1. Neuvottelun avaus, järjestäytyminen ja osanottajien toteaminen

Transkriptio

1 MUISTIO Projekti Kokous Aika Paikka Sulaton osayleiskaava 3. viranomaisneuvottelu Tiistai klo :45 Veteraanikatu 1, Oulu, Neuvottelutila Matala Osallistujat Taina Törmikoski, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juhani Kaakinen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Touko Linjama, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Antti Petänen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Olli Eskelinen, Pohjois-Pohjanmaan liitto Jari Uusivirta, Raahen Energia Ilmo Arvela, Raahen kaupunki Pasi Alatalo, Raahen kaupunki Mathias Holmén, Raahen kaupunki Jaana Pekkala, Raahen kaupunki Ilkka Harju, Raahen Satama Oy Eeva Ruokonen, Mustavaaran kaivos Oy Jukka Pitkäjärvi, Mustavaaran kaivos Oy Heli Uimarihuhta, Ramboll Miia Nurminen-Piirainen, Ramboll Pirjo Pellikka, Ramboll Jakelu osallistujat Tuukka Pahtamaa, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Heino Heikkinen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Seppo Heikkinen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pasi Kivioja, Liikennevirasto Teemu Poussu, Liikennevirasto Markku Rautiola, Liikennevirasto Ville Vuokko, Liikennevirasto Metsähallitus Sallamaria Tikkanen, Museovirasto Juhani Turpeinen Pohjois-Pohjanmaan museo Mika Sarkkinen, Pohjois-Pohjanmaan museo Lasse Lahti, Raahen Energia Oy/ Raahen Tuulienergia Oy Kari Karjalainen, Raahen kaupunki Risto Karhu, Raahen kaupunki Kaarlo Heikkinen, Raahen Satama Oy Tukes Laatija Miia Nurminen-Piirainen ja Pirjo Pellikka 1. Neuvottelun avaus, järjestäytyminen ja osanottajien toteaminen Törmikoski avasi neuvottelun ja todettiin osallistujat. Neuvottelun puheenjohtajana toimii Törmikoski ja Ramboll laatii muistion. Sovittiin, että muistio toimitetaan tarkistettavaksi ennen varsinaista jakelua. Pohjois-Pohjanmaan museo ei nähnyt tarpeelliseksi osallistua neuvotteluun. Liikenneviraston Kivioja on ilmoittanut, ettei pääse kokoukseen. Todettiin, että toimijat voivat olla läsnä neuvottelussa myös viranomaispuheenvuorojen Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. 1/8 Kotipaikka Espoo

2 ajan hankkeen ominaispiirteistä johtuen. 2. Asialistan hyväksyminen Hyväksyttiin asialista neuvottelun työjärjestykseksi. 3. Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. Liikenneviraston Kivioja muistutti sähköpostiviestissään, että muistiossa ei ollut tutka-asemasta tekstiä ja pyysi huomiomaan kyseisen asian. 4. Kaupungin puheenvuoro Alatalo: Edellisen neuvottelun jälkeen on tarkasteltu vt 8 ja kaava-alueen sisäistä liikenneverkkoasiaa ja laadittu loppusijoitusalueiden vaihtoehtotarkastelu. Molempien selvitysten osalta on oltu yhteydessä kaavan sidosryhmiin. Tavoitteena on saada kaavaehdotus hallinnolliseen käsittelyyn aikataulun mukaisesti ja tämä edellyttää sujuvaa yhteistyötä jatkossakin. Törmikoski: Tavoitteena on, että osayleiskaava aidosti ohjaa asemakaavoitusta ja osayleiskaavatasolla on selvitetty asiat riittävällä tarkkuudella. 5. Mustavaaran Kaivos Oy:n puheenvuoro Ruokonen: Natura-arvioinnista on pyydetty lausunnot ELY -keskukselta, Metsähallitukselta ja alueen haltijoilta. ELY-keskuksen lausunto Natura-arvioinnista tullaan saamaan hyvissä ajoin eli helmikuun aikana. Muilla lausunnonantajilla kuulemisaika on 6 kk eli saakka. Turvallisuusselvitys valmistui joulukuussa ja selvityksen johtopäätökset käytiin läpi edellisessä asemakaavan viranomaisneuvottelussa ( ). Kemikaalilupa-asia etenee siten, että Mustavaaran Kaivos Oy tapaa TUKES:n viranomaiset jälleen viikolla 6. Kyseessä oleva toiminta luokitellaan laajamittaiseksi toiminnaksi kemikaalien käsittelyssä, jolloin TUKES on luvan myöntävä ja valvova viranomainen. Tämän hetkisen tiedon mukaan kyseessä olisi lupalaitos (viimeisimmän tiedon perustella toimintaperiaateasiakirjalaitos). Lupavalmistelussa määritellään kemikaalien määrä, kemikaalien käytönvalvoja ja pelastussuunnitelma. TU- KES ottaa lupaprosessin aikana kantaa siihen, miten toimintoja voidaan sijoittaa (mm. tuulivoimalat huomioiden). Layout-suunnitelman tarkistamiselle on tarve jo turvallisuussuunnitelman johdosta. TUKES jo ottaa kantaa ennen kemikaaliluvan myöntämistä siihen, miten toiminnot voidaan sijoittaa. Kemikaalilupamenettelyyn sisältyy kuuleminen, jossa kuullaan viranomaisia. Törmikoski: Natura-arvioinnin osalta Metsähallitukselta voisi varmistaa, voivatko he nopeuttaa lausuntomenettelyään ELY-keskuksen tavoin. 2/8

