Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n avustusstrategiakiertue

Transkriptio

1 Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n avustusstrategiakiertue Työpajatyöskentelyjen yhteenvedot

2 Kysymys porinaporukoissa pohdittavaksi: Mitä uusia avauksia ja yhteistyömahdollisuuksia työryhmä näkee strategialinjoissa? Uusia kohderyhmiä? Uusia toimintatapoja? Olennaisia, oikeita ja uusia kumppaneita? Mitkä ovat reaalimaailman haasteet? Yhteistyö, kunnilla ei ole järjestöstrategiaa Miten niitä voi ratkaista? mitä järjestöjen kannattaa strategiakaudella tehdä ja mihin hakea avustusta

3 Avustusstrategian päälinjat

4 Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen Uudet avaukset ja ideat: järjestöjen muuttuvan yhteiskunnallisen roolin tukeminen: muutokset mm. toimintaympäristössä ja vapaaehtoistoiminnassa hankehautomon perustaminen, siellä voisi jakaa kumppaneiden kanssa ideoita ja synnyttää yhteisiä hankkeita hankeraportit ja kuvaukset tulisi saada nettiin tietoisuus muiden toiminnasta lisääntyisi kohdentaa rahaa tiettyyn teemaan vuosittain järjestötalojen yhteistoiminnan koordinointi (alueelliset verkkopalvelut) suurempien kokonaisuuksien koordinointi nuorille tulisi maksaa kansalaispalkkaa työvelvoitteella, näin ehkäistäisiin syrjäytymistä, päihteiden käyttöä jne

5 Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen Ihmiset toimijoina/ Kohderyhmät: erityisryhmien ulkopuolisen väestön huomioiminen arjen kuormittavuuden vähentäminen yksilö- ja perhetasolla osallisuuden uusien muotojen löytäminen ihminen toiminnan subjektina asiakasnäkökulman esille nostaminen kokemusasiantuntijuuden esille nostaminen elämänkaariajattelun lisääminen yhteisöllisyyden korostaminen

6 Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen Yhteistyö: rajapintojen ylittäminen niin kuntien kuin toisten järjestöjenkin kanssa esim. kaupungin projektien yhdistäminen järjestöjen projekteihin laajempien kokonaisuuksien huomioiminen kuntayhteistyön saaminen uudelle tasolle, jotta järjestöt pääsevät oikeasti samaan pöytään oppilaitosyhteistyön kehittäminen perhekeskeisyyden vahvistaminen työelämässä järjestöjen ja työelämän toimijoiden yhteistyön tiivistäminen Verkostoitumisen merkityksellisyyden korostaminen, huomio riittäviin voimavaroihin Yhteishankkeiden toteutus, kukin järjestö tuo oman asiantuntemuksen hankkeeseen Kumppanuuksien rakentaminen yli oman substanssialan Asiantuntijapankin käyttöönotto

7 Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen Toiminta: järjestöjen asiantuntemuksen ja roolin vahvistaminen sekä toimintaedellytysten turvaaminen toiminta ylisukupolvisesti, monimuotoisesti, -etnisesti ja -taitoisesti oma-aputoiminnan löytämisen helpottaminen epätyypillisissä ympäristöissä voimaannuttamisen keinojen tuominen ihmisten saataville vapaaehtoisten ammatillinen ohjaaminen järjestöjen koulutuksen lisääminen sosiaalisen tilipidon hyödyntäminen Ihmisten voimavaraistaminen mm. järjestämällä toimintaa siellä missä ihmiset ovat

8 Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen Paikkakuntakohtaisia poimintoja: Helsinki: Järjestöjen välinen yhteistyö sekä kuntien ja järjestöjen yhteistyön tiivistäminen, saattaen vaihto- ajattelua eli ihmisen siirtyessä elämänvaiheesta toiseen järjestöt olisivat mukana ihmisen arjessa Turku: rahoituksen suuntaaminen vuosittain johonkin teemaan, useamman strategialinjan kattavan hankkeet Rovaniemi: vanhoja hyviä toimintatapoja käyttöön, kohtaamispaikkajärjestelmä kunnan ja järjestöjen yhteistyönä, kokemusasiantuntijuuden esille tuominen Oulu: Anarkian ymmärtäminen eli annettaisiin anarkistien päättää mitä avustuksella tehdään Kuopio: Puuhastelullekin tulee antaa arvoa. Nykyisin toiminta on liian tavoitekeskeistä. Seinäjoki: tuki yhdistysten perustoimintaan, vapaaehtoistyön vahvistaminen Jyväskylä: hankeraportit ja kuvaukset nettiin tietoisuus muiden toiminnasta, sukupolvien välisen yhteistyön edistäminen (yli sektorirajojen) Tampere: Perinteisiä raja-aitoja pitää purkaa, jotta yhteistyö eri toimijoiden kanssa mahdollistuu

