Vieraat valloittajat - kuntien rooli vieraslajien torjunnassa. Annemarie Hietala. Metsä- ja viherpäivät Helsinki

Transkriptio

1 Vieraat valloittajat - kuntien rooli vieraslajien torjunnassa Annemarie Hietala Metsä- ja viherpäivät Helsinki

2 Sisältö 1. Vieraslajien aiheuttamat haitat 2. Kansallinen vieraslajistrategia 3. Velvoitteet ja toiveet kunnille 4. Mahdollisuuksia vieraslajien torjuntaan Kuva: Maarit Jokinen / SYKE

3 Mitä vieraslajit ovat? Vieraslaji = ekosysteemiin alun perin kuulumaton laji, ylittänyt luontaiset leviämisesteet ihmisen tietoisella tai tahattomalla myötävaikutuksella Levinnyt luontoon = viljelyksen ulkopuolelle Satunnainen vieraslaji Vakiintunut vieraslaji Tulokaslaji = levinnyt omin avuin ilman ihmisen myötävaikutusta Esim. villisika, merimetso Kuva: Bart Hanlon

4 Haitalliset vieraslajit Osa vieraslajeista aiheuttaa haittaa vakiintuessaan uudelle alueelle, leviävät voimakkaasti Kaikki eivät ole haitallisia (esim. siili) Haittaa luonnon monimuotoisuudelle ja yhteiskunnalle Vaikutukset monitahoisia, vaikeasti selvitettäviä Kuva: Annemarie Hietala

5 Ekologinen haitta Alkuperäisten lajien syrjäytyminen, eliöyhteisöjen muuttuminen uhka luonnon monimuotoisuudelle Vieraslajien leviäminen nopeaa, eliöyhteisöt eivät ehdi sopeutua Vaarantaa yhteiskunnalle tärkeät ekosysteemipalvelut Kansainväliset sopimukset velvoittavat (mm. biodiversiteettisopimus (CBD), EU:n biodiversiteettistrategia 2020) Kuva: Peter Trimming

6 Taloudellinen haitta Kuva: Ilmari Valovirta Merkittäviä kustannuksia! Vauriot rakennetun ympäristön kasvillisuudelle Vauriot rakenteille Tuotantotappiot ja markkinavaikutukset (erit. maa- ja metsätalous) Torjuntakustannukset Mäntyankeroinen. Kuva: Metla

7 Terveydellinen haitta = Vieraslajin aiheuttama sairastuvuus, kuolleisuus ja kivun tuottaminen Tautien levitys Turvallisuusriski Kustannuksia yhteiskunnalle Kuntien toiminnan lähtökohtana asukkaiden turvallisuus Jättiputken aiheuttama ihovamma. Kuva: USDA

8 Sosiaalinen haitta Vieraslajin aiheuttamat vaikutukset esim. esteettisyyteen, virkistyskäyttöön, kulttuuriin tai työllisyyteen Toiminnan lähtökohtana asukkaiden viihtyvyys Kuva: Terhi Ryttäri / SYKE Kuva: Wikimedia Commons

9 Kansallinen vieraslajistrategia Antaa mahdollisuudet ja keinot torjua haitallisia vieraslajeja ja niiden aiheuttamia uhkia ja riskejä kansallisella tasolla Vastaa kansainvälisiin ja EU:n velvoitteisiin haitallisten vieraslajien torjunnasta = yhtenäinen, koottu ohjeistus, jonka avulla vieraslajien haittoja voidaan estää tai vähentää Strategia julkistettu , otettu osaksi hallitusohjelmaa Katso Kuva: Annemarie Hietala

10 Strategian toimenpideohjelma Yleisiä ja kohdennettuja toimenpiteitä Toimenpideohjelmaan ei ole vielä saatu kattavaa rahoitusta Torjuntatoimia käynnistetään jo tänä vuonna: Lainsäädännön kehittäminen Vieraslajilautakunnan perustaminen Vieraslajiportaali (käytössä 2014) Jättiputken hävityskampanja Kuva: Terhi Ryttäri / SYKE

