EVÄÄT TULEVAISUUTEEN. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy

Transkriptio

1 EVÄÄT TULEVAISUUTEEN Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy

2 TULEVAISUUS EI TULE SATTUMALTA Perimmäisenä tarkoituksena on vanhuksen hyvä elämä, osana sitä on mahdollisimman hyvä ja vaikuttava palvelu. Laatu kumpuaa arjesta: sujuva arki ja toiminnan kokonaisuus. Kustannusten säästäminen voimavarat käytettään vaikuttavalla tavalla, sillä tuskin ne nykyisestä lisääntyvät (Vauramo 2013) ei tehdä turhaa työtä - uudet ja ajanmukaiset työtavat, laadukkaat toimintamallit. Eettinen sitoumus ei ole eettisesti hyväksyttävää hoitaa asiakkaita vain kokemukseen perustuvalla tiedolla, kun saatavilla on luotettavaa tietoa ja hoitosuosituksia asiakkaat saavat tasa-arvoista ja oikeudenmukaista palvelua ja hoitoa. Ammatillinen kehittyminen. Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 2

3 HENKILÖSTÖN MERKITYS SUURI TEKNINEN LAATU palvelutuotteen sisältö: mitä asiakas oikeasti saa, tarvevastaavuus TOIMINNAN LAATU palveluprosessien laatu: miten palvelu aikaansaadaan, järkevät resurssit, allokointi IMAGON LAATU mielikuva, kasvot ja kuva organisaatiosta HERKKÄ, rekrytointivaltti JOKAINEN KOHTAAMINEN=TOTUUDEN HETKI palvelutilanteen laatu; miten asiakasta kohdellaan palvelutilanteessa; HENKILÖSTÖ Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 3

4 LAINSÄÄDÄNTÖ VELVOITTAA LAATUUN ASIAKAS KAIKEN KESKIÖSSÄ - Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000) ja ns. Vanhuspalvelulaki (2013) - Laatunäkökulma ja suunnitelmallisuus kaikkeen tekemiseen; - Hyvä palvelu, kohtelu, kielenkäyttö; - Yksityisyys, osallisuus, vaikuttaminen; - Toivomuksien, mielipiteen, edun ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen; - Itsemääräämisoikeus. Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 4

5 PALVELUJEN LAADUN VARMISTAMINEN Johtaminen: vaatimus osaamisesta, vastuu/valta; Omavalvonta: Organisaatio valvoo (johtaja vastaa) itse toimintansa laatua omavalvontasuunnitelman mukaisesti (toimintakäsikirja). Suunnitelman tavoitteena on oman toiminnan asianmukaisuuden kuvaaminen. Julkinen asiakirja. Henkilöstön merkitys prosessissa! Suunnitelmallisuus (ylä- ja alatasolla)! Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 5

6 RAKENTEELLISET UUDISTUKSET Lainsäädäntö ja kehittämistyö painottavat vanhuspalveluissa asumisen ensisijaisuutta kotihoidon ja asumispalvelujen lisääminen, laitoshoidon purku. Omatoimisen suoriutumisen ja pärjäämisen tukeminen, arjen tukipalvelujen korostuminen ja sairaanhoidon rajaaminen. Henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukainen suunnittelu, kohdentaminen ja työn uudelleen organisointi. Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 6

7 OSAAMISEN JA TYÖAJAN KOHDENTAMINEN Vuoteen 2025 mennessä sosiaali- ja terveysalalla työvoimavajaus on noin henkilöä Työvoimatarve ei korjaudu pelkästään tarjontaa lisäämällä. Suuret ikäluokat palvelujen tarpeessa. Työn organisoinnin ja johtamisen merkitys suuri Työyksikön toimintatapa ja kulttuuri! Suunnitelmallisuus (linjaukset, arjen ohjeet) Poikkeavien tilanteiden hallinta esim. työntekijävaje, jolloin lähihoitotyötä on suunniteltava erityisen tarkkaan. Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 7

8 ARJEN TUKI JA SAIRAANHOIDON RAJAAMINEN Asuminen, hoiva/huolenpito ja hoiva koko elämä! Työtä kolmella tasolla: Perustarpeiden tyydyttäminen: mm. nälkä, puhtaus, kipu jne. Elämä: arvot, roolit, tekeminen, osallisuus, Ympäristö, kulttuuri (omassa kulttuurissa eläminen). Vanhuus ei ole sairaus, sairautta tai pelkkää sairastamista! Toki sairaudet pitää hoitaa hyvin. Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 8

9 SAIRAANHOIDON RAJAAMINEN Ikääntynyt asiakas on ensisijaisesti ihminen. Jos keskitytään pelkästään sairauksien hoitamiseen ja toimintakyvyn heikkouksiin, on vaarana, että vahvistetaan heikkouksien etenemistä ja heikennetäänkin hyvinvointia. TK-sairaaloissa vain puolet on sairaanhoitoa. Esim. dementian sairaalahoitopäiviä Suomessa 31,1 pv ja Ruotsissa 4,3 pv. Hoidetaanko diagnoosia vai koko ihmistä? Ohjaa arjen toimintoja (esim.kirjaamista). Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 9