3 6. Raahen Satama Oy:n puheenvuoro Harju: Raahen Satama Oy on ollut hankkeessa alusta asti mukana. Edellisen osayleiskaavaan liittyvän viranomaisneuvottelun jälkeen Liikenneministeriö on esittänyt Raahen sataman korottamista TEN-T liikenneverkon ydinverkkosatamaksi. Liikenneviraston esityksestä Raahen väylän esiselvitys kulkusyvyyden syventämiseksi 12 metriin on käynnistynyt. Metallituotetehdas on sataman kannalta erittäin tärkeä hanke. Satama on tyytyväinen vaihtoehtoisten jätealueiden tarkastelun laadintaa. Satama on toimittanut aineistoa vaihtoehtoisten jätealueiden tarkastelua varten ja kommentoinut vaihtoehtoisia alueita. Väylän syventäminen 12 metriin tuo kulkusyvyydeltään isompia laivoja satamaan, jolloin Sataman maanpäällisille toiminnoille tarvitaan tilaa. 7. Jätealueselvityksen johtopäätökset, Ramboll Finland Oy Todettiin, että tarve vaihtoehtoisten jätealueiden tarkastelulle tuli YVA-lausunnosta. Uimarihuhta esitteli loppusijoitusalueiden vaihtoehtotarkastelun alustavat tulokset. Vaihtoehtoisia alueita on Raahen satama- ja teollisuusalueelta sekä sen ulkopuolelta 10 km säteellä metallituotetehtaasta. Kommentteja esitetyistä alueista on pyydetty Raahen Energialta, Raahen kaupungin tekniseltä palvelukeskukselta, Raahen kaupungin ympäristöpuolelta, Raahen Satamalta ja SSAB Europe Oy:n Raahen terästehtaalta. Tarkastelussa on huomioitu erityisesti vaihtoehtoisten alueiden käyttöönoton aikataulu sekä tarkasteltavien alueiden pinta-alat. Selvityksen yhteydessä on todettu, että vaarallisten jätteiden määrät ovat oletettavasti niin vähäisiä, että ne toimitetaan muualle käsiteltäväksi eikä alueelle ole tarpeen rakentaa erillistä vaarallisen jätteen kaatopaikkaa. Tarkastelussa huomioitavia kriteereitä olivat vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen selvittäminen karttatarkasteluna (pinta-alatarve, vastaavat toiminnot, häiriintyvät kohteet ja saavutettavuus), maankäyttö, lupatilanne ja muiden tahojen näkemykset alueesta. Tarkastelukriteerit perustuivat kokemusperäiseen vaikutusten arvioinneista saatuun tietoon. Tarkastelussa huomioitiin sijoittumista puoltavat ja poissulkevat kriteerit. Tarkasteltavat vaihtoehtoiset loppusijoitusalueet Raahen satama- ja teollisuusalueelta olivat seuraavat. Ohessa on myös johtopäätös soveltuvuudesta: Alue 1, YVA:n hankealue (eteläosa): SSAB Europe Oy:n Raahen terästehtaan ja Raahen Sataman kannalta parempi alue. Alueelle on tehty YVA ja soveltuu loppusijoitusalueeksi. Alue 2 Laajennusalue länteen: Alue ei ole käytettävissä tehtaan käynnistyessa, mutta soveltuu pitkällä tähtäimellä loppusijoitusalueeksi. Alue edellyttää YVA tarveharkintaa ja ympäristöluvitusta. SSAB Europe Oy:n Raahen terästehtaan ja Raahen Sataman kannalta hyvä alue, kun pölyäminen saadaan kuntoon. Alue3 YVA hankealueen eteläpuolinen alue: Ei sovellu huomioiden SSAB:n ja Sataman näkemykset (merivesiputki, alueen muu mahdollinen käyttö). Rautatien aluevarauksen lisäksi Mustavaaran Kaivos Oy:n liikennöinti tapahtuisi alueen kautta. Alue 4 SSAB:n jätealue: Osa terästehtaan tavanomaisen jätteen kaatopaikkaa, jonka käytölle SSAB:lla on oma tarve prosessipoisteiden sijoittamiseen. Alue ei sovellu 3/8

