Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen laadunvarmistusjärjestelmä TOIMINTAKÄSIKIRJA SISÄLTÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen laadunvarmistusjärjestelmä TOIMINTAKÄSIKIRJA SISÄLTÖ"

Transkriptio

1 Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen laadunvarmistusjärjestelmä SISÄLTÖ 1 LAITOKSEN YLEISKUVAUS 2 JOHTAMINEN 3 HENKILÖSTÖ 4 TALOUS 5 TUTKIMUS 6 KOULUTUS 7 YHTEISTYÖ 8 YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS 9 LAATUTYÖ 10 LIITTEET

2 1 LAITOKSEN YLEISKUVAUS Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella koulutetaan tutkijoita ja asiantuntijoita biologisissa tieteissä ja ympäristötieteessä. Opetus perustuu korkeatasoiseen tutkimukseen. Laitoksen arvot ovat avoimuus, tasa-arvo, vastuullisuus sekä tieteellisen tiedon ja tutkimuksen arvostus. Bio- ja ympäristötieteiden laitos toimii Jyväskylän yliopiston strategian ja tavoitteiden mukaisesti osana matemaattisluonnontieteellistä tiedekuntaa. Laitos osallistuu aktiivisesti yhteistyöhön tiedekunnan laitosten kanssa kuten myös tiedekuntien väliseen yhteistyöhön. Laitos on keskeinen toimija yliopiston määrittelemällä vahvuusalueella luonnon perusilmiöt ja matemaattinen ajattelu Laitoksen sisäinen hallinto jakautuu kahteen osastoon: Biotieteiden osasto (BIO) ja Luonnonvarat ja ympäristö osasto (LY). Lisäksi laitokseen kuuluu Konneveden tutkimusasema. Osa laitoksen tutkimuksesta tapahtuu tiedekunnan yhteisessä Nanoscience Centerissä (NSC). Laitokseen kuuluva koe-eläinyksikkö palvelee koko Jyväskylän yliopiston koe-eläintoimintaa. Laitoksella toimii Suomen Akatemian nimeämä Biologiset vuorovaikutukset huippututkimusyksikkö 2017 loppuun saakka. Laitoksen tutkimuksen vahvuusalat ovat evoluutiotutkimus, luonnonvarojen ja ympäristön tutkimus sekä biologinen nanotiede (tarkemmin laitoksen strategiassa). Tavoite tutkimuksessa on olla kaikilla vahvuusaloilla Suomen kahden laadukkaimman yliopistollisen tutkimusorganisaation joukossa. Laitos kouluttaa tutkijoita, jotka sijoittuvat hyvin kansainvälisiin ja kansallisiin tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin. Perustutkintokoulutuksessa laitoksen visio on tarjota kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen perustuvaa opetusta tehokkaasti ja käyttäen monipuolisesti asianmukaisia opetusmenetelmiä. Tavoitteena on olla Suomen laadukkain bioja ympäristötieteiden alojen maisterikoulutusyksikkö, joka kouluttaa itsenäiseen työhön ja tieteellisen tiedon käyttöön kykeneviä maistereita. Laitos on myös tehokas koulutuksen järjestäjä, jonka opettajaresurssit ja osaaminen on hyödynnetty järkevästi. Yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa laitoksen tavoitteena on olla alueellisesti ja valtakunnallisesti aktiivinen ja näkyvä toimija etenkin yhteistyössä koululaitoksen (LUMA-keskus), sektoritutkimuslaitosten (erityisesti Luke ja Syke), yritysten ja bioalan hallinnon kanssa. Työyhteisönä laitos tarjoaa innostavan ilmapiirin, jota kuvaa arvostus, avoimuus ja vastuunkanto. Laitos edistää toiminnassaan työhyvinvointia ja mahdollisuuksia kehittyä asiantuntijaorganisaatiossa. Tavoitteena on säilyä kilpailukykyisenä ja houkuttelevana työpaikkana. 2 JOHTAMINEN Laitosta johtavat laitoksen johtaja, kaksi varajohtajaa ja pedagoginen johtaja. Konneveden tutkimusasemalla on oma esimies (asemanjohtaja). Dekaani nimeää johtajan laitoksen henkilöstöstä kuultuaan laitoskokousta. Laitoksen johtajan tehtävät on määrätty yliopiston johtosäännössä. Laitoksen johtaja nimeää kaksi varajohtajaa ja pedagogisen johtajan sekä päättää työnjaosta. Varajohtajat toimivat myös osastojen esimiehinä. Laitoksen johtaja nimeää tuekseen johtoryhmän, johon kuuluvat laitosjohtajien lisäksi Konneveden tutkimusaseman johtaja ja laitoksen johtajan nimeämät muun henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat. Laitoksen johtajan, varajohtajien, pedagogisen johtajan ja johtoryhmän toimikausi on neljä vuotta. Tarvittaessa laitoksen johtaja voi kutsua koolle myös laitoskollegion, johon osallistuvat laitoksen professorit, yliopistonlehtorit ja tutkimusryhmien johtajat. Kollegio toimii laitoksella tiedotus- ja keskustelukanavana tärkeissä strategisissa ja hallinnollisissa kysymyksissä sekä avustaa laitoksen johtoa opetuksen ja tutkimuksen kehittämisessä. Laitoksen johtaja kutsuu vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa koolle laitoskokouksen käsittelemään laitoksen yleisiä asioita (johtosääntö 17 ). Laitoskokous käsittelee suunnitelmat laitoksen taloudesta, henkilöstöstä ja opetuksesta ja tekee dekaanille ehdotuksen henkilöstä laitosjohtajan tehtävään. Laitoskokous voi tehdä aloitteita laitoksen toiminnan kehittämiseksi. Laitoskokoukseen voivat osallistua laitoksen henkilöstö ja opiskelijat. Toinen laitoksen varajohtajista toimii tohtoriohjelman johtajana ja nimeää myös tohtoriohjelman johtoryhmän. Laitoksen johtajat määräävät päätösvaltaansa kuuluvien asioiden valmistelusta. Valmistelussa avustaa yliopistopalveluiden henkilöstö (Liite 1). Osaston johtajien ja Konneveden tutkimusaseman johtajan tehtävänä on johtaa yksikön toimintaa ja strategista suunnittelua (tutkimus, opetus, tilankäyttö, talous), toimia puheenjohtajana osaston kokouksissa, toimia tiedonvälittäjänä johtoryhmän ja osaston henkilökunnan ja tutkimusprojektien välillä, vastata osaston laskujen hyväksymisestä ja hyväksyä laitoksen johtajan delegoimat osastoa koskevat käytännön asiat, kuten tietokonehankinnoista päättäminen.

3 Laitoksen toimintakulttuuriin kuuluu kierrättää johtajan ja varajohtajien tehtävää professorien kesken. Johtajan vaihtuminen luo hyvän perustan kollegiaaliselle johtamiselle. Johtajien vaihtuminen määräajoin asettaa suuria vaatimuksia laitoksen operatiiviselle johtamiselle. Tavoitteena on kehittää johtamisen tukipalveluja ja työkaluja sekä palvelukeskuksen toimintaa niin, että palvelukeskuksen, talouspalveluiden ja koulutuspalveluiden laitoksen toimintaa tukemaan osoitetut henkilöt pystyvät huolehtimaan itsenäisesti rutiinikäytännöistä ja tukemaan uusia johtajia laitoksen käytäntöihin perehtymisessä. Myös laitoksen johtoryhmän merkitys operationaalisten käytänteiden, tiedon ja perinteiden siirtämisessä ja jakamisessa on tärkeä. Laitoksen yhteisten asioiden hoitoa varten on nimetty yhteyshenkilöt seuraaviin vastuisiin: hankinnat, kemikaali/ongelmajätteet, kirjasto, koe-eläimet, kopiokone/monitoimilaitteet, siivous, säteilysuojaus, tiedotus, tietohallinto, tutkimuslaboratoriovastuut, tutkimuksen etiikka, työsuojelu ja alkoholi. Yhteyshenkilöt ja vastuut on listattu liitteessä (2). Rehtori nimittää Jyväskylän yliopiston koe- eläintoiminnasta vastaavan henkilön. 2.1 STRATEGINEN JOHTAMINEN Laitoksen tehtävä ja tavoitteet määritellään laitoksen strategiassa sekä talous- ja toimintasuunnitelmassa. Strategia ja TTS valmistellaan laitoksen johtoryhmässä ja käsitellään laitoskokouksessa. Niitä tarkastetaan määrävuosittain. Talousja toimintasuunnittelu tapahtuu yliopistopalvelujen ja tiedekunnan määrittelemien ohjeiden ja aikataulun mukaisesti. Osastojen johtajat ja Konneveden asemanjohtaja vastaavat siitä, että henkilökunta pääsee osallistumaan strategian ja TTS:n valmisteluun osasto-/yksikkökokouksissa. 3. HENKILÖSTÖ Laitoksen tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen perustuu osaavaan, motivoituneeseen, viihtyvään ja aktiiviseen henkilöstöön. TTS:n henkilöstösuunnitelmassa linjataan henkilöstön kehittämistarpeet. Tavoitteena on tukea laitoksen koulutuksen ja tutkimuksen vahvoja aloja sekä niihin tukeutuvia yhteiskunnan ja tieteen kannalta uusien merkittävien alojen kehittämistä, edistää tutkijoiden liikkuvuutta ja taata parhaiden tutkijoiden eteneminen akateemisella uralla ja edistää tarkoituksenmukaista henkilöstöyhteistyötä esim. muiden tutkimustahojen kanssa. Rekrytointi ja työhönottaminen Henkilöstön ottamisessa sekä vapautuksen antamisessa noudatetaan rehtorin tekemää päätöstä henkilöstöasioista. Laitoksen johtaja tekee henkilöstöä koskevat esityksensä tai päätöksensä TTS:n linjausten sekä asianomaisessa osastossa ja johtoryhmässä tai kollegiossa käydyn valmistelevan keskustelun pohjalta. Ulkopuolisella rahoituksella toimivan henkilöstön osalta rekrytointiin osallistuvat myös hankkeiden vastuulliset johtajat. Esimiestoiminta Yliopistojen palkkausjärjestelmän (YPJ) myötä jokaiselle työntekijälle on määritelty ypj-esimies. Uusien työntekijöiden ypj-esimiehen määrittelee laitoksen johtaja valintapäätöksessään. Laitoksen johtaja nimittää teknisen tukipalvelun henkilöstön esimiehen, koe-eläinyksikön esimiehen ja Ambiotican välinehuollon esimiehen (liite 2). Kehityskeskustelut Henkilökunnan kehityskeskustelut käydään yliopiston hyväksymän aikataulun mukaisesti. Tutkimus- ja opetushenkilöstön kanssa keskustelut käydään joka toinen vuosi (parillisina vuosina) pois lukien jatko-opiskelijat, joiden kanssa kehityskeskustelu tapahtuu vuosittain osana seurantaryhmätyötä (ks kohta 6.2.). Muun henkilökunnan kanssa kehityskeskustelut käydään vuosittain. Keskustelut käydään työntekijän ja lähiesimiehen välillä. Kehityskeskusteluissa lähiesimies on voi olla eri henkilö kuin ypj-esimies, esim. projektin johtaja tai väitöskirjatyön ohjaaja. Ypj-esimies hyväksyy kehityskeskustelulomakkeet sähköisessä järjestelmässä. Palkkausjärjestelmä ja arviointikeskustelut Palkkausjärjestelmään (YPJ) liittyvät arviointikeskustelut toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti kahden vuoden välein (parittomina vuosina). Uusien tehtävien osalta työnantaja tekee alustavan arvion tehtävän vaativuustasosta ja tehtävän vaativuus ja henkilökohtainen suoritustaso arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Tehtävän vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi, jos esimies katsoo tehtävän muuttuneen niin, että uusi arviointi on tarpeen sen selvittämiseksi, tuleeko vaativuustasoa muuttaa. Työntekijä voi myös itse kirjallisesti pyytää vaativuustason muuttamista, jos katsoo tehtävän muuttuneen. Päätöksen arvioimisesta tai arvioimatta jättämisestä tekee esimies. Ypj-esimiehen pitää keskustella laitoksen johtajan kanssa ennen tehtävän vaativuustason tai henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin muutosehdotusta. Työsuunnitelmat Opetus- ja tutkimushenkilökunta tekee työehtosopimuksen mukaisen työsuunnitelman SoleTM-järjestelmään toukokesäkuussa. Opetuksen kirjaamisessa työsuunnitelmaan noudatetaan tiedekunnan ohjeita. Osastojen johtajat vastaavat opetuspanoksen kurssikohtaisesta suunnittelusta sekä opetustehtävien ja sisäisten palvelutehtävien jakautumisesta

