klo Ikääntyneiden elämänlaatu ja johtaminen

Transkriptio

1 klo Ikääntyneiden elämänlaatu ja johtaminen Riitta Räsänen

2 Laaja tutkimusaineisto Tutkimus Jyväskylän seudun 11 kunnassa. Mukana 33 vanhusten hoitoyksikköä, joissa 1373 asiakasta tutkimuksen tekohetkellä. Tutkimukseen osallistui 682 pitkäaikaishoidon ja palveluasumisen asiakasta, joista lähes 400 oli vakavasti muistisairaita. Ammattityön laadun tarkastelu hoitotyön asiakirjojen perusteella Johtamisen laatu kirjekyselynä (N=59, n=41). Millaista i tulisi i pitkäaikaishoidon ikä ik ih id johtamisen olla, jotta se kykenisi luomaan sellaiset edellytykset ammattityölle, että se voi tuottaa hyvää elämänlaatua ikääntyneille asiakkailleen? Tulokset ovat sovellettavissa lähes kaikkeen hyvinvoinnin palvelutoiminnan johtamiseen Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 2

3 HOIVA JA HOITO keskinäistä vertailua Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 3

4 HOIVA Gerontologinen näkemys Sosiokulttuurisuus, arjen tuki HOITO Terveydenhoito ja sairaanhoito Asenne ja kohtaamisen taidot HYVÄ HOIVA JA HOITO TARVITSEVAT TOISIAAN! Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 4

5 AMMATTITYÖN LAATU Hoidon laadun tarkastelu t hoitotyön t asiakirjojen ikijj perusteella. Hoitotyön kirjaamisen laatu oli kokonaisuutena hyvää, mutta puutteita esiintyi erityisesti palveluasumisessa. Itse kirjaamisen laadulla ei ollut merkitystä asiakkaiden kokemaan elämänlaatuun. Ei muistisairaiden vanhusten hoiva avun saanti vastasi avun tarvetta ja oli eduksi elämänlaadulle. Hyvän hoidon rajat saavutettiin vain harvoissa arviointikohdissa. Kaatumisiakaikissa hoitomuodoissa. Keskimäärin joka kolmas vanhus koki kipuja, mutta tieto oli kirjattu vain reilulla viidesosalla. TÄRKEÄ! Kysytäänkö, yy uskotaanko, kirjataanko vaste? Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 5

6 JOHTAMISEN LAATU Matala tai korkeintaan keskiverto organisaatio (työntekijöiden ja luottamuselimen välissä 2 3 esimiestasoa) tuotti parempaa elämänlaatua ei muistisairaille asiakkailleen, muistisairaiden asiakkaiden elämänlaadulle sillä ei ollut merkitystä. Mitä lähempänä johtaja oli perustyötä, sitä käytännönläheisemmin hän kykeni sitä myös arvioimaan ja seuraamaan. Korkeampi henkilöstömäärä ei merkinnyt asiakkaille parempaa elämänlaatua. Syitä siihen? Kaikki isot laitokset eivät näyttäytyneet pienempiä edullisempana. Korkeimmat hoitopäivän hinnat olivat korkeissa organisaatioissa,,joissa myös vanhusten elämänlaatu oli huonointa Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 6

7 Henkilöstömitoittamisen ongelma Ihmisten auttamisen ja hoitamisen työtä on hankala määrämittaistaa tai säännöllistää. Tarkasti määritelty mitoitus i sopii haluttujen hl tavoitteiden saavuttamiseen sitä huonommin mitä monitahoisempi i ion toimintaympäristö. i i Hoiva ja hoitotyössä heikot prosessikuvaukset. Mitoituksen puute voi synnyttää maksimikysyntää vastaavat tasotoiveet; yhdessä toimintaympäristössä voi olla tavoitellut tulokset, toisessa ei. Tutkimukset jakuvaukset henkilöstömäärän vaikutuksesta laatuun keskenään vastakkaisia. Työ tarvitsee kuitenkin tekijänsä. Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy

8 JOHTAMISEN LAATU: Laadunhallinta Laadunhallintajärjestelmän olemassa olo merkitsi asiakkaille parempaa elämänlaatua, järjestelmän laajuus ei ollut kuitenkaan yhteydessä hoidon laatuun tai vanhusten elämänlaatuun. Hyvää elämänlaatua tuottaneissa yksiköissä asiat hoidettiin kuntoontyönlomassa; työn vastuut ja valta olijaettupienempiin ja paremmin hallittaviin osioihin. Tietyin väliajoin pidettiin mm. tilanteen arviointitilaisuuksia ja kehittämistapahtumia. Johtamismallit ja laadunhallinta: a) kovempien arvojen malli: laatujohtamisen työkalut, mittaaminen, i kontrollijärjestelmät j t l ät b) pehmeämpien arvojen malli: asiakaskeskeisyyden malli, tiimityö, henkilöstön osallistaminen, laadun arviointi käytännön työn tarkastelulla. Vanhusten elämänlaadun turvaaminen on tahdon asia

9 Johtopäätöksiä Vanhusten elämänlaadun tuottamisessa ei ollut kyse resursseista, ei seinistä, ei rahasta vaan toteuttamisen taitavuudesta. Kysymykseni kuuluu: Miten se siis tehdään? Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 9

