Lapsen seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn selvittäminen: näyttöön perustuva toimintamalli

Transkriptio

1 Lapsen seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn selvittäminen: näyttöön perustuva toimintamalli psykologi Tom Pakkanen HUS, Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen osaamiskeskus Åbo Akademi

2 Toiminnan lähtökohtia Laki lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä (1009/2008) Oikeuspsykiatriset yksiköt (5) yliopistollisten sairaaloiden yhteydessä Aluehallintovirastojen ja sairaanhoitopiirien väliset sopimukset Valtio kustantaa seksuaalisen hyväksikäytön epäilyjen tutkimisen mutta ei pahoinpitelyepäilyjen Tutkimusyksiköllä oikeus saada tietoja tutkimuksen tekemiseksi, tietojen luovutus poliisille, syyttäjälle tai tuomioistuimelle Stakesin 2003 ohjeet terveydenhuollon ammattilaisille: Akuuteissa tilanteissa: lapsen ensivaiheen tutkimus päivystyksenä Muissa tapauksissa sosiaali- ja terveydenhuollossa tehdään pahoinpitely / hyväksikäyttöselvittelyjä ainoastaan poliisin virkaapupyynnön perusteella

3 HUS Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen osaamiskeskus Perustettu 2006, yksikkö laajennettu syksyllä lääkäriä, 6 psykologia, 5 sosiaalityöntekijää, sihteeri, litteroija Yksikkö tarjoaa palveluja koko HUS + erityisvastuualueelle (alle 16- vuotiaat lapset ja nuoret) Pääosa seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkimuksia (vain poliisin virka-apupyynnöstä) Myös pahoinpitelyepäilyn tutkimuksia tai seri + pahoinpitelyepäilyjä Antaa konsultaatioita ja koulutusta Ei huoltoriita-arvioita, ei hoitoa

4 Epäilyn selvittämisen lähtökohdat Hoito vs. selvittely: potilaan subjektiivisen, ns. narratiivisen totuuden löytäminen ja tukeminen vs. tilanteen objektiivinen selvittely tavoitteet eroavat toisistaan saattavat olla ristiriidassa tapaukset voivat olla hyvinkin mukaansa tempaisevia Tieteellinen lähestymistapa rikosselvittelyihin: Miten epäily on herännyt? Kenelle? Mistä? Milloin? Mikä on mahdollista? Mikä on realistista? Mikä on todennäköistä?

5 Epäilyn heräämisen arvioinnin merkitys Lapsi kertoo hyväksikäyttökokemuksesta spontaanisti ja selkeästi epäilyn suhteen neutraalille henkilölle = vahva epäily Lapsi vastaa huolestuneen aikuisen kysymyksiin tilanteessa, jossa aikuinen epäilee jotain tapahtuneen = lähtökohtaisesti muita vähintään yhtä vahvoja selityksiä Epäily herää lapsen epämääräisen oireilun perusteella = useimmiten monia vaihtoehtoisia, tilastollisesti todennäköisempiä, selityksiä

6 Selvittelyprosessi Poliisin virka-apupyyntö Tiimikokous I Viranomaisneuvottelu Tutkimussuunnitelma Hypoteesit Lapsen somaattinen tutkimus Lastenklinikka Vanhempien/epäillyn haastattelut 1 3 haastattelua Tiimikokoukset Lapsen haastattelukäynnit 1 3 haastattelua II Viranomaisneuvottelu Alustavat johtopäätökset jatkohoitosuositukset Muu tiedon- keruu lastensuojelu, hoitavat tahot päiväkoti/koulu Palautteet vanhemmille Asiantuntijalausunto poliisille Jatkohoitoneuvottelu

7 Hypoteesiajattelusta (Dammeyer, 1998; Ceci & Bruck, 1995) Lähtökohtana ei ole kerätä todisteita hyväksikäytön puolesta Järkevämpi lähtökohta tutkimukseen on: Mitä on epäilyn taustalla? Hypoteesi on vaihtoehtoinen selitys (vrt. poliisin tutkintalinja ) epäilylle Haastattelu suunnitellaan hypoteesien pohjalta: lausunnossa otetaan kantaa siihen, mitkä niistä saivat tukea ja miten

8 Hypoteesiajattelu: vaihtoehtoiset selitykset Onko jollain osapuolella motiivia valehdella tai keksiä asioita? (vrt. huoltoriidat) Voiko kyseessä olla väärinymmärrys? (Mikä on lapsen ikä ja taso?) Onko lapsen tai nuoren käyttäytymistä (vointia) tulkittu? Millä perustein? Onko lapsen kertomukseen tahallisesti tai tahattomasti vaikutettu? Voiko kyseessä olla lapsen ikätasoon nähden normaalia käyttäytymistä tai - puheita?