4 osaston henkilöstön kesken. Laitoksen opetus- ja tutkimushenkilökunnan työsuunnitelman hyväksyy laitoksen johtaja. Työsuunnitelma on työkalu, jolla voidaan suunnitella opetustehtävissä olevien henkilöiden (professorit, lehtorit, yliopistonlehtorit) tutkimusvapaat. Tutkimusvapaiden ajoittamisessa otetaan huomioon kehityskeskusteluissa esiin tulleet tarpeet tutkimuksen kehittämiseksi, kunkin henkilön ulkopuolisen rahoituksen määrä ja sen hankkiminen sekä osaston opetuksen ja muiden tehtävien sujuva hoitaminen. Työajan kohdentaminen SoleTM-järjestelmässä Henkilöstö kohdentaa työaikansa suunnitellusti joko laitoksen kustannuspaikalle tai projektille. Projektihenkilöstölle kohdennus suunnitellaan työsopimusta tehtäessä. Palvelukeskuksen henkilöstökoordinaattori ylläpitää Solesuunnitelmaa verkkoasemalla, jonka mukaan controller (laitosrahoitus sekä elinkeinotoiminta) sekä hankesihteerit (täydentävä rahoitus) tarkistavat ja hyväksyvät kirjaukset. Projektinjohtajan/esimiehen vastuulla on huolehtia, että työntekijä kohdentaa työaikansa oikealle projektille(eille) tai kustannuspaikalle ja että kaikki mahdolliset muutokset tulevat SoleTM-tarkastajien tietoon ja kirjattavaksi Sole-suunnitelmaan. Perehdyttäminen Laitokselle töihin tulevan henkilön työhön perehdyttämisestä vastaa hänen esimiehensä. Työsopimusehtoihin ja yliopiston käytänteisiin ja järjestelmiin perehdyttäminen on henkilöstökoordinaattorin vastuulla. Laitoksen hallinnollisiin ja muihin käytäntöihin perehdyttämisestä vastaa sihteeri. Yliopistotason ohjeistus löytyy ohjekeskuksesta. Ongelmatilanteet Henkilöstöä koskevista ongelmatilanteista vastaa laitoksen johtaja ja opiskelijoita koskevista laitoksen pedagoginen johtaja. Työsuojelu ja työturvallisuus Työsuojelussa ja työturvallisuudessa noudatetaan yliopiston ja työterveyshuollon ohjeita. Erityistä huomiota kiinnitetään kenttätyö-, laboratorio- ja kemikaaliturvallisuuteen, joista jokainen työntekijä saa ohjeet ennen työn aloittamista. Jokaisen työntekijän ja lähiesimiehen on pidettävä huolta, että laboratorio- tai kenttätöitä ei aloiteta ennen riittävän perehdytyksen saamista. Sama koskee myös erilaisten tutkimuslaitteiden käyttöä. Projektien johtajat, laitteiden nimetyt vastuuhenkilöt ja lähiesimiehet vastaavat käyttökoulutuksen antamisesta. Jos laitteissa on käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vikoja, niiden käyttö kielletään, ja viasta jätetään ilmoitus laitteen viereen ja vastuuhenkilöille, jotka järjestävät laitteen huollon. Työturvallisuuteen kuuluvat myös oikeat turvavarusteet ja suojavarusteet, jotka pitää olla jokaisen saatavilla. Huomiota kiinnitetään myös oikeanlaisiin työasentoihin. Työtuoleja ja kalusteita uusitaan tarvittaessa yhteistyössä tilapalveluiden kanssa. Yliopiston ohjeet ergonomiavälineiden ja -kalusteiden hankintaan. Työterveys Työterveyspalveluista on yliopistotason ohjeet. Yliopiston työterveyspalveluita tarjoava yritys toteuttaa määrävuosittain hyvinvointikyselyn henkilöstölle. 4. TALOUS Laitoksen tilojen ja muiden voimavarojen käytöstä päättää ja vastaa laitoksen johtaja. Osaston johtajat ja Konneveden tutkimusaseman johtaja vastaavat johtamansa yksikön talouden ja tilojen käytön suunnittelusta ja seurannasta. Budjettien laadinta Keskipitkän aikavälin taloussuunnittelu tehdään TTS-prosessin yhteydessä. TTS-prosessissa suunnitellaan myös mahdolliset tilojen käytön muutokset ja investointisuunnitelma. Investointisuunnitelma kattaa kaikki poistojen kautta budjetoitavat hankinnat (hankinta-arvo 0%-alv >10000 ). Vuosittainen taloussuunnittelu tapahtuu loka-marraskuussa sen jälkeen, kun tiedekunta on päättänyt seuraavan vuoden rahanjaon. Laitosbudjetti tehdään kalenterivuodeksi kerrallaan ja tarkennetaan yliopiston budjettitarkistusten yhteydessä kaksi kertaa vuodessa. Laitosbudjetti muodostuu laitoksen perusrahoituksesta sekä täydentävästä rahoituksesta. Budjetointi toteutetaan SAP-järjestelmässä. Budjetoinnissa laitosta avustavat talouspalveluiden controlleri ja palvelukeskuksen henkilöstökoordinaattori (Liite 1). Laitos vastaa aiheuttamistaan kustannuksista mukaan lukien tila- ja yleiskustannukset. Ulkopuolisen rahoituksen yleiskulukertymää käytetään tutkimuksesta aiheutuvien kulujen kattamiseen kuten omarahoitusosuuteen, tukipalvelujen ja yleisten hankintojen rahoittamiseen sekä tilakustannusten kattamiseen. Yleiskulukertymän käytöstä päättää laitoksen johtaja. Täydentävän rahoituksen projektit kattavat omat kulunsa rahoittajalta saadulla tulolla. Projektin vastuullinen johtaja vastaa projektin talouden suunnittelusta ja rahoituksen riittävyydestä. Projektin johtaja saa niin halutessaan oikeudet hyväksyä oman projektinsa laskuja. Pyyntö tästä on tehtävä talouspalveluihin. Hankesihteeri avustaa ja ohjeistaa projektien budjetin laadinnassa. Projektin vastuullinen johtaja saa hankesihteeriltä tarvittaessa raportin projektinsa rahoitustilanteesta. Projektin johtajan on keskusteltava laitoksen johtajan kanssa projektin budjetista sekä

