HELSINGIN YLIOPISTON MAISTERIURASEURANTA- RAPORTTI. VUOSINA VALMISTUNEET.

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTON MAISTERIURASEURANTA- RAPORTTI. VUOSINA VALMISTUNEET Eric Carver & Tuukka Kangas Opetuksen strategiset palvelut Johdon tieto- ja analytiikkapalvelut Lähdeviite: Carver, Eric & Kangas, Tuukka: Helsingin yliopiston maisteriuraseurantaraportti. Vuosina valmistuneet. Helsingin yliopisto

2 SISÄLTÖ Perustiedot yliopistojen uraseurantakyselyistä Raportin kuvaus Analyysin tueksi: perustietoa korkeasti koulutettujen työmarkkinoiden kehityksestä 2000-luvulla Helsingin yliopistosta valmistuneiden maisteriuraseurantakyselyjen tulokset. Vuosina valmistuneet: Uraseurantakyselyihin vastanneet 2013 valmistuneiden työmarkkinatilanne 5 vuotta valmistumisen jälkeen. Viisi vuotta työelämässä tunnuslukuja (työuran kuva, yrittäjyys, työttömyyttä kokeneet). Työn ja koulutuksen suhde (työn koulutustasovastaavuus, tyytyväisyys tutkintoon). Työllistymiseen vaikuttavat tekijät ja työelämän osaamistarpeet. 2

3 YLIOPISTOJEN URASEURANNAT Valtakunnalliset uraseurantakyselyt: maistereiden uraseurannat 5 vuotta valmistumisen jälkeen, tohtoreiden 2-3 vuotta (uusimmissa tohtorikyselyissä 3 vuotta) Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston uraseurantaryhmä vastaa kyselyistä, yliopistot vastaavat oman aineistonsa hyödyntämisestä. Töissä.fi aineisto perustuu uraseurantoihin: Lisätietoa uraseurannoista: Uusin maisteriseuranta-aineisto: vuonna 2013 valmistuneet (vastaukset 10-11/2018) Uusin tohtoriuraseuranta-aineisto: vuosina 2015 valmistuneet (vastaukset 10-11/2018) 25/09/2019 3

4 AINEISTON KERUU URASEURANTAKYSELYISSÄ Uraseurantakyselyt lähetetään kaikille kohderyhmään kuuluville. Maisteriuraseurannan kohderyhmään kuuluvat kaikki ylemmän korkeakoulututkinnon ja farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneet. Tohtoriuraseuranta lähetetään kaikille kohderyhmään kuuluville tohtoreille. Kohderyhmän tiedot poimitaan valtakunnallisesta VIRTA-tietokannasta (johon tiedot tulevat yliopistojen opintorekistereistä). Vastanneiden taustamuuttujatietoja täydennetään yliopistojen opintorekisteritiedoilla (pääaine, koulutusohjelma, laitos, tiedekunta). Osoitetiedot haetaan Väestörekisteristä kyselyt toimitettiin vastaajille tekstiviestillä (jos puhelinnumero tiedossa) tai postitse (jos ei numeroa tiedossa). Lisäksi yliopistot lähettivät kyselyä sähköpostilla alumnirekisterissä oleville ja kohderyhmään kuuluville. Tiedon keruu tehtiin valtakunnallisesti ja keskitetysti Tampereen yliopiston Tilastollisen tutkimuspalvelun TUPA:n ja CSC Tieteen tietotekniikan keskuksen toimesta, yhteistyössä yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston uraseurantaryhmän kanssa. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja tulokset raportoidaan niin, että yksittäistä vastaajaa ei voida tunnistaa. 4

5 URASEURANTATOIMINTA HELSINGIN YLIOPISTOSSA Uraseurantakyselyistä saatavaa tietoa käytetään Helsingin yliopistossa muun muassa koulutuksen kehittämiseen, opiskelijoiden ohjauksessa ja uraohjauksessa ja tutkimuksessa. Uraseurantakyselytoiminta on organisoitu HY:ssä vuodesta 2016 useiden yksiköiden yhteistyössä. Toiminnan koordinaatiovastuu on ollut aiemmin urapalveluissa, mutta vuoden 2019 alusta koordinaatiovastuu siirtyi opetuksen strategisiin palveluihin. Lukuvuoden HY:n uraseurantaprojektiryhmään kuuluvat Eric Carver, opetuksen strategiset palvelut Tuukka Kangas, johdon tieto- ja analytiikkapalvelut Miika Mertanen, urapalvelut Erkki Raulo, tutkimuspalvelut Kati Salmivaara, viestintä Lisäksi toimintaan osallistuvat ja sitä tukevat asiantuntemuksellaan Yliopistopedagogiikan keskus HYPE (Tarja Tuononen), opintorekisteri ja viestintä ja yhteiskuntasuhteiden alumnisuhdetiimi. 5

