Eväitä hyvän työuran rakentamiseen

Transkriptio

1 Eväitä hyvän työuran rakentamiseen Aarresaari-verkoston maisteriuraseuranta 2016 Juha Sainio Eric Carver Tuukka Kangas Excel Online -tulokset aarresaari.net -sivuilla Ari Kurlin 1

2 Sisällys Maisteriuraseuranta 2016 keskeisiä havaintoja Johdanto... 6 Yleiskuva maistereiden työmarkkinoiden kehityksestä 2000-luvulla... 6 Aarresaari-verkoston keräämä maisteriuraseuranta-aineisto Laadullinen työllistyminen Pystyykö hyödyntämään oppimaansa työssään? Vastaako työn vaativuustaso koulutustasoa? Tyytyväisyys tutkintoon työuran kannalta Koulutus on antanut riittävät valmiudet työelämään Työuran alku Työmarkkinatilanne Työnantajasektori Työtehtävät Työuran alun kokonaiskuva Työllistymiseen vaikuttavat tekijät Koulutuksen antamat eväät Yksilön saamat valmiudet uusiutua Yleisten työelämätaitojen kehittyminen yliopisto-opiskelun aikana ja miten niitä tarvitaan työssä Osaamistavoitteet esiin Tärkeä osaaminen tulevaisuuden työelämässä Yliopistokoulutuksen kehittäminen uraseurantakyselyn tulosten valossa Lähteet Liitteet LIITE 1. Kyselylomake LIITE 2. Taustatietoja aineistoista LIITE 3. Tietojen ja taitojen hyödyntäminen työssä koulutusaloittain LIITE 4. Työn ja koulutuksen vastaavuus koulutusaloittain LIITE 5. Tyytyväisyys tutkintoon koulutusaloittain LIITE 6. Koulutuksen antamien valmiuksien arviointi koulutusaloittain LIITE 7. Tyytyväisyys tutkintoon ja koulutuksen antamat valmiudet koulutusaloittain LIITE 9. Työssä tarvittavat taidot ja niiden kehittyminen yliopisto-opinnoissa

3 Maisteriuraseuranta 2016 keskeisiä havaintoja Maisteriuraseurantakysely on Aarresaari-verkoston eli yliopistojen työelämä- ja urapalvelujen verkoston kysely, joka toteutettiin ensimmäisen kerran jo vuonna Kyselyn kohderyhmänä ovat viisi vuotta aiemmin ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin tai lastentarhanopettajantutkinnon suorittaneet. Aluksi kysely toteutettiin joka vuosi, mutta luvulla tiedonkeruu on tehty joka toinen vuosi. Syksyllä 2016 toteutetussa kyselyssä vuonna 2011 valmistuneille olivat ensimmäistä kertaa mukana kaikki yliopistot Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta. Kyselyyn vastasi lähes vuonna 2011 valmistunutta eli kolmasosa tutkinnon suorittaneista. Kyselyn tuloksia esitellään tässä raportissa ja aarresaari.net-sivustolla. Maisterit pääsevät yhä hyvin koulutustaan vastaaviin tehtäviin, vaikka kehno taloustilanne on kasvattanut työllistymishaasteita. Yleinen heikko taloustilanne on jatkunut jo pitkään ja se näkyy myös korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvuna. Työttömyys on kasvanut vuodesta 2011 vuoden 2016 syksyyn, mutta nyt kasvu näyttää pysähtyneen. Työllistymishaasteiden kasvusta huolimatta valtaosa kyselyyn vastanneista vuonna 2011 valmistuneista on löytänyt ns. koulutustaan vastaavaa työtä. Työn ja koulutuksen vastaavuutta eli työllistymisen laatua kartoitetaan uraseurantakyselyssä kysymyksillä pystyykö hyödyntämään oppimiaan tietoja ja taitoja työssään? ja vastaako työn vaativuustaso koulutustasoa?. Muutokset aiempien uraseurantakyselyjen tuloksiin ovat erityisesti jälkimmäisen kysymyksen osalta pienet. Kyselyhetkellä, syksyllä 2016, valtaosa (84 %) vastaajista arvioi työnsä vaativuustason vastaavan koulutustasoa hyvin tai olevan sitä vaativampaa. Hieman yli puolet vastaajista koki pystyvänsä hyödyntämään oppimiaan tietoja ja taitoja kyselyhetken työssään jatkuvasti. Kyselyhetkellä täysin koulutusta vastaamattomassa työssä oli vain kaksi prosenttia vastaajista. Työllistyneiden työura näyttää varsin ehyeltä. Kaikista vastaajista 42 % ilmoitti olleensa yhtäjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä valmistumisesta lähtien. Kolmasosa vastaajista ilmoitti valmistumisen jälkeen olleen useita eri työnantajia, määräaikaisuuksia tai toimeksiantoja tai työskentelyä apurahalla, kuitenkin käytännössä vailla katkoksia. Työuran alun voidaan siis arvioida olleen suhteellisen vakaa 75 prosentilla vastaajista. Valtaosa vastaajista oli tyytyväinen tutkintoonsa työuransa kannalta. Vastaajista 86 % on tyytyväinen yliopistotutkintoonsa työuransa kannalta. Kysymys näyttäisi heijastelevan enemmän vastaajan tyytyväisyyttä työuraansa kuin hänen näkemystään tutkinnon hyvyydestä tai huonoudesta. Työurallaan katkoksia kokeneet tai muuten työuraansa tyytymättömät ovat myös tyytymättömämpiä tutkintoonsa, vaikka todennäköisesti tutkinnon antamat valmiudet lienevät pitkälti samoja kuin hyvin työurallaan edenneillä. Tämä osaltaan korostaa työllistyvyyteen vaikuttavien tekijöiden moninaisuutta. Akateeminen tutkinto yksistään ei ole enää pitkään aikaan taannut työpaikan löytymistä. 3

4 Koulutuksen toivotaan kuitenkin antavan vielä lisää valmiuksia työelämään. Vastaajien arviot yliopistokoulutuksen antamien valmiuksien riittävyydestä tai riittämättömyydestä eivät näytä kohdistuvan niinkään tiettyihin työtehtäviin, vaan liittyvän enemmän hyvään työllistymiseen ja ns. oman alan tehtävien löytymiseen. Työllistymisen kokonaisuutta tarkasteltaessa yliopistokoulutuksen voidaan katsoa tarjoavan varsin hyvin valmiuksia työelämään. Silti vain noin kolmasosa kaikista vastaajista oli samaa tai täysin samaa mieltä väitteestä Koulutus on antanut riittävät valmiudet työelämään. Mitä valmiuksia koulutuksen pitäisi sitten tuottaa lisää? Varsinkin generalistialoilta valmistuneiden haasteena on, että harva tietää mihin tehtäviin he sijoittuvat ja pysyvätkö he samankaltaisissa tehtävissä, eli minkälainen heidän työuransa tulee olemaan. Näin ollen tarkkarajaisten, työllistymismahdollisuuksia parantavien osaamiskokonaisuuksien sisällyttäminen tutkintoon voi olla vaikea järjestää. Tärkein työllistymiseen vaikuttava tekijä on kyky kertoa omasta osaamisesta. Yksilön työllistymiseen ja työllistyvyyteen vaikuttavat monet seikat. Tämän aineiston vastaajat pitävät tärkeimpänä työllistymiseen vaikuttavana tekijänä kykyä kertoa omasta osaamisesta. Osaamisen hahmottaminen ja sanoittaminen sekä osaamisen soveltamismahdollisuuksien hahmottaminen ovat keskeisiä asioita sekä urasuunnittelun että työnhaun kannalta. Yliopistokoulutuksen tulisi siis antaa valmistuneelle välineitä rakentaa omaa uraansa ja auttaa hahmottamaan mahdollisuutensa oman urakehikkonsa sisällä. Urataitoja voidaan toki kehittää myös muilla tavoin. Viestintää koulutuksen tuomasta osaamisesta on syytä terävöittää. Yliopistokoulutus tuottaa paljon osaamista ja kehittää monia yleisiä työelämävalmiuksia hyvin. Näitä valmiuksia ei kuitenkaan välttämättä tunnisteta. Vain kolmasosa vastaajista arvioi, että opintojen osaamistavoitteet tuotiin selkeästi esiin. Esimerkiksi vain noin kuusi vastaajaa kymmenestä arvioi analyyttisten, systemaattisen ajattelun taitojen sekä tiedonhakutaitojen kehittyneen yliopisto-opiskelun aikana paljon tai erittäin paljon. Kyseiset taidot ovat kuitenkin osa akateemisen asiantuntijuuden ydintä. Yliopistot ovat panostaneet osaamisperustaiseen koulutuksen kehittämiseen. Tulosten perusteella tätä kehittämistyötä on syytä jatkaa, jotta valmistuneet entistä useammin mieltäisivät saaneensa riittävät valmiudet työelämään. Yliopistokoulutus antaa eväitä myös tulevaisuuden työelämään. Palaute työelämästä auttaa kehittämään yliopistokoulutusta. Kaikkea koulutusta ei kuitenkaan voida räätälöidä tiettyjen työtehtävien tarpeisiin, vaan akateeminen asiantuntijuus ja tiedon käsittelemisen taidot ovat arvoja sinänsä. Niiden laaja-alaiselta pohjalta valmistuvat pystyvät rakentamaan työuraansa myös tulevaisuuden nopeasti muuttuvassa työelämässä. 4

5 5 Johdanto

6 1. Johdanto Tämä raportti pohjautuu pääosin yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaariverkoston syksyllä 2016 keräämään aineistoon vuonna 2011 ylemmän korkeakoulututkinnon tai ns. päättyvän alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilta (farmaseutit ja lastentarhanopettajat). Raportti keskittyy työllistymisen laatuun sekä siihen vaikuttaviin tekijöihin. Näidenkään aiheiden osalta raportti ei sisällä syvällistä analyysia, vaan raportin tarkoitus on nostaa esiin muutamia teemoja keskustelun pohjaksi. Uraseuranta-aineisto sisältää paljon muutakin tietoa ja osaan aineistoa voi itse tutustua aarresaari.net-sivustolla. Yleiskuva maistereiden työmarkkinoiden kehityksestä 2000-luvulla Yliopistojen uraseurantakyselyt antavat arvokasta tietoa valmistuneiden koulutuksesta ja työurasta valmistumisen jälkeen. Yksi keskeinen valmistuneiden työuriin vaikuttava tekijä on yleinen työmarkkinatilanne. Uraseurantakyselyvastausten syvällisempi analyysi kaipaakin tuekseen taustoittavaa tietoa työmarkkinoiden kehityksestä. Yliopistojen uraseurantoja kehittävä LATUA-hanke on tehnyt yhteistyötä Tilastokeskuksen, Akavan, EK:n ja Suomen Yrittäjien kanssa uraseurantojen analyysiä tukevien tilastojen keräämisessä yliopistojen käyttöön. Keskeiset viime vuosikymmeninä Suomen työmarkkinoiden kehitystä määrittäneet ilmiöt ovat jatkuneet 2000-luvulla. Työikäisen väestön koulutustason nousu on jatkunut ja koulutusasteen sekä työllisyysasteen yhteys on säilynyt: mitä korkeampi koulutusaste, sitä pienempi työttömyysriski. Työmarkkinatilanteen heikentyminen on kuitenkin 2010-luvulla tarkoittanut sitä, että yhä useampi yliopistosta valmistunut on kohdannut työttömyyttä ja vaikeuksia urallaan. Heikko työmarkkinatilanne näkyy myös uraseurantakyselyn tuloksissa. Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa (tai tutkinto tuntematon) vuonna 2000 vuonna 2015 muutos N muutos prosenttia % Keskiaste % Alin korkea-aste % Alempi korkeakouluaste % Ylempi korkeakouluaste % Tutkijakoulutusaste* % kaikki yhteensä % TAULUKKO 1. Työikäinen väestö vuotiaat koulutusasteen mukaan Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. *Tutkija-aste: tohtorit ja lisensiaatit. 6

7 Keskiasteen suorittaneet ovat työikäisessä väestössä edelleen selvästi suurin ryhmä. Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on kuitenkin kasvanut vuosina merkittävästi. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli työikäisessä väestössä vuonna % ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita 64 % enemmän kuin vuonna Myös tutkija-asteen tutkinnon eli tohtorin ja lisensiaatin tutkinnon suorittaneiden määrä työvoimassa on kasvanut vuosina noin 60 prosentilla. Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä työikäisessä väestössä väheni , samoin niiden jotka eivät ole suorittaneet tutkintoa perusasteen jälkeen. Yliopistojen uraseurantakyselyn piirissä ovat kaikki ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista farmaseutit ja lastentarhaopettajat. Työvoiman eli työllisten ja työttömien yhteenlasketun määrän muutokset aikavälillä eroavat koulutusaloittain merkittävästi. Tässä tarkastelussa mukana olevista tutkinnoista suhteellisesti voimakkainta työvoiman kasvu on ollut farmaseuteilla ja taidealojen maistereilla. Myös kasvatustieteiden maistereiden, ekonomien ja humanististen tieteiden aloilta valmistuneiden filosofian maistereiden määrä työvoimassa on kasvanut merkittävästi. Tutkinto vuonna 2002 vuonna 2015 Muutos N muutos % Diplomi-insinööri ,79 % Ekonomi, ylempi kk-tutkinto ,19 % Filosofian maisteri, humanistinen ,72 % Kasvatustieteen maisteri ,60 % Filosofian maisteri, luonnontiede ,06 % Valtiot/Yhteiskuntatieteiden maisterit ,04 % Lääketieteen lisensiaatti ,90 % Oikeustieteen kandi/maisterit ,07 % Lastentarhaopettaja ,32 % Taideaineet, ylempi kk-tutkinto ,44 % Agronomi, maa- ja metsätaloustieteen maisteri ,90 % Teologia, ylempi kk-tutkinto ,06 % Hammaslääketieteen lisensiaatti ,75 % Farmaseutti ,16 % Arkkitehti ,75 % TAULUKKO 2. Työikäisen vuotiaiden työvoiman määrän kehitys tutkinnoittain Lähde: Akava Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston pohjalta. Koulutuksen hyöty näkyy vahvasti siinä kun verrataan työllisiä koko väestöön koulutusasteittain. Tutkija-asteen tutkinnon suorittaneilla työllisten osuus väestöstä on korkein, yli 86 %. Ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista työllisiä on niin ikään yli 80 prosenttia. Perusasteen tutkinnon suorittaneista työikäisistä työllisiä on vain hieman yli 40 %. 7

8 100,0 90,0 80,0 70,0 86,4 85,8 82,4 79,5 66,9 60,0 50,0 40,0 42,7 30,0 20,0 10,0 0, Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Alin korkea-aste Ylempi korkeakouluaste Keskiaste Alempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste KUVIO 1. Työllisten osuus työikäisestä väestöstä koulutusasteittain vuosina , %. Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2008 finanssikriisi ja sitä seurannut eurokriisi vaikuttivat voimakkaasti Suomen talouteen. Näitä shokkeja seurasi pitkä heikon tai negatiivisen talouskasvun aika, joka vaikutti heikentävästi Suomen työmarkkinatilanteeseen. Ensimmäisenä talouden ongelmat näkyivät yksityisellä sektorilla ja korkeasti koulutetuilla erityisesti kauppatieteellisellä ja teknillistieteellisellä koulutusalalla, joissa työttömien määrä lähti kasvuun jo Työttömyys alkoi kasvaa käytännössä kaikilla koulutusaloilla vuodesta 2011 eteenpäin. On hyvä huomata, että koulutusasteiden väliset erot työttömien osuudessa pysyivät käytännössä muuttumattomina Tutkija-asteen suorittaneiden työttömyys oli alhaisempaa kuin alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys ja korkeasti koulutettujen työttömyys oli selkeästi alemmalla tasolla kuin koko väestöllä keskimäärin. 8

9 Q1 1991Q4 1992Q3 1993Q2 1994Q1 1994Q4 1995Q3 1996Q2 1997Q1 1997Q4 1998Q3 1999Q2 2000Q1 2000Q4 2001Q3 2002Q2 2003Q1 2003Q4 2004Q3 2005Q2 2006Q1 2006Q4 2007Q3 2008Q2 2009Q1 2009Q4 2010Q3 2011Q2 2012Q1 2012Q4 2013Q3 2014Q2 2015Q1 2015Q4 2016Q3 KUVIO 2. Bruttokansantuotteen volyymin muutos vuosineljänneksittäin vuosina Volyymin muutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä (%). Lähde: Tilastokeskus/Neljännesvuositilinpito. Korkeasti koulutettujen työttömyys lisääntyi ajanjaksolla sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Uraseurantakyselyn piirissä olevien vuonna 2011 valmistuneiden työmarkkinoihin ja uraseurantakyselyn tuloksiin tämä vuosi toisensa jälkeen heikentynyt työmarkkinatilanne tietysti vaikutti. Työttömyyden kasvu taittui syksyllä 2016 ja kääntyi hienoiseen laskuun marraskuussa Kaikki työttömät Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkija-aste KUVIO 3. Työttömien osuudet työvoimasta koulutusasteittain vuosina , %. 1 12,5 7,0 6,8 5,0 1. Laskelmassa työttömien työnhakijoiden määrää tarkasteluvuonna verrataan kyseisen koulutusasteen tutkinnon suorittaneen työvoiman kokonaismäärään edellisvuoden lopussa. Työttömien määränä käytetään vuosikeskiarvoa, joka on laskettu työministeriön työnvälitystilaston kuukausitiedoista. Mukana ei lomautettuja. Työvoiman määrä perustuu Tilastokeskuksen koulutusrekisterin tietoihin. Laskelma: Akava. 9