11 Vieraslajiportaali (tulossa) Tiedon kokoamiseksi, levittämiseksi ja hyödyntämiseksi Kuntien osallistuminen tuo etuja kaikille Esiintymien ilmoitus ja havaintotietojen tarkastelu reaaliaikaisina Tietoa lajien levinneisyydestä ja biologiasta Kokemuksia tehokkaista torjuntakeinoista Yhteistyökumppaneita Rahoitusmahdollisuuksia? Kuva: Annemarie Hietala

12 Kansallinen vieraslajistrategia kuntien näkökulmasta Valtio päävastuussa Kaupungeilla ja kunnilla osavastuu, mutta strategia ei velvoita kuntia tässä vaiheessa Kuntia suositellaan osallistumaan vieraslajityöhön Lainsäädäntömuutosten myötä voi tulla velvoitteita! Toimenpideohjelmassa kunnat mukana toimijoina Kunnilta odotetaan erityisesti vieraslajien seurantaa (toimenpide 5) kannustamista vapaaehtoiseen torjuntatyöhön (toim. 9) käytännön torjuntatoimia (erityisesti toim )

13 Poimintoja toimenpideohjelmasta: kunnat mukana toimijoina Toimenpide 5: Luodaan varhaisvaroitusjärjestelmä ja vieraslajien seuranta Kunnat ja kaupungit tekevät vieraslajien seurantaa omilla alueillaan Jatkossa ilmoitusvelvollisuus? Voidaanko käyttää jo olemassa olevia resursseja seurantaan = kentällä liikkuvaa henkilöstöä? Toimenpide 9: Kannustaminen vapaaehtoisiin kansalaistoimiin vieraslajien torjunnassa Tiedotus ja valistus Kannustaminen hakemaan ulkopuolista rahoitusta ja tukia (esim. viljelijät) Järjestöjen tukeminen, yhteistyöhankkeet Toimenpide 14: Torjutaan vieraiden maaselkärankaisten aiheuttamia haittoja Pienpetojen (minkki, supikoira) pyynti Yhteistyö metsästysseurojen kanssa Toimenpide 16: Hävitetään jättiputket Suomesta kokonaan Kuva: Peter Trimming

14 Poimintoja toimenpideohjelmasta: kunnat mukana toimijoina Toimenpide 15: Torjutaan vieraskasvien aiheuttamia haittoja 15.1 Lisätään tietoisuutta puutarhajätteiden merkityksestä vieraslajien leviämisreittinä ja selvitetään puutarhajätteiden asianmukaisen käsittelyn esteet Tavoitteena, että puutarhajätteen kuljetus luontoon loppuu Myös kunnan omaan kasvijätteen käsittelyyn kiinnitettävä huomiota! 15.2 Parannetaan täyttömaiden ja läjitysten käsittelymenetelmiä sekä kiinnitetään erityistä huomiota kasvualustojen puhtauteen Tavoitteena estää vieraslajien leviäminen maansiirtojen ja kasvualustojen mukana 15.3 Täydennetään talousmetsien hoitosuosituksia ja sekä täsmennetään luonnonsuojelualueiden ja ulkoilualueiden hoitoa Kiinnitetään erityishuomiota vieraslajeihin 15.4 Laaditaan vapaaehtoiset toimintaohjeet puutarha-alalle Julkisten tilojen kasvivalinnat: ei istuteta haitallisiksi tiedettyjä lajeja 15.5 Toimeenpannaan erityisiä toimenpiteitä: kurtturuusu, komealupiini ja jättipalsami (sekä toim ja 13.6: isosorsimo ja vesirutto) Leviämisen estäminen, esiintymien hävitys, tietojen keruu