6 URASEURANTOJEN KÄYTTÄMINEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISESSÄ (ESIM. MAISTERIURASEURANNAT) Peilataan ennakointitietoon 1. Megatrendit 2. Mahdolliset tulevaisuudet 3. Yliopiston oma visio koulutuksesta 200X-2013 Opinnot yliopistossa Maisterin alku-ura (5. vuotta valmistumisen jälkeen) Syksy 2018 kysely Analysoitava muuttuvassa kontekstissa: Yliopistokoulutuksen kehitys, talouden ja työmarkkinoiden kehitys. Vrt. kurssipalaute, kandipalaute, HowULearn Eric Carver Helsingin yliopisto Opetuksen strategiset palvelut 6

7 URASEURANTA- RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ Raportissa keskitytään uusimman, 2018 syksyllä kerätyn uraseurannan tulosten raportointiin. Valtakunnallisen uraseurantakyselyn kohderyhmänä olivat vuonna 2013 ylemmän korkeakoulututkinnon ja farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneet. Raportissa käytetään myös aiempien uraseurantakyselyiden ( valmistuneet) vastauksia ajallisen vertailun vuoksi. Helsingin yliopistossa kyselyn tulosten raportoinnissa käytetään vuoden 2017 alusta voimaan astunutta tiedekuntajakoa. Psykologit ja logopedit ovat lääketieteelliseen tiedekunnan jakaumassa ja fonetiikasta ja kognitiotieteestä valmistuneet humanistisen tiedekunnan jakaumassa. Tiedekuntavertailussa on hyvä huomioida se, että alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet lastentarhanopettajat ja farmaseutit ovat mukana oman tiedekuntansa vastausjakaumassa. Yliopistotason raportissa vertaillaan tiedekuntia keskenään, tiedekuntaraportissa tiedekunnan oppialaryhmiä. Tiedekuntien välillä oli 2013 valmistuneiden kyselyssä iso ero vastausaktiivisuudessa, vaihteluväli 34%- 58%. 7

8 HUOMIOITA RAPORTISSA KÄYTETYISTÄ KUVAAJISTA Raportissa käytetään työnantajasektorin ja pääasiallisen työn luonteen raportoinnissa mallia, jossa vastausvaihtoehdoista näytetään vain 4-6 suurinta luokkaa. Kaikki muut vastaukset ovat luokassa muut. Ratkaisu helpottaa kuvaajien tulkintaa ja keskeisimpien vastausvaihtoehtojen huomaamista. Maisteriuraseurannan yliopistoraportissa käytetään pääosin vain uusimman uraseurantakyselyn tuloksia. Tiedekuntaraporteissa lasketaan yhteen 2011, 2012 ja 2013 vastanneiden vastaukset. Tämä mahdollistaa hienojakoisemman tulosten raportoinnin koulutusaloilla, joilla on vähemmän valmistuneita ja kyselyyn vastanneita vuosittain. Tohtoriuraseurantaraportissa yliopisto ja tutkijakoulutason kuvaajissa on pääasiallisesti vain 2015 valmistuneiden vastaukset. Tiedekuntatason tulosten raportoinnissa käytetään pääosin valmistuneiden vastauksia yhdessä. Kuusiportaisissa ja seitsenportaisissa kysymyksissä raportoinnissa luokitellaan vastauksia niin, että vastausvaihtoehdot 4-6 lasketaan yhteen (täysin sama mieltä, samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä). Samaa periaatetta on käytetty myös vastausjakaminen järjestämiseen tiedekunta- ja oppialavertailuissa. Presentation Name / Firstname Lastname 25/09/2019 8

9 ANALYYSIN TUEKSI: PERUSTIETOA KORKEASTI KOULUTETTUJEN TYÖMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2000-LUVULLA Eric Carver asiantuntija Helsingin yliopiston opetuksen strategiset palvelut yhteistyössä Heikki Taulu ekonomisti Akava 9