9 Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Ihmiset toiminnassa Ihminen nähtävä kokonaisvaltaisena (psyko-fyysis-sosiaalis-henkinen) Ihmisyhteys (ihminen ihmiselle) Ihmisoikeusnäkökulma kaikkien yksilöiden ja ryhmien osalta Ihmisen omat voimavarat käyttöön ja mahdollisuus osallisuuteen Ihmisiin kohdistuvan työn pohdinta arvoista lähtien, ei aina erilaisten ammattilaisten työnä Ihmisen yksilöllinen huomioiminen vs. yhteisöllisyys Ihminen oman elämänsä asiantuntija otettava huomioon toiminnassa

10 Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Yhteistyö Yhteistyön perustana yhteiset päämäärät ja arvot Taloudellisten resurssien niukkuuden tunnustaminen sekä yhteistyömahdollisuuksien ymmärtäminen ovat kaiken tuloksellisen järjestötyön kehittämisen perusta Järjestöjen alueellisella toiminnalla luodaan paremmat edellytykset kuntayhteistyölle Hallinnonalojen rajat ylittävälle yhteistyölle on suuri tarve Maahanmuuttajayhteistyö yli sektorirajojen Järjestöjen alueellinen yhteistyö Yhteistyön syventäminen ja koordinaation kehittäminen Järjestöjen yhteistyön tiivistäminen vähentäisi päällekkäisyyksiä Yhteistyössä julkinen sektori voisi mahdollistaa esim. tilat järjestöille Suurten kokonaisuuksien myötä laajempi näkemys asioihin

11 Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Miten toimia? Kukin taho hyödyntää omaa parasta osaamistaan Varhainen tuki, varhaiset varomerkit, etsivä työ Näkökulmamuutos riskeistä mahdollisuuksiin Kunkin yksilön/yhteisön vahvuudet käyttöön vahvuusverkosto Yhteisön vastuu ihmisistä Paikallistason toiminta turvattava Ihmiset kohdataan omissa toimintaympäristöissään päiväkoti, koulu, kortteli, kaupunginosa jne. Apu ja tuki suunnataan yksilöille, ei massatoimenpiteitä Sosiaalisen median hyödyntäminen Vapaaehtoistyön vahvistaminen Vapaaehtoistoiminnan varauskanava aikapankki Syrjäseuduilla toiminnan tarve korostuu Ikääntyvien, hyväkuntoisten ihmisten resurssit nykyistä paremmin käyttöön Vapaaehtoistyön puitteet kuntoon (ohjaus, tuki, virkistys jne. vapaaehtoisille) Palveluohjauksellinen työote kaikessa toiminnassa Ihmisen perusturvan oltava kunnossa, jotta ehkäisevä työ mahdollista

12 Miten toimia? Työpajatyöskentelyjen yhteenveto / Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Jokapäiväisen arjen turvallisuuden parantaminen kyläturvallisuus (kyläläisten turvallisuustaidot, yhteisöllisyys) Kansallinen vapaaehtois- ja kansalaistoimintojen jakeluverkosto/- mekanismi (toimijoiden yhteinen sopimus) Resurssipankki julkisten tilojen ja muun julkisella rahoituksella toteutetun infran käyttämisen mahdollistavat ratkaisut

13 Haasteina Työpajatyöskentelyjen yhteenveto / Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Ikärakenteen muutos Yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja yksinäisyys lisää syrjäytymistä Ammattiin valmistuvien, vaille työtä jäävien syrjäytyminen Huonot terveystottumukset (taustalla mm. vallitsevat alkoholiasenteet) Pitkät välimatkat lisäävät suunnittelun, yhteistyön ja uusien menetelmien kehittämistä (mm. modernin teknologian hyödyntäminen) Nykyään ei ole enää juurikaan luonnollisia kohtaamispaikkoja kohtaamiskahvilat Ei-perinteisen RAY-rahoitetun toiminnan hyödyntäminen (taide, kulttuuri jne.) miten tehdä asiat niin houkuttelevaksi että ihminen voi itse oivaltaa ja nähdä että voi oman elämänsä ja läheistensä suhteen tehdä

14 Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Paikkakuntakohtaisia nostoja: Helsinki: osaamisen, asiantuntijuuden ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen tehokkaasti mm. sektori- ym. Rajat ylittävällä kumppanuudella Turku: yhteisiin riskitekijöihin vaikuttaminen laajapohjaisella yhteistyöllä (kunnat, järjestöt ym.), jossa tiedetään mitä kukin tekee ja osaa Rovaniemi: vapaaehtoistyön vahvistaminen mm. ikääntyvien arjen turvallisuuden parantamiseksi ottaen huomioon poikkeukselliset olosuhteet (pitkät välimatkat) ja niiden toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset työn suorittamiseen mm. matkakustannusten osalta Oulu: pienten erityisryhmien tunnistaminen ja tavoittaminen mm. jalkautuvan työn avulla, toisaalta terveyttä edistävä työ suurina kokonaisuuksina Kuopio: yhteistyön merkityksen korostaminen ja toiminnan reunaehtojen tunnistaminen ja tunnustaminen (päämäärät, arvot, inhimilliset ja taloudelliset resurssit) Seinäjoki: kokonaisvaltainen, rohkea ja ennakkoluuloton apu ja tuki, jota viedään sinne missä sitä konkreettisesti tarvitaan, työn näkyväksi tekeminen vaatii kehittämistä viestintä suunnitelmallisemmaksi ja paremmaksi Jyväskylä: Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen sijaan, riskeistä mahdollisuuksiin, yksilöiden auttaminen palveluohjauksellisuus periaatteena Tampere: kokemustiedon esiin nostaminen mm. eri tavoin vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa kautta, taiteen ja kulttuurin sisällyttäminen hyvinvointipoliittisiin ohjelmiin