10 Toimintakulttuurin muutos vaatii tahtoa, avoimuutta ja asennetta Jokaisella oma rooli toimintakulttuurin i t i rakentamisessa ja muutoksessa! Mitä minä voin tehdä edistääkseni asiakaslähtöisyyttä? Miten minä tuen työyhteisöäni ja muutoksia? Mikä on minun ja koko työyhteisöni perustehtävä? Johtaminen! Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 10

11 Asiakkaan toissijaisuus näkyy! Hoitokulttuurimme lähtee liikaa järjestelmästä! Hoitomme on niin makuuttavaa sekä vuode ja kansliakeskeistä k k i HUOM! makuuttava, passiivinen sairaalahoito 60 kertaistaa toimintakyvyn vajauksien riskiä! Todelliset valinnanmahdollisuudet eivät toteudu Kilpailutus ( huutolaisuus?)

12 Ensin on siis johtamisen uudistuttava Muuttuvat työelämävaatimukset (laatu, kustannukset; asiakas/henkilöstö/verkostot) Soveltamisosaaminen gerontologinen tieto on johtamisen asiantuntijuuden tij ydin ja sitä sovelletaan tarkoituksenmukaisesti eri kohteissa. Tiedon organisointikyky = tietämys rakentuu ydinkäsitteiden tai jonkun suuren ajatuksen ympärille ikääntyneiden asiakkaiden hyvä elämänlaatu Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 12

13 Miten se sitten oikein tehdään? Gerontologinen tietotaito ja asiakasnäkemys toimintaan (ikääntyminen, ikääntynyt asiakas, sosiokulttuurisuus) Ei Esim. tieto ajallaan jll ja paikallaan hoitamisesta i Henkilöstö mukaan kaikkeen kehittämiseen, myös laadun mittaamiseen, kehittämiseen ja valvontaan. Laatu on yhteinen asia! Asiakasnäkökulma kaikkeen toimintaan ja kehittämiseen; asiakkaiden todellinen kuuleminen. Toiminta ja sen arvostaminen: palkkaisitko itsesi itseäsi hoitamaan? Entäpä johtamaan? Johtaminen perustyön ääreltä ja äärelle; kaikki huomio perustoimintaan. Sujuva ja turvallinen arki tärkeintä! Painopiste suunnittelusta tekemiseen. ARKI on tärkein! Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 13

14 Gerontologisen johtamisen osa alueet Asiakaskeskeinen johtaminen Arvokeskeinen johtaminen Hoivalähtöinen johtaminen Toiminta ja laatulähtöinen johtaminen

15 Meidän kaikkien vastuulla, johtaja näyttää ättääkuitenkin ki aina esimerkkiä Vuorovaikutuksen turvallisuus, ei luhistaminen Me henki, hyväksyminen, tiedon jakaminen Uusien ideoiden tukeminen, ei alas ampuminen Käytetään aikaa ideoiden kehittämiseen, etsitään uusia toimintatapoja, sovelletaan Tavoitteiden selkeys ja hyväksyminen Tavoitteet tunnetaan, hyväksytään, ovat tärkeitä Oman toiminnan kriittinen arvioiminen Kyseenalaistaminen, i heikkouksien hikk ki arviointi i i Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 15

16 Johtamisessa tarvitaan erityisesti Eettistä johtajuutta: mm. arvot, asenne, mallit teot puhuvat! Toimintajohtajuutta: mm. päätöksenteko, resurssien oikea khd kohdentaminen arki rullaamaan! Ammattiosaamisen johtajuutta: osaamisen tunnistaminen ja tarkoituksenmukainen hyödyntäminen; työskentelemme asiakkaan kanssa osana hänen tiimiään! Innovaatiojohtajuutta: hoivan ajantasaisuus, arkija kehitysmyönteisyys Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 16

17 Fyysinen ulottuvuus Rakenne Resurssit (1,2) Hoitotekn. Lääkehoito Lääkärityö Virikemaailma GERONTOLOGINEN JOHTAMINEN Ammatillinen työ Psyykkinen ulottuvuus Vuorovaikutus Kunnioitus Keskustelu Kohtelu Kuuntelu Omaiset Ammatillinen työ GERONTOLOGINEN JOHTAMINEN Minäkuva Itsetuntemus Arvostus Käytösmalli Ikääntymis- käsitys Asiakas ja Riitta Räsänen elämän- Gg laatu Hoivan ajantas. Hoivaideologia ja missio Palvelut Sosiaalinen ulottuvuus Ympäristöulottuvuus Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 17

18 LAATU VANHUSPALVELUISSA= ULOTTUVUUKSIENSA SUMMA TEKNINEN LAATU palvelutuotteen sisältö: mitä asiakas oikeasti saa, tarvevastaavuus TOIMINNAN LAATU palveluprosessien laatu: miten palvelu aikaansaadaan, järkevätresurssit, allokointi IMAGON LAATU mielikuva, kasvot organisaatiosta HERKKÄ, rekrytointivaltti JOKAINEN KOHTAAMINEN=TOTUUDEN HETKI palvelutapahtuman laatu; miten asiakasta kohdellaan palvelutilanteessa; HENKILÖSTÖ Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy

19 Lopuksi kysynkin vielä Riittääkö kohtuullinen elämänlaatu? Miksi emme tavoittelisi parempaa! Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 19