10 KESKEISIÄ HUOMIOITA TYÖMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ Korkeakoulutetun työvoiman määrä on lisääntynyt ja perusasteen koulutuksen varassa olevien määrä laskenut voimakkaasti. Alemman korkeakouluasteen suorittaneiden määrä on lisääntynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen eniten, yli kaksinkertaiseksi. Samaan aikaan työikäisen alimman korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on vähentynyt. Syynä on 1990-luvun alun ammattikorkeakoulu-uudistus, jonka jälkeen alimman korkea-asteen tutkintoja, ns. opistotutkintoja, ei ole enää suoritettu. Tohtoreiden määrä on noin kaksinkertaistunut 2000-luvulla.* Finanssikriisi ja pitkä matalan talouskasvun aika ( ) heikensi työmarkkinatilannetta merkittävästi ja kasvatti myös korkeasti koulutettujen työttömyyttä. Työmarkkinatilanne on parantunut kaikilla koulutustasoilla ja koulutusaloilla loppuvuodesta 2016 asti. Korkeasti koulutettujen työttömyys laski voimakkaasti vuosina Koulutus on kannattanut suhteellisesti kaikissa suhdannetilanteissa. Mitä korkeampi koulutusaste, sitä korkeampi työllisyysaste. Alakohtaiset erot työmarkkinatilanteen kehityksessä ovat olleet merkittäviä eri suhdanteissa. On tärkeää myös huomata, että joillakin koulutusaloilla on vallinnut käytännössä katsoen täysityöllisyys koko 2000-luvun, suhdanteista riippumatta. *HUOM! Tilastokeskuksen luokittelussa tutkija-asteeseen lasketaan myös lisensiaatit, mutta ei lääketieteen, hammaslääketieteen tai eläinlääketieteen lisensiaatteja, jotka lasketaan luokittelussa ylemmiksi korkeakoulututkinnoiksi. 10

11 TYÖVOIMAN (15-64-VUOTIAAT) KEHITYS KOULUTUSASTEITTAIN , LÄHDE: TILASTOKESKUS, TYÖSSÄKÄYNTITILASTO Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Alin korkea-aste / Alempi korkeakouluaste Toinen aste / Erikoisammattikoulutusaste Ylempi korkeakouluaste / Tutkijakoulutusaste

12 Korkeakoulututkinnon suorittanut työvoima, vuotiaat, LÄHDE: TILASTOKESKUS, KOULUTUSREKISTERI Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste (oik. asteikko) Oikea asteikko: Tutkijakoulutusaste, tohtorit ja lisensiaatit

13 TYÖVOIMAN MÄÄRÄ KORKEAKOULUTETTUJEN ERI KOULUTUSALOILLA LÄHDE: TILASTOKESKUS, KOULUTUSREKISTERI Diplomi-insinööri Ekonomi, ylempi korkeakoulututkinto Filosofian maisteri (hum.) Kasvatustieteiden maisteri Filosofian maisteri (luonn.) Valtiot./yhteisk./hallintot. maisteri Lääkäri Oikeustieteen kandidaatti/maisteri Lastentarhanopettaja Taideaineet (ylempi korkeakoulututk.) Agronomi, maa- ja metsät. maisteri Teologian koulutus (ylempi korkeak.) Hammaslääkäri Farmaseutti Arkkitehti

14 TYÖVOIMAN MÄÄRÄ KORKEAKOULUTETTUJEN ERI KOULUTUSALOILLA LÄHDE: TILASTOKESKUS, KOULUTUSREKISTERI Lääkäri Oikeustieteen kandidaatti/maisteri Lastentarhanopettaja Taideaineet (ylempi korkeakoulututk.) Agronomi, maa- ja metsät. maisteri Teologian koulutus (ylempi korkeak.) Hammaslääkäri Farmaseutti Arkkitehti

15 90,0 Tutkinnon suorittaneiden työikäisten (15-64-vuotiaat) työllisyysasteet eri koulutusasteilla Lähde: Tilastokeskus Tutkijakoulutusaste 85,0 Ylempi korkeakouluaste 80,0 Alempi korkeakouluaste 75,0 Alin korkea-aste 70,0 Keskiaste 65,

16 TYÖLLISYYSASTEET ERÄILLÄ KORKEAKOULUTETTUJEN KOULUTUSALOILLA, VUOTIAAT, LÄHDE: TILASTOKESKUS, TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 95,0 Lääkäri 93,0 Kasvatustieteen maisteri 91,0 Hammaslääkäri Farmasia, al. ja ylempi korkeak. 89,0 Oikeustieteet, ylempi korkeak. Arkkitehti 87,0 Diplomi-insinööri Kauppatieteet, ylempi korkeak. 85,0 Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste 83,0 VTM, YTM, HTM Teologian maisteri 81,0 Agronomi, MMM Alempi korkeakouluaste 79,0 Filosofian maisteri (luonn.) 77,0 Lastentarhaopettaja Filosofian maisteri (hum.) 75, Taideala, ylempi korkeak. 16

17 14,0 % TYÖTTÖMIEN OSUUS TYÖVOIMASTA ERI KOULUTUSASTEILLA , % LÄHTEET: TILASTOKESKUS, TYÖSSÄKÄYNTITILASTO SEKÄ TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ, TYÖNVÄLITYSTILASTO. 12KK KESKIARVO TYÖTTÖMIEN TYÖHAKIJOIDEN MÄÄRÄSTÄ. LASKELMA: AKAVA 12,0 % 10,0 % Kaikki työttömät 8,0 % Lisensiaatti 6,0 % Alempi korkeakouluaste 4,0 % Ylempi korkeakouluaste 2,0 % 0,0 % Tohtori

