TUTKIMUKSEN YHTEISKEHITTÄMIEN. TANJA SUNI Yritysyhteistyö Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 TUTKIMUKSEN YHTEISKEHITTÄMIEN TANJA SUNI Yritysyhteistyö Helsingin yliopisto

2 KESTÄVIEN RATKAISUJEN YHTEISTUOTANTO Kestävien ratkaisujen löytäminen edellyttää yhteistyötä tieteellisen tiedon tuottajien sekä käytännön toimijoiden ja päättäjien välillä. Yhdeksi menetelmäksi tähän on esitetty tutkimushankkeiden yhteissuunnittelua (co-design) ja tiedon yhteistuotantoa (co-production) Tässä tilaisuudessa pureudutaan tiedon yhteistuotannon käytäntöihin kolmen tutkimushankkeen kautta Johdanto tiedon yhteistuotantoon (FT Tanja Suni, Future Earth Suomi) Kolme rinnakkaista työpajaa, joissa tutkijat ja tiedon käyttäjät työskentelevät yhdessä

3 TUTKIMUKSEN YHTEISKEHITTÄMINEN I Motivaatio: yhteiskehittämisellä vastauksia suuriin haasteisiin II Yhteiskehittämisen vaiheet III Miten suunnittelen yhteiskehitettävän tutkimushankkeen?

4 I Motivaatio: yhteiskehittämisellä ratkaisuja suuriin haasteisiin

5 TUTKIMUKSEN YHTEISKEHITTÄMINEN Uusi yhteiskuntasopimus tieteen ja yhteiskunnan välillä: tieteeltä halutaan ratkaisuja maailman kiperiin ongelmiin ja tieteen halutaan edistävän kestävää tulevaisuutta. Tarvitaan uudenlaista yhteistyötä eri tieteenalojen ja tiedon hyödyntäjien kesken transdisiplinäärinen tutkimus / co-design / tutkimuksen yhteiskehittäminen. Yhteistyöprosessien luominen tiedon tuottajien ja käyttäjien välillä johtaa tietoon, joka vastaa käyttäjien tarpeisiin, jota he pitävät uskottavampana ja jota he uskaltavat hyödyntää Tutkimuksen yhteiskehittämisen tavoitteena: 1) Yhteiskunnallisesti merkittävien haasteiden ratkaiseminen: ongelmien kuvauksesta aitoon muutokseen 2) Tiedon tuottajien ja hyödyntäjien oppimisprosessi 3) Hyötyä tieteelle ja yhteiskunnalle Lemos et al. 2012, Kirchhoff et al. 2013

6 TUTKIJOIDEN JA SIDOSRYHMIEN ROOLIT Sidosryhmät tarjoavat täydentävää tietoa ja ymmärrystä tosielämän käytännöistä strategiat ja toimintasuunnitelmat rajoitteista arvoista ja normeista Tutkijoiden tehtävänä on varmistaa tutkimuskysymysten tieteellinen korkeatasoisuus laajemmat ja vaihtoehtoiset näkökulmat ja ajanjaksot ymmärrystä ilmiöiden taustoista ja kytköksistä YHTEISKEHITTÄMINEN EI OLE TILAUSTUTKIMUSTA. Lemos et al. 2012, Kirchhoff et al. 2013

7 TUTKIMUKSEN YHTEISKEHITTÄMISEN VAIKUTUKSET TUOTTEET: Uusi teknologia, tuote, julkaisu, toimintasuunnitelma VERKOSTOT: Uudet kumppanuudet ja luottamus VALMIUDET: Uusi tieto, ymmärrys tutkimustiedon luonteesta tai päätöksentekoprosessista, yhteistyön menetelmät, toisen osapuolen näkökulmat RAKENTEELLISET MUUTOKSET: - Sosio-ekonomiset vaikutukset: taloudelliset hyödyt, tutkimukseen perustuvat päätökset, muutokset arvoissa ja normeissa - Rakenteelliset muutokset organisaatioissa: osallistavan päätöksenteon institutionalisointi, uudet rahoitusmuodot, pysyvät multi-stakeholder -foorumit Wiek et al ARTIKKELI ON TUTKIMUKSEN TULOS VAIKUTTAVUUTTA VASTA KUN TULOKSET OTETAAN KÄYTTÖÖN

