Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1419/2001 vp Digitaalisen television laajentuminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset verkot on suunniteltu ajaa alas vuoteen 2006 mennessä. Analogisten lähetysten hinnan on arvioitu olevan ainakin 33 miljoonaa euroa vuodessa, kun taas digitaalisten lähetysten hinnaksi arvioidaan vähintään seitsemän miljoonaa euroa vuodessa. Euroopassa syntyneen Multimedia Home Platform -standardin valinta järjestelmämme perustaksi tarjoaa suomalaisille viestintä- ja IT-yrityksille etulyöntiaseman uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämiseen. Esimerkiksi Saksa on tehnyt ratkaisunsa saman MHP-standardin käyttöönotosta. Maailmalla kulkiessa saa sellaisen kuvan, että meiltä odotetaan uusia innovatiivisia ratkaisuja tälläkin alalla. On tärkeää, että kansalaiset hankkivat digitaalivastaanottimen nopeasti. On perusteltua kysyä, aiheutuisiko valtiolle säästöjä, jos analogiset verkot ajettaisiin alas tarjoamalla kansalaisille rahallinen "porkkana" digivastaanottimen hankkimiseksi (esim. vapautus muutamasta lupamaksusta). Näin analogisista verkoista luopumista voitaisiin nopeuttaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten voidaan edistää digitaalisen television nykyistä nopeampaa laajentumista ja siten saada aikaan säästöjä sekä luoda kysyntää suomalaiselle osaamiselle? Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2002 Marjukka Karttunen /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjukka Karttusen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1419/2001 vp: Miten voidaan edistää digitaalisen television nykyistä nopeampaa laajentumista ja siten saada aikaan säästöjä sekä luoda kysyntää suomalaiselle osaamiselle? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Viestintäteknologia on viime vuosina kehittynyt nopeasti. Teletoiminnan, tietotekniikan ja joukkoviestinnän lähentymiskehityksessä perusinnovaationa on välitettävän sisällön digitalisointi. Televisiotoiminnassa sisällön käsittely ja siirto on jo pitkään tapahtunut digitaalisessa muodossa. Television lähetysverkon digitalisointi on seuraava kehitysvaihe, joka tekee mahdolliseksi television entistä monipuolisemman käytön erilaisten palvelujen hankkimiseen. Lainsäädännöllä on luotu edellytykset toiminnan aloittamiselle ja kehitykselle. Liikenne- ja viestintäministeriössä on parhaillaan käynnissä sähköisen viestinnän lainsäädännön uudistamistyö, jonka tavoitteista yksi on digitaalisen televisiotoiminnan edellytysten parantaminen ja kehityksen vauhdittaminen. Itse digitaalisen televisiotoiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen on markkinavetoista toimintaa. Yleisradio Oy ja toimiluvanhaltijat ovat tehneet yhteistyötä toiminnan käynnistämiseksi. Digitaalinen lähetysverkko kattaa tällä hetkellä 72 prosenttia Suomen väestöstä. Lisäksi useat eri kaapelitelevisioverkot välittävät digitaalisia televisiolähetyksiä. Lähetysverkon on suunniteltu kattavan koko maan vuoden 2006 loppuun mennessä. Keskeinen tekijä digitaalisen television leviämisessä on kohtuuhintaisten päätelaitteiden saatavuus. Laitteiden markkinoille tuloa on hidastanut teknisten standardien viivästyminen, mihin valtion toimenpitein ei ole voitu vaikuttaa. Tällä hetkellä vastaanottimien yleistymistä hidastaa toimijoiden yhteisesti sopiman MHP-standardin mukaisten digisovittimien puute. Päätelaitteiden teknologian kehittyessä ja laitevalmistajien massatuotannon käynnistyessä laitteiden saatavuus paranee ja hintataso vakiintuu. Erilaisista tavoista nopeuttaa digitaalitelevisiovastaanotinten yleistymistä on keskusteltu paljon sekä Suomessa että koko Euroopassa. Mitään muiden edelle menevää ratkaisua ei ole löydetty. Yleisesti katsotaan, että yksi parhaista tavoista edistää asiaa on lähettää mahdollisimman houkuttelevia, ainoastaan digitaalista lähetysstandardia käyttäviä ohjelmia. Myös kuluttajaa kiinnostavien lisäpalveluiden sekä hinnaltaan riittävän edullisen paluuyhteyden tarjoamista pidetään tärkeinä. Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo, että julkisen vallan tehtävänä on luoda teknologianeutraalisti hyvää toimintaympäristöä, jossa kansalaiset, elinkeinoelämä ja hallinto pystyvät täysipainoisesti hyödyntämään eri viestintäverkkoja palvelujen tarjoamiseen ja hankkimiseen. Digitaalisen televisiotoiminnan menestys perustuu siihen, miten hyvin se tässä toimintaympäristössä pystyy tarjoamaan käyttäjien tarpeita vastaavia palveluita ja sisältöjä. 2

3 Ministerin vastaus KK 1419/2001 vp Marjukka Karttunen /kok Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2002 Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Marjukka Karttunen /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 1419/2001 rd: På vilket sätt kan en snabbare spridning av digital-tv främjas så att man kan få inbesparingar till stånd samt skapa efterfrågan på finskt kunnande? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Kommunikationsteknologin har utvecklats snabbt under de senaste åren. Den grundläggande innovationen när det gäller konvergensutvecklingen av televerksamheten, datatekniken och massmedierna är digitaliseringen av det innehåll som skall förmedlas. Inom televisionsverksamheten har innehållet redan länge behandlats och överförts i digitalform. Digitaliseringen av televisionens sändningsnät är nästa utvecklingsskede, som möjliggör en mångsidigare användning av televisionen för anskaffande av olika tjänster. Genom lagstiftning har man skapat förutsättningar för att inleda och utveckla verksamheten. Kommunikationsministeriet håller som bäst på att revidera lagstiftningen i fråga om elektronisk kommunikation bl.a. i syfte att förbättra förutsättningarna för digital TV-verksamhet och påskynda utvecklingen. Själva igångsättandet och etableringen av den digitala TV-verksamheten är en marknadsdriven verksamhet. Rundradion Ab och koncessionshavarna har samarbetat för att sätta i gång verksamheten. Det digitala sändningsnätet omfattar i dag 72 % av Finlands befolkning. Dessutom förmedlar ett flertal kabel-tv-nät digitala TV-sändningar. Sändningsnätet skall enligt planerna omfatta hela landet före utgången av När det gäller spridningen av digital television är tillgången på terminaler till ett rimligt pris en central faktor. Introduceringen av terminalutrustningen på marknaden har försenats på grund av att de tekniska standarderna försenats, vilket är något som inte har kunnat påverkas med statliga åtgärder. I dag försenas spridningen av mottagarutrustning på grund av bristen på digiboxar som motsvarar den MHP-standard som aktörerna gemensamt har avtalat om. Då teknologin för terminaler utvecklas och utrustningstillverkarna sätter i gång en massproduktion kommer tillgången på utrustning att förbättras och prisnivån att stabiliseras. Olika sätt att påskynda spridningen av digital- TV-mottagare har diskuterats mycket både i Finland och i hela Europa. Man har inte funnit någon lösning som skulle gå före de andra. Allmänt anses ett av de bästa sätten att främja saken vara att sända så attraktiva program som möjligt endast med digital sändningsstandard. Också utbudet av tilläggstjänster som intresserar konsumenterna och tillhandahållandet av tillräckligt förmånlig returförbindelse anses viktigt. Kommunikationsministeriet anser att det är det allmännas uppgift att skapa en teknologineutralt sett god verksamhetsmiljö där medborgarna, näringslivet och förvaltningen kan dra full nytta av olika kommunikationsnät för att erbjuda och skaffa tjänster. Framgången med digital-tvverksamheten grundar sig på hur bra man lyckas erbjuda tjänster och innehåll som motsvarar användarnas behov. 4

5 Ministerns svar KK 1419/2001 vp Marjukka Karttunen /kok Helsingfors den 5 februari 2002 Kommunikationsminister Kimmo Sasi 5