10 Eri tutkinnon suorittaneiden työllisyydessä on ollut 2000-luvulla tuntuvia eroja. Suhteellinen työttömyys, eli työttömien osuus työvoimassa olevista, kasvoi merkittävästi vuosina käytännössä kaikilla tässä tarkastelussa mukana olevilla koulutusaloilla paitsi lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaateilla. Suhteellisesti suurin ongelma työttömyys on taidealojen maistereilla ja humanistisista tieteistä ja luonnontieteistä valmistuneilla filosofian maistereilla. Myös teologian, valtiotieteen ja yhteiskuntatieteen maistereiden ja ekonomien työttömyys on ollut korkealla tasolla vuosina Taideaineet (yl. korkeak.tutk.) 14 Filosofian maist. (hum.) 13 Filosofian maist. (luonn.) 12 Teologia (yl. korkeak.tutk.) 11 Valtiot., yhteisk. ja hallintot. m. 10 Ekonomi, ylempi korkeak. 9 Agronomi, maa- ja metsät. m. 8 Diplomi-insinööri Arkkitehti Tohtori Kasvatustieteiden maist. Farmaseutti Oikeustieteen kand./maist. Lastentarhanopettaja Hammaslääkäri Lääkäri KUVIO 4. Työttömien osuus työvoimasta eräillä aloilla vuosina (18 64-vuotiaat). Korkeasti koulutettujen työttömyys lähti laskuun marraskuussa 2016 ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Helmikuussa 2017 alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä oli laskenut vuoden 2016 helmikuuhun verrattuna noin 1500:lla, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden noin 700:lla ja tutkija-asteen tutkinnon suorittaneiden noin 60:llä. Työttömänä oli helmikuussa 2017 noin alemman korkeakoulututkinnon, noin ylemmän korkeakoulututkinnon ja noin 1700 tutkija-asteen tutkinnon suorittanutta. Korkeasti koulutettujen työmarkkinatilanne on parantumassa, mutta on aikaista arvioida, kuinka nopeasti ja merkittävästi työttömyys laskee tulevina vuosina. (Akava 2017) 10

11 Aarresaari-verkoston keräämä maisteriuraseuranta-aineisto Aarresaari-verkosto on toteuttanut joka toinen vuosi maisteriuraseurantakyselyn viisi vuotta aiemmin valmistuneille maistereille (kyselylomake liitteessä 1). Syksyllä 2016 toteutetussa kyselyssä vuonna 2011 valmistuneille olivat ensimmäistä kertaa mukana kaikki yliopistot Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta. Vuonna 2011 ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti henkilöä ja ns. päättyvän alemman korkeakoulututkinnon, farmaseutin tai lastentarhanopettajan koulutuksen, 599 henkilöä. Kohderyhmästä tavoitettiin 96 %. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista kyselyyn vastasi 4 739, eli 38 % ja farmaseuteista sekä lastentarhanopettajista 197 henkilöä, eli kolmasosa valmistuneista. Viisi vastaajaa oli antanut (epähuomiossa tai tarkoituksella) virheellisen tunnistenumeron. Tästä syystä taulukossa 1 vastaajien kokonaismäärä on AY O HY ISY JY LT Y LY OY SH H Taide YO TaY TTY TY VY ÅA Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Lääketieteellinen Oikeustieteellinen Psykologia n Teknillistieteellinen Teologian Terveystieteiden Yhteiskuntatieteellinen Farmasian Maatalousmetsätieteellinen Eläinlääketieteellinen Hammaslä äketieteellinen Liikuntatieteellinen Taidealat Farmasia alempi Kasvatustieteellinen alempi Vastaajat yliopistoittain Taulukko 3. Maisterien uraseuranta 2016, vastaajien lukumäärä aloittain ja yliopistoittain. Yht. 11

12 Vastausaktiivisuus laski kaksi prosenttiyksikköä edellisestä vuonna 2014 toteutetusta tiedonkeruukierroksesta. Tarkat yliopisto- ja alakohtaiset vastausaktiivisuustiedot löytyvät liitteestä 1. Naiset ovat tässäkin aineistossa hieman yliedustettuna. Vastaajista 65 % on naisia, kun heidän osuutensa valmistuneista on 62 %. Kyselyyn vastanneiden iän keskiarvo on 35 vuotta, mediaani-ikä 32 vuotta ja moodi eli yleisimmin esiintynyt arvo 31 vuotta. Nuorin vastaaja on 26 vuotias ja vanhin 83 vuotias. Aineisto on jaettu valmistumishetken iän suhteen neljään luokkaan, korkeintaan 25-vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja yli 30 vuotiaat. Kiinnostavaa oli huomata, että tässä aineistossa naiset ovat yliedustettuna nuorimmassa, valmistumishetkellä korkeintaan 25 vuotiaiden, ryhmässä jokaisella koulutusalalla. Aineisto sisältää 146 vastaajaa, joiden kansalaisuus ei ole suomi. Yliopistojen yhteinen kysely toteutettiin viime syksynä ensimmäistä kertaa keskitetysti. Kirjeitse toimitettu painettu kyselylomake, saate sekä muut mahdolliset materiaalit ja sähköinen vastaaminen valmisteltiin yhtenäisesti. Näin saatiin hyväksi havaittuja toimintamalleja koko tiedonkeruun toteutukseen. Tämä näkyi siinä, että vastausastehajonta yliopistojen välillä pieneni. Neljäsosa vastaajista vastasi kyselyyn paperilomakkeella. Koulutusta koskevat taustatiedot on saatu VIRTA-opintotietojärjestelmästä, jotta kyselylomakkeen pituutta ei tarvinnut kasvattaa koulutusta koskevilla kysymyksillä. Koulutustiedot liitettiin kyselyaineistoon tunnistenumeron avulla. Olemme tässä raportoinnissa käyttäneet pohjana vielä vanhaa koulutusalajaottelua. Aineisto on myös mahdollista luokitella uusien ohjauksen alojen mukaan. VIRTA-opintotietojärjestelmästä pyydettiin myös muutamia muita taustatietoja, mutta niitä ei ole hyödynnetty näissä analyyseissä. Osin tämä johtuu siitä, että kirjausten perusteissa näyttää olevan vaihtelevuutta. Esimerkkinä mainittakoon läsnä- ja kirjoillaolokuukaudet. Jos VIRTA-opintotietojärjestelmää aiotaan tulevaisuudessa hyödyntää kyselyjen taustatietojen rekisterinä, järjestelmään on syytä lisätä tietueita, jotka sisältävät yliopistokohtaista tietoa. Esimerkkinä tulosten hyödynnettävyyttä parantavasta yliopistotiedosta on suoritettu opettajan pätevyys (aineenopettajat). Näin vältetään taustatietojen hakeminen sekä VIRTAopintotietojärjestelmästä että kunkin yliopiston omasta opiskelijarekisteristä. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti kesällä 2016 työryhmän selvittämään ja laatimaan ehdotuksen laadullisen työllistymisen sisällyttämiseksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleihin. Nykyinen työllistymisen rahoituskriteeri huomioi pelkästään ovatko valmistuneet töissä vai työttömänä. Tiedot saadaan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Työryhmä esitti, että nyt käytössä oleva mittari korvattaisiin työllistymisen laadun sisältävällä mittarilla ja laskentatavalla, mutta työllistymismittarin osuus kokonaisrahoituksesta säilyisi ennallaan. Työryhmä ehdotti Aarresaari-verkoston toteuttamien uraseurantakyselyjen tuottamien tietojen käyttämistä rahoituksen laskennassa. Indikaattorit mittaisivat tutkinnon suorittaneen henkilön tyytyväisyyttä saamaansa koulutukseen, mahdollisuuksia hyödyntää opintojen aikana hankittua osaamista työelämässä, työn vaativuutta suhteessa saatuun koulutukseen sekä koulutuksen merkitystä osaamisen kehittämisessä. Sekä vastaajien antamat arviot että vastaajien määrä vaikuttavat rahoitukseen. (OKM 2017.) 12

13 Laadullinen työllistyminen 13

14 2. Laadullinen työllistyminen Kuten johdannossa esitetyistä tilastoista nähdään, koulutus kannattaa myös heikon työmarkkinatilanteen vallitessa. Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ilman laadullista näkökulmaa antaa kuitenkin kokonaisuudesta varsin kapean näkökulman. Tästä syystä myös yliopistojen rahoitusmallissa oleva työllisyysmittari, työssä-työtön, on ehdotettu muutettavan siten, että se huomioisi työllistymisen laadun ja koulutuksen antamat valmiudet. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän ehdotuksen mukaisesti laadullista työllistymistä kartoitetaan vastaajan subjektiivisella arviolla siitä, pystyykö hän hyödyntämään oppimaansa työssään sekä vastaavatko työtehtävät koulutustasoa. Tutkintotyytyväisyyttä mitataan myös kahdella kysymyksellä Miten tyytyväinen olet kokonaisuudessaan vuonna 2011 suorittamaasi tutkintoon työurasi kannalta? ja Arvioi, antoiko koulutus riittävät valmiudet työelämään. Tarkastelun taustamuuttujina käytetään koulutusalan lisäksi sukupuolta, ikää, yliopistoa sekä tapauskohtaisesti erilaisia työhön liittyviä muuttujia, kuten pääasiallista työtehtävää. Taulukossa 4. on esitetty kysymysten korrelaatiot. Vastaajista, jotka ovat samaa tai täysin samaa mieltä väitteestä koulutus on antanut riittävät valmiudet työelämään, 85 % on tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta, 68 % arvioi pystyvänsä hyödyntämään oppimiaan tietoja ja taitoja kyselyhetken työssään jatkuvasti ja 85 % arvioi kyselyhetken työn vaativuustason vastaavan koulutustasoa tai olevan koulutustasoa vaativampaa. Sen sijaan vastaajista, jotka eivät olleet samaa tai täysin samaa mieltä väitteestä Koulutus on antanut riittävät valmiudet työelämään., alle puolet oli tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta. Samoin alle puolet (42 %) heistä arvioi pystyvänsä hyödyntämään oppimiaan tietoja ja taitoja jatkuvasti. Koulutustasoaan vastaavaa työtä heistä on löytänyt kolme neljästä. Seuraavissa alaluvuissa on tarkempaa tietoa kustakin kysymyksestä erikseen. Korrelaatiot Koulutus on antanut riittävät valmiudet työelämään, samaa tai täysin samaa mieltä Tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta Pystyy hyödyntämään oppimaansa jatkuvasti Kyselyhetken työ vastaa koulutustasoa tai on vaativampaa Koulutus on antanut riittävät valmiudet työelämään, samaa tai täysin samaa mieltä Tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta Pystyy hyödyntämään oppimaansa jatkuvasti Kyselyhetken työ vastaa koulutustasoa tai on vaativampaa 85 % (49 %) 68 % (42 %) 85 % (77 %) 48 % (13 %) 63 % (30 %) 88 % (66 %) 46 % (22 %) 77 % (46 %) 93 % (66 %) 37 % (25 %) 68 % (35 %) 59 % (19 %) TAULUKKO 4. Yliopistojen rahoitusmalliin ehdotettujen laadullista työllistymistä kuvaavien kysymysten korrelaatiot. 14

15 Pystyykö hyödyntämään oppimaansa työssään? Uraseurantakyselyssä työtehtävän suhdetta koulutusalaan kartoitetaan kysymyksellä miten hyvin pystyt hyödyntämään yliopistossa oppimiasi tietoja ja taitoja tällä hetkellä?. Vastausvaihtoehtoja on kolme ja varsinkin generalistitutkinnon suorittaneet saattavat tulkita eri tavoin, pystyykö hyödyntämään oppimaansa jatkuvasti tai osittain. Sen sijaan vaihtoehto ei voinut hyödyntää juuri lainkaan vaikuttaisi olevan varsin yksiselitteinen. Tarkoituksena on testata LATUA-hankkeen toteuttamassa pilottikyselyssä tämän kysymyksen muuttamista väitteen muotoon ja hyödyntää kyselyn muissakin väittämäkohdissa käytettyä kuusiportaista asteikkoa. Testauksesta saatujen tulosten perusteella tehdään päätös kysymysmuodon mahdollisesta muuttamisesta jo tämän vuoden syksynä tapahtuvalle seuraavalle tiedonkeruukierrokselle, joka todennäköisesti on ensimmäinen kerättävä aineisto ehdotetun rahoitusmallimuutoksen pohjaksi. Mahdollinen muutos tarkoittaa suoran vertailtavuuden katkeamista aiempiin aineistoihin. Syksyllä 2016 hieman yli puolet (53 %) vastaajista arvioi hyödyntävänsä vuonna 2011 suoritetun tutkinnon tuomia oppeja työssään jatkuvasti. Vain kuusi prosenttia vastaajista arvioi, ettei pysty hyödyntämään oppimiaan asioita kyselyhetken työssä juuri lainkaan. Loput (41 %) kyselyhetkellä työssä olevista vastaajista olivat valinneet vaihtoehdon jonkin verran. Eläinlääketieteellinen (N = 20) Hammaslääketieteellinen (N = 32) Oikeustieteellinen (N = 165) Lääketieteellinen (N = 158) Psykologian (N = 86) Terveystieteiden (N = 170) Kasvatustieteellinen (N = 486) Taidealat (N = 155) Kauppatieteellinen (N = 527) Teknillistieteellinen (N = 742) Luonnontieteellinen (N = 517) Humanistinen (N = 668) Maatalous metsätieteellinen (N = 86) Teologian (N = 79) Yhteiskuntatieteellinen (N = 556) Liikuntatieteellinen (N = 44) Farmasian (N = 31) Farmasia alempi (N = 92) Kasvatustiede alempi (N = 100) Kaikki alat (N = 4714) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % En voinut hyödyntää juuri lainkaan Jonkin verran/osittain Hyödynsin jatkuvasti KUVIO 5. Pystyykö hyödyntämään oppimaansa kyselyhetken työtehtävässä? Tilanne syksyllä Järjestys pienimmästä suurimpaan vaihtoehdon ei voinut hyödyntää juuri lainkaan mukaan. Vastaajan sukupuolella tai valmistumishetken iällä ei ole vaikutusta siihen, pystyykö vastaaja hyödyntämään yliopistossa oppimiaan tietoja ja taitoja kyselyhetken työtehtävässään. Alakohtaiset erot sen sijaan ovat melko suuria. Merkittävin erotteleva tekijä näyttäisi olevan se, antaako koulutus pätevyyden tiettyihin tehtäviin (ns. professiokoulutus) vai ei. Asian 15

16 yksityiskohtainen tarkastelu ei valitettavasti ollut mahdollista nyt käytettävissä olevilla taustamuuttujilla, koska tietoa aineenopettajan pätevyydestä ei ollut saatavissa. Suhteessa eniten vastaajia, jotka eivät voineet hyödyntää oppimaansa juuri lainkaan, on liikuntatieteellisen sekä ylemmän korkeakoulututkinnon farmasian alalta suorittaneiden keskuudessa. Kyselylomakkeessa on vastaava kysymys myös ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työtehtävän osalta. Kaikista kysymykseen vastanneista yhdeksän prosenttia arvioi, ettei pystynyt hyödyntämään yliopistossa oppimiaan tietoja ja taitoja juuri lainkaan ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työtehtävässä. Osuus on siis kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin kyselyhetken työtehtävän kohdalla. Yli kolmasosa vastaajista, joiden ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työtehtävä oli alaa vastaamaton, arvioi myös kyselyhetken työtehtävän sellaiseksi, ettei pystynyt hyödyntämään yliopistossa oppimiaan asioita juuri lainkaan. Koko aineistoon suhteutettuna näiden vastaajien osuus on kolme prosenttia. Kaikista vastaajista 40 % ilmoitti pystyvänsä hyödyntämään yliopistossa oppimiaan tietoja ja taitoja jatkuvasti sekä ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työssä että kyselyhetken työtehtävässä. Kuten taulukosta 4. nähtiin vastausjakaumat korreloivat muiden tässä luvussa esitettävien kysymysten kanssa. Vastaajat, jotka eivät voi hyödyntää yliopistossa oppimiaan asioita kyselyhetken työssään juuri lainkaan, ovat selvästi useammin tyytymättömiä koulutukseensa kuin vastaajat, jotka pystyvät hyödyntämään oppimiaan tietoja ja taitoja. Sama näkyy myös tarkasteltaessa tyytyväisyyttä työuraan. Kaksi prosenttia kyselyhetkellä työssä olleista vastaajista, jotka ilmoittivat suorittamansa tutkinnon olleen vaatimuksena tähän tehtävään, arvioi, etteivät he pysty hyödyntämään oppimiaan tietoja ja taitoja juuri lainkaan. Vertailtaessa vuosina 2014 ja 2012 toteutettuihin uraseurantakyselyihin niiden vastanneiden osuus, jotka eivät ole voineet hyödyntää oppimiaan tietoja ja taitoja juuri lainkaan, on kasvanut prosenttiyksikön joka tiedonkeruukierroksella. Syksyllä 2012 siis neljä prosenttia valitsi kyseisen vaihtoehdon. Myös vaihtoehdon pystyy hyödyntämän jonkin verran valinneiden osuus on viimeisessä uraseuranta-aineistossa suurempi kuin kertaakaan aiemmin. Vastaavasti jatkuvasti yliopistossa oppimiaan tietoja ja taitoja hyödyntävien osuus on alin aiemmat uraseuranta-aineistot huomioiden. Tämän kysymyksen valossa koulutusalaa vastaavan työn löytäminen on siis muuttunut haasteellisemmaksi. Jatkuvasti yliopistossa oppimiaan tietoja ja taitoja hyödyntävien osuus on laskenut lähes kaikilta koulutusaloilta valmistuneiden keskuudessa. Erityisen merkittävä lasku on tapahtunut kauppatiedettä sekä maatalous-metsätiedettä opiskelleiden keskuudessa. Rahoitusmallin kautta rahaa jaetaan yliopistoittain, ei koulutusaloittain. Niinpä seuraavassa kuviossa on esitetty tarkasteltavan kysymyksen vastausjakaumat yliopistoittain. Ehdotetussa rahoitusmallin laskentatavassa vaikuttavana tekijänä on myös kysymyskohtainen vastaajien lukumäärä. Kuviosta 8. ei siis suoraan näe kunkin yliopiston rahoitusosuutta kyseessä olevan kysymyksen kohdalla. Lisäksi on muistettava, että rahoitusmallissa huomioidaan kolmen vuoden keskiarvo ja tämä aineisto ei vielä ole ehdotetun rahoitusmallimuutoksen pohjaaineistoa. 16