18 TYÖTTÖMIEN OSUUS TYÖVOIMASTA ERÄILLÄ KORKEAKOULUTETTUJEN KOULUTUSALOILLA LÄHTEET: TILASTOKESKUS, TYÖSSÄKÄYNTITILASTO SEKÄ TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ, TYÖNVÄLITYSTILASTO. 12KK KESKIARVO TYÖTTÖMIEN TYÖHAKIJOIDEN MÄÄRÄSTÄ. LASKELMA: AKAVA. 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % Taideaineet (ylempi korkeakoulututk.) Filosofian maisteri (hum.) Filosofian maisteri (luonn.) Teologian koulutus (ylempi korkeak.) Valtiot./yhteisk./hallintot. maisteri Ekonomi, ylempi korkeakoulututkinto Agronomi, maa- ja metsät. maisteri Arkkitehti Diplomi-insinööri Kasvatustieteiden maisteri Oikeustieteen kandidaatti/maisteri Farmaseutti Lastentarhanopettaja 0,0 % Hammaslääkäri Lääkäri

19 HELSINGIN YLIOPISTON MAISTERIURASEURANTA- RAPORTTI VUOSINA VALMISTUNEET Eric Carver Opetuksen strategiset palvelut Tuukka Kangas Johdon tieto- ja analytiikkapalvelut

20 SELITTEITÄ Symboli Merkitys Luku on kasvanut viime kyselystä, ja muutos on tilastollisesti merkitsevä Luku on kasvanut viime kyselystä, mutta muutos ei ole tilastollisesti merkitsevä Kyselyiden välillä ei ole tapahtunut muutosta Luku on pienentynyt viime kyselystä, mutta muutos ei ole tilastollisesti merkitsevä Luku on pienentynyt viime kyselystä, ja muutos on tilastollisesti merkitsevä

21 VASTAUSPROSENTIT 1/2 Valmistumisvuosi (kyselyvuosi) Farmasian Bio- ja ympäristötieteellinen Eläinlääketieteellinen Lääketieteellinen Matemaattisluonnontieteellinen Maatalousmetsätieteellinen Helsingin yliopisto 2003 (2008) 83 (71 %) 33 (56 %) 131 (53 %) 116 (63 %) 149 (58 %) 117 (53 %) 1478 (56 %) 2005 (2010) 72 (52 %) 30 (63 %) 104 (55 %) 96 (54 %) 153 (53 %) 83 (43 %) 1305 (51 %) 2007 (2012) 69 (48 %) 26 (63 %) 100 (47 %) 110 (49 %) 170 (53 %) 107 (51 %) 1425 (50 %) 2009 (2014) 29 (54 %) 32 (53 %) 70 (40 %) 75 (38 %) 72 (42 %) 40 (44 %) 794 (45 %) 2011 (2016) 39 (36 %) 21 (55 %) 47 (26 %) 63 (30 %) 120 (44 %) 75 (39 %) 917 (38 %) 2012 (2017/18) 65 (52%) 21 (47%) 71 (32%) 68 (32%) 131 (42%) 86 (38%) 1109 (40%) 2013 (2018) 72 (58 %) 28 (42 %) 70 (34 %) 91 (38 %) 132 (42 %) 116 (43 %) 1242 (42 %) Yhteensä

22 VASTAUSPROSENTIT 2/2 Valmistumisvuosi (kyselyvuosi) Humanistinen Kasvatustieteellinen Oikeustieteelline n Teologinen Valtiotieteellinen Yhteensä 2003 (2008) 261 (49 %) 243 (63 %) 110 (50 %) 62 (56 %) 173 (52 %) 1478 (56 %) 2005 (2010) 217 (48 %) 187 (51 %) 90 (45 %) 85 (52 %) 188 (53 %) 1305 (51 %) 2007 (2012) 244 (48 %) 216 (52 %) 111 (42 %) 85 (50 %) 187 (54 %) 1425 (50 %) 2009 (2014) 149 (47 %) 115 (48 %) 76 (42 %) 43 (43 %) 93 (48 %) 794 (45 %) 2011 (2016) 162 (40 %) 119 (39 %) 82 (34 %) 52 (42 %) 137 (41 %) 917 (38 %) 2012 (2017/18) 214 (43 %) 176 (46%) 68 (29%) 65 (42%) 144 (40%) 1109 (40%) 2013 (2018) 239 (42 %) 169 (45 %) 89 (34 %) 70 (42 %) 166 (47 %) 1242 (42 %) Yhteensä

