Nuorten syrjäytyminen Tietoa, toimintaa ja tuloksia

Transkriptio

1 Nuorten syrjäytyminen Tietoa, toimintaa ja tuloksia Tutkimus nuorten syrjäytymisen ehkäisystä ja sitä edistävien palveluiden vaikuttavuudesta Matti Tuusa Vanhempi asiantuntija, YTL

2 Tutkimustehtävät Tutkimuksen pääkysymyksenä on, millä edellytyksillä syrjäytymisen ehkäisytoimien vaikuttavuutta (tuloksellisuutta, kustannusvaikuttavuutta) voidaan parantaa? 1. Syrjäytymistä, syrjäytymisprosesseja ja syrjäytymisen vaikutuksia koskeva tietopohja 2. Käytössä olevat syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet ja prosessit Kuntien ja valtion vastuulla olevat toimenpiteet Kolmannen sektorin ja vapaaehtoistoiminnan merkitys Syrjäytymisen ehkäisyhankkeet ja niiden toimenpiteet Eri sektoreiden välinen työnjako ja yhteistyö Hyvät käytännöt 3. Syrjäytymisen ehkäisyä koskevan toiminnan tulokset ja vaikuttavuus

3 Tutkimuksen konsortio : Toimitusjohtaja professori Veijo Notkola (vastuuhenkilö), vanhempi asiantuntija YTL Matti Tuusa, projektipäällikkö YTM Sari Pitkänen, projektipäällikkö PsL Pirjo Lehtoranta, tutkimus- ja kehittämispäällikkö VTT Mika Ala-Kauhaluoma, tutkija YTM Jaakko Harkko, erikoissuunnittelija FM Tuula Lehikoinen ja tutkija VTM Jouni Puumalainen Konsortiotahot: Professori Juha Hämäläinen ja lapsi- ja nuorisososiaalityön professori Riitta Vornanen Itä-Suomen yliopiston sosiaalityön/sosiaalipedagogiikan laitokselta (julkisen sektorin sosiaalipalvelut ja niiden vaikuttavuus) Projektipäällikkö VTT Leena Ehrling Suomen Mielenterveysseurasta (mielenterveyspalvelut ja niiden vaikuttavuus) Yliopisto-opettaja FT Eila Kankaanpää Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen terveystaloustieteen oppiaineesta (taloustieteellisen nuorten syrjäytymisen kustannusvaikuttavuusanalyysi) Dosentti Matti Rimpelä (tiimin asiantuntijajäsen)

4 Pääkysymys: Millä edellytyksillä parannetaan syrjäytymisen ehkäisytoimien vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kustannustehokkuutta? Selvitetty syrjäytymisen käsitettä ja syrjäytymiseen vaikuttavia tekijöitä, joista on tuotettu uutta tutkimustietoa Tuotettu katsaus sosiaali- ja terveyspalveluiden, koulutuspalveluiden ja työllistymistä tukevien palveluiden toimivuudesta ja vaikuttavuudesta Selvitetty, mistä palveluista saa tietoa ja mitä niiden vaikuttavuudesta tiedetään Tarkasteltu palveluiden eri toimijoiden yhteistyötä Analysoitu ja esitelty vaikuttavia ja tuloksellisia palveluita Tarkasteltu kehittämisohjelmia ja niissä toteutettuja hankkeita Selvitetty palveluiden kustannuksia. (Käytettävissä olevan tiedon perusteella ei kuitenkaan voi vertailla yksittäisten palveluiden kustannustehokkuutta.)

5 Tutkimuksen aineistot Viranomaiskysely (Ohjaus- ja palveluverkostojen edustajat (341 vastaajaa), tavoitteena selvittää nuorten syrjäytymistä ehkäisevien palvelujen nykytilaa, muutostarpeita, tietojärjestelmiä, yhteistyötä, hyviä käytäntöjä Järjestökysely (214 kolmannen sektorin toimijaa), tavoitteena selvittää järjestöjen käsitystä nuorten syrjäytymisen syistä Erillisselvitys syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistymisestä ja saamista palveluista vuosina Selvitys perustui rekisteriaineistoon, jossa seurattiin 60 prosentin otosta vuosina syntyneistä henkilöistä ( henkilöä) Kehittämistyöpaja eduskunnassa, jossa mukana noin 100 alan toimijaa