17 TaideYO (N = 81) TaY (N = 384) ISY (N = 554) TTY (N = 221) TY (N = 529) JY (N = 529) HY (N = 870) AYO (N = 392) LTY (N = 188) OY (N = 471) LY (N = 158) SHH (N = 77) VY (N = 100) ÅA (N = 160) Kaikki yo:t (N = 4714) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % En voinut hyödyntää juuri lainkaan Jonkin verran/osittain Hyödynsin jatkuvasti KUVIO 6. Pystyykö hyödyntämään oppimaansa kyselyhetken työtehtävässä? Tilanne syksyllä 2016 yliopistoittain. Järjestys pienimmästä suurimpaan vaihtoehdon ei voinut hyödyntää juuri lainkaan mukaan. Liitteestä 3. löytyy liitekuvioita, joissa tässä käsiteltävän kysymyksen vastausjakaumat on esitetty vielä kultakin koulutusalalta yliopistoittain. Tuloksia katsottaessa on huomioitava, että koulutusalojen sisällä painotukset eri opetettavien aineiden välillä vaihtelevat yliopistoittain. Lisäksi vastanneiden lukumäärät ovat jakautuneet varsin epätasaisesti. Jos jollain koulutusalalla yliopistokohtainen vastaajamäärä on alle viisi, kyseisen yliopiston vastausjakauma on jätetty kuviosta pois. Yksittäisestä kuviosta ei siis pidä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Esitysmuoto tarjoaa kuitenkin yliopistoille kaivattua 2 vertailutietoa siitä, miten oman yliopiston tietty koulutusala suhteutuu muiden yliopistojen vastaavaan koulutusalaan. Vastaako työn vaativuustaso koulutustasoa? Tässä uraseurannan kysymyksessä vastusvaihtoja on nykyisellään neljä. Kuten edellisen työllistymisen laatua kuvaavan kysymyksen osalta, myös tätä kysymystä on tarkoitus testata väittämämuotoisena ja käyttää kuusiportaista asteikkoa. Syksyllä 2016 tehdyssä tiedonkeruussa vastaajista 70 % ilmoitti kyselyhetken työnsä vastaavan koulutustasoa hyvin. Lisäksi joka seitsemäs vastaaja arvioi työnsä vaativuustason koulutustasoa korkeammaksi. Noin joka kuudes vastaaja piti työnsä vaativuustasoa koulutustasoa alempana, heistä neljäsosa arvioi työnsä vaativuustason selvästi koulutustasoa 2 Uraseurantoja kehittävä LATUA-hanke teki selvityksen uraseurantatietojen käyttäjien tarpeista yliopistoissa. 17

18 alemmaksi. Kaikkiin kyselyhetkellä työssä oleviin suhteutettuna tämä tarkoittaa neljän prosentin osuutta. Vastaajan sukupuolella ei tämän aineiston perusteella ole vaikutusta koulutustasoa vastaavan työn löytymiseen. Vastaajan ikä sen sijaan näyttäisi vaikuttavan kyselyhetken työtehtävän vaativuustasoon. Useimmin koulutustasoa hyvin vastaaviin tehtäviin ovat päässeet valmistumishetkellä nuorimmat ikäluokat, korkeintaan 25 vuotiaat ja vuotiaat. Valmistumishetkellä yli 30 vuotiaista vastaajista viidesosa arvioi kyselyhetken työnsä osittain (14 %) tai selvästi (6 %) koulutustasoaan alemmaksi. Alakohtaiset erot ovat hyvin samansuuntaiset kuin edellä kysymyksen pystyykö hyödyntämään yliopistossa oppimiaan tietoja ja taitoja osalta. Ammattiin pätevöittävän koulutuksen saaneet ovat myös työn vaativuustason perusteella useammin koulutustasoaan vastaavissa tehtävissä kuin generalistitutkinnon suorittaneet. Suhteessa eniten koulutustasoaan selvästi alemmassa tehtävässä toimivia on teologian sekä ylemmän korkeakoulututkinnon farmasian alalta suorittaneiden keskuudessa. Eläinlääketieteellinen (N = 20) Lääketieteellinen (N = 158) Psykologian (N = 85) Oikeustieteellinen (N = 166) Hammaslääketieteellinen (N = 32) Kasvatustieteellinen (N =481) Teknillistieteellinen (N = 736) Taidealat (N = 149) Terveystieteiden (N = 170) Maatalous metsätieteellinen (N = 85) Kauppatieteellinen (N = 522) Yhteiskuntatieteellinen (N = 550) Liikuntatieteellinen (N = 42) Luonnontieteellinen (N = 511) Humanistinen (N = 650) Teologian (N = 78) Farmasian (N = 30) Farmasia alempi (N = 88) Kasvatustiede alempi (N = 98) Kaikki alat (N = 4651) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoani Työ on koulutukseeni nähden vaativampaa KUVIO 7. Miten hyvin kyselyhetken työ vastaa vaativuustasoltaan yliopistollista koulutusta eri koulutusaloilla? Tilanne syksyllä Järjestys ensisijaisesti vaihtoehdon työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi ja sen jälkeen vaihtoehdon työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi mukaan. Verrattaessa vastaajan ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työtehtävän vaativuustasoa kyselyhetken työn vaativuustasoon, nähdään että valtaosa (94 %) heti työuransa alussa koulutustasoaan hyvin vastaaviin tai vaativampiin tehtäviin päässeistä ilmoitti myös 18

19 kyselyhetken työn vaativuustason olevan koulutustasoa vastaava tai vaativampi. Samalla kannattaa huomata, että ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työ ei suoraan määritä työuran jatkoa, vaikka ensimmäisellä työllä oma merkityksensä onkin (ks. esim. Sainio 2011). Vastaajista, jotka ilmoittivat ensimmäisen työtehtävänsä vaativuustason olevan koulutustasoa alempi (osittain tai selvästi), lähes kaksi kolmesta on kyselyhetkellä koulutustasoaan vastaavassa työssä. Selvästi koulutustasoaan alemmissa tehtävissä molemmissa tarkastelukohdissa (ensimmäinen valmistumisen jälkeinen ja kyselyhetken työ) toimineita on vain kaksi prosenttia vastaajista. Myös työn vaativuustaso on vahvasti yhteydessä vastaajan koulutusta koskeviin mielipiteisiin, kuten taulukosta 4. kävi ilmi. Kyselyhetkellä selvästi koulutustasoaan alemmissa tehtävissä toimivista kolmasosa on tyytymätön tutkintoonsa, kun puolestaan koulutustasoaan hyvin vastaavissa tehtävissä toimivista vain kaksi prosenttia on tyytymätön tutkintoonsa. Mielenkiintoista on huomata, että viidesosa kyselyhetkellä koulutustasoaan selvästi alemmassa tehtävässä toimivista oli tyytyväinen valmistumisen jälkeiseen työuraansa. Tosin vertailun vuoksi mainittakoon, että kyselyhetkellä koulutustasoaan hyvin vastaavassa tehtävässä toimivista kaksi kolmesta (68 %) ilmoitti olevansa tyytyväinen työuraansa. Joka kuudes kyselyhetkellä koulutustasoaan selvästi alemmassa tehtävässä toimineista vastaajista ilmoitti suorittamansa korkeakoulututkinnon olleen vaatimuksena kyseiseen työhön. Tällaisia tehtäviä näyttäisi tässä aineistossa olevan eniten kuntasektorilla. Osittain koulutustasoaan alemmissa tehtävissä toimivista kolmasosa kertoi suorittamansa tutkinnon olleen työtehtävän vaatimuksena. Toisaalta yli viidesosa vastaajista, jotka kyselyhetkellä toimivat koulutustasoaan hyvin tai vaativammissa tehtävissä ilmoitti, ettei suoritettu korkeakoulututkinto ollut työtehtävän vaatimuksena. Näitä työtehtäviä on eniten yrityksissä. Vertailtaessa vastausjakaumia kahden edellisen uraseurantakyselyn vastaaviin jakaumiin nähdään, että merkittäviä muutoksia koulutustasoa vastaavan työn löytymisessä ei ole tapahtunut. Myöskään koulutusaloittain tarkasteltuna mitään vahvoja trendejä suuntaan tai toiseen ei ole havaittavissa. Kyselylomakkeessa vastaajilta tiedustellaan myös syitä koulutustasoa vastaamattomassa työssä toimimiseen. Yli puolet (55 %) kyselyhetkellä koulutustasoaan selvästi alemmassa työssä toimivista ilmoitti työskentelevänsä kyseisessä tehtävässä, koska ei ole saanut koulutustasoaan vastaavaa työtä. Joka seitsemäs koulutustasoaan selvästi alemmassa tehtävässä toimivista kertoi syyksi kyseisessä tehtävässä toimimiseen hyvän palkan, työn mielenkiintoisuuden tai että ei ole halunnut toimia koulutustasoaan vastaavissa tehtävissä. Myös osittain koulutustasoaan alemmassa tehtävässä toimivien ryhmässä on valittu useimmin vaihtoehto en ole saanut koulutustasoani vastaavaa työtä. Tosin osuus on selvästi pienempi, 28 %. Alla olevassa kuviossa vastausjakaumat on esitetty yliopistoittain. Liitteestä 4. löytyy liitekuvioita, jossa tässä käsiteltävän kysymyksen vastausjakaumat on esitetty vielä kultakin koulutusalalta yliopistoittain. Kuten edellä, näitäkin tuloksia katsottaessa on huomioitava, että koulutusalojen sisällä painotukset eri opetettavien aineiden välillä vaihtelevat yliopistoittain ja vastaajalukumäärät ovat hyvin erisuuruisia. 19

20 TaideYO (N = 77) AYO (N = 388) ISY (N = 541) TY (N = 526) TTY (N = 219) SHH (N = 76) OY (N = 464) HY (N = 863) ÅA (N = 159) JY (N = 518) TaY (N = 378) LTY (N = 185) LY (N = 156) VY (N = 101) Kaikki yo:t (N = 4651) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Työn vaativuustaso oli koulutustasoa selvästi alhaisempi Työn vaativuustaso oli koulutustasoa osittain alhaisempi Työ vastasi hyvin koulutustasoa Työ oli koulutukseen nähden vaativampaa KUVIO 8. Miten hyvin kyselyhetken työ vastaa vaativuustasoltaan yliopistollista koulutusta? Tilanne syksyllä 2016 yliopistoittain. Järjestys ensisijaisesti vaihtoehdon työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi ja sen jälkeen vaihtoehdon työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi. Ristiintaulukoitaessa edellisten kysymysten vastausjakaumat nähdään, että täysin koulutustaan vastaavassa työssä (pystyy hyödyntämään oppimiaan tietoja ja taitoja työssään jatkuvasti ja työn vaativuustaso vastaa koulutustasoa hyvin tai on sitä vaativampaa) on lähes puolet (49 %) kyselyhetkellä työssä olevista vastaajista. Kolmasosa vastaajista ilmoitti työnsä vaativuustason vastaavan koulutustasoa ja he pystyvät hyödyntämään oppimiaan tietoja ja taitoja työssään jonkin verran. Täysin koulutustaan vastaamattomassa tehtävässä on vain kaksi prosenttia työssä olevista vastaajista. Tyytyväisyys tutkintoon työuran kannalta Kysymys tyytyväisyydestä tutkintoon työuran kannalta on ollut maisteriuraseurantakyselyissä mukana jo pitkään. Vastaajista viidesosa (19 %) oli erittäin tyytyväinen ja 43 % tyytyväinen vuonna 2011 suorittamaansa tutkintoon työuran kannalta. Melko tyytyväisiä tutkintoonsa oli lähes neljäsosa (24 %) vastaajista. Eli kaikkiaan 86 % vastaajista valitsi kuusiportaiselta asteikolta vaihtoehdon, joka kuvasi tyytyväisyyttä tutkintoon. Erittäin tyytymätön tutkintoonsa työuran kannalta oli vain kaksi prosenttia vastaajista. Kysymykseen annetuista perusteluista tältä osin kuvaavin lienee ura, mikä se on?. Tyytyväisimpiä tutkintoonsa työuran kannalta ovat lääketieteen sekä hammaslääketieteen lisensiaatit. Kummankin ryhmän kohdalla keskiarvo kuusiportaisella asteikolla on 5,2. Myös psykologit ovat tyytyväisiä tutkintoonsa (ka. 5,0). Tyytymättömimpiä ovat puolestaan maatalous-metsätieteen maisterit sekä liikuntatieteen maisterit. Kuviossa 11. on nähtävissä tutkintotyytyväisyys koulutusaloittain. Koulutusalakohtaiset keskiarvot löytyvät liitteestä 7. 20

21 Lääketieteellinen (N = 158) Hammaslääketieteellinen (N = 31) Psykologian (N = 87) Oikeustieteellinen (N = 168) Farmasian (N = 31) Terveystieteiden (N = 173) Teknillistieteellinen (N = 757) Kauppatieteellinen (N =541) Kasvatustieteellinen (N = 512) Taidealat (N = 162) Eläinlääketieteellinen (N = 21) Yhteiskuntatieteellinen (N = 581) Luonnontieteellinen (N = 560) Teologian (N = 82) Humanistinen (N = 714) Liikuntatieteellinen (N = 48) Maatalous metsätieteellinen (N = 91) Farmasia alempi (N = 94) Kasvatustiede alempi (N = 103) Kaikki yo:t (N = 4914) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tyytymätön Tyytymätön Hieman tyytymätön Melko tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen KUVIO 9. Miten tyytyväinen olet kokonaisuudessaan vuonna 2011 suorittamaasi tutkintoon työurasi kannalta? Vastausjakaumat ovat koulutusaloittain keskiarvon mukaisessa järjestyksessä (korkein ka. 5,2 ja matalin ka. 4,2). Väittämän kuusiportainen asteikko on tiivistetty kolmeen ryhmään. Vaihtoehdon täysin samaa mieltä tai samaa mieltä valinneet muodostavat samaa mieltä olevien ryhmän ja vastaavasti täysin eri mieltä tai eri mieltä vaihtoehdon valinneet ryhmän eri mieltä. Joko vaihtoehdon hieman samaa mieltä tai hieman eri mieltä valinneet on tässä nimetty ryhmäksi ei selkeää kantaa. Miehet ovat hieman naisia useammin tyytyväisiä tutkintoonsa. Ikäryhmistä tyytyväisimpiä ovat valmistuessaan yli 30-vuotiaat vastaajat. Muiden ikäryhmien välillä ei ole eroja. Näyttäisi myös siltä, että opintojen kestolla ja tutkintotyytyväisyydellä olisi yhteys. Samoja tuloksia on saatu aiemminkin, ks. esim. Tuominen, Rautopuro & Puhakka (2009). Asiaa olisi hyvä tutkia tarkemmin. Tyytyväisyys tutkintoon työuran kannalta kulkee luonnollisesti käsi kädessä vastaajien arvion Kuinka tyytyväinen olet tähänastiseen työuraasi? kanssa. Sama asia tulee esiin myös tarkasteltaessa tyytyväisyyttä tutkintoon ja kysymystä Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten tähänastisen työurasi kokonaisuutta?. Selkeästi tyytymättömämpiä ovat ne vastaajat, jotka valitsivat vaihtoehdon Työttömyyttä, jota satunnaiset määräaikaisuudet, harjoittelut sekä keikka- tai freelancetyöt pilkkovat.. Tyytyväisyys tutkintoon korreloi myös muiden koulutusväittämien Työnantajat arvostavat tutkintoani., Suosittelisin koulutustani muille ja Koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään kanssa. Kuntasektorilla työskentelevät vastaajat ovat tyytyväisimpiä tutkintoonsa työuran kannalta. Syynä tähän on professiokoulutuksen suorittaneiden tyytyväisyys tutkintoon ja merkittävä sijoittuminen kuntasektorille (mm. opettajat, lääkärit, sosiaalityöntekijät ja psykologit). Sinänsä myös työtehtävien laatu työuran eheyden ohella vaikuttaa vastaajien mielipiteisiin sitä, miten tyytyväisiä he ovat tutkintoonsa kokonaisuudessaan työuran kannalta. 21

22 Kyselyhetkellä täysin koulutustaan vastaavassa tehtävässä toimivista lähes 80 % on joko tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen tutkintoonsa. Täysin koulutustaan vastaamattomissa tehtävissä toimivista vastaajista tutkintoon tyytyväisiä työuran kannalta oli vain noin joka kuudes. Tarkasteltaessa kyselyhetken työn pääasiallisinta tehtävää nähdään, että tyytyväisimpiä tutkintoonsa ovat johto- ja esimiestehtävissä toimivat vastaajat. Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe voisi olla tarkastelu korkeasti koulutettujen urakäsityksistä, eli minkälainen on hyvä työura. Yli kolmasosa (35 %) vastaajista, jotka arvionsa mukaan eivät pysty hyödyntämään oppimiaan tietoja ja taitoja kyselyhetken työssään juuri lainkaan, ovat tyytymättömiä tutkintoonsa työuran näkökulmasta. Toisaalta tutkintoonsa tyytymättömistä vastaajista joka kuudes arvioi hyödyntävänsä oppimiaan asioita kyselyhetken työssään jatkuvasti. Tämän ryhmän koko on niin pieni (N = 33), että tarkemmista selittävistä tekijöistä voidaan tehdä vain arveluja (hieman yliedustettuna tutkimus tai opetustehtävissä toimivat yli 30-vuotiaat generalistit). Verrattaessa aiempiin uraseurantakyselyihin muutokset tutkintotyytyväisyydessä työuran kannalta ovat pieniä. Koulutusalakohtaiset muutokset heijastelevat todennäköisemmin alan työllisyystilannetta kuin tutkinnoissa tapahtuneita muutoksia. SHH (N = 79) TaideYO (N = 81) AYO (N = 397) ÅA (N = 167) LTY (N = 196) TTY (N = 225) LY (N = 166) ISY (N = 580 JY (N = 551) HY (N = 914) OY (N =493) TY (N = 559) TaY (N = 401) VY (N = 105) Kaikki yo:t (N = 4914) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tyytymätön Tyytymätön Hieman tyytymätön Melko tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen KUVIO 10. Miten tyytyväinen olet kokonaisuudessaan vuonna 2011 suorittamaasi tutkintoon työurasi kannalta? Vastausjakaumat yliopistoittain keskiarvon mukaisessa järjestyksessä (korkein ka. 4,9 ja matalin ka. 4,4). Kuviossa 10. vastausjakaumat on esitetty yliopistoittain. Kuviosta voidaan nostaa esiin, että monialayliopistojen on haastavampaa pärjätä tällaisissa listauksissa verrattuna ylipistoihin, joilla on vain yhden tai muutaman koulutusalan tutkintoanto-oikeus. Liitteestä 5. löytyy liitekuvioita, jossa tässä käsiteltävän kysymyksen vastausjakaumat on esitetty vielä kultakin koulutusalalta yliopistoittain. Kuten edellä, tässäkin tuloksia katsottaessa on huomioitava, että koulutusalojen sisällä painotukset eri opetettavien aineiden välillä vaihtelevat yliopistoittain ja 22

23 vastaajalukumäärät ovat hyvin erisuuruisia. Tässä aineistossa parhaimman ja heikoimman yliopiston välillä löytyy yli 0,5 ero keskiarvoissa seuraavilla koulutusaloilla (vastaajia vähintään 10): humanistinen, kasvatustieteellinen, kauppatieteellinen, lääketieteellinen, teknillistieteellinen, terveystieteiden, yhteiskuntatieteellinen, farmasia ja taidealat. Koulutus on antanut riittävät valmiudet työelämään Syksyn 2016 tiedonkeruukierrokselle kyselylomakkeeseen tehtiin pieniä muutoksia. Käyttäjäryhmille tehdyssä tiedontarvekartoituksessa nousi esiin koulutuksen tuottaman osaamisen arvioinnin tärkeys, eli tuottaako koulutus tarvittavaa osaamista. Koulutuksen kehittämisen käyttötarpeisiin lomakkeeseen lisättiin uusi kysymys koskien vuonna 2011 suoritettua tutkintoa. Kysymys sisältää viisi väittämää, joista osa on ollut jo aiemmin käytössä muutaman yliopiston vuosittain toteuttamassa sijoittumisseurantakyselyssä (kyselyhetki valmistumisvuotta seuraavan vuoden syksy). Näistä väittämistä opetus- ja kulttuuriministeriön laadullista työllistymistä korkeakoulujen rahoitusmalliin pohtinut työryhmä päätti ehdottaa yhtä tuomaan lisätietoa vastaajien tyytyväisyydestä koulutukseensa. Väittämä koulutus on antanut riittävät valmiudet työelämään yhdessä muun tiedon, mm. työllistymiseen vaikuttavat tekijät, kanssa antaa osaltaan yliopistoille tietoa suunnitella tutkintokokonaisuutta työelämän tarpeisiin. Kaikista vastaajista noin kaksi kolmesta (68 %) oli väitteestä koulutus on antanut riittävät valmiudet työelämään samaa mieltä. Tosin vain seitsemän prosenttia kaikista vastaajista oli väitteestä täysin samaa mieltä. Tämänkin väittämän kuusiportainen asteikko on tiivistetty kolmeen ryhmään. Vaihtoehdon täysin samaa mieltä tai samaa mieltä valinneet muodostavat samaa mieltä olevien ryhmän ja vastaavasti täysin eri mieltä tai eri mieltä vaihtoehdon valinneet ryhmän eri mieltä. Joko vaihtoehdon hieman samaa mieltä tai hieman eri mieltä valinneet on tässä nimetty ryhmäksi ei selkeää kantaa. Miehet ovat hieman useammin väitteestä koulutus on antanut riittävät valmiudet työelämään samaa mieltä kuin naiset. Ikäryhmistä tyytyväisimpiä ovat tässäkin valmistuessaan yli 30 vuotiaat vastaajat. Heistä 44 % on väitteestä samaa tai täysin samaa mieltä. Muissa ikäryhmissä vastaava osuus on alle kolmannes. Kuten edellä tutkintotyytyväisyyden kohdalla, tässäkin pitkään opiskelleet ovat harvemmin samaa tai täysin samaa mieltä väitteestä kuin ns. normiajassa tai nopeasti opiskelleet. Ero ei kuitenkaan ole yhtä selkeä kuin edellä tutkintotyytyväisyyden kohdalla. Hammaslääketieteilijöistä peräti kolme neljästä on väitteestä Koulutus on antanut riittävät valmiudet työelämään. samaa tai täysin samaa mieltä. Lääketieteilijöistä ja terveystieteen maistereista kyseiset vaihtoehdot oli valinnut yli puolet vastaajista. Ehkä hieman yllättävästi oikeustieteilijöiden keskuudessa joko väitteestä samaa tai täysin samaa mieltä olevien osuus on kaikkein pienin (24 %). Kokonaisuudessaan tyytymättömimpiä koulutuksen antamiin valmiuksiin työelämään olivat humanistit ja teologit. Koulutusalakohtaiset keskiarvot löytyvät liitteestä 7. 23

24 Hammaslääketieteellinen (N = 31) Lääketieteellinen (N = 157) Terveystieteiden (N = 173) Psykologian (N = 85) Farmasian (N = 31) Teknillistieteellinen (N = 755) Kauppatieteellinen (N = 538) Taidealat (N = 160) Eläinlääketieteellinen (N = 21) Kasvatustieteellinen (N = 511) Liikuntatieteellinen (N = 48) Maatalous metsätieteellinen (N = 90) Oikeustieteellinen (N = 168) Luonnontieteellinen (N = 559) Yhteiskuntatieteellinen (N = 579) Humanistinen (N = 709) Teologian (N = 82) Farmasia alempi (N = 93) Kasvatustiede alempi (N = 101) Kaikki alat (N = 4891) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä KUVIO 11. Koulutus on antanut riittävät valmiudet työelämään. Vastausjakaumat koulutusaloittain keskiarvon mukaisessa järjestyksessä (korkein ka. 4,9 ja matalin ka. 3,6). Koulutuksen antamiin valmiuksiin oltiin selvästi tyytyväisempiä, jos vastaaja pystyi hyödyntämään oppimiaan tietoja ja taitoja kyselyhetken työssään jatkuvasti. Lähes puolet (48 %) vastaajista, jotka eivät voineet hyödyntää oppimiaan tietoja ja taitoja juuri lainkaan, oli tyytymätön koulutuksen antamiin valmiuksiin. Yhteys ei ole yhtä vahva tarkasteltaessa työn vaativuustason vastaavuutta koulutustason kanssa. Näyttäisi siis siltä, että yhteys tutkintotyytyväisyyden ja työn välillä liittyy enemmän siihen pystyykö henkilö hyödyntämään oppimiaan tietoja ja taitoja työssään kuin työn vaativuustason ja koulutustason vastaavuuteen. Sama asia tulee esiin tarkasteltaessa työtehtävän laatutekijöitä yhdessä. Koulutustaan vastaavissa tehtävissä (= pystyy hyödyntämään oppimiaan tietoja ja taitoja jatkuvasti ja työn vaativuustaso vastaa koulutustasoa hyvin tai on sitä vaativampaa) toimivista vastaajista lähes puolet (46 %) oli väitteestä Koulutus on antanut riittävät valmiudet työelämään samaa tai täysin samaa mieltä ja vain kuusi prosenttia eri tai täysin eri mieltä. Tarkasteltaessa puolestaan koulutustaan vastaamattomassa tehtävässä toimivien ryhmää nähdään, että 44 % oli väitteestä eri tai täysin eri mieltä. Tosin viidesosa (22 %) koulutustaan vastaamattomassa työssä olevista on väitteestä samaa tai täysin samaa mieltä. Eri työantajasektoreilla työskentelevien mielipiteiden välillä ei ole eroa. Myös tarkasteltaessa mielipiteitä pääasiallisen työtehtävän suhteen ovat erot hyvin pienet. Toimistotehtävät pääasialliseksi työkseen kertovista neljäsosa oli tyytymätön koulutuksen antamiin valmiuksiin. Tämä todennäköisesti johtuu siitä, että merkittävä osa näissä tehtävissä toimivista arvioi kyseisen työtehtävän olevan koulutusta vastaamaton. 24

25 LTY (N = 197) TaideYO (N = 79) SHH (n = 79) TTY (N = 225) LY (N = 167) AYO (N = 396) ISY (N = 579) OY (N = 493) VY (N =103) TaY (N = 399) JY (N = 549) HY (n = 911) ÅA (N = 164) TY (N = 555) Kaikki yo:t (N = 4896) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä KUVIO 12. Koulutus on antanut riittävät valmiudet työelämään. Vastausjakaumat yliopistoittain keskiarvon mukaisessa järjestyksessä (korkein ka. 4,3 ja matalin ka. 3,7). Liitteestä 6. löytyy liitekuvioita, jossa tässä käsiteltävän kysymyksen vastausjakaumat on esitetty vielä kultakin koulutusalalta yliopistoittain. Tuloksia katsottaessa on huomioitava, että koulutusalojen sisällä painotukset eri opetettavien aineiden välillä vaihtelevat yliopistoittain ja vastaajalukumäärät vaihtelevat suuresti. Tässä aineistossa parhaimman ja heikoimman yliopiston välillä löytyy yli 0,5 ero keskiarvoissa seuraavilla koulutusaloilla (vastaajia vähintään 10): humanistinen, kasvatustieteellinen, kauppatieteellinen, oikeustieteellinen, teknillistieteellinen, terveystieteiden ja yhteiskuntatieteellinen. 25

26 26 Työuran alku

27 3. Työuran alku Aarresaaren viimeisimpään maisteriuraseurantakyselyyn lisättiin muutamia uusia kysymyksiä, jotta saataisiin lisätietoa työuran alun kokonaisuudesta, yrittäjyydestä sekä työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä (ks. liite 1. kyselylomake). Työmarkkinatilanne Syksyllä 2016 vuonna 2011 tutkinnon suorittaneista työssä oli 91 % vastaajista, työttömänä neljä prosenttia ja työvoiman ulkopuolella viisi prosenttia. Työssä olevista kaksi kolmasosaa ilmoitti olevansa vakituisessa kokopäivätyössä ja viidesosa määräaikaisessa työsuhteessa. Osuuksissa ei käytännössä ole tapahtunut muutoksia verrattuna kahteen edelliseen uraseuranta-aineistoon. Vaikka paljon puhutaan ns. silpputyöstä (useita rinnakkaisia työsuhteita tmv.) ja itsensä työllistämisestä kasvavana ilmiönä, tässä aineistossa vakituisluonteiset kokopäivätyösuhteet edustavat edelleen valtaosaa työsuhteista. Toki alakohtaisia eroja löytyy. N Osuus Vakituinen kokopäivätyö % Määräaikainen kokopäivätyö % Osa-aikatyö % Useita rinnakkaisia työsuhteita 55 1 % Itsenäinen yrittäjä, ammatinharjoittaja tai freelancer % Työskentely apurahalla 82 2 % Perhevapaa työsuhteesta % Työssä olevat 4377 TAULUKKO 5. Työssä olevien tilanne kyselyhetkellä syksyllä Vastaajista kyselyhetkellä työttömänä oli neljä prosenttia. Työttömät lienevät aineistossa hieman aliedustettuina, mutta vertailuaineiston puuttuessa täyttä varmuutta asiasta ei ole. Kaikista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 6,8 % oli työttömänä 2015 lopussa (Akava työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen pohjalta). Tilastokeskuksen Sijoittumispalvelun viimeisimmän tiedon mukaan vuonna 2011 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli työttömänä vuoden 2014 lopussa kuusi prosenttia. Kyselylomakkeessa vastaajia pyydetään myös kertomaan, ovatko he olleet valmistumishetken ja kyselyhetken välisenä aikana työttömänä. Reilu kolmasosa (37 %) kysymykseen vastanneista kertoi olleensa työttömänä valmistumisensa jälkeen. Osuus on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisessä uraseuranta-aineistossa. Työttömyyden kestossa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta verrattuna edelliseen uraseurantaaineistoon. Valmistumisen jälkeisen työttömyysajan keston keskiarvo on noussut vajaalla kolmella viikolla. Samalla on huomattava, että jostain syystä 15 % kyselyyn vastanneista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Todennäköisesti iso osa vastaamatta jättäneistä ei ole ollut työttömänä, mutta olettamusta ei voida varmuudella todentaa muihin kysymyksiin saatujen vastausten perusteella. Tästä syystä tämän kysymyksen perusteella esitettyihin tuloksiin on 27

28 syytä suhtautua varauksella. Edellisestä kyselykerrasta kyseiseen kysymykseen vastaamatta jättäneiden osuus on kasvanut viisi prosenttiyksikköä, vaikka kysymyksen muotoilu on sama. Työnantajasektori Työssä olevista vastaajista 42 % on työllistynyt yrityksiin (ml. itsensä työllistäjät). Yli puolet yrityksiin työllistyneistä työskentelee suurissa yli 250 työntekijän yrityksissä. Toiseksi eniten työmahdollisuuksia on löytynyt kuntasektorilta. Verrattaessa työnantajasektoria vuosina 2014 ja 2012 toteutettujen kyselyjen tuloksiin nähdään, että muutokset yleisellä tasolla ovat varsin pieniä. Joillain aloilla muutoksia näyttäisi kuitenkin tapahtuneen. Esim. hammaslääkärit sijoittuvat nyt aiempaa useammin kuntiin yritysten sijaan. Kasvatustieteellinen 73 % 2 % 3 % 5 % 1 % 6 % 6 % 5 % Kauppatieteellinen 3 % 6 % 53 % 24 % 4 % 3 % 4 % 3 % Luonnontieteellinen 23 % 8 % 17 % 18 % 2 % 5 % 24 % 3 % Lääketieteellinen 81 % 2 % 5 % 3 % 3 % 1 % 3 % 3 % Oikeustieteellinen 4 % 38 % 23 % 20 % 3 % 6 % 3 % 3 % Psykologian 66 % 7 % 6 % 6 % 2 % 4 % 7 % 2 % Teknillistieteellinen 5 % 4 % 53 % 26 % 2 % 1 % 8 % 2 % Teologian 21 % 5 % 3 % 4 % 1 % 13 % 10 % 43 % Terveystieteiden 51 % 3 % 5 % 7 % 3 % 12 % 8 % 11 % Yhteiskuntatieteellinen 34 % 15 % 12 % 11 % 2 % 12 % 10 % 4 % Oma yritys / Kunta Valtio Suuri yritys Pkyritys työllistin itse itseni Järjestö, säätiö tai vastaava Yliopisto Jokin muu Humanistinen 38 % 7 % 12 % 13 % 6 % 10 % 9 % 5 % Farmasian 0 % 7 % 28 % 52 % 0 % 0 % 10 % 3 % Maatalousmetsätieteellinen 9 % 13 % 29 % 20 % 8 % 8 % 11 % 1 % Eläinlääketieteellinen 38 % 0 % 19 % 19 % 14 % 0 % 10 % 0 % Hammaslääketieteellinen 72 % 0 % 6 % 9 % 9 % 3 % 0 % 0 % Liikuntatieteellinen 37 % 5 % 9 % 19 % 0 % 7 % 16 % 7 % Taidealat 27 % 2 % 8 % 20 % 10 % 13 % 7 % 13 % Farmasia alempi 12 % 2 % 18 % 53 % 0 % 1 % 9 % 4 % Kasvatustiede alempi 85 % 0 % 4 % 4 % 0 % 3 % 2 % 2 % Kaikki alat 31 % 7 % 23 % 16 % 3 % 6 % 9 % 4 % TAULUKKO 6. Työnantajasektori kyselyhetkellä syksyllä Kuten yllä olevasta taulukosta nähdään, päätoiminen yrittäjyys on varsin vähäistä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskuudessa. Kyselyhetkellä yrittäjänä toimivien osuus ei ole muuttunut aiempiin uraseurantakyselyihin verrattuna. Uusimpaan uraseurantakyselyyn lisättiin uusia kysymyksiä kartoittamaan yliopistoista valmistuneiden yrittäjyyttä tarkemmin. Kaikkiaan neljä prosenttia vastaajista ilmoitti suurimman osan tai koko valmistumisen jälkeisen toimeentulonsa koostuneen yrittäjänä tai freelancerina tehdystä työstä. Lisäksi 75 vastaajaa (1,5 %) on valinnut vaihtoehdon suurin osa/koko toimeentuloni koostui aiemmin 28

29 yrittäjänä/freelancerina tehdystä työstä, nyt työsuhteessa.. Palkkatyön rinnalla toimeksiantoja silloin tällöin tekeviä tai aiemmin tehneitä on joka kymmenes vastaajista ja muita satunnaisia toimeksiantoja tekeviä vastaajia on 83 (1,7 %). Kaikkiaan noin joka kuudes vastaaja on siis työskennellyt yrittäjänä tai freelancerina tai tehnyt silloin tällöin toimeksiantoja valmistumisensa jälkeen. Tyypillisesti vastaajat ovat perustaneet vain yhden yrityksen. Kahdessa tai useammassa yrityksessä perustajana tai osakkaana olleita on vain kaksi prosenttia vastaajista (kuitenkin noin joka kymmenes yrittäjänä, freelancerina tai toimeksiantoja tehneistä). Suurin osa (77 %) yrittäjänä tai freelancerina toimineista tai toimeksiantoja tehneistä on ns. itsensä työllistäjiä, eli yritys ei ole työllistänyt vastaajan lisäksi muita. Miehistä yrittäjänä on toiminut joka viides, naisista lähes joka kuudes. Koulutusaloja tarkasteltaessa nähdään, että selvästi yleisintä yrittäjyys (tässä yrittäjänä tai freelancerina toiminut sekä toimeksiantoja tehnyt) on taidealoilla ja eläinlääketieteilijöiden keskuudessa. Työtehtävät Kaikkien työssä olevien vastaukset huomioiden (vastaajan oli mahdollista valita useita kohtia kuvaamaan työtehtäviään) suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävät on ollut yleisin työnkuva kyselyhetkellä. Vastaajista 30 % on valinnut tämän vaihtoehdon. Tarkasteltaessa pelkästään pääasiallisinta työtehtävää opetus tai kasvatus nousee yleisimmäksi työnkuvaksi. Opetuksen tai kasvatuksen oli merkinnyt pääasialliseksi työtehtäväkseen viidesosa vastaajista. Lähes yhtä moni kertoi suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävien olevan pääasiallisin työnkuva. Valm. jälkeen miehet Valm. jälkeen naiset Kyselyhetki miehet Kyselyhetki naiset Opetus ja kasvatus 11 % 26 % 11 % 25 % Suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävät 22 % 11 % 23 % 15 % Asiakastyö/potilastyö 9 % 19 % 7 % 16 % Tutkimus 17 % 10 % 14 % 9 % Johto- ja esimiestehtävät 5 % 4 % 11 % 8 % Konsultointi ja koulutus 8 % 4 % 7 % 4 % Jokin muu 5 % 4 % 4 % 5 % Markkinointi ja myynti 4 % 3 % 6 % 4 % Lainopillinen työ 3 % 3 % 4 % 3 % Rahoituksen ja taloushallinon tehtävät 4 % 3 % 5 % 3 % Viestintä ja mediatyö 3 % 4 % 2 % 4 % Toimistotehtävät 5 % 6 % 3 % 3 % Taiteellinen työ 1 % 1 % 2 % 2 % Kirkollinen työ 1 % 1 % 1 % 1 % TAULUKKO 7. Pääasiallisin työtehtävä heti valmistumisen jälkeen ja kyselyhetkenä (%). Vastaajista yksi kymmenestä ilmoitti kyselyhetken pääasialliseksi työtehtäväkseen tutkimuksen. Kaikkiaan 15 % vastaajista ilmoitti, että tutkimus kuuluu työtehtäviin. Tutkimusta 29