4 jätealueeksi muun käytön takia. Alue 5 SSAB:n eteläpuolinen alue: Alue on käytössä SSAB:n terästehtaan sulan kuonan sekä kuonatuotteiden käsittely- ja varastointialueena, eikä ole käytettävissä muuhun toimintaan. Alue 6 SSAB:n pohjoispuolinen alue: SSAB Europe Oy:n Raahen tehdas käyttää aluetta kuonien käsittelyalueena ja tulevaisuutta silmällä pitäen alue on ainoa tehdasalueen laajempi yhtenäinen alue, jolle on mahdollisuus sijoittaa terästehtaan uusia toimintoja. Näin ollen alueen varaaminen pysyvään jätteiden loppusijoittamiseen olisi terästehtaan toimintoja rajaavaa. Alue on SSAB:n tehtaan laajennusaluetta, eikä sovellu jätealueeksi. Paikkatietoanalyysin perusteella tarkasteltiin 10 kilometrin säteeltä mahdollisia alueita määritetyn kriteeristön avulla. Tarkastelun perusteella löydettiin seuraavat alueet: Alue 7 Kiilutien alue: Alue muodostuu kahdesta kiinteistöstä. Asemakaavan muutosprosessi on käynnissä. Ympärillä on vanha kaatopaikka. Alueella on asfalttiasema, ampumarata, lietteiden käsittelyalue. Loppusijoitusaluetta ei voi perustaa vanhan kaatopaikan päälle. Alue edellyttää YVA ja ympäristölupamenettelyt. Alue 8 Kantatien alue: Alue muodostuu useista kiinteistöistä. Asemakaava, YVA ja ympäristölupa puuttuvat. Alueelle on hyvät liikenneyhteydet. Alue 9 Ketunperäntie: Alue muodostuu kiinteistöstä. Asemakaava. YVA ja ympäristölupa puuttuvat. LS alueet ovat molemmin puolin aluetta. 4/8

5 Todettiin, että metallituotetehtaan toiminnan käynnistyessä myös loppusijoitusalueen tulee olla käytössä. Aikataulu huomioiden, on ainoastaan YVA:n mukainen hankealue (Alue 1) mahdollinen. Pidemmällä aikajänteellä, huomioiden mahdollinen loppusijoitusalueen laajennustarve, olisivat seuraavat alueet mahdollisia: Laajennusalue länteen (Alue 2), (huomioidaan myös osayleiskaavassa) Kiiluntien alue Alatalo kysyi, edellyttääkö jätealue suotovesien käsittelyn. Nykyisellä Kiiluntien kaatopaikalla sitä ei ole. Ruokonen vastasi, että kaatopaikalla tulee olla suljettu suotovesienkäsittely. 8. Osayleiskaavaluonnoksesta saatu palaute ja vastineet sekä osayleiskaavaehdotuksen esittely, Ramboll Finland Oy Nurminen-Piirainen esitteli osayleiskaavoituksen tilanteen. Kaava on tullut vireille Edellinen viranomaisneuvottelu käytiin Kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaluonnoksesta ei saatu mielipiteitä ja viranomaislausuntoja saatiin 12 kappaletta. ELY-keskus edellytti lausunnossaan pidettäväksi viranomaisneuvottelun ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Osayleiskaavoituksen luonnosvaiheen jälkeen on käynnistynyt asemakaavoitus pääosin luvitetulle täyttöalueelle ja YVA-menettely on päättynyt. YVA-selostusvaiheen jälkeen on laadittu kaavan Narura-arviointi ja vaihtoehtoisten loppusijoitusalueiden tarkastelu. YVAselostusvaiheessa esitettyihin sijoitussuunnitelmiin ja prosesseihin on tulossa muutoksia ja ne huomioidaan tulevissa lupaprosesseissa. Vaarallisen jätteen kaatopaikan tai vähintään tonnin vuotuisen jätemäärälle suunnitellun kaatopaikan rakentaminen edellyttää uutta YVA -menettelyä. Tämänhetkisen tiedon mukaan vaarallisen jätteen määrät jäävät niin pieniksi, ettei ole taloudellisesti kannattavaa sijoittaa alueelle vaarallisen jätteen kaatopaikkaa, vaan mahdollisesti muodostuva vaarallinen jäte kuljetetaan käsiteltäväksi muualle. Asemakaavan viranomaisneuvottelussa esitetty liikenneverkkotarkastelu on tehty ja siinä on tunnistettu kevyen liikenteen kehittämistarpeita kaava-alueen ulkopuolisessa verkostossa. Tarkasteltu lisätään kaava-asiakirjoihin. Jatkosuunnittelussa tulee huolehtia kevyen liikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudesta. Käytiin läpi valmisteluvaiheen kuulemisen lausunnot ja niihin laaditut alustavat vastineet (Liite 1). Pitkämäki täydensi vastinetta savukaasujen osalta: Teknisellä puolella selvitetään kuivapesurin ottamista käyttöön savukaasujen rikinpoistossa. Luonnosvaiheen jälkeen osayleiskaavaan on tehty mm. seuraavia muutoksia: - kaava-aluetta on supistettu vastaamaan nykyistä kiinteistöjaotusta sekä poistettu kaavalla osoitettavat toiminnot SSAB:n meriveden ottoputken päältä 5/8