5 suunnitteluvaiheessa että projektin aikana erityisesti, jos rahoituksen käytössä aiotaan poiketa suunnitellusta esimerkiksi kulujen jakautumisen suhteen. Laitoksen johtajalla on lopullinen vastuu ja päätösvalta myös täydentävän rahoituksen projektien taloudesta, koska hän on hyväksynyt hankkeet toteutettavaksi laitoksella ja vastaa kokonaisuudessaan laitoksen taloudesta. Kokonaiskustannusmallisten projektien yleiskustannuskertymän tulisi kattaa projektin omarahoitusosuus sekä hallintoon maksettava yleiskustannuserä henkilöstökuluista (9% vuonna 2016). Lisäksi yleiskustannuskertymästä tulee jäädä laitokselle johtajan kanssa sovittu määrä. Projekteille voidaan kirjata myös vakituisen henkilöstön palkkoja sovitusti. Säätiörahoituksissa lasketaan aina prosentuaalinen yleiskustannus muista kuluista kuin henkilökohtaisista apurahoista (15% vuonna 2017). Mikäli säätiön säännöt mahdollistavat korvauksen laitokselle tila- ja välinekuluista, ne on sisällytettävä rahoitushakemukseen. Muiden projektien osalta sovitaan tapauskohtaisesti budjetoinnista rahoittajan ohjeiden puitteissa. Rehtorin strategisen rahoituksen projekteista pidätetään 6-10 %:n yleiskustannusosuus, jonka tulee olla suurempi kuin projektin henkilömenojen perusteella yliopistolle maksettava yleiskustannusosuus. Hankinnat Hankintoihin kuuluvat sekä tavarat että palvelut. Laitoksella ja osastoilla on nimetyt hankintayhteyshenkilöt, jotka vastaavat laitoksen hankinnoista. Muut eivät saa tehdä hankintoja. Laboratoriotarvikkeiden ja -välineiden hankinnat tehdään mahdollisuuksien mukaan toimittajilta saatujen voimassaolevien tarjouksien puitteissa. Talouspalvelut vastaa laitoksen hankintaohjeistuksesta, ohjeistuksesta tiedottamisesta, hankintakilpailutusten hallinnosta sekä hankintapäätösten valmistelusta johtajalle päätöksen tekoa varten. Hankintoja tekevät vastaavat omalta osaltaan siitä, että laitoksen ja yliopiston hankintaohjeistusta noudatetaan. Laitoksen johtaja hyväksyy menojen ja tulojen hyväksymisoikeudet. Laitoksen talousasioista vastaavat sihteerit vastaavat ostolaskujen asiallisesta tarkistamisesta ostolaskujen kierrättämisjärjestelmässä (Martti) ja laitoksen matkasihteerit vastaavat matkalaskujen (SAP Travel) asiallisesta tarkastamisesta. Matkustaminen Laitoksella noudatetaan Jyväskylän yliopiston matkustusohjetta. Laitoksen matkustusasioista vastaavan matkasihteerin tavoittaa osoitteesta Ajolupa Työmatkaa varten on myös mahdollista saada käyttöön laitoksen auto. Autoa saa kuljettaa henkilö, jolla on voimassa oleva ajolupa. Matkustajana voi olla vain yliopistolla työskenteleviä ja henkilöitä, joiden kuljettaminen on opetuksen tai tutkimuksen kannalta tarkoituksenmukaista. Autoja saa käyttää vain työhön liittyviin ajoihin. Autojen varausjärjestelmään ja ohjeisiin pääset laitoksen kotisivuilta linkistä Varauskirja (ks. Pikalinkkejä). Edustuskulut Kun yliopiston varoilla (perusrahoitus sekä täydentävä rahoitus) tarjotaan lounaita, illallisia, kahvia joko vieraille tai henkilökunnalle, puhutaan edustamisesta. Tällöin tulee ilmoittaa tilaisuuden aihe ja osallistujat laskun liitteeksi. Parhaiten ilmoittaminen käy täyttämällä edustuskululomake. Lomake löytyy laitoksen nettisivuilta. Täytä ja lähetä lomake sähköisenä palvelukeskukseen osoitteella Kohtuullinen vieraanvaraisuus pitää sisällään pääsääntöisesti illallisen alku- ja jälkiruokineen ja 1-3 ravintola-annosta alkoholia per osanottaja. Tilauksissa pitää noudattaa myös hintatason suhteen kohtuullisuutta. Väitöskulut Yhteisistä käyttömenoista varataan 1000 väittelijää kohti käytettäväksi ensisijaisesti vastaväittäjän matka- ja majoituskuluihin. Tämän lisäksi laitos voi kustantaa väitöksen yhteydessä tarjottavan kahvin/kuohuviinin 150 :oon saakka. Muut väitöksestä aiheutuvat kulut kuten vastaväittäjän päivällinen voidaan haluttaessa maksaa ryhmän tai osaston rahasta. Laitoksen laskutusosoitteeseen pyydetään vastaväittäjän matkaa ja majoitusta koskevat laskut. Jos summasta jää jäljelle, väittelijä voi tehdä laitokselle kuluveloituksen esim. kahvituksista tai kuohuviineistä. Liitteeksi tarvitaan alkuperäinen maksukuitti. Projektien talousseuranta Projektin vastuullinen johtaja vastaa projektinsa taloussuunnittelusta ja -seurannasta. Hankesihteeri auttaa taloussuunnittelussa ja tekee projektiseurannan projektin vastuulliselle johtajalle kolme kertaa vuodessa tai sovitusti. Projektien taloutta seurataan talouspalveluiden hankesalkku-työkalulla. Laitoksen talous osana yliopiston taloutta on yliopiston tilintarkastuksen ja yliopiston sisäisen tarkastuksen arvioitavana.

6 Ennen projektin aloittamista projektin johtaja tekee hankeilmoituksen Converis-järjestelmään. Hankeilmoitus tehdään kaikkiin rahoitushakemuksiin, myös tilaustutkimushankkeisiin, palvelun myyntiin ja henkilökohtaisiin apurahoihin, ei kuitenkaan alle vuoden mittaisiin henkilökohtaisiin apurahoihin tai alle :n matka-apurahoihin. Jokaiseen rahoitushakemukseen tehdään oma hankeilmoituksensa. Hankekoordinaattori ohjeistaa hankeilmoituksen teossa sekä tarkistaa hankeilmoituksen budjetin. Kansainvälisten rahoitushankkeiden sopimukset allekirjoittaa dekaani, jos yliopiston hankebudjetti on alle euroa, tai rehtori, jos yliopiston hankebudjetti on yli euroa. Talouspalveluiden controlleri tekee projektien maksatushakemukset rahoittajalle. Projektin vastuullinen johtaja tekee rahoittajille projektin sisällöstä väli- ja loppuraportit. Niiden perusteella rahoittajat arvioivat projektin talouden onnistumista. Rahoituksen seurantaa kehitetään, jotta projektinjohtajat pystyvät suunnittelemaan projektin toiminnan selkeämmin ja jotta projektityöntekijät pystyttäisiin palkkaamaan koko projektin ajaksi. Vastuu rahoituksen seurannan kehittämisestä on talouspalveluilla. Erityisenä kehittämiskohteena on projektinjohtajien, palvelukeskuksen hankesihteerin ja talouspalveluiden controlerin välisen työnjaon selkeyttäminen. Projektijohtajille tehdään kirjalliset ohjeet projektin talouden suunnittelua ja seurantaa varten. Controller vastaa käytäntöjen kehittämisestä. 5 TUTKIMUS Laitoksen tutkimuksen vahvuusalueet määritellään laitoksen strategiassa. Laitoksen tavoitteena on tehdä kansainvälisesti korkeatasoista, tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimusta kaikilla valituilla vahvuusalueilla, vahvistaa edelleen johtavien alojen toimintaa ja tukea strategisesti tärkeitä uusia nousevia aloja. Konkreettisina tavoitteina on lisätä ja edelleen vahvistaa eri uravaiheissa olevista tutkijoista koostuvia tutkimusryhmiä, lisätä EU:n rahoittamia hankkeita ja verkostoja sekä lisätä ja jäntevöittää jatkokoulutusta ja kurssitarjontaa. Lisäksi pyritään lisäämään osastojen/tutkimusryhmien välistä yhteistyötä tutkimuksessa ja jatko-opiskelijoiden koulutuksessa. Tutkimusryhmien johtajat ja tutkijat suunnittelevat tutkimusta laitoksen määrittämien tutkimuksen vahvuusalueiden puitteissa ja hakiessaan tutkimusrahoitusta. Vahvuusalueiden määrittely ei kuitenkaan ole poissulkevaa vaan tutkijoita kannustetaan luovuuteen ja löytämään uusia nousevia tutkimuksen vahvuusaloja. Tutkimusta tehdään tutkimusryhmissä, joiden johtajat vastaavat tutkimuksesta sekä tutkimuksen tekemiseen haettavasta rahoituksesta. Tutkimusryhmää johtaa professori tai laitoksella työskentelevä senioritutkija (esimerkiksi akatemiatutkija tai yliopistonlehtori) ja ryhmässä voi toimia myös useita varttuneita tutkijoita tutkimusryhmän johtajan tukena. Tutkimusryhmän johtaja toimii lähiesimiehenä tutkimusryhmässä toimiville tutkijoille, tohtorikoulutettaville ja tutkijatohtoreille. Suurin osa laitoksen julkaisuista julkaistaan kansainvälisissä vertaisarviointia käyttävissä tieteellisissä julkaisusarjoissa. Laitoksen kannustaa julkaisemaan julkaisufoorumin JUFO3 ja JUFO2-tason sarjoissa sekä edellyttää rinnakkaisjulkaisemista yliopiston ohjeiden mukaan ( Laitos voi myös tukea taloudellisesti julkaisujen avointa saatavuutta (ohjeet: Kirjasto vastaa tutkimusjulkaisujen kirjaamisesta tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmään, TUTKAan. Laitoksella toimivien tutkijoiden tulee noudattaa kansainvälisesti ja kansallisesti sovittuja sääntöjä hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja tutkimuksen etiikasta. Näiden sääntöjen loukkaamista havaitsevan tai epäilevän on välittömästi ilmoitettava asiasta kirjallisesti laitoksen johtajalle tai pedagogiselle johtajalle, jos asia koskee opinnäytetöitä. Johtaja vastaa siitä, että tutkimuseettiset loukkaukset käsitellään asianmukaisesti yliopiston ohjeiden mukaisesti ja niistä ilmoitetaan rehtorille. Jokainen on myös oikeutettu ilmoittamaan epäily hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta kirjallisesti suoraan yliopiston rehtorille. Tutkimuksen tukipalvelut Tutkimuksen tukipalvelut koostuvat - Tekninen tukipalvelu; tukipalvelun laboratoriomestarit, laboratorio- ja tietokoneteknikko - Koe-eläinyksikkö; koe-eläinhoitajat - Välinehuoltopalvelut; välinehuoltajat - Konneveden tutkimusaseman tukipalvelut; keittiö, siivous, tekninen tukipalvelu - Hallintotukipalvelut; yliopistopalvelut ja palvelukeskus Lisäksi osastoilla ja tutkimusryhmillä on tukipalveluhenkilökuntaa, jonka työpanoksesta päätetään osasto- ja projektikohtaisesti. Tutkimusta arvioidaan laitoksella jatkuvasti perustuen rahoituksen määrään ja tieteellisten julkaisujen määrään ja laatuun. Itsearviointia toteutetaan jatkuvasti myös osastoilla sekä tutkimusryhmissä. Tutkijat raportoivat tehdystä työstään säännöllisesti rahoittajille ja rahoittajat arvioivat heidän työtään rahoitushakujen yhteydessä. Väitöskirjatyön seurantaryhmä, väitöskirjan esitarkastajat ja vastaväittäjä arvioivat kukin jatko-opiskelijoiden tutkimusta. Arviointia tehdään myös valtakunnallisissa tieteenalakohtaisissa arvioinneissa. Tutkimuksen korkean kansainvälisen tason ylläpitämiseksi laitoksen tukipalveluja kehitetään tutkijoiden konkreettisia tarpeita palvelevaksi, rekrytoitavan henkilön tieteellistä vaikuttavuutta korostetaan opetusansioiden ohella, palkitaan

7 rahoituksen saanutta tutkijaa/ryhmää täydentävän rahoituksen hankkimisesta, rekrytoidaan aktiivisia, urallaan eteneviä, tieteellisesti päteviä post doc -tutkijoita, tiivistetään ja lisätään osastojen välistä yhteistyötä. Koko laitoksen yhteisenä tavoitteena on luoda korkeatasoisen tutkimuksen teolle innostunut ja palkitseva ilmapiiri. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen on yksi tulevaisuuden tärkeimpiä haasteita. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan työsuunnitelmia ja työnjakoa laadittaessa on varmistettava, että tutkimukseen on käytettävissä merkittävästi työaikaa. 6 KOULUTUS Laitos vastaa akvaattisten tieteiden, ekologian ja evoluutiobiologian, solu- ja molekyylibiologian sekä ympäristötieteen perus- ja jatkokoulutuksesta Jyväskylän yliopistossa. Laitoksen koulutusvastuulle kuuluu myös sairaalasolubiologian ammatillinen erikoistumiskoulutus, jonka jatkamisesta on sovittava muiden yliopistojen kanssa vuoden 2016 loppuun mennessä. Tämän lisäksi laitos kouluttaa biologian opettajia yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen (OKL) ja normaalikoulun kanssa. Biologian opettajankoulutus lakkautetaan syksystä 2017 lähtien, mutta laitos tarjoaa mahdollisuuden suorittaa biologian aineopinnot toisena opetettavana aineena. Yliopiston hallitus päättää yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä. Rehtori päättää tiedekuntaa kuultuaan tutkintoohjelmista, mikäli ne sisältyvät yliopiston koulutusvastuuseen. Tiedekuntaneuvosto päättää opetussuunnitelmista laitoksen esitysten perusteella. Dekaani päättää opetusohjelmasta laitoksen esityksen perusteella. Koulutusasioissa laitoksen vastuuhenkilöt ovat laitoksen johtaja ja laitoksen pedagoginen johtaja, koulutusohjelmien nimetyt vastuuprofessorit, tohtoriohjelman koordinaattori, opintoneuvojat, sekä koulutussuunnittelija. Jokainen opettaja vastaa opetuksen laadusta ja sen kehittämisestä omalta osaltaan. Koulutukseen liittyviä asioita käsitellään laitoskokouksessa, johtoryhmässä, tohtoriohjelman johtoryhmässä, opetuksen kehittämistyöryhmässä ja osastojen kokouksissa. Laitoksen johtoryhmässä käsitellään mm. opetussuunnitelma ja opetusohjelma. Tohtoriohjelman johtoryhmä käsittelee tohtorikoulutuksen opetussuunnitelman, tohtorikoulutukseen varattujen varojen käytön sekä tohtorikoulutettavien valinnan ja ohjauksen periaatteet. Osastojen kokoukset käsittelevät omalta osaltaan koulutuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia Laitoksen opetuksen kehittämistyöryhmä toimii pedagogisen johtajan apuna. Opetuksen kehittämistyöryhmään kuuluvat opintoneuvojat, muut osastojen edustajat, koulutussuunniitelija, sekä opiskelijoiden keskuudesta nimetyt neljä laatuhemmoa. Laatuhemmot nimeää pedagoginen johtaja opiskelijajärjestöjen ehdotusten pohjalta. Laatuhemmot toimivat yhteyshenkilöinä opettajien ja opiskelijoiden välillä. Laatuhemmot ja muut opiskelijat myös järjestävät kaksi kertaa vuodessa opetuksen iltapäivä -tapahtuman, jossa käsitellään yhteisesti mm. opetukseen ja oppimiseen liittyviä asioita. Opetussuuunnitelma tehdään kolmeksi vuodeksi, mutta siihen voidaan tehdä vuosittain korjauksia. Opetussuunnitelman valmistelusta vastaa pedagoginen johtaja apunaan koulutusohjelmittain nimetyt vastuuprofessorit/vastuuopettajat. Opetussuunnitelma käsitellään laitoksen johtoryhmässä ja tohtorikoulutuksen osalta tohtoriohjelman johtoryhmässä. Mikäli opetussuunnitelmissa on suuria muutoksia, ne käsitellään myös laitoskokouksessa. Pedagoginen johtaja vastaa opetussuunnitelman lähettämisestä tiedekuntaan hyväksyttäväksi. Tiedekuntaneuvosto hyväksyy opetussuunnitelman tai siihen tehdyt muutokset maaliskuun loppuun mennessä. Opetusohjelma valmistellaan osastoilla maaliskuussa ja opetusohjelma julkaistaan toukokuun loppuun mennessä. Opinto-ohjauksen periaatteena on auttaa opiskelijoita suunnittelemaan omaa opiskeluaan heti opintojen alusta lähtien mahdollisimman itsenäisesti. Kandidaattivaiheen opiskelijoiden kanssa HOPS-keskustelu käydään ensimmäisen syyslukukauden aikana. Maisterivaiheen opiskelijoiden tulee itsenäisesti hakeutua HOPS-ohjaukseen kolmannen lukuvuoden keväällä tai neljännen lukuvuoden syksyllä. Liitteenä on opinto-ohjauksen suunnitelma ja aikataulu (Liitteet 5 ja 6). Opiskelijoille toimitetaan hyväksymiskirjeen mukana lehtinen Opiskelu bio- ja ympäristötieteiden laitoksella, joissa annetaan selkeä kuva laitoksen käytänteistä ja laitoksella annettavasta opetuksesta. Heille järjestetään heti opiskelun alussa informaatiotilaisuuksia sekä ns. Lentävä lähtö, jossa opiskelijat tutustuvat toisiinsa, laitoksen henkilökuntaan, laitoksella tehtävään tutkimustyöhön, ja laitoksen toimintatapoihin sekä käydään läpi opinto-ohjaukseen ja opiskelutekniikkaan liittyviä asioita. Opinto- ohjaukseen osallistuvat kaikki laitoksella opetusta antavat henkilöt kertomalla opiskelijoille opintokokonaisuuksien tavoitteista ja motivoimalla opiskelijoita ko. aineiden opiskeluun. Opiskelijan oman ammattikuvan ja työelämävalmiuksien kehittäminen on tärkeä osa koulutusta koko opintopolun ajan. Laitoksella toimii lisäksi kolme Hyvistä eli opiskelijoiden hyvinvointineuvojaa. Hyvis-toiminnan tarkoitus on edistää ja tukea opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja elämänhallintaa. Perustutkintokoulutuksen onnistumista arvioidaan seuraamalla tutkintojen ja 55 op vuodessa suorittaneiden opiskelijoiden määrää, Luk-tutkinnon 3 vuodessa ja FM-tutkinnon tämän jälkeen 2 vuodessa suorittaneiden osuutta, työllistymistä, kansainvälisyyttä sekä opiskelija- ja opettajapalautetta. Opiskelijapalautejärjestelmää kehitetään jatkuvasti tehokkaammaksi ja helpommaksi käyttää. Lisäksi opiskelijoilta kerätään palautetta laitoksen yleisestä toiminnasta. Kansainvälistymisen tavoitteiden saavuttamista mitataan seuraamalla ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden ja laitoksen opiskelijoiden opiskelijavaihtoon osallistumisen määrää. Opetuksen kehittämiseksi ja ongelmakohtien tunnistamiseksi opiskelijapalautteen hyväksikäyttöä tehostetaan. Opiskelijapalautteen painopiste on oppimisen arvioinnissa, mitä tukevat selkeät kurssikohtaiset osaamistavoitteet. Opettaja saa tietoa oppimisprosessin onnistumisesta lisäksi tenttien ja muiden

