Panhuilunsoiton peruskurssien 1-3 sekä I/D-tason kurssisuoritusvaatimukset sekä ohjelmistoluettelo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Panhuilunsoiton peruskurssien 1-3 sekä I/D-tason kurssisuoritusvaatimukset sekä ohjelmistoluettelo"

Transkriptio

1 Panhuilunsoiton peruskurssien 1-3 sekä I/D-tason kurssisuoritusvaatimukset sekä ohjelmistoluettelo Musiikin koulutusohjelma Musiikkipedagogi Opinnäytetyö Stefan Stanciu

2 Kulttuuri- ja palveluala Koulutusohjelma Musiikin koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto Musiikkipedagogi Tekijä Stefan Stanciu Työn nimi Panhuilunsoiton peruskurssien 1-3 sekä I/D-tason suoritusvaatimukset sekä ohjelmistoluettelo Työn laji Opinnäytetyö Aika Huhtikuu 2007 Sivumäärä 67 TIIVISTELMÄ Koska panhuilu on vasta aloitteleva musiikkioppilaitossoitin, sille ei vielä ole valmiita tasokurssiohjelmistotaulukoita. Panhuilunsoiton opetuksen aloittamisen edellytyksenä on kurssivaatimusten ja ohjelmistoluetteloiden laatiminen myös perusasteelle ja musiikkiopistoasteelle (I/D). Työn tarkoituksena oli siis laatia panhuilulle peruskurssien 1-3 ja I-tason kurssivaatimukset ja tutkinto-ohjelmistoluettelot. Työ sisältää myös tasosuoritusten arviointiohjeet ja osion opettajalle, jossa esitellään tasosuoritukseen sopivia esimerkkisävellyksiä soitinkoulujen, etydivihkojen ja kokoelmavihkojen sisällöistä. Näin opettaja tai itsenäisesti opiskeleva harrastaja pystyy sijoittamaan muitakin teoksia eri suoritustasoille. Aineisto koostuu panhuilulle sävelletyn materiaalin lisäksi oboe-, poikkihuilu-, nokkahuilu-, ja viulukirjallisuudesta, joita olen kerännyt Sibelius-Akatemian, Helsingin Konservatorion sekä Helsingin Kaupungin kirjastoista. Nimittäin varsinaisesti panhuilulle sävellettyjä kappaleita on erittäin vähän ja ne ovat vaihtelevan tasoisia. Tasosuoritusten arviointiohjeita käyttäen keräsin kirjastoista tai ostin sopivat nuottimateriaalit ja mapitin kaikki kokoelmavihkot, soitinkoulut ja säestykselliset sävellykset. Tämän jälkeen lajittelin materiaalit omiin kansioihinsa tasokurssien mukaan. Ohjelmistotaulukot ovat eriteltyinä kunkin tasokurssin mukaan. Ne sisältävät seuraavia osa-alueita: soitinkoulut, etydit, kokoelmat, säestykselliset sävellykset, sarjat, konsertot, sonaatit ja kamarimusiikki. Näiden lisäksi jokaiselle tasokurssille on mukana asteikkovaatimukset. Opinnäytetyö on samalla pieni ohjekirja panhuiluopettajalle tai itsenäisesti opiskelevalle oppilaalle: hän saa tietoa panhuilun hengitystekniikasta ja ansatsista verrattuna poikkihuiluun ja oboeen sekä siitä, mitä liikkeitä hänen tulisi varoa soittaessaan panhuilua. Tämän tyyppinen tieto on tärkeää, sillä panhuilu on hyvin fyysinen soitin ja jos sitä väärinkäyttää, se saattaa aiheuttaa nuorelle oppilaalle pysyviä niskavammoja tms. Osaa aineistosta olen päässyt kokeilemaan eritasoisilla ja -ikäisillä oppilailla Raahessa kesällä 2006 pidetyllä panhuiluleirillä. Teos/Esitys/Produktio Säilytyspaikka Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia kirjasto/ruoholahti Avainsanat Panhuilu, nai, ohjelmistoluettelo, kurssisuoritusvaatimukset, peruskurssi, tasosuoritus,

3 Culture & Services Degree Programme in Classical Music Degree Music pedagogue Author Stefan Stanciu Title Basic stage degree requirements and progressive repertoire lists for basic levels 1-3 and music institute level I/D for the Pan flute Type of work Thesis Date April 2007 ABSTRACT Since the pan flute is a new instrument in the Finnish music education programme, no stage degree requirements or progressive repertoire lists for this instrument had been compiled. For the pan flute to be taught within the music education system, these stage degree requirements and repertoire lists needed to be created both for the basic level and the music institute level (I/D). The objective of my thesis was thus to compile these missing degree requirements and repertoire lists for the pan flute. My thesis also includes exam evaluation instructions for teachers, as well as suggested sample pieces for each graded level, taken from instrument methods, étude collections and repertoire collections. These instructions will help teachers and self-learners in choosing works or pieces appropriate to different levels from outside the list as well. In addition to pieces composed specifically for the pan flute (of which there are very few), the material consists of literature for the oboe, flute, recorder and violin which I have gathered from the libraries of the Sibelius Academy, Helsinki Conservatory and the City of Helsinki. I used the guidelines of the evaluation instructions offered in the general pedagogical curriculum of music educational system (2002), and filed the material according to its grade level. The repertoire lists are graded according to the degree requirement levels, and consist of the following sub-categories: instrument methods, etudes, repertoire collections, pieces with accompaniment, suites, concertos, sonatas and chamber music. In addition, there are scale playing requirements for each stage degree. This thesis is also intended to serve as a little instruction booklet for teachers and self-learners: it offers information about breathing techniques and embouchure compared with flute and oboe. Also, I alert players of the pan flute to movements which may result in permanent physical damage to the player, for instance in the neck area. I have had opportunity to test some of this material on pupils of different ages and levels at a pan flute course in Raahe (Finland) during the summer of Pages 67 Work / Performance / Project Place of Storage Helsinki Polytechnic Stadia library/ruoholahti Keywords Panflute, pan flute, panpipes, evaluation instructions, basic levels, music institute level, stage degree requirements, progressive repertoire lists

4 Kiitokset Haluan kiittää työni ohjaajaa Marjatta Teirilää, joka on ollut tässä työssä suurena apuna niin kielellisissä kuin tiedollisissa asioissa. Suurkiitokset myös hänen 24h palvelupuhelimesta, joka toimi aina silloin kun jäin jumittamaan pahasti työssäni. Lisäksi haluaisin kiittää toista ohjaajaani, Leena Unkari-Virtasta, antamastaan vapaudesta työskentelyäni kohtaan ja antamistaan ideoista ja avusta etenkin työn viimeistelyvaiheessa. Lämpimät kiitokset seuraaville henkilöille, sillä ilman heitä minun ei olisi ollut mahdollista suorittaa Helsingin Konservatoriossa ja Stadia AMK:ssa panhuilulla solistisia tutkintoja: Helsingin Konservatorion rehtori Rea Warme, Stadia AMK:n koulutusjohtaja Kaarlo Hilden sekä lehtorit Ilkka Teerijoki, Anja Voipio ja Juha Keikkonen ja tietysti panhuilunsoiton ohjaajaani Marjatta Teirilää. Tämä työ on hankkeistettu Helsingin Konservatoriolle. Haluan kiittää rehtori Rea Warmetta, joka on ollut valmis käynnistämään panhuilunsoiton opetuksen johtamassaan oppilaitoksessa. Erityiskiitokset säveltäjä Tuomo Teirilälle, joka on ensimmäisenä suomalaisena säveltänyt musiikkia panhuilua varten ja joka on lupautunut säveltämään peruskurssitasoisia teoksia tuleville panhuiluharrastajille. Isäni, Constantin Stanciu, on ollut minun ensimmäinen panhuilunsoiton opettajani. Hän omistautui opettamaan minua kokopäiväisesti ollessani vielä koululainen ja on antanut minulle oivan esimerkin siitä, kuinka panhuilusoiton alkeisopetus tulee toteuttaa tuloksekkaasti. Haluankin omistaa tämän työn hänelle.

5 Sisällys 1 Johdanto ja työn tarkoitus 1 2 Panhuilu puupuhallinperheessä Panhuilu, myyttinen soitin Erilaiset panhuilut Romanialaisen panhuilun eli nain kehityshistoriaa Matka kansanmusiikista ja viihteestä länsimaiseen taidemusiikkiin 9 3 Panhuilun soittotekniikasta Panhuilun hengitystekniikka ja ansatsi verrattuna poikkihuiluun 12 ja oboeen 3.2 Vertailutaulukko panhuilun, huilun ja oboen välillä 13 4 Perus- ja I-tasovaatimukset perusteluineen Soittimellisuus panhuilulla Panhuilun perus- ja I-kurssitason vaadittavat taidot Peruskurssi Peruskurssi Peruskurssi Tasokurssi - I Esimerkkiteoksia tasokursseihin ja niiden analyysi Peruskurssi Peruskurssi Peruskurssi Tasokurssi - I 30 5 Ohjelmistoluettelot ohjeineen Panhuilunsoiton perus- ja musiikkiopistotason ohjelmisto Peruskurssitutkintojen asteikot ja soinnut 42

6 5.3 Opettajalle: Tasosuorituskokeeseen sopivia esimerkkisävellyksiä 45 soitinkoulujen, etydivihkojen ja kokoelmavihkojen sisällöistä 5.4 Panhuilunsoiton perus- ja I-tasokurssin vaatimukset Panhuilunsoiton tasosuorituskursseja koskevia yleisiä ohjeita 57 6 Leirikokemuksia panhuilumateriaaleista Kuinka Suomen ensimmäinen panhuiluleiri sai Raahessa alkunsa Leirin oppilaiden soittimet Leirin panhuilumateriaalista Yhteenveto leiristä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista Tästä eteenpäin 63 Lähteet 65

7 1 Johdanto ja työn tarkoitus Panhuilu on uusin tulokas oppiaineena suomalaisessa musiikkioppilaitosjärjestelmässä. Muualla Euroopassa sitä sen sijaan on opetettu kauemmin. Koska Romaniassa panhuilu on kansallissoitin, sen järjestäytynyt opetus alkoi siellä jo vuonna Aluksi opettajia oli vain yksi, Fanica Luca, joka opetti Bukarestin konservatoriossa. Hän opetti muun muassa nykypäivän tunnetuimpia panhuilisteja, joita ovat Simion Stanciu, Gheorghe Zamfir, Nicolae Pirvu ja Damian Luca (Puscoiu 1997). Romanian ulkopuolella paikallisen opetusjärjestelmän mukaan panhuilunsoittoa voi opiskella muun muassa Sveitsissä, Hollannissa ja Saksassa. Ammatillista opetusta panhuilunsoitossa saa tällä hetkellä muun muassa Hollannissa ja tietysti nain kotimaassa Romaniassa. Ensi vuodesta lähtien se on näillä näkymin mahdollista myös Itävallassa. EU:n alueella on siis mahdollista opiskella panhuilusoittoa myös ammatillisin tavoittein. Suomessa taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaisen opetuksen järjestämisen ehtona on, että sillä voidaan luoda edellytyksiä sekä musiikin elämänikäiselle harrastamiselle että antaa valmiudet musiikkialan opintoihin. Tässäkin suhteessa panhuilunsoiton opetuksen mahdollistaminen osana täysimittaista taiteen perusopetusta on perusteltavissa. Ehkäpä jonain päivänä panhuilua voisi opiskella ammatillisin tavoittein myös Suomessa. (Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002). Panhuilu soveltunee erityisen hyvin taiteen perusopetuksen musiikin opetussuunnitelman oppimiskäsityksen mukaiseen opiskeluun, koska panhuilulla ei ole painolastinaan kaavoittuneitten traditioiden mukanaan tuomaa vaihtoehdottomuutta. Koska panhuilulle ei ole juurikaan sävelletty länsimaista taidemusiikkia, panhuilisti joutuu tai pikemminkin saa etsiä ja pohtia, mitkä teokset ovat luontevia panhuilulla soitettaviksi. Sellaisenaan se siis sallinee muita soittimia vapaammin oppilaan oman aktiivisuuden ja luovuuden hänen asettaessaan itselleen omia oppimistavoitteita. Koska kuitenkin tarkoitus on, että tasosuoritukset soittimien kesken ovat rinnastettavia, kattava ohjelmistosuositus opettajille suunnattuine ohjeistoineen on myös panhuilussa tarpeen ja edellytyksenä täysimittaisen laajan opetussuunnitelman mukaisen opetuksen

8 käynnistämiseen. (Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002). 2 Musiikin laajan oppimäärän mukaisen opetuksen pohjana on usein sitä edeltävät varhaisiänmusiikkiopinnot. Tämä opetus on kahden oppilaan voimin alkanut lukuvuonna Helsingin Konservatoriossa. Varsinaisen opetuksen käynnistämisen edellytyksenä on siis nyt esitettävä tasovaatimusten virallistaminen. Tämä tapahtuu, mikäli Helsingin Konservatorion puhallinkollegio hyväksyy tämän työn yhteydessä tuotetun luonnoksen tasosuoritusvaatimuksiksi. (Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002). Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt ovat seuraavat: Seuraava lainaus on opetushallituksen laatimasta taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet määräyksestä: 6 Varhaisiän musiikkikasvatus Tavoitteet Varhaisiän musiikkikasvatuksen tavoitteena on, että - Lapsi saa musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja, jotka muodostavat pohjan hyvälle musiikkisuhteelle ja myöhemmälle musiikkiharrastukselle - Lapsi kehittyy kuuntelemaan ja kokemaan musiikkia sekä ilmaisemaan itseään musiikin keinoin. Keskeiset sisällöt Musiikin elementit rytmi, muoto, harmonia, melodia, dynamiikka ja sointiväri muodostavat opetuksen keskeisen sisällön. Elämysten avulla, leikin keinoin harjaannutetaan lapsen musiikillista muistia ja musiikin kuunteluvalmiuksia sekä tuetaan hänen kognitiivista, emotionaalista, motorista ja sosiaalista kehitystään. 7 Musiikin perustaso Tavoitteet Musiikin perustason opintojen tavoitteena on, että oppilas - oppii musiikin esittämiseen ja yhteismusisointiin tarvittavia instrumenttitaitoja - oppii lukemaan, kirjoittamaan, kuuntelemaan ja tuntemaan musiikkia - kehittää musiikillista ilmaisukykyään ja esiintymistaitoaan. Keskeiset sisällöt Instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen opintojen keskeisenä sisältönä on perehdyttäminen pääinstrumentin perustekniikkaan ja -ohjelmistoon sekä yhteismusisoinnin perusteisiin. Säännöllinen esiintyminen on osa opintoja. Mahdolliset sivuaineopinnot ja valinnaiskurssit suunnitellaan tukemaan oppilaan musiikillista kehitystä.

9 Musiikin perusteiden sisältöalueet ovat musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen sekä musiikin historian ja tyylien tuntemus. Opetus pyritään toteuttaman vuorovaikutuksessa instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen opetuksen kanssa. 3 Musiikin perustason opintoihin sisältyvät musiikin perusteet suoritettuaan oppilas - osaa laulaa ja kirjoittaa duuri-molli-tonaalisia melodioita - hallitsee monipuolista ohjelmistoa - on harjaantunut rytmin hahmottamiseen - osaa tuottaa ja tunnistaa tavallisimpia lopuketyyppejä ja harmonioita - tekee itse säestyksiä ja sävellyksiä sekä mahdollisuuksien mukaan hyödyntää oppilaitoksen tarjoamaa tietotekniikkaa opiskelussaan - tuntee oman musiikinlajinsa keskeisiä tyylisuuntauksia, ilmiöitä ja soittimistoa - on saanut valmiuksia käytännön muusikkouteen. Oppilaitos voi soveltaa sisältöjä oman musiikillisen suuntautumisensa mukaisesti. 8 Musiikkiopistotaso Tavoitteet Musiikkiopistotason opintojen tavoitteena on, että oppilas - kehittää edelleen musiikin perustasolla saavutettuja taitoja ja tietoja niin, että hän saa valmiudet musiikkiharrastuksen itsenäiseen jatkamiseen tai ammattiopintoihin - laajentaa musiikin ja sen eri tyylien tuntemustaan sekä syventää kykyään luovaan ilmaisuun musiikin keinoin. Keskeiset sisällöt Instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen opintojen keskeisenä sisältönä on kehittää oppilaan musiikillista ajattelua, pääinstrumentin soittoteknistä hallintaa ja ohjelmiston tuntemusta niin, että hän kykenee itsenäiseen työskentelyyn. Oppilas harjaantuu omaksumaan ja esittämään laajoja musiikillisia kokonaisuuksia sekä syventää kykyään musiikin tulkintaan ja musiikilliseen vuorovaikutukseen. Mahdolliset sivuaineopinnot ja valinnaiskurssit suunnitellaan tukemaan oppilaan musiikillista kehitystä ja laajentamaan hänen musiikillista näkemystään. Musiikin perusteiden sisältöalueet ovat musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen sekä musiikin historian ja tyylien tuntemus. Oppilas osaa hahmottaa musiikkia sekä kuulemisen sekä notaation pohjalta ja kykenee soveltamaan historian ja tyylien tuntemusta musiikin esittämisessä. Musiikkiopistotason musiikin perusteiden opinnot suoritettuaan oppilas - osaa laulaa ja kirjoittaa perustasoa vaativimpia duuri-molli-tonaalisia melodioita - hallitsee moniäänistä ohjelmistoa - kykenee rytminkäsittelyyn moniäänisessä ja oman aikamme musiikkia edustavissa teoksissa - osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista - osaa soveltaa tietojaan käytäntöön esimerkiksi sointusoittimella säestämisessä - on saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida kokonaisia tonaalisia sävellyksiä ja ymmärtää sävelteoksen muodon merkityksen - on syventänyt oman musiikinlajinsa eri aikakausien tyylien tuntemusta - osaa soveltaa tyylintuntemusta musisoinnissa. Oppilaitos voi soveltaa sisältöjä oman musiikillisen suuntautumisensa mukaisesti. 9 Aikuisten opetus Aikuisten opetuksen tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin musiikin perustason ja musiikkiopistotason opinnoissa.