9 Esimerkkejä vaihtoehtoisista selityksistä SERI-epäilyssä 1. Epäilty (tai joku muu) on käyttänyt lasta seksuaalisesti hyväksi 2. Lapsen puheet / käyttäytyminen liittyy altistukseen pornomateriaalille ja / tai aikuisten seksuaalisuudelle 3. Lapsen puheet / käyttäytyminen on ymmärretty väärin ja liittyvät esim. pesutilanteeseen / lasten välisiin leikkeihin 4. Lapsen puheet ovat kehittyneet vuorovaikutuksessa äidin / isän kanssa 5. Lasta on tahallisesti väärintulkittu / manipuloitu huoltajuuskiistan yhteydessä

10 Haastattelu toimivin menetelmä Käyttäytyminen, tunnereaktiot ovat tulkinnanvaraisia ja siksi heikompaa evidenssiä kuin lapsen haastattelu Käyttäytyminen ja tunnereaktiot kertovat paljon siitä, miten lapsi kokee asian, mutta sinänsä eivät riitä todisteeksi hyväksikäyttöselvittelyssä Nukkeja, piirustuksia, lapsen leikin havainnointia, vartalokuvia tai psykologisia testejä ei voida hyödyntää hyväksikäyttöselvittelyissä (esim. Pipe & Salmon, 2009; Lyon, Lamb & Myers, 2009 ) Lapsi voi tarvittaessa kirjoittaa haastattelussa Neutraali vartalokuva voi täydentää haastattelua

11 Haastattelu toimivin menetelmä Lapsen kertomus usein merkittävin näyttö Hyvin toteutettu haastattelu on merkittävä lapsen kertomuksen luotettavuutta lisäävä tekijä Lapsen kertomus on usein yhtä luotettava kuin aikuistenkin, kunhan haastattelu on tehty oikein ja lasta ei ole johdateltu

12 Haastatteluun liittyen Haastattelu suunnitellaan yksilöllisesti lapsen ja epäilyn mukaan (esim. kehityshäiriö) Mukana suunnittelussa ja taustahuoneessa poliisin lisäksi mielellään syyttäjä (ainakin pitäisi olla tiedonvaihtoa) Haastattelussa on järkevää pitää tauko jolloin lapsi voi levätä ja haastattelija yhdessä muun työryhmän kanssa miettiä jatkokysymyksiä Suositeltavaa etteivät vanhemmat ole läsnä haastattelutilanteessa Vaikeuttaa haastattelijan suhteen luomista lapseen, lasta saattaa nolottaa tai lapsi saattaa pelätä vanhempien reaktiota Aina täysin poissuljettua huoltoriidassa Vastakuulustelu eli kontradiktorisuus suunnitellaan alusta asti (esim. 2. tai 3. haastattelussa epäillyn avustaja seuraamassa) Haastattelu tallennetaan ja litteroidaan sanatarkasti (alle 15- vuotiaiden ei tarvitse esiintyä oikeuskäsittelyssä)

13 NICHD haastattelurunko ja sen käyttö (Stakesin ohjeet 2003) NICHD (The National Institute of Child Health and Human Development ) haastattelurungosta eniten tutkimusnäyttöä (esim. Lamb, Hershkowitz, Orbach & Esplin, 2008; Brown & Lamb, 2009) Haastattelurunko on puolistrukturoitu, eli muokattava epäilyn ja tilanteen mukaan Lapsen ikä: alle 4-vuotiaiden kohdalla arvioidaan voidaanko lasta haastatella Haastattelun kieli muokataan lapsen kehitysiän mukaisesti Suunnitellaan tarkkaan esitietojen perusteella

14 NICHD-haastattelun rakenne: OSA I: Haastattelun alustus, ohjeiden antaminen Kerrotaan, että haastattelu tallennetaan Asianomistajan oikeudet ja velvollisuudet esimerkkien avulla OSA II-III: Tutustuminen/kontaktin luominen Kerro perheenjäsenistä, mielipuuhista, ystävistä, hoitajista, mukavista ja ikävistä asioista OSA IV: Harjoitushaastattelu Kerro [jostakin menneestä tapahtumasta] kaikki mitä muistat, aamusta siihen asti, kun menit illalla nukkumaan

15 NICHD-haastattelun rakenne: OSA V: Varsinaisen aiheen esiin ottaminen 1. Kerro miksi olet tullut tapaamaan minua tänään 2. Kerro miksi olet tullut puhumaan kanssani tänään 3. (Oletteko puhuneet asiasta kotona? Onko sinulla jotain kerrottavaa? Onko jotain mistä haluaisit jutella?) 4. Onko [joku] huolestunut, että sinulle olisi voinut tapahtua jotain? 5. Kuulin, että sinulle on voinut tapahtua jotain [epäillyssä paikassa] 6. Olen kuullut, että kerroit [jollekin], että joku on tehnyt sinulle jotakin. 7. Kuulin että joku on voinut [epäilty teko lyhyesti, epäiltyä ei mainita] OSA VI: Epäillyn kysymykset