PAKOLAISNEUVONTA RY:N LAUSUNTO HE-LUONNOKSESTA

Transkriptio

1 PAKOLAISNEUVONTA RY:N LAUSUNTO HE-LUONNOKSESTA Asia: Lausuntopyyntö SMDnro , SM012:00/2015 I Yleistä Pakolaisneuvonta kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto esityksestä luonnosvaiheessa. Esityksessä ehdotetaan ulkomaalaislakiin lisättäväksi uusi turvaamistoimi. Sen mukaan ulkomaalaiselle voitaisiin määrätä velvollisuus asua nimetyssä vastaanottokeskuksessa. Lapsen asumisvelvollisuus voitaisiin säilöönoton edellytyksen täyttyessä määrätä myös ilman huoltajaa tulleelle vuotiaalle lapselle. Esityksen mukaan asumisvelvollisuutta pyrittäisiin käyttämään haavoittuvassa asemassa olevien kohdalla. Pakolaisneuvonta kannattaa säilöönoton vaihtoehtojen kehittämistä. Pakolaisneuvonta kuitenkin pitää luonnoksen perusteluja riittämättöminä, koska esitetyssä muodossa asumisvelvollisuus rajoittaisi turvapaikanhakijoiden perustavanlaatuisia oikeuksia kohtuuttomasti ja enemmän kuin on välttämätöntä. Perusoikeuksien rajoittamisen tulee olla lailla täsmällisesti ja tarkkarajaisesti säädetty. Pakolaisneuvonta vastustaa esitystä ja katsoo, että se tulee palauttaa jatkovalmisteluun, jossa asianmukaisesti otetaan huomioon perus- ja ihmisoikeusvelvoitteet, niiden rajoittamista koskevat vaatimukset sekä esityksen käytännön vaikutukset. Luonnokseen on kirjattu, että säilöönotolle on olemassa edelleen selkeä ulkomaalaislain mukainen tarve myös alaikäisten kohdalla (s.22). Väitettä ei ole kuitenkaan perusteltu mitenkään. Pakolaisneuvonta katsoo, että lasten säilöönotto tulee kieltää ja kielto tulee yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti ulottaa koskemaan kaikkia lapsia. Esityksessä ei myöskään riittävästi huomioida haavoittuvassa asemassa olevien ja heidän erityistarpeitaan. Ylikansalliset ihmisoikeusvalvontaelimet ovat jo useiden vuosien ajan kritisoineet Suomea siitä, että ulkomaalaislain nojalla säilöön otettuja on sijoitettu