8 TUTKIMUKSEN YHTEISKEHITTÄMISEN VAIKUTUKSET Tieteenalat vaikuttavat yhteiskunnassa eri tavoin ja niillä on erilaiset markkinat ja yleisöt. Insinööritieteet yritykset ja teollisuus sovellukset, teknologiat Yhteiskuntatieteet julkishallinto ja päätöksentekijät tietoon pohjautuvat päätökset Lääketiede ammatillinen kenttä uudet menetelmät ja taidot Humanistiset tieteet suuri yleisö kriittinen ymmärrys ja julkinen keskustelu Luonnontieteet akateeminen yhteisö uusi tieteellinen tieto Ylijoki, Lyytinen ja Marttila (2011) SAMA VAIKUTTAVUUDEN MALLI EI SOVI KAIKILLE TIETEENALOILLE

9 TUTKIMUKSEN YHTEISKEHITTÄMINEN I Motivaatio: yhteiskehittämisellä vastauksia suuriin haasteisiin II Yhteiskehittämisen vaiheet III Miten suunnittelen yhteiskehitettävän tutkimushankkeen?

10 II Yhteiskehittämisen vaiheet

11 SIDOSRYHMÄT: Päätöksentekijät ja päätöksiä valmistelevat virkamiehet, kansalaiset, järjestöt, yksityissektori, media Source: Future Earth Initial Design Report (2013)

12 ESIMERKKI HANKKEEN SIDOSRYHMÄJAOSTA SIDOSRYHMIEN ROOLIT TUTKIMUSHANKKEEN VAIHEISSA Before project Beginning of project During project End of project and after Stakeholder interests during the project: Government / city strategies Legislative processes Industrial R&D Stakeholder contribution scope and research needs. Precise roles for each stakeholder according to their resources and interests. Mapping other important stakeholders. Co-design of key research questions & strategy. Identifying common and conflicting interests among stakeholders. Co-design of mid- and endproducts according to timely stakeholder needs. Data provision for scenarios and models, participation in data analysis. Reviewing project success. Co-design of mid- and end-products for maximum use and effect for stakeholders. Testing and evaluating mid-term products. Implementation of results testing end-products Reviewing project success. Identifying future information, tools, and research needs. Durham E., Baker H., Smith M., Moore E. & Morgan V. (2014). The BiodivERsA Stakeholder Engagement Handbook. BiodivERsA, Paris (108 pp).

13 ESIMERKKI HANKKEEN SIDOSRYHMÄJAOSTA STAKEHOLDER ROLES DURING PROJECT LIFETIME Before project Beginning of project During project End of project and after Stakeholder interests during the project: Government / city strategies Legislative processes Industrial R&D Stakeholder contribution scope and research needs. Precise roles for each stakeholder according to their resources and interests. Mapping other important stakeholders. Co-design of key research questions & strategy. Identifying common and conflicting interests among stakeholders. Co-design of mid- and endproducts according to timely stakeholder needs. Data provision for scenarios and models, participation in data analysis. Reviewing project success. Co-design of mid- and end-products for maximum use and effect for stakeholders. Testing and evaluating mid-term products. Implementation of results testing end-products Reviewing project success. Identifying future information, tools, and research needs. Durham E., Baker H., Smith M., Moore E. & Morgan V. (2014). The BiodivERsA Stakeholder Engagement Handbook. BiodivERsA, Paris (108 pp).

14 TUTKIMUKSEN YHTEISKEHITTÄMINEN I Motivaatio: yhteiskehittämisellä vastauksia suuriin haasteisiin II Yhteiskehittämisen vaiheet III Miten suunnittelen yhteiskehitettävän tutkimushankkeen?