6 Huono-osaisuus ei aina johda työelämän ulkopuolelle Vuonna 2010 tutkimuksen vuotiaasta kohdejoukosta (65100 henk./ikävuosi) - 80 % kuului työvoimaan - 72 % oli työllisenä Toimeentulotukea saaneiden perheiden lapsista (21700 henk./ikävuosi) - 78 % kuului työvoimaan - 66 % oli työllisenä Lastensuojelupäätöksen saaneista lapsista (1700 henk./ikävuosi) - 65 % kuului työvoimaan - 44 % oli työllisenä Psyykenlääkkeitä*) vuonna 2001 ostaneista (1300 henk./ikävuosi) - 57 % kuului työvoimaan - 44 % oli työllisenä *) N06a, N05B, N05C, N05A, N06B tai N06C

7 Huono-osaisuus ei aina johda työelämän ulkopuolelle Arviot syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrästä vaihtelevat syrjäytymisen määritelmän ja käytetyn mittarin mukaan. Tilastot kuvaavat köyhyyttä ja huono-osaisuutta kuitenkin varsin yksiulotteisesti eivätkä ota huomioon esimerkiksi työ- ja koulutusmarkkinoiden toimintaa, hyvän asumisen ja terveydenhuollon saatavuutta tai perhepolitiikkaa. Vuosina syntyneistä työllisten osuus oli vuonna 2010 tutkimuksen kaikissa ikäryhmissä 72 prosenttia. Tulosten perusteella nuoruuden kasvuympäristöön liittyvä huonoosaisuus ei välttämättä johda huonoon työllistymiseen

8 Huono-osaisuus ei aina johda työelämän ulkopuolelle Toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapset työllistyivät 66- prosenttisesti. Vaikka toimeentulotukiperheiden lapsilla työssä olleiden osuus on alentunut keskimäärin 10 %-yksikköä, perheen pienituloisuus ei ole useimmilla johtanut työelämän ulkopuolelle. Tältä osin korjaavien toimenpiteiden tarjoama tuki näyttäisi tuottaneen tulosta Pitkäaikaisen toimeentulotuen saannilla ja työelämän ulkopuolelle jäämisellä on kuitenkin selvä yhteys Työllisten osuus oli lastensuojelupäätöksen saaneilla ja psyykenlääkettä saaneilla 44 prosenttia, mikä on selkeästi alhaisempi kuin näissä ikäryhmissä keskimäärin

9 Palvelujen kustannukset 230 milj. euroa koulupudokkaat 32 % työllistymisen tuki 25 % tuki peruskoulun suorittamiseen 22 % työ- ja toimintakyvyn parantaminen 13 % erityinen riskiryhmä 8 % Luvut selvityksistä, suunnitelmista... palvelujen todelliset kustannukset?

10 Tulonsiirrot yhteensä Toimeentulotuki 233,5 milj. euroa Työttömyysturva 468 milj. euroa ( vuotiasta v. 2011) Kuntoutusraha 38,4 milj. euroa (16-24-vuotiaat) Ulkopuolelle jätetty asumistuki, eläkkeet, muut tuet kytkös syrjäytymiseen?

11 Syrjäytyneiden lukumäärä v Vain perusasteen tutkinnon tulevaisuudessa hankkivat, % ja lukumäärä Menetetyt työvuodet Menetetyn työpanoksen arvo Menetetyn työpanoksen arvo koko työelämän ajalta/syrjäytynyt nuori v. 2010, euroa Miehet N= % milj. e % milj. e % milj. e Naiset N= % milj. e % milj. e % milj. e Epävarmuus suuri: pitkä aikahorisontti, nykyisten nuorten kouluttautumista ja työllistymistä vaikea ennustaa. Laskelman tausta-ajatus: jos olisivat töissä, tuotanto saataisiin myytyä nykyisillä hinnoilla.

12 Nuorten palveluja koskeva tieto hajallaan Nykyinen palveluja koskeva tuloksellisuus- ja vaikuttavuustieto keskittyy pääosin yksittäisiin palvelukäytäntöihin ja palveluihin, palvelukokonaisuuksista ei sen sijaan ole juurikaan saatavilla käyttökelpoista arviointitietoa. Kokonaisvaltaisen palvelujen vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden selvittämistä vaikeuttaa tiedontuotannon ja tilastoinnin epäyhtenäisyys. Tiedontuotannon ja tilastoinnin epäyhtenäisyydestä johtuen tutkimuksen tuloksista ei voi vetää suoraan johtopäätöstä, että lisäämällä resursseja nykyisiin syrjäytymistä ehkäiseviin palveluihin voitaisiin varmuudella vähentää toimeentulotuen ja työttömyysturvan menoja. Samanaikaisesti tuotettavien palvelujen vaikuttavuuden arviointia vaikeuttaa myös se, että eri rekistereissä olevan tiedon yhdistäminen on hyvin hankalaa. Eri sektoreilla tuotettuihin lasten ja nuorten palveluihin liittyvä pitkäaikainen seurantatieto on puutteellista ja epäyhtenäistä, ja nykyisellään se ei tarjoa riittävän käyttökelpoista tietoa asiakastyön kehittämisen ja päätöksenteon tueksi.