30 tekevistä joka neljännen koulutusala on luonnontieteellinen ja joka viidennen teknillistieteellinen. Samat alat sekä maatalous-metsätieteellinen koulutusala nousevat esiin myös koulutusalojen sisäisessä tarkastelussa. Luonnontieteilijöistä kolmasosa ilmoittaa tutkimuksen kuuluvan kyselyhetken työnkuvaan ja maatalous-metsätieteelliseltä alalta valmistuneista 30 % kertoi kyselyhetken työn sisältävän tutkimusta. Naiset työskentelevät miehiä useammin opetustehtävissä sekä asiakas-/potilastyössä. Miehet puolestaan ilmoittivat miehiä useammin pääasialliseksi työnkuvakseen suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävät sekä tutkimuksen. Aiempi työura näkyy sijoittumisessa eri työtehtäviin siten, että valmistuessaan yli 30-vuotiaat todennäköisesti aiempaa työhistoriaa omaavat vastaajat ovat muita selvästi useammin kyselyhetkellä johto- ja esimiestehtävissä. Palkkaa on käytetty useassa tutkimuksessa työllistymisen laadun mittarina. Seuraavassa taulukossa on nähtävissä palkka kyselyhetken pääasiallisen työtehtävän luonteen mukaan jaoteltuna. Korkein ansiotaso on johto- ja esimiestehtävissä toimivilla. Kaikkien palkkansa ilmoittaneiden kuukausipalkan mediaani on euroa kuukaudessa. Tässä aineistossa miesten mediaanikuukausipalkka on lähes 700 euroa korkeampi kuin naisten. Osittain tämä selittyy työnkuvien erilaisuudella. Tosin tarkasteltaessa palkkaa kunkin pääasiallisen työtehtävän osalta sukupuolittain nähdään, että miehet ansaitsevat naisia enemmän muissa paitsi taiteellisen ja kirkollisen työn kohdalla. Erityisen suuri sukupuolten välinen palkkaero on asiakastyötä/potilastyötä sekä johto- ja esimiestehtäviä tekevien keskuudessa. Pääasiallisin tehtävien luonne Keskiarvo Mediaani Keskihajonta N Johto- ja esimiestehtävät Rahoituksen ja taloushallinon tehtävät Lainopillinen työ Konsultointi ja koulutus Markkinointi ja myynti Asiakastyö/potilastyö Suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävät Jokin muu Viestintä ja mediatyö Tutkimus Opetus ja kasvatus Toimistotehtävät Kirkollinen työ Taiteellinen työ Kaikki vastaajat TAULUKKO 8. Palkkatiedot pääasiallisen työtehtävän mukaan. Palkka on luonnollisesti yhteydessä työtehtävien laatuun. Matalin ansiotaso on (mediaanipalkka euroa) vastaajilla, jotka eivät voineet hyödyntää yliopistossa oppimiaan tietoja ja taitoja kyselyhetken työssään juuri lainkaan. Jonkin verran oppimiaan tietoja ja taitoja työssään hyödyntävät ansaitsevat käytännössä yhtä paljon kuin oppimiaan tietoja ja taitoja työssä jatkuvasti hyödyntävät. Tässä taustalle lienee luvussa 2. esiin tuotu määrittelyhaaste erityisesti generalistitutkinnon suoritteiden kohdalla. Työtehtävän 30

31 vaativuustaso korreloi myös palkan kanssa. Kyselyhetken työnsä vaativuustason selvästi koulutustasoaan alemmaksi arvioineiden vastaajien kuukausipalkan mediaani on vain euroa, kun se on tuhat euroa korkeampi vastaajilla, jotka arvioivat kyselyhetken työnsä vaativuustason vastaavan koulutustasoa hyvin. Palkka näyttää korreloivan myös laadullisen työllistymisen koulutusta koskevien kysymysten kanssa, joskin vaikutus tulee ainakin osittain työtehtävän laadun kautta. Väitteestä koulutus on antanut riittävät valmiudet työelämään täysin samaa mieltä olevat ansaitsevat eniten, mediaanipalkka on euroa kuukaudessa. Väitteestä täysin eri mieltä olevien vastaajien mediaanikuukausipalkka on 750 euroa pienempi. Vastaava tilanne on myös kysymyksen miten tyytyväinen kokonaisuudessaan olet vuonna 2011 suoritettuun tutkintoon työuran kannalta?. Työuran alun kokonaiskuva Kahden tarkastelukohdan, kyselyhetken ja ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työtehtävän, lisäksi uraseurantakyselyissä on tiedusteltu muutamalla kysymyksellä koko valmistumisen jälkeistä aikaa. Nyt kyselylomakkeeseen lisättiin myös kysymys tähänastisen työuran kokonaisuudesta. Vaihtoehdoilla pyrittiin kartoittamaan tyypillisimpiä urapolkuja. Kysymys näyttää toimineen kohtuullisen hyvin, sillä vain seitsemän prosenttia vastaajista oli valinnut vaihtoehdon Jokin muu, eikä kysymystä erityisesti kritisoitu avoimissa kommenteissa. Vaihtoehdon Jokin muu vastaukset antavat arvokasta tietoa kysymyksen jatkokehittelyyn, vaikka niitä ei ole käsitelty tässä raportissa. Kaikista vastaajista 42 % ilmoitti olleensa yhtäjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä valmistumisesta lähtien. Kolmasosa vastaajista ilmoitti valmistumisen jälkeen olleen useita eri työnantajia, määräaikaisuuksia tai toimeksiantoja tai työskentelyä apurahalla, kuitenkin käytännössä vailla katkoksia. Kaikkiaan siis kolme vastaajaa neljästä on ollut koko valmistumisen jälkeisen ajan työssä. Vaihtoehdon Vaihtuvia työnantajia ja tehtäviä, joiden välissä katkoksia opiskelua tai työttömyysjaksoja. oli valinnut 13 % vastaajista. Työttömyyttä, jota satunnaiset määräaikaisuudet, harjoittelut tai keikkatyöt pilkkovat, kokeneita tai pääasiassa työvoiman ulkopuolella olleita vastaajia on yhteensä neljä prosenttia. Miehistä 82 % ja naisista 71 % ilmoitti tähänastisen työuransa olleen vailla katkoksia. Vaikka naiset ovat valinneet miehiä useammin vaihtoehdon Jokin muu, silti naisten työurissa näyttäisi olevan enemmän katkoksia, opiskelua tai työttömyysjaksoja kuin miesten työurissa. Osin tätä selittävät perhevapaat. Ikä sen sijaan ei vastausjakaumien perusteella näytä vaikuttavan työuran alun kokonaisuuteen. Koulutusaloittain tarkasteltuna eniten katkoksia, opiskelua tai työttömyysjaksoja on taidealoilla sekä liikuntatieteelliseltä koulutusalalta valmistuneiden keskuudessa. Kiintoisaa on huomata, että kyseisiltä koulutusaloilta valmistuneiden mielipiteet ovat jakautuneet eri tavoin (vrt. kuvio 9, s. 21). 31

32 Yhtäjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä vamistumisesta lähtien. Useita eri työnantajia, määräaikaisuuksia tai toimeksiantoja tai työskentelyä apurahalla. Ei juuri katkoksia. Vaihtuvia työnantajia ja tehtäviä, joiden välissä katkoksia, opiskelua tai työttömyysjaksoja. Työttömyyttä, jota satunnaiset määräaikaisuudet, harjoittelut sekä keikka- tai freelancertyöt pilkkovat. Pääasiassa työvoiman ulkopuolella: esim. opiskelua ja/tai vanhempainvapaata valtaosan ajasta. Jokin muu Terveystieteiden 58 % 23 % 9 % 2 % 1 % 6 % Humanistinen 32 % 31 % 20 % 4 % 3 % 10 % Hammaslääketieteellinen 55 % 42 % 0 % 0 % 0 % 3 % Teknillistieteellinen 54 % 30 % 7 % 1 % 1 % 6 % Kauppatieteellinen 51 % 31 % 10 % 1 % 1 % 7 % Farmasian 48 % 29 % 10 % 0 % 0 % 13 % Kasvatustieteellinen 47 % 28 % 13 % 1 % 3 % 8 % Oikeustieteellinen 43 % 41 % 8 % 0 % 1 % 6 % Eläinlääketieteellinen 43 % 33 % 24 % 0 % 0 % 0 % Teologian 43 % 32 % 11 % 2 % 0 % 12 % Maatalousmetsätieteellinen 40 % 31 % 18 % 3 % 2 % 7 % Luonnontieteellinen 38 % 35 % 15 % 3 % 4 % 6 % Yhteiskuntatieteellinen 37 % 34 % 16 % 1 % 3 % 8 % Psykologian 34 % 49 % 7 % 0 % 3 % 6 % Liikuntatieteellinen 31 % 27 % 27 % 2 % 6 % 6 % Taidealat 28 % 35 % 25 % 3 % 1 % 9 % Lääketieteellinen 17 % 69 % 6 % 1 % 2 % 6 % Farmasia alempi 47 % 24 % 14 % 0 % 6 % 9 % Kasvatustiede 47 % 23 % 15 % 0 % 5 % 11 % alempi Kaikki alat 42 % 33 % 13 % 2 % 2 % 8 % TAULUKKO 9. Työuran alun kokonaisuus koulutusaloittain. Järjestys sarakkeen Yhtäjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä valmistumisesta lähtien mukaan. Työuran alun kokonaisuutta kartoittava kysymys luonnollisesti korreloi kysymyksen kuinka tyytyväinen olet tähänastiseen työuraasi? kanssa. Yhtäjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä valmistumisesta lähtien toimineista noin 70 % oli tähänastiseen työuraansa tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen. Työuraansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä on lähes yhtä paljon (65 %) vaihtoehdon useita eri työnantajia, määräaikaisuuksia tai toimeksiantoja tai työskentelyä apurahalla. Ei juuri katkoksia valinneiden keskuudessa. Kaikista vastaajista 60 % ilmoitti olevansa joko tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen tähänastiseen työuraansa. Työuraansa tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä on puolestaan 32

33 kuusi prosenttia vastaajista. Vaikka työuraansa tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä on melko vähän, heistä neljäsosa ilmoitti, ettei tähänastisessa työurassa ole ollut katkoksia. Työllistymiseen vaikuttavat tekijät Viimeinen kyselyn uusista kysymyksistä kartoittaa vastaajien näkemyksiä työllistymiseen vaikuttaviin tekijöihin (katso myös Tuominen 2013). Vaihtoehtojen lista ei ole kaiken kattava ja kysymys saattoi olla monelle haastava siinä mielessä, että arviota toivottiin koko valmistumisen jälkeisen työuran perusteella. Tällä pyrittiin motivoimaan vastaajaa ajattelemaan asiaa laajemmin kuin pelkästään esimerkiksi valmistumis- tai kyselyhetken työn saamisen näkökulmasta. Tärkeimmäksi työllistymiseen vaikuttaneeksi tekijäksi vastaajat nostivat vaihtoehdon kyky kertoa omasta osaamisesta. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista piti kyseistä tekijää työllistymisen kannalta tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Toiseksi tärkeimpänä tekijänä pidettiin työkokemusta. Vähiten tärkeäksi arvioitiin tässä esitetyistä vaihtoehdoista aktiivisuus sosiaalisessa mediassa. Kyky kertoa omasta osaamisesta Muu työkokemus Tutkinnon aineyhdistelmä Kontaktit/suhdeverkostot Harjoittelu Muut opinnot tai koulutukset Kansainvälinen kokemus Järjestötyö tai harrastukset Aktiivisuus ja profiloituminen sosiaalisessa mediassa Muu tekijä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tärkeä tai erittäin tärkeä Ei lainkaan tärkeä tai vain vähän merkitystä Jonkin verran merkitystä tai melko tärkeä Vaihtoehto ei koske minua Kuvio 13. Työllistymiseen vaikuttavat tekijät. Järjestys vaihtoehdon tärkeä tai erittäin tärkeä mukaan. Kasvatustieteelliseltä ja taidealalta valmistuneista yli 70 % piti kykyä kertoa omasta osaamisesta tärkeänä tai erittäin tärkeänä työllistymiseen vaikuttavana tekijänä. Toista ääripäätä edustavat lääketieteellisen tai hammaslääketieteellisen koulutuksen saaneet vastaajat. Heistä alle kolmasosa piti tätä tekijää tärkeänä. Tämä onkin ymmärrettävää. Suoritettu tutkinto itsessään indikoi ammatissa tarvittavasta osaamisesta ja lisäksi näillä aloilla työllisyystilanne on erinomainen. 33

34 Työllistymiseen vaikuttavat tekijät, listaus alla Humanistinen (N = 699) 55 % 38 % 57 % 28 % 14 % 24 % 41 % 63 % 7 % Kasvatustieteellinen (N = 507) 52 % 28 % 54 % 35 % 16 % 8 % 40 % 71 % 6 % Kauppatieteellinen (N = 533) 48 % 20 % 68 % 20 % 10 % 27 % 36 % 68 % 10 % Luonnontieteellinen (N = 550) 53 % 37 % 48 % 23 % 15 % 16 % 39 % 60 % 6 % Lääketieteellinen (N = 155) 32 % 32 % 35 % 10 % 2 % 4 % 21 % 30 % 1 % Oikeustieteellinen (N = 167) 32 % 40 % 68 % 17 % 7 % 19 % 33 % 60 % 2 % Psykologian (N = 87) 31 % 60 % 36 % 13 % 5 % 5 % 25 % 62 % 3 % Teknillistieteellinen (N = 747) 54 % 37 % 51 % 17 % 8 % 20 % 35 % 62 % 5 % Teologian (N = 80) 45 % 25 % 54 % 28 % 28 % 15 % 51 % 69 % 8 % Terveystieteiden (N = 169) 56 % 30 % 70 % 60 % 12 % 10 % 38 % 67 % 9 % Yhteiskuntatieteellinen (N = 574) 40 % 40 % 63 % 30 % 18 % 20 % 42 % 64 % 6 % Farmasian (N =31) 29 % 48 % 52 % 10 % 10 % 10 % 35 % 61 % 10 % Maatalousmetsätieteellinen (N = 39 % 40 % 62 % 27 % 14 % 26 % 47 % 67 % 8 % 90) Eläinlääketieteellinen (N = 21) 29 % 33 % 15 % 14 % 5 % 0 % 38 % 38 % 5 % Hammaslääketieteellinen (N = 32) 25 % 44 % 19 % 3 % 0 % 3 % 31 % 31 % 0 % Liikuntatieteellinen (N = 46) 57 % 34 % 55 % 40 % 40 % 21 % 47 % 62 % 6 % Taidealat (N = 158) 45 % 26 % 63 % 40 % 18 % 21 % 64 % 71 % 12 % Farmasia alempi (N = 91) 25 % 65 % 45 % 29 % 6 % 5 % 28 % 37 % 2 % Kasvatustieteellinen alempi (N = 103) 42 % 40 % 44 % 41 % 14 % 6 % 26 % 70 % 3 % Kaikki koulutusalat yhteensä (N = 4840) 48 % 35 % 56 % 26 % 13 % 18 % 38 % 63 % 6 % TAULUKKO 10. Miten seuraavat tekijät ovat vaikuttaneet työllistymiseesi valmistumisen jälkeen? Arvioi tekijän tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi työllistymisen kannalta, (%). 1. Tutkintosi aineyhdistelmä, 2. Harjoittelu, 3. Muu työkokemus, 4. Muut opinnot tai koulutukset, 5. Järjestötyöhön tai harrastuksiin liittyvä kokemus, 6. Kansainvälinen kokemus, 7. Kontaktit/suhdeverkostot, 8. Kyky kertoa omasta osaamisesta, 9. Aktiivisuus ja profiloituminen sosiaalisessa mediassa Naiset korostivat miehiä useammin vaihtoehtojen muu työkokemus, muut, vuonna 2011 suoritettuun tutkintoon kuulumattomat, opinnot tai koulutukset sekä kyky kertoa omasta osaamisesta vaikutusta työllistymiseen. Miehet puolestaan pitivät tutkinnon aineyhdistelmää hieman merkittävämpänä työllistymiseen vaikuttavana tekijänä kuin naiset. Sukupuolten mielipide-eroja selittäviä tekijöitä lienee useita. Valmistumishetkellä nuorimmat vastaajat pitävät tutkinnon aineyhdistelmää sekä harjoittelua merkittävämpinä työllistymiseen vaikuttavina tekijöinä kuin vanhempana valmistuneet. Valmistumishetkellä yli 30 vuotiaat pitävät tärkeämpänä muun työkokemuksen ja koulutuksen 34