10 4 Tässä työssä esittelen aluksi panhuilun historiaa ja soittotekniikkaa, jonka jälkeen esitän taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman tavoitteita tukevat ja muiden puupuhaltimien opetussisältöjä kurssikohtaisesti tasoltaan vastaavat ohjelmistoluettelot ja niiden soveltamisohjeet niin opetusta kuin tasosuoritustenkin arviointia varten. Lopuksi kerron lyhyesti omasta opetuksestani Raahen panhuiluleirillä, jossa pääsin kokeilemaan käytännössä panhuilun ohjelmiston sopivuutta vasta-alkajien ja itseoppineiden panhuilistien kanssa. Tämän työn tarkoitus ei ole esittää tarkkaa ja kaikenkattavaa kuvausta niistä soittimista, joiden ohjelmistosta on materiaalia poimittu tähän ensimmäiseen ehdotukseen panhuiluohjelmistoiksi perusasteelle. Soitinten vertailun tarkoitus on luoda panhuiluun aikaisemmin tutustumattomalle lukijalle mielikuvia, joiden pohjalta valintoja voidaan ymmärtää. Vertailu perustuu aikaisempiin, luotettaviin julkaisuihin ja tutkimusraportteihin.

11 2 Panhuilu puupuhallinperheessä Panhuilu, myyttinen soitin Panhuilun kuvataan kreikkalaisessa mytologiassa syntyneen metsänjumala Panin tehtyä ruo osta itselleen huilun (Henrikson 1963). Legendassa kerrotaan, että Pan muutti rakastettunsa, Syrinxin, ruo oksi, koska tämä oli paennut Panin yritettyä lähennellä häntä. Pan rakensi juuri tästä ruo osta itsellensä huilun, jolla sitten soitteli surumielisiä, maagisia säveliä. Antiikin taruston perusteella voitaisiin olettaa panhuilun olevan kreikkalaista alkuperää, josta se sitten myöhemmin on kulkeutunut Mustanmeren kautta Romaniaan. Toisaalta Oltenian hautalöytöjen perusteella voidaan olettaa, että suunta on ollut päinvastainen (Stanciu 1998). Koska panhuilusta on tehty löytöjä eri puolilta maapalloa jopa 6000 vuoden takaa, voidaan olettaa, että panhuilu soittimena on keksitty useissa eri paikoissa toisistaan riippumatta (Bishop). Tämä johtunee siitä, että panhuilun toimintaperiaate soittimena on yksi maailman vanhimmista; panhuiluhan kaikessa yksinkertaisuudessaan rakentuu putkista, jotka ovat eripituisia ja pääpuhalteisia. Ehkäpä esimerkiksi Romaniassa elelevä paimen halusi saada erilaisia sävelkorkeuksia yksinkertaisesta, yksiputkisesta bamburuokosoittimestaan ja keksi, että putken pituudella ja sävelkorkeudella on keskinäinen riippuvuus. Näinpä hän päätti paloitella ruo on eripituisiksi huiluiksi, jotka sitten liitti sarjaksi. Näin hän oli tullut luoneeksi melodiasoittimen. Kuvien 1-3 kuvateksteissä mainitaan Auenis-huilu. Se on panhuilisti Douglas Bishopin mukaan vanha Roomalainen nimitys kreikkalaiselle panhuilulle, jota soitettiin Rooman valtakunnan kukoistuksen aikaan. Kreikkalaista panhuilua kutsutaan nimellä syrinx ja se on hyvin samannäköinen kuin romanialainen nai. (Bishop).

12 6 Kuva 1. Auenis-huilun soittaja (Pompei, 100eKr.) Kuva 2. Antiikin Kreikan pronssipatsas (500eKr.) Kuva 3. Auenis-huilun soittaja Roomalainen mosaiikkitaideteos (Tunisia, 400jKr.) 2.2 Erilaiset panhuilut Maailma on täynnä erilaisia panhuiluja, jotka kaikki toimivat samalla periaatteella eli ovat muodostuvat sarjoista erimittaisia ja -vireisiä putkia. Suurin osa panhuilujen putkista on liimattu yhteen kaarevaksi riviksi, jotka ovat avoimia yläpäästään, johon niitä puhalletaan. Putkien alapäät ovat tavallisesti umpinaisia ja niiden viritystä voidaan säätää täyttämällä putkia eritavoin. Yleisimmin täytteenä on mehiläisvaha, jonka takia panhuilut yleensä tuoksuvat hunajalle. Panhuilu valmistetaan useimmiten bambusta. Muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi muut ruo ot, keramiikka, metalli, eri puulajikkeet ja kristalli. Panhuilun puhalluskulmaa muuttamalla voidaan synnyttää myös kromaattisia säveliä. Joissakin huiluissa tosin käytetään kahta putkirivistöä, jolloin useimmiten kromatiikka tehdään vaihtamalla rivistöä. Suomalaisille tutuimpia panhuilumalleja ovat erilaiset eteläamerikkalaiset panhuilut sekä romanialainen nai, josta on tullut niin sanottu eurooppalainen malli. Suomessa ovat eteläamerikkalaiset panhuiluorkesterit tulleet tutuiksi lähinnä katusoittajina. Heillä on erikokoisia panhuiluja, kitaroita, nokkahuiluja ja lyömäsoittimia. Tätä niin sanottua Andien panhuilua ei osata verrata naihin ja asiaan perehtymätön saattaakin luulla näitä kahta soitinta samaksi soittimeksi. Soittimet ovat kuitenkin rakenteeltaan, soittotekniikaltaan ja äänenväriltään erilaiset. Esimerkiksi äänenvärin erilaisuuden syynä on muun muassa erilainen valmistusmateriaali sekä ero putkien paksuudessa.

13 7 Kuva 4. Pai Xiao, Symmetrinen malli (Etelä-Korea) Kuva 5. Ngororombe (Afrikka) Kuva 6. Etelä-Amerikkalaisia panhuiluja. vasemmalta oikealle: Antara, Malta ja Rondador 2.3 Romanialaisen panhuilun eli nain kehityshistoriaa Koska siis panhuilun syntyvaiheet ovat päätelmien varassa, paikallisia versioita on oletettavasti kehittynyt eri puolilla maailmaa. Romaniassa, Oltenian hautalöytöjen perusteella voitaisiin olettaa, että panhuilu on kulkeutunut Romaniasta Kreikkaan ja sitä kautta muun muassa Rooman valtakuntaan. Panhuilu on ollut ensin Romaniassa paimensoittimena. Se on kehittynyt yhdessä paikallisen kansanmusiikin kanssa ja vihdoin siirtynyt kulttuurivientinä Kreikkaan, jossa sen ympärille on luotu syntytarusto (Stanciu 1998). Toisaalta Ovidiuksen mukaan (Ovidius s.a./1988) voidaan arvella, että panhuilu, jota kutsuttiin Auenis-huiluksi, saattoi saapua Kreikasta, mutta sai lopullisen muotonsa Romaniassa. Runossaan Tristia Ovidius mainitsee panhuilun, jonka hän on nähnyt Tomisin Mustan meren lähellä oleva vanha roomalainen siirtokunta paimenien käsissä:

14 8 harvinainen on siis se, joka uskaltaa viljellä maata, ja onnettomana hän pitää toisella kädellä auraa, toisella aseitaan. Paimen soittaa olkipilliään (lat. cantat auenis) kypärän suojasta, ja säikähtäneinä lampaat pelkäävät suden sijasta sotaa (Nyman 2004). Romanialainen nai eroaa Syrinxistä siten, että naissa putket ovat kaarevassa järjestyksessä ja naista puuttuu paksu horisontaalinen tukipuu (kts. kuvat 10 ja 11). Kuva vuotta vanha roomalainen Auenis-huilu (Löydetty Sveitsistä) Kuva 8. Matala pintareliefi roomalaisesta Sarkofagista (300eKr) Nimietymologia antaa meille kolmannenkin vaihtoehdon: nimi viittaisi siihen että nailla olisi arabialaiset juuret. Se on saattanut kantautunut Romaniaan Mustanmeren kautta. Vielä 1900-luvun alkupuolella rakkaalla lapsella oli monta nimeä eri puolilla Romaniaakin: nai, nei, moscal, muscal, fluierar. Alkuaan nai tai nei on sellaisen itämaisen huilun nimi, jossa ei ole pohjalla ollenkaan korkkia ja siinä on pelkästään yksi seitsenreikäinen putki. Aramean kielinen sana nay tarkoittaa yleensä puhallettavaa soitinta. Nay mus on persiaksi panhuilu eli se on varhaisin nimitys naille (Puscoiu 1997). Ennen vanhaan panhuiluja yritettiin rakentaa kaikista putkista mitä milloinkin oli saatavilla. Bambun lisäksi käytettiin eri puulajeja, luuta ja mitä tahansa materiaalia, joka oli luonnostaan ontto putki tai joka oli kohtuullisen helppoa työstää sellaiseksi. Kun musiikissa alettiin käyttää laajempaa ambitusta, ryhdyttiin lisäämään panhuiluihin lisää putkia. Intonaatiovaatimuksen kasvaessa, tarvittiin mahdollisuus tarkempaan virittämiseen. Siksi alettiin valita materiaaleja soittimen äänenväri- ja intonaatiotarkkuuden ehdoilla. Sellaisia olivat huolellisesti työstettyinä bambun lisäksi eri puulajit, metallit (armeija) ja jopa kristalli. (Stanciu 2003, Stanciu 1989).

15 9 Panhuiluntutkimuksesta innostuneen amerikkalaisen panhuilistin, Douglas Bishopin sekä panhuilisti, panhuilunrakentaja, säveltäjä Costel Puscoiun mukaan 1960-luvun lopulla oli vain yksi panhuiluvalmistaja, joka rakensi kaikille Romanian huippumuusikoille panhuilut. Hän oli Constantin Popescu. Popescu oli Bishopin tutkimusten mukaan modernin panhuilun kehittäjä sekä sen lisäksi myös suurempien panhuilujen keksijä ja ensimmäisten mallien rakentaja luvun alussa ilmestyi alttopanhuilun rinnalle tenori- sekä bassopanhuilu. Tenorin ääniala alkaa yleisimmin sävelestä d1 ja basson puolestaan pienestä g:stä. (Bishop, Puscoiu 2006). Nai elää nykyään taas kokeilun ja kehityksen aikaa, sillä muun muassa tämän hetken yksi arvostetuimmista panhuilurakentajista, Ion Preda, on kehitellyt nykyistä modernia naita. Hän rakentaa panhuiluja tilauksesta muun muassa alumiinista ja kullasta (Puscoiu). Puolestaan maailmankuulu panhuilisti Simion Stanciu esitti konserteissa ja levytti kristallipanhuilulla vuonna 1989 Mozartin konserton huilulle ja harpulle KV.299. Lasipanhuilurakentaja Martin Fuchsin mukaan kristallinen panhuilu ei juuri eroa äänenväriltänsä bambuisesta panhuilusta (Fuchs). Kuva 9. Ion Predan Kuva 11. Kreikkalainen panhuilu alumiinista valmistettu nai. Kuva 10. Romanialainen panhuilu eli nai. eli Syrinx. 2.4 Matka kansanmusiikista ja viihteestä länsimaiseen taidemusiikkiin Romanialainen panhuilu eli nai oli pitkään kotimaassaan maaseudun kansanmusiikkisoittimena. Vähitellen sekin löysi tiensä kaupunkeihin luvulla eteenpäin panhuilu levisi räjähdysmäisesti huippusoittajien mukana ympäri maata. Panhuilisteista guruna toimi Fanica Luca, oikealta nimeltänsä Stefan Luca Iordache ( ), joka sai urallansa muun muassa kunniataiteilijan tittelin vuonna Panhuilun kummisetä aloitti

16 10 järjestäytyneen panhuilunsoiton opetuksen vuonna 1949 Romanian pääkaupungissa, Bukarestin konservatoriossa. Aluksi hän oli ainoa opettaja. Pantuaan alkuun opetustoiminnan, Luca jatkoi sitä lopun elämäänsä vuoteen 1968 asti. Hän opetti nykypäivän kaikkia maineikkaita panhuilisteja, joita ovat muun muassa Simion Stanciu ja Gheorghe Zamfir. Fanica Luca ei ollut ainoastaan Romaniassa maineikkain panhuilisti vaan hän oli myös ensimmäinen panhuilunsoittaja, joka niitti mainetta ympäri maailmaa. Hän muun muassa jo 17-vuotiaana oli kahden kuukauden konserttikiertueella Turkissa ja 35-vuotiaana Varsovassa ja Pariisissa. Vuonna 1937 hän pääsi uudelleen konsertoimaan Pariisiin Universal Exhibition- tapahtumaan, jonka ansiota panhuilu tuli ensimmäistä kertaa kunnolla tutuksi länsimaille. Tapahtuman jälkeen Fanica Luca konsertoi uransa aikana vielä muun muassa Yhdysvalloissa, Kiinassa sekä Venäjällä. (Stanciu 2003, Puscoiu 1997, Dinner 2006). Koska Romaniassa alkoi 1940-luvulla vallita kommunismi, ei sen näkymättömien muurien kahleista päässyt enää kukaan livahtamaan yli. Onneksi 1960-luvun loppupuolella panhuilisti Gheorghe Zamfir pääsi sveitsiläisen musiikin ystävä Marcel Cellierin avulla jakamaan oppiaan ympäri maailmaa. Cellier järjesti satoja panhuilukonsertteja ja soitatti radiossa panhuilumusiikkia. Näin yleisö pääsi pitkästä aikaa Romanian ulkopuolellakin tutustumaan ja ihastumaan panhuiluun. Cellier auttoi myös muita panhuilisteja pääsemään rajojen ulkopuolelle levittämään panhuilun sanomaa. (Stanciu 2003, Murk 2007) luvulta lähtien kansainvälistyneet Gheorghe Zamfir ja Simion Stanciu esittivät paljon romanialaista kansanmusiikkia panhuilulla. Panhuilun historia viihdemusiikin tulkkina alkoi, kun säveltäjä James Last sävelsi panhuilulle ja big band -orkesterille kaksi teosta: Yksinäinen paimen ja Nadjenka. Nämä kaksi teosta ovat viihdehistorian ensimmäiset sävellykset panhuilulle. (Stanciu 2003). Romanialaissyntyiset panhuilistit sekä uudet ulkomaiset panhuiluharrastajat soittivat ympäri Eurooppaa ikivihreitä sävelmiä sekä romanialaista kansanmusiikkia. Rinnalle nousi monilahjakkuus Simion Stanciu, joka aloitti klassisen musiikin opintonsa viulistina, mutta rakastui panhuiluun ja aloitti opintonsa Fanica Lucan ohjauksella. Klassisen musiikin taustansa innoittama Stanciu otti kansan- sekä viihdemusiikin rinnalle 1970-luvulla klassista ohjelmistoa. Hän olikin ensimmäisenä panhuilisti, joka tulkitsi levyille klassista

17 11 musiikkia. (Stanciu 2003). Simion Stanciu levytti alkuaikoina lähinnä kevyempää klassista musiikkia kuten esimerkiksi J.S.Bachin valittuja aarioita (1978), osia esimerkiksi Telemannin ja Händelin sonaateista (1978) sekä piano- ja viulusävellyksiä kuten Mozartin turkkilainen marssi (1978) sekä Vittorio Montin Czardas. Myöhemmin hän on levyttänyt ja konsertoinut eri orkestereiden kanssa paljon puupuhallin konserttoja, sarjoja sekä sonaatteja. Hänen kymmenien äänitteiden kokoelmassa on esimerkiksi albumi, jonka Stanciu levytti vuonna 1999 yhdessä huilisti Jean-Pierre Rampalin kanssa Domenico Cimarosan ja Antonio Vivaldin kaksoiskonserttoja luvun loppupuolella alkoi ilmestyä myös ulkomaalaisia romanialaisen nain soittajia ja sen musiikin levyttäjiä. Alla oleva lainaus on otettu Pro Gradu-tutkielmastani: Muun muassa Saksassa, Ranskassa ja BeNeLux-maissa on panhuilusta tullut siinä määrin suosittu, että levyjä on ilmestynyt yllättävän paljon muun maalaisilta kuin romanialaisilta. Tällaisia artisteja ovat muun muassa Jean-Claude Mara, Ulrich Herkenhoff ja Matthias Schlubeck. Näiden kolmen artistin lisäksi on paljon panhuilisteja, jotka ovat päässeet levyttämään klassista-, kevyttä- sekä kansanmusiikkia. (Stanciu 2004)