8 opintosuoritteiden kautta sekä kollegoilta saadun palautteen kautta. Oppimisprosessia pyritään parantamaan sekä monipuolisilla opetusmenetelmillä että opastamalla opiskelijoita erilaisten opiskelutekniikoiden käytössä. Peruskoulutuksen kehittämisen erityisiä painopisteitä ovat: - Opiskelijoiden tiedonhankinnan ja ongelmaratkaisutaitojen kehittämiseen tähtäävien työmenetelmien käytön lisääminen - Opiskelutaitojen ja -motivaation parantamiseen tähtäävät toimenpiteet - Syventävien opintojen ja englanninkielisen opetuksen kehittäminen - Opettajien työn tukeminen ja opettajien omaehtoinen kehittyminen - Valmistuneiden työllistymisen seuranta - Koulutuksen kansainvälistyminen - Opiskelijarekrytointi Tohtorien koulutuksessa tavoitteena on tutkimuksen korkea kansainvälinen taso ja sellaisten valmiuksien lisääminen, jotka auttavat tohtoreita siirtymään post doc -vaiheen jälkeen itsenäisiksi tutkijoiksi ja/tai sijoittumaan yhteiskuntaan. Tällaisia valmiuksia ovat mm. projektien hallinta, verkostojen luominen, tutkimussuunnitelmien ja -hakemusten teko, korkeatasoinen tutkimus- ja julkaisutoiminta sekä erilaisten opetusmenetelmien hallinta. Kaikille tohtorikoulutettaville nimetään seurantaryhmä, jonka tarkoituksena on tukea ja seurata väitöskirjaprojektin edistymistä. Laitos osallistuu täydennyskoulutukseen etenkin osana LUMA-Keski-Suomi toimintaa. 7 YHTEISTYÖ Laitos kehittää painopistealojensa paikallista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tavoitteidensa saavuttamiseksi. Paikallisella tasolla keskeisiä yhteistyömuotoja ovat yliopiston poikkitieteelliset hankkeet kuten nanotiedekeskus (NSC) ja Sustainability Science Center (SSC). Kansallisessa yhteistyössä korostuvat strateginen yhteistyö koulutus- ja tutkimusyhteistyön sekä henkilöstö- ja tutkimusinfratehokkuuden kehittämiseksi. Suunnitteluyhteistyötä tehdään muiden yliopistojen kanssa yliopistojen välisten yhteistyösopimusten mukaisesti. Strategisesti tunnistettuja yhteistyökumppaneita ovat sektoritutkimuslaitokset kuten Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT), Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA). Käytännössä laitoksen jokainen osasto tekee aktiivisesti yhteistyötä ja myös suunnittelee yhteistyön omien yhteistyökumppaniensa kanssa. Asiantuntijaorganisaatiolle tyypillisellä tavalla jokainen projektinjohtaja vastaa omista yhteistyökumppaneistaan ja -verkostoistaan toiminnan tasolla. Koulutuksen yhteistyötahoja ovat laitoksella toimivat opiskelijoiden ainejärjestöt, tiedekunnan muut laitokset, yliopiston muut tiedekunnat ja laitokset, Avoin yliopisto ja muiden yliopistojen vastaavat laitokset. Laitoksen tiloja ja resursseja vaativista yhteistyösopimuksista neuvotellaan etukäteen osastoilla ja laitoksen johtajan kanssa. Yhteistyösopimukset allekirjoittaa dekaani, dekaanin estyneenä ollessa varadekaani tai hallintokeskus yliopiston sopimuspolitiikan mukaisesti. Allekirjoitusta varten tarvitaan laitoksen johtajan sitoumus (voidaan tehdä hankearviointilomakkeella). Yhteistyösopimuksissa nimetään vastuuhenkilö/tutkimuksen vastuullinen johtaja, joka vastaa sopimuksen seurannasta ja raportoinnista. Nanotiedekeskuksessa (NSC) tapahtuvaa, fysiikan ja kemian laitosten kanssa harjoitettavaa poikkitieteellistä nanotieteen tutkimusta ja koulutusta suunnitellaan NSC:n johtoryhmässä, jossa on laitoksen edustus. NSC:llä on tutkimustoiminnan arvioimiseksi kansainvälinen ohjausryhmä. Tutkimusprojekteja ja oppiaineita kannustetaan tekemään aktiivisesti yhteistyötä. Yhteistyökumppaneiden valinnassa kiinnitetään huomiota kumppanuudesta saatavaan hyötyyn laitoksen omalle opetus- ja tutkimustoiminnalle. Yhteistyössä vältetään sellaisia valintoja, jotka ohjaavat laitoksen voimavaroja pois tutkimuksen pääaloilta. 8 YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on laitokselle tärkeää ja monet laitoksen vahvuusaloista liittyvät voimakkaasti yhteiskunnan perustoimintoihin ja hyvinvointiin sekä ihmisten arkipäivän ympäristöön. Laitoksen pitkäjänteisen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen merkittävyys perustuu kansainvälisesti korkeatasoiseen ja kehittyvään tutkimukseen ja koulutukseen sekä tiiviiseen yhteistyöhön alan toimijoiden kanssa. Tutkimuksen ja koulutuksen odotetaan tuottavan osaajia ja osaamista, jotka vaikuttavat suoraan yhteiskuntaan. Laitoksen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen käytännössä vaikuttavia tekijöitä suunnittelevat pääasiassa oppiaineiden edustajat ja Konneveden tutkimusaseman johtaja. He tekevät esityksiä laajemmista hankkeista, joita käsitellään laitoksella ja tiedekunnassa esim. TTS -prosessissa ja/tai mahdollisen rahoitusinstrumentin edellyttämässä järjestyksessä. Pienimuotoisempia hankkeita suunnitellaan ja toteutetaan suoraan toimijoiden tasolla. Laitos kannustaa henkilökuntaa osallistumaan alojensa merkittäviin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Osallistumisesta täytyy sopia esimiehen kanssa ja tästä aiheutuva työmäärä tulee ottaa huomioon työsuunnitelmassa.

9 Laitoksen henkilökunta osallistuu useisiin alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin asiantuntija- ja kehittämistehtäviin mm. ministeriöiden, aluehallinnon, yritysten ja kansalaisjärjestöjen puitteissa. Henkilökunnan jäsenet esitelmöivät eri yhteistyötahojen ja omien alojensa yleisötilaisuuksissa ja kirjoittavat alansa yleistajuisiin julkaisuihin. He ovat alansa asiantuntijoina myös yleisesti median käytettävissä. Laitoksen useissa tutkimushankkeissa on myös yritysosapuolia. Osa hankkeista on suurehkoja hankkeita (esim. Tekeshankkeet), joissa on mukana alan paikallisia ja kansallisia yrityksiä. Osa yrityshankkeista on pienehköjä, mutta perusteltuja niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tieteellisen tiedon kartuttamisen kannalta. Osa pro gradu töistä tehdään yritysten, hallinnon tai yhteiskunnan muiden toimijoiden esittämistä aihepiireistä ja osin niiden rahoittamalla työpanoksella. Laitos toteuttaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta myös henkilöstö- ja muussa resurssiyhteistyössä muun muassa Luke:n, SYKE:n, VTT:n ja JAMK:n kanssa. Laitos toteuttaa palvelututkimuksena mm. eräitä muuten Suomessa vaikeasti toteutettavia analyyseja ja testejä. Lisäksi laitoksella on merkittäviä tutkimuslaitteistoja, joita käytetään yhteishankkeissa yritysten kanssa esimerkiksi opinnäytetöissä. Konneveden tutkimusasemalla on erityisasema yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa. Aseman toiminnassa keskeisellä sijalla ovat kolme vuorovaikutuksen tasoa, kansainvälinen ja kansallinen korkeatasoinen tutkimus ja opetus, toimiminen koko yliopiston työpajojen ja kokousten tukikohtana ja näyteikkunana yhteiskuntaan sekä kiinteä vuorovaikutus välittömään ympäristöön ja maakuntaan. Konneveden tutkimusasema on laitoksen osa, jossa tutkimusja opetustoiminnan lisäksi käy paljon vieraita tutustumassa asemalla tehtävään ekologian ja vesien luonnonvarojen tutkimukseen. Tutkimusasema on myös laitoksen ainoa osio, jonka toiminnasta merkittävä osa on maksullista palvelutoimintaa, mikä edellyttää johdolta ja henkilökunnalta hyviä vuorovaikutussuhteita, jopa markkinointia, ympäröivään yhteiskuntaan. Laitoksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan TTS-prosessin yhteydessä tulosraportoinnin muodossa. Talousjohtamisessa seurataan sektorin rahoituksen määrää ja kehittymistä. Yhteiskunnallista vuorovaikutusta pyritään lisäämään olemalla aloitteellisia yhteistyössä sektoritutkimuslaitosten ja yritysten kanssa sekä kehittämällä koulutusta vastaamaan paremmin yhteiskunnan haasteita. Maisteri- ja jatkokoulutukseen pyritään lisäämään projektinjohtamis- ja liiketaloudellista osaamista, minkä odotetaan lisäävän valmistuneiden vaikuttavuutta työelämässä. Alueellisen vaikuttavuuden kannalta merkittävien pienten yrityshankkeiden hallinnon sujuvuutta pyritään parantamaan yksinkertaistamalla niiden toimistohallinnointia. Laitos kehittää ja vahvistaa näkyvyyttään ja yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan suunnitelmallisella tiedottamisella toiminnastaan kansallisissa ja alueellisissa tiedotusvälineissä. Konneveden tutkimusaseman strategisena tavoitteena on tasapainoisesti kehittää edellä mainittuja kolmea päätoimintasuuntaansa, tutkimusta ja opetusta, koko yliopiston käyttöä sekä yliopiston ulkopuolelle suuntautuvaa vuorovaikutusta. Vaikka ensiksi mainittu tehtävä selkeästi priorisoituu tärkeimmäksi koko bio- ja ympäristötieteiden laitoksen kannalta, niin jo aseman toimintojen vuodenaikainen tasapainottaminen edellyttää kaikkien toimintasuuntien kehittämistä. 9 LAATUTYÖ Laitoksen laatutyötä johtaa laitoksen johtaja ja sitä koordinoi palvelukeskuksen kanssa sovitusti henkilöstökoordinaattori. Laatutyöryhmänä toimii laitoksen johtoryhmä. Pedagogisen toiminnan osalta laatutyötä johtaa laitoksen pedagoginen johtaja ja opetustyöryhmä, jossa on myös opiskelijaedustus. Laatukoordinaattori kokoaa ja ylläpitää laitoksen toimintakäsikirjaa sekä tiedottaa siitä. Toimintakäsikirja määrittelee laitoksen ydin- sekä muut prosessit, jotka kuvataan toiminnan kehittämiseksi. Laitoksen laadunvarmistusjärjestelmä on kirjattu laitoksen toimintakäsikirjaan liitteineen. Toimintakäsikirja hyväksytään seuraavasti: 1) koordinaattori valmistelee 2) johtoryhmä ja laitoskokous käsittelee ja 3) johtaja hyväksyy. Toimintakäsikirjan muutokset pyritään tekemään vuosittain TTS prosessin yhteydessä. Vähäiset ja tekniset muutokset toimintakäsikirjaan tekee laatukoordinaattori. 10 LIITTEET 1. Laitoksen toimintaa palvelevat yliopistopalveluiden henkilöt 2. Laitoksen yhteyshenkilöt/vastuuhenkilöt 3. Laitoksen opinto-ohjauksen suunnitelma

10 LAATUKÄSIKIRJA Hyväksytty LIITE 1 Laitoksen toimintaa palvelevat yliopistopalveluiden henkilöt Palvelukeskus Palvelukeskuksen henkilöt, jotka pääsääntöisesti palvelevat Bio- ja ympäristötieteiden laitosta: Nimi Nimike Puhelinnumero Sähköposti Koivula Jaana projektisihteeri bioenv-projects-servicecentre@jyu.fi Kotiranta Anna Liisa sihteeri bioenv-secretaries-servicecentre@jyu.fi Levänen Heli henkilöstösihteeri bioenv-hr-servicecentre@jyu.fi Roisko Jaana matkasihteeri bioenv-travel-servicecentre@jyu.fi Sarkkinen Paula henkilöstökoordinaattori bioenv-hr-servicecentre@jyu.fi Tarvainen Tarja taloussihteeri bioenv-finance-servicecentre@jyu.fi Lähipalvelut: Jaana Koivula ja Anna-Liisa Kotiranta työskentelevät laitoksen tiloissa (YAC321.1). Paula Sarkkinen on paikalla laitoksella tiistaisin ja keskiviikkoisin (YAC321.1). Jaana Roisko on paikalla laitoksella torstaisin (YAC321.1). Tehtävänkuvat: Jaana Koivula - hankkeiden taloushallinnon tukipalvelut Anna-Liisa Kotiranta - yksikön johdon asiakaspalvelutehtävät, kokousjärjestelyt, toimistotarvikkeiden hankinta, puhelinasiat, kulkuluvat Heli Levänen - palvelussuhteen ylläpitoon ja päättämiseen liittyvät tehtävät, vuosilomat, poissaolot, palkkiot Jaana Roisko - matkalaskujen ja kuluveloitusten käsittely, matkojen varaamisessa avustaminen, junasarjaliput Paula Sarkkinen - rekrytoinnissa avustaminen, palvelussuhteen perustaminen Tarja Tarvainen - ostolaskujen asiatarkastus, myyntilaskutus, avoimien saatavien valvonta, tullaus Talouspalvelut Taimi Närhi, Controller, YNC , taimi.narhi@jyu.fi Yksikön johdon talouden suunnittelun, raportoinnin ja päätöksenteon lähituki ja asiakaspalvelu. Talouden seuranta, raportointi ja analysointi, taloussuunnittelu, yksikön perusrahoituksen jakoperustelaskenta, kokonaistuottojen ja -kulujen budjetointi ja HR-budjetointi. Talouden pidemmän aikavälin suunnittelu, hankesalkun hallinta, raportointi ja ennakointi, käyttöomaisuuden ja poistojen seuranta ja raportointi. Työajan kohdennuksen hyväksyminen: perusrahoitus ja edm. rahoitukset/hankkeet Koulutuspalvelut Tiina Hakanen, Koulutussuunnittelija, , tiina.m.hakanen@jyu.fi, YAC Opetussuunnitelmatyöhön osallistuminen ja opetusohjelman laatiminen, tähän liittyvät tuntiopetusjärjestelyt, koulutusta koskevien asioiden valmistelu, päätösten toimeenpano ja tiedottaminen, opintoneuvonta, Hyvis, opintokokonaisuuksien rekisteröinti ja tutkintohakemusten käsittely, AHOT-valmistelu, Pro gradujen arvosteluprosessi: päätösten valmistelu ja toimeenpano, opiskelijarekrytointiin osallistuminen, opiskelijavalinnoissa avustaminen, työharjoittelu: harjoittelusopimukset, em. asioihin liittyvä verkkosivupäivitys. Sari Eronen, Koulutussuunnittelija, , sari.eronen@jyu.fi, YNC 312 Tohtorikoulutus, väittelylupa-asiat

11 LAATUKÄSIKIRJA Hyväksytty LIITE 2 Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen erikseen nimetyt vastuuhenkilöt: Alkoholivastaava Hankintavastaava Kemikaali/ongelmajäteasiat Kirjastoasiat Koe-eläinasiat ja -tilat Kopiokone/monitoimilaiteasiat Mikrobiturvallisuus Siivousasiat Säteilysuojavastaava ja ydinturvallisuusvastaava IT-yhteyshenkilö ja tutkimuslaitteiden tietokoneet Teknisen palvelun esimies Tiedotusasiat ja laitoksen www-sivut Turvallisuusasiat Tutkimuksen etiikka Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutetut Laboratoriot: Akvaattisten tieteiden laboratorio DNA-laboratorio Solu- ja molekyylibiologian laboratoriot Ympäristötieteen laboratorio Laboratoriokeskus ja sen kasvihuoneet Ambiotican kasvihuoneet Nina Honkanen Taimi Närhi ja Petri Papponen Alli-Mari Liukkonen Tiina Hakanen Esa Koskela vahtimestarit ja Anna Liisa Kotiranta Varpu Marjomäki Juha Ahonen Jari Ylänne (varalla Anna Karjalainen) Harri Kovanen Jari Ylänne Anna-Liisa Kotiranta, Elina Leskinen Juha Ahonen Mikko Mönkkönen Olli-Pekka Laakso Heli Niskanen ja Jorma Lind Nina Honkanen Elina Virtanen Alli-Mari Liukkonen, Petri Papponen, Laura Pitkänen Leena Siitonen Minna-Maarit Kytöviita Kaisa Suisto

12 LAATUKÄSIKIRJA Hyväksytty LIITE 3 Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen opinto-ohjauksen suunnitelma 1. Opinto-ohjauksen periaatteet sekä opinto-ohjauksen määrälliset ja laadulliset tavoitteet Opinto-ohjauksen perimmäisenä tavoitteena on auttaa ja tukea opiskelijaa suunnittelemaan omaa opiskeluaan heti opintojen alusta lähtien mahdollisimman itsenäisesti. Periaatteena on, että jokainen opiskelija saa asiantuntevaa ja henkilökohtaista ohjausta. Jokaisen opiskelijan opintojen suunnittelutyö kirjataan henkilökohtaisena opintosuunnitelmana, HOPSina. HOPS on opiskelijan itselleen laatima suunnitelma opintojen sisällöistä, laajuudesta ja kestosta. HOPS pohjautuu voimassa olevaan opetussuunnitelmaan. HOPSia tehdessään opiskelijan tulee miettiä, mihin hän opiskelullaan tähtää, ja kuinka hän voi saavuttaa asettamansa tavoitteet. Päävastuu suunnitelman laatimisessa on aina opiskelijalla itsellään, jotta hän tulisi konkreettisesti ja kriittisesti pohtineeksi omaa rooliaan yliopistoyhteisössä sekä omia valintojaan ja asiantuntijaksi kehittymistään. Opintosuunnitelman käsittelyn ja ohjauskeskustelujen avulla opiskelijaa rohkaistaan myös tekemään innovatiivisia valintoja omalle opiskelu-uralleen (esim. ottamalla tieteenalojen rajoja ylittävässä tutkimuksessa ja asiantuntijatehtävissä tarvittavia aineyhdistelmiä). Määrälliset tavoitteet: Opinto-ohjauksella pyritään tukemaan opiskelua erityisesti kandidaattiopintojen aloitusvaiheessa, jolloin tiedotustilaisuuksien lisäksi tarjotaan ryhmä- ja henkilökohtaista ohjausta (tutortoiminta, HOPS-ohjaus, opintoneuvojien antama opastus) 2 op:n laajuisena HOPS ja työelämä -kurssina. Ensimmäisen opiskeluvuoden keväänä ja toisena opiskeluvuotena tarjotaan ryhmäohjausta vähintään kerran lukukaudessa ja henkilökohtaista ohjausta tarvittaessa koko opintojen ajan. Seuraava tehostetun opinto-ohjauksen vaihe on kolmantena opiskeluvuotena tai maisteriopintojen alussa. Tällöin tarkastellaan jo tehtyjä opintoja ja kandidaatintutkintoa kokonaisuutena sekä suunnitellaan maisterivaiheen opintoja. Laadulliset tavoitteet: Opinto-ohjauksen laadullisena tavoitteena on saada opiskelija pohtimaan tulevaisuuttaan, miettimään perusteita omille valinnoilleen sekä rakentamaan omaa ammatti-identiteettiään ja työelämässä tarvittavia valmiuksia. Käytännön tavoitteena on saada opiskelu sujumaan alusta lähtien niin, että opiskelija osaa hakeutua oikeille kursseille oikeaan aikaan ja että hänen opintonsa muodostavat kokonaisuuden, jolla on kysyntää myös työelämässä. Opiskelijan on pystyttävä hahmottamaan kokonaisuuksia, yhdistämään teoreettisissa opinnoissa saatu tieto käytännön tason ongelmien ratkaisuun ja ymmärtämään mitä hyötyä eri asioiden opiskelusta on esim. tutkijan, opettajan tai hallintovirkamiehen työssä. Näiden asioiden pohtiminen opintoja suunniteltaessa vähentää opiskelijan huolta tulevaisuudesta ja siitä millaisiin tehtäviin hän voi valmistuttuaan sijoittua. Opinto-ohjaus auttaa opiskelijaa myös siinä tilanteessa, jos hän jostain syystä muuttaa alkuperäisiä suunnitelmiaan. Tällöin ohjauksella tuetaan opiskelijan omia valintoja ja autetaan suunnittelemaan opinnot niin, että muutoksista huolimatta valmistuminen tavoiteajassa on mahdollista. Opinto-ohjauksen tavoitteena on myös auttaa ongelmiin joutuvaa opiskelijaa ja estää opintojen tarpeeton pitkittyminen tai keskeytyminen. Tarvittaessa opiskelija voidaan ohjata erityisavun piiriin (mm. opiskelijoiden terveydenhuolto, yliopiston rekrytointipalvelut, hyvistoiminta). 2. Opinto-ohjaukseen vastuuhenkilöt Opinto-ohjauksen järjestämisestä ja tiedotuksesta vastaa laitoksen pedagoginen johtaja yhdessä opetusasioiden amanuenssin ja opetuksen kehittämistyöryhmän kanssa. Opetuksen kehittämistyöryhmän jäsenten, erityisesti opintoneuvojien, tehtävänä on opetuksen suunnittelun ja kehittämisen lisäksi toimia linkkinä opettajien ja opiskelijoiden välillä. Yleistä opinto-ohjausta antaa opetusasioiden amanuenssi, joka ohjaa opiskelijoita tarvittaessa opintoneuvojien, kurssien vastuuopettajien tai koulutusohjelmista vastaavien opettajien puheille. Opinto-ohjaukseen osallistuvat kaikki laitoksella opetusta antavat henkilöt kertomalla omien kurssiensa osaamistavoitteista ja motivoimalla opiskelijoita opettamansa alan opiskeluun. Varsinaisessa opastus- tai ohjaustyössä toimivat opiskelijatutorit, HOPS-ohjaajat, opintoneuvojat, opetusasioiden amanuenssi, opetus- ja tutkimushenkilökunta ja pedagoginen johtaja. Opinto-ohjaus vaatii sekä opintoneuvojilta että HOPS-ohjaajilta runsaasti aikaa, mikä otetaan huomioon ohjaajien työsuunnitelmissa (ts. ohjaajien jaksaminen varmistetaan). Tämän asian toteutumista seuraavat esimiehet ja viime kädessä laitoksen johtaja. 3. Opinto-ohjauksen aloitus Uusille kandidaattiohjelmien opiskelijoille järjestetään ensimmäisenä päivänä tervetulotilaisuus, jossa kerrotaan yleisesti bio- ja ympäristötieteiden laitoksella annettavasta opetuksesta sekä opiskelun aloittamiseen liittyvistä käytännön asioista. Tilaisuuden vetäjänä toimii laitoksen pedagoginen johtaja, ja kaikkien uusien opiskelijoiden tulee osallistua tähän tapahtumaan. Tervetulotilaisuudessa opiskelijat jaetaan HOPS- ja tutor-ryhmiin. Tavoitteena on, että nämä ryhmät ovat samoja. Ensimmäisten päivien ohjaus painottuu opiskelijatutorin johdolla tehtävään toimintaan. Heti alussa järjestetään erillistä ohjausta niille opiskelijoille, joilla on aikaisempia korkeakoulu opintoja. Varsinainen HOPS-työ alkaa syyslukukauden ensimmäisellä tai toisella viikolla Konneveden tutkimusasemalla järjestettävässä Lentävä Lähtö - tilaisuudessa, jossa opiskelijat tutustuvat toisiinsa, laitoksen henkilökuntaan ja laitoksella tehtävään tutkimustyöhön. Lentävässä Lähdössä käydään HOPS-ohjaajan johdolla ryhmäkeskusteluja, annetaan ehops-neuvontaa ja aloitetaan HOPSien teko. Maisterivaiheen opiskelijoille nimetään omat HOPS-ohjaajansa ja muista yliopistoista siirtyneille maisteriopiskelijoille (mukaan lukien laitoksen kansainvälisen maisteriohjelman opiskelijat) järjestetään oma tutustumistilaisuus, jossa HOPStyö aloitetaan.

Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen opinto-ohjauksen suunnitelma

Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen opinto-ohjauksen suunnitelma Jyväskylän ylipisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Käsitelty laitoksen opetuksen kehittämistyöryhmässä 13.2.2017 Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen opinto-ohjauksen suunnitelma 1 Opinto-ohjauksen

Lisätiedot

PALVELUKESKUS

PALVELUKESKUS - Palvelukeskus vastuualue hoitaa Jyväskylän yliopiston talousja henkilöstöhallinnon, hankehallinnon ja sihteeritoimintojen tehtäväkokonaisuuksia yhteistyössä yliopiston tiedekuntien, laitosten, erillislaitosten,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

1 LAITOKSEN YLEISKUVAUS JOHTAMINEN TUTKIMUS KOULUTUS YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS LIITTEET...

1 LAITOKSEN YLEISKUVAUS JOHTAMINEN TUTKIMUS KOULUTUS YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS LIITTEET... Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen laadunvarmistusjärjestelmä SISÄLTÖ 1 LAITOKSEN YLEISKUVAUS... 2 2 JOHTAMINEN... 2 3 TUTKIMUS... 7 4 KOULUTUS... 9 5 YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS... 12 6 LIITTEET...

Lisätiedot

Bio- ja ympäristötieteiden laitos Versio 2.0 Hyväksytty

Bio- ja ympäristötieteiden laitos Versio 2.0 Hyväksytty Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen laadunvarmistusjärjestelmä Versio 2.0 SISÄLTÖ 1 LAITOKSEN YLEISKUVAUS...2 2 JOHTAMINEN...2 2.1 STRATEGINEN JOHTAMINEN...3 2.2 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN...4 2.3 YHTEISTYÖN

Lisätiedot

Kokouksen 12 / 2009 asialista

Kokouksen 12 / 2009 asialista Kokouksen 12 / 2009 asialista 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Ilmoitusasiat 3. Kasvatustieteiden tiedekunnan esitys yliopiston rehtorille dekaanin nimeämisestä 4. Esitys lisäjäsenten määräämiseksi

Lisätiedot

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,

Lisätiedot

Rehtorin asettama tenure track ryhmä asettaa yleiset tavoitteet kullekin vakinaistamispolun vaiheelle.

Rehtorin asettama tenure track ryhmä asettaa yleiset tavoitteet kullekin vakinaistamispolun vaiheelle. 1 (5) VAKINAISTAMISPOLKU JA ARVIOINTIMENETTELY YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Vakinaistamispolkua koskevat ohjeet Rehtori on antanut vakinaistamispolkua koskevan menettelyohjeen 6.2.2013. Tämä ohje

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

Opintojen ohjaus. Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat

Opintojen ohjaus. Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat Opintojen ohjaus Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat 29.8.2017 Opiskelu yliopistossa Yliopisto-opintoihin kuuluu olennaisena osana akateeminen vapaus ja toisaalta myös vastuu omista opinnoista ja niiden

Lisätiedot

tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet rehtori vararehtorit yhteisöjohtaja henkilöstöpäällikkö

tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet rehtori vararehtorit yhteisöjohtaja henkilöstöpäällikkö Kokouksen sihteeri Helena Juntunen KOKOUSKUTSU gsm 040 4844 111 Privatel 83 2409 (email: Helena.Juntunen(at)ulapland.fi) 9.12.2009 Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet

Lisätiedot

OHJAUSSUUNNITELMA. Filosofian tutkinto-ohjelma. Ohjaus filosofian tutkinto-ohjelmassa

OHJAUSSUUNNITELMA. Filosofian tutkinto-ohjelma. Ohjaus filosofian tutkinto-ohjelmassa OHJAUSSUUNNITELMA Filosofian tutkinto-ohjelma Ohjaus filosofian tutkinto-ohjelmassa Filosofian tutkinto-ohjelmassa annettava ohjaus kohdistuu sekä opiskelijan opintojen ohjaukseen että opinnäytetöiden

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

OHJAUSSUUNNITELMA. Historian tutkinto-ohjelma. Ohjaus historian tutkinto-ohjelmassa

OHJAUSSUUNNITELMA. Historian tutkinto-ohjelma. Ohjaus historian tutkinto-ohjelmassa OHJAUSSUUNNITELMA Historian tutkinto-ohjelma Ohjaus historian tutkinto-ohjelmassa Historian tutkinto-ohjelmassa annettava ohjaus kohdistuu sekä opiskelijan opintojen ohjaukseen että opinnäytetöiden ohjaukseen.

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013

Lisätiedot

1. OHJAUSSUUNNITELMA Ohjauksen työnjako ja sisällöt. Liite 4: Ohjaussuunnitelma Rehtori Opinto-ohjaaja. Ensimmäinen vuositaso

1. OHJAUSSUUNNITELMA Ohjauksen työnjako ja sisällöt. Liite 4: Ohjaussuunnitelma Rehtori Opinto-ohjaaja. Ensimmäinen vuositaso Liite 4: Ohjaussuunnitelma 1. OHJAUSSUUNNITELMA Lukion ohjaustoiminnan tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa opinto-ohjelmaansa, tukea häntä oppimisen taitojen kehittämisessä

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

KUTSU Tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet. Tiedekuntaneuvoston kokous

KUTSU Tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet. Tiedekuntaneuvoston kokous KUTSU n jäsenet ja varajäsenet n kokous Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto kokoontuu valitsemaan tiedekunnalle dekaanin keskiviikkona 10. tammikuuta 2018 klo 9.00 tiedekunnan kokoushuoneessa,

Lisätiedot

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle 2 Yhteistyöllä huipulle Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan

Lisätiedot

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tiedekuntaneuvosto Dekaanin vaali

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tiedekuntaneuvosto Dekaanin vaali Tiedekuntaneuvosto Dekaanin vaali ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaanin vaali 3. Muut asiat Tiedekuntaneuvosto Kokous Dekaanin vaalikokous Hallintopäällikkö

Lisätiedot

Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen laadunvarmistusjärjestelmä LAATUKÄSIKIRJA. Versio 1.1. SISÄLTÖ

Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen laadunvarmistusjärjestelmä LAATUKÄSIKIRJA. Versio 1.1. SISÄLTÖ Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen laadunvarmistusjärjestelmä Versio 1.1. SISÄLTÖ 1 LAITOKSEN YLEISKUVAUS...2 2 JOHTAMINEN...3 2.1 STRATEGINEN JOHTAMINEN...4 2.2 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN...4 2.3 YHTEISTYÖN

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

UTUGS-palkanmaksumalli

UTUGS-palkanmaksumalli UTUGS-palkanmaksumalli 9.1.2013 klo 13.00-15.00, Cal3-luentosali YLIOPISTOJEN RAHOITUSMALLIUUDISTUKSEN VAIKUTUKSET TOHTORIKOULUTUKSEEN Yliopistojen uusi rahoitusmalli voimaan 1.1.2013 o Tutkijankoulutuspalkkarahoitusta

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 10.3.2010 Lukuvuoden 2010 2011 työsuunnitelmat ja tuntiopetus Työsuunnitelmat Laitoksia pyydetään laatimaan työsuunnitelmat lukuvuodeksi 2010 2011. Työsuunnitelmat

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi

HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi Helsingin yliopiston opintoasiainneuvosto on 22.5.2017 päättänyt seuraavaa opetustaidon arvioinnista: Opetustaito arvioidaan Helsingin