35 sekä kontaktien/suhdeverkostojen merkitystä työllistymiseen kuin nuoremmat vastaajat. Luonnollisena selityksenä on, että vanhemmilla tutkinnon suorittaneilla on kaikkia edellä mainittuja tekijöitä todennäköisesti enemmän. Kiinnostavaa oli huomata, että vanhempana valmistuneet korostivat myös sosiaalisen median vaikutusta työllistymiseen hieman enemmän kuin nuorempana valmistuneet. Peilattaessa työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä työuran alun kokonaisuutta kartoittavan kysymyksen kanssa voidaan nostaa esiin pari havaintoa. Vastaajat, joilla on työuran alussa ollut useita eri työnantajia 3, pitävät tärkeimpinä työllistymiseen vaikuttavina tekijöinä kykyä kertoa omasta osaamisesta sekä työkokemusta. Sen sijaan paljon työttömyyttä työuransa alussa kokeneet pitivät tärkeimpänä työllistymiseen vaikuttavana tekijänä kontakteja/suhdeverkostoa. Seuraavaksi tärkeimpinä tämän ryhmän mielestä ovat työkokemus ja kyky kertoa omasta osaamisesta tässä järjestyksessä. Vastaajat, jotka eivät kyselyhetken työssään voineet hyödyntää oppimiaan tietoja ja taitoja juuri lainkaan, pitivät työkokemusta ja kykyä kertoa omasta osaamisesta yhtä tärkeinä työllistymiseen vaikuttavina tekijöinä. Vastaajat, jotka pystyivät hyödyntämään oppimiaan asioita työssään jonkin verran tai jatkuvasti, pitivät kykyä kertoa omasta osaamisesta selvästi tärkeimpänä työllistymiseen vaikuttaneena tekijänä. Koulutusalaa vastaavissa tehtävissä olleet vastaajat (= pystyy hyödyntämään oppimiaan tietoja ja taitoja jatkuvasti) arvioivat tutkinnon aineyhdistelmän sekä harjoittelun tärkeämmiksi työllistymiseen vaikuttaviksi tekijöiksi kuin muut vastaajat. Sama ilmiö näkyy myös tarkasteltaessa työn vaativuustason ja koulutustason vastaavuutta. Työtehtävittäin tarkasteltuna kyky kertoa omasta osaamisesta nähtiin erityisen tärkeänä (ka. yli 5, laskettuna mielipiteensä ilmaisseista) markkinointi- ja myyntitehtävissä, viestintä- ja mediatyössä sekä konsultointi- ja koulutustehtävissä toimivien keskuudessa. Muiden työllistymiseen vaikuttavien tekijöiden osalta erityisen tärkeiksi (ka. yli 5) koettiin vain muu työkokemus markkinointi- ja myyntitehtävissä toimivien keskuudessa sekä kontaktit/suhdeverkostot taiteellisen työn tekijöiden keskuudessa. 3 Joko vaihtoehdon useita eri työnantajia, määräaikaisuuksia tai toimeksiantoja tai työskentelyä apurahalla. Ei juuri katkoksia. tai vaihtoehdon vaihtuvia työnantajia tai tehtäviä, joiden välissä katkoksia, opiskelua tai työttömyysjaksoja valinneet vastaajat. 35

36 36 Koulutuksen antamat eväät

37 4. Koulutuksen antamat eväät Korkeakoulujen yhteiskunnallisiin tehtäviin kuuluu osaavan työvoiman tuottaminen työmarkkinoille. Oleellista ei ole työntekijän työllistyminen tiettynä hetkenä, vaan koulutuksen tuomat valmiudet, jotka kantavat koko työuran ajan. Yliopistokoulutuksen tulee antaa valmistuneille substanssiosaamisen lisäksi valmiudet sopeutua työelämän muutoksiin ja oppia uusia taitoja. Tämä on tärkeää myös siksi, että työelämässä vaadittava substanssiosaaminen tulee muuttumaan yhä nopeammin. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä ehdotti luvussa 2. esitettyjen osa-alueiden lisäksi laadullisen työllistymisen indikaattoriksi seuraavia kysymyksen Miten yliopisto-opiskelu kehitti kyseisiä työelämävalmiuksia? taitoja: analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot, tiedonhankintataidot, kyky oppia ja omaksua uutta, tieteidenvälisyys/moniammatillisissa ryhmissä toimiminen, itseohjautuvuus/oma-aloitteisuus sekä yrittäjyystaidot. Näistä viimeinen eli yrittäjyystaidot ei vielä ole ollut mukana kyselylomakkeessa, mutta se on tarkoitus lisätä tänä vuonna toteutettavaan uraseurantakyselyyn. (OKM 2017) Yksilön saamat valmiudet uusiutua Edellisessä kappaleessa esitetyt taidot muodostaisivat yhdessä yhden laadullisen työllistymisen mittarin osan. Yksittäisen taidon painoarvo olisi siis 1/6. Tulosten havainnollistamisen parantamiseksi jokaisen tiedon ja taidon kohdalla raportoidaan tässä pääsääntöisesti vain niiden vastaajien osuudet, jotka ovat valinneet joko vaihtoehdon erittäin paljon tai paljon. Parhaiten yliopisto-opiskelu on kehittänyt mainituista taidoista kykyä oppia ja omaksua uutta. Kaksi vastaajaa kolmesta (68 %) arvioi tämän taidon kehittyneen yliopisto-opiskelun aikana paljon tai erittäin paljon ja vain kaksi prosenttia vastaajista näki, ettei tämä taito kehittynyt lainkaan tai se kehittyi vain vähän. Tiedonhakutaitojen arvioi kehittyneen paljon tai erittäin paljon yliopisto-opiskelun aikana 59 % vastaajista. Lähes yhtä suuri osa vastaajista (58 %) arvioi myös analyyttisten, systemaattisten taitojen kehittyneen paljon yliopisto-opiskelun aikana. Näiden molempien taitojen osalta neljä prosenttia vastaajista arvioi kyseisten taitojen kehittyneen vain vähän tai ei lainkaan. Yli puolet vastaajista (53 %) arvioi lisäksi itseohjautuvuuden/oma-aloitteisuuden kehittyneen paljon yliopisto-opiskelun aikana. Vastaajista kahdeksan prosenttia koki, ettei itseohjautuvuus/oma-aloitteisuus kehittynyt yliopisto-opiskelun aikana lainkaan tai se kehittyi vain vähän. Sen sijaan tieteidenvälisyyden tai moniammatillisissa ryhmissä toimimisen arvioi kehittyneen paljon tai erittäin paljon yliopisto-opiskelun aikana vain viidesosa vastaajista ja reilu neljäsosa näki kyseisen taidon kehittyneen vain vähän (21 %) tai ei lainkaan (6 %). Yksittäisten taitojen osalta analyyttisia, systemaattisen ajattelun taitoja yliopisto-opiskelun nähtiin kehittäneen paljon tai erittäin paljon useimmin psykologian alalla (70 % vastaajista). Toisaalta taidealalta valmistuneista vain reilu kolmannes arvioi analyyttisten, systemaattisen ajattelun taitojen kehittyneen yliopisto-opiskelun aikana paljon tai erittäin paljon. Terveystieteen maistereista neljä viidestä ilmoitti tiedonhakutaitojen kehittyneen paljon. Myös tämän taidon osalta taidealoilla valmistuneiden keskuudessa on vähiten vastaajia, jotka arvioivat tämän taidon kehittyneen paljon. Tämä selittynee taidealan koulutuksen erilaisuudella. Jos taideala jätetään huomiotta, pienin osuus analyyttisten, systemaattisen 37

38 ajattelun taitojen kohdalla on liikuntatieteen maisterien keskuudessa ja tiedonhakutaitojen kohdalla oikeustieteen maisterien keskuudessa. Tosin koulutusalojen väliset erot ovat pieniä. Koulutusalakohtaiset keskiarvot löytyvät liitteestä 8. Kyky oppia ja omaksua uutta on kehittynyt paljon tai erittäin paljon useimmin psykologien ja eläinlääketieteilijöiden arvioiden mukaan. Vähiten vastaajia, jotka arvioivat kyseisen taidon kehittyneen paljon tai erittäin paljon, on liikuntatieteilijöiden sekä farmaseuttien keskuudessa. Itseohjautuvuus/oma-aloitteisuus on kehittynyt paljon useimmin yhteiskuntatieteilijöiden mielestä. Vähiten vastaajia, jotka arvioivat kyseisen taidon kehittyneen paljon, on lääketieteilijöiden, hammaslääketieteilijöiden, eläinlääketieteilijöiden sekä farmaseuttien keskuudessa. Terveystieteen maistereista 38 % ilmoitti tieteidenvälisyyden tai moniammatillisissa ryhmissä toimimisen kehittyneen yliopisto-opiskelun aikana paljon tai erittäin paljon. Osuus on selvästi suurin kaikki koulutusalat huomioiden. Seuraavassa kuviossa tarkastellaan kaikkia mainittuja taitoja yhdessä ja niistä on muodostettu kolme ryhmää sen mukaan miten montaa taitoa yksittäinen vastaaja arvioi yliopisto-opiskelun kehittäneen paljon tai erittäin paljon. Kuviossa näiden ryhmien osuudet on esitetty koulutusaloittain. Puolet terveystieteen maistereista arvioi kaikkien edellä mainittujen taitojen kehittyneen paljon yliopisto-opiskelun aikana. Toisaalta liikuntatieteen maistereista ja lääketieteen lisensiaateista viidesosa arvioi, ettei yksikään mainituista taidoista kehittynyt paljon yliopisto-opiskelun aikana. Farmasian (N = 31) Psykologian (N = 83) Yhteiskuntatieteellinen (N = 550) Teknillistieteellinen (N = 721) Eläinlääketieteellinen (N = 21) Terveystieteiden (N = 168) Humanistinen (N = 682) Teologian (N = 79) Maatalous metsätieteellinen (N = 85) Hammaslääketieteellinen (N = 30) Oikeustieteellinen (N = 162) Taidealat (N = 155) Luonnontieteellinen (N = 531) Kauppatieteellinen (N = 518) Kasvatustieteellinen (N = 494) Liikuntatieteellinen (N = 46) Lääketieteellinen (N = 152) Farmasia alempi (N = 90) Kasvatustiede alempi (N = 100) Kaikki alat (N = 4698) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei kehittänyt mitään taitoa paljon Kehitti 1 3 taitoa paljon Kehitti 4 5 taitoa paljon KUVIO 14. Miten yliopisto-opinnot ovat kehittäneet rahoitusmalliin ehdotettuja tietoja ja taitoja koulutusaloittain. Järjestys kasvava sarakkeen ei kehittänyt mitään taitoa hyvin mukaan. 38

39 Kuten luvussa 2. nähtiin, vastaajista yli 60 % on ollut tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta. Toisaalta vain noin kolmasosa vastaajista arvioi koulutuksen antaneen riittävät valmiudet työelämään. Peilattaessa näitä kysymyksiä tässä tehdyn osaamisluokituksen kanssa, saadaan samanlaisia korrelaatioita kuin luvussa 2. Tutkintoonsa tyytyväisistä vastaajista lähes 40 % arvioi kaikkien tai lähes kaikkien tässä esitettyjen työelämätaitojen kehittyneen yliopisto-opiskelun aikana paljon. Tutkintoonsa tyytymättömistä vastaajista vain kuudesosa arvioi samoin. Tilanne on sama väittämän Koulutus on antanut riittävät valmiudet työelämään. kohdalla. Vastaajista, jotka ilmoittivat koulutuksen antaneen riittävät valmiudet työelämään, 44 % arvioi vähintään neljän tässä esitetyn taidon kehittyneen yliopisto-opintojen aikana paljon tai erittäin paljon. Vastaava osuus niiden vastaajien keskuudessa, jotka ovat väitteestä Koulutus on antanut riittävät valmiudet työelämään. eri mieltä tai täysin eri mieltä, on viidesosa. Työtehtävien laatua mittaavien kysymysten osalta yhteys löytyy vain toisen kanssa. Vastaajista, jotka pystyvät hyödyntämään oppimiaan tietoja ja taitoja kyselyhetken työssään jatkuvasti, 38 % arvioi kaikkien tai lähes kaikkien tässä esitettyjen työelämätaitojen kehittyneen yliopisto-opiskelun aikana paljon. Kun koulutusalaansa vastaamattomissa tehtävissä (= ei voinut hyödyntää oppimiaan tietoja ja taitoja juuri lainkaan) toimivista vain viidesosa arvioi samoin. Kyselyhetken työn vaativuustasoa suhteessa koulutustasoon tarkastelevan kysymyksen osalta vastaavaa selkeää yhteyttä ei löytynyt. Yleisten työelämätaitojen kehittyminen yliopisto-opiskelun aikana ja miten niitä tarvitaan työssä Kyselylomakkeessa on edellä mainittujen tietojen ja taitojen lisäksi tiedusteltu usean muun tiedon ja taidon tarvetta työelämässä ja selvitetty, miten yliopisto-opiskelu on niitä kehittänyt. Listaus tiedoista ja taidoista pohjautuu Hobroughin ja Mannisen (2000) tutkimukseen, joka perustui kuuden EU-maan pienille ja keskisuurille yrityksille tehtyihin haastatteluihin siitä, millaisia odotuksia yrityksillä on korkeakoulutettujen osaamisen suhteen. Listassa olevia tietoja ja taitoja on Aarresaari-verkoston toimesta muokattu ja listaan on tuotu uusia taitoja vuosien varrella. Seuraavassa kuviossa on esitetty kyselylomakkeessa mainitut tiedot ja taidot molempien osa-alueiden osalta, eli miten tärkeä kukin tieto ja taito on työssä ja miten hyvin yliopisto-opiskelu kutakin tietoa tai taitoa kehitti. Mitä kauempana kohtisuoraan mitattuna kuvioon piirretystä viivasta on, sitä vähemmän (tai enemmän, jos piste on viivan alapuolella) yliopisto-opiskelu kehitti kyseistä taitoa suhteessa sen tarpeeseen työelämässä. Hyvin (keskiarvo yli 4) yliopistossa kehittyvät työelämässä tarvittavista osaamisalueista seuraavat: kyky oppia ja omaksua uutta, teoreettinen osaaminen, tiedonhakutaidot, analyyttisen, systemaattisen ajattelun taidot, itseohjautuvuus/oma-aloitteisuus, viestintä suomeksi sekä ongelmanratkaisutaidot. Kuten tästä keskiarvotarkastelusta nähdään, tieteidenvälisyyttä/ moniammatillisissa ryhmissä toimimista lukuun ottamatta kaikki edellisessä alaluvussa mainituista rahoitusmalliin ehdotetuista taidoista ovat parhainten yliopisto-opiskelun aikana kehittyvien taitojen ryhmässä. Työelämässä paljon tarvittavista osaamisalueista puolestaan yliopistossa heikommin (keskiarvo alle 4) kehittyvät mm. seuraavat: stressinsietokyky, yhteistyötaidot, organisointi- ja koordinointikyky, 39

40 neuvottelutaidot, verkostoitumistaidot ja projektinhallintataidot. Vastaavat kuviot koulutusaloittain löytyvät liitteestä 9. KUVIO 15. Tiedot ja taidot, kuinka tärkeitä ne ovat työssä ja miten yliopisto-opiskelu niitä kehitti. Osaamistavoitteet esiin Osaamisperustaisuus tuli yliopistoihin Bolognan prosessin myötä. Alkuvaiheessa yliopistoissa keskityttiin enemmän kaksiportaisten tutkintojen rakentamiseen, ydinainesanalyysiin, opintojen mitoitukseen sekä henkilökohtaisten opintosuunnitelmien käyttöönottoon kuin yhteisten osaamisstandardien luomiseen (Mäkinen & Annala, 2010). Tässä alaluvussa esitettyjä tuloksia luettaessa on siis huomioitava, että vastanneet ovat saaneet tutkintonsa valmiiksi vuonna Eli he ovat opiskelleet aikana, jolloin yliopisto-opiskelu ei vielä ollut samalla tavalla osaamisperustaista kuin se on nykyään. Kuten edellä nähtiin, yliopisto-opiskelu kehittää monia taitoja. Osa niistä voi olla liian itsestään selviä, jotta valmistunut kykenee hahmottamaan niiden olemassaolon. Osaamisen kehittyminen tulisi siis tuoda esiin systemaattisesti opiskelun aikana. Tutkintoa koskevissa väittämissä tiedusteltiin vastaajien arviota siitä, onko opintojen osaamistavoitteet tuotu selkeästi esille. Noin kolmasosa vastaajista on väitteestä joko samaa (25 %) tai täysin samaa (7 %) mieltä. Sukupuolten mielipide-ero tämän väittämän osalta on pieni. Naisista hieman 40

41 suurempi osa arvioi, että osaamistavoitteet tuotiin selkeästi esiin. Valmistumishetkellä yli 30 vuotiaista peräti 43 % oli väitteestä samaa tai täysin samaa mieltä. Muiden ikäryhmien keskuudessa vastaava osuus on alle 30 %. Koulutusaloittain väitettä opintojen osaamistavoitteet tuotiin selkeästi esiin tarkasteltaessa nähdään selvä ero professio- ja generalistikoulutusten välillä (kuvio 16). Tämä on luonnollista, koska professiotutkinnot tuottavat osaamista tiettyihin kelpoisuusvaatimuksilla rajattuihin tehtäviin. Ainoa poikkeus on oikeustiede. Oikeustieteilijöistä vain viidesosa on väitteestä samaa tai täysin samaa mieltä. Osuus on pienin kaikki koulutusalat huomioiden. Tyytyväisyys työtehtävään ja tutkintoon työuran kannalta korreloi väitteen opintojen osaamistavoitteet tuotiin selvästi esiin mielipiteiden kanssa. Esimerkiksi tutkintoonsa tyytyväisistä yli 40 % on väitteestä samaa tai täysin samaa mieltä, kun taas muista vastaajista väitteestä samaa tai täysin samaa mieltä on vain joka kuudes. Hammaslääketieteellinen (N =31) Lääketieteellinen (N =158) Terveystieteiden (N = 173) Farmasian (N = 31) Eläinlääketieteellinen (N = 21) Psykologian (N = 86) Kasvatustieteellinen (N = 510) Taidealat (N = 161) Liikuntatieteellinen (N = 48) Kauppatieteellinen (N = 536) Teologian (N = 82) Teknillistieteellinen (N = 749) Luonnontieteellinen (N = 560) Humanistinen (N = 707) Yhteiskuntatieteellinen (N = 576) Oikeustieteellinen (N = 167) Maatalous metsätieteellinen (N = 91) Kasvatustiede alempi (N = 103) Farmasia alempi (N = 94) Kaikki alat (N = 4884) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä KUVIO 16. Opintojen oppimistavoitteet tuotiin selkeästi esiin. Vastausjakaumat koulutusaloittain keskiarvon mukaisessa järjestyksessä (korkein ka. 4,9 ja matalin ka. 3,6). 41