23 VASTAAJAT Vastaajista 76 % oli naisia (valmistuneista 72 %) Vastaajista 97 % oli Suomen kansalaisia (valmistuneista 94 %) Vastaajien keski-ikä valmistuessaan oli 30 (valmistuneilla 30 vuotta)

24 2013 VALMISTUNEIDEN TYÖMARKKINATILANNE 5 VUOTTA VALMISTUMISEN JÄLKEEN Töissä 93 %, työttömänä 2 % ja työvoiman ulkopuolella 5 % Työllisten osuus työvoimasta 98 % Yleisimmät työnantajasektorit Yritykset yhteensä 32 % Kunta/ kuntayhtymä 28 % Järjestöt, säätiöt, seurakunnat vastaavat (3 sektori) 12 % Yliopistot 11 % Yleisin pääasiallinen työn luonne Opetus tai kasvatus 21 % Asiakas/potilastyö 14 % Tutkimus 13 % Hallinto-, suunnittelu- ja kehitystehtävät 13 % Mediaanipalkka kuukaudessa 3300 euroa

25 2013 VALMISTUNEIDEN TYÖMARKKINATILANNE KYSELYN VASTAUSHETKELLÄ Osuus [%] HY (N = 1228) Kaikki yliopistot (N = 5843) Muut yliopistot (N = 4615) Vakituinen kokopäivätyö 56 % 63 % 65 % Määräaikainen kokopäivätyö 20 % 17 % 16 % Osa-aikatyö 5 % 3 % 3 % Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer 3 % 4 % 4 % Useita rinnakkaisia työsuhteita 2 % 1 % 1 % Työskentely apurahalla 3 % 1 % 1 % Perhevapaa (työsuhteesta) 4 % 5 % 5 % Työllistetty/työharjoittelu 0,1 % 0,1 % 0,1 % Työssä yhteensä 93 % 94 % 95 % Työtön työnhakija 2 % 2 % 2 % Työvoimakoulutus tai vastaava 0,3 % 0,3 % 0,2 % Työtön yhteensä 2 % 2 % 2 % Päätoiminen opiskelu 3 % 2 % 2 % Perhevapaa (ei työsuhdetta) 2 % 2 % 1 % Työvoiman ulkopuolella 0 % 0,02 % 0,02 % Muu 0,7 % 1 % 1 % Työvoiman ulkopuolella yhteensä 5 % 5 % 4 %

26 Osuus [%] 2013 VALMISTUNEIDEN TYÖMARKKINATILANNE KYSELYN VASTAUSHETKELLÄ BY (71) EL (28) FARM (69) HUM (235) KASV (168) LÄÄK (89) MM (115) ML (131) OIK (89) TEOL (68) VALT (165) HY (1228) Vakituinen kokopäivätyö 31 % 43 % 64 % 50 % 64 % 37 % 60 % 58 % 71 % 59 % 63 % 56 % Määräaikainen kokopäivätyö 38 % 18 % 12 % 17 % 14 % 34 % 18 % 24 % 14 % 22 % 22 % 20 % Osa-aikatyö 4 % 18 % 9 % 6 % 2 % 15 % 3 % 3 % 1 % 6 % 0,6 % 5 % Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer 3 % 11 % 0 % 4 % 2 % 2 % 7 % 0,8 % 2 % 2 % 3 % 3 % Useita rinnakkaisia työsuhteita 1 % 4 % 1 % 3 % 0 % 2 % 0 % 0,8 % 1 % 2 % 2 % 2 % Työskentely apurahalla 6 % 0 % 0 % 4 % 0,6 % 1 % 4 % 5 % 0 % 3 % 2 % 3 % Perhevapaa (työsuhteesta) 1 % 7 % 7 % 5 % 10 % 8 % 2 % 2 % 7 % 0 % 0,6 % 4 % Työllistetty/työharjoittelu 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0,8 % 0 % 0 % 0 % 0,1 % Työssä yhteensä 85 % 100 % 93 % 89 % 93 % 99 % 93 % 93 % 96 % 93 % 94 % 93 % Työtön työnhakija 4 % 0 % 0 % 5 % 0 % 0 % 2 % 0,8 % 0 % 2 % 1 % 2 % Työvoimakoulutus tai vastaava 0 % 0 % 0 % 0,4 % 0 % 0 % 0,9 % 0,8 % 0 % 0 % 0,6 % 0,3 % Työtön yhteensä 4 % 0 % 0 % 6 % 0 % 0 % 3 % 2 % 0 % 2 % 2 % 2 % Päätoiminen opiskelu 6 % 0 % 6 % 3 % 2 % 0 % 2 % 3 % 2 % 2 % 2 % 3 % Perhevapaa (ei työsuhdetta) 6 % 0 % 0 % 2 % 5 % 1 % 1 % 0,8 % 0 % 3 % 2 % 2 % Työvoiman ulkopuolella 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Muu 0 % 0 % 1 % 0,4 % 0,6 % 0 % 2 % 0 % 2 % 2 % 0 % 0,7 % Työvoiman ulkopuolella yhteensä 11 % 0 % 7 % 6 % 7 % 1 % 4 % 4 % 5 % 6 % 6 % 5 %

27

28

29

30

31

32 2013 VALMISTUNEET VIISI VUOTTA TYÖELÄMÄSSÄ TUNNUSLUKUJA Valmistumisen jälkeistä työuraa parhaiten kuvaavat vaihtoehdot: Useita eri työnantajia, määräaikaisuuksia tai toimeksiantoja tai työskentelyä apurahalla, ei juuri katkoksia 39 % Yhtäjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä valmistumisesta lähtien 33 % Vaihtuvia työnantajia ja tehtäviä, joiden välissä katkoksia, opiskelua tai työttömyysjaksoja 15 % Valmistumisen jälkeen työttömyyttä on kokenut 33 % Yrittäjänä, freelancerina tai ammatinharjoittajana on toiminut 23 % vastaajista 32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43 Tiedekunta, suluissa vastaajamäärä Bio- ja ympäristötieteellinen (69-72) VIISI VUOTTA TYÖELÄMÄSSÄ, 2013 VALMISTUNEET TIEDEKUNNITTAIN On ollut työttömänä On toiminut yrittäjänä/freelancerina/amm atinharjoittajana On suorittanut tieteellisiä jatkoopintoja 51 % 21 % 36 % 14 % Eläinlääketieteellinen (27-28) 15 % 75 % 18 % 7 % Farmasian (68-70) 19 % 4 % 11 % 17 % Humanistinen ( ) 43 % 37 % 18 % 10 % Kasvatustieteellinen ( ) 20 % 15 % 6 % 11 % Lääketieteellinen (81-91) 11 % 20 % 18 % 4 % Maatalous-metsätieteellinen ( ) 34 % 23 % 16 % 13 % Matemaattis-luonnontieteellinen ( ) 41 % 11 % 27 % 13 % Oikeustieteellinen (85-89) 33 % 21 % 9 % 11 % Teologinen (67-70) 43 % 19 % 9 % 11 % Valtiotieteellinen ( ) 35 % 23 % 13 % 13 % Helsingin yliopisto ( ) 33 % 23 % 16 % 11 % On suorittanut opintoja tähtäimessä toinen korkeakoulututkinto

44 VUONNA 2013 VALMISTUNEIDEN TYÖN JA KOULUTUKSEN SUHDE Kysymykset kysytty kuusiportaisella asteikolla. Osuuteen laskettu mukaan vastausvaihtoehdot 4-6 (melko tyytyväinen-erittäin tyytyväinen/melko samaa mieltä-täysin samaa mieltä) Työ vastaa vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta : 81 % vastaajista Pystyy hyödyntämään yliopistossa oppimia tietoja ja taitoja nykyisessä työssä hyvin: 84 % Koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään: 63 % Tyytyväisiä tutkintoon työuran kannalta: 81 % 44

45

46

47

48

49

50

51

52

53 Helsingin yliopisto ( ) 81 % 84 % 63 % 81 % TYÖN JA KOULUTUKSEN SUHDE, 2013 VALMISTUNEET TIEDEKUNNITTAIN Työ vastaa vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta* Pystyy hyödyntämään yliopistossa oppimia tietoja ja taitoja nykyisessä työssä hyvin* Tiedekunta, suluissa vastaajamäärä Koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään* Bio- ja ympäristötieteellinen (64-71) 72 % 81 % 55 % 67 % Eläinlääketieteellinen (28) 93 % 100 % 86 % 96 % Farmasian (68-70) 74 % 79 % 81 % 91 % Humanistinen ( ) 76 % 79 % 52 % 74 % Kasvatustieteellinen ( ) 84 % 86 % 68 % 82 % Lääketieteellinen (89-91) 93 % 96 % 81 % 95 % Maatalous-metsätieteellinen ( ) 72 % 79 % 57 % 76 % Matemaattis-luonnontieteellinen ( ) 85 % 87 % 66 % 85 % Oikeustieteellinen (89) 92 % 90 % 56 % 97 % Teologinen (69-70) 77 % 77 % 67 % 71 % Valtiotieteellinen ( ) 83 % 85 % 57 % 80 % Tyytyväisiä tutkintoon työuran kannalta*