10 SAIRAANHOIDOLLA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMISTÄ On arvioitu että yksi kolmesta yli 70-vuotiaiden sairaanhoidosta johtaa siihen. Passivoiva hoitojakso tai -kulttuuri voi johtaa joka kolmannella uuteen hankalaan sairauteen : toimintakyvyn menetykseen. (Sandbrg & Valvanne 2013) Suomessa 50% hoitopäivistä ja 44% kustannuksista tulee dementiasta (THL 2012) Itsensä huolehtimisen vajaus (19% / 22 %) Liikkumiskyvyn vaje ( 5 % / 9 %) Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 10

11 VANHUKSEN VOIMAVAROJA HYÖDYNTÄVÄ TYÖOTE USA:ssa suunnitellaan mm. vanhusten ruokailu niin, että kaikki liikkumaan kykenevät kävelevät vähintään 3000 askelta aterioille kulkiessaan. Niille potilaille, jotka ovat jo hoitoon tullessaan huonosti liikkuvia, liikkuminen on erityisen tärkeää. Merkkaamme heidät VIP-merkinnällä, joka tarkoittaa myös sitä, että on Vaarassa Ihastua Petiin. (Geriatri Maija-Liisa Karjula, Raahe) Tarvitaan myös kuntoutusta; pelkkä toimintakykyä ylläpitävä työote ei aina riitä (vrt. Ruotsin malli). Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 11

12 KUNTOUTUSTA MIELEKKÄÄLLÄ TAVALLA Ikääntyneet henkilöt ovat erityisessä riskissä joutua passiivisen sivustakatsojan rooliin omassa palvelussaan, kuntoutuksessaan ja hoidossaan Oma motivaatio Omaisten asema ja rooli Yksikön toimintakulttuuri. Heitä pyritään hoivaamaan ja hoidossa ja kuntoutuksessa saatetaan tehdä päätöksiä heidän ohitseen. (Niemelä 2011.) Vanhan ihmisen kunto ei pysy lepäämällä yllä! Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 12

13 TUSINA PÄIVÄSSÄ Viidesti syömään, kuudesti vessaan ja kerran päivässä lenkille (sisällä tai ulkona). Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 13

14 HENKILÖSTÖMÄÄRÄN MERKITYS Ratkaisevaa ei ole resurssien määrä vaan mitä niillä saadaan aikaan: Välittömään asiakastyöhön käytetty aika on noin 50 % (Laine 2005, Räsänen 2013). Lisäresurssoinnin vaikuttavuus (mm. Saarnio 2013)? Ammatillisuus: enemmän kuin vain peruskoulutus. Kiireen ja riittämättömyyden kokemus. Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 14

15 KIIREEN ILMENEMISMUODOT 1. On kiire. Ei ehdi antamaan asukkaille aikaa. 2. On paljon työtä: tasaiseen tahtiin, välillä ruuhkahuippuja. Ruuhkahuippujen levottomuus riski käytöksen ja työtavan muuttumiseen suuri. 3. Kiireen tunnusta selitysvoima: Ei ole kiire, hoitajat istuvat yhdessä, vanhukset viettävät aikaa yksin tai yhdessä keskenään. Vanhuksille ei puhuta eikä heidän kanssaan juurikaan seurustella muutoin kuin hoitotoimien yhteydessä. Samansuuntainen tapa sellaisten hetkien ja tilanteiden kanssa, kun todella on kiire. 4. Ei ole kiire, mutta hoitajat eivät auta tai reagoi. Toimintaa perustellaan usein "hoitostrategialla, omatoimisuuden tukemisella. Asiakkaan pyytämä apu tulkitaan joksikin muuksi tavoitteeksi, ja kuntouttava työote liittyykin vain tiettyyn kellonlyömään. 5. Kiire opittu tapa tai itse tehty. Kiire hyvän työntekijän mittapuu? Kiireen jatkuvalla vakuuttamisella oman arvon nostava tavoite? (Ojanen 2013; Räsänen 2013; Mauno 2013) Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 15

16 Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 16

17 Asiakaslähtöisyys ja hyvä palvelu Miten arvot näkyvät arjessa (esim. puhuttelussa, vuorovaikutuksessa, kirjaamisessa ja raportoinnissa)? Olemmeko edelleen asiakaspalveluissa vain rutiiniemme vankeja ja uskomme niiden toimivan? Palvelun ominaisuudet ja käsitteen uudelleen määrittely. Järkevät, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset laatuvaatimukset (johtamisen laatu). Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 17

18 LAATUUN JOHTAMISTA 1. Eettinen johtaminen, 2. Omalla esimerkillä johtaminen, 3. Toimintakokonaisuuden järkevä ja oikeudenmukainen johtaminen, 4. Kehittämisen ja työnilon johtaminen Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 18

19 ASENNE RATKAISEE 1. Työntekijä/työ on bulkkikamaa ja vaihdettavissa: kuka vain voi tehdä tämän työn. 2. Hoitaja/työntekijä toimii oppimansa mukaan tehden hyvää työtä, ei kuitenkaan huomioi asiakkaana olevan ihmisen ainutlaatuisuutta työnsä sisältönä. 3. Työntekijä on enemmän kuin vanhustyön ammattilainen. Hän on aito ja läsnäoleva ihminen, joka antaa jotakin omana erityisenä panoksenaan. Asiakas on hänelle työn sisältö ja palkitsevuus: työ on tarkoituksellista. On tahtoa ja taitoa löytää tarkoitus; myös esimiehenä ja johtajana. Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 19

20 Saisinko voidella itse leipäpalaseni? Ei, koska se voi... Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy 20