Lisätiedot

Töiden organisointi laitoksella

Töiden organisointi laitoksella Töiden organisointi laitoksella Jukka Maalampi Fysiikan laitos KATSE TULEVAISUUTEEN talous-,, henkilöst stö- ja koulutusasioiden muutoksissa. 26.11.2007 Fysiikan laitos Henkilökunta kunta Opetus ja tutkimus

Lisätiedot

Tohtorikoulutettavana työsuhteessa

Tohtorikoulutettavana työsuhteessa Tohtorikoulutettavana työsuhteessa Valtakunnallinen teologian tohtoriohjelma 16.2.2012 Teologinen tiedekunta / Mikael Vänttinen / Tohtorikoulutettavien työsuhde 16.2.2012 1 Keskeiset säädökset 1. Työsopimuslaki

Lisätiedot

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Sisältö Mitä muuta merkitään? HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta

Lisätiedot

MaA Joachim Kratochvil Koulutuspoliittinen asiantuntija Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

MaA Joachim Kratochvil Koulutuspoliittinen asiantuntija Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta MaA103 1.12.2015 Joachim Kratochvil Koulutuspoliittinen asiantuntija Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Hallinnon opiskelijaedustaja (halloped). Kaikkien kausi alkaa 1.1.2016 ja päättyy 31.12.2017 Jokaisella

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille

Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille 28.1.2019 Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille Yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi koordinaattori Olli Nuutinen, tutkijakoulu Taustaa Yliopisto järjestää tieteelliseen ja taiteelliseen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

Opetus ja tutkimusneuvosto Tuula Tolppi Kokous 2/06

Opetus ja tutkimusneuvosto Tuula Tolppi Kokous 2/06 LAPIN YLIOPISTO 1 Läsnä + (pj) +Päivi Naskali(vpj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön

Helsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON JOHTOSÄÄNTÖ hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. Sisällys 1 Kirjaston tehtävä... 2 2 Hallinto... 2 3 Johtokunnan vastuut ja tehtävät... 2 4 Johtokunnan

Lisätiedot

AMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018

AMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018 AMMATILLINEN KOULUTUS Työelämän näkökulma 03/2018 Vastaus työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin Ammatillinen koulutus tarjoaa osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Koulutuspalvelut rakennetaan

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA 2019 2023 VISIO avoimen ja vahvan tiedeyhteisön kehittäjä yhdessä kanssa avoimen tieteen kansallisen toimintakulttuurin edistäminen VAHVAT. JÄSENSEURAT avoimen

Lisätiedot

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu 1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille. Dekaani, professori Matti Niemivuo siirtyy eläkkeelle 1.11.2013 lukien.

Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille. Dekaani, professori Matti Niemivuo siirtyy eläkkeelle 1.11.2013 lukien. Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto kokoontuu valitsemaan dekaanin tiistaina 24.9.2013 klo 8.15 oikeustieteiden tiedekunnan kokoushuoneessa

Lisätiedot

Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa

Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Johanna Anttonen ja Satu-Tuulia Vuoksenranta Maanpuolustuskorkeakoulu 23.8.2016 1 Esityksen sisältö Maanpuolustuskorkeakoulu

Lisätiedot

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö sivu 1/6 n opetustoiminnan johtosääntö 1 5, 7 19 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 25.5.2015, 6 ) 6 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 24.8.2015, 8 ) I luku Toimiala 1 Toiminnan järjestäminen Oppilaitoksen

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg Heli Alatalo Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Oikeustieteiden tiedekuntaneuvoston jäsenille

Oikeustieteiden tiedekuntaneuvoston jäsenille Oikeustieteiden tiedekuntaneuvoston jäsenille Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto kokoontuu valitsemaan dekaanin keskiviikkona 14.12.2011 klo 9.00 oikeustieteiden tiedekunnan kokoushuoneessa

Lisätiedot

3/2012 Toimintatapojen tarkennuksia väitöskirjatyön valmistumisen loppuvaiheen prosesseihin

3/2012 Toimintatapojen tarkennuksia väitöskirjatyön valmistumisen loppuvaiheen prosesseihin 8.10.2012 OULUN YLIOPISTO TUTKIJAKOULUN JOHTORYHMÄN PÖYTÄKIRJA, KOKOUS 9/2012 Aika Maanantai 8.10.2012 klo 8.15 10.15 Paikka: KE 1021-2, Student Center Käsiteltävät asiat 1/2012 Kokouksen laillisuus ja

Lisätiedot

Tampereen yliopiston henkilöstöjohtosääntö

Tampereen yliopiston henkilöstöjohtosääntö 1 (5) Tampereen yliopiston henkilöstöjohtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus hyväksynyt 22.2.2012. Muutettu hallituksen 8.4.2016 ja 2.6.2016 hyväksymien Tampereen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA ESITTELYLISTA A 5/2012 Juha Kukkonen puh Varsinainen jäsen

PÖYTÄKIRJA ESITTELYLISTA A 5/2012 Juha Kukkonen puh Varsinainen jäsen ESITTELYLISTA A 5/2012 Kokous n:o 2 tiistaina 23.10.2012 klo 15.00-16.20 dekaani Peppi Karppinen akatemiatutk. Jouni Jaakkola I Raija Lähdesmäki tutkijatoht. Juha Risteli prof. Suvi Rahja 1. Kokouksen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A6 / 2010

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A6 / 2010 OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A6 / 2010 Tiedekuntaneuvosto Kokous 25.8.2010 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTAT A 21 A 23 A 21/2010 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 22/2010 2 Ilmoitusasiat A 23/2010 3 Toiminta-

Lisätiedot

Apulaisprofessorin ja professorin arviointikriteerit Helsingin yliopistossa

Apulaisprofessorin ja professorin arviointikriteerit Helsingin yliopistossa Apulaisprofessorin ja professorin arviointikriteerit Helsingin yliopistossa Helsingin yliopiston johtosäännössä on määritelty professorin ( 34) ja apulaisprofessorin ( 37) kelpoisuusvaatimukset. Tällä

Lisätiedot

OpintoVartu Turun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, opettajankoulutuslaitos. Mari Broberg

OpintoVartu Turun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, opettajankoulutuslaitos. Mari Broberg OpintoVartu Turun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, opettajankoulutuslaitos Mari Broberg OpintoVartu opettajankoulutuslaitoksella yhteisesti sovittu tapa toimia, kun opiskelijan (perustutkinto-

Lisätiedot

Henkilöstökysely

Henkilöstökysely Henkilöstökysely 2017 15.11.2017 Vastausprosentti kouluittain Yliopiston vastausprosentti oli 61%, 2327 vastaajaa. 205 193 221 361 367 401 579 Vastausprosentti henkilöstöryhmittäin Yliopiston vastausprosentti

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tulkkaustoiminta Jyväskylän yliopistossa! Viittomakielen keskus! Avoimet ovet !

Tulkkaustoiminta Jyväskylän yliopistossa! Viittomakielen keskus! Avoimet ovet ! Tulkkaustoiminta Jyväskylän yliopistossa! Viittomakielen keskus! Avoimet ovet 25.4.2014! Jyväskylän yliopiston organisaatio! YLIOPISTOKOLLEGIO! HALLITUS! REHTORI! YLIOPISTOPALVELUT! TIEDEKUNNAT! ERILLISLAITOKSET!

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg (Heli Alatalo)

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg (Heli Alatalo) Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg (Heli Alatalo) Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN Vertaisarvioinnissa olivat mukana seuraavat koulutusorganisaatiot: - Centria

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

LAITOSKOKOUS klo 12.00, H306

LAITOSKOKOUS klo 12.00, H306 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MUSIIKIN, TAITEEN JA KULTTUURIN TUTKIMUKSEN LAITOS LAITOSKOKOUS 29.11.2016 klo 12.00, H306 PÖYTÄKIRJA 1 Kokouksen avaus Kokous avattiin klo 12.08. 2 Puheenjohtajan valinta ja sihteerin

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 1/2011

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 1/2011 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 1/2011 Kokous: Keskiviikko 26.1.2011 klo 9.00 Fysiikan laitoksen luentosali 4 (FL227) Jäsen: Läsnä: Henkilökohtainen

Lisätiedot

1/5. Tampereen yliopiston henkilöstöjohtosääntö

1/5. Tampereen yliopiston henkilöstöjohtosääntö 1/5 Tampereen yliopiston henkilöstöjohtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus hyväksynyt. Tämä henkilöstöjohtosääntö luo edellytykset yliopiston henkilöstön ottamiselle

Lisätiedot

laaditaan joka kokouksessa laaditaan joka kokouksessa Tehdään joka kokouksesta Tehdään joka kokouksesta

laaditaan joka kokouksessa laaditaan joka kokouksessa Tehdään joka kokouksesta Tehdään joka kokouksesta Kokoukset,työryhmät, lausunnot Johtoryhmän kokous -asialista laatii -muistio asialistan. Johtoryhmän sihteeri laatii muistion / Opetuksen kehittämisja arviointitoimikunnan kokous -asialista -muistio Toimikunnan

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2013

Työhyvinvointikysely 2013 Työhyvinvointikysely 2013 22.11.2013 Henkilöstöpalvelut Ulla Huttunen Toteutus Kysely toteutettiin sähköisesti JY:ssa 23.9.- 6.10.2013 Kysely uudistui vuonna 2013 kysymysten määrä väheni (62 -> 43) Uudet

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2019 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

laaditaan joka kokouksessa laaditaan joka kokouksessa Tehdään joka kokouksesta Tehdään tarvittaessa kokouksesta muistio

laaditaan joka kokouksessa laaditaan joka kokouksessa Tehdään joka kokouksesta Tehdään tarvittaessa kokouksesta muistio Kokoukset,työryhmät, lausunnot Johtoryhmän kokous -asialista Laitosjohtaja laatii -muistio asialistan. Johtoryhmän sihteeri laatii muistion / ohtaja Opetuksen kehittämisja arviointitoimikunnan kokous -asialista

Lisätiedot

Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi

Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi Orientaatio uusille väitöskirjatutkijoille Tampereen yliopiston tutkijakoulu Koordinaattori Olli Nuutinen TaY tutkijakoulu Tehtävä: koordinoida

Lisätiedot