6 - kaavasta on poistettu EN- ja ET-alueet - kaavassa on osoitettu uusi ohjeellinen tielinjaus mahdollisen täyttöalueen reunapenkalle - kaavasta on poistettu väylän kulkusyvyyttä koskeva merkintä - kaavamääräyksiä on täsmennetty - kaavasta on poistettu yleismääräys kaavan perusteella myönnettävistä rakennusluvista tuulivoimaloiden osalta (MRL 77 ) - pohjakartta on vaihdettu rasterikartaksi kuvaamaan paremmin mantereen ja vesistöalueen suhdetta 9. Aikataulu Nurminen-Piirainen esitteli osayleis- ja asemakaavoituksen suunniteltua aikataulutusta. Aikataulullisena tavoitteena on kaupunginvaltuuston käsittely valtuustokauden lopussa. Osayleiskaava- ja asemakaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville yhtä aikaa. Natura-lausunnon aikataulutus on huomioitu kokonaisaikataulussa. Sovittiin, että kaupunginhallituksen jäsenille esiteltäisiin kaavaehdotukset, valmisteluvaiheen kuulemisista saatu palaute ja jätealueet klo 16 ennen Raahen kaupungin maankäytön suunnittelutoimikunnan kokousta Viranomaisten puheenvuorot Pohjois-Pohjanmaan liitto: Osayleiskaava-alue sijoittuu maakuntakaavassa pääosin satama-alueelle ja osin teollisuusalueelle. Kaavassa esitetyn toiminnot ovat maakuntakaavan mukaista. Tehtaan toiminta ja sataman kehittämisen turvaaminen tulee saada toteutetuksi. Sataman kehittäminen on tärkeää TEN-T statuksen näkökulmasta. Kolmannen vaihemaakuntakaavan luonnoksen laatiminen on käynnissä ja kaavaluonnos tulossa nähtäville keväällä. Rantojen suojeluohjelman luo-alueen osalta tilanne on muuttunut ja maakuntakaavan merkintä on osin ristiriitainen maakuntakaavan LS-merkinnän kanssa. Luo merkintää tullaan päivittämään tältä osin kaavassa. 3. vaihemaakuntakaavoituksen yhteydessä tullaan tarkastelemaan Seveso direktiivin mukaiset laitokset. Kohteita ei ole tarkoitus osoittaa kaavakartalla vaan huomioidaan mahdollisesti kaavamääräyksellä tms. Osayleiskaavaluonnokseen ei ole huomautettavaa. Jätealueen sijoitusselvitys on käynnissä ja johtopäätös näyttää selkeältä. Todellisia vaihtoehtoja ei ole monta. Täytön laajennusalue vaikuttaa tarpeelliselta satamatoimintojen tilatarpeen varmistamiseksi. TT-1 alueen kaavamääräyksessä on lueteltu toimintoja, joita alueelle saa sijoittaa. Asemakaavassa on mahdollistettu satama-alueelle teollisuutta, joten yleiskaavamääräyksellä tämä tulisi myös mahdollistaa. Olisiko aiheellista osoittaa erikseen jätealue osayleiskaavassa? Voisi myös pohtia onko yleiskaavalla tarpeen ohjata tuulivoimaloiden rakentamista niin tarkasti, koska alueelle laaditaan asemakaavaa. 6/8

7 ELY-keskus: Ympäristönsuojelun vastuualue Kaakinen totesi jätealueselvityksen hyväksi ja laatijoiden johtopäätökset ja järjestyksen oikeiksi. Lähialueilla alueet 1 ja 2 ovat soveltuvimmat ja 10 km:n säteellä Kiiluntie selkeä ykkönen. Kaakinen poistui viranomaispuheenvuoron (kohta 10) jälkeen klo 14. Petänen: Mikäli loppusijoitusalue sijoittuu hankealueen ulkopuolelle, tulee käydä keskustelu mahdollisesta YVA tarveharkinnasta. Alueidenkäytön vastuualue Eskelisen esittämät kommentit kaavamääräyksistä ovat hyviä. Tuleeko vaikutusten arvioinnista esiin alueita, joille ei tule sijoittaa jätealueita ja voisiko ko. alueet mahdollisesti rajata kaavassa? Kaavamerkintä mahdollistaa jätealueen sijoittamisen koko TT-1 alueelle. Väylän kulkusyvyyden syventämiseen on hyvä varautua ja kulkusyvyys poistaa kaavakartasta. Kaavaselostuksessa tulisi esittää myös liittyminen liikenteen valtakunnanverkkoon sekä missä määrin tämän kaavan ja hankkeen myötä liikennemäärät tulevat lisääntymään. Kaavaselostuksessa on hyvä avata kaavan suhde rannikon osayleiskaavaan ja rantojensuojeluohjelmaan. Arvela: Kaavan on hyvä olla mahdollisimman paljon mahdollistava. Tehtaan vaatimat toiminnot tulee pystyä sijoittamaan alueelle. Nurminen-Piirainen: Jätealueiden osalta täsmällisten alueiden rajaaminen tässä vaiheessa on ongelmallista, koska osa toimintojen yhteensovittamisprosesseista/lupaprosessista on kesken ja kaavalla halutaan varmistaa suunnittelussa tavoitteeksi noussut vaiheittainen toteuttaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen suhteellisen suppealla alueella maankäytöllisiin tavoitteisiin nähden. Osayleiskaavassa on määräys TT-1 ja LS-2 alueiden asemakaavoittamisesta. Asemakaavalla mahdollistetaan jätteiden loppusijoitus ainoastaan YVA:tulle alueelle. Lahtinen: Tuulivoimaloiden maksimikorkeus on pudotettu osayleiskaavaluonnoksessa esitetystä 200 metristä 180 metriin. Tuulivoimaloiden lavat voidaan joutua uusimaan ja silloin on mahdollista, että ne ovat nykyistä pidemmät. Pitkämäki: Mikä on tuulivoimaloiden käyttöikä ja vuokra-aika? Lahtinen: Käyttöikä on noin 20 vuotta ja vuokra-aika samaa luokkaa. Törmikoski: Koska kaavamääräys perustuu rakennettujen voimaloiden nykyisiin korkeuksiin, kokonaiskorkeuden nosto edellyttäisi uusia vaikutusarviointeja ja selvityksiä kaavoituksen tueksi. Ilman näitä selvityksiä muutoksia ei ole mahdollista kaavassa huomioida. Liikenteen vastuualue Nurminen-Piirainen ja ELY-keskuksen Seppo Heikkinen kävivät ennen kokousta ( ) vuoropuhelua asemakaavan viranomaisneuvottelussa tulleesta tarpeesta tarkastella kevyen liikenteen yhteyksiä ja turvallisuutta. Vuoropuhelun aikana Heikkinen korosti liikenteen toimivuuden huomiointia ja sitä, että painopiste tulisi olla työmatkaliikenteessä ja sen osal- 7/8

8 ta vielä jalankulun ja pyöräilyn asemaa korostaen. Olisi hyvä, että sisäinen verkko olisi esitettynä kaavaselostuksen liitteenä. Liikennevirasto: Liikennevirasto muistuttaa neuvotteluun toimitetussa viestissä, että tutka-asema tulee huomioida. Raahen Energia Edellä kerrottuun ei ole lisättävää. Raahen Satama Oy: Edellä kerrottuun ei ole lisättävää. Maakuntamuseo: Ilmoittanut, ettei osallistu neuvotteluun. 11. Yhteenveto ja jatkotoimenpiteistä sopiminen Muistioon lisätään toimitetut viranomaiskannanotot. Mahdolliseen viranomaisneuvottelutarpeeseen otetaan kantaa ehdotusvaiheen lausunnossa. 12. Neuvottelun päättäminen Neuvottelu päätettiin klo 14:45. Muistion laativat Pirjo Pellikka ja Miia Nurminen-Piirainen Liitteet Liite 1. Neuvottelun diaesitys 8/8