18 3 Panhuilun soittotekniikasta Panhuilun hengitystekniikka ja ansatsi verrattuna poikkihuiluun ja oboeen Pro gradu -työssäni (Stanciu 2004) olen esittänyt panhuilun ja muiden korkeiden puupuhallinten soittoteknisen vertailun seuraavasti (suora lainaus): Panhuilu, huilu ja oboe ovat kaikki korkeita, äänialaltaan lähes samankorkuisia ja laajuisia puupuhaltimia. Oboen ja huilun äänentuottomekanismit ovat useitten muuttujien suhteen vastakkaiset. Ilman virtaus on oboessa lähes olematonta ja huilussa normaalin hengityksen mukaista tai runsaampaa. Ilmanpaine hengitysteissä on oboeta soitettaessa hyvin korkea ja huilua soitettaessa enimmäkseen normaalin lepohengityksen tasolla, lukuun ottamatta fraasien loppuja, ja ylärekisterin fortea, joissa paine huilisteillakin on kohonnut lepotasoa selvästi korkeammaksi. (Bouhuys 1964; Teirilä 1998). Panhuilun voidaan olettaa hengitysfysiologisilta vaikutuksiltaan muistuttavan poikkihuilua, koska sen äänentuottomekanismi on periaatteessa samanlainen kuin huilun. Vaikka putkien asento onkin pääpuhalteinen ja poikkihuilun suuaukko on putken sivussa, paine ja virtaussuhteet lienevät jokseenkin samat kummassakin huilussa. Tätä tukevat myös oppimateriaalien puhallustekniikoiden kuvaukset, jotka huilun ja panhuilun kesken ovat hyvin samanlaiset (Gärtner 1981; Lindholm 1985; Puscoiu 1997). Ääntenvaihtomekanismi on oboessa ja poikkihuilussa periaatteessa samanlainen: yhden putken sisällä olevan ilmapatsaan pituutta muutellaan läppäkoneiston avulla. Panhuilussa jokaiselle diatonisen asteikon sävelelle on oma putkensa. Oboessa ja poikkihuilussa vaadittavan sormitustekniikan sijasta sävelkorkeuksia vaihtava panhuilisti joutuu siirtymään putkelta toiselle kokonaismotorisemmin käsiään ja pään liikkeitä käyttäen. Ansatsin ja kasvolihasten käyttö on panhuilussa aktiivisempaa kuin oboessa. Panhuilun ansatsi muistuttaa muuten huilun ansatsia, mutta se on vieläkin aktiivisempi, koska sen on sopeuduttava jokaisella sävelkorkeudella tavallaan eri suukappaleeseen. Lisäksi ansatsiero on tarpeen näiden kahden soittimen välillä myös puhallusaukon reiän muodosta johtuen. Poikkihuilun puhallusaukko on soikea ja panhuilun pyöreämpi. Koska panhuilussa on erikokoisia, eri paksuisia putkia, on ansatsin teoriassa oltava erilainen jokaista putkea kohti. On myös muistettava, että koska panhuilulla puolisävelaskeleet tehdään kallistamalla panhuilua ja nyökkäämällä päätä, on niilläkin teoriassa jokaisella oma ansatsinsa. Kallistuskulma on noin 45 astetta, riippuen oktaavialasta. Mitä korkeammalle mennään putkistossa, sitä kiinteämpi tulee ansatsin olla. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että korkeammalla sijaitsevan putken halkaisijamitta on pienempi, jolloin se tarvitsee kapeamman ansatsin. Poikkihuilussa putkia on yksi, joten poikkihuilun ansatsin ei tarvitse olla niin muuntuvainen. Tietenkin myös poikkihuilussa on eri rekistereissä erilainen ansatsi, etenkin koska siinä oktaavivaihdokset tapahtuvat ylipuhaltamalla, paineenlisäyksellä. Panhuilussa suun alueen lihasten tulee olla aktiivisen-passiiviset eli rennot ja liikkuvat, mutta silti aktiiviset, koska siirtymisen putkelta toiselle tulee olla mahdollisimman saumaton.

19 3.2. Vertailutaulukko panhuilun, huilun ja oboen välillä 13 Vertailutaulukossa (taulukko 1.) on fyysisen rasituksen kannalta kriittisiä asioita panhuilun, huilun ja oboen välillä. Yhteensä 26 altistusalueesta panhuilua koski 17. Huilun kanssa näistä oli yhteisiä 10, oboen kanssa vain neljä, jotka nämäkin yhteisiä kaikkien kolmen kesken. Panhuilun omiksi ongelmakohdiksi jäi seitsemän: niskan, kaularangan ja yläselän kierto lihaksiston rasittumisineen, leukanivelen rasittuminen, ranteen vatkausliike, huulihiertymät ja ansatsin vaihtuvuus. Taulukko on laadittu aikaisempien julkaisujen pohjalta (Bouhuys 1964; Gärtner 1978; Lindholm 1985; Teirilä 1998). Panhuilu Huilu Oboe 1 Hengitysrytmi harvenee Ilmavirtaus on suuri Ilmavirtaus on pieni + 4 Hengitystiepaine matala Hengitystiepaine korkea + 6 Verenkiertorasitus asentoon perustuva + 7 Verenkiertorasitus ilmatienpaineeseen perustuva + 8 Kasvolihasten rasitus staattinen Kasvolihasten rasitus liikkuva Huulten työskentely liikkuva Ansatsi vaihtuva + 12 Niska ja yläselän työskentely staattista Niska ja yläselän asento hankala Niska ja yläselkä liikkuvasti rasittuva + 15 Ranne vääntyy Sormet vääntyvät Ranne vatkaa + 18 Sormiliikkeet ovat nopeita Sormiliikkeet ovat hankalia + 20 Maksimaalinen apuhengityslihasten rasitus Kaularangan kierto + 22 Niska taipuu + 23 Leukanivel rasittuu + 24 Hampaisto hankaa huulien sisäpintaa + 25 Hampaisto hankaa kieltä Alahuuli hankautuu hiertyy ansatsissa + Taulukko 1. Vertailutaulukko: fyysisen rasituksen kannalta kriittisiä asioita panhuilun, huilun ja oboen välillä. (Stanciu 2004)

20 14 Kuva 12. Panhuilunsoitossa käytettävä ansatsi on verrattavissa poikkihuilunsoittoon (Stanciu 2004) Kuva Panhuilusoitossa saadaan puolisävelaskeleet kallistamalla panhuilua. (stanciu 2004)

21 4 Perus- ja I-tasovaatimukset perusteluineen Soittimellisuus panhuilulla Soitettaessa teosta, joka vastaa hyvin soittimen teknisiä mahdollisuuksia, saadaan lopputulos helposti kuulostamaan virtuoosiselta. Jotta säveltäjä pystyy toteuttamaan muun muassa tämän kriteerin, hänen täytyy tietää mitä soittimella voi tehdä ja millaisia ilmaisuvaroja sillä on käytettävissä. Olisikin tärkeää, että panhuilunsoittoa voisi harjoittaa ainakin osittain sille alun perin kirjoitetulla ohjelmistolla esimerkiksi pedagogisissa kappaleissa. Näin panhuilunsoitto olisi mielekästä, mutta ennen kaikkea sillä olisi mahdollista soittaa ergonomisemmin. Tarkasteltaessa mitkä musiikilliset elementit ovat soittimellisia ja mitkä puolestaan mahdottomia, päädytään seuraavaan: panhuilulla on luontevaa soittaa teoksia, joissa on mahdollisimman vähän kallistuksia. Ensinnäkin kallistetut äänet soivat vaimeammin eivätkä ole niin täyteläisiä. Mutta mikä tärkeintä, niitä ei ole helppo saada soimaan puhtaasti. Jos kallistuksia on teoksessa paljon, saattaa melodialinja rikkoutua helpommin. Tämä puolestaan johtuu siitä, että kallistuksia varten putkelta toiselle siirtymiseen kuluu aikaa enemmän, jolloin linja katkeaa. Todellinen legato on panhuilulla mahdoton. On kuitenkin mahdollista luoda legatovaikutelma samoin kuin vaikkapa pasuunalla. Legatovaikutelman aikaansaamiseksi panhuilistin täytyy vaihtaa putkia mahdollisimman saumattomasti. Hänen tulisi tietysti soittaa äänet mahdollisimman pitkinä, tenutosti ja sen lisäksi käsiensä, niskansa ja jopa leukansa tulisi olla hyvin aktiivisia. Mitä suurempi hyppy, sen vaikeampaa on toteuttaa legatovaikutelma. Siksi panhuilulla on erityisen luontevaa soittaa asteikkokulkuja. Se on niskalle ja päälle vähemmän rasittavaa kuin hyppyjen soitto. Lisäksi soitettaessa asteikkokulkuja, joissa ei ole kallistuksia, legatovaikutelma on helpompi toteuttaa. Tekstuurin samansuuntaisuus on panhuilistille helpommin toteuttavissa kuin ylösalaiset kulut.

22 16 Suuret loikkimiset sekä etenkin eri suuntaan menevät hypyt putkelta toiselle nopeassa tempossa ovat erittäin rasittavaa muun muassa niskalle ja päälle. Pään hölskyminen saattaa aiheuttaa etenkin perustason harrastajalle välitöntä päänsärkyä tai huimausta. Mitä enemmän nuottikuvassa esiintyy vuorottain kallistus- ja perusasentoja sitä mahdottomammaksi tulee nuottikuvasta suoriutuminen. Ratkaisu kaikkeen on tietenkin hitaat tempot sekä kova harjoittelu. Täytyy siis muistaa tosiasia, että mitä parempi soittaja, sitä varmemmin hän pystyy suoriutumaan muun muassa vaikeista kallistuksista ja hypyistä silti pitäen melodianlinjan ehjänä. Taulukko 2. on otettu Pro Gradu-tutkielmastani Panhuilu länsimaisen taidemusiikin tulkiksi. Taulukko osoittaa mitkä trillit ovat mahdollisia ja mitkä puolestaan mahdottomia. Puolisävelaskeleet Mahdottomat trillit Mahdolliset trillit G Gis + Gis A + A Ais + Ais H + H C + C Cis + Cis D + D Dis + Dis E + E F + F Fis + Fis G + Kokosävelaskeleet G A + Gis Ais + A H + Ais His + H Cis + C D + Cis Dis + D E + Dis Eis + E Fis + F G + Fis Gis + Taulukko 2. Mahdolliset ja mahdottomat trillit. (Stanciu 2004)

23 17 Panhuilun perussävellaji on G-duuri eli sen putkien luonnolliset äänet (ei kallistuksia) ovat g, a, h, c, d, e, fis g jne. Mahdolliset trillit ovat näiden äänien ja vierekkäisten putkien väliset äänet tai sitten näiden äänien käännöksien väliset trillit, koska näiden äänien välillä ei tapahdu kallistusta (taulukko 2). Panhuilua kallistettaessa tietyn verran (noin 45 astetta, riippuen äänialasta), soi putki puolta sävelaskelta matalammalta. 4.2 Panhuilun perus- ja I-kurssitason vaadittavat taidot Tässä luvussa käsitellään niitä musiikillisia ja soittoteknisiä asioita, joita oppilaan tulisi vähintään osata hallita kussakin tasokurssissa. Peruskurssitasoissa 1-3 ja I - kurssitasossa käytetään lähinnä alttopanhuilua (saks. Kleine Panflöte). Oppilaan halutessa, on mahdollista hänen opiskella ja tehdä tutkintoja myös tenori- ja bassopanhuilla. Nämä panhuilut eroavat äänialan lisäksi siten, että niillä soitetaan aina poikkeuksetta kirjoitetulta korkeudelta. Siirtymistä alttopanhuilusta bassopanhuiluun voidaan verrata siirtymiseen viulusta alttoviuluun. Siksi suosittelisin, että oppilas suorittaisi ainakin peruskurssit 1 sekä 2 kokonaan yhdenkokoisella panhuilulla. Jos oppilas on nuori, suosittelen käyttämään aluksi alttopanhuilua, koska se on käyttäjään suhteutettuna luonnollisimman kokoinen. Se on yleisin käytössä oleva koko panhuilulle ja kaikki panhuilukoulut ovat suunniteltuja sillä soitettaviksi. Peruskurssi 3:ssa oppilas voi ottaa joihinkin teoksiin mukaan esimerkiksi alttopanhuilua oktaavia matalammalta alkavan bassopanhuilun. Oppilaan ollessa aikuinen, voi hän suorittaa esimerkiksi peruskurssi 1 minkä kokoisella panhuilulla tahansa. Alussa on syytä kuitenkin pitäytyä vain yhdenkokoisessa soittimessa, jotta vältetään vastaavalta vaikutukselta kuin siirryttäessä edestakaisin alttoviulun ja viulun välillä. Oppilaan ei ole kuitenkaan välttämätöntä soittaa erilaisilla panhuiluilla perus- ja I- tasokursseissa.

24 18 Lautakunnan tulee punnita muun muassa seuraavia asioita arvostellessaan kursseja, joissa soitetaan erilaisilla panhuiluilla. Alttopanhuilua isommilla soittimilla soitettaessa on muistettava, että panhuilut eroavat jonkin verran teknisiltä ominaisuuksiltansa. Bassopanhuilu on esimerkiksi alttopanhuiluun verrattuna kooltaan lähes kolminkertainen. Se on siis luonnollisesti kömpelömpi soitin kaikin puolin. Tekniikka on kaikin puolin vaikeampaa. Esimerkiksi kallistukset, hypyt ja nopeat liikkumiset putkelta toiselle vaativat isompia liikkeitä ja enemmän voimaa kuin alttopanhuilulla. Koska basson matalat, isot putket vaativat paljon enemmän ilmaa kuin pikku panhuilu, putkien syttyminen ja kunnolla soimaan saaminen on vaativampaa bassopanhuilulla. Toisaalta soittaminen alttopanhuilulla ylärekisteristä hiljaa on ansatsille kuluttavampaa ja intonaation kannalta paljon vaikeammin hallittavissa kuin bassolla Peruskurssi 1 Tässä peruskurssissa on tärkeää, että oppilas tulee tutuksi panhuilun kanssa. Aloittelijan on hankalaa soittaessaan löytää putkien keskikohdat eli paikat, joissa ääni syttyy ja soi parhaiten. Näin ollen oppilaan ohjelmistossa tulisi olla paljon astekulkuja sisältäviä etydejä ja sävellyksiä. Terssihyppyjä, kvarttihyppyjä, jopa kolmisointuja saa olla teoksissa, mutta mahdollisimman säästeliäästi. Kun hyppyjen välissä on tauko tai hengitys, saavat loikat olla isojakin. Soittomateriaalissa tulisi lisäksi olla mahdollisimman vähän kallistuksia. Muutama kallistus sävellystä kohden on riittävä esimerkiksi tasosuoritukseen. Näistä ohjeista huolimatta on kuitenkin suositeltavaa, että osa tasosuorituksen sävellyksistä ja/tai etydeistä sisältää kallistuksia ja hyppyjä, jotta lautakunta pystyy arvioimaan paremmin oppilaan taitoja. Oppilaan ei tarvitse soittaa kuudestoistaosanuotteja seuraavaa tempomerkintää nopeammin: M.M = 60. Tällöinkin suositellaan, että kuudestoistaosanuotit ovat enimmäkseen saman sävelen toistoja. Oppilaan soittaessa pitkiä ääniä, samaista tempomerkintää käyttäen, hänen olisi hyvä pystyä puhaltamaan pisimmät äänet noin kuuden iskun mittaisiksi. Artikulaatio ei ole tässä tasokurssissa tärkeä, mutta oppilaan tulisi silti osata tehdä ero muun muassa staccaton ja tenuton välillä. Oppilaan tulisi myös hallita terassidynamiikka (piano / forte); hän voi myös kokeilla crescendoja ja diminuendoja. Asteikot, kolmisoinnut

25 sekä ääniala ovat asteikko-oppaan ja panhuilunsoiton perus- ja I-tasokurssin tasovaatimusten mukaiset Peruskurssi 2 Oppilaan tulee hallita tässä peruskurssissa edellisen peruskurssin lisäksi hypyt vähintään sekstiin asti. Tauon tai hengityksen erottaessa hypyt saavat loikat olla isompia. Kallistuksia ja hyppyjä saa ja on suositeltavaa olla runsaammin kuin edellisellä kurssitasolla. Oppilaan tulee lisäksi osata käyttää sujuvasti kaikkia eri nyansseja (pp ff) ja hallita crescendot ja diminuendot. Oppilaan soittaessa pitkiä ääniä (M.M = 60), hänen olisi hyvä pystyä soittamaan pisimpiä ääniä noin 10 iskun verran. Artikulaatioon tulee kiinnittää edellistä kurssitasoa enemmän huomiota. Ei riitä, että oppilas osaa tehdä eron staccaton ja tenuton välillä. Äänenväriin ja -tuottoon pitää saada aikaisempaa tasoa enemmän kvaliteettia. Tuplakieli tulee uutena asiana. Oppilaan ei tarvitse soittaa kuudestoistaosanuotteja seuraavaa tempomerkintää nopeammin: M.M = 88. Tällöinkin suositellaan, että kuudestoistaosanuotit ovat enimmäkseen saman sävelen toistoja, ei ainakaan monen eri putken juoksutuksia. Olisi suositeltavaa, että etydit ja sävellykset olisivat pidempiä kuin alemmassa tasossa. Asteikot, kolmisoinnut sekä ääniala ovat asteikko-oppaan ja panhuilunsoiton perus- ja I- tasokurssin vaatimusten mukaiset Peruskurssi 3 Peruskurssi 3 on musiikin perusasteen viimeinen taso. Oppilaan ollessa kypsempi niin iän kuin taitojensa puolesta, kurssiin sisällytetään paljon uuttaa opittavaa. Oppilaan tulisi tämän tason myötä osata frullato, äänen taivutukset (pitch bending), erilaiset glissandot sekä tärkeimpänä agogiikka ja vibrato, joka panhuilulla ensisijaisesti toteutetaan käsillä, lähinnä vasemmalla. Tarkempaan käsittelyyn tulevat myös erilaiset heleet ja hitaat trillit (muun muassa pralltrillit, mordentit ja etulyönti). Artikulaatioon tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Äänenväriin ja -tuottoon pitää saada aikaisempaa tasoa enemmän kvaliteettia,

26 20 kuten muun muassa staccatoihin ja tenutoihin, tärkeimpänä huomion kiinnittäminen legatovaikutelmaan. Tuplakieltä ja muita teknisiä taitoja tulee kehittää. Oppilaan ei tarvitse kuitenkaan soittaa kuudestoistaosanuotteja seuraavaa tempomerkintää nopeammin: M.M = 112. Tällöinkin suositellaan, että kuudestoistaosa- nuotit ovat enimmäkseen saman sävelen toistoja, ei kuitenkaan mielellään ambitukseltaan kvinttiä laajempia juoksutuksia. Oppilaan soittaessa pitkiä ääniä (M.M = 60), hänen olisi hyvä pystyä soittamaan pisimmät äänet vähintään kuudentoista (16) iskun mittaisiksi. Hyppyjä saa olla oktaaviin asti. Kun hyppyjen välissä on tauko tai hengitys, saavat loikat olla laajempiakin. Kallistuksia ei tule välttää. Tosin, jos sävellys/ etydi on täynnä hyppyjä ja kallistuksia, tulisi pohtia, onko teos enää soittimellinen ja järkevä panhuilulla soitettavaksi. Etydien ja sävellysten täytyy olla pidempiä kuin alemmalla tasolla. Asteikot, kolmisoinnut sekä ääniala ovat asteikko-oppaan ja panhuilunsoiton perus- ja I-tasokurssin vaatimusten mukaiset. Kromaattinen asteikko tulee myös osata Tasokurssi - I Edelliseen tasokurssiin nähden I-tasolla ei tule paljon uutta opittavaa. Uusina oppeina ovat ainoastaan ylipuhaltaminen, kaiken tyyppiset trillit sekä mielenkiintoisimpana kahteen vierekkäiseen putkeen samanaikainen puhallus, jolloin saadaan niin sanottuja harmonisia sekunteja. Etydien ja sävellysten keston tulee olla pidempiä ja vaatimustason edellistä tasoa paljon korkeampi. Artikulaatioon tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Äänenväriin ja -tuottoon pitää saada aikaisempaa tasoa enemmän kvaliteettia, esimerkiksi legatovaikutelman tulisi olla hyvä. Tuplakieltä, pitkiä ääniä ja muita teknisiä alueita tulee kehittää entisestään. Oppilaan tulee oppia ja hallita uudenlainen niskatekniikka, rennon-niskan-tekniikka. Tämä tekniikka edesauttaa muun muassa erilaisien juoksutusten saamisen entistä nopeammiksi ja legatomaisemmiksi. Hyppyjä saa olla vapaasti. Kallistuksia ei tule välttää. Tosin, jos sävellys tai etydi on täynnä hyppyjä ja kallistuksia, tulisi pohtia, onko teos enää soittimellinen ja järkevä panhuilulla soitettavaksi. Asteikot, kolmisoinnut sekä ääniala ovat asteikko-oppaan ja panhuilunsoiton perus- ja I-tasokurssin vaatimusten mukaiset.

27 4.3 Esimerkkiteoksia tasokursseihin ja niiden analyysi 21 Tässä kappaleessa esitellään ja analysoidaan esimerkkisävellyksiä ja -etydejä. Ne sopivat tasokurssiin ja niitä oppilas voi esittää lautakunnalle. Lyhyissä selostuksissa käydään läpi niitä asioita, jotka oppilaan tulee osoittaa lautakunnalle hallitsevansa. Lähes kaikki esimerkkiteokset ovat Puscoiun tai Herkenhoffin panhuilukirjoista. Olen kiitollinen, että olen saanut heiltä luvan julkaista näytteet opinnäytetyössäni. Mikään panhuilua varten tehty soitinkoulu tai kokoelmavihko ei etene panhuilulle ominaisen tekniikan kannalta progressiivisesti suomalaisen tasovaatimusten mukaisesti. Siksi on hyvä, että luvussa 5.3 Opettajalle: Tasosuorituskokeeseen sopivia esimerkkisävellyksiä soitinkoulujen, etydivihkojen sekä kokoelmavihkojen sisällöistä on tarkennettu ja poimittu kokoelmavihkojen ja soitinkoulujen sisältö. Näin kurssisuorituksiin saadaan yksiselitteiset vaatimukset sekä tulevaisuudessa keskenään vertailukelpoisia tasosuorituksia. Koska panhuilulle omia kouluja ja kokoelmia ei ole paljon, olen ottanut soveltaen mukaan myös viululle, oboelle, huilulle ja nokkahuilulle valmistettuja julkaisuja. Näissä tietenkään tekniset vaatimukset eivät etene samassa järjestyksessä kuin panhuilussa. Kuvat U. Herkenhoffin Ja C.Puscoiun panhuilukoulut aloittelijoille.

28 Peruskurssi 1 Kuvan 17 teoksessa, joka sopii etydiksi, oppilas osoittaa seuraavat taitonsa: rytminvaihtelu, erilaiset terssihypyt ja ambituksen vaihtelu. Kuva 17. Herkenhoff, Ulrich: Panflöte Lehrbuch (für Anfänger), Teil 1, ECHO Musicverlag Kuvan 18 etydissä oppilas osoittaa seuraavat taitonsa: rytminvaihtelu ja suunnanmuutokset. Kuva 18. Puscoiu, Costel: New Method for Panpipes, Part 1, Costel Puscoiu Pan Flutes

29 23 Kuvan 19 sävellyksessä oppilas osoittaa seuraavat taitonsa: korkealta soittaminen, nyanssit ja rytminvaihtelu. Lisäksi teoksessa voisi soittaa kertaukset eri oktaaveista, mikä lisää vaativuustasoa. Kuva 19. Puscoiu, Costel: Recital Pieces for Pan Flute, Part 1, Costel Puscoiu Pan Flutes Kuvan 20 sävellyksessä oppilas osoittaa seuraavat taitonsa: kvartti- ja kvinttihyppyjä, nopea tekniikka ja muutama kallistus. Tämä teos on lyhyehkö, mutta sen sisältö on esimerkillinen panhuilunsoiton tasokurssi 1 tasosuoritukseen. Kaksi tärkeintä ominaisuutta ovat hypyt sekä kallistukset. Kuva 20. Puscoiu, Costel: Classical Repertoire for Panpipes, Part 2, Costel Puscoiu Pan Flutes

30 Peruskurssi 2 Kuvan 21 etydissä oppilas osoittaa seuraavat taitonsa: hypyt, nopea tekniikka, kallistukset ja puhtaat pitkät äänet. Erinomainen etydi tasokurssi 2 varten. Kuva 21. Puscoiu, Costel: New Method for Panpipes, Part 2, Costel Puscoiu Pan Flutes Kuvan 22 etydissä oppilas osoittaa seuraavat taitonsa: nopea tekniikka ja artikulaatio. Erinomainen etydi tasokurssi 2 varten. Kuva 22. Puscoiu, Costel: New Method for Panpipes, Part 2, Costel Puscoiu Pan Flutes

31 Kuvan 23 etydissä oppilas osoittaa seuraavat taitonsa: kallistukset, suuri ambitus, isot hypyt, erisuuntaiset hypyt ja nopea tekniikka. 25 Kuva 23. Herkenhoff, Ulrich: Panflöte Lehrbuch (für Anfänger), Teil 1, ECHO Musicverlag Kuvan 24 teoksessa oppilas osoittaa seuraavat taitonsa: legaton ja non legaton ero, runsaat kallistukset ja terssiasteikko. Kuva 24. Herkenhoff, Ulrich: Panflöte Lehrbuch (für Anfänger), Teil 1, ECHO Musicverlag

32 Kuvan 25 teoksessa oppilas osoittaa seuraavat taitonsa: nopea tekniikka, eri artikulaatioita ja erisuuruisia hyppyjä. 26 Kuva 25. Puscoiu, Costel: Classical Repertoire for Panpipes, Part 2, Costel Puscoiu Pan Flutes

33 Peruskurssi 3 Kuvan 26 etydissä oppilas osoittaa seuraavat taitonsa: isot ja nopeat hypyt ja ylärekisterin hallinta. Kuva 26. Puscoiu, Costel: New Method for Panpipes, Part 3, Costel Puscoiu Pan Flutes Kuvan 27 etydissä oppilas osoittaa seuraavat taitonsa: kallistus, puhtaus ja artikulaatio. Vaikka kuvien 26 ja 27 etydit vaikuttavat lyhyiltä, ne ovat erittäin herkkiä intonaation ja putkelta toiselle hypyn onnistumisen suhteen ja siksi erinomaisia tasokurssiin. Kuva 27. Puscoiu, Costel: New Method for Panpipes, Part 3, Costel Puscoiu Pan Flutes

34 28 Kuvan 28 etydissä oppilas osoittaa seuraavat taitonsa: erilaiset artikulaatiot, nopea tekniikka, paljon kallistuksia ja isot dynaamiset erot. Hyvä ja monipuolinen etydi esitettäväksi lautakunnalle. Kuva 28. Davies, J.& Harris, P.: 80 Graded Studies for Oboe, Book 1, Faber Music

35 Kuvan 29 teoksessa oppilas osoittaa seuraavat taitonsa: Legatolinja, fraasien ylläpitäminen, nyanssit, trillit (huom. kaikki teoksen trillit eivät ole mahdollisia) ja isot hypyt. 29 Alun perin panhuilulle kirjoitetuissa soitinkouluissa olettamuksena on, että soivana korkeutena on nuottikirjoitusta oktaavia korkeampi taso. Mutta sellaisissa tilanteissa, joissa nuottikuva menee kohtuuttoman ylös, kannattaa yrittää soittaa teos kirjoitetulta korkeudelta, jos se on vain mahdollista. Kuvan 30 teos olisi mahdollista myös suotavaa soittaa kirjoitetulta korkeudelta, koska teoksen alin ääni on g1. Kuva 29. Wye, Trevor: Flute Solos with Piano acc., VOL.1, Chester Music

36 I - tasokurssi Kuvan 30 etydissä oppilas osoittaa seuraavat taitonsa: erilaiset artikulaatiot (etenkin legatovaikutelma), nopeat hypyt, nopeat kallistukset ja puhtaus. Kyseinen etydivihko sisältää 10 etydiä panhuilulle. Vihkon tekijä, Ulrich Herkenhoff ei ole valitettavasti laittanut etydeihinsä tempomerkintöjä. Opettajan tulee siis määritellä sopivat tempot harjoituksille, jotta ne täyttävät kurssitaso - I taitokriteerit. Soitettaessa näitä etydejä nopeammalla, virtuoottisella tempolla, ne sopivat myös C/B kurssiohjelmistoon. Kuva 30. Herkenhoff, Ulrich: Konzertante Etüden für Panflöte solo, MUSCAL-Verlag

37 Kuvan 31 etydissä oppilas osoittaa seuraavat taitonsa: kromatiikka, erilaiset rytmit, suuri ambitus, ylärekisterin hallinta ja dynamiikan vaihtelu. 31 Etydin alin ääni on kirjoitettu fis1. Tämän ollessa panhuilukoulu, tulisi tuo ääni soittaa oktaavia korkeammalta. Toisaalta tämän etydin kohdalla olisi mahdollista soittaa koko harjoitus oktaavia alempaa, jolloin koko teos soisi kirjoitetulta korkeudelta. Tällöin kirjoitettu fis1 vastaisi panhuilun (alttopanhuilu) alinta putkea kallistettuna (soiva fis1). Kuva 31. Puscoiu, Costel: New Method for Panpipes, Part 5, Costel Puscoiu Pan Flutes

38 Kuvan 32 teoksessa oppilas osoittaa seuraavat taitonsa: pitkän linjan soitto, puhtaus, legatovaikutelman toteutus, dynamiikkaja vibraton hallinta. 32 Kuva 32. Puscoiu, Costel: Classical Repertoire for Panpipes, Part 5, Costel Puscoiu Pan Flutes

39 33 Kuvan 33 teoksessa oppilas osoittaa seuraavat taitonsa: heleet, linjakas soitto, erilaiset artikulaatiot, nopeat kallistukset, nyanssit, intonaatio ja agogiikka. Kuva 33. Puscoiu, Costel: Recital Pieces for Pan Flute, Part 3, Costel Puscoiu Pan Flutes

40 5 Ohjelmistoluettelot ohjeineen 34 Ohjelmistoluettelon aineisto koostuu panhuilulle sävelletyn materiaalin lisäksi oboe-, poikkihuilu-, nokkahuilu-, ja viulukirjallisuudesta, joita olen kerännyt Sibelius-Akatemian, Helsingin Konservatorion sekä Helsingin Kaupungin kirjastoista. Nimittäin varsinaisesti panhuilulle sävellettyjä kappaleita on erittäin vähän ja ne ovat vaihtelevan tasoisia. Tasosuoritusten arviointiohjeita käyttäen keräsin kirjastoista tai ostin sopivat nuottimateriaalit ja mapitin kaikki kokoelmavihkot, soitinkoulut ja säestykselliset sävellykset. 5.1 Panhuilunsoiton perus- ja musiikkiopistotason ohjelmisto Peruskurssi 1 1. Soitinkoulut (sis. etydit) - From, Kaikkonen, Ollaranta: Olin nokkahuilu: OTAVA nokkahuilun soitonopetukseen - Herkenhoff, Ulrich: Panflöte Lehrbuch (für Anfänger), Teil 1 ECHO Musicverlag - Paulin-Hämäläinen, Päivi: Pieni puhaltaja: WSOY tehtävävihko puhallinsoittimien ryhmäopetukseen - Puscoiu, Costel: New Method for Panpipes, Part 1 & 2 Costel Puscoiu Pan Flutes - Puscoiu, Costel: You Can Teach Yourself Pan Flute Mel Bay Publications 2. Kokoelmat, duot ja säestykselliset sävellykset - Francis, Sarah & Gray, Vera Oboe Music to Enjoy, Book 1 & 3 Nova Music - Hinchliffe, Robert: The Really Easy Oboe Book Faber Music Limited - Keyser, Paul: Violin Playtime Book 1 Faber Music Ltd. - Puscoiu, Costel: Christmas Solos for Beginning Pan Flute Mel Bay Publications - Puscoiu, Costel: Classical Repertoire for Panpipes, Part 1&2 Costel Puscoiu Pan Flutes - Puscoiu, Costel: Easy Pan Flute Duets Costel Puscoiu Pan Flutes - Puscoiu, Costel: International Carols for Pan Flute Mel Bay Publications - Puscoiu, Costel: Mel Bay s Easiest Pan Flute Book Mel Bay Publications - Puscoiu, Costel: Miniatures for Pan Flute Ensemble Costel Puscoiu Pan Flutes - Puscoiu, Costel: Recital Pieces for Pan Flute, Part 1 Costel Puscoiu Pan Flutes - Usma, Anna-Maija: Iloinen viuluniekka 1 Edition Fazer - Usma, Anna-Maija: Viulutaituri (ohjelmistoa viululle ja pianolle)warner/chappell Music FI - Wastall, Peter: First Repertoire Pieces for Oboe Boosey & Hawkes

41 35 - Altes, Henri: Altes Lesson 1, 2, 3, 5, 6 (2 voices) - Gibbs, Kathryn: Lemonade Lake (2 voices) - Lionheart, David: 1.Song Canción (2 violins) - Lionheart, David: Noël Provencal (2 violins) - Lionheart, David: Petit Noël (2 violins) - Lionheart, David: The Good News (2 violins) - Lionheart, David: The Jolly Student (2 violins) - Rathgeber, V./ Lionheart, D.: Canzonetta (2 violins) Peruskurssi 2 1. Soitinkoulut ja etydivihkot - Davies, J.& Harris, P.: 80 Graded Studies for Oboe, Book 1 Faber Music - Herkenhoff, Ulrich: Panflöte Lehrbuch (für Anfänger), Teil 1 ECHO Musicverlag - Lionheart, David: Study Estudio (violin) 2, 3, 4, 5, 7, 8, 9 - Paulin-Hämäläinen, Päivi: Pieni puhaltaja: WSOY tehtävävihko puhallinsoittimien ryhmäopetukseen - Puscoiu, Costel: New Method for Panpipes, Part 1 & 2 Costel Puscoiu Pan Flutes - Puscoiu, Costel: You Can Teach Yourself Pan Flute Mel Bay Publications 2. Kokoelmat ja säestykselliset sävellykset - Hinchliffe, Robert: The Really Easy Oboe Book Faber Music Limited - Puscoiu, Costel: Christmas Solos for Beginning Pan Flute Mel Bay Publications - Puscoiu, Costel: Classical Repertoire for Panpipes, Part 2, 3 Costel Puscoiu Pan Flutes - Puscoiu, Costel: Easy Pan Flute Duets Costel Puscoiu Pan Flutes - Puscoiu, Costel: International Carols for Pan Flute Mel Bay Publications - Puscoiu, Costel: Recital Pieces for Pan Flute, Part 2 Costel Puscoiu Pan Flutes - Puscoiu, Costel: Symphony Themes for Panflute Costel Puscoiu Pan Flutes - Sands, J. & Zaradin, J.: Classical favourites for flute & guitar Kevin Mayhew Ltd. - Szeszler, Tibor: Flutemusic für Anfänger Editio Musica Budapest - Szeszler, Tibor: Oboenmusic für Anfänger Editio Musica Budapest - Usma, Anna-Maija: Iloinen viuluniekka 2 & 3 Edition Fazer - Usma, Anna-Maija: Viulutaituri (ohjelmistoa viululle ja pianolle)warner/chappell Music FI - Wastall, Peter: First Repertoire Pieces for Oboe Boosey & Hawkes - Verral, Pamela: Airobics N.Simrock London-Hamb. A Collection of Pieces Arranged for Oboe and Piano -Voxman, Himie: Soloist Folio for C Flute Rubank - Wye, Trevor: A Very Easy Flute Treasury (+ Piano) Novello & Co. Ltd.

42 36 - Wye, Trevor: Flute Solos (+ Piano) Vol. 1 Chester Music - Flute One Hundred Classical Themes AMSCO 3. Kamarimusiikki - Pollock, Malcolm: Abracadabra Flute Duets A&C Black, London - Puscoiu, Costel: Christmas Carols from all of Europe Costel Puscoiu Pan Flutes - Puscoiu, Costel: Miniatures for Pan Flute Ensemble Costel Puscoiu Pan Flutes - Puscoiu, Costel: Romanian Christmas Carols Costel Puscoiu Pan Flutes for Pan-Pipes Ensemble - Rechsteiner, Hansjörg: Zweisamkeit MUSCAL-Verlag (für Zwei Panflöten und Orgel oder Klavier) - Bayly, T.H.: Long, Long Ago in G Major (4 Voices) - Boden, Andrew D.: Canon at the 4th & 5th (2 voice + Piano) - Cade, Jonathan: Recorder Trio I, II & III - Dejonghe, Koen: A Lovely Day (3 Violins) - Edmondson, Philip: 4. Dermot s Dumpe (3 voices) - Edmondson, Philip: 5. Lively Song (3 voices) - Edmondson, Philip: Allegretto (3 voices) - Edmondson, Philip: Off to the Hop (First Recorder Trios No.6) - Edmondson, Philip: Solitude (3 voices) - Edmondson, Philip: Triple Dance (3 voices) - Lionheart, David: 1. Canzonetta (2 violins) - Lionheart, David: Andante (2 violins) - Lionheart, David: La Gracieuse (2 violins) - Lionheart, David: Petit Duettino (2 violins) - Lionheart, David: Trumpet Air (3 voices) - arr. Sadownik, L. In dulci jubilo (Trio for treble instruments) Peruskurssi 3 1. Soitinkoulut - Herkenhoff, Ulrich: Panflöte Lehrbuch (für Anfänger), Teil 1 ECHO Musicverlag - Herkenhoff, Ulrich: Panflöte Lehrbuch (für Fortgeschrittene), Teil 2 ECHO Musicverlag - Puscoiu, Costel: New Method for Panpipes, Part 3 Costel Puscoiu Pan Flutes

43 2. Etydit - Blakeman, E.: The Flute Player s Companion Chester Music Melodic Exercises, Studies and Duets from 18 th and 19 th Centuries - Brod, H.: Études (et Sonates) pour hautbois Alphonse Leduc, Paris - Davies, J.& Harris, P.: 80 Graded Studies for Oboe, Book 1 Faber Music - Lionheart, David: Study Estudio (violin) 12, 13, - Sellner, Joseph: Etüden für Oboen Editio Musica Budapest Kokoelmat - Arnold, Jay: Everybody s Favorite Flute Solos AMSCO, New York - Arnold, Jay; Oboe Solos AMSCO, New York - Bendik, Max: Leichte Originalmusik Edition Schott des 17. und 18 Jahrhunderts für Flöte und Klavier - Hinchliffe, Robert: The Really Easy Oboe Book Faber Music Limited - Honey, Paul: Classics Playalong for Flute Wise Publications - Kolman, Peter: Universal Flöten Album Universal Edition - Moyse, Louis: Little Pieces for Flute and Guitar G. Schirmer - Pearl, David: Flute with piano accompaniment AMSCO, New York - Perry, Harold: Classical Album for Flute and Piano Rudall Carte&Co. London - Puscoiu, Costel: Autumn Songs for Panflute Costel Puscoiu Pan Flutes - Puscoiu, Costel: Classical Repertoire for Panpipes, Part 3,4,5 Costel Puscoiu Pan Flutes - Puscoiu, Costel: Miorita: Romanian Folksongs for Panflute Costel Puscoiu Pan Flutes - Puscoiu, Costel: Recital Pieces for Pan Flute, Part 2 & 3 Costel Puscoiu Pan Flutes - Sands, J. & Zaradin, J.: Classical favourites for flute & guitar Kevin Mayhew Ltd. - Szeszler, Tibor: Flötenmusic für Anfänger Editio Musica Budapest - Szeszler, Tibor: Oboenmusic für Anfänger Editio Musica Budapest - Tukiainen, Seppo: Suomalaisia viulusävellyksiä Edition Fazer - Wastall, Peter: First Repertoire Pieces for Oboe Boosey & Hawkes - Wise: Flute One Hundred Classical Themes London - Wye, Trevor: A Very Easy Flute Treasury (+ Piano) Novello & Co. Ltd. - Wye, Trevor: Flute Solos (+ Piano) Vol. 1 & 2 Chester Music -Voxman, Himie: Soloist Folio for C Flute Rubank 4. Sonaatit, sarjat ja säestykselliset sävellykset - Jardányi, Pál: Sonatina for Flute and Piano Editio Musica Budapest - Loeillet, J.B.: Sonata in C Major for Oboe and Piano Wilhelm Hansen London - Loeillet, J.B.: Sonate C-Dur für AltBlockflöte Edition Schott - Grieg, E.: Nine Norvegian Folk-Songs (Oboe & Piano) Oxford University Press - Bach, J.S./Gounod, C. Ave Maria Schott Edition

44 38 - Bach, J.S.: Jesu, Joy of Man s Desiring Oxford University Press - Hannikainen, P.J.: Menuetto R.E.Westerlund - Hindemith, P.: Echo (Flöte &Klavier) Edition Schott - Järnefelt, Armas: Kehtolaulu - Morricone, Ennio: Gabriel s Oboe - Morricone, Ennio: La Califfa - Schubert, F./ arr. Isaac, Merle: Three Themes from F. Schubert Carl Fischer, New York - Schubert, F.: Ave Maria Carl Fischer, New York - Sibelius, Jean: Berceuse (Kehtolaulu) - Tarrega, F.: Recuerdos de la Alhambra 5. Kamarimusiikki - Bayly, T.H.: Long, Long Ago in G Major (4 Voices) - Fauré. G./ arr. Puscoiu, C.: Pavane for Panpipes Quartet Costel Puscoiu Pan Flutes - Haydn, J. /arr.puscoiu, C.: Serenade for Panpipes Quartet Costel Puscoiu Pan Flutes from String Quartet no.17 (op.3, no.5) in F major - Keller, Gertrud: Dances of the Baroque (2 recorders) Heinrichshofen Edition - Mozart W.A.: Andante (KV.292) sov. Oboelle ja englannintorvelle - Pollock, Malcolm: Abracadabra Flute Duets A&C Black, London - Trad. South-American Suite (3 Pan flutes) Costel Puscoiu Pan Flutes I - kurssi 1. Soitinkoulut (sis. myös etydejä) - Herkenhoff, Ulrich: Panflöte Lehrbuch (für Fortgeschrittene), Teil 2 ECHO Musicverlag - Puscoiu, Costel: New Method for Panpipes, Part 4 & 5 Costel Puscoiu Pan Flutes 2. Etydit - Bántai-Kovács: Selected Studies for Flute, part II Editio Musica Budapest - van Beekum, Jan: Fabulous Flutes: Harmonia, H.U Studies for Flute based on Major and Minor Scales and Chords - Blakeman, E.: The Flute Player s Companion Chester Music Melodic Exercises, Studies and Duets from 18 th and 19 th Centuries - Brod, H.: Études (et Sonates) pour hautbois Alphonse Leduc, Paris - Davies, J.& Harris, P.: 80 Graded Studies for Oboe, Book 1 & 2 Faber Music - Herkenhoff, Ulrich: Konzertante Etüden für Panflöte solo MUSCAL-Verlag - Kayser, H.E.: 36 Etüden für Violine Solo, Op.20 Edition Peters, London - Puscoiu, Costel: The Art of Rhytm (etudes for pan flute) Costel Puscoiu Pan Flutes - Sellner, Joseph: Etüden für Oboen Editio Musica Budapest

45 39 3. Kokoelmat ja säestykselliset sävellykset - Arnold, Jay: Everybody s Favorite Flute Solos AMSCO, New York - Arnold, Jay: Selected Flute Solos AMSCO, New York - Arnold, Jay; Oboe Solos AMSCO, New York - Bendik, Max: Leichte Originalmusik Edition Schott des 17. und 18 Jahrhunderts für Flöte und Klavier - Moyse, Louis: Little Pieces for Flute and Guitar G. Schirmer - Puscoiu, Costel: Autumn Songs for Panflute Costel Puscoiu Pan Flutes - Puscoiu, Costel: Classical Repertoire for Panpipes, Part 4&5 Costel Puscoiu Pan Flutes - Puscoiu, Costel: Recital Pieces for Pan Flute, Part 3&4 Costel Puscoiu Pan Flutes - Tukiainen, Seppo: Suomalaisia viulusävellyksiä Edition Fazer - Wye, Trevor: A Satie Flute Album Novello - Wye, Trevor: Flute Solos with Piano accomp., VOL.3 Chester Music - Zachert, Walter: Klassisches Flöten-Album (Flöte &Piano) Edition Schott - Bach, J.S.: Sinfonia (Arioso) from Cantata No.156 Rubank - Barlow, B.: Pavane (pour flute/violon et guitare) Henry Lemoine & Co. - Blavet, M.: Huit pieces transcrites pour flute et guitare Alphonse Leduc, Paris - Bournonville, A.: Danse pour Katia (pour flûte/violon et piano)costallat, Paris - Bruckner, Anton: Ave Maria for Oboe & Piano Editions Mark Reift - Fauré, G.: Pavane, Op.50 (arr. for Flute and Guitar) Schott - Fauré, G.: Pavane, Op.50 Novello & Co. Ltd. - Fauré, G.: Sicilienne (de Pelléas et Mélisande) Op.78 J.Hamelle, Paris - Fauré. G.: Pièce (arr. for Flute and Guitar) Alphonse Leduc & Co. - Franck, C.: Pièce pour hautbois et piano Alphonse Leduc - von Gluck, Ch. W.: Mélodie (Dance of the Blessed Spirits) Carl Fischer, N.Y. - Haydn, J.: Andante from Oboe Concerto in C-Major Breitkopf & Härtel - Händel, G.F.: Aria and Rondinella for Oboe and Piano Rubank - Kalioujnov-Salminen, Ilia: Ilo (panhuilulle ja pianolle) - Loeillet, J.B.: Andante and Allegro Rubank from Oboe Sonata in G-Major - Massenet, J.: Thaïs Méditation (Violin version) Carl Fischer, N.Y. - Ostransky, Leroy: Adagio and Allegro for Oboe and Piano Rubank - Piazzolla, Astor: Oblivion (oboe & piano) A.Pagani - Piazzolla, Astor: Tanti Anni Prima (Ave Maria), oboe & p. A.Pagani - Poulenc, F.: Mouvements perpétuels Chester Music transcripted for flute an guitar by A. Levering - Pylkkänen, Tauno: Romanssi oboelle ja pianolle (Romanssi pienestä sarjasta oboelle ja jousiorkesterille)

46 40 - Rachmaninoff, S.: Vocalise, Op.34, No.14 Hawkes & Son Ltd. - Ravel, M.: Pavane pour une infante défunte E. Demets, Paris - Rechsteiner, Hansjörg: Erwachen für Panflöte und Orgel (Klavier) MUSCAL-Verlag - Reger, Max: Romance in G-Dur (Oboe und Piano) Edition Breitkopf - von Rheinberger, J.G.: Cantilena for Pan Flute and Organ Costel Puscoiu Pan Flutes - Roussel, Albert: Aria (flute & piano) Alphonse Leduc, Paris - Rubinstein, A.: Melodie for Violin and Piano, Op.3 Bole & G.Bock - Scheider, Norbert Jürgen:...Willst eine Welt du schaun... (Pan&Klav.) MUSCAL-Verlag für Panflöte und Klavier - Schumann, R.: Fantasiestücke I, Op.73 G.Henle Verlag, München für Klavier und Klarinette (Violine/Violoncello) - Teirilä, Tuomo (2001): No Panic! panhuilulle ja pianolle - Veracini, F.M: Largo (violino e piano) Carisch S.p.A - Villa Lobos, Heitor: Bachianas Brasileiras No.5, Aria I (cantilena)amsco, New York 4. Sarjat, konsertot ja sonaatit - Grieg, E.: Four Pieces for Oboe and Piano Chester Music - Hofmann, Wolfgang: Fünf Chanson für Panflöte und Klavier MUSCAL-Verlag - Steinhardt, Sebastian: Suite für Panflöte und Klavier MUSCAL-Verlag - Händel, G.F.: Konzert Nr.31 Möseler Verlag für Flöte, Streichorchester und Klavier - Millies, H.: Concertino in D for Violin and Piano Bosworth, London - Wessman, H./ Concertino käyrätorvelle ja jousiorkesterille Modus Musiikki (Panhuilustemman sovitus H. Wessmanin luvalla: S. Stanciu) - Boni, Giovanni: Sonata in G for Oboe and Piano Wilhelm Hansen, London - Clementi, M./ arr. Moyse, L.: Sonatina for Flute and Piano G. Schirmer from Album of Sonatinas in Progressive Order for Young Flutists - Händel, G.F.: Sonata III Editio Musica Budapest Sonate per flauto traverse e b.c., parte I - Händel, G.F.: Hallenser Sonaten für Querflöte und B.C Edition Peters, Leipzig Sonaten I, II & III - Loeillet de Gant, J.B.: Sonate G-Dur, Op.1, Nr.3 K.G., Wien-München für Altblockflöte (Violine, Oboe) und Gitarre - Marcello, B.: Sonata VIII, IX & X Editio Musica Budapest 12 Sonate per flauto e basso continuo, Parte seconda (No. 7-12) - Marcello, B.: Sonate C-Dur, Op.2, nr.6 Van Teeseling, Holland (Altblockfluit & gitaar)

47 41 - Mozart, W.A.: Sonate II in G-Dur K.V.11 (Flöte und Piano) Edition Reinhardt - Puscoiu, Costel: Sad Sonata for Pan Flute solo Costel Puscoiu Pan Flutes - Telemann, G.Ph.: G Major Flute Sonata (TWV41: G11) Thesaurus Harmonicus - Telemann, G.Ph.: E Minor Flute Sonata (TWV41: e10) Thesaurus Harmonicus - Telemann, G.Ph.: Vier Neue Sonaten (Querflöte und B.C.) Hänssler Verlag Heft I: Sonata I D-Dur & Sonata II e-moll 5. Kamarimusiikki - Bach, J.S./ arr. Puscoiu, C.: 5 Inventions for 2 Panflutes Costel Puscoiu Pan Flutes - Cannabich, Christian: Quartett G-Dur (Fl, Vln, Vla, Vc) Ed. Otto Heinrich Noetzel - Mozart, W.A.: Adagio K.V.580a (Ob, Vln, Vla, Vc.) Bärenreiter, Praha - Puscoiu, Costel: Cantabile (4-6 Voice Panfl. Ensemble) Costel Puscoiu Pan Flutes - Puscoiu, Costel: Maestro e Maestrino Costel Puscoiu Pan Flutes for 2 Pan Flutes and Guitar - Puscoiu, Costel: Romanian Suite no.1 (3-6 Voice Panfl. Ens.) Costel Puscoiu Pan Flutes - Puscoiu, Costel: Romanian Suite no.2 (4 Voice Panfl. Ens.) Costel Puscoiu Pan Flutes - Wanhal, Jan: Quartet Op.7, No.4 (Ob, Vln, Vla, Vc) Musica Rara, London

48 5.2 Peruskurssitutkintojen asteikot ja soinnut 42 Peruskurssitutkinto 1 Duuriasteikot ja luonnolliset molliasteikot sekä kolmisoinnut C-duuri, 1 ½ oktaavia Malli: Tempo M.M = 100 F- ja D-duuri sekä a-, e-, d- ja h-molli, 1 oktaavi Malli: a-molli G-duuri, 2 oktaavia Malli:

49 Peruskurssitutkinto 2 Duuriasteikot ja luonnolliset molliasteikot sekä kolmisoinnut 43 G-, B- ja A-duuri sekä a-, h-, g-, ja fis-molli, 2 oktaavia Malli: h-molli Tempo M.M = 120 C-, F-, D-, Es- ja E-duuri sekä e-, d-, c- ja cis-molli, 1 ½ oktaavia Malli: F-duuri

50 Peruskurssitutkinto 3 Duuriasteikot sekä harmoniset ja melodiset molliasteikot I ja V 7 soinnut Kromaattinen asteikko g1-g3 44 F-, Es- ja E-duuri sekä e-, f- ja es-molli, 1 ½ oktaavia Malli: Es-duuri Tempo M.M = 160 Loput asteikot, 2 oktaavia Malli: cis-molli

51 5.3 Opettajalle: Tasosuorituskokeeseen sopivia esimerkkisävellyksiä soitinkoulujen, etydivihkojen ja kokoelmavihkojen sisällöistä 45 Tummennetulla fontilla olevat etydit tai sävellykset ovat esiteltyinä ja analysoituina tämän työn kappaleessa 4.3 Esimerkkiteoksia tasokursseihin ja niiden analyysi. Peruskurssi 1 1. Soitinkoulut - Herkenhoff, Ulrich: Panflöte Lehrbuch (für Anfänger), Teil 1 ECHO Musicverlag Etydeinä - numerot: 37, 42, 46, 50 Sävellyksinä - numerot: 73, 75, 82, 88, 93, 94 - Puscoiu, Costel: New Method for Panpipes, Part 1 & 2 Costel Puscoiu Pan Flutes Etydeinä - numerot: 58, 65, 70, 72, 73, 74, 75, 76, 77, 80, - Puscoiu, Costel: You Can Teach Yourself Pan Flute Mel Bay Publications Etydeinä - numerot: 22, 24, 29, 2. Kokoelmat - Puscoiu, Costel: Classical Repertoire for Panpipes, Part 1&2 Costel Puscoiu Pan Flutes PART 1 - Gavotte Händel, G.F. - March ( the Peasant s Cantata ) Bach, J.S - Rondino Rameau, J.P. - Burlesque Mozart, L. PART 2 - Musz I Denn German Folk Song - Andante Haydn, J. - Gavotte Händel, G.F. - Impertinence Händel, G.F. - Trumpet Air Purcell, D. - I Have a Coin And I Will Drink it Romanian Folk Song - Plaisir D amour Martini, J.P.

52 46 - Puscoiu, Costel: Recital Pieces for Pan Flute, Part 1 Costel Puscoiu Pan Flutes - Air (Sonata No.9) Mozart, W.A - Gavotte Corelli, A. - Children s Dance Puscoiu, C. - Adagio (from Clarinet Concerto) Mozart, W.A. - Puscoiu, Costel: Mel Bay s Easiest Pan Flute Book Mel Bay Publications - Gloria in Excelsis Deo Christmas Carol - Dance from Brebu Romanian Folk Song - When I was on Ialomita Romanian Folk Song - Francis, Sarah & Gray, Vera Oboe Music to Enjoy, Book 1 Nova Music - Stick Dance Gray, Vera - Green Fields Gray, Vera - Cheri Gray, Vera - Clear Water Gray, Vera - Wastall, Peter: First Repertoire Pieces for Oboe Boosey & Hawkes - 1. Siciliana Telemann, G.P Adagio Händel, G.F. Peruskurssi 2 1. Soitinkoulut ja etydivihkot - Herkenhoff, Ulrich: Panflöte Lehrbuch (für Anfänger), Teil 1 ECHO Musicverlag Etydeinä - numerot: 68, 80, 81, 105, 106, Sävellyksinä - numerot: 95, 96, 103, 104, 109, 111, Puscoiu, Costel: New Method for Panpipes, Part 1 & 2 Costel Puscoiu Pan Flutes Etydeinä - 94, 108, 115, 127, 128, - Puscoiu, Costel: You Can Teach Yourself Pan Flute Mel Bay Publications Etydeinä - numerot: 35, 39, 43, 47, 49, - Davies, J.& Harris, P.: 80 Graded Studies for Oboe, Book 1 Faber Music Etydit: - numerot: 11, 12, 13, 15, 16, 19, 21, 24, 30, 31, 32,

53 47 2. Kokoelmat - Puscoiu, Costel: Classical Repertoire for Panpipes, Part 2, 3 Costel Puscoiu Pan Flutes PART 2: - Bourrée Krieger, J. - Minuet Telemann, G.P. - Rondeau Boismoitier, J.B. PART 3 - Minuet (s.2) Bach, J.S. - Largo (from Xerxes ) Händel, G.F. - Bourrée (Sonata no.2 in G) Händel, G.F. - Minuet (s.5) Bach, J.S. - Preludio (Sonata in a) Corelli, A. - Berceuse Fauré, G. - Musette 1 Lavigne, P. - Panis Angelicus Franck, C. - Vlad s Song Puscoiu, C. - Francis, Sarah & Gray, Vera Oboe Music to Enjoy, Book 3 Nova Music - Memories of a Brazilian Folk S. Gray, Vera - Ballet Music no.2 (Rosamunde) Schubert, F. - Rondo II Pleyel, I.I. - Andante (Divert. No.8, KV.213) Mozart, W.A. - Minuetto Haydn, J. - Wastall, Peter: First Repertoire Pieces for Oboe Boosey & Hawkes - 3. Hornpipe Chandler, Mary - 4. Largo (Sonata No.4, Op.3) Loeillet, J.B Air Purcell, H Serenade Delius, F Andantino Franck, C Gymnopedie No.3 Satie, E. - Puscoiu, Costel: Recital Pieces for Pan Flute, Part 2 Costel Puscoiu Pan Flutes - Gavotte Gossec, F.J. - Slavonic Dance (op.46, no.8) Dvorák, A. - Habanera Bizet, G. - Verral, Pamela: Airobics N.Simrock London-Hamb. A Collection of Pieces Arranged for Oboe and Piano - 3. Foreign Lands and People Schumann, R Waltz Schubert, F.

54 48 - Wye, Trevor: A Very Easy Flute Treasury (+ Piano) Novello & Co. Ltd Siciliana Händel, G.F Le Papillon Philidor, F Sarabande Loeillet, J.P La Dannoise Philidor, F Sarabande Vivaldi, A La Villageoise Philidor, F Gavotte Bitti, M Gavotte Loeillet, J.P Valse Des Fleurs Kohler, E Two Pieces Cooke, A. - Usma, Anna-Maija: Viulutaituri (ohjelmistoa viululle ja pianolle)warner/chappell Music FI Gavotti Garlitzki, M Rigaudon Rameau, J. Ph Concertino Komarovski, A. -Voxman, Himie: Soloist Folio for C Flute Rubank - First Waltz Gretchaninoff, A. - Barcarole, Op.30, No.3 Köhler, E. - Szeszler, Tibor: Oboenmusic für Anfänger Editio Musica Budapest - Canzonetta Agostini, P.S. - Gavotte Couperin, F. - Gavotte Bach, J.S. - Italienisches Lied Tschaikowski, P.I. - Bulgarisches Volkslied Székely, E. - Wye, Trevor: Flute Solos with Piano acc., VOL.1 &2 Chester Music VOL Gavotte Le Dédale Blavet, M Nel Cor Più Paisiello, G Siciliana (Concertino in D) Baston, J. VOL. 2 - Les Tendres Badinages Blavet, M.

55 49 Peruskurssi 3 1. Soitinkoulut - Puscoiu, Costel: New Method for Panpipes, Part 3 Costel Puscoiu Pan Flutes Etydeinä - numerot: 148, 170, 172, 173, 182, 2. Etydit - Davies, J.& Harris, P.: 80 Graded Studies for Oboe, Book 1 Faber Music Etydit: - numerot: 17, 22, 23, 25, 26, 27, 35, 37, Kokoelmat - Wastall, Peter: First Repertoire Pieces for Oboe Boosey & Hawkes - 7. Sans-Souci Telemann, G.P Pavan Rowley, A Allegretto Besozzi, A Pastorale Germa, E Le Fanfaron Chédeville, E.P Combat Ridout, A Song Without Words Barret, A.M March Boismoitier, J.B Scherzino Fraser, S. - Puscoiu, Costel: Classical Repertoire for Panpipes, Part 3,4,5 Costel Puscoiu Pan Flutes PART 3 - Vivace (Sonata in D) Loeillet, J.B. - The Peace Händel, G.F. - Träumerei Schumann, R. - Etude (Op.10, No.3) Chopin, F. - Rondeau Chedeville, E.P. - Are You With Me Bach, J.S. PART 4 - Allegro Grazioso ( La Persane ) Lavigne, P. - Allemanda (Sonata in A minor) Corelli, A. - Allegro (Sonata in A minor) Bigaglia, D. - Vivace (Sonata E minor) Geminiani, F. - Allegro Mozart, W.A. - Moment Musical, Op.94, No.3 Schubert, F. - Allegro Giocoso ( La Persane ) Lavigne, P. - Serenade (Str.Quartet no.17 in F) Haydn, J. - Ave Maria Schubert, F.

56 50 PART 5 - Minuet (eine Kleine Nachtmusik) Mozart, W.A. - Serenade Schubert, F. - The Old Castle Mussorgsky, M. (from Pictures at an Exhibition ) - Puscoiu, Costel: Recital Pieces for Pan Flute, Part 2 & 3 Costel Puscoiu Pan Flutes PART 2 - Story Puscoiu, C. - Hungarian Dance (no.4) Brahm, J. - Siciliano Telemann, G.P. - Nostalgic Bolero Puscoiu, C. PART 3 - In Old Style Puscoiu, C. - Wye, Trevor: A Very Easy Flute Treasury (+ Piano) Novello & Co. Ltd Minuet (KV11) Mozart. W.A Sonata in F Donizetti, G Twilight Sullivan, A Marionette Dogson, S Suite: Dawn Until Night Ridout, A. - Arnold, Jay; Oboe Solos AMSCO, New York - Sarabande Corelli, A. - Bourrée Händel, G.F. - On Wings of Song Mendelsohn, F. - Einsame Blumen, Op.82, No.3 Schumann, R. -Voxman, Himie: Soloist Folio for C Flute Rubank - Menuetto (Kleine Nachmusik) Mozart, W.A. - Two Menuettos (Fl. Sonata in C) Bach, J.S. - Menuet (from Platée) Rameau, J.P. - Szeszler, Tibor: Oboenmusic für Anfänger Editio Musica Budapest - Siciliana Pergolesi, G.B. - Zwei Russische Volkslieder Székely, E. - Allegretto Mezö, I. -Zwei Stücke Huszár, L. - Wye, Trevor: Flute Solos with Piano acc., VOL.1 &2 Chester Music VOL Andante from Sonata No.3 Vivaldi, A Minuets I & II (Sonata No.1) Mozart, W.A.

57 51-7. Pastorale from Sonata No.4 Vivaldi, A. VOL Allegro from Sonata in G Mozart, W.A Allegro from Sonata No.2 Vivaldi, A Minuets I & II Mozart, W.A. from Sonata No.5 in C Major - Arnold, Jay: Everybody s Favorite Flute Solos AMSCO, New York - On Wings of Song Mendelsohn, F. - Serenade Pierné, G. - Intermezzo sinfonico Mascagni, P. - Ah! So Pure Von Flotow - Chanson triste, Op.40 Tschaikowsky, P.I. - Salut D amour, Op.12 Elgar, E. - Cradle Song, Op.11, No.2 Hauser, M. - Habañera (from Carmen) Bizet, G. - Serenade Haydn, J. - Tukiainen, Seppo: Suomalaisia viulusävellyksiä Edition Fazer Suru, Op.14, No.2 Madetoja, Leevi Menuetti Madetoja, Leevi Berceuse, Op.1 Törnvall, Gunnar I - kurssi 1. Soitinkoulut - Puscoiu, Costel: New Method for Panpipes, Part 4 & 5 Costel Puscoiu Pan Flutes Etydeinä - 232, 254, 274, 276, 287, 293, 295, 298, 301, 303, 305, 306, 307, 310, Etydit - Puscoiu, Costel: The Art of Rhytm (etudes for pan flute) Costel Puscoiu Pan Flutes Etydivihkon kaikki 10 etydiä sopivat I-kurssiohjelmaan. Etydit ovat pitkiä ja kertaavat samoja asioita, joten opettajan voinee oman harkinnan mukaansa lyhentää etydiä niin, että se sopii paremmin kurssitilaisuuteen. Nämä etydit sopivat myös C-kurssiohjelmistoon nopeammalla tempolla soitettuna. - Herkenhoff, Ulrich: Konzertante Etüden für Panflöte solo MUSCAL-Verlag Etydivihkon kaikki 10 etydiä sopivat I-kurssiohjelmaan. Etydeihin ei ole annettu tempomerkintöjä. Näin ollen opettajan tulee katsoa, että nopeus on riittävä I-kurssin vaatimuksiin. Nämä etydit sopivat myös C/B - kurssiohjelmistoon nopeammalla tempolla soitettuna. Etydi numero 9 on analysoitu luvussa 4.2.

58 52 - Kayser, H.E.: 36 Etüden für Violine Solo, Op.20 Edition Peters, London Etydit: - Numerot: 1, 3, 8, 9, 13, 19, - van Beekum, Jan: Fabulous Flutes: Harmonia, H.U Studies for Flute based on Major and Minor Scales and Chords Etydit: - Mini Concert (a minor) - Rondino (a minor) - Elegance (b minor) - Russian Dance (b minor) - Valsette (c minor) - Romance (c # minor) Vihkon muut etydit ovat edellisiä huomattavasti vaativimpia (C/B/A-kurssi). Edellä mainitut etydit kuuluvat I- sekä C-kurssin rajalle. - Davies, J.& Harris, P.: 80 Graded Studies for Oboe, Book 1 & 2 Faber Music Etydit: Book 1 - numerot: 41, 43, 45, Book 2 - numerot: 47, 48, 50, 54, 62, 3. Kokoelmat - Puscoiu, Costel: Recital Pieces for Pan Flute, Part 3 & 4 Costel Puscoiu Pan Flutes PART 3 - Andante (K.V.315) Mozart, W.A. PART 4 - Hungarian Dance (No.5) Brahms, J. - Meditation (from Thaïs) Massenet, J. - Puscoiu, Costel: Classical Repertoire for Panpipes, Part 4, 5 Costel Puscoiu Pan Flutes PART 4 - Alla Hornpipe (Water Music) Händel, G.F. - Minuet in G Beethoven, L. - Slavonic Dance Op.46, no.4 Dvorak, A. - Sinfonia (from Cantata no.156) Bach, J.S. - Allegretto (from Symphony no.3) Brahms, J. - Pavane Fauré, G. - Romance (eine Kleine Nachtm.) Mozart, W.A. PART 5 - Air (from Suite No.3 in D Major) Bach, J.S. - Allgro ( La Persane ) Lavigne, P. - Gigue Corelli, A. - Ave Maria Bach, J.S/Gounod, C.