15 III Miten suunnittelen yhteiskehitettävän tutkimushankkeen?

16 YHTEISKEHITTÄMISHANKKEEN ASKELEET 1 Tunnistakaa kohderyhmät ja tietotarpeiden aikaskaalat. Kuka tarvitsee juuri teidän hankkeenne tuottamaa tietoa? Onko valmisteilla päätöksiä tai prosesseja, joihin tutkimuksenne voisi sopivassa ajassa vaikuttaa? 2 Temaattiset työpajat. Tietotarpeet, roolit, muutos/vaikutus. Alustavat tietotarpeet tärkeimpien sidosryhmien kanssa, guiding research question. Roolit tutkijoille ja sidosryhmille: datan tuotanto, tulosten tulkinta, jaettu johtajuus? Lopputuotteet? 3 Vuorovaikutussuunnitelma. Sidosryhmien luokittelu, vuorovaikutus- ja viestintämenetelmien valinta. Tutkimuksen, vuorovaikutuksen ja viestinnän ajoittaminen. Vastuut, resurssit. Lopputuotteiden suunnittelu ja ydinviestien määrittely yhdessä. 4 Tutkimuksen toteutus. Noudata suunnitelmaa! Hyödynnä osallistavia menetelmiä, ammattimaista fasilitointia ja sidosryhmien omia viestintäkanavia, tiloja ja tilaisuuksia.

17 Durham E., Baker H., Smith M., Moore E. & Morgan V. (2014). The BiodivERsA Stakeholder Engagement Handbook. BiodivERsA, Paris (108 pp). ESIMERKKI HANKKEEN SIDOSRYHMÄJAOSTA ESIMERKKI HANKKEEN SIDOSRYHMÄJAOSTA

18 VUOROVAIKUTUSMETODIT ERI SIDOSRYHMÄLUOKILLE Yksi tähti: soveltuva metodi Kaksi tähteä: erityisen hyvin soveltuva metodi The BiodivERsA Stakeholder Engagement Handbook 77 Durham E., Baker H., Smith M., Moore E. & Morgan V. (2014) BiodivERsA, Paris (108 pp)

19 SIDOSRYHMIEN KARTOITUS JA LUOKITTELU Osallistaminen Säännöllinen vuorovaikutus, jotta voidaan varmistaa tutkimuksen relevanssi ja tietoisuus sidosryhmien meneillään olevista prosesseista. Tutkimuksen ja lopputuotteiden yhteissuunnittelu ja tuottaminen. Ympäristöministeriö ympäristönormit ja sääntely Työ- ja elinkeinoministeriö elinkeinoelämän sääntely, kansalliset ilmasto- ja biotalousstrategia Kuntaliitto julkiset hankinnat EU:n komissio - ympäristöasiat, Global & Regional Challenges, EU:n politiikka ja sääntely SITRA Kiertotalouden innovaatiot ja liiketoiminta- mallit Yritykset Pyhäjärviseudun ja Meri-Lapin yritykset Biovakka Oy, Honkajoki Oy, Outotec Oy, Pellon Oy, Rudus Oy jne. Konsultointi Täsmennetty vuorovaikutus tutkimuksen tietyissä vaiheissa: Näkemykset rajattuihin erityiskysymyksiin, verkostot ja kontaktit, aineistot. Elinkeinoelämän etujärjestöt: Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry. Yhteistyö Yhteistyökumppanit, jotka osallistuvat tutkimuksen osien toteuttamiseen ja sisällöntuotantoon sekä tutkimuksen vuorovaikutuksen ja viestinnän toteuttamiseen. Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärven tapaustutkimus Digipolis Oy Meri-Lapin tapaustutkimus Oulun yliopisto ENVIMAT-malli Vuorovaikutus, viestintä, tapahtumien järjestäminen: FES Future Earth Suomi, SYKE BSAG - Baltic Sea Action Group FWF - Finnish Water Forum YTF - Ympäristötiedon foorumi Tiedotus Säännöllinen tiedotus projektin etenemisestä ja tutkimuksen ajankohtaisesta sisällöstä ja tuloksista. Verkkoviestintä, sosiaalinen media Asiantuntijat, tutkijat, poliitikot Kansalaiset, suuri yleisö, media

20 TAKE-HOME MESSAGE Tutkimuksen yhteiskehittäminen luo ymmärrystä ja omistajuutta. Näin kasvaa todennäköisyys, että tieto otetaan käyttöön.