13 Miksi tulisi tehdä jotakin? Suurin muutostarve on ehkä ajattelussa. Ja byrokratiassa. Kun viranomaisten kanssa asioi, lähtee ajattelu liian usein siitä, että onko tälle toimenpiteelle olemassa jotain estettä. Usein se este löydetään. Vaikkapa Kelan mt-kuntoutuksessa oleva henkilö joka pyrkii catering alalle, ei saa kuntoutuksessa suorittaa hygieniakoulutusta (koska kuntoutuksessa ei saa opiskella). Kuulostaa loogiselta, eikä totta!? Kuntoutuksen järjestäjä toteuttaa asian seuraavasti: "Pidä kuule Irmeli tuossa kohtaa loma, tai saikkupäivä, mutta menet tuonne suorittamaan se hygieniapassi että voidaan edetä tässä kuntoutuksessa. Sulle on varattu paikka sieltä. Äläkä kerro Kelalle." Tai nuori joka on saamassa työpaikkaa, ei voikaan aloittaa heti maanantaina kun yrittäjä, joka ei ymmärrä palkkatukiviidakosta mitään, ei olekaan toimittanut kaikkia papereita ajoissa jotta palkkatukipäätös voitaisiin tehdä. Kuntoutuksen järjestäjä TE-toimiston virkailijalle: "Mitä jos toimitettaisiin ne sitten maanantaina että Jamppa voisi aloittaa, kun hänet on kerran saatu ylipuhuttua tähän ja orastavaa motivaatiota on havaittavissa?" Valitettavasti me ei voida tehdä päätöstä ennen kuin kaikki paperit on katsottu läpi. Ok. Jamppa, hetken lapsi kun on, ei aloita kyseistä työtä koskaan. Toivoisin, että esimerkit olisivat kuvitteellisia, mutta ne eivät ole. Vika ei ole virkailijan vaan järjestelmän joka ei jousta. Jouston mahdollisuudella oikeassa paikassa saa ihmeitä aikaan

14 Miten palvelujärjestelmämme toimii tällä hetkellä nuorten syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta? Sosiaali-, terveys-, koulutus- ja työllisyyspalveluja koskeva tutkimustieto osoittaa, että syrjäytymisen ehkäisyssä päästään parhaisiin tuloksiin integroitujen palvelukokonaisuuksien avulla. Sen sijaan nuorille satunnaisesti tarjottavat yksittäiset palvelut johtavat harvoin irti syrjäytymiskierteestä. Pelkän toimeentulotuen tai muun taloudellisen etuuden tarjoaminen ei myöskään toimi syrjäytymisen ehkäisyssä, vaan niiden rinnalla nuorelle pitää tarjota henkilökohtaista tukea ja ohjausta

15 Mitä tulisi tehdä? 1. Tarjota nuorille parempaa palvelua työkäytäntöjen kehittämisellä Syrjäytymisen ehkäisyn kannalta pääpaino palvelujen kehittämisessä pitäisi olla julkisissa peruspalveluissa. Niiden avulla voidaan ennalta ehkäisevästi tukea lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Näin voidaan estää ongelmien pitkittyminen ja siten vähentää jatkuvasti lisääntyvää tarvetta kalliisiin erityispalveluihin. Tärkeää on, että peruspalveluista löytyy henkilökohtaista tukea antavia ja varhaisessa vaiheessa reagoivia ammattilaisia. Nuoret tarvitsevat yksilöllistä tukea ja ohjausta tarjoavan matalan kynnyksen palvelupisteen. Sieltä nuoret voidaan ohjata yhdellä kertaa hänen tarvitsemiinsa palveluihin. Palveluohjauksen avulla huolehditaan myös siitä, että nuori saa samanaikaisesti tarvitsemansa palvelut koordinoidusti eri sektoreilta. -> TEM:n, OKM:n ja STM:n kesken suunnitteilla oleva Ohjaamo täyttäisi tätä tarvetta

16 Mitä tulisi tehdä? 2. Otetaan käyttöön nuorille hyväksi ja tehokkaiksi havaittuja palveluita Keskeisintä on koulutuksen nivelvaiheiden ja muiden elämän siirtymävaiheiden tuki Lasten ja nuorten perheiden ja vanhempien tukeminen julkisten peruspalvelujen avulla (ennaltaehkäisy) Lastensuojelun resurssien turvaaminen Mielenterveyspalveluissa matalan kynnyksen palveluita perustason ja nuorisopsykiatrian välimaastoon Huomio nuorten kuntoutukseen, sen saatavuuteen ja kohdentumiseen Työllisyyspalveluissa panostus käytäntöihin ja toimintamalleihin, joiden toimivuudesta on arviointinäyttöä (mm. työpajatoiminta) -> Esimerkki hyvästä käytännöstä: Yhdistelmähoitomallit, joissa työskentely toteutuu samanaikaisesti nuoren, hänen vanhempiensa, perheen ja heidän verkostojensa kanssa (järjestöyhteistyö)

17 Mitä tulisi tehdä? 3. Rakentaa nuoria paremmin kokonaisuutena ja saumattomasti palveleva järjestelmä pidemmällä aikavälillä on kehitettävä lasten ja nuorten palveluita (0-29 v.) yhdistävä malli, joka sisältää peruspalveluiden kehittämisen, varhaisten tuen ja reagoinnin, yhden luukun periaatteen, henkilökohtaisen ja nivelvaiheiden tuen, palveluohjauksen sekä tavoitteelliset palvelukokonaisuudet

18 Mitä tulisi tehdä? 4. Kehittää nuorten palveluiden toteuttamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin ja seurannan tietojärjestelmää Tietojen yhteiskäytön lisääminen Kehitetään tietojärjestelmin yhteiskäyttöä, jotta asiakastyö, päätöksenteko ja vaikuttavuustutkimus tehostuvat Pitkittäisseurannan kehittäminen Kehitetään nuorten siirtymien ja elämänvaiheiden pitkittäisseurantaa, mm. lapsiperheet, lapset ja nuoret huomioiva määräaikaisten hyvinvointiarviointien runko-ohjelma, jossa lapsen ja nuoren kehitystä seurataan 29-vuotiaaksi ja jonka ydintiedot tallennetaan vertailukelpoisina Panostaminen hyvien käytäntöjen yhdenmukaisempaan koostamiseen ja vaikuttavuustutkimuksen hyödyntämiseen Kootaan hyviä käytäntöjä systemaattisemmin ja yhdenmukaisemmilla indikaattoreilla toisiinsa linkittyväksi lasten ja nuorten tietopankiksi, järjestetään vuorovaikutteisia sektori- ja ohjelmarajat ylittäviä foorumeita ja luodaan arviointimenettelyä palveluiden hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi Hyödynnetään paremmin kansainvälistä vaikuttavuustutkimusta valtakunnallisissa ohjelmissa ja toimenpiteissä, kehitetään palveluiden tuloksellisuuden seurantaan sekä pitkällä aikavälillä valtakunnallinen järjestelmä palveluiden ja palvelukokonaisuuksin vaikutusten seurantaan

19 Miten voidaan tehdä? Olemassa olevan palvelujärjestelmän kehittäminen Useimmissa kohdin jo olemassa olevia velvoitteita noudattamalla saadaan palvelujärjestelmä toimivaksi (mm. hoitotakuu, ennalta ehkäisevä lastensuojelu) lisäksi tarvitaan vastuiden pohtimista ja yhteistyön lisäämistä nuorisotakuun sekä lakisääteisten ohjaus- ja palveluverkoston toiminnan osalta Lapsia ja nuoria (0-29 v.) paremmin palveleva kokonaisvaltaisen palvelumallin kehittäminen edellyttää myös rahoituksen ja lainsäädännön muutoksia: Kunnille kohdennettu valtionavustus, jonka perusteella nivelvaiheen ohjaustoimet ja henkilökohtainen palveluohjaus tehdään lakisääteiseksi Nuorten kuntoutuksen lainsäädännön uudistus, jolla estetään etenkin oppivelvollisuusiän ylittäneiden syrjäytymistä Tietojen hyödyntämisen ohjelma (Lapsiperheiden, lasten ja nuorten tuet ja palvelut 2013 tavoiteohjelma), jonka yhteydessä selvitetään mm. sektorirajaisten, lainsäädännöllisten esteiden poistamista asiakasrekistereiden käytöstä, kehitetään lasten ja nuorten palveluiden tietokantaa sekä käynnistetään pilottihankkeita palvelumallin kokeilemiseksi

20 Kiitos!