54 TUTKINTOTYYTYVÄISYYDEN YHTEYS MUIHIN MUUTTUJIIN, VUONNA 2013 VALMISTUNEET Muuttuja Vastaus* Osuus tyytyväisiä 1 Työ vastaa vaatimustasoltaan koulutusta Pystyy hyödyntämään yliopistossa opittuja tietoja ja taitoja hyvin Kyllä 90 % Ei 50 % Kyllä 89 % Ei 47 % Koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään Suosittelisin koulutustani muille Työnantajat arvostavat tutkintoani Kyllä 90 % Ei 36 % Kyllä 92 % Ei 37 % Kyllä 89 % Ei 36 % Kaikki 81 % 1 Kuusiportaisen asteikon vastausvaihtoehdot 4-6 (melko tyytyväinen/tyytyväinen/erittäin tyytyväinen; hieman samaa mieltä/samaa mieltä/täysin samaa mieltä)

55 TUTKINTOTYYTYVÄISYYDEN YHTEYS MUIHIN MUUTTUJIIN, VUONNA 2013 VALMISTUNEET Muuttuja Vastaus Osuus tyytyväisiä 1 Sukupuoli On ollut työttömänä On suorittanut opintoja tähtäimessä toinen kktutkinto On suorittanut tieteellisiä jatko-opintoja Mies 82 % Nainen 81 % Kyllä 70 % Ei 86 % Kyllä 70 % Ei 83 % Kyllä 87 % Ei 80 % Kaikki 81 % 1 Kuusiportaisen asteikon vastausvaihtoehdot 4-6 (melko tyytyväinen/tyytyväinen/erittäin tyytyväinen)

56 TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT JA TYÖELÄMÄN OSAAMISTARPEET, 2013 VALMISTUNEET Tärkeimpiä työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä* Kyky kertoa omasta osaamisesta 80 % Muu työkokemus 65 % Tutkinnon aineyhdistelmä 54 % Tärkeimmät nykyisessä työssä tarvittavat osaamisalueet ovat: Kyky oppia ja omaksua uutta Itseohjautuvuus/oma-aloitteisuus Teoreettinen osaaminen Tiedonhaku Analyyttisen, systemaattisen ajattelun taidot *Tässä tarkastelussa laskettu yhteen vastausvaihtoehdot 4-6 vastanneiden osuus (4=melko tärkeä, 5=tärkeä, 6 =erittäin tärkeä). 25/09/

57

58 TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT, 2013 VALMISTUNEET BY EL FARM HUM KASV LÄÄK MM ML OIK TEOL VALT HY Kyky kertoa omasta osaamisesta Muu työkokemus Tutkinnon aineyhdistelmä Kontaktit/suhdeverkostot Harjoittelu Muut opinnot/koulutukset Kansainvälinen kokemus Järjestötyö/harrastukset Aktiivisuus/profiloituminen sosiaalisessa mediassa 86 % 67 % 77 % 78 % 87 % 62 % 81 % 87 % 87 % 66 % 89 % 81 % 64 % 46 % 54 % 67 % 66 % 46 % 64 % 55 % 84 % 69 % 74 % 65 % 71 % 25 % 43 % 57 % 58 % 36 % 52 % 74 % 35 % 49 % 54 % 54 % 59 % 43 % 43 % 51 % 45 % 33 % 57 % 47 % 44 % 51 % 58 % 49 % 48 % 39 % 69 % 40 % 38 % 56 % 46 % 48 % 51 % 34 % 57 % 47 % 46 % 21 % 43 % 42 % 49 % 17 % 33 % 29 % 28 % 41 % 31 % 36 % 38 % 29 % 9 % 33 % 17 % 6 % 33 % 20 % 27 % 23 % 35 % 26 % 33 % 21 % 11 % 22 % 23 % 9 % 28 % 15 % 15 % 33 % 27 % 22 % 20 % 4 % 7 % 14 % 7 % 2 % 24 % 13 % 5 % 13 % 19 % 13 % Kuusiportaisen asteikon vastausvaihtoehdot 4-6 (melko tärkeä/tärkeä/erittäin tärkeä). Värikartan peruste: ero yliopiston osuuteen on joko 10 % (jos yliopiston osuus on yli 50 %) tai 20 % (jos yliopiston osuus alle 50 %).