42 Tärkeä osaaminen tulevaisuuden työelämässä Koulutussyklit ovat pitkät. Niinpä yliopistokoulutuksen kehittämisen näkökulmasta on tärkeää saada jatkuvasti näkemyksiä tulevaisuuden asiantuntijatyössä tarvittavasta osaamisesta. Uraseurantakyselyssä on nyt kahden tiedonkeruukierroksen ajan ollut avoin kysymys tulevaisuuden osaamistarpeista: minkälaisia taitoja tai osaamista kannustaisit nykyisiä opiskelijoita hankkimaan tulevaisuuden työelämää ajatellen?. Tulevaisuuden edes jonkinasteiseen hahmottamiseen tarvitsemme tiedonmuruja ja näkemyksiä useista eri lähteistä. Alla on nähtävissä listaus viisi vuotta työelämässä olleiden arvioista tulevaisuudessa tärkeistä taidoista ja osaamisesta. Vastausten tarkempi analysointi laadullisin menetelmin ei tämän raportin teon aikataulussa ollut mahdollinen. Koonti 2011 valmistuneiden avovastauksista. Ajattelun taidot, tutkimustaidot o Analyyttisyys, looginen ajattelu o Teoreettinen osaaminen, tutkimusmetodien hallinta, tiedon soveltaminen o Kriittinen ajattelu o Laajojen kokonaisuuksien tai tietomassojen hallinta o Ongelmanratkaisutaidot, päätöksentekokyky o Tiedonhankinta- ja hallintataidot Viestintä- ja vuorovaikutustaidot o Esiintymistaidot, kirjoittamistaidot, vaikuttamisen taidot o Ihmissuhdetaidot, tunnetaidot o Yhteistyötaidot, neuvottelutaidot, ryhmätyötaidot, keskustelutaidot o Verkostoituminen sekä työnantajien kanssa että opiskelijayhteisön sisällä/ainejärjestötoiminnassa Persoonaan liittyvät taidot tai ominaisuudet o Itseluottamus ja Itsetuntemus omat vahvuudet ja heikkoudet o Joustavuus, nöyryys, ahkeruus, positiivinen asenne o Oma-aloitteisuus, kyky ottaa vastuuta, pitkäjänteisyys, sinnikkyys o Uskallus, rohkeus, itsensä haastaminen o Uteliaisuus, kiinnostus uutta kohtaan o Luovuus, kokeilunhalu, heittäytymiskyky o Itsensä kehittäminen, uuden oppiminen Stressinsietokyky, paineensietokyky o Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, työssä jaksaminen o Keskeneräisyyden ja epävarmuuden sietäminen Ajanhallinta- ja koordinointitaidot o Ajanhallinta, priorisointi, tehokkuus o Itsensä johtaminen, itseohjautuvuus o Projektinhallinta- ja koordinointitaidot, organisointikyky Kielitaito, kansainvälisyys o Vahva englanti, joissain tehtävissä myös ruotsi o Laajasti muita kieliä, esim. venäjä, kiina tai saksa o Monikulttuurisuus, eri kulttuurien ymmärtäminen Ennakointi ja muuntautumiskyky (esim. muutoksen hallinta, tulevaisuusorientaatio, sopeutuminen, epämukavuusalueella toimiminen) Ala- ja/tai tehtäväkohtaiset tiedot ja taidot (esim. ohjaus- ja opetustaidot, tilastollinen ja matemaattinen osaaminen, ohjelmointiosaaminen, johtamis- ja esimiestaidot) 42

43 Monialaisuus, moniammatillisuus, monitieteisyys, rajojen ylittäminen Työnhakutaidot o Oman osaamisen tunnistaminen ja markkinointi sekä urasuunnittelutaidot Yleiset työelämätaidot ja -tiedot (mm. palautteen antaminen ja vastaanottaminen, arvot, suvaitsevaisuus, eettisyys, työyhteisötaidot) Työkokemus (jo opintojen aikana, esim. harjoittelujen muodossa) Yrittäjyystaidot, yrittäjämäinen asenne, yritteliäisyys, itsensä työllistäminen Vapaa-ajan harrastuneisuus ja projektit, oman kiinnostuksen seuraaminen, aktiivisuus Laaja yleissivistys Yliopistokoulutuksen kehittäminen uraseurantakyselyn tulosten valossa Tärkeimpänä työllistymiseen vaikuttavana tekijänä pidettiin kykyä kertoa omasta osaamisesta. Osaamisen hahmottaminen ja sanoittaminen ovat keskeisiä sekä urasuunnittelun että työnhaun kannalta. Toinen tärkeä kyselyssä esiin noussut teema työllistymisen kannalta ovat työelämäyhteydet eli harjoittelu, työkokemus ja kontaktit/suhdeverkostot. Kaikki nämä teemat liittyvät työelämäorientaatioon. Opiskelijan työelämäorientaation kehittymisen kannalta opintojen ja opintojen ulkopuolisen kokemuksen selkeä erottelu ei ole yksinkertaista, sillä ne muodostavat kokonaisuuden, johon kuuluvat yksilön työelämäsuhde (kokemus ja ajatukset työstä), työelämätiedot ja -taidot (osaaminen, asiantuntijuus) ja työllistymisvalmiudet (kuten kyky tunnistaa omaa osaamista vastaavia tehtäviä työelämästä). (Penttinen, Skaniakos, Lairio & Ukkonen 2011). Yliopistokoulutuksen kehittämisen näkökulmasta opiskelijan työelämäorientaation tukeminen lähtee siitä, että tutkintojen, koulutuskokonaisuuksien ja kurssien osaamistavoitteet on määritelty selkeästi ja niitä noudatetaan opetuksessa, pedagogisissa ratkaisuissa ja opiskelijoiden arvioinnissa ja palautteessa. Yliopiston tulee itse pystyä kuvaamaan osaamista, jonka kehittämistä opetuksessa tavoitellaan. (ks. esim. Opetushallitus 2014), Osaamisperustaisuus on erityisen tärkeää niin sanottujen yleisten siirrettävien työelämätaitojen kuten yhteistyötaitojen, projektiosaamisen tai organisointi- ja koordinointitaitojen osalta. Jos opetuksessa käytetään esimerkiksi ryhmätöitä tai teetetään opiskelijoilla itsenäisesti tai ryhmässä tehtäviä projektitöitä, on tärkeää avata opiskelijoille se, miksi näitä menetelmiä käytetään ja mitä osaamista niillä pyritään kehittämään. Mikäli osaamistavoitteissa korostetaan vain teoriaa ja tiedon substanssia, on riskinä että opiskelijat eivät tunnista niitä yleisiä valmiuksia, joita yliopisto-opinnot kehittävät. Keskeistä on myös panostaa siihen, että erilaisten työtapojen ohjeistus ja arviointi on selkeää, jotta opiskelijat myös osaavat itse analysoida, mistä osasista rakentuu esimerkiksi hyvin toimiva ryhmä tai onnistunut projekti (ks. esim. Kymäläinen, Lakkala, Carver & Kamppari 2016). Tärkeä näkökulma yleisten siirrettävien taitojen kehityksessä on niiden integrointi osaksi substanssin opetusta. Pedagogisia keinoja tähän on useita, kuten ongelma- tai ilmiöpohjainen opetus tai erilaiset projektityökurssit, joissa keskiössä on yhdessä tehtävä ongelmanratkaisu ja uuden tiedon luominen. (ks. esim. Paavola ja Hakkarainen 2005; Paavola, Lakkala, Muukkonen, Kosonen & Karlgren 2011) 43

44 Opiskelijoiden työelämäyhteyksien tukeminen, työelämäyhteistyö opetuksessa ja opintoihin kuuluva harjoittelu ovat tärkeitä työllistymisen näkökulmasta. Myös opintojen aikana tehtävä oman alan työ, toiminta opiskelijajärjestöissä ja muu harrastustoiminta, kansainvälinen opiskelijavaihto edistävät opiskelijan kontaktiverkoston syntymistä ja kokemuksen karttumista. (Penttinen, Skaniakos, Lairio & Ukkonen 2011). Kolmas iso teema on tukea opiskelijan ja valmistuneen kykyä itse sanoittaa osaamistaan ja hahmottaa ne erilaiset työtehtävät, joihin osaaminen soveltuu. Näitä taitoja voidaan kuvata yläkäsitteellä urataidot. Urataitojen kehittymiseen voidaan vaikuttaa monin tavoin. Lähtökohtana on jo aiemmin mainittu osaamisperustainen koulutus, joka tukee osaamisperustaisen ajattelun kehittymistä. Urataitojen opetus voidaan integroida osaksi tutkintoa. Urataitoja voidaan kehittää uraohjauksen tai opintojen ohjauksen avulla. Mentorointi, työkokemus, harjoittelu tai kansainvälinen kokemus voivat kehittää urataitoja, etenkin itsetuntemusta ja ymmärrystä omasta osaamisesta, omista valmiuksista ja omista vahvuuksista suhteessa työelämän tarpeisiin. Keskeistä koko opintopolun mittaisessa, kokonaisvaltaisessa opiskelijan työelämä- ja tulevaisuusorientaation tukemisessa on reflektio. Reflektion avulla opiskelija pääsee pohtimaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan ja kehittyvää asiantuntemustaan ja peilaamaan sitä niihin mahdollisuuksiin, jota työelämä tarjoaa. (Penttinen, Skaniakos, Lairio & Ukkonen 2011; Carver, Itkonen & Kanniainen 2014). Uraseurantakyselyn tulokset vahvistavat näkemystä jo aiemmin tunnistetuista yliopistokoulutuksen kehittämiskohteista. Koulutuksen osaamisperustaisuuteen, siirrettäviin yleisiin työelämätaitoihin, koulutuksen työelämäyhteyksiin ja opiskelijoiden urataitojen kehittymiseen on panostettu yliopistoissa. Vuoden 2011 valmistuneiden uraseurantakyselyn tulosten valossa työtä on vielä jäljellä. 44

45 5. Lähteet Aarresaari-verkoston maisteriuraseurantakyselyt vuosilta 2012, 2014 ja Aarresaariverkosto on yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden valtakunnallinen verkosto. Akavan koostamat tilastot. Aineistoina Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tiedot. Carver, Eric, Itkonen, Leena & Kanniainen, Minna-Rosa. (2014): Tulevaisuus tässä ja nyt - työelämäorientaatio Helsingin yliopistossa 10 vuotta. Helsingin yliopiston urapalvelut Kymäläinen, Hanna-Riitta; Lakkala, Minna; Carver, Eric & Kamppari, Kimmo (2016): Opas projektityöskentelyyn. Helsingin yliopiston Tieteestä toimintaa -verkoston julkaisu 2016 Manninen, Jyri & Hobrough, John (2000): Skills gaps and overflows? A European perspective of graduate skills and employment in SMEs, Industry and Higher Education, 14:1, Opetus- ja kulttuuriministeriö (2017): Ehdotus laadulisen työllistymisen sisällyttämiseksi korkeakoulujen rahoitusmalleihin alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:8. Paavola, Sami. & Hakkarainen, Kai (2005): The Knowledge Creation Metaphor An Emergent Epistemological Approach to Learning Science & Education August 2005, Volume 14, Issue 6, pp , doi: /s Paavola, Sami, Lakkala, Minna, Muukkonen, Hanni Kosonen, Kari & Karlgren, Klas (2011): The roles and uses of design principles for developing the trialogical approach on learning, Research in Learning Technology, 19:3, , DOI: / Penttinen Leena, Skaniakos Terhi, Lairio Marjatta & Ukkonen Jenni (2011): Korkeakouluopiskelun pedagoginen työelämähorisontti Miten työelämäorientaatiota voidaan tukea koulutuksen aikana? Aikuiskasvatus 31 (2011): 2, 3. artikkeli. Mäkinen, Marita & Annala, Johanna (2010): Osaamisperustaisen opetussuunnitelman monet merkitykset korkeakoulutuksessa. Kasvatus & Aika, 4/2010. Sainio, Juha (2011): Valmistumishetken työmarkkinatilanteen vaikutus maistereiden työuraan viisivuotistarkastelussa, teoksessa Puhakka, Antero & Tuominen, Visa (toim.) Kunhan kuluu viisi vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työurat. Tuominen, Visa (2013): Maistereiden työllistyvyys. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies., no 57 Tuominen Visa & Rautopuro Juha & Puhakka Antero (2009): Varhainen mato linnun nappaa? Opiskeluajan yhteys vastavalmistuneiden maistereiden työmarkkinatilanteeseen. teoksessa Kilvoittelusta kilpailuun? Artikkelikokoelma Korkeakoulututkimuksen juhlasymbosiumista Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä

46 6. Liitteet LIITE 1. Kyselylomake

47

48

49 LIITE 2. Taustatietoja aineistoista Liitetaulukko 1. Vastausprosentti aloittain ja yliopistoittain AY O SH H H Y IS Y J Y LT Y L Y O Y Taid e YO Ta Y TT Y T Y V Y Å A Vastaus % aloittain Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Lääketieteellinen Oikeustieteellinen Psykologia n Teknillistieteellinen Teologian Terveystieteiden Yhteiskuntatieteellinen Farmasian Maatalousmetsätieteellinen Eläinlääketieteellinen Hammaslääketieteellinen Liikuntatieteellinen Taidealat Vastaus %/ yliopisto

50 Liitetaulukko 2. Sukupuoli ja ikäjakaumat koulutusaloittain. Naisia Korkeintaan 25 v v v. Yli 30 v. Humanistinen 81 % 18 % 30 % 27 % 25 % Kasvatustieteellinen 85 % 21 % 26 % 15 % 38 % Kauppatieteellinen 53 % 26 % 32 % 22 % 20 % Luonnontieteellinen 54 % 26 % 32 % 24 % 19 % Lääketieteellinen 63 % 17 % 47 % 23 % 13 % Oikeustieteellinen 61 % 23 % 34 % 20 % 23 % Psykologian 86 % 17 % 29 % 24 % 30 % Teknillistieteellinen 27 % 29 % 43 % 17 % 11 % Teologinen 55 % 9 % 34 % 21 % 35 % Terveystieteiden 94 % 5 % 7 % 10 % 78 % Yhteiskuntatieteellinen 75 % 15 % 22 % 29 % 34 % Farmasian 71 % 29 % 39 % 23 % 10 % Maatalous-metsätieteellinen 68 % 15 % 46 % 22 % 17 % Eläinlääketieteellinen 90 % 14 % 43 % 19 % 24 % Hammaslääketieteellinen 69 % 34 % 41 % 9 % 16 % Liikuntatieteellinen 75 % 25 % 27 % 19 % 29 % Taidealat 65 % 4 % 22 % 34 % 41 % Farmasia alempi 83 % 61 % 6 % 13 % 20 % Kasvatustieteellinen alempi 93 % 63 % 8 % 14 % 16 % Koko aineisto 65 % 22 % 30 % 22 % 26 %

51 LIITE 3. Tietojen ja taitojen hyödyntäminen työssä koulutusaloittain Miten hyvin pystyt hyödyntämään yliopistossa oppimiasi tietoja ja taitoja kyselyhetken työssä? (yliopistot koulutusaloittain, N väh. 5) Humanistinen koulutusala TaY (N = 72) ISY (N = 55) HY (N = 158) OY (N = 79) TY (N = 117) ÅA (N = 34) JY (N = 133) VY (N = 20) En voinut hyödyntää juuri lainkaan Jonkin verran/osittain Hyödynsin jatkuvasti Kasvatustieteellinen koulutusala JY (N = 79) ÅA (N = 34) OY (N = 68) TY (N = 75) ISY (N = 77) HY (N = 83) TaY (N = 34) LY (N = 36) En voinut hyödyntää juuri lainkaan Jonkin verran/osittain Hyödynsin jatkuvasti

52 Kauppatieteellinen koulutusala ISY (N = 19) TaY (N = 37) VY (N = 60) ÅA (N = 16) SHH (N = 77) AYO (N = 94) TY (N = 68) LTY (N = 50) JY (N = 56) OY (N = 50) En voinut hyödyntää juuri lainkaan Jonkin verran/osittain Hyödynsin jatkuvasti Luonnontieteellinen koulutusala ÅA (N = 9) ISY (N = 77) TY (N = 60) TaY (N = 40) HY (N = 149) JY (N = 83) OY (N = 99) En voinut hyödyntää juuri lainkaan Jonkin verran/osittain Hyödynsin jatkuvasti Lääketieteellinen koulutusala HY (N = 25) ISY (N = 37) TY (N = 30) OY (N = 35) TaY (N = 31) En voinut hyödyntää juuri lainkaan Jonkin verran/osittain Hyödynsin jatkuvasti

53 Oikeustieteellinen koulutusala LY (N = 35) HY (N = 80) TY (N = 50) En voinut hyödyntää juuri lainkaan Jonkin verran/osittain Hyödynsin jatkuvasti Psykologian koulutusala HY (N = 19) TaY (N = 9) ÅA (N = 6) JY (N = 35) ISY (N = 5) TY (N = 12) En voinut hyödyntää juuri lainkaan Jonkin verran/osittain Hyödynsin jatkuvasti Teknillistieteellinen koulutusala OY (N = 90) TY (N = 14) TTY (N = 221) AYO (N = 260) LTY (N = 138) ÅA (N = 15) En voinut hyödyntää juuri lainkaan Jonkin verran/osittain Hyödynsin jatkuvasti

54 Teologian koulutusala ISY (N = 28) HY (N = 47) En voinut hyödyntää juuri lainkaan Jonkin verran/osittain Hyödynsin jatkuvasti Terveystieteiden koulutusala OY (N = 24) ISY (N = 77) TaY (N = 24) TY (N = 14) JY (N = 27) En voinut hyödyntää juuri lainkaan Jonkin verran/osittain Hyödynsin jatkuvasti Yhteiskuntatieteellinen koulutusala JY (N = 55) VY (N = 16) ISY (N = 85) LY (N = 58) HY (N = 134) TaY (N = 119) TY (N = 65) ÅA (N = 24) En voinut hyödyntää juuri lainkaan Jonkin verran/osittain Hyödynsin jatkuvasti