15 Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen Nykypäivän ja tulevaisuuden haasteita: Ennakkoasenteita, nykyinen arvomaailma, erilaisuutta ei hyväksytä riittävästi Kentällä on pieniä järjestöjä joiden voimavarat eivät riitä nykypäivän haasteisiin; esim. projektin hallinnoimiseen Järjestön erityisosaaminen ei pääse tarpeeksi esille Kunta-järjestö rajapinta ei aina ole riittävän selkeä Kunnan hidas reagointi Vapaaehtoistyöntekijöiltä aletaan vaatia ammattitaitoa tiettyjen kohderyhmien kanssa toimittaessa. Järjestöjen mielestä väärä suunta. Aloitteentekijä kuntatapaamiseen tai yhteistyöhön tulee olla STM tai RAY jotta kunnat kiinnostuvat

16 Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen Kohderyhmistä: Todellisia tarpeita ei aina tunneta, tunnisteta tai ymmärretä Kohderyhmätuntemus päätöksentekotasolla on paikoitellen heikkoa Moniongelmaisuus on kasvanut Onnistumisen lähtökohtana on ihmisen oma motivaatio ja halu Yksinäisyys näyttäytyy aiempaa voimakkaampana nykyään Eläköityvät ihmiset tulee huomata aktiivisesti järjestötoiminnassa voimavarana Tämän päivän keskeisiä kohderyhmiä ovat mm: syrjäytyneet, yksin asuvat joita ei edes etsivä työ tavoita, työelämästä syrjäytyneet, maahanmuuttajat, sähköisen viestinnän ulkopuolelle jääneet henkilöt, omaishoitajat ja omaiset vuotiaat lapset ovat väliinputoajaryhmä (ei lastensuojelun tai nuorisotoiminnan kohderyhmä)

17 Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen Yhteistyöstä: Uusia avauksia uusien kumppaneiden myötä. Yhteistyölle pelisäännöt Kaivataan tiedon jakoa, avoimuutta ja luottamusta toimijoiden kesken Rajojen rikkominen, julkisen hallinnon ja järjestöjen roolit Kelan mahdollisuudet uuteen kumppanuuteen yhdistysten kanssa Oppilaitosyhteistyö, yhteistyötä kulttuuri- ja liikuntapuolen kanssa Vähemmistöjen huomioiminen järjestöjen hankkeissa Järjestöyhteistyöstä puuttuu suunnitelmallisuus ja sitoutuminen hanketyössä. Järjestöt mukaan Kaste yhteistyöhön Tiedotusyhteistyö Työhyvinvoinnin kehittäminen yli järjestörajojen Järjestövaihto Vaikuttamista yhdessä

18 Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen Ideoita: Resurssikeskuksia kaivataan ympäri maata Epäonnistuneiden projektien seminaari virheistä oppii Valtakunnalliset järjestöpäivät Järjestöille mahdollisuus toimia järjestötaloissa Kuntien tulisi tarjota puitteet ja olla aktiivisempi myös koollekutsujana Kunnissa tulisi olla järjestölobbari Järjestöissä on paljon hiljaista tietoa, hyödyntämistä tulee kehittää edelleen Vapaaehtoistyö on positiivinen asia ja voimavara myös tekijälle Jalkautuminen kohderyhmien tavoittamiseksi Sosiaalinen media tukimuotona kaikenikäisille Ihmiset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita

19 Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen Paikkakuntakohtaisia poimintoja: Helsinki: järjestöt ajavat monen pienen ihmisryhmän etuja, työpajoihin kuntien ja ministeriöiden edustajia, kumppanuushaku sivusto nettiin Rovaniemi: kokemusasiantuntijoiden päivystysrinki yhteistyössä järjestöjen kanssa, vapaaehtoisuuden koordinointi, vapaaehtoisten löytäminen Oulu: järjestöissä on paljon hiljaista tietoa, hyvien käytäntöjen jatkaminen, voimaannuttavan lomatoiminnan kehittäminen Kuopio: kuntatyöntekijän rooli, ongelmien syntymiseen menee vuosia korjaamiseen vielä enemmän, muutokset käytäntöön Seinäjoki: vapaaehtoisuuden kasvu, vapaaehtoisuuden pyörittäminen vaatii järjestöltä resursseja ym. Jyväskylä: uusia avauksia kulttuuri- ja liikuntapuolen sekä yritysten kanssa, sähköisen viestinnän ulkopuolelle jääneet henkilöt Tampere: asiakkaan ääni tärkeä, jalkautuminen kohderyhmän tavoittamiseksi, maalaisyhteisöt vastustamaan yksinäisyyttä