21 TUTKIMUKSEN YHTEISKEHITTÄMINEN

22 KYSYMYKSIÄ JA KOMMENTTEJA?

23 LÄHTEITÄ Durham E., Baker H., Smith M., Moore E. & Morgan V. (2014). The BiodivERsA Stakeholder Engagement Handbook. BiodivERsA, Paris (108 pp). Future Earth Initial Design Report (2013) Hirsch Hadorn G, Hoffmann-Riem H, Biber-Klemm S, Grossenbacher-Mansuy W, Joye D, Pohl C, Wiesmann U, Zemp E (Eds) (2008). Handbook of Transdisciplinary Research. Springer. ISBN: (Print) Kirchhoff, C, Lemos, M, and Dessai, S (2013). Actionable Knowledge for Environmental Decision Making: Broadening the Usability of Climate Science, Annu. Rev. Environ. Resour : Lang, D, Wiek, A, Bergmann, M, Stauffacher, M, Martens, P, Moll, P, Swilling, M, Thomas, CJ, (2012). Transdisciplinary research in sustainability science: practice, principles, and challenges. Sustainability Science 7:1, pp Lemos MC, Kirchhoff CJ, Ramparasad V Narrowing the climate information usability gap. Nat. Clim. Change 2: McNie EC Reconciling the supply of scientific information with user demands: an analysis of the problem and review of the literature. Environ. Sci. Policy 10:17 38 Miller, TR, Wiek, A, Sarewitz, D, Robinson, J, Olsson, L, Kriebel, D, Loorbach D (2014) The future of sustainability science: a solutions-oriented research agenda. Sustainability Science 9:2, Moser S Making a difference on the ground: the challenge of demonstrating the effectiveness of decision support. Clim. Change 95:11 21 Pohl C, Hirsch Hadorn G (2007). Principles for Designing Transdisciplinary Research. 120 pp. Swiss Academies of Arts and Sciences. Talwar, S, Wiek, A, Robinson J (2011). User engagement in sustainability research. Science and Public Policy, Volume 38, Issue 5, Walter A, Helgenberger S, Wiek A, Scholz R (2007). Measuring societal effects of transdisciplinary research projects: design and application of an evaluation method. Evaluation and Program Planning 30, Wiek, A, Harlow, J, Melnick, R, van der Leeuw, S, Fukushi, K, Takeuchi, K, Farioli, F, Yamba, F, Blake, A, Geiger, C, Kutter R (2015). Sustainability science in action: a review of the state of the field through case studies on disaster recovery, bioenergy, and precautionary purchasing. Sustainability Science 10:1, Wiek, A, Ness, B, Schweizer-Ries, P, Brand, FS, Farioli F (2012). From complex systems analysis to transformational change: a comparative appraisal of sustainability science projects. Sustainability Science 7, Supplement 1, 5-24 Wiek, A, Talwar, S, O Shea, M, and Robinson, J (2014). Toward a methodological scheme for capturing societal effects of participatory sustainability research. Research Evaluation 23,

24 TOIMIJAT TUTKIMUKSEN JA KOHDERYHMÄN VÄLILLÄ Research Community Psychology Criminology Anthropology Cultural studies Ethnology History Law Sociology Economy Political science Relgious studies Policy Makers EU National goverments Operative actors Migrant advocacy groups Schools Healthcare providers Prison authorities Religious communities Immigration authorities NGOs (children, young, women) Parties Media Contemporary radicalisation trends and their implications for Europe (SC6-REV- INEQUAL ) Immigrants Children Young Families Local communities Neighbourhoods General public

25 TUTKIJOIDEN JA SIDOSRYHMIEN ROOLIT Suurien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan tietoa erilaisilta tietoyhteisöiltä: eri tieteenalojen tutkijoilta päätöksentekijöiltä ja päätösten valmistelijoilta järjestöiltä kansalaisilta medialta yksityiseltä sektorilta STAKEHOLDER: HENKILÖ TAI ORGANISAATIO, JOKA VAIKUTTAA TUTKIMUKSEEN JA/TAI JOHON TUTKIMUKSELLA ON VAIKUTUSTA.