59

60 KESKEISIÄ HAVAINTOJA VUONNA 2013 VALMISTUNEIDEN URASEURANTA Vastausaktiivisuus kasvoi edelliseen kyselyyn verrattuna 2 %-yksiköllä. Useissa tiedekunnissa kasvu oli vähintään 5 %-yksikköä valmistuneiden työmarkkinatilanne 5 vuotta valmistumisen jälkeen on hyvä. Työllisten osuus työvoimasta on 98 %. Kolmasosa valmistuneista on kuitenkin kohdannut työttömyyttä 5 vuoden aikana. Koulutusalaerot ovat isoja. Yleisin alku-uraa kuvaava luonnehdinta on useita eri työnantajia, määräaikaisuuksia tai toimeksiantoja tai työskentelyä apurahalla, ei juuri katkoksia (39 %). Kolmasosa valmistuneista on ollut yhtäjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä valmistumisesta lähtien. Työllistymisen laatua ja koulutuksen ja työn suhdetta mittaavien kysymysten valossa Helsingin yliopistosta valmistuneet ovat pääosin tyytyväisiä. Kyselyyn vastanneet kokevat, että heidän työnsä vastaa vaativuustasoltaan hyvin yliopistollista koulutusta (81 %) ja he pystyvät hyödyntämään yliopistossa oppimia tietoja ja taitoja työssään hyvin (84 %). Valtaosa (81 %) on myös tyytyväisiä tutkintoonsa työuran kannalta. Toisaalta vain 63 % valmistuneista kokee, että koulutus on antanut riittävät valmiudet työelämään. Tiedekuntaerot ovat merkittäviä. Tutkintotyytyväisyys korreloi vahvasti työn koetun koulutustasovastaavuuden, pystyykö hyödyntämään oppimaansa ja antoiko koulutus riittävät valmiudet työelämään -arvioiden kanssa. Työttömyyttä kohdanneet ja vastaajat, jotka ovat suorittaneet opintoja tähtäimessään toinen korkeakoulututkinto ovat tyytymättömämpiä tutkintoonsa työuran kannalta kuin ne, jotka eivät ole kohdanneet työttömyyttä tai aloittaneet toisen tutkinnon suorittamiseen tähtääviä opintoja. Työelämän osaamisvaatimusten näkökulmasta yliopistokoulutus kehittää hyvin useita keskeistä asiantuntijatyössä tarvittavaa osaamista, kuten teoreettista osaamista, analyyttisen, systemaattisen ajattelun kykyä, tiedonhankintataitoja, kykyä oppia ja omaksua uutta ja itseohjautuvuutta ja oma-aloitteisuutta. Useiden yleisten, eri työrooleissa hyödynnettävissä olevien osaamisalueiden kehittämistä tulee kuitenkin entisestään vahvistaa yliopistokoulutuksessa. Esimerkkeinä voidaan mainita stressinsietokyky, yhteistyötaidot, organisointitaidot, projektinhallinta ja neuvottelutaidot. On myös tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että opiskelijat pystyvät tunnistamaan opintojen aikana kehittyvän osaamisensa, ymmärtämään sen potentiaalin ja myös sanoittamaan sen työnhakutilanteissa. 60

61 KESKEISIÄ YLIPISTOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISTEEMOJA URASEURANTAKYSELYN TULOSTEN VALOSSA JOTKA HUOMIOITU KOULUTUKSEN KEHITTÄMISESSÄ MYÖS AIEMMIN, ESIM. VUODEN 2016 KOULUTUSOHJELMAUUDISTUKSESSA 1. Oman toiminnan ohjaamisen ja itsensä johtamisen taitojen kehitystä tukeva yliopistopedagogiikka - Oman toiminnan suunnittelu, arviointi ja reflektointi - Itseohjautuvuus ja oma-aloitteisuus - Kyky oppia ja omaksua uutta, soveltaa opittua, sanoittaa osaamista - Stressin tunnistamisen, käsittelyn ja hallinnan taidot 2. Asiantuntijatyön siirrettävien avaintaitojen kehittymistä tukevat pedagogiset ratkaisut - Yhteistyötaidot, esiintymistaidot, verkostoitumistaidot - Organisointi- ja neuvottelutaidot, projektinhallinta 3. Opiskelijoiden urasuunnittelun tuen vahvistaminen koulutusohjelmissa (opetus ja ohjaus) - Kyky tunnistaa, sanoittaa omaa osaamista ja viestiä siitä ( on yhteydessä työllistymiseen, ks. Tuononen 2019) - Muuttuvan työelämän ja erilaisten uravaihtoehtojen tuntemus 4. Koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistaminen - Opintoihin liittyvä harjoittelu, projektiopinnot, alumnitoiminta, muu yhteistyö työelämän organisaatioiden kanssa. Tuononen, Tarja (2019): Employability of university graduates. The role of academic competences, Eric Carver Tarja Tuononen learning and work experience in the successful transition from university to working life. Helsinki Opetuksen strategiset palvelut Yliopistopedagogiikan keskus (HYPE) Studies in Education, 46. Helsinki: Unigrafia. Helsingin yliopisto Helsingin yliopisto 25/09/