59 53 - Minuet Boccherini, L. - Allegro (Brandenburg Conc. No.3)Bach, J.S. - Introduction (Oboe Concerto) Cimarosa, D. - Arnold, Jay; Oboe Solos AMSCO, New York - Gavotte Bach, J.S. - Rigaudon Rameau, J-P. - Minuetto Amani, N. - Orientale, Op.50 Cui, Cesar - Indian Canzonetta Op.100, No.2 Dvorák, A. - Chant Sans Paroles Tschaikowsky, P.I. - Slavonic Dance, Op.72, No.2 Dvorák, A. - Wye, Trevor: Flute Solos with Piano acc., VOL.3 Chester Music VOL Largo from Sonata No. VI Vivaldi - 3. Gavotte and Aria (Sonata No.7) Loeillet - 4. Les Regrets from Sonata No.5 Blavet - 5. Allegro from Sonata No.6 Eichner - Arnold, Jay: Everybody s Favorite Flute Solos AMSCO, New York - Dancing Doll (Poupée valsante) Poldini, Ed.: - La Cinquantaine Gabriel-Marie - Gavotte Gossec, F.J. - Souvenir Drdla, F. - Orientale, Op.50 Cui, Cesar - Song of India Rimsky-Korsakov, N. - Melody in F Rubinstein, A. - Minuet in G van Beethoven, L. - Humoresque, Op.101 Dvoràk, A. - Tukiainen, Seppo: Suomalaisia viulusävellyksiä Edition Fazer - 1. Romance grazioso Tulinberg, Erik - 6. Berceuse Järnefelt, Armas

60 5.4 Panhuilunsoiton perus- ja I-tasokurssin vaatimukset 54 Oheinen ohje on mukailtu panhuilua varten käyttäen pohjana virallisia huilunsoiton peruskurssien tutkintovaatimuksia vuodelta 1991 (Suomen Musiikkiopistojen Liitto R.Y.). Opettajalle 1. Asteikkojen artikulaatiotapaa ei ole määrätty, vaan se on opettajan valittavissa. Asteikkoja on kuitenkin syytä harjoitella artikulaatiotapoja vaihdellen ja käyttäen sekä harmonista että melodista mollia. Poikkeuksena ovat peruskurssit 1 sekä 2, joissa suositellaan molliasteikot soitettavan luonnollisina soittimen teknisten erityisvaatimusten vuoksi. Asteikot soitetaan ulkoa. 2. Peruskurssia 1 suorittavan oppilaan on hallittava äänialue g1-g3, peruskurssia 2 vastaavasti fis1-c4. peruskurssi 3 suorittavan oppilaan tulee hallita koko alttohuilun (saks. Kleine Panflöte) ääniala eli fis1-g4. 3. Tasosuoritukseen olisi pyrittävä valitsemaan erityyppisiä tehtäviä. Soitettavien sävellysten tulisi myös mahdollisuuksien mukaan edustaa eri tyylikausia. Ohjelmaan voi myös sisältyä ylemmän tason teoksia opettajan harkinnan mukaan. 4. Etenkin peruskursseissa suositellaan, että osa tasokokeen ohjelmasta soitetaan ulkoa. 5. Osa tasokokeeseen kuuluvista sävellyksistä voidaan korvata sopivalla kamarimusiikkiteoksella. Jos teoksessa on useampia panhuiluja, tulisi oppilaan soittaa solistisinta osuutta. Peruskurssi 1 1. Asteikot Asteikkoja ja sointuja lautakunnan valinnan mukaan. Mollit soitetaan luonnollisina. 2. Etydit Kaksi etydiä, josta soitetaan lautakunnan valitsema. 3. Sävellykset Kaksi tai kolme sävellystä riippuen niiden koosta. 4. Prima vista

61 55 Peruskurssi 2 1. Asteikot Asteikkoja ja sointuja lautakunnan valinnan mukaan. Mollit soitetaan luonnollisina. 2. Etydit Kolme etydiä, joista soitetaan lautakunnan valitsema. 3. Sävellykset Kolme sävellystä joko niin, että kaksi osaa sonaatista tai muusta moniosaisesta teoksesta sekä yksi sävellys ohjelmistolistalta tai vaihtoehtoisesti kolme sävellystä ohjelmistolistalta. 4. Prima vista Peruskurssi 3 1. Asteikot Asteikkoja ja sointuja lautakunnan valinnan mukaan. Mollit soitetaan opettajan valinnan mukaan (harmoninen - tai melodinen molli). 2. Etydit Neljä etydiä, joista soitetaan lautakunnan valitsema. 3. Sävellykset Neljä sävellystä seuraavanlaisesti: sonaatti sekä yksi sävellystä ohjelmistolistalta. Vaihtoehtoisesti osia sonaatista/ sonaateista sekä sen lisäksi sävellyksiä ohjelmistolistalta siten että neljän sävellyksen vaatimus on täytetty. 4. Prima vista I-kurssitaso 1. Asteikot Asteikkoja ja sointuja tutkintolautakunnan valinnan mukaan. Mollit soitetaan lautakunnan valinnan mukaan joko harmonisina tai melodisina. 2. Etydit Neljä etydiä, joista soitetaan kaksi lautakunnan valitsemaa 3. Sävellykset Sonaatti sekä yksi sävellys tai 4 vastaavaa sävellystä, joista vähintään yksi osa tai kappale ulkoa. 4. Prima vista

62 Asteikko-opas 56 Peruskurssi 1 Soitetaan seuraavat duuri-ja molliasteikot kolmisointuineen: C-a, G-e, F-d, D-h. Asteikkojen laajuus vaihtelee yhdestä oktaavista kahteen oktaaviin (kts. asteikkoliite). Molliasteikot soitetaan luonnollisina. Tempo M.M = 100. Asteikot soitetaan kaikissa kurssisuorituksissa mahdollisimman legatomaisesti. Peruskurssi 2 Edellisessä kurssissa mainittujen asteikkojen lisäksi soitetaan seuraavat asteikot kolmisointuineen: B-g, A-fis, Es-c, E-cis. Molliasteikot soitetaan luonnollisina. Asteikkojen laajuus vaihtelee 1 1/2 oktaavista (oktaavi + kvintti) kahteen oktaaviin (kts. asteikkoliite). Tempo M.M = 120. Peruskurssi 3 Edellisessä kurssissa mainitussa laajuudessa soitetaan kaikki duuri- ja molliasteikot kolmisointuineen sekä kromaattinen asteikko g1-g3. Molliasteikot soitetaan opettajan valinnan mukaan joko harmonisina tai melodisina. Asteikkojen laajuus: soitetaan mahdollisuuksien mukaan joko 1 1/2 oktaavia tai kaksi oktaavia. Asteikkoja, jotka menevät korkeammalle kuin d4, soitetaan 1 1/2 oktaavia siten, että alarekisterissä käydään sävellajin dominantissa. Tempo M.M = 160. I - kurssitaso Kaikki duuri- ja molliasteikot kolmisointuineen sekä kromaattinen asteikko g1-g3. Asteikkojen laajuus: soitetaan kaikki asteikot kaksi oktaavia. Tempo M.M = 200.

63 5.5 Panhuilunsoiton tasosuorituskursseja koskevia yleisiä ohjeita 57 Oheinen ohje on mukailtu nykypäivän kurssitutkintotermejä käyttäen sekä erityisesti panhuilua silmällä pitäen. Pohjana on käytetty vuoden 1980 virallisia kaikkien oppiaineiden kurssitutkintoja koskevia yleisohjeita (Suomen Musiikkiopistojen Liitto R.Y.). I. KURSSIASTEET Peruskurssi 1 Peruskurssi 2 Peruskurssi 3 I - kurssitaso musiikin perustaso musiikkiopistotaso II. TASOSUORITUKSIA JA VAATIMUKSIA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ JA OHJEITA 1. Kurssin suorittamisen ehtona on kouluhallituksen antamien määräysten mukaisesti (ks. yleiskirje n:o 2873//1978, liite 2), a) että oppilaan mahdollisesti jo suorittaman kurssin arvosana on sitä ylemmän kurssin suorittamiseen kelpuuttava, eli vähintään yhden arvosanan korkeampi kuin suorituksen alin hyväksyttävä arvosana, b) että oppilas on opettajan johdolla harjoitellut vaadittavan määrän tasosuorituksen ohjelmistoon kuuluvia sävellyksiä siten, että ohjelmiston tulee olla kunkin osalta vähintään kolminkertainen kurssitutkinnossa esitettävään ohjelmaan verrattuna, c) että tasosuorituksessa esitettäväksi valittu ohjelma täyttää asianmukaiset vaatimukset ja d) että oppilas on suorittanut vastaavanasteiset peruskurssit musiikin teoriassa ja säveltapailussa (tämä määräys ei kuitenkaan koska alle 10-vuotiaita), I kurssitasoa suorittava säveltapailun I kurssin. 2. Tasosuoritus edellyttää hyväksytyksi tullakseen seuraavia vähimmäisarvosanoja taso yleisarvosana prima vista perustasosuoritukset tyydyttävä tyydyttävä I-kurssi tyydyttävä tyydyttävä

64 58 3. Oppilaalla, jonka tasosuoritus on hylätty, on oikeus suorittaa uusinta korkeintaan kahdesti. Hyväksytyn tasosuorituksen arvosanan korottamista varten oppilaalla on oikeus suorittaa uusinta vain kerran. Kurssisuorituksen uusiminen tulee kysymykseen aikaisintaan kolme kuukautta edellisen tutkinnon jälkeen. Uusintasuorituksen ohjelmasta on oppilaan, hänen opettajansa ja rehtorin yhteisesti sovittava. 4. Oheinen ohjelmistoluettelo on ohjeellinen. Opettaja voi lisätä kunkin kurssin ohjelmistoon sopiviksi katsomiaan jo julkaistuja sekä vastaavaisuudessa ilmestyviä teoksia. Ohjelmistoon tulee yrittää sisällytyttää myös kotimaisten säveltäjien sävellyksiä, ja pyrkiä siihen, että ainakin yhdessä peruskurssi-tasosuorituksessaan (PK 1, 2, 3) oppilas esittäisi kotimaisen sävellyksen. Koska panhuilulle ei ole juurikaan sävelletty perustason musiikkia, olisi suositeltavaa panhuilunsoitonopettajan houkutella suomalaissäveltäjiä tekemään panhuilulle peruskurssitasoista musiikkia. Näin ollen oppilaat voisivat soittaa panhuilulle soittimellista musiikkia. Lisäksi ohjelmistoon on pyrittävä sisällyttämään peruskurssitasoa 3 ja sitä ylempiä kursseja valmistettaessa kyseisen tasosuorituksen vaikeusastetta vastaavia kamarimusiikkisävellyksiä. 5. Tasosuorituksen ohjelmaan saa sisällyttää myös sitä ylemmän kurssin ohjelmistoon kuuluvia sävellyksiä ehdolla, että oppilas on harjoitellut ainakin suoritukseen oikeuttavan vähimmäismäärän kyseisen kurssin ohjelmistoon sisältyviä sävellyksiä. Samaa sävellystä ei kuitenkaan saa esittää kuin yhdessä tasonäytteessä eikä sisällyttää kuin yhden tason ohjelmistoon. 6. Ulkoasoittamiseen on opintojen eri vaiheissa kiinnitettävä erityistä huomiota. Panhuilunsoitossa etenkin perustasolla suositellaan, että osa kurssiohjelmasta soitetaan ulkoa. 7. Tasovaatimuksiin sisältyviä asteikkoja ja sointuja tulee jatkuvasti harjoitella. Niitä voidaan opettajan harkinnan mukaan opiskella myös muussa kuin kurssivaatimusten edellyttämässä järjestyksessä, mutta kursseissa soitetaan vaatimusten mukaiset asteikot. 8. Prima vista -soittoa on jatkuvasti harjoiteltava. Perustasosuorituksessa 1 prima vistatehtävä on helppo. Muissa tasosuorituksissa prima vista -tehtävän vaikeusaste on edellisen tason vaikeusastetta. 9. Musiikin perustason päästötodistukseen vaadittavat päättösuoritukset (suorittanut PK 1, 2 ja 3) on suoritettava viimeistään sinä lukuvuonna, jolloin oppilas täyttää 18 vuotta. Musiikkiopiston päästötutkinto on suoritettava neljän lukuvuoden kuluessa.

65 6 Leirikokemuksia panhuilumateriaaleista Kuinka Suomen ensimmäinen panhuiluleiri sai Raahessa alkunsa Suomen rajojen ulkopuolella, lähinnä Keski-Euroopassa pidetään vuosittain panhuiluleirejä sekä panhuiluseminaareiksi kutsuttuja kursseja, joilla käy paljon panhuilunsoiton harrastajia. Olen pitkään haaveillut ennen kuin edes olen kuullut muualla maailmassa pidettävistä panhuiluleireistä, ja -kursseista että jonain päivänä voisin pitää panhuilukursseja harrastajille sekä opettaa klassiseen musiikkiin painottuvaa panhuilunsoittoa jossain musiikkioppilaitoksessa. Järjestäytynyttä panhuilunsoiton opetusta ei ole ollut maassamme ennen vuotta Raahessa viikon kestäneen kurssin myötä sain työkokemusta tiiviistä opetusperiodista, jossa oli tiedoiltaan ja taidoiltaan eritasoisia ja monen ikäisiä oppilaita. Kurssilla pääsin myös kokeilemaan keräämääni ohjelmistoa vasta-alkajien ja itseoppineiden panhuilistien oppimateriaalina. Näin sain arvokasta tietoa tätä työtä varten siitä, mitkä teokset ja harjoitukset olisivat sopivia kullekin peruskurssitasolle ja mitkä eivät. Samoilla kriteereillä olen pystynyt kategorisoimaan eri tutkintovaatimusluokkiin sellaisetkin teokset, joita en ole vielä kokeillut oppilailla. Tämä kurssi oli samalla panhuilun alkeispedagogiikan oppimista, tutkimista ja luomista. Kuva 34. Raahen panhuilukurssin loppukonsertin opettajat ja oppilaat. Opettajat: vasemmalla reunassa Marjatta Teirilä (musiikin teoria ja säestys), oikealla reunassa Stefan Stanciu (panhuilunsoitto)

66 6.2 Leirin oppilaiden soittimet 60 Oppilaat soittavat yleisimmin alttopanhuilulla, joka on panhuiluperheen toiseksi pienin soitin ja yleisimmin käytetty ammattilaispiireissä. Sen ääniala on yksiviivaisesta fis:stä neliviivaiseen g:hen. Alttopanhuilu on soittoteknisesti ketterämpi ja äänenväriltään kirkkaampi ja läpitunkevampi kuin sitä isommat panhuilut. Suurimmalla osalla oppilaista oli jo ennen kurssia omasta takaa panhuilu. Pienin soitin kurssilla oli 11-putkinen, joka oli viritetty C-duuriin. Isoin puolestaan oli yli 30-putkinen bassopanhuilu. 11-putkinen panhuilu ei kuulu mihinkään kategoriaan romanialaisessa panhuiluperheessä. Tämä huilu olikin eteläamerikkalainen, joten minun oli vaikeaa löytää nuottimateriaaleistani sopivia teoksia alkeita opiskelevalle oppilaalle pienen ambituksen takia, mutta etenkin C-duurivireisyyden takia: suurin osa nuoteistani oli suunniteltu G- duuriin pohjautuvaa panhuilua varten. Suurin osa oppilaiden panhuiluista oli sopivia, sillä ne olivat Romaniasta hankittuja, bamburuo osta valmistettuja G-duurivireisiä alttopanhuiluja. 6.3 Leirin panhuilumateriaalista Kokemusteni perusteella päädyin käyttämään sopivaa nuottimateriaalia panhuilulle seuraavilta soittimilta: oboe, poikkihuilu ja viulu. Viulun ja oboen alkeet tuntuvat olevan erittäin sopivia panhuilulle toisin kuin poikkihuilun, sillä poikkihuilukoulut edistyvät nopeammin kuin oboe- ja viulukoulut. Syynä on varmasti se, että poikkihuilu on teknisesti helpompi soitin. Esimerkiksi oboensoiton oppilaalla kestää pitemmän aikaa kehittyä sille tasolle, että pystyisi soittamaan oktaavin alueelta, kun taas poikkihuilun hengitystekniikka ja äänentuotto on helpompaa ja näin ollen nuori soittaja pystyy soittamaan teknisempiä ja monipuolisempia asioita viulisteja ja oboisteja aikaisemmin. Panhuilussa alkeet tuntuvat olevan paljon vaikeammat kuin poikkihuilussa, koska jokainen ääni pitää ottaa eri putkelta. Kun panhuilussa esimerkiksi soitetaan ensin kolmiviivainen g,

67 61 jonka jälkeen soitetaan yksiviivainen g, muuttujia on useita. Jos puhallettaisiin samalla puhallustekniikalla, olisi paine suurempi ja ääni olisi kenties ylävireinen, peräti ylipuhallettu. Koska panhuilussa on erikokoisia ja eri paksuisia putkia, on ansatsin teoriassa oltava erilainen jokaista putkea kohti. On myös muistettava, että koska panhuilulla puolisävelaskeleet tehdään kallistamalla soitinta ja nyökkäämällä päätä, on niilläkin teoriassa jokaisella oma ansatsinsa. Viulusoitossa puolestaan pysytään alkeisopetuksessa pitkään samoissa tai vain muutamassa sävelessä ja leikitään enemmänkin eri rytmeillä kuin kikkaillaan eri sävelillä. Näin ollen viulukoulujen alkeet sopivat hyvin panhuilulle, sillä panhuilussakin ovat alkeet hyvin vaikeita oppilaalle juuri putkilta toiselle siirtymisen takia: oppilas yleensä saa yhdestä putkesta tyydyttävän äänen, mutta siirtyessään toiselle hänen ansatsinsa menee sekaisin eikä hän saa enää sytytettyä ääntä joko ansatsin takia tai siitä yksinkertaisesta syystä, että hän ei löydä putken keskikohtaa, jossa ääni syttyisi. Juuri tästä syystä poikkihuilussa on helpompi edetä alkeet: oppilaan löydettyä putken keskikohdan ja saatuaan ansatsin kohdalleen hänen täytyy vain näppäillä sormilla muut äänet. Kokosin leirille paljon valmista panhuilumateriaalia säveltäjä-panhuilistilta Costel Puscoiulta. Hän on tehnyt muutaman hyvän alkeispanhuilukoulukirjan, joita pystyin valikoidusti käyttämään oppilailla. Hän on tehnyt myös erinomaisen kirjan Easy panflute duos, jota soitatin leirillä paljon. Siinä on monta helppoa klassisen musiikin teemoista sovitettuja kappaletta kuten Oodi ilolle sekä lapsille sopivia, tuttuja pikkukappaleita kuten Tiritomba. Puscoiun alkeispanhuilukirjassa on paljon hyviä ääni- ja putkelta toiselle siirtymisharjoituksia sekä teemoja tutusta viihde-, kansan- ja klassisesta musiikista, mutta mitkään niistä eivät sisällä pianosäestyksellisiä sovituksia. Tämä on puute Puscoiun kirjoissa. Saksalainen panhuilisti Ulrich Herkenhoff on tehnyt kaksi panhuilukoulua. Toinen on suunniteltu aloittelijoille, toinen on puolestaan edistyneille panhuiluharrastajille. Kouluissa on hyviä etydejä ja pieniä sävellyksiä. Herkenhoffin vihkoissa on kuitenkin ongelmana säestyksien puuttuminen sekä soitettavien teoksien ja etydien vähäinen määrä. Ulkomaisten panhuilukoulujen ongelmana on, että ne eivät etene panhuilulle ominaisen tekniikan kannalta progressiivisesti suomalaisten tasovaatimusten mukaisesti. Siksi olen joutunut ottamaan soveltaen mukaan myös viululle, oboelle, huilulle ja nokkahuilulle

68 valmistettuja julkaisuja. Näissäkään tietysti tekniset vaatimukset eivät etene samassa järjestyksessä kuin panhuilussa. 62 Tulevaisuudessa olisikin hyvä, että markkinoille ilmestyisi panhuilukoulu, joka etenisi progressiivisesti suomalaisten tasovaatimusten mukaisesti, jottei opettajien tarvitsisi koostaa monesta eri koulusta ja kokoelmavihkosta sopivia kokonaisuuksia. Leirillä käytin panhuilukoulujen lisäksi muun muassa oboe-, viulu- sekä poikkihuilukirjallisuutta kuten esimerkiksi J. Sellnerin oboensoiton etydivihkoa, unkarilaisia huilun- ja oboensoiton kukkokirjoja sekä erilaisia etydivihkoja oboelle ja poikkihuilulle. Nämä eri soittimille tarkoitetut koosteet toimivat lähes yhtä hyvin panhuilunsoiton opetuksessa, etenkin jos valitsee joukosta sille kaikista luontevimmat teokset. Kuva 35. Raahen panhuilukurssilta: Stefan Stanciu ja Sinikka Illikainen

69 6.4 Yhteenveto leiristä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista 63 Opetuksen sisällön kerääminen ja jakaminen eritasoisille oppilaille onnistui mielestäni erittäin hyvin. Uskon onnistuneeni myös antamaan oppilaille sopivan haastavia harjoituksia ja teoksia läksyksi. Materiaali toimi kaiken ikäisille ja -taitoisille panhuilistille. Oli ilahduttavaa, että lähes kaikki oppilaat olivat avoimia, mukavia ja innokkaita oppijoita; se helpotti huomattavasti omaa työtä, joka aikataulullisesti oli hiukan liian rankka. Mikä ilahduttavinta, kurssilla oli monta lahjakasta oppilasta, joiden kanssa oli helppo työskennellä ja jotka olivat kurssin aikana ja päätyttyä innoissaan musiikista ja soittamisesta sekä halukkaita tulemaan seuraavalle järjestettävälle kurssille. Säännöllisesti toistuva leiri (ainakin puolen vuoden välein) voi osittain korvata sen, että paikallisissa musiikkiopistoissa ei ole panhuilusoitonopettajia. Leirillä olisi muutamia oppilaita, jotka olisivat potentiaalisia apuopettajien koulutukseen. Vaarana on kuitenkin se, että jos apuopettajilta pääsee lipsahtamaan virheellisiä maneereja, he siirtävät niitä eteenpäin oppilaille, jolloin heille saattavat siirtyä vain vähän soittavan opettajan ongelmat häiritsemään heidän kehitystään myöhemmin. Raahen leiri saa jatkoa elokuussa 2007 Iissä järjestettävästä panhuilukurssista. Järjestäjänä toimii Iin Kansalaisopisto. Kuusi päivää kestävälle kurssille pääsee osallistumaan noin kahdeksan oppilasta. Alkeisoppilailla tulee kurssin aikana olemaan kuusi henkilökohtaista oppituntia, edistyneimmillä puolestaan viisi. Edistyneimmillä oppilailla tulee henkilökohtaisten tuntien lisäksi olemaan noin neljä oppituntia kamarimusiikkia. Näillä yhteismusisointitunneilla harjoitellaan esimerkiksi panhuilukvartetille sovitettuja teoksia, kuten esimerkiksi Fauréen Pavane, Haydnin Serenade ja Puscoiun Cantabile. Kurssilla pääsen taas kokeilemaan käytännössä erilaisia nuottimateriaaleja, jotka olen listannut tämän työn luvussa 5.1 olevaan panhuilunsoiton perus- ja musiikkiopistotason ohjelmistoon. 6.5 Tästä eteenpäin Tänä vuonna on Helsingin Konservatoriolla aloitettu panhuilunsoiton opetus, joka toivottavasti lisääntyy ja oppilasjoukko monipuolistuu vuosien saatossa. Samallekin

70 64 kurssitasolle ihanteellinen ohjelmisto määräytyy paitsi oppilaan henkilökohtaisten muusikon-ominaisuuksien mukaan, myös iän, ruumin rakenteen ja musiikillisten mieltymysten mukaan. Siispä ohjelmiston painopiste määräytyy sen mukaan millainen soittajisto panhuilun pariin vuosien saatossa hakeutuu. Tässä työssä on esitelty se ensimmäinen ohjelmistoversio, joka on välttämätön, jotta olisi jotain mitä leiri- ja oppilaitosopetuksen kokemuksen pohjalta voidaan jaksossa kehittää. Kuva 36. Raahen panhuilukurssin loppukonsertista: Anniina ja Piia

MUSIIKIN TEORIAA VAI KÄYTÄNTÖÄ MUSIIKIN PERUSTEIDEN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ AINEENSA KEHITYSSUUNNASTA. Hanne Jurvanen

MUSIIKIN TEORIAA VAI KÄYTÄNTÖÄ MUSIIKIN PERUSTEIDEN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ AINEENSA KEHITYSSUUNNASTA. Hanne Jurvanen MUSIIKIN TEORIAA VAI KÄYTÄNTÖÄ MUSIIKIN PERUSTEIDEN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ AINEENSA KEHITYSSUUNNASTA Hanne Jurvanen Tutkielma Kevät 2005 Musiikkikasvatuksen osasto Sibelius-Akatemia Tiivistelmä Kirjallinen

Lisätiedot

Aikamme taidemusiikkia konsertissa Kyselyhaastattelu kuulijan kokemuksista

Aikamme taidemusiikkia konsertissa Kyselyhaastattelu kuulijan kokemuksista Aikamme taidemusiikkia konsertissa Kyselyhaastattelu kuulijan kokemuksista Jussi-Matti Haavisto Kirjallinen työ (Sävellys) Sävellyksen ja musiikinteorian aineryhmä Klassisen musiikin osasto Sibelius-Akatemia

Lisätiedot

Mä tanssin kuin myrsky!

Mä tanssin kuin myrsky! Sanna Lepoaho Mä tanssin kuin myrsky! Tanssi-ilmaisu osana päiväkodin varhaiskasvatusta Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi Opinnäytetyö 07.04.2015

Lisätiedot

Laulun opetuksen vertailua kansanmusiikin. suuntautumisissa

Laulun opetuksen vertailua kansanmusiikin. suuntautumisissa Laulun opetuksen vertailua kansanmusiikin ja pop/jazz-musiikin suuntautumisissa Emmi Kuittinen Pedagoginen opinnäytetyö Kesäkuu 2009 Ammatillinen opettajakorkeakoulu JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Helsingin Konservatorio. MUSIIKIN LAAJA OPPIMÄÄRÄ KURSSILIITE Kitara, kantele, harppu

Helsingin Konservatorio. MUSIIKIN LAAJA OPPIMÄÄRÄ KURSSILIITE Kitara, kantele, harppu MUSIIKIN LAAJA OPPIMÄÄRÄ KURSSILIITE Kitara, kantele, harppu 1 Kitaransoiton peruskurssi 1 Oppilas oppii kitaransoiton tekniikan ja äänenmuodostuksen alkeita, tutustuu helppoihin kitarasävellyksiin ja

Lisätiedot

Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä

Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä Pro gradu -tutkielma Emmi Jurvelin Kasvatustieteiden tiedekunta Luokanopettajakoulutus

Lisätiedot

MITEN TÄÄ MUKA MITTAA MUSIKAALISUUTTA? Vertaileva tutkimus Kai Karman musikaalisuustestistä ja jäljittelyyn perustuvasta musikaalisuustestistä

MITEN TÄÄ MUKA MITTAA MUSIKAALISUUTTA? Vertaileva tutkimus Kai Karman musikaalisuustestistä ja jäljittelyyn perustuvasta musikaalisuustestistä MITEN TÄÄ MUKA MITTAA MUSIKAALISUUTTA? Vertaileva tutkimus Kai Karman musikaalisuustestistä ja jäljittelyyn perustuvasta musikaalisuustestistä Tiina Kolehmainen Musiikkitieteen kandidaatintutkielma 28.5.2009

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ SUOMEN TEATTERIT RY:N JÄSENTEATTEREISSA

SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ SUOMEN TEATTERIT RY:N JÄSENTEATTEREISSA Sara Häkkinen SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ SUOMEN TEATTERIT RY:N JÄSENTEATTEREISSA Opinnäytetyö Kulttuurituotannon koulutusohjelma Huhtikuu 2015 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 31.3.2015 Tekijä(t) Sara

Lisätiedot

Oma kieli kullan kallis

Oma kieli kullan kallis Oma kieli kullan kallis Opas oman äidinkielen opetukseen Sirkku Latomaa (toim.) Opetushallitus ja tekijät Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy ISBN 978-952-13-3234-0 (nid.) ISBN 978-952-13-3235-7

Lisätiedot

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS SISÄLLYS I Alkusanat 1 II Nuorten osallistavan koulutuksen taustaa 3 Mitä nuorten osallistaminen tarkoittaa? 3 Mikä on ohjaajan rooli osallistavassa koulutuksessa?

Lisätiedot

Tuki- ja virikeaineisto

Tuki- ja virikeaineisto Osallistavat menetelmät Tuki- ja virikeaineisto Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry 1 OSALLISTAVAT MENETELMÄT 2 1.1 Osallistavien menetelmien määritelmä 2 1.2 Ohjaajan rooli 3 1.3 Osallistavat menetelmät

Lisätiedot

Mä ite koen et mä en o mikään rytmityyppi

Mä ite koen et mä en o mikään rytmityyppi Mä ite koen et mä en o mikään rytmityyppi Jazzlaulunharrastajien reflektointia oppimisestaan kolmimuunteisen rytmiikan parissa Tutkielma (Maisteri) Syksy 2014 Asta Levy Musiikkikasvatuksen aineryhmä Sibelius-

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUYRITYKSEN LIIKETOIMINNASSA ONNISTUMISEN ESIMERKKEJÄ

SOSIAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUYRITYKSEN LIIKETOIMINNASSA ONNISTUMISEN ESIMERKKEJÄ OPINNÄYTETYÖ Katariina Kinnunen Johanna Niemi 2011 SOSIAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUYRITYKSEN LIIKETOIMINNASSA ONNISTUMISEN ESIMERKKEJÄ MATKAILUN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU MATKAILU-,

Lisätiedot

Ideasta kasvuyritykseksi

Ideasta kasvuyritykseksi McKinsey & Company Ideasta kasvuyritykseksi Käsikirja liiketoimintasuunnitelman laatimiseen Werner Söderström Osakeyhtiö Helsinki Copyright 1999 McKinsey & Company Englanninkielisestä alkuteoksesta Starting

Lisätiedot

SE ON SIINÄ JA TULEE AINA OLEMAAN

SE ON SIINÄ JA TULEE AINA OLEMAAN SE ON SIINÄ JA TULEE AINA OLEMAAN Tutkimus halkionuorten minäkäsityksen ja sosiaalisten suhteiden muuttumisesta osteotomia leikkauksen yhteydessä sekä ajatuksia SUHUPO ry:n nuorisotoiminnan järjestämisestä.

Lisätiedot

Elina Heikkilä & Taneli Tuovinen (toim.) TAIDE KASVATUS LIIKE

Elina Heikkilä & Taneli Tuovinen (toim.) TAIDE KASVATUS LIIKE Elina Heikkilä & Taneli Tuovinen (toim.) TAIDE KASVATUS LIIKE Elina Heikkilä & Taneli Tuovinen (toim.) Uusi taidekasvatusliike Elina Heikkilä & Taneli Tuovinen (toim.) TAIDE KASVATUS LIIKE Aalto-yliopiston

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ JAAKKO KURTTI 2012 FACEBOOK YRITYKSEN VERKOSTOITUMISEN VÄLINEENÄ TIETOJENKÄSITTELYN KOULUTUSOHJELMA

OPINNÄYTETYÖ JAAKKO KURTTI 2012 FACEBOOK YRITYKSEN VERKOSTOITUMISEN VÄLINEENÄ TIETOJENKÄSITTELYN KOULUTUSOHJELMA OPINNÄYTETYÖ JAAKKO KURTTI 2012 FACEBOOK YRITYKSEN VERKOSTOITUMISEN VÄLINEENÄ TIETOJENKÄSITTELYN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONTIETEIDEN ALA Tietojenkäsittely Opinnäytetyö FACEBOOK

Lisätiedot

DOKUMENTAARISEN RADIO-OHJELMAN KÄSIKIRJOITTAMINEN

DOKUMENTAARISEN RADIO-OHJELMAN KÄSIKIRJOITTAMINEN DOKUMENTAARISEN RADIO-OHJELMAN KÄSIKIRJOITTAMINEN Saara Henriksson Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK) TIIVISTELMÄ Henriksson,

Lisätiedot

MITÄ TERMIT VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS TARKOITTAVAT?

MITÄ TERMIT VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS TARKOITTAVAT? S U U N Y L I O P JOENSUUN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TUTKIMUKSIA J O E N I S T O UNIVERSITY OF JOENSUU RESEARCH REPORTS OF THE FACULTY OF EDUCATION N:o 86 Ulla Härkönen MITÄ TERMIT VARHAISKASVATUS

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys hoitotyössä, sen opettaminen ja kehittäminen

Asiakaslähtöisyys hoitotyössä, sen opettaminen ja kehittäminen Asiakaslähtöisyys hoitotyössä, sen opettaminen ja kehittäminen AMK-opettajien näkemyksiä Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Fysioterapeutti ylempi AMK Opinnäytetyö Joulukuu 2010 Hanna

Lisätiedot

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus - Georg Strien Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihdolla on pitkä perinne, vanhimmat viitteet löytyvät vuodesta 1694 Ranskasta.

Lisätiedot

Luova ympäristö lasten omaaloitteisen

Luova ympäristö lasten omaaloitteisen Luova ympäristö lasten omaaloitteisen toiminnan tukemiseksi (Miten käytimme TRIZ:a lasten TV-pelin suunnittelutyössä?) Kirjailija Karl Rautio Creavit Media Osk (Suomi) 2013 Opetusaineisto on valmistunut

Lisätiedot

TYÖLKI ELLÄÄ MUT KAUPAL RIKASTUU Näkökulmia mediakasvatukseen musiikinopetuksessa

TYÖLKI ELLÄÄ MUT KAUPAL RIKASTUU Näkökulmia mediakasvatukseen musiikinopetuksessa TYÖLKI ELLÄÄ MUT KAUPAL RIKASTUU Näkökulmia mediakasvatukseen musiikinopetuksessa Seminaarityö Kevät 2010 Instrumenttiopettajan pedagogiset opinnot Helsingin yliopisto/sokla Olli Kari Sibelius-Akatemia

Lisätiedot

RETEAMING -KEHITTÄMISOHJELMA VUORELAN KOULUKODISSA

RETEAMING -KEHITTÄMISOHJELMA VUORELAN KOULUKODISSA RETEAMING -KEHITTÄMISOHJELMA VUORELAN KOULUKODISSA Mari Rodas Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi

Lisätiedot

KANSALAISJÄRJESTÖT MEDIASSA Miten tiedottaja saa järjestönsä viestin tiedotusvälineissä läpi?

KANSALAISJÄRJESTÖT MEDIASSA Miten tiedottaja saa järjestönsä viestin tiedotusvälineissä läpi? KANSALAISJÄRJESTÖT MEDIASSA Miten tiedottaja saa järjestönsä viestin tiedotusvälineissä läpi? Heta Ängeslevä Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma

Lisätiedot

Vanhempien tyytyväisyys kommunikointikansioon ja sen käytön ohjaukseen Tietoteekissa.

Vanhempien tyytyväisyys kommunikointikansioon ja sen käytön ohjaukseen Tietoteekissa. Vanhempien tyytyväisyys kommunikointikansioon ja sen käytön ohjaukseen Tietoteekissa. Hanna Korhonen Logopedian pro gradu -tutkielma Puhetieteiden laitos Helsingin yliopisto Toukokuu 2007 Ohjaaja: Kaisa

Lisätiedot

Vapaaehtoinen ruotsi on hyvinvointietu

Vapaaehtoinen ruotsi on hyvinvointietu Vapaaehtoinen ruotsi on hyvinvointietu Suomenkielisten näkökulma kielipolitiikkaan Ilmari Rostila Suomen Perusta Raportin kirjoittaja Sisältö Professori, YTT Ilmari Rostila on toiminut hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Se on se avain! Tutkimuksia ja selvityksiä 46. Tampereen yliopiston opintotoimisto

Se on se avain! Tutkimuksia ja selvityksiä 46. Tampereen yliopiston opintotoimisto Tampereen yliopiston opintotoimisto Tutkimuksia ja selvityksiä 46 2004 Se on se avain! Kasvatustieteiden tieteenalaohjelmasta valmistuneiden tarinoita opiskelusta ja työhön sijoittumisesta Kirsti Jokihaara

Lisätiedot

opiskelijan ohjaajana

opiskelijan ohjaajana Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana Frisk, T. (toim.) www.ohjaan.fi Tämänteoksenkopioiminenontekijänoikeuslain (404/61, muutt. 712/96) ja valokuvalain (495/61, muutt. 446/96) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

VIITTOMAKIELENTULKIN AMMATILLISUUS IHMISSUHTEISSA

VIITTOMAKIELENTULKIN AMMATILLISUUS IHMISSUHTEISSA VIITTOMAKIELENTULKIN AMMATILLISUUS IHMISSUHTEISSA Raija Roslöf Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ TURUN

Lisätiedot