15 Kunnalle oma vieraslajistrategia? Paikallinen selvitys ja riskinarviointi: auttaa keskittämään voimavarat paikallisesti tärkeimpiin lajeihin ja kohteisiin priorisointi Eri toimijoiden vastuiden selkiyttäminen Hyvin suunniteltu ja kohdistettu torjuntatyö on kustannustehokasta Pitkän tähtäimen sitoutuminen Tietoisuus ongelmasta leviää Torjuntaan (ehkä) helpompi saada rahoitusta Kuva: Annemarie Hietala

16 Helsingin vieraslajistrategia Helsingin ympäristökeskuksessa valmisteilla Periaatteet ja linjaus vieraslajien torjunnasta Helsingissä toimenpideohjelmien laadinta Ympäristölautakuntaan vuoden 2012 loppuun mennessä Työssä mukana eri virastojen edustajia, aloitusseminaarissa asukkaita, järjestöjen edustajia, tutkijoita Tavoitteena estää vieraslajien aiheuttamia haittoja Helsingin luonnolle, asukkaille ja elinkeinotoiminnalle Eri tahojen vastuualueiden määrittely tärkeä osa strategiaa Ennaltaehkäisy ja nopea toiminta periaatteina

17 Nopea toiminta on kaikkien etu Leviämisen ennaltaehkäisy ja mahdollisimman aikaisin aloitettu torjunta taloudellisesti järkevää Vieraslajien levitessä haitat ja kustannukset lisääntyvät Laajalle levinneen lajin poistaminen työlästä ja kallista, jopa mahdotonta Varautuminen tuleviin velvoitteisiin Aikainen toimiminen tulee halvemmaksi kuin odottelu! Kuva: Ilmari Valovirta

18 Huomioitavaa torjunnassa Vieraslajien leviämisen estäminen on läpileikkaavaa toimintaa, ei vain yhden toimialan huoli! On taloudellisesti järkevää ottaa vieraslajit huomioon kaikissa työvaiheissa: Esim. viheralueen uudistuksessa Suunnittelussa: esim. istutettavien kasvien valinta Toteutuksessa: esim. maansiirrot Ylläpidossa: esim. kasvijätteen käsittely Yhteistyö avainasemassa Työntekijöiden koulutus (rahoitus: valtio, EU?) Vaatimukset ja määräykset alihankkijoille

19 Asukasyhteistyö Tiedotus, neuvonta Yhteistyö esiintymien hävittämisessä Kunta voisi tarjota työvälineet tai hoitaa esiintymän poiston, jos asukas ei itse kykene Yhteistyö erityisen tärkeää, kun hävitettävän esiintymän läheisyydessä on muita esiintymiä yksityistonteilla, joista vieraslaji voi levitä uudestaan (espanjansiruetana, monet haitalliset kasvit) Vieraslajivastaava kehen kuntalaiset voivat olla yhteydessä? Puutarhajätteelle ilmaisia keräyspisteitä, lähelle asukkaita Myös valvonta tärkeää (esim. laittomat puutarhajätteen kaatopaikat) Vapaaehtoistyö: merkittävä lisäresurssi torjuntaan!

20 Talkoot Talkoiden suunnittelu tärkeää: tiedotus, markkinointi, kohderyhmä, ohjeistus, varusteet, kuljetukset, ruokailu Osaava, koulutettu ohjaus talkootyömaalla Vakuutukset ja työturvallisuus kuntoon Rahoitus Jätehuolto, kohteen seuranta ja jälkihoito Yhteistyö esim. luonnonsuojelujärjestöjen tai asukasyhdistysten kanssa: kunnalta työvälineet ja jätehuolto, järjestöltä työntekijät Helsingin kaupungin rakennusvirasto & WWF, Helsy: vieraskasvien raivausta luonnonsuojelualueilla Yritykset mukana WWF:n kautta: virkistyspäivän ohjelmana vieraslajitalkoot

