Lapsi rikoksen kohteena? Epäilyn selvittäminen ja viranomaisyhteistyö

Transkriptio

1 Lapsi rikoksen kohteena? Epäilyn selvittäminen ja viranomaisyhteistyö Kohtaamisia vai törmäyksiä? Moninaisuus lastensuojelussa. Seminaari Mikkelissä PsT Julia Korkman HUS, Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen osaamiskeskus sekä Psykologian laitos, Åbo Akademi

2 Lapsi rikoksen uhrina Lapsia kuullaan rikosprosessissa pääasiassa hyväksikäyttö- ja pahoinpitelyepäilyihin liittyen Lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota viranomaisten taholta ja kynnys ilmoittaa epäilyistä madaltuu Yhä enemmän selvityksiä Viranomaisyhteistyön toimivuuden merkitys korostuu entisestään

3 Lapsi rikoksen uhrina Hyväksikäytön ja pahoinpitelyn yleisyydestä

4 Miten tavallista lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on? Uusin uhritutkimus (Ellonen, Sariola jne, 2008): Nuorten seksuaalikokemukset aikuisten kanssa n 8-9%. Tyttöjen osalta yleisyys samoilla tasoilla kuin 20 v sitten, poikien osalta hk-kokemukset vähentyneet hieman. 3% tytöistä kokeneet hyväksikäyttöä vähint. 10v vanhemman henkilön kanssa. Määrä vähentynyt vuodesta 1988, jolloin luku oli 6%.

5 Hyväksikäyttäjä on usein lapsen tuntema henkilö, muttei lähisukulainen. Valtaosa hyväksikäytöstä kohdistuu murrosikäisiin tyttöihin. Alle % tytöistä ja noin promille pojista ovat kokeneet seksuaalista hyväksikäyttöä ennen 10 vuoden ikää. Biologisen perheen sisällä tapahtuva sekä naisten tekemä hyväksikäyttö on tutkimusten mukaan erittäin harvinaista.

6 Yhdeksäsluokkalaisten kokemukset äidin ja/tai isän käyttämästä väkivallasta ennen 14 vuoden ikää vuosina 1988 ja 2008, % -osuus vastanneista (Uhritutkimus -08)

7 9-luokkalaisten kokemukset väkivallasta kotona ennen 14 vuoden ikää vuosina 1988 ja 2008 (Uhritutkimus -08) Väkivallan muoto ( Onko äiti/isä riidellessänne... ) Murjottanut, kieltäytynyt puhumasta Äiti 1988 Äiti 2008 Isä 1988 Isä Tukistanut Antanut piiskaa Lyönyt nyrkillä

8 Epäily lapseen kohdistuneesta rikoksesta Miten epäily herää? Kuinka siihen tulisi reagoida?

9 Miten epäily herää? Onko kyseessä perusteltu epäily? Lapsen selkeä kertomus vahva epäily Lapsen seksualisoitunut käyttäytyminen (onko kyseessä ikään kuuluvaa käyttäytymistä vai aidosti poikkeavaa?) Fyysiset löydökset: mitä ne tarkoittavat? (esim. sukupuolielinten punoitus) Psyykkinen oireilu on tulkinnanvaraista ja siihen löytyy usein monta eri syytä (esim. vanhempien avioeroon liittyvä ahdistuneisuus saatetaan tulkita siten, että toisen vanhemman luona tapahtuu jotain)

10 Oireilu hyväksikäytön indikaattorina?

11 Lapsen käyttäytymisen arviointi Psyykkinen oireilu on tulkinnanvaraista ja siihen löytyy usein monta eri syytä: Tavalliset elämänkriisit kuten päiväkodin aloittaminen, vanhempien ero, muutto jne. Monikulttuurinen tausta vaikuttaa normaalin määrittelyyn Moniongelmainen tausta enemmän oireilua, mahdollisesti vaikeammin eroteltavissa Eri lähteiltä saatavat oirelistat jotka saattavat viitata hyväksikäyttöön ovat usein hyvin yleisiä: univaikeuksia, kiukkuisuutta, painajaisia, syömisvaikeuksia Nämä esiintyvät hyvin monilla lapsilla jossain vaiheessa kehitystä. Ilman traumaattista taustaa.

12 Lapsen psykologinen reagointi hyväksikäytön aikana Esim. emotionaalisesti laiminlyödyt lapset ovat erityisen alttiita hyväksikäytölle, jolloin hyväksikäyttö voi antaa heille kaipaamansa huomion tai läheisyyden Jotkut lapset kertovat jopa hakeutuneensa hyväksikäyttötilanteisiin näistä syistä Lapsi ei välttämättä reagoi ulkoisesti kielteisellä tavalla

13 Hyväksikäytön vaikutus pienten lasten käyttäytymiseen Alle kouluikäinen lapsi ei välttämättä ymmärrä hyväksikäyttötilannetta. Pieniin lapsiin kohdistuva hyväksikäyttö piilotetaan usein leikkiin tai niihin liittyy muita lapsille myönteisiä kokemuksia, jolloin lapsi ei ainakaan välittömästi koe tilannetta kielteisenä Pieni lapsi saattaa ymmärtää hyväksikäyttökokemusta vasta kouluikäisenä ja taas syvällisemmin murrosiässä Alle murrosikäisten kohdalla haittavaikutusten arviointi on usein hyvin haastavaa, ellei mahdotonta

14 Seksuaalinen hyväksikäyttö johtaa usein jonkinlaiseen oireiluun mutta ei ole olemassa oireilua joka ilmenisi vain hyväksikäytetyillä lapsilla. 1/3 hyväksikäytetyistä lapsista ei oireilua lainkaan. Oireilun puute ei ole todiste hyväksikäyttöepäilyä vastaan. Tyypillisin oireilu hyväksikäytetyillä lapsilla on yliseksualisoitunut käyttäytyminen.

15 Toistuvaa, joskus pakonomaista, seksuaalista käyttäytymistä, josta tulee keskeinen osa lapsen päivittäistä elämää ja joka vie energiaa muista elämän alueista Lapsi yrittää saada muita mukaan seksuaaliseen toimintaan (jopa pakottamalla, painostamalla) Käyttäytyminen joka herättää huolta muissa lapsissa sekä aikuisissa

16 Näyttöä siitä, että yliseksualisoitunut käyttäytyminen on tavallisempaa hyväksikäytetyissä lapsissa kuin muissa (Friedrich, 1992; 1993; Kendall-Tackett, ) Lapsen yliseksualisoitunut käyttäytyminen yhteydessä moniin muihinkin ongelmiin, esim. fyysisen väkivallan kokemuksiin (huomattavan yleisempää kuin seks. hk.) Arvioitaessa, onko kyseessä yliseksualisoitunutta käyttäytymistä, pitää olla ensin perillä siitä, mikä on normaalia eri kehitysvaiheissa (Esim. suomalainen päiväkotitutkimus Santtila et al 2003)

17 Lapsi haastateltavana Erityisesti johdattelun ongelma

18 Voiko pieni lapsi ylipäätään olla luotettava todistaja? KYLLÄ: Ammattitaitoisesti haastateltuina pienetkin lapset voivat olla luotettavia, tarkkoja ja informatiivisia todistajia (Mm. Kuehnle, 2009; Lamb et al., 2007; 2008) Alle kouluikäiset lapset muistavat ja kertovat vähemmän kuin vanhemmat lapset mutta spontaanien muistikuvien luotettavuus on yhtä vahva! Etenkin pienet lapset saattavat kuitenkin pyrkiä täydentämään muistiaukkojaan mielikuvituksella Tarkista mitä lapsi tarkoittaa käyttämillään sanoilla

19 Lasten johdateltavuus ja haastattelut Lapset johdateltavampia kuin aikuiset; pienet lapset erityisen johdateltavia Tutkimukset ovat osoittaneet vahvasti johdattelevien haastattelumenetelmien johtavan lasten vääristyneisiin kertomuksiin myös heidän omaa kehoaan koskevista henkilökohtaisista tapahtumista Myös lukuisia oikeita esimerkkejä tapauksista joista tiedetään, etteivät väitteet pitäneet paikkansa Johdateltavuus vähenee iän myötä ja vuotiaat ovat jo aikuisten tasolla älyllisesti (ei emotionaalisesti) Kuitenkin teini-ikäisetkin saattavat olla johdattelualttiita sosiaalisen tilanteen takia

20 Pienen lapsen maailmankuva on täysin aikuisen hänelle antaman tiedon varassa: Lapsi havainnoi asioita, joita hän ei ymmärrä. Aikuinen tulkitsee hänelle mitä hän näkee, kokee ja tuntee, jolloin hän pikkuhiljaa sisäistää tämän tiedon Lapsen saattaa olla vaikeuksia erottaa omia havaintojaan ja kokemuksiaan muualta saadulta tiedolta Memory source monitoring, eli muistinlähteen tunnistaminen pienille lapsille erityisen vaativaa

21 Onks tää nyt ihan varmasti totta, siis sellaista mitä on ihan oikeasti tapahtunut? On...äiti kertoi

22 Lapsi keskustelukumppanina Lapsi oppii ymmärtämään keskusteluissa vallitsevan tyypillisen kaavan jo varhain (n 3 v ikäisenä): kysymys vaatii vastausta Lapsi yrittää usein vastata kysymykseen, vaikkei olisi ymmärtänyt sitä Lapsi saattaa vastata siihen kysymyksen osaan, jonka hän on ymmärtänyt tai yrittää arvata, mitä haastattelija on tarkoittanut

23 Miksi johdatellaan? Haastattelija, jolla on ennakkokäsitys tapahtumasta on taipuvainen hakemaan sellaista tietoa, joka tukee hänen ennakkoasennettaan. Haastattelu saattaa siten kuvata pikemmin haastattelijan ennakkokäsitystä kuin lapsen omakohtaisia kokemuksia Näppituntumassa on hyötyä - ja riskejä!

24 Jotta vältettäisiin johdattelua: Pyritään saamaan mahdollisimman paljon tietoa avoimin kysymyksin, sitten tarkennetaan. Käytetään mahdollisimman vähän vaihtoehtokysymyksiä (Oliko niin vai näin / kylläei-kysymyksiä), eikä johdattelevia (Olihan se niin, että / se on varmaan tuntunut tosi pahalta, eikö?) lainkaan Lapselle viestitään, että aikuinen ei tiedä mitä on tapahtunut, ja että ollaan kiinnostuneita lapsen omasta kokemuksesta

25 Epäily joka perustuu lapsen puheisiin Lapsen selkeä kertomus epäilyn suhteen neutraalille henkilölle on lähtökohtaisesti vahva epäily jonka tulisi mahdollisimman nopeasti johtaa tutkintaan

26 Puheiden ja kertomusten tarkka muistaminen lähes mahdotonta Muistikuviin sisältyy myös kuulijan omat tulkinnat puheista ja muistikuvat keskusteluista saattavat merkittävissä osin rakentua näistä Yleensä muistetaan keskusteluista vain keskeisen sisällön, ei tarkkoja sanoja (Bruck et al, 1998) Kertoiko lapsi jonkun asian spontaanisti vai vastauksena suoraan kysymykseen? Ihmisillä on taipumus kiinnittää huomiota niihin seikkoihin, jotka tukevat omaa käsitystä asiasta

27 Lasten ja vanhempien väliset keskustelut Korkman, Juusola, Dickinson, Finnilä-Tuohimaa & Santtila, 2011: Vanhempien tekemät nauhoitukset joita toimitettiin poliisille analysoitiin Keskustelut äärimmäisen johdattelevia: valtaosassa lapsi ei tuottanut lainkaan uutta tietoa vaan kaikki tieto tuli vanhemmilta Vanhemmat kuitenkin kokivat että heidän lapsensa kertoivat Ihminen ei osaa luotettavalla tavalla arvioida mitä johdattelu oikeastaan on

28 Mitä pidempi aika kuluu tapahtuman ja haastattelun välissä, sitä enemmän lapsi unohtaa Muu kun haastattelija puhuu todennäköisesti lapsen kanssa muistikuvien vääristymisen riski kasvaa Manipulaation riski joku vaikuttaa tietoisesti siihen, mitä lapsi kertoo

29 Onko epäilty tapahtuma hyväksikäyttöä? Kulttuuri ja perhekulttuurisidonnaista: - Lapsen vieressä nukkuminen alastomana - Suusuukot - Saunomiskulttuuri, pesutilanteet - Alastomuus Epäilyn herättäjän suhtautuminen seksuaalisuuteen ja alastomuuteen? Aikuisen omat hyväksikäyttökokemukset voivat tutkimusten mukaan johtaa ylitulkintaan (Friedrich etc., 2003)

30 Perusteltu epäily? Alkukartoitus Jos lapsen käyttäytyminen, esim. leikit tai piirustukset, antavat syytä epäillä hyväksikäyttöä Alkukartoitus: esim. kysytään lapselta Miten sinulle tuli tuollainen leikki mieleen? Avoin kysymys tässä vaiheessa ei vahingoita lapsen kertomusta mutta saattaa johtaa turhien selvitysten välttämiseen Jos lapsi kertoo, kuuntele, kirjoita tarkasti muistiin mitä lapsi sanoo. Pysy rauhallisena. Ei haastattelua tässä vaiheessa!

31 Antavat usein vaihtoehtoisia selityksiä tai tukea epäilylle Huoltoriidat, asianosaisten muut konfliktit Esim. vanhempien epäluottamus lapsen hoitopaikkaa kohtaan Altistuksen mahdollisuus Somaattiset vaivat, tutkimukset Vaikeat, kaoottiset kotiolot altistus

32 Vaihtoehtoiset selitykset epäilylle Rikosepäilyä selvitettäessä tulisi huomioida, että sen taustalla voi olla monia syitä Tieteellisen tutkimuksen ote: Hypoteesien (vaihtoehtoisten selitysten) laatiminen ja testaaminen

33 Esimerkkejä vaihtoehtoisista selityksistä (hypoteeseistä) Esitietojen perusteella laaditaan vaihtoehtoiset selitykset epäilyyn, esim.: Hyväksikäyttöä on tapahtunut epäillyn taholta; Hyväksikäyttöä on tapahtunut jonkun muun taholta; Lapsen puheet/käyttäytyminen liittyy altistukseen aikuisten seksuaalisuuteen; Lapsen puheet/käyttäytyminen on ymmärretty väärin ja liittyvät esim. pesutilanteeseen/lasten välisiin leikkeihin; Lapsen puheet ovat kehittyneet vuorovaikutuksessa äidin/isän kanssa; Lasta on tahallisesti väärintulkittu/manipuloitu huoltajuuskiistan yhteydessä jne.

34 Mitä siis tehdä kun epäily herää? Älä haastattele lasta Selventävä kysymys voi olla paikallaan mitä tämä esittää? piirustuksesta tms. Jos lapsi ei ole kertonut mitään mutta epäilet hänen kokeneen kaltoinkohtelua: älä esitä suoria kysymyksiä mutta osoita kiinnostusta lasta ja hänen kokemuksiaan kohtaan, ole läsnä. Älä mielellään kerro epäillylle epäilystä (poliisi kiittää) Konsultoi jos epävarmuutta lasten ja nuorten oik.psyk. yksiköt yliop. sairaaloissa Vie eteenpäin mahdollisimman nopeasti

35 Kiitos!