnointi (pelit, leikit, rakentelu jne.) Eväspussi S2-suunnitelma tai suunnitelman päivitys 1-2 x vuodessa kuukauden sisällä lapsen aloituksesta syksyllä Suomi toisena kielenä oppimisen seurantalomake Kielirepusta 2 x vuodessa Kielen tason kartoitus: Kettu-testi syksyllä S2- suunnitelman pohjaksi sadutus kuvasta kertominen Kielipaja 1 x vko kuukauden sisällä Pienryhmät Lapsen yksilöllinen seuranta 1 x vko (pelit, leikit,rakentelu jne.) Eväspussi S2-suunnitelma tai suunnitelman päivitys 1-2 x vuodessa kuukauden sisällä lapsen aloituksesta syksyllä Suomi toisena kielenä oppimisen seurantalomake Kielirepusta 2 x vuodessa Kaikki esiopetusikäisille tehtävät testaukset, jos lapsella on tarvittava kielitaito Kuvajuttu Kielirepusta, jos ei 5-vuotiaana tehty Kielipaja 1 x vko kuukauden sisällä Pienryhmät Lapsen yksilöllinen seuranta 1 x vko S2-suunnitelma tai suunnitelman päivitys 1-2 x vuodessa kuukauden sisällä lapsen aloituksesta syksyllä Liite lapsen esiopetuksen havainnointilomakkees een (opinto-ohjelma) kuukauden sisällä lapsen aloituksesta Suomi toisena kielenä oppimisen seurantalomake Kielirepusta 2 x vuosi Kaikki eskareille tehtävät testaukset, jos lapsella on riittävä kieliaito Kuvajuttu Kielirepusta, jos ei 5 vuotiaana tehty ja jos lapsen kielitaito riittää Kuvajuttu Kielirepusta keväällä 5- vuotiaan kielen tason arviointi esiopeutsta varten: onko kaksikielinen, S2- vai valmistavan opetuksen lapsi Kuvajuttu Kielirepusta, Lumiukko, omat havainnoinnit, sadutus Kielipaja 1-2 x vko kuukauden sisällä Pienryhmät Lapsen yksilöllinen seuranta 1 x vko Lapsen huomioiminen kaikissa toiminnoissa Alle 3-vuotiaiden ryhmässä Lapsen kielen kehitystä havainnoidaan ja seurataan, mutta hänelle ei vielä tehdä S2-suunnitelmaa eikä seurantalomaketta. Keväällä tehdään 5-vuotiaille eri kieli- ja kulttuuritaustaisille lapsille arviointi siitä, millaista esiopetusta he tarvitsevat, siirtyvätkö he esiopetukseen kaksikielisinä vai tarvitsevatko he S2-opetusta tai valmistavaa esiopetusta.

20 19 Jos lapsi aloittaa kutakuinkin ummikkona päiväkodissa, niin toivottavaa on, että päiväkodista löytyisi joku lapsen kieltä taitava henkilö, joka voisi tarvittaessa tulla apuun hankalissa tilanteissa. Jos opettajat tarvitsevat apua lapsen kielen tason määrittelyssä ja siinä, suositellaanko lapsen sijoittamista S2/valmistavaan opetukseen esiopetuksessa tai perusopetuksessa, niin otetaan yhteys varhaiskasvatusneuvojaan. Hän sopii päiväkodin henkilöstön ja tarvittaessa puheterapeutin kanssa yhteisen tapaamisen, jossa mietitään jatkotoimenpiteitä. Huoltajia kuullaan ennen päätöksen tekoa. 4.6 Vinkit Nukkekoti Nukkekoti tavaroineen ja nukkeineen inspiroi lapsia, ja niiden kautta he oppivat monia uusia käsitteitä aikuisen tukemana. Sitä voi käyttää myös avaruudellisten käsitteiden opetteluun (pöydän takana, sohvan vieressä, kaapin päälle jne.). Sadun lukeminen eri aisteja käyttäen Ennen sadun lukemista voidaan käyttää sanapussia, jossa on satuun kuuluvia esineitä, joita tutkitaan lasten kanssa. Katsellaan kirjan kuvat, joista lapset voi itse arvailla sadun kulun ja sitten vasta luetaan kyseinen satu kirjasta. Lasten kanssa voi tehdä teatteriesityksen luetusta sadusta askartelemalla itse roolihahmot ja muun rekvisiitan. Sadutus Lapset voivat esim. korteista keksiä omia satuja, joita nauhoitetaan ja kuunnellaan sitten yhdessä. Satuja kuuntelemalla aikuinen voi tietyin väliajoin seurata lapsen kielen kehitystä. Värihylly Hyllylle voi kerätä tietyn värisiä asioita ja esineitä, joita vaihdetaan esim. kuukausittain. Lasten kanssa tutustutaan esineisiin ja mietitään mitä kyseisen värisiä esineitä tai asioita omasta ympäristöstä löytyy. Käytetään kyseistä väriä vesiväreillä tai peiteväreillä maalatessa ja sekoitellaan välivärejä. Laululaatikot Esim. kenkälaatikoihin kerätään opeteltavaan lauluun kuuluvia esineitä tai kuvia, jotka auttavat lasta ymmärtämään, mistä laulussa on kyse. Koko laulu kuvitetaan tai käsitteistetään. Näitä laatikoita voi säilyttää seuraavaa kertaa varten tai sitten purkaa pois, kun laulu on opittu. Sanapussi Kerätään pussiin erilaisia kulloinkin käsiteltävään asiaan kuuluvia esineitä, joita tarkastellaan lasten kanssa. Nimetään niitä ja mietitään mitä niillä tehdään, miltä ne näyttävät, tuntuvat, tuoksuvat, jne. (Sanasäkki-työmenetelmä).

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma. Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus

Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma. Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus 1 SISÄLLYSLUETTELO Saatteeksi... 2 Tavoitteet suomi toisena kielenä opetukselle... 3 Arviointi, kielitason

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

SUUNNITELMA S2-OPETUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ LAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA 18.5.2011

SUUNNITELMA S2-OPETUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ LAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA 18.5.2011 SUUNNITELMA S2-OPETUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ LAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA 18.5.2011 Päivitetty 12.10.2012 SUUNNITELMA S2-OPETUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ LAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA 1. JOHDANTO 2.

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

viittomat kommunikoinnissa

viittomat kommunikoinnissa viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE. Lapsen nimi:

ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE. Lapsen nimi: ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE Lapsen nimi: kevät 2016 1 PERUSTIEDOT Lapsen sukunimi, etunimi Henkilötunnus Lapsen äidinkieli Huoltaja 1 Huoltaja 2 Osoite Osoite Puhelin Puhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA 1 Myrskylän kunta LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi: Syntymäaika: Esiopetuksessa havainnoitavia asioita: lapsen vahvuudet, opitut taidot ja mielenkiinnonkohteet syksy kevät työskentelytaidot

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Laukaan kunta Sivistysosasto Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Salassa pidettävä Arkistointiohje; AMS Peruskoulut Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehdään

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa

Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa HYVÄ ALKU -messut Jyväskylä, 2.-3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto ÖTÖKÄSTÄ öö Muistitukien

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Kyöstin päiväkoti Kyöstin päiväkoti on 105-paikkainen yksikkö, joka on kahdessa eri rakennuksessa toimiva kokonaisuus. Idyllisessä Kartano-rakennuksessa

Lisätiedot