2 poliisivankilaan. Ihmisoikeusvalvontaelimet (mm. CAT) ovat todenneet, että poliisin ja raja-vartiolaitoksen säilössäpitotilat eivät sovellu ulkomaalaislain nojalla tapahtuvaan säilöönottoon. Säilöönoton aikana haavoittuvassa asemassa olevien erityistarpeita ei pystytä ottamaan huomioon lainkaan, jos hakija sijoitetaan poliisivankilaan. Pakolaisneuvonta katsoo, että samalla kun säädetään asumisvelvoite, säilöön otetun sijoittaminen poliisivankilaan tulee kieltää. Haavoittuvassa asemassa olevia, kidutuksen uhreja tai muusta syystä traumatisoituneita hakijoita ei tulisi ottaa säilöön, koska olosuhteet voivat heikentää heidän tilaansa entisestään. Pakolaisneuvonta pitää vähimmäisvaatimuksena, että samalla kun säädetään asumisvelvoite, haavoittuvassa asemassa olevien sijoittaminen poliisivankilaan tulee kieltää. II Lapsen säilöönoton kieltäminen YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut vuonna 2012 julkaistussa raportissaan valtioita lopettamaan lasten säilöönoton maahanmuuttoon liittyvistä syistä ja kehittämään säilöönotolle vaihtoehtoja. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu toimenpiteinä alaikäisten yksin tulleiden turvapaikanhakijoiden säilöön ottamisen kieltäminen ja vaihtoehtojen kehittäminen. Keväällä 2012 hallituksen esityksen antamista lykättiin nimenomaan vaihtoehtojen kehittämisen vuoksi. Myös hallituksen esitystä (HE 172/2014) annettaessa valtioneuvoston lausumaan kirjatun mukaan, valtioneuvoston tavoitteena on laajentaa säilöönoton kielto koskemaan myös kaikkia maasta poistettava yksintulleita alaikäisiä. Säilöönoton on lukuisissa tutkimuksissa todettu olevan haitallista lapsille. Koska valtioilla on käytettävissään muita vaihtoehtoja, lasten säilöönottoa ei voida pitää hyväksyttävänä. Luonnokseen on kirjattu, että alaikäisyys itsessään ei yksistään aina tee lapsesta haavoittuvaa, vaan edellyttää fyysistä tai psyykkistä tilaa, joka tekee lapsesta haavoittuvan (s. 19). Pakolaisneuvonta katsoo, että esitykseen tulee selkeästi kirjata, että lapsi ja erityisesti yksintullut alaikäinen on jo ikänsä takia lähtökohtaisesti aina haavoittuvassa asemassa. Jokaisen alaikäisen, myös huoltajan kanssa olevan turvapaikanhakijalapsen erityistarpeet tulee ottaa huomioon turvaamistoimien osalta. Muun muassa lapsen oikeuksien yleissopimus velvoittaa asettamaan lapsen edun etusijalle kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa.

3 Luonnoksessa ei esitetä todellisia perusteluita sille, miksi tai missä tilanteissa ilman huoltajaa tulleiden lasten säilöönotto voisi edelleen olla välttämätöntä maasta poistamisen vuoksi. Tällaista poikkeustilannetta varten, jossa viranomaiset päättäisivät ilman huoltajaa olevan lapsen käännyttämisestä ja lisäksi katsoisivat olevan tarpeen turvata maasta poistaminen turvaamistoimilla, on sovellettava vaihtoehtoisia turvaamistoimia. Se, että lainvalmistelussa ei ole edelleenkään kehitetty muita vaihtoehtoja kuin esitetty asumisvelvollisuus, ei oikeuta lain tasolla sallimaan ilman huoltajaa olevan lapsen säilöönottoa. Pakolaisneuvonta katsoo, että säilöönotto ei ole koskaan lapsen edun mukaista, joten se tulee kieltää. Esitystä on vähintään muutettava niin, että samalla kun lisätään uusi alaikäisiä koskeva turvaamistoimi ja vaihtoehto säilöönotolle, siihen on vihdoin sisällytettävä yksintulleita alaikäisiä koskeva säilöönottokielto. III Asuinpaikkaa koskevat velvoitteet Luonnokseen on kirjattu, että asuinpaikkaa koskeva vaatimukset ovat käytössä useissa tarkastelluista maista, mutta niiden sisällöt vaihtelevat suuresti. Pakolaisneuvonta katsoo, että luonnoksessa esitetty malli edellyttää huomattavaa jatkovalmistelua ennen kuin asumisvelvollisuus voidaan ottaa käyttöön. Luonnoksessa esitetään aikuisten osalta käyttöön otettavaksi asumisvelvollisuus, joka tarkoittaisi asumista nimetyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautumista yhdestä neljään kertaan vuorokaudessa. Sille ei ole asetettu enimmäisaikaa. Luonnoksen mukaan asumisvelvollisuudella taattaisiin turvapaikanhakijoiden sujuva hallinnointi nimetyissä vastaanottokeskuksissa turvapaikkamenettelyn eri vaiheissa. Se, että aikuisten osalta sitä ehdotetaan käytettäväksi missä tahansa turvapaikkamenettelyn vaiheessa tulee huomioida paremmin esityksen valmistelussa tai rajata sen käyttöedellytykset tarkemmin. Lapsen osalta menettely asumisvelvollisuutta määrättäessä olisi käräjäoikeusmenettely, koska säilöönoton edellytysten on täytyttävä ja kyseessä on säilöönoton vaihtoehto, joka on vapauden menetys, vaikkakin säilöönottoa lievempi vapaudenmenetys. Pakolaisneuvonta katsoo, että koska myös aikuisia koskeva asumisvelvollisuus merkitsee

4 puuttumista perustuslaissa suojattuun henkilökohtaiseen vapauteen ja liikkumisvapauteen, joten sen osalta tulisi turvata tehokkaat oikeussuojakeinot. Vapaudenmenetyksellä ja vapauden riistämisellä tarkoitetaan perustuslain 7 :n 3 momentissa järjestelyä, jolla jotakuta kielletään tai estetään poistumasta hänelle määrätystä hyvin rajatusta olinpaikasta. Ihmisen sulkeminen lukittuun tilaan tämän omasta tahdosta riippumatta on momentissa tarkoitettu vapaudenriisto. Myös tätä lievempää toimenpidettä voidaan pitää vapaudenriistona, jos vapauden rajoitus kestonsa, asteensa ja aikaansaamansa sosiaalisten suhteiden estymisen vuoksi rinnastuu lukittuun tilaan sijoittamiseen. (HE 309/1993) Luonnoksen mukaan asumisvelvollisuuteen tai lapsen asumisvelvollisuuteen määrätyn ei olisi mahdollista asua yksityismajoituksessa, koska hänen olisi asuttava siinä vastaanottokeskuksessa tai palautuskeskuksessa, johon hänet on määrätty asumaan ja ilmoittautumaan. Asumisvelvollisuus ilmoittautumisvelvollisuudella neljä kertaa vuorokaudessa estäisi käytännössä mm. työnteon ja voisi johtaa kohtuuttomiin vaikeuksiin esimerkiksi lääkärillä käyntien ja asioiden hoitamisen kannalta. Alaikäisille tulisi turvata oikeus koulunkäyntiin muutenkin kuin vain vastaanottokeskuksen johtajan antamalla erillisellä luvalla poistua tilapäisesti vastaanottokeskuksen alueelta. Pakolaisneuvonta katsoo, että esitystä tulisi jatkossa muuttaa niin, että ulkomaalaisen oikeuksia ei asumisvelvoitteella rajoiteta enemmän kuin välttämätöntä. IV Esityksen vaikutukset viranomaisten toimintaan ja vastaanottokeskusten resurssit Luonnoksessa ehdotetaan asumisvelvollisuuteen liittyvä ilmoittautumisvelvollisuus yhdestä neljään kertana vuorokaudessa. Se edellyttäisi vastaanottokeskuksissa ilmoittautumisen vastaanottoa ja seurantaa sekä välitöntä yhteydenottoa ilmoittautumisvelvollisuuden määränneeseen viranomaiseen, jos ilmoittautumisvelvolliseksi määrätty laiminlyö ilmoittautumisvelvollisuutensa. Luonnoksessa on täysin riittämättömästi arvioitu ja huomioitu sen vaikutuksia vastaanottokeskusten työmäärään.

5 Pelkkä ilmoittautumisvelvollisuus vastaanottokeskuksissa on ollut käytössä jo heinäkuusta 2015 alkaen. Luonnoksessa tulisi selvittää jo aiemmin toteutetun muutoksen vaikutukset. Luonnoksen mukaan asumisvelvollisuus olisi tarkoitettu erityisesti tilanteisiin, joissa hakijamäärä on kasvanut huomattavasti. Pakolaisneuvonta painottaa, että viitaten loppuvuoden 2015 tilanteeseen, juuri noissa tilanteissa vastaanottokeskusten työmäärän lisääminen ei ole kestävä eikä mahdollinen ratkaisu. Pakolaisneuvonta ei pidä yleensäkään perusteltuna siirtää turvaamistoimien hoitamista vastaanottokeskusten työntekijöiden tehtäväksi. Elina Castrén OTK, VT Toiminnanjohtaja Pakolaisneuvonta ry