55 Farmasian koulutusala HY (N = 11) ISY (N = 20) En voinut hyödyntää juuri lainkaan Jonkin verran/osittain Hyödynsin jatkuvasti Maatalous metsätieteellinen koulutusala HY (N = 71) ISY (N = 15) En voinut hyödyntää juuri lainkaan Jonkin verran/osittain Hyödynsin jatkuvasti Hammaslääketieteellinen koulutusala OY (N = 17) TY (N = 8) HY (N = 7) En voinut hyödyntää juuri lainkaan Jonkin verran/osittain Hyödynsin jatkuvasti

56 Taidealat TaideYO (N = 81) TaY (N = 7) AYO (N = 38) LY (N = 29) En voinut hyödyntää juuri lainkaan Jonkin verran/osittain Hyödynsin jatkuvasti Farmasia alempi ÅA (N = 6) ISY (N = 51) HY (N = 35) En voinut hyödyntää juuri lainkaan Jonkin verran/osittain Hyödynsin jatkuvasti Kasvatustiede alempi HY (N = 31) ÅA (N = 8) OY (N = 9) JY (N = 17) TY (N = 16) TaY (N = 11) ISY (N = 8) En voinut hyödyntää juuri lainkaan Jonkin verran/osittain Hyödynsin jatkuvasti

57 LIITE 4. Työn ja koulutuksen vastaavuus koulutusaloittain Miten hyvin kyselyhetken työsi vastaa vaativuustasoltaan yliopistollista koulutustasi? (yliopistot koulutusaloittain, N väh. 5) ISY (N = 52) ÅA (N = 34) JY (N = 129) HY (N = 153) TaY (N = 71) OY (N = 76) TY (N = 115) VY (N = 20) Humanistinen koulutusala Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoani Työ on koulutukseeni nähden vaativampaa ISY (N = 76) OY (N = 68) TY (N = 74) ÅA (N = 34) LY (N = 36) JY (N = 79) HY (N = 81) TaY (N = 33) Kasvatustieteellinen koulutusala Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoani Työ on koulutukseeni nähden vaativampaa

58 Kauppatieteellinen koulutusala AYO (N = 94) ISY (N = 19) OY (N = 48) ÅA (N = 16) TY (N = 69) SHH (N = 76) JY (N = 54) TaY (N = 37) LTY (N = 48) VY (N = 61) Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoani Työ on koulutukseeni nähden vaativampaa TaY (N = 40) JY (N = 80) TY (N = 59) ISY (N = 77) ÅA (N = 9) HY (N = 148) OY (N = 98) Luonnontieteellinen koulutusala Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoani Työ on koulutukseeni nähden vaativampaa Lääketieteellinen koulutusala TaY (N = 31) ISY (N = 37) OY (N = 35) TY (N = 30) HY (N = 25) Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoani Työ on koulutukseeni nähden vaativampaa

59 Oikeustieteellinen koulutusala TY (N = 50) HY (N = 82) LY (N = 34) Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoani Työ on koulutukseeni nähden vaativampaa Psykologian koulutusala TaY (N = 9) TY (N = 12) HY (N = 19) JY (N = 34) ISY (N = 5) ÅA (N = 6) Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoani Työ on koulutukseeni nähden vaativampaa Teknillistieteellinen koulutusala ÅA (N = 15) AYO (N = 257) OY (N = 90) TTY (N = 219) LTY (N = 137) TY (N = 14) Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoani Työ on koulutukseeni nähden vaativampaa

60 Teologian koulutusala HY (N = 47) ISY (N = 27) Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoani Työ on koulutukseeni nähden vaativampaa Terveystieteiden koulutusala TY (N = 15) JY (N = 27) TaY (N = 24) ISY (N = 76) OY (N = 24) Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoani Työ on koulutukseeni nähden vaativampaa ISY (N = 83) HY (N = 134) TaY (N = 115) TY (N = 65) JY (N = 56) VY (N = 16) LY (N = 58) ÅA (N = 23) Yhteiskuntatieteellinen koulutusala Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoani Työ on koulutukseeni nähden vaativampaa

61 Farmasian koulutusala HY (N = 11) ISY (N = 19) Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoani Työ on koulutukseeni nähden vaativampaa Maatalous metsätieteellinen koulutusala HY (N = 70) ISY (N = 15) Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoani Työ on koulutukseeni nähden vaativampaa Hammaslääketieteellinen koulutusala HY (N = 7) TY (N = 8) OY (N = 17) Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoani Työ on koulutukseeni nähden vaativampaa

62 Taidealat AYO (N = 37) TaideYO (N = 77) LY (N = 28) TaY (N = 7) Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoani Työ on koulutukseeni nähden vaativampaa Farmasia alempi HY (N = 35) ISY (N = 47) ÅA (N = 6) Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoani Työ on koulutukseeni nähden vaativampaa ISY (N = 8) ÅA (N = 8) TY (N = 15) HY (N = 31) OY (N = 8) JY (N = 17) TaY (N = 11) Kasvatustiede alempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani selvästi alhaisempi Työn vaativuustaso on koulutustasoani osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoani Työ on koulutukseeni nähden vaativampaa

63 LIITE 5. Tyytyväisyys tutkintoon koulutusaloittain Miten tyytyväinen olet kokonaisuudessaan vuonna 2011 suorittamaasi tutkintoon työurasi kannalta? (yliopistot koulutusaloittain, N väh. 5) Humanistinen koulutusala ÅA (N = 36) ISY (N = 59) JY (N = 139) TaY (N = 76) HY (N = 172) OY (N = 86) TY (N = 126) VY (N = 20) Erittäin tyytymätön Tyytymätön Hieman tyytymätön Melko tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Kasvatustieteellinen koulutusala ÅA (N = 34) JY (N = 83) LY (N = 38) OY (N = 71) HY (N = 88) ISY (N = 86) TY (N = 77) TaY (N = 35) Erittäin tyytymätön Tyytymätön Hieman tyytymätön Melko tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen

64 Kauppatieteellinen koulutusala ISY (N = 20) AYO (N = 95) SHH (N = 79) LTY (N = 51) ÅA (N = 16) TY (N = 70) JY (N = 56) TaY (N = 39) VY (N = 65) OY (N = 50) Erittäin tyytymätön Tyytymätön Hieman tyytymätön Melko tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Luonnontieteellinen koulutusala JY (N = 89) ISY (N = 81) HY (N = 158) ÅA (N = 11) TaY (N = 42) TY (N = 70) OY (N = 109) Erittäin tyytymätön Tyytymätön Hieman tyytymätön Melko tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Lääketieteellinen koulutusala ISY (N = 37) TY (N = 30) HY (N = 25) TaY (N = 31) OY (N = 35) Erittäin tyytymätön Tyytymätön Hieman tyytymätön Melko tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen

65 Oikeustieteellinen koulutusala LY (N = 34) HY (N = 82) TY (N = 52) Erittäin tyytymätön Tyytymätön Hieman tyytymätön Melko tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Psykologian koulutusala TY (N = 12) ÅA (N = 6) HY (N = 20) JY (N = 35) TaY (N = 9) ISY (N = 5) Erittäin tyytymätön Tyytymätön Hieman tyytymätön Melko tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Teknillistieteellinen koulutusala AYO (N = 261) OY (N = 92) TTY (N = 225) LTY (N = 145) TY (N = 14) ÅA (N = 16) Erittäin tyytymätön Tyytymätön Hieman tyytymätön Melko tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen

66 Teologian koulutusala ISY (N = 27) HY (N = 51) Erittäin tyytymätön Tyytymätön Hieman tyytymätön Melko tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Terveystieteiden koulutusala TY (N = 15) OY (N = 24) ISY (N = 78) TaY (N = 25) JY (N = 27) Erittäin tyytymätön Tyytymätön Hieman tyytymätön Melko tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Yhteiskuntatieteellinen koulutusala VY (N = 16) LY (N = 61) TaY (N = 126) HY (N = 137) JY (N = 57) ISY (N = 91) TY (N = 68) ÅA (N = 25) Erittäin tyytymätön Tyytymätön Hieman tyytymätön Melko tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen

67 Farmasian koulutusala HY (N = 11) ISY (N = 20) Erittäin tyytymätön Tyytymätön Hieman tyytymätön Melko tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Maatalous metsätietellinen koulutusala HY (N = 75) ISY (N = 16) Erittäin tyytymätön Tyytymätön Hieman tyytymätön Melko tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Hammaslääketieteellinen koulutusala OY (N = 16) TY (N = 8) HY (N = 7) Erittäin tyytymätön Tyytymätön Hieman tyytymätön Melko tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen

68 Taidealat TaY (N = 7) TaideYO (N = 81) AYO (N = 41) LY (N = 33) Erittäin tyytymätön Tyytymätön Hieman tyytymätön Melko tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Farmasia alempi ÅA (N = 6) ISY (N = 52) HY (N = 36) Erittäin tyytymätön Tyytymätön Hieman tyytymätön Melko tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Kasvatustiede alempi ÅA (N = 9) HY (N = 31) TY (N = 17) JY (N = 17) OY (N = 10) TaY (N = 11) ISY (N = 8) Erittäin tyytymätön Tyytymätön Hieman tyytymätön Melko tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen

69 LIITE 6. Koulutuksen antamien valmiuksien arviointi koulutusaloittain Arvioi väitettä Koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään. vuonna 2011 suorittamasi tutkinnon perusteella (yliopistot koulutusaloittain, N väh. 5) Humanistinen koulutusala ÅA (N = 35) OY (N = 85) JY (N = 138) ISY (N = 59) TaY (N = 76) HY (N = 172) TY (N = 125) VY (N = 19) Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Kasvatustieteellinen koulutusala OY (N = 70) JY (N = 83) LY (N = 39) HY (N = 88) ÅA (N = 32) ISY (N = 86) TY (N = 78) TaY (N = 35) Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä

70 Kauppatieteellinen koulutusala LTY (N = 51) SHH (N = 79) AYO (N = 95) VY (N = 64) ISY (N = 20) TY (N = 68) TaY (N = 39) JY (N = 56) ÅA (N = 16) OY (N = 50) Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Luonnontieteellinen koulutusala ÅA (N = 11) ISY (N = 81) JY (N = 88) TY (N = 70) TaY (N = 41) HY (N = 158) OY (N = 110) Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Lääketieteellinen koulutusala ISY (N = 36) HY (N = 25) TaY (N = 31) TY (N = 30) OY (N = 35) Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä

71 Oikeustieteellinen koulutusala LY (N = 34) HY (N = 82) TY (N = 52) Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Psykologian koulutusala HY (N = 20) TaY (N = 9) JY (N = 35) TY (N = 11) ÅA (N = 5) ISY (N = 5) Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Teknillistieteellinen koulutusala OY (N = 92) LTY (N = 144) TTY (N = 225) AYO (N = 260) ÅA (N = 16) TY (N = 14) Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä

72 Teologian koulutusala ISY (N = 27) HY (N = 51) Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Terveystieteiden koulutusala TY (N = 15) ISY (N = 78) OY (N = 24) TaY (N = 25) JY (N = 27) Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Yhteiskuntatieteellinen koulutusala VY (N = 16) LY (N = 61) JY (N = 57) TaY (N = 124) ISY (N = 91) HY (N = 137) ÅA (N = 25) TY (N = 68) Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä

73 Farmasian koulutusala HY (N = 11) ISY (N = 20) Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Maatalous metsätieteellinen koulutusala ISY (N = 16) HY (N = 74) Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Hammalääketieteellinen koulutusala OY (N = 16) TY (N = 8) HY (N = 7) Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä

74 Taidealat TaY (N = 7) TaideYO (N = 79) LY (N = 33) AYO (N = 41) Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Farmasia alempi HY (N = 35) ISY (N = 52) ÅA (N = 6) Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Kasvatustiede alempi JY (N = 17) HY (N = 30) OY (N = 10) TY (N = 16) TaY (N = 11) ÅA (N = 9) ISY (N = 8) Täysin eri mieltä Eri mieltä Hieman eri mieltä Hieman samaa mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä

75 LIITE 7. Tyytyväisyys tutkintoon ja koulutuksen antamat valmiudet koulutusaloittain Keskiarvot koulutusaloittain kysymyksen Miten tyytyväinen olet kokonaisuudessaan vuonna 2011 suorittamaasi tutkintoon työurasi kannalta? ja väitteen Koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään. osalta (asteikko 1 = erittäin tyytymätön / täysin eri mieltä, 6 = erittäin tyytyväinen / täysin samaa mieltä). Tyytyväisyys tutkintoon Riittävät valmiudet Humanistinen 4,3 3,6 Kasvatustieteellinen 4,6 3,9 Kauppatieteellinen 4,7 4,1 Luonnontieteellinen 4,4 3,8 Lääketieteellinen 5,2 4,4 Psykologian 4,9 3,8 Teknillistieteellinen 5,0 4,2 Teologinen 4,7 4,1 Terveystieteiden 4,4 3,6 Yhteiskuntatieteellinen 4,8 4,4 Maatalous-metsätieteellinen 4,4 3,7 Oikeustieteellinen 4,8 4,2 Farmasian 4,2 3,8 Eläinlääketieteellinen 4,5 4,0 Hammaslääketieteellinen 5,2 4,9 Liikuntatieteellinen 4,3 3,9 Taidealat 4,6 4,1 Farmasia alempi 4,7 4,6 Kasvatustieteellinen alempi 4,7 4,1 Koko aineisto 4,6 3,9 LIITE 8. Rahoitusmallissa huomioitavat taidot koulutusaloittain Rahoitusmalliin ehdotettujen taitojen keskiarvot, vastaajien lukumäärä ja keskihajonta koulutusaloittain. Koulutusala Kaikki alat Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot Kyky oppia ja omaksua uutta Tieteidenvälisyys/ moniammatillisissa ryhmissä toimiminen Tiedonhankintataidot Itseohjautuvuus/ omaaloitteisuus Keskiarvo 4,6 4,62 4,85 3,37 4,43 N Keskihajonta 1,057 1,078 1,018 1,281 1,234

76 Koulutusala Keskiarvo 4,7 4,71 4,9 3,38 4,6 N Keskihajonta 1,071 1,063 1,018 1,337 1,235 Keskiarvo 4,37 4,62 4,72 3,45 4,38 N Keskihajonta 1,061 1,041 1,001 1,21 1,213 Keskiarvo 4,59 4,61 4,75 3,34 4,38 N Keskihajonta 1,058 1,086 1,054 1,296 1,171 Keskiarvo 4,66 4,58 4,85 3,3 4,31 N Keskihajonta 1,101 1,065 1,015 1,222 1,239 Keskiarvo 4,4 4,45 4,64 3,32 3,88 N Keskihajonta 0,932 0,934 1,092 1,197 1,255 Keskiarvo 4,39 4,34 4,73 2,53 4,56 N Keskihajonta 1,063 1,105 0,984 1,116 1,219 Keskiarvo 4,68 4,62 4,97 3,41 4,46 N Keskihajonta 0,979 1,06 0,937 1,236 1,177 Keskiarvo 4,76 5,15 4,79 4,02 4,63 N Keskihajonta 0,973 0,936 1,047 1,274 1,166 Keskiarvo 4,82 4,7 4,89 3,46 4,63 N Keskihajonta 1,026 1,083 1,067 1,315 1,267 Keskiarvo 3,97 3,71 4,93 3,56 4,42 N Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Lääketieteellinen Oikeustieteellinen Teknillistieteellinen Terveystieteiden Yhteiskuntatieteellinen Taidealat Analyyttiset, systemaatti sen ajattelun taidot Tiedonhankintat aidot Kyky oppia ja omaksua uutta Tieteidenvälisyys / moniammatillisissa ryhmissä toimiminen Itseohjautuvuus/ omaaloitteisuus Humanistinen Keskihajonta 1,162 1,22 1,175 1,434 1,392

77 Koulutusala Psykologia n Teologian Farmasian N Keskihajonta 0,951 0,965 0,924 1,15 1,231 Keskiarvo 4,29 4,62 5,05 3,24 3,81 N Keskihajonta 1,102 1,024 1,071 1,3 1,123 Keskiarvo 4,48 4,39 4,84 3,19 3,84 Eläinlääketieteellinen Hammaslääketieteell inen N Keskihajonta 0,769 0,955 1,051 1,276 1,194 Keskiarvo 4,3 4,54 4,64 3,43 4,51 N Keskihajonta 0,916 1,048 1,009 1,137 1,081 Keskiarvo 4,16 4,65 4,71 2,79 3,78 N Keskihajonta 0,975 0,985 0,978 1,16 1,306 Keskiarvo 4,37 4,61 4,8 3,5 4,35 Liikuntatieteellinen Farmasia alempi Kasvatustiede alempi Analyyttiset, systemaattisen ajattelun taidot Tiedonhankintataidot Kyky oppia ja omaksua uutta Tieteidenvälisyy s/ moniammatillisissa ryhmissä toimiminen Itseohjautu vuus/ omaaloitteisuus Maatalousmetsätieteellinen Keskiarvo 4,83 4,87 5,08 3,19 4,45 N Keskihajonta 0,889 0,861 0,867 1,197 1,102 Keskiar vo 4,79 4,64 4,96 3,13 4,61 N Keskihajonta 0,964 1,022 0,974 1,335 1,224 Keskiarvo 4,58 4,97 4,84 3,29 4,13 N Keskihajonta 1,089 1,11 1,036 1,071 1,384 Keskiarvo 4,69 4,85 4,77 3,34 4,3 N Keskihajonta 1,204 1,113 0,934 1,172 1,17

78 LIITE 9. Työssä tarvittavat taidot ja niiden kehittyminen yliopisto-opinnoissa Tiedot ja taidot, kuinka tärkeitä ne ovat työssä ja miten yliopisto-opiskelu niitä kehitti koulutusaloittain. Humanistinen koulutusala

79 Kasvatustieteellinen koulutusala Kauppatieteellinen koulutusala

80 Luonnontieteellinen koulutusala Lääketieteellinen koulutusala

81 Oikeustieteellinen koulutusala Psykologian koulutusala

82 Teknillistieteellinen koulutusala Teologinen koulutusala

83 Terveystieteiden koulutusala Yhteiskuntatieteellinen koulutusala

84 Farmasian koulutusala Maatalous-metsätieteellinen koulutusala

85 Eläinlääketieteellinen koulutusala Hammaslääketieteellinen koulutusala

86 Liikuntatieteellinen koulutusala Taidealat

87 Farmasian koulutusala (alempi) Kasvatustieteellinen koulutusala (alempi)

88 Yliopistojen uraseurantoja kehitetään yhteistyössä LATUA-hankkeen kanssa. Uraseurannat.fi