21 Yhteistyö metsästysseurojen kanssa Esim. minkin ja supikoiran pyynti Helsingin Vanhankaupunginlahdella osa Lintulahdet Life -hanketta Metsästyksestä vastasi Viikin Akateemiset metsästäjät sekä Helsingin kaupungin rakennusvirasto (STARA ympäristönhoito) Tulokset hyviä! Hankkeen jälkeen metsästysseura on jatkanut minkki- ja supikoirapyyntiä harrastustoimintana, tosin pienemmällä intensiteetillä

22 Kummitoiminta Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Lounais-Suomessa" - hanke (Lounais-Suomen ELY-keskus) Aiemman torjuntaprojektin jatko: kohteiden seuranta ja jälkihoito Vieraslajiesiintymille kummeja, sitoutuivat torjuntaan Pyrittiin antamaan kunnille vastuuta omien alueidensa esiintymistä Uudenlainen toimintamalli osoittautui hyväksi Positiivisia vaikutuksia ympäristöön, terveyteen, asukkaiden ympäristötietoisuuteen Sitoutti lähiluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen Kummeja vaikea löytää etenkin laajoille esiintymille

23 Kummitoiminta Hyvä kasvaa Helsingissä -liike Vuodesta 2005 Yhdistää asukkaat, yritykset ja kaupungin toimimaan paremman kaupunkiympäristön puolesta Vapaaehtoistyöllä koordinaattori Yhteisiä talkoita, tapahtumia, infotilaisuuksia, juhlia Puistokummitoiminta, ohjaajat Vieraslajipuistokummiksi rekisteröitymällä Kuva: Annemarie Hietala

24 Lajikohtaiset torjuntahankkeet Suositeltavia, konkreettisia toimenpiteitä Monien lajien torjunnasta on jo kattavasti tietoa saatavilla helppo lähteä toteuttamaan Ulkopuolista rahoitusta esim. EU-hankerahastoista Vaatii kuitenkin suunnittelua, systemaattista toimintaa ja torjunnan seurantaa Esim. jättiputken hävityskampanja kansallisessa vieraslajistrategiassa yhtenä tavoitteena hävittää jättiputket Suomesta kokonaan seuraavan vuoden aikana Yhteistyö asukkaiden ja yritysten kanssa

25 Vikuri: vieraskasvit kuriin ELY-keskusten ylimaakunnallinen hanke Länsi- ja Keski-Suomen alueilla Tuotetaan tiedotusmateriaalia vieraskasvilajien tunnistamisesta ja torjunnasta Toteutetaan torjuntatoimia hankemaakuntien alueilla Pyritään aktivoimaan paikallisia asukkaita ja toimijoita itsenäiseen torjuntatyöhön Kohdelajeina jättiputki, jättipalsami, lupiini ja kurtturuusu Maaseuturahaston rahoittama, budjetti =FI

26 Kustannustehokkaan torjunnan periaatteet 1) Ennaltaehkäisy on aina halvinta ja tehokkainta! 2) Nopea toiminta säästää resursseja ja ehkäisee ongelmia jatkossa: odottelu tulee kalliiksi! 3) Suunnitelmallisuus ja sitoutuminen parantaa torjunnan tehokkuutta 4) Paikallinen priorisointi tärkeää: kaikkea ei voi torjua, resurssien oikea kohdentaminen 5) Yhteistyö asukkaiden ja yritysten kanssa

27 Mistä lisätietoa torjunnasta? Maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen Ympäristökeskuksen verkkosivuilla kattavasti tietoa vieraslajeista, torjuntaprojekteista sekä torjuntamenetelmistä Jättipalsamin torjuntaopas: Jättiputken torjuntaoppaita: Kurtturuusun torjuntaopas: Jättiputki ja kurtturuusu kuriin Lounais-Suomessa -hanke Mäntyankeroinen: Metla Minkki ja supikoira: Suomen riistakeskus Itämeren vieraslajit: Itämeriportaali Englanniksi European Network on Invasive Alien Species (NOBANIS): Global Invasive Species Database: