MÄYHÄJÄRVEN KAUNIS LUONTO

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "MÄYHÄJÄRVEN KAUNIS LUONTO"

Ville Parviainen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 MÄYHÄJÄRVEN KAUNIS LUONTO

2 MÄYHÄJÄRVEN KAUNIS LUONTO MÄYHÄJÄRVI Mäyhäjärvi sijaitsee Lempäälässä, noin 6 kilometrin etäisyydellä Lempäälän kirkonkylästä kaakkoon. Mäyhäjärvi on keskikokoinen, matala, pohjavesivaikutteinen latvajärvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. (Klemelä 2007, opinnäytetyö: Sinilevien esiintyminen Tammelan Pyhäjärvellä ja Lempäälän Mäyhäjärvellä) Järven pinta-ala on 2,10 km 2 ja rantaviivan pituus 9,4 km. Järvi on n. 3 km pitkä ja leveämmältä kohdaltaan n. 800 metriä leveä. Järven keskisyvyys on 2-3 m ja suurin syvyys n. 6 m. Vesitilavuudeksi on arvioitu n. 6,3 miljoonaa kuutiota. Järven tulovirtaamaksi on laskettu 1, 6745 miljoonaa kuutiota vuodessa. Järven valuma-alue on pieni ja järveen virtaavan veden vähäisyyden vuoksi viipymä on pitkä. Veden viipymäksi saadaan edellisten arvioiden perusteella 3,8 vuotta. (Klemelä 2007, opinnäytetyö: Sinilevien esiintyminen Tammelan Pyhäjärvellä ja Lempäälän Mäyhäjärvellä) Tämän kirjan avulla on tarkoitus kerätä varoja Mäyhäjärven suojeluyhdistykselle järven kunnostustoimenpiteisiin. Kaikki kirjan kuvat on otettu Mäyhäjärveltä. Kiitos, että ostit tämän kirjan ja näin tuet tärkeää työtä Mäyhäjärven hyväksi! Tekijä: Sari Lintunen Valokuvat: Harrastevalokuvaaja Helinä Parkkila, kamera: Canon PowerShot SX60 HS Revontulikuvat: Urpo Pätsi Iltarusko ja usva maisemakuvat: Sari Lintunen Painatus: Kirjapaino Painosalama Oy 2016 MÄYHÄJÄRVEN SUOJELUYHDIS TYS RY Yhdistyksen tarkoituksena on vesiensuojelun ja siihen liittyvien luonnonsuojeluasioid en edistäminen Mäyhäjärvellä ottaen huomioon myös asukkaiden viihtyvyyden sekä pyrkiä herättämään harrastusta vesiensuojelutyötä kohtaan sekä kokoamaan vesiensuojelutyöstä kiinnostuneet yhdenmukaisen vesiensuojelun aikaansaamiseksi. 1

Suomessa revontulia havaitaan tilastollisesti todennäköisimmin Pohjois-Lapissa keskiyön aikaan.

3 Revontulten perimmäinen energianlähde on Aurinko. Aurinko syytää avaruuteen sähkömagneettisen säteilyn lisäksi myös hiukkasia. Säteilyn voimakkuus ja hiukkasvuon tiheys ja nopeus vaihtelevat, ja revontulien esiintymistodennäköisyys nousee Auringon aktiivisuuden kasvaessa. Suomessa revontulia havaitaan tilastollisesti todennäköisimmin Pohjois-Lapissa keskiyön aikaan. Revontulia virittävät auringosta lähtevät sähköiset hiukkaset, joiden määrä vaihtelee 11-vuotisessa jaksossa yhdessä auringonpilkkujen kanssa. Revontulten esiintymistiheys ei kuitenkaan tarkkaan noudata aaltoilevien auringonpilkkujen vaihteluja. Eniten revontulia esiintyy tyypillisesti pari vuotta auringonpilkkumaksimin jälkeen, kun pilkkujen määrä on jo kääntynyt laskuun. Viimeksi auringonpilkkujen maksimi saavutettiin vuonna 2014, joten vuosien voi odottaa olevan keskimääräistä parempaa revontuliaikaa. (lähde: Nämä kuvat on otettu Mäyhäjärvellä elokuussa

Nuoret joutsenet kerääntyvät laumoihin ja elävät ensimmäisen vuoden aikuisten kanssa.

Nuoret joutsenet viettävät kesää keskenään.

Nuoret linnut elävät villiä ja vapaata elämää, eräänlaista seurusteluvaihetta.

4 Nuoret joutsenet kerääntyvät laumoihin ja elävät ensimmäisen vuoden aikuisten kanssa. Keväällä vanhemmat linnut muuttavat pariskuntina vanhoille reviireilleen, ja nuoriso ajetaan pois. Nuoret joutsenet viettävät kesää keskenään nuoren linnun parvi on ihan tavallinen kesäinen näky Pirkanmaalla. Nuoret linnut elävät villiä ja vapaata elämää, eräänlaista seurusteluvaihetta. Joutsen valitsee kumppaninsa 3-4 vuoden vanhana. Linnut opettelevat yhteiseloa ensin muutaman vuoden, ja vasta sitten on aika rakentaa ensimmäinen yhteinen pesä ja varata reviiri. (Lähde: YLE uutiset ) 3

Haukkojen heimoon kuuluva sääksi on Kanta-Hämeen maakuntalintu.

Pääasiassa naaras hautoo, haudonta-aika on 34 38 vrk.

Syysmuutto alkaa elokuun puolivälissä ja huipentuu syyskuun alussa,

5 Haukkojen heimoon kuuluva sääksi on Kanta-Hämeen maakuntalintu. Se munii huhtikuun lopulta alkaen 1 4 munaa. Pääasiassa naaras hautoo, haudonta-aika on vrk. Poikaset ovat lentokykyisiä vrk:ssa. Sääksen pesäpuu on rauhoitettu. Syysmuutto alkaa elokuun puolivälissä ja huipentuu syyskuun alussa, kevätmuutto huhtikuussa. Sääksi talvehtii pääasiassa Länsi-Afrikassa. (lähde: Sääksen liitoa voi usein ihailla Mäyhäjärvellä Pitkäsaaren yllä. 4

Nokikanan syysmuutto alkaa elokuun puolivälissä ja jatkuu pitkälle syksyyn (alkutalveen).

6 Nokikana on palleromainen, lähes kokomusta (harmaanmusta) rantakanojen heimoon kuuluva vesilintu. Se viihtyy rehevissä vesistöissä, joten siksi Mäyhäjärvi on sille hyvä ympäristö. Nokikanan syysmuutto alkaa elokuun puolivälissä ja jatkuu pitkälle syksyyn (alkutalveen). Se talvehtii Länsi- Euroopassa, Etelä-Skandinaviassa ja myös Suomessa (eniten Ahvenanmaalla) ja palaa maalishuhtikuussa). Nokikana on erittäin uhanalainen, rauhoitettu. (lähde: 5

Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan mukaan maailma sai alkunsa sotkan eli nykyisen telkän munimasta seitsemästä munasta. Kuusi munista oli kultaisia ja yksi rautainen.

Poikaset viipyvät pesässä 1 1,5 vrk ja lähtevät pesästä tavallisesti aamulla hyppäämällä.

7 Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan mukaan maailma sai alkunsa sotkan eli nykyisen telkän munimasta seitsemästä munasta. Kuusi munista oli kultaisia ja yksi rautainen. Sotka muni ne vedessä makaavan, Väinämöistä odottavan Ilmattaren polvelle. Telkkä munii huhti toukokuussa 6 12 munaa. Poikaset viipyvät pesässä 1 1,5 vrk ja lähtevät pesästä tavallisesti aamulla hyppäämällä. Pieni osa telkistä talvehtii Suomessa, mutta pääosa muuttaa syys marraskuussa Itämerelle, Pohjanmerelle sekä Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Se on karaistunut laji ja palaa Suomeen ensimmäisten muuttolintujen joukossa maalis huhtikuussa. Elinvoimainen, rauhoitettu riistalintu. (lähde: 6

Lisäksi orava voi kiivetä linnunpesään syömään linnunpoikaset ja munat. Maaliskuussa oravat kisailevat puita pitkin pariutumisleikeissä.

8 Orava syö mieluiten kuusen siemeniä, mutta niiden vähentyessä myös männyn siemeniä. Se pitää myös tammenterhoista ja pähkinöistä. Syksyisin orava saattaa kantaa sieniä oksanhankaan kuivumaan. Keväällä kukat ja silmut ovat mieleen. Lisäksi orava voi kiivetä linnunpesään syömään linnunpoikaset ja munat. Maaliskuussa oravat kisailevat puita pitkin pariutumisleikeissä. Pariutumisen jälkeen uros jättää poikasien hoitamisen emon huoleksi. Huhtikuussa syntyy ensimmäinen 3-6 poikasen pesue. Toinen poikue syntyy kesäkuussa. Orava kätkee kesän ja syksyn ruokaa, käpyjä, pähkinöitä ja siemeniä kuusten alle. Kätköt se muistaa muistinsa ja hajuaistinsa avulla. (lähde: 7

Varpuspöllön vaellukset on lyhyitä, ne ilmestyvät asutuksen

9 Varpuspöllö on pienikokoisin pöllölajimme, kooltaan vain hieman punatulkkua suurempi. Varpuspöllön vaellukset on lyhyitä, ne ilmestyvät asutuksen piiriin syyskuusta alkaen, palaavat reviireilleen maaliskuussa. Varpuspöllö on rauhoitettu. (lähde: 8

Voikukalla on kansanperinteessä tunnettu monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Vanha kansa tuntee varsinkin voikukan juuren sappirohtona ja ruoansulatusta edistävänä ja ummetusta poistavana kasvina.

Länsimaissa terveysvaikutukset ovat miltei unohtuneet, mutta Aasiassa voikukkaa käytetään rohdoksi moneen vaivaan. Voikukanlehdet taipuvat moneksi keittiössä.

10 Voikukalla on kansanperinteessä tunnettu monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Vanha kansa tuntee varsinkin voikukan juuren sappirohtona ja ruoansulatusta edistävänä ja ummetusta poistavana kasvina. Lehtien puolestaan on sanottu edistävän virtsaneritystä, auttavan munuaisvaivoihin sekä reumaan. Voikukan maitiaisnestettä on käytetty muun muassa syylien poistamiseen. Länsimaissa terveysvaikutukset ovat miltei unohtuneet, mutta Aasiassa voikukkaa käytetään rohdoksi moneen vaivaan. Voikukanlehdet taipuvat moneksi keittiössä. Niitä voi käyttää sellaisenaan salaatissa, leivän päällä, kesäisessä smoothiessa tai munakkaassa. Lehdet sopivat hyvin myös keittoihin, marinadeihin ja muhennoksiin. Lehdet kannattaa kerätä alkukesästä, etelässä ennen juhannusta. Voikukanlehdissä on paljon C ja A-vitamiineja. Lehdet sisältävät myös runsaasti kivennäisaineita, rautaa ja kalsiumia. (lähde: 9

Kansanperinteessä pihlajanmarjoja on käytetty niin kihtiin, kuumeeseen, reumaan kuin ummetukseenkin.

11 Pihlajanmarjassa on runsaasti vatsalle tärkeää kuitua ja paljon C-vitamiinia. Oranssi marja sisältää myös E-vitamiinia, karoteeneja, flavonoideja, kalsiumia ja magnesiumia. Kansanperinteessä pihlajanmarjoja on käytetty niin kihtiin, kuumeeseen, reumaan kuin ummetukseenkin. Parkkiaineet ja sorbiinihappo aiheuttavat marjan happaman maun. Ensimmäisten yöpakkasten jälkeen maku tulee miedommaksi. Myös eri pihlajalajien marjojen mauissa ja voimakkuuksissa on eroa. (lähde: 10

12 Hämähäkin seitti. Höyhen Mäyhäjärven pinnalla. 11

Heinäsorsa eli sinisorsa on maailman yleisin sorsalintu. Heinäsorsa on yksiavioinen, mutta naaras saattaa hedelmöittyä myös useista koiraista yhtä aikaa.

Näillä joukko koiraita käy pakkohedelmöittämässä naaraan ja varmistaa perintötekijöidensä siirtymisen eteenpäin.

13 Heinäsorsa eli sinisorsa on maailman yleisin sorsalintu. Heinäsorsa on yksiavioinen, mutta naaras saattaa hedelmöittyä myös useista koiraista yhtä aikaa. Tämä ei ole yleensä naaraan oma valinta, sillä heinäsorsilla esiintyy niin sanottuja raiskauslentoja. Näillä joukko koiraita käy pakkohedelmöittämässä naaraan ja varmistaa perintötekijöidensä siirtymisen eteenpäin. Sinisorsan syysmuutto on loka marraskuussa, kevätmuutto maalis huhtikuussa. Se talvehtii Länsi - ja Keski- Euroopassa sekä Etelä-Skandinaviassa. Pieni osa kannasta talvehtii Suomessa kaupunkien sulapaikoilla. (lähde: ja 12

Parhaiten se viihtyy matalissa ja reheväkasvisissa järvissä, hitaasti virtaavissa pienvesistöissä ja rämeillä. Vesistö ei saa kuitenkaan jäätyä pohjaan asti.

14 Piisameita istutettiin Suomeen vuodesta 1919 lähtien 1930-luvulle asti noin 300:lle eri paikkakunnalle turkismetsästystä varten. Piisami ei ole erityisen vaativa elinympäristönsä suhteen. Parhaiten se viihtyy matalissa ja reheväkasvisissa järvissä, hitaasti virtaavissa pienvesistöissä ja rämeillä. Vesistö ei saa kuitenkaan jäätyä pohjaan asti. Piisamit liikkuvat vilkkaimmin hämärällä ja yöllä. Piisami rakentaa yleensä rannalle suuren, kekomaisen pesänsä kasveista. Se voi myös kaivaa rantatörmään kolon, joka menee veteen sekä maalle. Kolossa ja sen lähellä piisami elää pariskunnittain ja ne puolustavat reviiriään aggressiivisesti. (lähde: 13

Talvehtimisalueet on Pohjanmeren ympäristössä ja Välimerellä, joskus talvehtii myös Suomessa.

15 Härkälintu pesii vesirajassa tai kelluvalla lautalla. Sen syysmuutto on elo marraskuussa ja paluu keväällä huhtikuun loppupuolelta alkaen. Talvehtimisalueet on Pohjanmeren ympäristössä ja Välimerellä, joskus talvehtii myös Suomessa. Se on kovaääninen, pesimäaikana hyvin äänekäs. Mäyhäjärvellä voi kuulla härkälinnun porsasmaista kiljuntaa. (lähde: 14

Tiiran pesä on melko vaatimaton, heinällä hieman pehmustettu avoin syvennys järvenselän kallioluodolla.

16 Kalatiira saapuu Suomen vesille toukokuun alussa, viettää täällä muutaman kuukauden pesimäpuuhissa ja lähtee sitten jälleen pitkälle muuttomatkalle yleensä eteläiseen Afrikkaan. Kalatiira pesii yhdyskuntana, joka puolustaa pesiään tarmokkaasti. Tiiran pesä on melko vaatimaton, heinällä hieman pehmustettu avoin syvennys järvenselän kallioluodolla. Koiraan kosintamenoihin kuuluu erikoinen tapa antaa puolisolle lahjaksi kala. Koiras lentelee kala nokassaan naarasta houkutellen, laskeutuu ja lahjoittaa kalan. (lähde: 15

17 Mäyhäjärven kauniita maisemia. 16

18 Lisää kauniita maisemia.. 17

Samankaltaiset tiedostot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros